Kirjoittaja Aihe: Astrid Lindgrenin tuotanto  (Luettu 7367 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Grimelda

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #25 : Kesäkuu 15, 2005, 09:55:25 »
Onhan noita tullut luettua:) Astrid Lindgren on todella hyvä kirjoittaja. Hänen kirjoissaan on todella sitä jotain ja ne osaavat koskettaa. Todella ihania. Olen lukenut niitä paljon, Peppi- kirjat, Marikit, Vaahteramäen Eemelit (kaikista ihanin oli se miten isä aina huusi: "Eeeemeeeliiiiii!":P) ja Melukylän lapset joskus tosi kauan sitten. Marikit vähän myöhemmin. Meidän Marikki löytyy kyllä omasta hyllystäni ja se on luettu parikin kertaa niin kuin Veljeni Leijonamieli. Se oli lempparini. Ihanan koskettava. Olen itkenyt joka kerta kun olen lukenut sen. Yksinkertaisesti se on vain niin kaunis ja koskettava ja surullinen. Todella upea.

Se pikkuinen Lotta, oli pienenä lempparini. Söpö ja hauska kirja, jota oli ison tekstin ansiosta helppoa lukea pienenäkin:)
Lisäksi mökillä on Lotta, Janne ja Minnamanna, jota on tullut luettua usein pienempänä. Se oli kaiketi ensimmäinen Lindgrenin kirja, jonka luin, tai oikeastaan mummu luki minulle pienenä:)

Ronja Ryövärintytär on tullut luettua useaan kertaan ja se on videollakin. Elokuva on siinä kyllä melkein parempikin kuin itse kirja. Se on todella koskettava ja hauska. Hyvät näyttelijät valittu.

Katto Kassisiakin olen lukenut yhden kappaleen, mutta se ei kuitenkaan kolahtanut yhtä hyvin kuin muut. En enää kylläkään muista siitä paljoa mitään.

Yhden Saariston lapset olen joskus aloittanut, mutta se jäi jostain syystä kesken. En enää muista miksi, enkä muista paljoa muutakaan kirjasta.

Pitäisi varmaan taas kokeilla lukea Lindgrenin kirjoja, kun en ole pitkään aikaan sellaista avannut:)

Haru

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #26 : Heinäkuu 04, 2005, 19:15:51 »
Ala-asteella ope luki meidän luokalle Ronja Ryövärintyttären ja hän osasi todella eläytyä kirjaan. Siksi se varmaan kuullostikin niin hauskalta.

Sittemmin olen lukenut sen uudestaankin. Muita joita nyt tulee mieleen ovat Melukylän lapset, Meidän Marikki, Peppi Pitkätossu ja Veljeni Leijonamieli.
Ei tarvitse olla nero tajutakseen, että Lindgren on kirjailijoiden aatelia (tai sitten hän vain muisti, millaista oli olla lapsi). Hän todella osaa asiansa. Henkilöt ovat mahtavia ja varsinkin Veljeni Leijonamieli on juoneltaan ihanaa luettevaa.

En ainakaan muista, että minulle olisi luettu muuta kuin Peppi Pitkätossua lapsena. Muut olen ilmeisesti itse lukenut.
Ei voi muuta sanoa, kuin että todella hienoja kirjoja!

Mintunkukka

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #27 : Heinäkuu 31, 2006, 23:17:12 »
Lainaus
Katsoin pienempänä Muumeja tietysti ja on niiltä nauhallakin 13 videota...Astrid Lingren on minusta ihan hyvä kirjailia ja pidän hänen kirjoistaan ;)


Anteeksi, mutta Muumit eivät ole Astrid Lindgrenin hahmoja, vaan Tove Janssonin :)

Mutta asiaan.
Varmaankin melkein koko Lindgrenin suomennetun tuotannon olen lukenut ja osan muutamaankin kertaan. Omana ei vielä ole muuta kuin Katto-Kassinen, mutta haaveena olisi hankkia ainakin nämä: Ronja Ryövärintytär, Mio, poikani Mio, Veljeni, Leijonamieli ja Mestarietsivä Kalle Blomkvist. Kati-sarja ei ollut mielestäni yhtä hyvä, kuin nuo aiemmin mainitsemani. Lisäksi pidin tietysti Melukylän lapsista ja Marikeista ja oi, kaikista niin ihanista Lindgrenin kirjoista. Hän on kyllä ehdottomasti yksi suosikkikirjailijoistani.

Riitta-Maija keventää sydäntään ja Kerstin ja minä pitäisi vielä lukea... Ja Pekka Peukaloisesta en ole aivan varma olenko lukenut. Pari muutakin saattaa olla lukematta.
Pitäisi joku päivä mennä kirjastoon etsimään... :)

Muoks. // Tietysti unohdin mainita iki-ihanan Peppi Pitkätossun. <3

Havina

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #28 : Elokuu 05, 2006, 15:39:59 »
Astridin tuotanto on niin hieno, että en osaa kuvallakkaan sitä. Minä rakastan hänen kirjojaan jo pienestä. Aina äiti luki minulle illalla hänen kirjojaan. Mielestäni hänen kirjoissaan on niin paljon hyvää sisällä, että en koskaan lopeta hänen kirjojen lukemista. Kun olin pieni pidin aivan mielettömästi Pepistä ja Ronjasta. Kyllä nykyäänkin pidän, mutta eniten kylläkin Ronja on minun suosikkina. Ronja on vahva tyttö, mutta hänellä on hyvä sydän. Hän on urhea ja ihana tyttö.

Ronja Ryövärintytär kirja on niin mielettömän hyvä kirja. Kirja, kielletystä ystävyydestä ja seikkailuista. Tykkään tietenkin muistakin ja eniten pidän näistä Peppi Pitkätossu, Mio poikani Mio, Veljeni leijonamieli, Se pikkuinen Lotta ja Melukylän lapset ovat erittäin ihastuttavia kirjoja. En mainitse nyt kaikista miksi erittäin tykkään niistä, mutta sanoisin näistä kaikista kirjoista, että ne ovat mestariteoksia.

Astridin kirjasta tehdyistä elokuvista pidän eniten Pepistä ja Ronjasta nytkin. Erittäin hyvin tehtyjä. Lottakin on todella hienosti tehty !

Poissa Rubeus

  • Vuotislainen
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #29 : Elokuu 05, 2006, 15:50:51 »
Astrid Lindgrenin kirjoista olen lukenut ainoastaan Mio, poikani Mio.

Olin kolmannella luokalla, kun kyseinen kirja määrättiin luettavaksi. En oikein innostunut ajatuksesta, sillä kavereiden mielipiteiden saattelemana olin tullut siihen uskoon, että Lindgrenin kirjat ovat päiväkoti-ikäisten lukuiloa. Toisin kuitenkin kävi - Mion tarina vetäisi minut ensimmäisiltä sivuilta lähtien mukaansa enkä voinut laskea kirjaa kädestäni ennen kuin olin lukenut sen kannesta kanteen.

Vaikka pidinkin Mio, poikani Mio -kirjasta, muita Astrid Lindgrenin teoksia en ole lukenut. Ostin vähän aikaa sitten pikkusiskolleni synttärilahjaksi Ronja ryövärintytär -kirjan taka-ajatuksena se, että voisin samalla itse lukea kirjan. Ehkäpä sen jälkeen innostun tarttumaan muihinkin Lindgrenin teoksiin.

Poissa Neverlandwitch

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Vihreä Luihuinen
Re: Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #30 : Tammikuu 23, 2007, 16:16:19 »
Minulle luettiin 3 luokalla Veljeni Leijonamieli, ja siitähän on nyt suunnilleen 6 vuotta aikaa, silti muistan osan kirjan tapahtumista hyvin. Pidin kirjasta, lukuhetket olivat ihania.
 Itseasiassa tänään lainasin kirjastosta kirjan, jotta saisin lukea sen 7-vuotiaalle pikkuveljelleni, 10-vuotiaalle siskolleni ja 3 siskon lapselleni, joista vanhin on 7. Pidän kirjasta siksi, että siinä puhutaan haaveellisesti siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Se on erilainen kuin muut 'lastenkirjat', koska asioita ei kainostella niinkään. Puhutaan suoraan kuolemasta eikä jätetä sitä kohtaa pois. (olen syvästi järkyttynyt siitä, että osa vanhemmista haluaisi leikata Punahilkasta sen kohdan pois, jossa susi syö mummon ja Punahilkan, ja sen, jossa suden maha leikataan auki. Nämä kohtaukset muka järkyttävät lasten mieltä. Itse olen kuullut perinteiset sadut alkuperäisinä, eikä minulla ole traumoja)
 Pienenä minulle lisäksi luettiin Peppiä. Vaahteranmäen Eemeliä luettiin vain mummolassa, ja vain silloin kun isoveljeni ei ollut paikalla. Hän inhosi Eemeleitä yli kaiken, hänet näet nimettiin itse päähenkilän mukaan, hän on siis Eemeli:)
 Pidän siis Astrid Lindgrenin kirjoista, kuten myös Tove Janssonin. Rakastan muumia ikuisesti.
Yhtälailla säälittävä olen niinkuin muutkin, Yksinäinen jos et tuu, ja jos sä sitten tuutkin. Olen sulle kohtelias mutta vain sen verran, että saan sut sänkyyni tämän yhden kerran.

Poissa Ceciliah

  • Syystuuli
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Ceciliah - livejournal
Re: Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #31 : Helmikuu 05, 2007, 15:34:48 »
Minä myös pidän paljon Astrid Lingrenin tuotannosta. Eniten tässä keskustelussa on puhuttu Veljeni Leijonamieli - kirjasta. Pienempänä minulle luettiin tuota kirjaa ja olen pari kertaa itsekin lukenut sen. Muistan varsinkin yhden tylsän kesäpäivän. Katselin kirjahyllyäni ja nappasin kyseisen kirjan ja luin sen yhdeltä istumalta. Jo kirjan kansikin houkuttelee kauneudellaan lukemaan ja juoni on sopivan vauhdikas sekä elämän viisauksia löytyy piilotettuna tekstistä. Leijonamielen sanomastahan ollaan väitelty paljon julkisuudessa. Opettaako se luovuttamaan aina silloin kun on vaikeaa. Rohkaiseeko se lapsia itsemurhaan? Minun mielestäni ei. Ehkäpä se vain lohduttaa kuolemanpelkoisia lapsia. Onhan se mukava ajatella, että tästä maailmasta poistumisen jälkeen sinua odottaa uusi maailma.

Peppi Pitkätossu sekä Ronja Ryövärintytär ovat molemmat hauskoja hahmoja. Vahvoja tyttöjä, sekä henkisesti että fyysisesti. Katto-Kassinen on myös hauska kirja. Jo ajatus lentävästä pulleasta pojasta huvittaa. Mio, poikani Mio, Melukylän lapset ja monia muita olen myös lukenut. Suosikkini noista kaikista kirjoista on ehkä kuitenkin tuo Veljeni Leijonamieli. Se on muutenkin minulle varmaan tutuin tarina. Olin muuten Suomenlinnassa katsomassa sitä. (En muista valitettavasti, oliko se Ryhmäteatterin vai KOM-teatterin vai minkä esittämä...) Ronja Ryövärintytär - kirjan ympäristö on minun mielestäni upea ja sen takia pidän siitä myös hyvin paljon. Harmi vain, juuri sitä kirjaa en omista! Kakkiaiset ovat lumoavia.

Kaikissa Astrid Lingrenin kirjoissa tunnelma on jotenkin kotoisa ja hyväntahtoinen. Niitä lukiessa tulee hyvälle mielelle. Minun mielestäni Lingrenin kirjoja on mukavin lukea kesällä, kun on valoisaa ja olet ehkä mökillä tai muualla maalla. Silloin pääsee oikeaan tunnelmaan. Vaikka tietenkin kesäiset kertomukset piristävät myös harmaata marraskuun iltapäivää.
I just got lost
Every river that I've tried to cross
And every door I ever tried was locked
Ooh-Oh, And I'm just waiting till the shine wears off

Mallu

  • Ankeuttaja
Vs: Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #32 : Helmikuu 25, 2007, 14:55:49 »
Oih, Veljeni Leijonamieli on yksi ihanimmista kirjoista, mitä olen koskaan lukenut.

Se kirja luettiin minulle ja koko muulle luokalle ala-asteella, muistaakseni 2. luokalla. Muistan miten ihastuin kirjaan heti, koska se oli jotenkin erilainen (en ollut kai koskaan edes kuullut fantasiakirjoista). Kirja jäi muutamiksi vuosiksi unholaan, kunnes siirryttyäni yläasteelle muistin sen jälleen. Mieleni teki lukea se jälleen, tällä kertaa aivan itse, mutta jostain kumman syystä aloitin kirjan lukemisen vasta parisen vuotta aikomuksen jälkeen. En vaan saanut sitä aikaisemmin aikaiseksi, vaikka se mielessäni hautoikin. Joka tapauksessa. Lainasin kirjan muutama päivä sitten, kun se osui silmiini kirjastossa. Sain sen luettua loppuun eilen illalla ja voin sanoa, että siinä oli kyllä KOSKETTAVA kirja. Luin kirjaa pari kertaa kyyneleet silmissä, mutta hymyilin myös todella paljon. Kaikki kirjan paikat oli kuvailtu niin ihanasti ja niihin oli helppo samaistua. Kirja oli täynnä ihania ihmisiä ja Joonatanin ja Korpun suhde toisiinsa oli todella läheinen ja koskettava. Ei monenkaan pojan- ainakaan tuon ikäisen- ole noin uskomaton (mutta ai niin, tämä olikin kirja!). Ja ne kuvat! En tiedä kirjan muista painoksista, mutta ainakin tuossa minun lainamassani oli välillä jopa aukeaman kokoisia koskettavia kuvia. Kuvat olivat niin hienoja, että joskus jäin ihailemaan niitä jopa pitkäksikin aikaa. Kansikin on kaunis. Kirja on kokonaisuudessaan siis aivan ihana teos. En tiedä miten raaskin luopua siitä ja palauttaa sen kirjastoon.

Olen aloittanut myös joskus pienenä lukemaan kirjaa Ronja Ryövärintytär, mutta en muista selvisinkö koskaan loppuun asti. Epäilen kuitenkin, että en, sillä en muista kirjan tapahtumista juuri mitään. Tein kuitenkin kotoamme aikamoisen löydön, sillä löysin kirjahyllystä melkoisen paksun teoksen nimeltä "Astrid Lindgrenin rakkaimmat sadut." Tästä löytyy sadut Peppi Pitkätossu, Vaahteramäen Eemeli, Melukylän lapset sekä Ronja Ryövärintytär. Nyt ainakin tiedän, mitä kirjaa seuraavaksi alan lukemaan.


Paikalla samettiina

  • huoleton huuliharppuilija
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Pienestä kipinästä voi syntyä roihuava liekki
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #33 : Helmikuu 03, 2010, 08:01:37 »
Kerran aikoinani sain lahjaksi kirjan. Tuo teos lojui pitkän aikaa kirjahyllyssäni, kunnes pakotin itseni lukemaan opuksen. Näin jälkeenpäin sanottuna, olen iloinen siitä, että ylipäätään tartuin kirjaan; Veljeni Leijonamieli oli voittanut minut puolelleen.

En kadu sitä, että luin Veljeni Leijonamielen. Päinvastoin. Teos oli omalla tavallaan mukaansatempaava, vaikka itse tarina oli surumielinen. Kirjaa ei voinut laskea hetkeksikään, sillä tarinaan oli uppoutunut täysin.

Mihinkään muuhun Lindgrenin tuotantoon en (ainakaan vielä) ole päässyt käsiksi. Ronja Ryövärintytär on kuitenkin houkutellut minua jo useamman vuoden, mutta en vain jostain syystä ole sitä itselleni saanut hankittua.
Olen syytön kaikkeen siihen, mistä kehtaatkin minua epäillä.

Poissa Meriadoc

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: SickleFlame23606
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #34 : Helmikuu 14, 2010, 20:34:27 »
Rakastan Astrid Lindgrenin kirjoja. Tutustuin niihin muistaakseni Melukylän lasten kautta, kun isosiskoni lainasi niitä äänikirjoina. Ihastuin aivan täysin. Kaikki Astridin lastenkirjat kuvaavat juuri sitä lapsen maailmaa ja sen haaveita, jotka minunkin päässäni liikkuivat. Poikkeuksena Veljeni, Leijonamieli ja Mio, poikani Mio. Ne eivät oikein haaveiltavia kirjoja ole.
Osa hänen lastenkirjoistaan ovat jääneet minulle melko etäisiksi. En koskaan ole saanut otetta Peppi Pitkätossuihin ja Katto-Kassiseen. Heidän luonteensa ovat aika vieraita minulle. Sen sijaan erityisesti Ronja Ryövärintytär vei sydämeni ensimmäisellä kerralla ja nyt se löytyy hyllystä. Sen vieressä on myös heti seuraavana suosikkina tuleva Veljeni leijonamieli, jonka seikkailut ovat toisaalta hirveän surumielisiä, toisaalta toiveikkaita ja muutenkin vangitsevia. Mio, poikani Mio taitaa olla vähän tuntemattomampi, mutta itse tykkäsin siitä. Ei se noita kahta edellä mainittua voita, mutta on yhtä kaikki Astridin laadukasta tuotosta. Ronjassa tuo metsässä seikkaileminen on ihan minun luonteeni mukaista, lapsena seikkailin aina lähimetsissä ja nautin täysin sydämin.
Vähemmän seikkailullisia, mutta silti yhtä ihania kirjoja ovat esimerkiksi Marikit, Se pikkuinen Lotta, Melukylän lapset sekä Saariston lapset. Jälkimmäinen on välissä tylsä, mutta siihen pitää suhtautua omalla tavallaan (sekin löytyy kirjahyllystä). Iki-ihanaa Eemeliä ei tietenkään saa unohtaa!
Ostin Suomalaisen kirjakaupan alennusmyynnistä Astridin lapsuudesta kertovan kirjan, jonka nimeä en nyt muista. Astrid on poiminut kirjoihinsa ideoita oman lapsuutensa leikeistä, hänellä oli esimerkiksi ystävä nimeltä Marikki. Kyseisessä kirjassa saa hyvin kuvan useimpien hänen kirjoittamiensa tarinoiden alkuperästä. Astrid onkin sanonut lapsuudestaan, että "on ihme ettemme leikkineet itseämme hengiltä!" enkä yhtään ihmettele tuon tarinan luettuani.
Ronald Weasley
Fun, spontaneous, and loyal wins your heart. Completely lacking in pretention, you seek the guy that others might overlook but who will be totally dedicated to you alone...and will make you laugh along the way.

Poissa Kynttiläkäärme

  • Syksyn liekki
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: potioncharm26553
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #35 : Lokakuu 25, 2015, 17:23:57 »
Suosikkini Astrid Lindgrenin tuotannosta on Melukylän lapset ja Saariston lapset. Hän kuvaa ihanasti lapsuutta näissä kirjoissa. Sellaista idyllistä lapsuutta, mitä ei nykymaailmassa taida edes voida kokeilla, eikä tarinoihin ole sekoitettu mitään erikoista fantasiaa. Siksise tyli vetoaa minun todella. Peppi kirjoista en niin välitä, mutta pidän tästä 60-luvun tv-sarjasta. Peppi ei siinä ole nin ilkeä, kuin mitä kirjoissa. Ronja Ryövärintyttäressä on taasen niin ihanaa luontokuvausta, rakastan niin lukea luontokuvausta kirjoissa. Se saa minut haluamaan muuttamaan metsään ja antaa mielikuvitukseni lentää vaikka metsässä kävelyllä ollessani.

Poissa MariKok

  • Vuotislainen
Vs: Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #36 : Joulukuu 07, 2015, 10:01:05 »
Peppi Pitkätossu on suosikkini. Hän on idolini ja esikuvani. :) Haluaisin itsekin olla maailman vahvin tyttö. Jos en fyysisesti, niin henkisesti. Olen jopa pohtinut Peppi-tatuoinnin hankkimista. Pitäisi varmaan pyytää joululahjaksi tatuointilahjakorttia. Tai kokeilla pikavippiä. Veronpalautusrahat tuli kulutettua uuteen kameraan...

Muistan nähneeni lapsena Veljeni Leijonamieli -elokuvan ja sehän oli vallan surullinen. Lapsuudessa äiti luki Ronja Ryövärintytärtä ja Vaahteramäen Eemeliä.

//Zenz poisti mainoslinkin.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 07, 2015, 10:26:59 kirjoittanut Zenzibar »

Poissa Ulompi vino vatsalihas

  • Ankeuttaja!
  • Vuotislainen
  • PS. Pidän hapanpastilleista
    • Livejournal
    • Katso taivasta, tähtiratainsa täyttämää
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #37 : Joulukuu 10, 2015, 19:40:01 »
Lindgren ei ole lempikirjailijani, mutta osa hänen rikkaasta tuotannostaan on tuttua jo lapsuudesta lähtien. Peppi-kirjat ovat tietysti hauskoja seikkailuita. Luin tänä vuonna uudestaan Ronja Ryövärintyttären ja Veljeni Leijonamielen, ne ovat ihania. Aina ajankohtaisia niin lapsille kuin aikuisille. Mukava palautella vanhoja fiiliksiä mieleen ja pohtia, tekikö tässä jotain havaintoja, joita ei aiemmalla lukukerralla tehnyt. Leijonamielen loppuun tuli erilainen näkökulma kuin silloin kun luin sen 8-vuotiaana, en kyllä muista edes, mitä silloin ajattelin, ja ei se mitenkään liannut sitä lukukokemusta. Saariston lapset on joskus tullut luettua, mutta ei ole enää vuosien jälkeen tuoreessa muistissa, ja Mio, poikani, Mion aloitin. Kivaa kuulla tarinoita omapäisistä, mielikuvituksellisista lapsista, jotka eivät aina tottele aikuisia ja kyseenalaistaa aikuisten totuuksia siitä, miten pitää olla ja elää, ja siitä lasten yksinäisyydestäkin ja osattomaksi jäämisestä.
Peppi Pitkätossu-elokuvia katseltiin joskus ruotsintunneilla ja kai nekin oli ihan yees, vaikka pitäydyn mieluummin vain näissä kirjaksissa.
On the 10 year anniversary of Harry’s parents’ death and the first time Voldemort was defeated, 31st October 1991, he and Ron saved Hermione from the troll in the bathroom. This is generally regarded as the day the trio became friends

Poissa Carafiina

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #38 : Joulukuu 13, 2015, 18:44:38 »
Minulle on luettu Astrid Lingrenin kirjoja niin kauan kuin muistan, ja pienenä minun ja siskoni lemppareita oli ehdottomasti Saariston lapset (kirjoja tosin on vain yksi, mutta elokuvia viisi). Muistan kerran, kun isäni yritti lukea meille sitä kirjaa, mutta häntä nauratti niin paljon ettei se meinannut onnistua. :D

Itse olen noista kirjoista lukenut Mio poikani Mion, Kerstin ja minä ja Riitta-Maija keventää sydäntään. Veljeni leijonamieltä en ole koskaan onnistunut lukemaan, alku oli mielestäni liian surullinen, mutta olin silloin niin nuori, että ehkä nyt onnistuisi paremmin. Isäni sanoi että se oli lapsena hänen lempikirjansa. Kati Amerikassa kirjaa joskus aloitin, mutta en jaksanut lukea sitä loppuun asti...

Ja voi vitsi, Melukylän lapsetkin oli pienenä suosikkejani, tulee nostalginen fiilis. <3 Voih, Astrid Lingrenin kirjat ja niistä tehdyt elokuvat ovat niin rakkautta. <3

Muoks. Ja Vaahteramäen Eemeli on yksi perheemme klassikoista. Ja äitini osti minulle kaikki Peppi Pitkätossu-kirjat ennen kuin olin edes syntynyt, ehkä se kertoo jo jotain. :3
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 13, 2015, 18:48:28 kirjoittanut Carafiina »
"Happiness can be found, even in the darkest of times, if one only to remembers to turn on the light."
-Albus Dumbledore