Kirjoittaja Aihe: Matkiminen  (Luettu 11547 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Meenai

  • Helmisimpukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Matkiminen
« Vastaus #50 : Toukokuu 19, 2008, 19:23:59 »
Meidän yläasteella on paljon tapoja tai itse asiassa sanoja, jotka tarttuivat ensimmäisen jakson aikana yläasteelle tullessa. Näistä esimerkkinä nyt kehällä = pihalla, jos joku nyt ei tajunnut. Itse en edes huomannut omaksuvani kyseistä sanaa, kunnes huomasin käyttäväni sitä lähes päivittäin. Tämä vaisto matkia ja sopeutua ryhmään, johtuu vain geeneistämme. Olemme vielä niin alkukantaisia, että tunnemme olomme turvalliseksi käyttäytymällä samalla tavalla kuin muut. Tähän on verrattavissa myös muoti-ilmiöt. Aluksi yksi pukeutuu tietyllä tavalla ja lopulta ainakin puolet vastaantulijoista.

Itse en tahallani matki ketään erityistä ihmistä. Kyllähän kaikki välillä vahingossa matkivat, mutta tahallinen matkiminen on mielestäni täysin typerää. Minä ahdistuisin jos joku matkisi minua.

Poissa Mimmi

  • kolmen soinnun rälli
  • Vuotislainen
  • gimme danger
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Matkiminen
« Vastaus #51 : Kesäkuu 02, 2008, 13:38:15 »
Matkiminen, no, se on suorastaan typerää. Tiedättekös ne yläaste-väriset hiukset? Eli sellaiset tummanpunertavanrusehtavanmustat, millaiset on tosi monella seiskaluokkalaisella. Vaikka seiskalle menenkin, pidän kiitos vain kiinni omasta blondatusta tukkalakka pehkostani. Komppaan Meenaita siinä, että ihmiset todellakin ovat vielä niin alkukantaisia, että samanlaisuus tuo turvallisuuden tunnetta. Miksikäs kaikki seeprat ovat raidallisia? Siksi ettei vihollinen huomaisi yhtä erilaista ja söisi sitä, laumassa on turvallisempaa. Tälläinen pätee ihmiselämässäkin. Tiedän yhden ex-kaverin kaverin, joka fanittaa Tokio Hotellia ja käski parturin leikata tukkansa samanlaiseksi kuin Bill Kaulitzilla. Suomalaistyyppinen maantienvärinen tukka Bill Kaulitz mallisena, aijai, ei ehkä maailman paras tukka. Mutta samanlainen kuin idolilla, niin totta kai se on hyvä ja hieno. Tietääkös kukaan sitä 80-luvun Boy George virtaa? Kun Culture Club oli pinnalla, jokainen halusi olla samanlainen kuin George ja eikös jokaisella ollutkin samanlainen tukka, hattu, kulmakarvat, meikit, jne. Boy George, eli siis aito originelli George oli persoonallinen, mutta samaa ei kenties voisi sanoa näistä fani-ihmisistä jotka laittautuivat samalla lailla. Samantapainen juttu on myös Ola-raita. Niitä en itse ole paljoa bongaillut, mutta olen kuullut, että The Ark-fanit vääntelivät niitä päähänsä ihan hikuna. No jaa, voihan se olla keino paistatella fanittamistaan, mutta itse en ehkä heti ekana menisi sellaista päähäni vetämään... Tai no, mistäs sitä tietää. :D Yhdeksänkymmentä luvulla taasen pukeuduttiin Spaissareiden mukaan, ja enkös vain minäkin mennyt päiväkotiin Baby Spice-saparot pään molemmin puolin... Tosin olin silloin aika pieni. Matkiminen on joskus joistakin mukavaa, puhun nyt kokemuksella. Minulla ja kavereillani oli samanlaiset pinkit maastokuvioiset pöksyt neljännellä luokalla (jotka minä olin ekana Anttilasta pongannut!!11) ja aijai, miten mukavaa se oli. Sitten kun kaikki luokkamme tytöt ostivat samanlaiset housut, eeh, se oli karseaa. Nyt en kyllä sortuisi ostamaan ystävieni kanssa samoja vaatteita ja no, se olisikin aika mahdotonta, sillä tyylimme ovat niin kovin erilaiset. Omasta matkimisestani voisin sanoa, että matkin 80-luvun tyyliä jossain määrin. Eikös se ole nyt muotia? Tiedä sitä, mutta ei ainakaan minun näköisiä tyyppejä kaduilla kävele vastaan. Minua on tosin matkittu, ainakin musiikkimaussa. Pari vuotta sitten kun aloitin kuuntelemaan Panic at the Discoa, usea luokkalaiseni tyttö rupesi bändin iih iih ihkutirallaa faniksi. Fanitusta kesti, öö, pari viikkoa.
Keep your 'lectric eye on me babe
Put your ray gun to my head
Press your space face close to mine, love

Poissa Loi

  • Vihdoin Voldemortin voittanut
  • Sanomaton
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Kuka mitä häh?
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Matkiminen
« Vastaus #52 : Kesäkuu 02, 2008, 13:58:53 »
Lainaus
Matkiminen on jossakin määrin "heikkouden" merkki. Silloin, kun sitä tapahtuu aina ja joka paikassa.

Tavallaan joo. Se voi olla sen merkki, ettei uskalla tai osaa määritellä itseään erillään muista ja koettaa kovasti tulla hyväksytyksi sillä, että on samanlainen kuin muut, mutta pitää muistaa, että myös se erilaisuuden tavoitteleminen voi olla heikkouden merkki. Siis että on myös paljon ihmisiä, jotka peittävät omaa epävarmuuttaan ja heikkouttaan siihen, että pyrkivät olemaan jotain muuta kuin mitä muut ovat.

Matkimisesta olen huomannut myös sen, että ihmiset toisinaan tosiaan syyttävät toisia matkimisesta aivan naurettavissakin asioissa. Jos jollakulla on samanlainen paita päällä niin se aina heti tarkoituksellista matkimista tai jos kirjoittaa ficciä vähänkään samanlaisesta aiheesta niin se on pakosti matkittua. Minusta se menee vähän hysteeriseksi. Sama kuin se, että jos ottaa vaikutteita muilta ja alkaa seuraamaan jotain sarjaa ja tykkääkin siitä, niin kuulee pahantahtoista puhetta siitä, kuinka on matkinut kaveriaan. Jos ei halua, että joku alkaa tykätä samoista asioista, ei kannata puhua kavereilleen asioista, joista itse tykkää, koska on varsin todennäköistä, että on paljon muitakin, jotka tykkäävät samoista asioista eikä se ole matkimista.
Toisin sanoen Vuoden Voldemort 2009 - kiitos äänensä antaneille. :)

Tapiirirakkautta

hensku

  • Ankeuttaja
Vs: Matkiminen
« Vastaus #53 : Kesäkuu 02, 2008, 15:44:59 »
Lainaus
Matkiminen on jossakin määrin "heikkouden" merkki. Silloin, kun sitä tapahtuu aina joka paikassa.
Jotenkin, ehkä joo. Onhan se tyhmää, jos matkii toisii ihan joka paikassa, niin ei se oo kivaa.

Itse en ainakaan pahemin matki, tai en ite ainakaan tiedä siitä... Jotkut yrittää tulla hyväksytyks sillä, että matkii, vaikkapa meijän entisellä luokalla oli semmoinen tyttö, joka ensun oli mun kaveri ja sitten se siirty toisten porukkaan, niin sillon kun se oli meijän porukassa niin se halvekssu kaikkee mitä ne muut teki ja sen jälkeen kun se ei enää ollut niin kyllähän kelpas kaikki. Millaista matkimista, ärsyttää mua...

Ja sekin on jotenkin tyhmää, kun ihmiset syytävät toisia ihan oudoista asioista, jossa he ovat muka "matkineet", vaikka jos on samanlainen paita niin jos sen on ostanu myöhemmin niin heti tulee matkia.. tyhmää!!

~hensku

Poissa Otak

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Matkiminen
« Vastaus #54 : Kesäkuu 02, 2008, 18:42:21 »
Njoo, sanoisin itsestäni, että niin kuin monet muutkin täällä ovat itsestään todenneet, minäkin matkin vähän, ja itse sitä sen enempää huomaamatta.
En usko matkivani kovin pahasti ainakaan ketään, koska siitä ei olla minulle valitettu :'D
Lähinnä se on sellaista että haa, katson kaverini kanssa kaverini lempileffan, ja tajuan sen leffan olevan todella hyvä. Mutta voiko sitä sanoa matkimiseksi, kun siinä on kuitenkin omatkin aivot mukana tajuamassa leffaa hyväksi?
Kun hyvä ystäväni oli katsonut Pirates of the Caribbeania ja hehkutti sitä koulussa, ja sitten näytti minulle ykkösleffan(noh, olin mä sen nähnyt aikasemminkin), ja koin totaalisen uudelleenihastumisen kyseiseen leffasarjaan, niin olisihan hän sen voinut kokea matkimiseksi. Mutta se olisi ollut outoa, koska PotC faneja on maailma pullollaan, joten kuka ihmeessä tajusi ne hyviksi leffoiksi ensimmäisenä?
High School Musicalitkin katsoin kyseisen kaverini kanssa, ja totesin hyväksi, joten vähän sen jälkeen kun kaverini oli saanut niistä leffoista tehdyn laulupelin, halusin sen itsekin. Ehkä se oli matkimista, mutta kun en oikein voinut sille mitään(tai no ainahan sen olisi voinut jättää ostamatta...) :< Tykkään laulamisesta ja biisit oli kivoja.

Ehkä nyt sitten olen rasittava matkija, mutten kyllä usko näin normaalisti ainakaan olevan. Piirustuksiini yleensä yritän keksiä omat ideani, ja vaatteisiini. Vaikka pitäisimmekin kaverin kanssa usein samantyyppisistä vaatteista, yritän ostaa jotain sellaista mitä hänellä ei ole.

Joskus joku nyt vain ehtii mainita pitävänsä jostain asiasta ennen kuin on minä olen sen tajunnut sanoa...
Zeebra -> Otak

L Spukky

  • Ankeuttaja
Vs: Matkiminen
« Vastaus #55 : Kesäkuu 03, 2008, 11:52:15 »
Tää matkiminen on vähän kaks piippunen juttu. Koska ei voi tietää, että matkiiko henkilö tahallaa vai ihan tahtomatta. Oon miettinyt asioita, jotka omasta mielestäni olisi syitä matkimiselle.

Esimerkiksi jos ei omista kavereita ja haluaa päästä mukaan muiden seuraan, niin yrittää päästä joukkoon mukaan matkimalla. Esim hankkii samanlaisia vaatteita kun he tai alkaa käyttää samanlaista kieltä tai yrittää kiinnostua samoista asioista. Tästä saattaa sitten seurata, että muut huomaavat että "Hei, toihan diggaa samoist asioist kun me, ollaan senkin kamuja!" ja ottavat henkilön mukaan jengiinsä. Mutta jos he eivät siedä matkimista, niin saattaa käydä vähän köpsemmin.
Eli, jos teitä matkitaan, niin kannattaa tuota asiaa miettiä :P

Toinen syy on semmonen, johon itsekin olen joskus 'alentunut'. Eli jos vain huomaa toisella semmoisen asian, jota pitää itse coolina, niin haluaa itsekin samanlaisen. Olipa kyse sitten jostai tavarasta tai vaatteesta tai idolista tai vaikka hiustyylistä.

Tarttuminenkin on sitten katala tauti. Eli meinaan tuolla sitä, että jos on paljon jonkin henkilön kanssa, niin häneltä tarttuu joku piirre toiseen, vaikkei hän sitä haluaisikaan. Esimerkiksi joku sana tai puhetyyli. Itse olen tähän myös alentunut ihan tahtomatta.

Mutta jos matkiminen alkaa tarpeeksi ärsyttää, niin kannattaa siitä sitten ilmoittaa suoraan matkijalle. Ehkäpä se auttaa (: (mikä hiton neuvoja musta on tullu.. ._o) Joo, ottakaa neuvoa musta!

Itseäni kukaan ei ole mitenkään liikaa matkinut. Paitsi joskus ala-asteellahan esiintyi jotai tällaista:
"Kumpi on parempaa mustikka vai mansikka?"
"En mä tiedä, ehkä mustikka. Entä susta?"
"Mun mielestä ihan ylivoimasesti mansikka!"
"Ai.. no kyl mustakin toi mansikka on parempi"

Silloin toi olin Hyvin yleistä ja Hyvin ärsyttävää d: Vaikka nykyisinkin jotain tän kaltaista on ilmeentynyt.. hmh


Irene

  • Ankeuttaja
Vs: Matkiminen
« Vastaus #56 : Kesäkuu 09, 2008, 00:16:50 »
En voi sille mitään, mutta minun mielestäni matkiminen on suoraan sanottuna niin ärsyttävää. Veljeni harrastaa puheeni matkimista ja sitä en voi sietää. Se rupee ärsyttämään melko nopeasti. Kyllä sitäkin huomaa että nuoremmat esimerkiksi pukeutuvat samanlailla kuin vanhemmat, ottavat mallia. Sellaista kyllä sattuu väkisinkin omalle kohdalle kun esimerkiksi tykkää jonkun vaatteesta ja haluaisi samanlaisen, mutta koska minusta se on hirveän inhottavaa jos joku ostaa samanlaisia vaatteita kanssani (kuten aiheen kirjoittajakin sanoi se ei ole yksinoikeus, mutta ärsyttää silti) niin vältän samanlaisten vaatteiden ostoa.

jaina

  • Ankeuttaja
Vs: Matkiminen
« Vastaus #57 : Kesäkuu 10, 2008, 17:08:55 »
Minua matkimaan, siis positiivisessä mielessä. Enkä oikein pidä siitä. Ei täällä minua matkita (i think so and i hope so), mutta jotkut ystäväni. Esimerkiksi, kun alan sanomaan vaikka jotain 'Ei hit*o kun mulla ei ole massia', niin heti yksi ystäväni on hommannut tämän virkkeen omaan sanavarastoonsa. Muitakin sanontojen matkimista on tapahtunut. Onhan se toki aika imarreltavaa, kun puhun niin 'hienosti', että joku haluaa puhua samalla lailla. Pukeutumisessa minua ei ole (kai) matkittu, en ole varma. Mutta näissä puhetyyleissä on, niin kuin jo mainitsinkin (kun aloin kiroilemaan, se sama ystäväni alkoi kiroilemaan).

Itse en matkita oikeastaan ketään, ainakaan niin että se näkyisi. Olen pari meikkaustyyliä 'matkinut' joiltakin ihmisiltä, joita en edes ikinä näe IRL-elämässä (eli siis irc-gallerian kautta olen katsellut joidenkin randomien kuvia [kyllä, välillä harrastan sellaista, en tosin usein], ja olen hoksannut, että onpa kaunis meikkityyli, voisi itsekin kokeilla). Ja sitten Emma Watsonin joitakin hiustyylejä olen joskus kokeillut (en siis niitä kiharia, koska minulla ei ole kiharoita hiuksissa enkä jaksa niitä hiuksiini edes laittaa ^^)

Poissa Chrystal

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Matkiminen
« Vastaus #58 : Kesäkuu 12, 2008, 13:18:27 »
Äh. Minä ärsyynnyn matkimisesta kauhesti. En itse matki ikinä, sillä se on aika kauheaa. Yksi kaverinikin oli kauhea matkija. Kirjoitan A:n "paino-aana." Tämä kamuni matki sen heti. Ärsyynnyin hirveästi, sillä ei hän ollut sitä ennen tehnyt. Joskus olin jossain tylsässä paikassa nimimerkillä Libra. Tämä kaverini matki senkin. Libra on siis yhden ihanan hevosen nimi & horoskooppini latinaksi. (en usko horoskooppeihin mutta silti) Yksi toinen kaverini näki, että jossain tunnukseni oli Veela-96. Hänpä teki SAMAAN PAIKKAAN tunnuksen veela. Taivuttelin hänet pois siitä, ja nyt hänellä on onneksi eri tunnus. :)
"Ron kuule, sinä tiedät vallan mainiosti, että Harryn ja minut kasvattivat jästit!" Hermione sanoi. "Me ei kuultu lapsina tuollaisia satuja, me kuultiin Lumikki ja seitsemän kääpiötä ja Tuhkimo-"
"Mikä se on, joku sairausko?"
-Harry Potter ja Kuoleman varjelukset

Poissa Flyrashaz

  • sub rosa
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Northern Light
    • Livejournal
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Matkiminen
« Vastaus #59 : Kesäkuu 13, 2008, 19:16:45 »
Jokainen matkii vahingossa. Tai tarkoituksella. Itse sorrun välistä toiseen, välistä toiseen. Toisaalta inhoan matkimista, tuntuu kuin oma tapa olisi viety. Puheessa tämä ei nyt ole niin, mutta pitemmän päälle sekin ärsyttää. Ei kylläkään vielä, kun esim. minä käytän puheessani paljon sanoja "jossakin Kiinassa" tai "jossakin kuukkelissa", se on tarttunut kavereilleni. Osalle. Sitä en paheksu, sillä voinpahan sanoa, että olen ainakin kavereidnei kanssa, kun puhetapa tarttuu ;)

Itse pyrin olemaan matkimatta. Tiedostamattani tietenkin saan tartuntoja puhetapaan ja kirjoitustapaan, esim. näin Vuotiksen kautta sain tämän viestin-perään-nimen-laittamis-addiktion; se nickin pitää olla siellä pidemmän viestin lopussa. Nykyään se tulee automaattisesti, ja meileissä se häiritsee, kun ei vastanottaja tiedä mitä "Flyra" meinaa.

En pidä matkimisesta/massan mukana kuljeskelusta. Ymmärrän tietty, jos muodisa on jotkut kengät ja joku vain tykkää niistä kengistä, vaikka muuten ei muotia seuraakaan. Itse pyrin olemaan kulkematta massan mukana, ja suht. hyvin sekin on onnistunut. En halua olla täysin kopio jostakin kaveristani, vaan haluan tuoda sen itseni esille. En pidä farkkuja, vaikka kaverit ja useimmat muut pitävät. Käytän lippistä, useimmat tyttöpuoliset kaverini eivät käytä. En meikkaa tms. vaikka kavereista osa meikkaa pienissä määrin. Viihdyn verkkareissa, vaikka muut haukkuisivatkin ne piloille. En ymmärrä, mitä järkeä ostaa vaate, joka on muodissa, vaika ei tykkäisi pitää sitä päällään. Itse olen vaatteissa, joissa viihdyn, ja harrastan sitä mistä tykkään. Esim. partiota on haukuttu päin kasvojani, mutta en välitä siitä; ei heidän tarvitse tykätä.

Tunnen erään tytön, joka ei tykkää kokisesta tai EDistä. Silti hän ostaa ja juo niitä, koska se on "muodissa" tai "kovaa". Hän on vetänyt tupakkaa koska luuli kuuluvansa siihen "kovisten jengiin". Hän haukkuu vanhempiaan, koska se on "kovaa". Aika ärsyttävää. Hän on manipuoloimassa toista, poikapuolista kaveriani tekemään sitä ja tätä ja ostamaan sitä ja tätä.

Ehkä se on muiden mielestä mukava kulkea massassa, mutta minä en pidä siitä. Matkikoot he ketä haluavat, kunhan kohde en ole minä(onneksi en ole, yleensä). En välitä, mitä muut minusta ajattelevat(aina) tai pitävätkö he vaatteistani vai eivät.

- Flyra
"Oh, the bad guy of the game, me, you're not serious, I'm... umm... fortuneteller!"

Poissa Hakaneula

  • Kyyläävä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Matkiminen
« Vastaus #60 : Lokakuu 01, 2008, 16:34:39 »
Hmm.... En halua ajatella matkivani toisia ihmisiä... Mutta omaksun heiltä tapoja, sekä hyviä että huonoja. Toiset tavat säilyvät, ja niistä tulee täysin omiani, kun taas toiset tavat ovat hetken ja katoavat. Olen myös huomannut liiankin usein olevani kateellinen ystävilleni, jotka ovat suosittuja. Tosin itsetuntoni on tällä hetkellä aika hyvä, joten yritän säilyttää omalaatuisuuteni juuri sellaisena kuin se nyt on. Olenhan minäkin omalla tavallani suosittu.

  Hakaneula ~

Poissa Zenzibar

  • Pelastaja katsoi profiiliaan ja läikytti teetä pöydälle
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • kesäinen-eskapisti-merirosvo-jedi-söpö-skotti
    • Home sweet home
  • Pottermore: BloodNight6399
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Vs: Matkiminen
« Vastaus #61 : Lokakuu 15, 2008, 21:35:13 »
Aika hyvä keskustelunaihe =)

Matkiminen on joillekkin ihan tavallista, eivätkä he ole siitä moksiskaan, vaikka heitä matkittaisiin, jotkut ovat jopa immarreltuja. Joitakin se taas ärsyttää suunnattomasti, ja tuntuu, että tyyppi tulee päälle, ellei heti lopeta sen matkimista.
Minulla itselläni on tapa matkia toisia, mikäli olen huono jossain (niin katon mitä esim vierustoveri tekee, vaikka siitä tulekin huono omatunto, kun jälki ei ole omaa) ja jos näen että joku tekee jotain hienoa, saatan itsekin tehdä niin. Myös lempinimet tarttuu, ja joskus minulle on tosissaan suututtu siitä, että käytän lempinimeä, joka on vain 'jonkun tietyn ihmisen oma'. Jotkut taas suuttuvat ihan tyhmistä asioista, ja jos ostat samanlaisen laukun, kun jollain, niin siitä syntyy hirveä huuto, vaikkei olisi edes toisella sitä laukkua nähnyt. Se nyt on ihan ääliömäistä (omasta mielestäni) jos jonkun vaatteen tai tavaran 'matkimisesta' suututaan. En vai tajua...
Minua ei kyllä yhtään haittaa, vaikka joku matkisi minua, ellei se ole tosi henk. koht. asia, jolloin saatan tosissani suuttua, mutta en välttämättä puutu asiaan, vaan kerron siitä kaverille, (eli tavallaan 'puhun toisesta pahaa hänen selkänsä takana') jolloin saan purettua tunteitani.

-Z
"You're only given a little spark of madness. You mustn't lose it." -Robin Williams

Paikalla samettiina

  • huoleton huuliharppuilija
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Pienestä kipinästä voi syntyä roihuava liekki
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Matkiminen
« Vastaus #62 : Joulukuu 26, 2009, 09:56:29 »
Matkimiselle minä sanon, että "ai elämä"! Itsessään jo tämä sanakin puistattaa minua! Miksei ihmiset vain pukeudu ja käyttäydy ihan itse, eikä toisista mallia ottaen: vai odottaako sitä oikein innolla, että saa matkia kehdosta hautaan?

Itse en koe matkivani ketään, vaan teen omaa itseäni koskevat päätökset ja teot aivan itse, oman pääkoppani sisällä, poissa muiden ihmisten aiheuttamilta vaikutteilta. Myös käytökseltä haluan olla omanlaiseni. Minua alkaakin ärsyttämään, jos näen ihmiset pukeutuvan samalla tavalla, meikkaavan samalla tavalla, laittamalla hiuksensa samalla tavalla... agrh! Savut tupruaa korvista jo pelkästä ajatuksesta.

Luulen, että minua ja minun tekemisiäni tuskin kovin moni matkii. Ehkä joissain tilanteissa, jotka ovat minulle tuttuja ja kavereilleni tuntemattomia, osaan olla matkimisen lähtökohtana, mutta tämän asian ymmärrän.

Luulen, että matkimisella halutaan saada yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka takaisi sen, ettei matkijaa hylättäisi hänen omana itsenään. Jos jokin juttu on in, täytyyhän matkijankin olla in ja matkia. Toivoisin vain, ettei kaikista tulisi toistensa klooneja, omaa itseään ajattelematonta pelleä.
Olen syytön kaikkeen siihen, mistä kehtaatkin minua epäillä.

Poissa Leila

  • Peruna
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • "Itserakkaus on paras rakkaus"
Vs: Matkiminen
« Vastaus #63 : Joulukuu 26, 2009, 12:07:59 »
meidän luokallamme  on yksi tyttö, joka yrittää päästä nk. "suosituihin" porukoihin (no, määritelläpä suosittu? Mutta ymmärrätte?). No. Hän haluaa värjätä hiuksensa samanlaisiksi kuin Jennillä, hän haluaa ´huulikorun koska Katrillakin on. Hän käyttää samanlaisia vaatteitä kuin nämä "suositut", meikkaa samalla tavalla ja ostelee feikkimerkkilaukkuja ja vaatteita ja kenkiä, ja kehuskelee niillä. Hän yrittää kovasti esittää muuta kuin on, valitttaa liikuntatunnin jälkeen vartin hiuksistaan, jotka ovat "huonosti", eli ihan hyvin.Hän jopa myöhästelee tahallaan, lintsaa, ja ei lue kokeisiin, koska hänen "esikuvansakin" tekevät niin. Tosin eivät tahallaan.. No, tällä toiminnallaan hän alkaa pikkuhiljaa menettämään vanhoja kavereitaan, joihin jossakin määrin lukeuduin myös minä ja meidän "porukkamme". Emme ole niitä koulun "suosituimpia", mutta emme nyt mitään syrjittyjäkään..:) Meitä äsyttää tämän tytön käytös todella paljon. Minä olen myös ihan näiden "Suosittujen ihmisten" kaveri, pelaan yhden kanssa samassa joukkueessa ja muidenkin kanssa juttelen silloin tällöin..Vaikka en todellakaan yritä erityisemmin olla heidän kaverinsa. No, jokatapauksessa, heidän kanssaan välillä haukumme tätä tyttöä aivan lyttyyn. Tottakai Jenni, Katri ja muut näkevät sen, mitä ko. tyttö yrittää, eivätkä he pidä siitä, tietenkään. lopputuloksena todennäköisesti on, ettei tämä tyttö pääse sinne minne haluaa, eikä myöskään hyväksy vanhoja kavereitaan, jolloin hän jää kohta yksin.
Tahdonvoimaa!

Poissa Affu

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • pullamies
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Matkiminen
« Vastaus #64 : Joulukuu 26, 2009, 16:40:53 »
joo, luokallamme on tyttö joka siis matkii kaikkia. " moi siiri(nimi muutettu, tämä on juuri se tyttö josta puhun). Arvaa mitä! mä olin eilen lintsillä ja. ... "
~~aijjaa! vähä siistii mäkin olin siellä!~~ //huono valehtelija, sen huomaa jos se valehtelee...\\

en ole varma, mutta _tämä_ tapa taitaa olla keksimäni.. ainakin minä olen sitä alkanut käyttämään ennen kuin edes huomasin sitä... :D
  kun mä en vaan JAKSANUT alkaa kursivoimaan tms sanoja.\
Skäbädäm.
  Vuotiskoomalainen, epämääräisesti ölisee.
Ananas.

Poissa Bettie

  • The god of tits and wine
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tyrion Lannister
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Matkiminen
« Vastaus #65 : Tammikuu 01, 2010, 19:25:36 »
Itsekin myönnän matkineeni, mutta minusta se on turhamaista ulostetta näin kiltisti sanottuna.

Minä pyrin olemaan oma itseni, tuomaan itseäni esille yksityisenä henkilönä, en massan mukana kulkevana muotiniekkana. Rakastan sitä, että minua pidetään joskus ehkä jopa hieman outona erilaisuuteni takia, mutta suurin osa tutuistani on jo tottunut siihen, ja saan siitä positiivista kommenttia. Monet aikuiset ovat sanoneet minulle, että he kunnioittavat minua, koska uskallan olla oma itseni, uskallan tuoda itseäni esille.

Sellainen minä vain olen, minä olen minä.

Eikä se sitten ole kivaa, jos minua matkitaan: se johtaa siihen että minun on muutettava itsessäni vaikka sitä vaatetyyliä, jota joku minussa matkii: ettei se olisi sitä massaisuutta, jota niin kovasti karttelen. En vain viihdy siten, että olen kuin joku toinen. Se ahdistaa, ettei voi olla itsensä, ja pitää esittää.

^^ vähän sekava ehkä, mutta toivottavasti ymmärsitte pointin :)

Bet-
We stopped checking for monsters under our beds when we realized they were inside us - The Joker

Poissa liiketerapia

  • Vuotislainen
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Vs: Matkiminen
« Vastaus #66 : Kesäkuu 24, 2011, 22:46:43 »
Minulla ei ole tarvetta matkia ketään, koska olen itse niin erinomainen.

En muista, että minua olisi syytetty matkimisesta. Eipäs kun muistan; lapsena näin on varmastikin käynyt pari kertaa, ei onneksi sen useammin. Ja 14-vuotiaana tapasin erään aikuisen, joka sanoi melkein kaikkiin puheisiini "Mistä sä oot lukenut noita juttuja?" Eli hän siis oletti/sanoi, että minulla ei itselläni voisi olla sitä mielipidettä, enkä voisi ajatella mistään mitään. Jos olisin kertonut käyneeni kaupassa ja ostaneeni suklaapatukan, hän olisi varmaan sanonut siitäkin "Mistä sä oot lukenut noita juttuja?"

Se, mikä tästä varsinkin teki kummallista, että hän alkoi heitellä tuota "mistä sä oot lukenut noita juttuja?" fraasia heti kun hänet tapasin, eli miten tämä sinänsä varsin mukava nuori nainen saattoi tietää mitä ajattelen/millainen olen (tai pikemmin mitä en ole), kun hän ei ollut vielä puhunut kanssani yhtään eikä tuntenut minua ollenkaan?
Hän sanoi noin siis jossain mielestäni ihan arkisissa tilanteissa tai noin.

(Olipa sekavasti selitetty. Vai tuntuuko minusta vain siltä? Mistäköhän olen lukenut niin? Lolll...)

Ala-asteella oli myös opettaja, joka sanoi minulle muutamaan kertaan, että en ole oikeasti tehnyt itse koulutyötäni, vaan kopioinut sen jostain. Hänkin sanoi niin kummallisissa tilanteissa/yhteyksissä. Pari kertaa, kun olin tehnyt jonkin koulutyöni rehellisyydellä, huolella ja vaivalla, jouduin heittämään sen pois ja tekemään uuden. Mutta hän oli sellainen opettaja, joka aukoi päätä kaikille ja huijasi.

Samassa koulussa oli 6. luokkalaiset tytöt, jotka käyttivät joka päivä samoja vaatteita ja olivat laittaneet hiukset samalla tavalla. Jos heistä kummastakin tuntui kivalta tehdä niin, tuossa iässä se on mielestäni ok. Kai.
Minä itse en olisi edes voinut toimia niin, vaikka olisin halunnut, enkä kyllä halunnut. Enkä esim. hankkia samanlaisia kyniä kuin muilla, äiti osti kaikki tavarani, kävin itse kaupassa ostamassa jostain ensi kertaa 6. luokalla, hoh.

Kukaan ei ole kyllä matkinut minuakaan. Se on luonnollista; minua on pidetty hulluna siitä asti kun pääsin rattaista. Joskus joku on ihan luvan kanssa yrittänyt tehdä samanlaista piirrustusta kuin minä.
Jos joku minulta jotain pientä lainaakin, en pahastu siitä (kunhan se todella jää siihen tai silleen, tajusitte kai). Paras ystäväni käyttää ilmaisua, jonka on pöllinyt minulta, ja minä ilmaisua, jonka olen pöllinyt häneltä. Hänen kauttaan/myötä minulla on herännyt myös pieni kiinnostus konemusiikkia kohtaan ja olen kiinnostunut mytologiasta/fantasiasta osittain toisen ystäväni kannustuksesta, enkä koe sitä matkimisena.
Voin käyttää samoja ilmaisuja kuin joku poliitikko ja se on matkimista, mutta ei mielestäni negatiivista.

Myöskin eräs entinen koulutoverini teki ekalla luokalla kuvistöitä, jotka olivat viimeistä piirua myöten samanlaiset kuin kaverillaan. Kaveri ei tästä suuttunut, minä kyllä olisin - ja verisesti.


Luulin joskus, että matkiminen on ala-astelaisten juttu, mutta olen kuullut, että varttuneempienkin naisten keskuudessa joku kopioi toiselta verhot, astiat ja sisustuksen, mieskuviotkin.
Onko tämä matkiminen teistä sukupuolisidonnaista? Minusta tuntuu, että apinoiminen olisi enemmänkin tyttöjen juttu, jolloin tytöt seuraavat orjallisesti parasta ystäväänsä tai tuttua, vanhempaa tyttöä ja poika matkii jääkiekkotähteä, heavy-bändin rumpalia tai jotain. Pitäisi tehdä tällainen keskustelu jollekin miesvaltaiselle foorumillekin.

Moni on kertonut kokemuksiaan matkijoista ja niitä on ollut mielenkiintoista lukea - vaan avaisiko joku sanaista arkkuaan ja kertoisi omasta matkimisestaan? Siis "kunnon apinoimisesta", jolloin on ihan tarkoituksellisesti ostanut kaiken mitä toisella on ja yrittänyt käyttäytyä samalla tavalla kuin joku muu?

Minä ajattelisin, että sen matkinnan kohteen pitäisi olla kyllä joku todella erinomainen persoona... Ja matkija, hänestä en tiedä. Onko hän joku ihan tabula rasa? Jokin hyvin epävarma tyyppi?

Oletteko tulleet ajatelleeksi, että jos seuraa elämässään Profeetta Muhammedin tai Jeesus Nasaretilaisen esimerkkejä, sekin on matkimista? Silloin vain tietää, että matkimisen kohde ei varmasti pahastu.

Poissa Vammasipuli

  • Järjen riemuvoitto
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Let us die young or let us live forever
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Matkiminen
« Vastaus #67 : Kesäkuu 29, 2011, 17:25:58 »
Oletteko tulleet ajatelleeksi, että jos seuraa elämässään Profeetta Muhammedin tai Jeesus Nasaretilaisen esimerkkejä, sekin on matkimista? Silloin vain tietää, että matkimisen kohde ei varmasti pahastu.
Itse en koe esimerkkien seuraamista matkimisena. Jos tahtoisin matkia Jeesusta, pukeutuisin samalla tapaa kuin hän, puhuisin samalla tapaa kuin hän, mutta seuratessani hänen esimerkkejään minä vain toimin kuten hän on kehottanut,  ajatellen kuitenkin itse ja soveltaen hänen oppejaan omaan elämääni.

Jos esimerkkien seuraaminen on matkimista, niin kaikkihan me vain matkisimme koko ikämme. Ainahan ihminen seuraa jonkun toisen esimerkkejä, toisinaan vallan tietämättäänkin.

Mitä taas tulee tuohon verhojen ja sisustuksen kopioimiseen, niin samanlaisten verhojen hankkimista en pidä minään pahana kopioimisena. Varmasti todella monella muullakin on samanmoiset ja mistäs muualta niitä sisustusvinkkejä saataisiinkaan kuin toisilta ihmisiltä? Jos lehdestä poimit sisustusidean, on sekin jonkun toisen keksimä. Jos tämäkin lasketaan matkimiseksi, niin kaikkihan me matkitaan aina ja kaikessa.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 29, 2011, 17:35:46 kirjoittanut Vammasipuli »