Kirjoittaja Aihe: Leijonakuningas  (Luettu 28769 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Haltiamieli

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Photography
  • Pottermore: MirrorSand193 / NettleIce25622 / SickleNox2785
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #100 : Marraskuu 20, 2010, 18:49:00 »
Monen vuoden jälkeen katsoin Leijonakuninkaan tuosta äsken vanhalta VHS-kasetilta, ja voi että tuli muistoja mieleen! Ja hyvin se kasetti toimi, ottaen huomioon että monta kertaa on tullut tuokin elokuva silloin pienenä katsottua. Nostalgista kyllä oli, mutta ennen kaikkea mahtavaa. Rakastuin nyt uudestaan tähän elokuvaan. Itkin vaikka kuinka monessa kohtaa eivätkä kyyneleet sitten ihan heti kuivuneet. Jotenkin se kaikki, mitä Simba koki, oli niin liikuttavaa ja surullista, ettei siinä voinut muuta kuin itkeä mukana. Scarin petos, Mustafan kuolema, Timon ja Pumba, Nala... <2 Aivan ihana elokuva! Sääli ettei nykypäivänä enää vastaavia piirrettyjä osata tehdä - kaikki toistavat sitä itseään eikä samanlaista jälkeä synny. En yhtään epäile että tämä on ansainnut klassikon aseman Disneyn piirretyissä elokuvissa. :3
If more of us valued food and cheer and song above hoarded gold, it would be a merrier world.

Poissa Mansikkarahka

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #101 : Tammikuu 05, 2012, 00:09:35 »
Olen aina rakastanut tätä elokuvaa. Olin viisi-vuotias, kun se tuli elokuvateattereihin, mutta äiti ei päästänyt minua katsomaan sitä, mutta lupasi että saan sen heti kun se tulee videolle.

En muista ensimmäistä katselukertaani, mutta elokuva taisi kolahtaa aika kovaa, koska se on Aladdinin (Disneyn) lisäksi eniten katsomani elokuva, kun olin pieni. Ihme ettei se näy kasetin kunnossa mitenkään.
Muistan kun kerran pienenä katsoin elokuvan ties miten monta kertaa peräkkäin. Heti kun elokuva loppui, kelasin sen alkuun ja katsoin uudelleen ja taas kun se loppui, niin kelasin sen alkuun ja katsoin uudelleen jne.

Elokuvan animaatio on todella kaunista, en ole missään muualla nähnyt yhtä hienosti piirrettyjä leijonia. En keksi elokuvasta mitään huonoa. Siinä vain on se jokin.

Minulla on elokuva edelleen vhs:sänä ja viime syksynä ostin sen blu-rayna. Blu-ray-julkaisussa on minusta todella kauniit valikot, niihin on selkeästi nähty vaivaa. Itse elokuvasta löysin paljon uusia pieniä yksityiskohtia, jotka eivät olleet vhs:ltä erottuneet.

Elokuvan musiikkia tulee kuunneltua paljon niin suomeksi, kuin monilla muillakin kielillä (esim. ranska ja saksa). Suosikki kappaleeni ovat Tunnetko tään rakkauden ja Jylhäkallion kuningas. Ensimmäinen kappale on ihanan romanttinen ja jälkimmäinen muuten vain mahtava. Siitä saa voimia ja se rauhoittaa mieltä, kun jännittää ja tarvitsee rohkaisua.

Kaikinpuolin siis mahtava elokuva! :)
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 04, 2012, 20:50:03 kirjoittanut Mansikkarahka »

Poissa butterbeer

  • Vuotislainen
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #102 : Tammikuu 05, 2012, 00:23:31 »
Ooooh! Lion King on varmaan yksi parhaista elokuvista ikinä mun mielestä! Tai vähintään parhaita piirroselokuvia!
Hyeenat yleisesti ja VARSINKIN se retardihyeena on niin parhaita <3 ja tottakai scar... ja musiikki on mitä parhainta(ja pakko myöntää että osaan melkein jokaisen biisin ulkoota...)

Ja vaikka sen ois nähnyt 1000 kertaa niin aina Mufasan kuolema jaksaa itkettää :(
'Saint Potter, the Mudbloods' friend,' said Malfoy slowly. ♥

Poissa Mansikkarahka

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #103 : Helmikuu 04, 2012, 21:03:09 »
Näin viimeinkin Leijonakuninkaan elokuvateatterissa toissaviikolla. Oli ihan mahtava kokemus!
Aluksi ajattelin, että "Ei missään nimessä 3D:nä", mutta sitten luin yhdeltä foorumilta arvostelun siitä ja muutin mieleni. Eipä nykyään kai edes ole oikein muita vaihtoehtojakaan nähdä tätä elokuvaa elokuvateatterissa.

Teatteri oli sama, jossa elokuva julkaisuvuonnaan 1994 esitettiin. Oli hassua katsoa elokuvaa, jonka on nähnyt aikaisemmin kotona ties miten monta kertaa.
3D ei hypännyt niin pahasti silmään, kuin olin pelännyt ja ne lasitkin istuivat uusien silmälasieni päälle paljon paremmin, kuin vanhojen lasieni päälle pari vuotta sitten.
Muutamissa vauhdikkaammissa kohtauksissa kuva meni hieman epätarkaksi ja sitä oli vaikeaa ja inhottavaa seurata, mutta onneksi niitä kohtauksia oli vain se muutama.
Parissa kohdassa 3D oli jopa ihan toimivaa, mutta muuten se oli minusta aika turha. Oli aika häiritsevän näköistä, kun ihan elokuvan alussa Zazu näytti lentävän salissa. Sinänsä ihan hauskan näköistä, mutta elokuva pysyköön valkokankaalla.

Ääniraidan muokkaus oli todella onnistunut. Nalan ääni erottui hienosti Tunnetko tään rakkauden -kappaleessa ja elokuvan lopussa kuoro kuulosti entistäkin mahtavammalta. Myös leijonien karjaisut olivat hienon kuuloisia, etenkin Simban viimeinen karjaisu, juuri ennen kohatuksen vaihtumista.

Kannatti mennä katsomaan elokuva, vaikka se olikin 3D:nä. Se oli ihan mahtava ja herkisti yhden jos toisenkin. :)

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #104 : Helmikuu 07, 2012, 23:07:43 »
Kirjoitin tämän alunperin englanniksi ulkomaisille sivuille. Seuraava tilanne ei taida koskea Suomen fanilohkoa ainakaan yhtä toivottomasti, (Luojan kiitos!), mutta ajattelin että asia saattaisi kiinnostaa ihmisiä. Minä oon ollut aktiivinen Leijonakuninkaan online-fandomissa myös englanninkielisten sivustojen puolella nyt muutaman vuoden ja tehnyt havaintoja.

Kaksi havaintoa josta aion puhua:
1.) Disneyn virallinen Leijonakuningas -tarina ei tunnu viihdyttävän ja inspiroivan kovin monia omaperäiseen luovuuteen.
2.) Kirjojen ympärille on muodostunut järjetön uskonto.

Haluan tehdä selväksi, että omasta mielestäni vaihtoehtoinen todellisuus, eli AU-fanfictionissa ei ole mitään vikaa ja se on hirmuisen hauskaa, mutta vain niin kauan kun se pidetään fanfictionin rajoissa.

Mitä Disney teki?

Elokuvat ovat AINOA media jonka Disney on itse luonut, ja Disney on eristänyt ne kirjoista ja sarjakuvista erillisiksi kokonaisuuksiksi - varsinkin jatko-osa -elokuvan tuotannossa. Ja Disney on tehnyt sen myös selväksi ko. elokuvassa, sen virallisessa trailerissa, lehtihaastatteluissa ja ensimmäisen elokuvan kommenttiraidalla.

Siis, ei ole tärkeää minkä kaiken tekijänoikeyudet Disney omistaa. Mikä on tärkeää on se että Disney ilmeisesti halusi viihdyttää ja inspiroida ihmisiä ihan omalla tarinallaan eikä sekoittaa niitä ulkopuolisten luomiin kirjoihin ja sarjakuviin.

Mitä fanit tekevät?

Kuitenkin tuntuu että on paljon enemmän fanfictionia sotkemassa kirjat elokuvien kanssa kuin mitä on pohjaten puhtaasti elokuviin ja Disneyn vahvistamiin faktoihin. Mutta se ei ole tämäm merkinnän pääpointti.

Vaan se, että spin-off ja fanfiction -asenteet on räjähtänyt tolkuttomuuksiin jo kauan sitten:

Eli huomattava määrä fanipohjasta on veinyt asiat kauas fanfictionista, vetämällä ideoihinsa mukaan uskomuksen ja faktojen riitelyn käsitteet, sen sijaan että kutsuisivat ideoitaan vain fanfictioniksi.

Siis että mitä?

(X) Moni, MONI fani ei ilmeisesti pidä Disneyn valinnoista mitä tulee pentujen äiteihin/isiin. TAI, Disneyn kertoman tarinan draama ei riitä faneille.

--> "Minä todella uskon että Nala onkin oikeasti Vitanin äiti...[paljon perusteluja]...Ja Vitani sai otsahiuksensa sedältään Mheetulta.' (Mheetu oli Nalan pikkuveli aikaisessa tuotantovaiheessa, mutta LEIKATTIIN POIS tarinasta ennen kuin se sai lopullisen muotonsa.)
---> "Kovu on Scarin poika?!?!?!" tai "Kovun on pakko olla Scarin poika!" + tonneittain ulkonäköön perustuvia "todisteita". (Vaikka elokuvassa sanotaan kahdesti, että Scar ei ole Kovun isä.)

Tarinan pitäisi näyttää tai kuvailla naarasleijonan pentunsa synnytystilanne ja sitten kuvata sen pennun kasvua päivä päivältä lopulliseen ulkomuotoonsa, tai muuten fanit alkavat uskoa ettei se naaras olekaan sen todellinen äiti vaan joku toinen canon-hahmo tai kirjan/sarjakuvan hahmo on. Vaikka tarina ei anna siihen mitään syytä. Fanit sivuttaa täysin sen tosiseikan että ulkonäöt on kiinni geeneistä jotka voi periytyä ihan mistä tahansa kohtaa sukupuusta ja siksi pennun todellinen äiti voi olla juuri se jonka Disney antaa ymmärtää.

Eli siis fanit eivät vain pidä Disneyn valinnoista ja mieluummin teorisoivat niitä vastaan. Tai saadakseen tungettua tarinaan X-petti-X:ää tai kidnappaus-draamaa.

(X) Draama Disneyn tarinassa ei ole tarpeeksi tyydyttämään fanien janoa.

Disney on kirjaimellisesti astunut esiin ja julistanut että pentu ensimmäisen elokuvan lopussa ja Kiara ovat yksi ja sama hahmo, eivät kaksi eri hahmoa. Silti monet fanit sivuttavat tuon tiedon ja teeskentelevät uskovansa että Kiaralla onkin veli joka tapettiin, murhattiin, kidnapattiin tai karkasi.

Tietty on niitäkin jotka välittömästi uskovat tuollaista kun eivät vaivaudu tutkimaan elokuvan sisältöä tarkemmin saatika mitään asiaan liittyvää.

Hulluin ja epätoivoisin teoria jonka olen kuullut meni jotenkin niin että Kovu onkin Kopa, (ulkopuolisen lastenkirjailijan luoma Simban ja Nalan poika muutamasta spin-off kirjasta), jonka Zira kidnappasi, vaihtoi sen nimen ja aivopesi Kopa/Kovun uskomaan että on tämän oikea äiti. Että sellaista...Tuo on myös kieroutunein idea mitä olen kuullut koska se tekisi Kiarasta ja Kovusta täysveriset sisarukset jotka menivät naimisiin ja todennäköisesti hankkivat lapsia... Ihan tosi, joidenkin fanien mielikuvitus laukkaa liian kovaa ollakseen enää tervettä.

Jotkut fanit kieltäytyvät kuulemasta sitä kuinka elokuvassa kaksi hahmoa sanovat että Scar ei ole Kovun isä. Onko kyse siitä että he oikein haluavat pöyristyä ajatuksesta insestistä Kiaran ja Kovun välillä?

(X) Spin-off kirjoja ja sarjakuvia kohdellaan kuin ne olisivat mahtavin asia sitten viipaloidun leivän.

"Tojo voi olla Vitanin isä! Minä todella luulen että se on!"

Tojo on pentu jostakin tanskalaisesta sarjakuvasta jonkun sarjakuvakirjoittajan luomana jolla tuskin olil mitään osaa Disneyn yhtiössä. Ja taatusti ei ollut yksi jatko-osa -elokuvan luojista (jotka muuten olivat kaikki Disneyn omaa porukkaa.) Siis Tojolla on täysin eri luoja kuin Vitanilla, luotu vuosikausien aikavälillä aivan eri puolilla maailmaa ja täysin eri mediamuotoihin.

Meinaan eikö siis olisi todennäköisempää että Vitanin luojat ajattelivat omaa alkuperäistä hahmoaan Vitanin isäksi? Tai vielä todennäköisempää ettei ne edes päättäneet sitä kun asianlaita ei ole olennaista tarinan kannalta? (Vain Kovun isä tai pikemminki se kuka se ei ole, oli tärkeää.)

Tottakai Disney kirjoitutti ulkopuolisilla lastenkirjailijoilla ja sarjakuvantekijöillä kirjat ja sarjakuvat jotta fanit voivat sekoitella niitä elokuvien kanssa ja repiä niistä mitä iloa lystää. Mutta kun ne tuntuu menestyksekkäästi tappaneen ihmisten omaperäisen luovuuden. Siis ilmeisesti elokuvat yksin eivät riitä inspiroimaan ihmisiä luovuuteen.

Ehkä paras esimerkki tuosta:

Ehkä tämän hetken parhaiten tunnetuimmalla ja suosituimmalla Leijonakuningas -keskustelufoorumilla, kysyin "Mikä on SINUN visiosi Mufasan ja Scarin nuoruudesta?" ja nimenomaisesti paksunnetulla ja isolla fontilla pyysin ihmisiä unohtamaan Six New Adventures -kirjasarjan, koska pyydän heidän omaa visiota enkä kenenkään toisen. No tuo oli vuonna 2010 ja vain yksi (1) on vastannut siihen ja sekin kieltäytyi tekemästä niin kuin pyysin vaan veti tuon saakelin kirjasarjan mukaan visioihinsa.

Siis missä ovat OMAPERÄISET ideat Vitanin isäksi? Mikseivät ihmiset kehittele omia OMAPERÄISIÄ ideoita Mufasan ja Scarin nuoruudeksi edes silloin kun sitä erikseen pyydetään? Miksi ihmiset aina tuijottavat spin-off -materiaalia sen sijaan että käyttäisivät puhtaasti omaa mielikuvitustaan? Miksi niin harva on kiinnostunut Disneyn virallisesta tarinasta jossa Kiaralla ei koskaan ollut veljeä?

Minäkin rakastan niitä tanskalaisia sarjakuvia ja piän niitä hienoina vaihtoehtoisen todellisuuden pohjina, mutta en minä tarvitse niitä täyttääkseni elokuvien jättämiä aukkoja hahmojen menneisyyksiin / tulevaisuuksiin. Minä pidän siitä että saan käyttää omaa omaperäistä mielikuvitustani ja luovuuttani taustatarinoiksi, ja tutkiskella tarinaa jonka Disney halusi kertoa ilman että lisään siihen mitään vastaan riitelevää draamaa.

Elokuvat yksinään viihdyttävät minua täysellisesti jopa tunnustaessa Disneyn julistamat viralliset faktat, ja elokuvat inspiroivat minua luomaan omaperäisiä taustatarinoita niille.

Ihmettelen miksi niin monelle muulle ne eivät tee samoin? En vain kaiken ylläkerrotun takia, vaan syystä että julmetun moni suhtautuu erääseen hahmoon kuin se olisi Jumala:

"Lakatkaa kohtelemasta Leijonakuningasta kuin se olisi uskonto.

Henkilö #1 "Tein juuri taustatutkimusta The Lion King: Six New Adventures -kirjojen suhteen ja kävi ilmi, että Kopa ei ole Disneyn luoma hahmo, voin antaa todisteita siitä että se ei ole canon-hahmo elokuvista."
Leijonakuningas Weeaboo: "EI MINÄ USKON ETTÄ KOPA ON TODELLINEN ETKÄ VOI MUUTTAA SITÄ"
Henkilö #1: "Mutta voin osoittaa faktoja asiaan liittyen."
Leijonakuningas Weeaboo: "OLET VÄÄRÄSSÄ USKON SYDÄMESSÄNI ETTÄ HÄN ON TODELLINEN SE ON AINOA LOOGINEN SELITYS"
Sitten iso joukko Kopa-uskovaisia hyökkäävär henkilön #1 kimppuun kuin se henkilö olisi anti-kristus.

Leijonakuningas on elokuva."


---> lähde

Ja ei, en luota vain tuohon lähteeseen, vaan olen itsekin joutunut tuon uhriksi ja todistanut monta surullista tarinaa. Minä sain jopa porttikiellon yhdelle foorumille kun Kopa-uskovaisten annetaan hallita sen keskusteluja, moderaattoriryhmässä on korruptiota ja ylin admin on tossu joak ei tee oikeaksi katsomaansa päätöstä vaikka 80% moderaattoreista kannattaa sitä. Jääköön kyseinen foorumi nimeämättä ellei joku erikseen halua tietää.

Muilla kuin ko. foorumilla Kopa-uskonto ei ilmene aivan noin pahana ja joilla voi siis olla mukavaa ja viihtyisää, mutta niilläkin on aika vaikeaa keskustella Disneyn virallisesta tarinasta kun aina joku tulee tunkemaan spin-off -näkemyksiään keskusteluun tai vaahtoamaan siitä kuinka Kopa sitä ja Kopa tätä ja salaliittoteoriat kukoistaa.

LOPUKSI:
Mielestäni tämä spin-off -uskonto ja salaliittoteorioiden repimä tilanne on surullinen. Olen jopa lukenut ihmisten kyselevän perustuuko Leijonakuningas kirjasarjaan. Luonnollisesti muodostunut väärä vaikutelma tiettyä kirjasarjaa ympäröivän uskonnollisen fanaattisuuden takia. Vähemmästäkin sitä repii hiuksia päästään kun tarpeeksi kauan joutuu katselemaan...

Leijonakuningas oli Disneyn ensimmäinen omaperäinen tarina animaatioelokuvissa. Se EI perustu johonkin yliarvostettuun kirjasarjaan jota ei koskaan julkaistu USA:n ulkopuolella eikä edes otettu toista painosta. Kirjat ovat vain vaihtoetoistodellisuus oheistuote elokuville. Mielestäni kirjojen fanit ovat vieneet rakkautensa kirjoihin vähän liian pitkälle ja se on yksi syy lisää miksi mietin onkohan Disney epäonnistunut viihdyttämään ja inspiroimaan omalla tarinallaan vai onko joidenkin fanien päässä vain jotain vikaa?

Edelleen, AU-fanfiction on hieno juttu mutta kuten toivottavasti tajusitte, tämän fandomin tilanteessa ainakaan ulkomaiden puolella, ei ole enää kyse niin tervehenkisestä toiminnasta... :D

Tästä syystä minä perustin vuonna 2011, oman englanninkielisen keskustelufoorumin niille jotka eivät jaksa tuota sirkusta ja/tai haluavat faktat suorina heti kättelyssä. Eli niille jotka hyväksyvät Disneyn vision ja tykkäävät keskusteluissa eristää elokuvat kirjoista kuten Disney tekee. Tämä ei tarkoita etteikö kirjoista ja sarjakuvista saisi keskustella, tottakai saa, mutta se MITEN niistä keskustellaan eroaa minun foorumillani. Jos kiinnostaa, tsekkaa ihmeessä foorumini tarkoitus ja säännöt tarkemmin ja liity mukaan, jos siltä tuntuu: The Lion King Origin Forums
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 08, 2012, 15:54:13 kirjoittanut Nibs »
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Hämppyli

  • Näsäviisas-
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #105 : Helmikuu 08, 2012, 20:44:06 »
Jaa, ovatkos nämä kirjojen ylistäjät koskaan pysähtyneet miettimään Timonin ja Pumban animaatiosarjaa? Näin ulkomuistin mukaan yhdessä jaksossa "paljastuu" että Simban syntymän juhlistamisen yhteydessä Timon ja Pumba lensivät paikan ylle zeppeliinissä. Onko tämäkin canonia (ei tarvitse sanoa, että taivutin sanan väärin)?. Entäpä sitten se, että samainen animaatiosarja ja Leijonakuningas 3 molemmat näyttävät täysin keskenään ristiriitaiset versiot T:n ja P:n ensikohtaamisesta? Tapasivatko nämä kahdesti ja sitten unohtivat toisensa, koska tietenkin molempien tapahtumien on oltava canonia, koska kyseessä ovat Disneyn tuottamat ja julkaisemat animaatiosarjan jaksot ja elokuva.

Jep jep... jos Disneyn omat julkaisut eivät kuulu viralliseen jatkumoon niin miksi joidenkin AU-kirjojen pitäisi?
"If we're going to be damned, let's be damned for what we really are."

Captain Jean-Luc Picard

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #106 : Helmikuu 09, 2012, 00:17:20 »
Mjoo-o. Ainoa virallinen jatkumo on tuo Jylhäkallion ylpeys -elokuva (ollen elokuva ja Disneyn oma tuotanto.) Muttei sekään virallisesti canonia kun kerta on eri tiimi Disneyltä ollut hommissa kuin ekan elokuvan kanssa. Mutta Leijonakuningas 1½: Hakuna Matata -elokuvassa on ensimmäisen elokuvan käsikirjoittajien kirjoittamia kohtauksia. Oletettavasti jotkut niistä jotka eivät ole parodiaa. Mutta tuskin sitäkään elokuvaa voi canoniksi laskea kun se on pääasiallisesti muiden kirjoittama ja tarkoitettu parodiaksi...

Anyway...En oikein usko että nuo kirjoja palvovat ajattelevat yhtään mitään muuta kuin omia mielihalujaan. Ja kun olisivatkin vain tuollaisia itsepäisiä virtuaalilynkkaajia muttakun lisäksi ne väittää omia fanfiction-ideoitaan virallisiksi faktoiksi ja mainostavat niitä osana virallista tarinaa...Se toiminta aiheuttaa eniten turhautumista ja ärsytystä fiksummissa faneissa...Ja toisaalta liian moni online-fandomiin juuri astunut fani ei pysähdy miettimään onko ne tarinat edes mahdollista olla virallisia kun mitään sellaista ei ole tapahtunut missään virallisessa materiaalissa...
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #107 : Helmikuu 10, 2012, 15:46:29 »
Omakin suhtautumisesi asiaan on minun silmissäni aika lähellä uskonnollista kiihkoa ;) Mitä väliä sillä on, kuinka hölmöjä ja fanaattisia faneja jollain Disneyn elokuvalla on?

Minua huolestuttaa Leijonakuninkaassa lähinnä sen julistama yhteiskuntajärjestys, jossa tyhmät ja väkivaltaiset jengiläiset on paras pitää suljettuina omaan slummiinsa, koska muuten koko maailma tuhoutuu - tai ainakin hyväosaisten yhteiskunnan jäsenten yltäkylläisyydessä eläminen loppuu, mikä tietysti heidän kannaltaan katsottuna voi hyvinkin olla sama asia. Tosiasiassahan leijonat ja hyeenat elelevät rinta rinnan savannilla, molemmat tärkeinä ja tarpeellisina osina ekosysteemiä. Siksi leijonakuninkaan asetelma tuntuu teennäiseltä yritykseltä esittää yhdysvaltalainen epätasa-arvoinen yhteiskuntajärjestelmä jonkinlaisena "luonnollisena tilana", jonka järkyttäminen johtaisi katastrofiin.
Constantem decorat honor

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #108 : Helmikuu 10, 2012, 19:28:41 »
Omakin suhtautumisesi asiaan on minun silmissäni aika lähellä uskonnollista kiihkoa ;) Mitä väliä sillä on, kuinka hölmöjä ja fanaattisia faneja jollain Disneyn elokuvalla on?

Jaahas. Et nyt tainnut ihan käsittää mistä on kyse.

Jos olisikin vain kyse jostain Disneyn elokuvasta + faneista yksilöinä oman napansa ympärillä pyörien. Mutta kun kyse on jostain Disney elokuvasta ja sen ympärille muodostuneesta vuorovaikutteisesta yhteisöstä; sen viihtyvyydestä ja kyvystä toimia rakentavana, informatiivisena ja hauskana paikkana kaikille osapuolille elää ja olla.

Tuollaiset fanit vaikuttavat todella negatiivisesti koko yhteisön viihtyvyyteen ja mahdollisuuksiin toteuttaa faneuttaan. Esimerkiksi aiheuttamalla rutkasti normaalia enemmän sekaannusta, turhautumista ja riitoja fanien kesken JA tappamalla lähes kaikki rakentavat ja älykkäät keskustelumahdollisuudet...Kun virallisista asioista valehdellaan oman fanaattisen uskomuksen takia, ja niitä jotka haluaisivat keskustella Disneyn faktojen pohjalta kohdellaan antikristuksina.

Lyhyesti; Fanien asenteella on väliä, koska kyseessä on ihmisten muodostama vuorovaikutteinen yhteisö jossa kaikilla pitäisi olla oikeus viihtyä ja keskustella haluamistaan aiheista, eikä vain yksi fani siellä ja toinen täällä tekemässä omia juttujaan yksinään. Fandomien maailma on vapaa-ajan asia, harrastus, mutta se ei tarkoita sitä ettäkö sen yhteisöjen toimintakyvyllä ei olisi väliä. Koska sen pitäisi olla hauskaa ja voimia antavaa, ei astumista uskonnolliseen kulttiin ja salaliittoteorioiden vyyhtiin.

Älä tuomitse kantaani minkäänlaiseksi kiihkoiluksi ennen kuin tunnet koko tilanteen. Ja se on todella kaoottinen tämän Leijonakuningas-yhteisön suhteen. Jos luulit että vaivautuisin kirjoittamaan ja lisäksi suomentamaan noin pitkän tekstin jos kyseinen tilanne ei aihauttaisi merkittävää haittaa suurelle joukolle ihmisiä, niin luulit väärin.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 10, 2012, 21:44:52 kirjoittanut Nibs »
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Hartsa

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • http://www.freewebs.com/moottoriurheilu05
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #109 : Helmikuu 10, 2012, 22:26:06 »
Leijonakuningas on vähän niin kuin ihmisten tarina leijonien hahmoissa. Esim. todellisuudessa ei leijonalaumoissa johtajuus siirry automaattisesti sukupolvelta toiselle, vaan uuden mahdollisen johtajan on kukistettava entinen johtaja taistelussa.

Tuosta Kovun ja Vitanin isästä vielä; Eikös se ollut niin, että Ziran piti alun perin olla Scarin leski ja pentunsa hänen ja Scarin yhteiset, mutta sitä muutettiin, jotteivat Kiara ja Kovu olisi liian läheistä sukua keskenään? Tämä käsittääkseni myös selittää sen, miksi Nuka ja Kovu muistuttavat ulkonäöltään niin paljon Scaria.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 11, 2012, 00:16:25 kirjoittanut Hartsa »
Terve kaikille!

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #110 : Helmikuu 11, 2012, 17:38:40 »
Tuosta Kovun ja Vitanin isästä vielä; Eikös se ollut niin, että Ziran piti alun perin olla Scarin leski ja pentunsa hänen ja Scarin yhteiset, mutta sitä muutettiin, jotteivat Kiara ja Kovu olisi liian läheistä sukua keskenään? Tämä käsittääkseni myös selittää sen, miksi Nuka ja Kovu muistuttavat ulkonäöltään niin paljon Scaria.

Oikeastaan Kovulla ja Scarilla ei ole muuta yhteistä ulkonäöllisesti kuin vihreät silmät. Toisin kuin Scarin, Kovun ruumiinrakenne on "jylhämaalainen" eli Mufasan ja Simban tyylinen, Kovun harja on ruskea ei musta, ja turkin värikin ruskeansävyä siinä missä Scarin oli enemmänkin oranssinruskehtava. Että silleen...

Mutta totta on ainakin sen verran, että Kovun oli tarkoitus alunperin olla Scarin poika ja siten siis ilmeisesti Ziran olla Scarin puoliso. Mutta on erittäin todennäköistä että Kovun sukupuun muutoksen myötä myös Vitanin ja Nukan sukulaisuussuhde muutettiin pois Scarista jos sitä joskus olivat. Varsinkin Vitanin joka kaikkein todennäköisimmin on tarkoitus olla Kovun kanssa samasta pentueesta. Mutta silloin kun Kovu vielä oli Scarin poika, sen ulkonäkö oli OIKEASTI kopio Scarista, ruumiinrakennetta sekä harjan ja turkin väriä myöten. Nykyään siis Kovu ei muistuta Scaria pätkääkään silmin väriä lukuunottamatta. Ja nekin on mun mielestä paljon syvemmän vihreät kuin mitä Scarilla oli.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 11, 2012, 17:43:11 kirjoittanut Nibs »
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #111 : Elokuu 24, 2012, 00:59:20 »
Leijonakuningas ei ole lastenelokuva. Oikea kategoria on: perhe-elokuva.
Pääsyy miksi haluan keskustella tästä aiheesta on, että monet jotka pitävät tätä (ja yleensäkin Disneyn klassikoita) lastenelokuvina, tuomitsevat ja valittavat sitä kun toiset pitävät Disneyn klassikoita aikuisten tasolla ja keskustelevat niistä syvällisesti ja vakavasti.

Tämän artikkelin ei ole tarkoirus loukata ketään, vaan vain tarjota toinen näkökulma.
Jos kiinnostaa, lue lisää täältä.
« Viimeksi muokattu: Elokuu 24, 2012, 07:25:38 kirjoittanut Nibs »
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Hartsa

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • http://www.freewebs.com/moottoriurheilu05
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #112 : Elokuu 24, 2012, 15:55:21 »
No, nämä genret ovat hieman epämääräisiä ja mielipideasioitakin. Siitäkin on ollut paljon keskustelua, että onko Salatut elämät perheohjelma/lapsille sopiva ohjelma vai ei. Ja Pottereitakin toiset pitävät lastenkirjoina, vaikka etenkin viimeiset osat ovat kyllä ennemminkin fantasiakirjoja tai nuortenkirjoja.

Mutta kyllähän Leijonakuningas (ja Disney-elokuvat ylipäätään) on niin upea elokuva, että kaiken ikäiset nauttivat siitä. Monet aikuiset sitä paitsi huomaavat ja tulkitsevat elokuvien tapahtumat hieman eri tavalla kuin lapset.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 01, 2012, 13:59:37 kirjoittanut Hartsa »
Terve kaikille!

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #113 : Elokuu 25, 2012, 12:07:51 »
Disney-leffat ovat myös keskenään hyvinkin erilaisia ja erilaisille yleisöille sopivia. Tiedän Lumikin metsäkohtauksen aiheuttaneen painajaisia joillekin sen nähneille lapsille, ja Notre Damen kellonsoittajaa taas jotkut pitävät jopa lapsille täysin sopimattomana varsinkin Hellfire-laulun avoimen eroottisuuden vuoksi. Toisaalta tiedän paljon aikuisia (oman perheeni jäsenet mukaanlukien), jotka pitävät Disneyn ja monien muidenkin animaatiostudioiden laatupiirretyistä.

Se, mikä minua usein häiritsee Disneyn eläin- ja välillä muissakin hahmoissa, on niiden pakottaminen hyvin porvarilliseen perhemuottiin.  Ihan kuin leijonat olisivat yksiavioisia, urosmehiläiset keräisivät mettä ulkona naaraiden ollessa turvallisesti pesässä tai Herkules olisi ollut Zeuksen ja Heran aviolapsi. Disney hukkaa kaikki tilaisuudet esittää toisenlaisiakin perhemalleja kaikenkattavassa innossaan rummuttaa väkisin ideaalisen ydinperheen puolesta.
Constantem decorat honor

Poissa Hämppyli

  • Näsäviisas-
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #114 : Elokuu 25, 2012, 14:00:42 »
Se, mikä minua usein häiritsee Disneyn eläin- ja välillä muissakin hahmoissa, on niiden pakottaminen hyvin porvarilliseen perhemuottiin.  Ihan kuin leijonat olisivat yksiavioisia, urosmehiläiset keräisivät mettä ulkona naaraiden ollessa turvallisesti pesässä tai Herkules olisi ollut Zeuksen ja Heran aviolapsi. Disney hukkaa kaikki tilaisuudet esittää toisenlaisiakin perhemalleja kaikenkattavassa innossaan rummuttaa väkisin ideaalisen ydinperheen puolesta.

No minua ei haittaa, että eläimet eivät toimi täysin oikean maailma logiikan mukaan. Millaista sekin olisi jos Leijonakuninkaassa heti sen jälkeen, kun Mufasa on kertonut Simballe kuinka tähdet ovat entisiä kuninkaita niin tämä olisi lopuksi sanonnut "ja jos nyt suot anteeksi niin minun pitää mennä tuottamaan maailmaan muutama leijona lisää."

Ja olihan, sitä paitsi, Bambin äiti yksinhuoltaja ja tämän isä ei tuntunut välittävän pojastaan ennen kuin vasta äidin kuoltua ja jos haluamme laskea Bambi 2:n osaksi kaanonia niin senkin jälkeen isukki oli valmis lemppaamaan poikansa toisten vaivoiksi.
"If we're going to be damned, let's be damned for what we really are."

Captain Jean-Luc Picard

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #115 : Elokuu 25, 2012, 18:32:30 »
Se, mikä minua usein häiritsee Disneyn eläin- ja välillä muissakin hahmoissa, on niiden pakottaminen hyvin porvarilliseen perhemuottiin.  Ihan kuin leijonat olisivat yksiavioisia, urosmehiläiset keräisivät mettä ulkona naaraiden ollessa turvallisesti pesässä tai Herkules olisi ollut Zeuksen ja Heran aviolapsi. Disney hukkaa kaikki tilaisuudet esittää toisenlaisiakin perhemalleja kaikenkattavassa innossaan rummuttaa väkisin ideaalisen ydinperheen puolesta.

No minua ei haittaa, että eläimet eivät toimi täysin oikean maailma logiikan mukaan. Millaista sekin olisi jos Leijonakuninkaassa heti sen jälkeen, kun Mufasa on kertonut Simballe kuinka tähdet ovat entisiä kuninkaita niin tämä olisi lopuksi sanonnut "ja jos nyt suot anteeksi niin minun pitää mennä tuottamaan maailmaan muutama leijona lisää."

Ja olihan, sitä paitsi, Bambin äiti yksinhuoltaja ja tämän isä ei tuntunut välittävän pojastaan ennen kuin vasta äidin kuoltua ja jos haluamme laskea Bambi 2:n osaksi kaanonia niin senkin jälkeen isukki oli valmis lemppaamaan poikansa toisten vaivoiksi.

Ja minun nähdäkseni Leijonakuninkaan tarinasta ei tulis yhtään mitään jos siinä alettaisiin kauheasti toteuttaa oikeiden leijonien tapoja. Mun mielestä on ihan hyvä ylipäätään että Disney keskittyy ideaaliseen ydinperheeseen ja ihmisten moraalien ja kulttuurien opettamiseen ja käsittelyyn myös eläinhahmoissaan. Luontodokumentit on erikseen ja niitäkin on olemassa lapsille vetoavaan tyyliin toteutettuna, Disneyn on mielestäni tarkoitus olla yhtiö joka tuottaa lähtökohtaisesti kaikenikäisiä vetävällä tavalla ihmisyyttä ja ihmisen moraaleja opettavia tarinoita. Mielestäni sellaisia ei voi koskaan olla liikaa.
« Viimeksi muokattu: Elokuu 25, 2012, 18:37:43 kirjoittanut Nibs »
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #116 : Elokuu 26, 2012, 11:22:53 »
Minun pointtini olikin se, että valtaosa maailman ihmisistä, edes amerikkalaisista, ei elä jenkkiläisen ihanteen mukaisessa ydinperheidyllissä. Disney kuitenkin antaa vahvasti sen kuvan, että kyseinen idylli on ainoa oikea elämisen tapa. Bambin äitikään ei ollut yksinhuoltaja vaan uskollinen "kotiäiti", joka hoiti lasta isän huidellessa "töissä" maailmalla.

Eläinhahmot tarjoaisivat mainion mahdollisuuden tuoda esiin myös muita perhemalleja, esim. uusperheen, sateenkaariperheen (esim. joutsenista tiedetään elävä esimerkki, jossa urosjoutsenet ovat muodostaneet parin ja omineet itselleen poikaset, jotka pariskunnan toinen osapuoli oli saattanut maailmaan naarasjoutsenen kanssa) tai polyamorisen perheen (ei varmaan tarvitse alkaa luetella eläinlajeja, joissa yksi uros siittää poikasia monelle naaraalle, ja hyönteiskunta puolestaan tarjoaa hyviä esimerkkejä yhdestä naaraasta ja monesta uroksesta). Samoin mehiläisten todellinen työnjako sukupuolten kesken olisi tarjonnut hyvän tilaisuuden ravistella ahdasmielistä "isä tienaa, äiti hoitaa kotia" -mallia, mutta sen sijaan Mehiläisen elokuvassa piti väkisin vääntää asetelma päälaelleen, jotta jenkkiläisen perheutopian "normaaliutta" saataisiin alleviivattua.

Ydinperhe ja jäykät sukupuliroolit eivät ole ainoa, saati jokaiselle paras tapa rakentaa perhe-elämää. Siksi en pidä Disneyn sitkeästä, normaalia eläinkunnan toimintaakin vääristelevästä propagandasta niiden puolustamiseksi ja kaikille tyrkyttämiseksi.

Lisäys

Eipä ole muuten näkynyt vastakommenttia näkemykseeni Leijonakuninkaan yhteiskunnallisesta sanomasta, että huono-osaiset on paras pitää suljettuina slummeihinsa, koska muuten hyväosaiset joutuvat luopumaan yltäkylläisestä elämästä ja koko maailma menee pilalle. Edes se, että elokuvassa selvästi esitetään, miten syrjäytyminen tuottaa helposti värvättää, epätoivoista "sotajoukkoa" kaikenlaisille fanaatikoille, ei leffassa näytä johtavan ajatukseen, että syrjäytymistä pitäisi ehkäistä. Ei, ongelmat ratkaistaan tappamalla fanaattinen johtaja ja ajamalla syrjäytyneet takaisin loukkoihinsa, pois "parempaa väkeä" kiusaamasta.   
« Viimeksi muokattu: Elokuu 26, 2012, 11:34:30 kirjoittanut Isilmírë »
Constantem decorat honor

Poissa Hämppyli

  • Näsäviisas-
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #117 : Elokuu 26, 2012, 12:53:46 »
Minun pointtini olikin se, että valtaosa maailman ihmisistä, edes amerikkalaisista, ei elä jenkkiläisen ihanteen mukaisessa ydinperheidyllissä. Disney kuitenkin antaa vahvasti sen kuvan, että kyseinen idylli on ainoa oikea elämisen tapa. Bambin äitikään ei ollut yksinhuoltaja vaan uskollinen "kotiäiti", joka hoiti lasta isän huidellessa "töissä" maailmalla.

Eläinhahmot tarjoaisivat mainion mahdollisuuden tuoda esiin myös muita perhemalleja, esim. uusperheen, sateenkaariperheen (esim. joutsenista tiedetään elävä esimerkki, jossa urosjoutsenet ovat muodostaneet parin ja omineet itselleen poikaset, jotka pariskunnan toinen osapuoli oli saattanut maailmaan naarasjoutsenen kanssa) tai polyamorisen perheen (ei varmaan tarvitse alkaa luetella eläinlajeja, joissa yksi uros siittää poikasia monelle naaraalle, ja hyönteiskunta puolestaan tarjoaa hyviä esimerkkejä yhdestä naaraasta ja monesta uroksesta). Samoin mehiläisten todellinen työnjako sukupuolten kesken olisi tarjonnut hyvän tilaisuuden ravistella ahdasmielistä "isä tienaa, äiti hoitaa kotia" -mallia, mutta sen sijaan Mehiläisen elokuvassa piti väkisin vääntää asetelma päälaelleen, jotta jenkkiläisen perheutopian "normaaliutta" saataisiin alleviivattua.

Ydinperhe ja jäykät sukupuliroolit eivät ole ainoa, saati jokaiselle paras tapa rakentaa perhe-elämää. Siksi en pidä Disneyn sitkeästä, normaalia eläinkunnan toimintaakin vääristelevästä propagandasta niiden puolustamiseksi ja kaikille tyrkyttämiseksi.

Mehiläisen elokuva ei ole Disneyn elokuva vaan Dreamworksin. Iso ero.

Pitää myös muistaa  Disney - leffoista (etenkin näistä tunnetuimmista, jotka nousevat tässä esille), että ne on

a) tehty vuonna papu jolloin ajatuskin sateenkaariperheestä lastenelokuvassa oli aivan mahdoton ajatus ja nykyäänkin olemme onnekkaita, jos jokin lähes tuntematon indiestudio uskaltaisi aiheeseen koskea. Muutenkaan minusta mitään erikoisperheitä ei pitäisi änkeä tarinaan ihan vain siksi, että todistettaisiin ettei siinä ole mitään hävettävää. Jos tarina ei tarvitse sateenkaariperhettä niin ei sitä siihen kannata väkisin pistääkkään

ja b) ne ovat amerikkalaisia elokuvia, joita tekevät (pääasiassa) amerikkalaiset. Jos joku jenkki alkaisisi kitisemään jonkin suomalaisen elokuvan arvoja ja vaatisi enenmmän hänen maailman katsomustaan leffaan niin kuinka moni menisi puolustamaan, että koska elokuva on suomalainen niin ei haittaa, jos arvotkin on suomalaisia. Toki Disney - leffat nyt saavat laajemmat levitykset, kuin nimekkäimmätkään suomileffat, mutta silti...

« Viimeksi muokattu: Elokuu 26, 2012, 21:47:34 kirjoittanut Hämppyli »
"If we're going to be damned, let's be damned for what we really are."

Captain Jean-Luc Picard

Poissa Hartsa

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • http://www.freewebs.com/moottoriurheilu05
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #118 : Elokuu 26, 2012, 17:41:46 »
Tästä keskustelusta tulikin mieleen, että onko muuten Nalan isää mainittu koskaan? Toiset ovat sitä mieltä, että se on Scar, toiset sitä mieltä että Mufasa ja toiset sitä mieltä, että joku ulkopuolinen urosleijona. Jos se olisi Mufasa, niin Simbahan olisi nainut oman siskopuolensa ja saanut tämän kanssa pennun! Vähän ristiriitaista siihen nähden, että Kovustahan tehtiin Scarin ottopoika oman pojan sijaan sen vuoksi, etteivät Kiara ja Kovu olisi liian läheistä sukua keskenään.
Terve kaikille!

Poissa Zenzibar

  • Pelastaja katsoi profiiliaan ja läikytti teetä pöydälle
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • kesäinen-eskapisti-merirosvo-jedi-söpö-skotti
    • Home sweet home
  • Pottermore: BloodNight6399
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #119 : Elokuu 26, 2012, 18:28:50 »
Tästä keskustelusta tulikin mieleen, että onko muuten Nalan isää mainittu koskaan? Toiset ovat sitä mieltä, että se on Scar, toiset sitä mieltä että Mufasa ja toiset sitä mieltä, että joku ulkopuolinen urosleijona. Jos se olisi Mufasa, niin Simbahan olisi nainut oman siskopuolensa ja saanut tämän kanssa pennun! Vähän ristiriitaista siihen nähden, että Kovustahan tehtiin Scarin ottopoika oman pojan sijaan sen vuoksi, etteivät Kiara ja Kovu olisi liian läheistä sukua keskenään.

Elokuvassa ei missään mainita Nalan isää, eikä sitä virallisesti ole mainittu muutenkaan. Tietääkseni leijonankunikaasta tehdyssä sarjakuvassa, nimeä en nyt muista, Nalan isä oli joku ulkopuolinen leijona.

Jos ajateltaisiin "oikeaa" elämää, Nalan isä ei oikein voisi olla kukaan muu kuin Mufasa, koska yleensä laumoissa on vain yksi uros ja jos vanha uros voitetaan ja uusi uros ottaa tämän lauman, uusi uros yleensä tappaa edellisen uroksen pennut.
"You're only given a little spark of madness. You mustn't lose it." -Robin Williams

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #120 : Elokuu 26, 2012, 21:23:33 »
Tästä keskustelusta tulikin mieleen, että onko muuten Nalan isää mainittu koskaan? Toiset ovat sitä mieltä, että se on Scar, toiset sitä mieltä että Mufasa ja toiset sitä mieltä, että joku ulkopuolinen urosleijona. Jos se olisi Mufasa, niin Simbahan olisi nainut oman siskopuolensa ja saanut tämän kanssa pennun! Vähän ristiriitaista siihen nähden, että Kovustahan tehtiin Scarin ottopoika oman pojan sijaan sen vuoksi, etteivät Kiara ja Kovu olisi liian läheistä sukua keskenään.

Nalaan isää ei ole virallisesi päätetty. Reunion-tapahtumassa vuonna 2004 Leijonakuninkaan ohjaajilta kysyttiin Nalan isän henkilöllisyyttä ja ne sanoi ettei sitä alunperin päätetty, ja että "it was always a general assumption that it could be Scar or...Mufasa". Eli ne sanoivat että se oli aikanaan "yleinen oletus" - ei päätös, ja lisäksi Mufasan nimi vaan mutistiin hiljaa mikrofonin sivuun ja ylipätään ennen tuota vastausta he heittivät pitkän naureskelu ja vitsailukohtauksen, mm. ensin väittivät että Nalan isä on toinen heistä.

Moni uskoo että Nalan isä on Scar tai Mufasa "koska elokuvan ohjaajat sanoivat niin!!11" - täysin sivuttaen tuon että herrat ohjaajat vitsailivat, mutisivat Mufasan nimen selvästi ajatellen että se olisi moraalitonta, sanoivat koko jutun aikanaan olleen vain "yleinen oletus" eikä päätös, eivätkä antaneet mitään kunnon vastausta.

Minun nähdäkseni siis Nalan isän henkilöllisyyttä ei koskaan virallisesti päätetty, eikä sitä edes haluta päättää kun kerta edes suoraan ja henkilökohtaisesti kysyttäessä ei haluttu antaa mitään vakavaa ja yksinkertaista vastausta.

Jos ajateltaisiin "oikeaa" elämää, Nalan isä ei oikein voisi olla kukaan muu kuin Mufasa, koska yleensä laumoissa on vain yksi uros ja jos vanha uros voitetaan ja uusi uros ottaa tämän lauman, uusi uros yleensä tappaa edellisen uroksen pennut.

Tuo on hieman virheellistä tietoa. Oikeastaan leijonalaumassa yksi tai kaksi urosta toimii johtavassa asemassa, ja laumassa voi olla jopa kuusi aikuista urosta. Jos lauma kasvaa liian suureksi, nuoret (noin 3-vuotiaai) urokset karkoitetaan. Kaikilla on oikeus paritella - johtava uros vaan omii oikeuden paritella ensimmäisenä. Ei siis ainoana, vaan vain ensimmäisenä.

Lisäksi, koska Leijonakuninkaan leijonat ovat sisäisesti ihmisiä ja omaavat ihmisten arvoja kuten naimisiin meno ja yksiavioisuus ja ihmismäinen kuningaskunta seremonioineen kaikkineen....Ei mielestäni ole kaukaa haettua olettaa että ulkopuolistenkin sallitiin liittyä laumaan ja saivat mahdollisesti paritella lauman naaraiden kanssa. Jylhäkallion ylpeys itseasiassa osoittaa juuri niin. Se ei toki ole virallista kaanonia, mutta silti, osoitus Disneyn tavasta pitää eläinhahmojaan hyvin pitkälle ihmisinä.
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Browey

  • Vuotislainen
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #121 : Elokuu 27, 2012, 01:15:35 »
En osaa sanoa oikein mitään Disney-elokuvista, vaikka nuorempana niitä tulikin katsottua. Sen sijaan otan, varsinaisen aiheen sivuuttaen, kantaa muutamiin Isilmírën näkemyksiin, koska foorumilla tuntuu olevan nykyään vähemmän vakavaa keskustelua kuin vielä jokunen vuosi sitten.

Minun pointtini olikin se, että valtaosa maailman ihmisistä, edes amerikkalaisista, ei elä jenkkiläisen ihanteen mukaisessa ydinperheidyllissä.
Disneyn suurin kohderyhmä koostuu ensinnäkin länsimaalaisista ihmisistä, jotka tyypillisesti ovat kristinuskoisia ja todennäköisesti kuuluvat keskiluokkaan, ja toisekseen länsimaalaisista – kummalla puolella valtamerta sitten asuvatkaan: keskiluokkaisista ja kristinuskoisista – perheistä. Elokuva sateenkaarijoutsenpariskunnasta johtaisi pikemminkin heikkoon liiketulokseen ja potentiaalisten katsojien kaikkoamiseen kuin siihen, että ihmiset viisivuotiaista vanhuksiin alkaisivat ymmärtää erilaisuutta enemmän.

Ymmärrän, että tiettyjä katsojia Disneyn elokuvissaan välittämä kuva kiiltokuvamaisesta amerikkalaisesta unelmasta ärsyttää. Yhtiö toimisi kuitenkin oman olemassaolonsa tarkoituksen vastaisesti tuottamalla elokuvia, joita monet mahdolliset katsojat boikotoisivat, ja minä käsittäisin oikein hyvin, miksi se ei haluaisi tehdä niin.

Ironista onkin, että se tekee niin. Disney on jo pitkään tukenut homoliikettä – ja joutunut arvokonservatiivisten boikotoimaksi.

Eläinhahmot tarjoaisivat mainion mahdollisuuden tuoda esiin myös muita perhemalleja, esim. uusperheen, sateenkaariperheen –  –
Oletukset tämän ajatuksen taustalla häiritsevät minua. Tahot, jotka ajavat vähemmistöjen oikeuksia, tuntuvat usein ajattelevan, että suvaitsevaisuus lisääntyy sivistämällä. Ajatellaan, että ihmiset kyllä ymmärtävät, että homoseksuaalit ovat ihmisiä siinä missä muutkin, kunhan vähemmistöjen oikeuksia pidetään aktiivisesti esillä. Konservatiivipoliitikko Päivi Räsäsen konservatiiviset lausunnot muistetaan poikkeuksetta tuomita, samoin kristillisten järjestöjen kyseenalaiset kampanjat.
 
Mielestäni tällaisessa toiminnassa on kaksi ongelmaa. Ensinnäkin se nostattaa vastareaktion niiden keskuudessa, jotka eivät jaa liberaaleja näkemyksiä vähemmistöjen oikeuksista. Päivi Räsänen muistetaan äänestää jatkokaudelle, ja eduskuntaan nousee viljalti ydinperhettä puolustavia kansanedustajia. He eivät olisi nousseet eduskuntaan, jos oikeamieliset arvoliberaalit eivät olisi tehneet tasa-arvoisesta avioliittolista vaaliteemaa, mutta heidän ansiostaan vähemmistöjen oikeuksien ajaminen on jälleen askeleen vaikeampaa.

Toisekseen vähemmistöjen oikeuksista vaahtoaminen ärsyttää sellaisia ihmisiä, joilla ei olisi periaatteessa mitään tasa-arvoista avioliittolakia vastaan. Ihmisillä on elämässään oikeitakin murheita: ikääntyviä sukulaisia, ilman opiskelupaikkaa jääneitä lapsia, vaikeuksia päästä koulutusta vastaavaan työhön, ongelmia kohtuuhintaisen asunnon löytämisessä, riittämättömyyden tunnetta, kykenemättömyyttä olla tarpeeksi hyvä yhtä aikaa monella elämisen rintamalla. Ihmiset näkevät vapaan maailman, jossa kaikilla tuntuu olevan rajattomasti mahdollisuuksia, mutta nämä mahdollisuudet eivät koskaan tunnu koskettavan heitä itseään.

Minusta on ihan ymmärrettävää, että heitä ärsyttää, kun lehdissä vaahdotaan samaan aikaan niinkin pienestä asiasta kuin siitä, pitäisikö samaa sukupuolta olevilla olla oikeus mennä naimisiin. Omaan ärsyyntymiseen pohjautuva vastustaminen saattaa ulkopuolisesta kuulostaa vähäpätöiseltä ja irrationaaliselta, mutta niin ihmiset usein asioista päättävät: antavat järjen korkeintaan toimeenpanna päätöksen, jonka tunne sanelee.

Tämän takia minä jättäisin sivistämiseksi kutsutun meuhkaamisen vähemmälle. En ole varma, helpottaako homoliikkeen nykyinen, vastakkainasetteluja hakeva tapa ajaa asiaansa ollenkaan sellaisia seksuaalivähemmistöihin kuuluvia, jotka asuvat syrjäseuduilla. Suvaitsevaiset kyllä hehkuttaisivat Disneyn elokuvaa sateenkaaripariskunnasta, mutta suurin osa ärsyyntyisi, eikä eduskunta-aloite tasa-arvoisesta avioliittolaista saisi yhtään ylimääräistä allekirjoitusta.

Ydinperhe ja jäykät sukupuliroolit eivät ole ainoa, saati jokaiselle paras tapa rakentaa perhe-elämää. Siksi en pidä Disneyn sitkeästä, normaalia eläinkunnan toimintaakin vääristelevästä propagandasta niiden puolustamiseksi ja kaikille tyrkyttämiseksi.
Olen samaa mieltä siitä, että ydinperhe ei ole ainoa tapa rakentaa perhe-elämää. Tarkastelisin kuitenkin asiaa toisesta asennosta. On mahdollista vähätellä tosiasiallisesti suosittua ja karikkoisessa maailmassa turvaa antavaa perhemallia, mutta ydinperheen esittäminen populaarikulttuurissa voi myös tarjota positiivisen esimerkin niille nuorille, joiden taustalta löytyy hajanainen ja rikkinäinen lapsuus.

Väitteesi ”Disneyn sitkeästä propagandasta” ovat hataralla pohjalla sikäli, että viime aikoina Mikki Hiirikin on kannattanut tasa-arvoista avioliittolakia. En tiedä, tukiko Disney homoliikettä jo 1990-luvulla, jolloin se julkaisi monia menestyselokuvia, mutta toisaalta historiaa ei pitäisi tarkastella samalla tavalla kuin tarkastelemme tässä ajassa käytävää yhteiskunnallista keskustelua.

Eipä ole muuten näkynyt vastakommenttia näkemykseeni Leijonakuninkaan yhteiskunnallisesta sanomasta, että huono-osaiset on paras pitää suljettuina slummeihinsa, koska muuten hyväosaiset joutuvat luopumaan yltäkylläisestä elämästä ja koko maailma menee pilalle. Edes se, että elokuvassa selvästi esitetään, miten syrjäytyminen tuottaa helposti värvättää, epätoivoista "sotajoukkoa" kaikenlaisille fanaatikoille, ei leffassa näytä johtavan ajatukseen, että syrjäytymistä pitäisi ehkäistä. Ei, ongelmat ratkaistaan tappamalla fanaattinen johtaja ja ajamalla syrjäytyneet takaisin loukkoihinsa, pois "parempaa väkeä" kiusaamasta.
Minäkään en osaa sanoa vastaan. Väitän kuitenkin, että myös vasemmistolaisilla on joskus vaikeuksia huono-osaisten huomioon ottamisessa.

Nimittäin muutama viikko sitten Vasemmistonuorten entinen puheenjohtaja Dan Koivulaakso sanoi Helsingin Sanomien sunnuntaisivun haastattelussa, että hänen mielestään perussuomalaisille (jota en itse äänestänyt) ei olisi pitänyt antaa eduskunnassa valiokuntapaikkoja. Perussuomalaisten äänestäjäkunta on sekalainen joukko, mutta monet sen äänestäjistä ovat tämän päivän osattomia ja syrjäytettyjä. Samassa haastattelussa marxilaiseksi identifioituva Koivulaakso sanoo muun muassa, että ”kokoomus on Suomen suurin vihollinen”.

Siksi mukailen:

Edes se, että perussuomalaisten puolue sai lähes viidesosan maassa annetuista äänistä, ei näytä herättävän Koivulaaksossa, joka väittää kantavansa huolta vähäosaisista, ajatusta, että näitä ihmisiä kannattaisi kuunnella herkällä korvalla. Ei, ongelmat ratkaistaan sivuuttamalla tämä monen vähäosaisen omakseen kokema joukko maan lakia säätävässä elimessä ja ajamalla vähäosaiset takaisin loukkoihinsa, pois ”suvaitsevaista ja aidosti vähäosaisista kiinnostunutta väkeä” kiusaamasta.

Poissa Hämppyli

  • Näsäviisas-
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #122 : Elokuu 27, 2012, 09:38:24 »
Eipä ole muuten näkynyt vastakommenttia näkemykseeni Leijonakuninkaan yhteiskunnallisesta sanomasta, että huono-osaiset on paras pitää suljettuina slummeihinsa, koska muuten hyväosaiset joutuvat luopumaan yltäkylläisestä elämästä ja koko maailma menee pilalle. Edes se, että elokuvassa selvästi esitetään, miten syrjäytyminen tuottaa helposti värvättää, epätoivoista "sotajoukkoa" kaikenlaisille fanaatikoille, ei leffassa näytä johtavan ajatukseen, että syrjäytymistä pitäisi ehkäistä. Ei, ongelmat ratkaistaan tappamalla fanaattinen johtaja ja ajamalla syrjäytyneet takaisin loukkoihinsa, pois "parempaa väkeä" kiusaamasta.

Minä olen tulkinnut tuon vain siten, että Leijonakuninkaan maailma toimii tuolla tavalla, että pahat hyenat on pidettävä poissa hyvien eläinten jaloista. Aika musta valkoisia nuo Disneyn pahiskuvaukset ovat aina olleet ja minä ohitan sen yleensä olan kohautuksella. Eihän kukaan ole kitissyt siitäkään, että Basil Hiiri tuntuu kuvaavan, että kaikki vähemmistöjen edustajat (elokuvan tapauksessa rotat) saavat hävetä taustaansa ja ei heistä muutenkaan ole muuhun, kuin rikoksiin.
"If we're going to be damned, let's be damned for what we really are."

Captain Jean-Luc Picard

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #123 : Elokuu 27, 2012, 13:57:09 »
Ensinnä pahoittelen Mehiläisen elokuvan sekoittamista Disney-tuotantoon. Minulla menee jo vähän sekaisin, kuka minkäkin ötökkäjutun on tuottanut.

En ajanut takaa sitä, että Disneyn pitäisi aloittaa erityinen promokampanja muiden kuin viktroiaanis-idyllisen ydinperheen puolesta. Tarkoitin kommentillani sitä, että eläinkunta tarjoaisi mainioita hienovaraisia tapoja kuvat muunkinlaisia perheitä luonnollisina. Meteli olisi todennäköisesti pienempi, jos vaikkapa Mufasa-leijonalla olisi todenmukainen "haaremi" kuin jos esimerkiksi Aladdin-miehellä olisi sellainen, olkoonkin, että hänen tarinansa aikaan sekin olisi ollut ihan normaalia. Ja ainakin se asetelma olisi helpommin puolustettavissa luonnollisuus-argumentilla ;)

Mutta myönnän toki, että Disney-yhtiön ensisijainen tarkoitus on tehdä rahaa, ja siksi sen rustaamien rainojen on oltava hyvin siloiteltuja ja varovaisia. Möykkä nousee paljon pienemmästäkin kuin "vääränlaisten" perheiden esittämisestä, hyvinä esimerkkeinä mm. jo aiemmin mainittu meteli Notre Damen kellonsoittajan sopimattomuudesta lapsille, samoin Pienen merenneidon "pornografisten" uimakohtausten nostattama pöyristys ja sitkeät syytökset seksin piilomainonnasta Leijonakuninkaassa, kun Simban viidakossa ilmaan nostattama pöly- ja hahtuvapilvi "ihan selvästi" muodostaa hetkeksi sanan SEX. Se ei kuitenkaan minun nähdäkseni tarkoita, ettenkö saisi kritisoida moista äärikorrektiutta ja kaivata vähän laajempia näkökulmia.

Mitä tulee vassareihin ja persuihin, poliittinen vääntö luisuu minun mielestäni tämän aiheen ulkopuolelle. Ihan sama, miten mikäkin puolue Suomessa ottaa syrjäytyneet huomioon, minun mielestäni Leijonakuningas elokuvana kannattaa näkemystä, että syrjäytyminen on syrjäytyneiden ongelma eikä hyväosaisten tule vaivata sillä itseään kuin sen verran, että häätävät syrjäytyneet pois näkyvistään. Ja se on minun mielestäni hyvin ahdasmielinen ja omahyväinen sanoma.

Hämppylille huomauttaisin, että tässä keskustelussa on aiemmin haikailtu nimenomaan kypsän pohdiskelun perään sen sijaan, että Disney-leffoihin suhtauduttaisiin mitään syvempää sanomaa sisältämättömänä lasten viihteenä.
Constantem decorat honor

Poissa Hämppyli

  • Näsäviisas-
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #124 : Elokuu 27, 2012, 14:14:23 »
Hämppylille huomauttaisin, että tässä keskustelussa on aiemmin haikailtu nimenomaan kypsän pohdiskelun perään sen sijaan, että Disney-leffoihin suhtauduttaisiin mitään syvempää sanomaa sisältämättömänä lasten viihteenä.

En tarkoittanutkaan, että niin ei saisi tehdä. Itsekkin rakastan lapsuuden leffojen teemojen vakavaa pohdiskelua  ja en ymmärrä mitä ajattelin, kun nyt se tuli näin jyrkästi tyrmättyä. Jatkakaa vain ja unohtakaa minun törttöillyt.
"If we're going to be damned, let's be damned for what we really are."

Captain Jean-Luc Picard