Kirjoittaja Aihe: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)  (Luettu 47378 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Affu

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • pullamies
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #300 : Joulukuu 09, 2011, 19:49:20 »
Musta tuntuu että meillä asuu kellarissa kaksi ujoa henkeä.. Toinen on miehen ja toinen on kissan.
Mies kurkistelee kun yrität katsella telkkaria, yleensä ovien takaa, kissa taas kävelee saunahuoneen oven editse kun olet yksin sytyttämässä saunaa, kovat äänet säikäyttävät henget pois.
Kellarissa vallitsee muutenkin hiljainen ja jopa hieman surullinen tunnelma, en ole ihan varma miksi. Miehen hengestä en ole varma, mutta kissa saattaa olla eräs kissamme joka kuoli vuosia sitten.

Pari kertaa olemme kuulleet alakerrassa istuskellessamme kolinaa alakerrasta vaikka siellä ei ole ketään ollut, ompa ovia paukahdellut kiinni ja rappuset narisseet kuin niissä olisi kävelty. Kun tulee kellarista alakertaan voi selvästi tuntea jonkun yrittävän seurata yläkertaan, mutta hakeutuen sitten pimeyden suojiin.
Pretty freaky stuff. :D
Skäbädäm.
  Vuotiskoomalainen, epämääräisesti ölisee.
Ananas.

Poissa Londettie

  • syksyn kaunein väri
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #301 : Joulukuu 09, 2011, 20:12:40 »
Meillä oli matikantunti ja ope kertoi juuri jotain lapsuusmuistoa laulusta "Minä soitan harmonikkaa", kohdasta jossa lauletaan "...ilmaiseksi viisisataa jätskiä..."
Yhtäkkiä ylemmästä kerroksesta kuului sama laulu ja vieläpä sama kohta laulusta! Se oli aika aavemaista...^^
Muuta ei kai ole paljoa ollut (onneksi) (:
Tomaattikastiketta ja leipää.

Poissa sestiva

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #302 : Joulukuu 09, 2011, 22:06:44 »
Onpas jännittävää.. :'o

Minulle on sattunut aika paljonkin kaikkea, en nyt tiedä onko niin yliluonnollista, mutta eniten sellaisia peilikuva -juttuja. Olkoon mikä tahansa pinta, joka heijastaa tai missä tahansa, sitä sattuu aika usein ja aina asialla on 'tumma hahmo' tai jonkun 'vanhan ihmisen verestävät silmät'. En osaa enää pelästyä niitä, vaikka jälkeen kyllä yleensä karmii aika pahasti... tänäkin aamuna söin muroja, ja kun katsoin lusikkaa siitä heijastui aivan kuin takanani olisi seissyt joku, vaikka eihän siellä ketään seissyt.. ;o Vilkasta mielikuvitusta, harhanäkyjä?

--
Muistin juuri myös erään hyvin kummallisen 'yhteensattuman'. Tästä on nyt aikaa jo, joten muistan sen vain melko hämärästi. Olimme silloin veljeni kanssa isän luona yötä, kun oli viikonloppu, ja nukuimme siis samassa huoneessa. Kahdelta yöllä sattui joku... voi apua, no onnettomuus, en vain millään muista mikä ja missä, saattoi olla juna onnettomuus? No mutta, juuri silloin suurinpiirtein kahdenmaissa yöllä, me molemmat heräsimme, käänsimme kylkeä ja jatkoimme unia... o.O Lehdessä oli sitten siitä onnettomuudesta, joka sattui juuri sinä yönä kello kahden maissa, melkein samaan aikaan kun herättiin veljen kanssa.. ihmeteltiin kyllä kovasti... :o
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 13, 2011, 22:16:30 kirjoittanut sestiva »
"Harry Potter will always be a part of me."

Poissa mayday

  • Ryhmyn iskemä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: LeviosaThestral23731
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #303 : Joulukuu 10, 2011, 12:58:04 »
Lainaus käyttäjältä: Sirii
Olen menossa nukkumaan. Yhtäkkiä minut valtaa suunnaton tarve mennä ulos. Aina en mene, mutta jos suinkin mahdollista, niin menen, sillä jokakerta, kun ene mene minulle tulee valtavan huono olo ja en saa nukuttua yhtään koko yönä.
No eniveis, silloin kuin menen, vuodenajasta välittämättä, menen mahd. vähissä vaatteissa, ainakin ilman sukkia jos ei muuta. Mieleni tekee mennä milloin minnekin, useimmiten jonnekin korkealle; katolle, puun latvaan tms. Joskus taas tekee mieli kieriä ruohossa/lumessa/lehdissä/mudassa. Joka kerta tuohon tunteeseen kuitenkin sisältyy se, että tekee mieli olla yhteydessä luontoon. Kunnolla, ei sillein leikisti. Ja sitten hetken päästä joku tajuaa, että olen ulkona ja minut saa suunnilleen väkisisn, itkevänä hakea pakolla pois sieltä. Joskus kesä/kevät/syksy öinä, kun on lämmin, saatan oikeasti istua sen kaksi tai kolmekin tuntia katolla kuulematta ja näkemättä juuri mitään...
Se on outoa, en muista siitä ajasta itseasiassa juuri mitään. Äiti sanoo aina, että liikun katolla (peltikatto, räminä kuuluu kävellessä), mutta en itse muista sitä. Muistan sen, kun menen katolle ja sen kun tulen sieltä pois (hyvin vastahakoisesti), mutta mitään sillä olostani en muista. Kello on ainoa joka sanoo minulle, kuinka paljon olen siellä aikaani viettänyt, siellä kaikki, aika, paikka, ihan kaikki ympäröivä, ikäänkuin... Sulautuu yhdeksi, niinkuin mitään muuta ei olisikaan.
No joo, mutta se tunne, hirveä tarve lähteä keskelle luontoa (ehe, muistin juuri, mökillä pääsee yölläkin uimaan <3 se on kaikkei tyydyttävintä), se on outo outo outo tunne. Ei miellyttävä eikä epämiellyttävä, pelkkä halu mennä.
Se se on hassu tunne, osaisittekos selittää?
Mulle tapahtuu tota kans aika ajoin, tosin ei noin voimakkaana. Yhtäkkiä mulle tulee sellanen olo että haluun vaikka keskelle metsää, mut jollei se juuri sillä hetkellä oo mahdollista niin osaan hallita itteeni ja antaa sen odottaa. En usko että mulla mitään epäluonnollisia kykyjä on, sellanen tarve tulee vaan mullekkin.

Nää teidän jutut on mielenkiintosia, vaikkakaan ite en oo ikinä nähnyt tai kokenut tollasia. Ite vaan huomaan kun oon tekemässä jotain (viimeks pukuhuoneessa kun nojasin seinään ja kaverit puhu + kotsantunnilla tiskatessani ja yhden pojan huutaessa hirveeseen ääneen jotain), että mä oon varmasti ollu tässä tilanteessa ennen. Voi olla, että tälle on joku looginen selitys, mutta...
If you love me let me go
Back to that bar in Tokyo
Where the demons from my past
Leave me in peace

Poissa tassuttaja

  • täydenkuun ulvoja
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Sakemanni elämää!
  • Pottermore: KnightMarauder163
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #304 : Joulukuu 10, 2011, 17:13:32 »
Enpä tiedä onko tässä mitään yliluonnolista mutta viimevuonna kaveri oli yötä luonani. Minulla oli silloin vielä sekarotuinen koirani Arthur (joka oli ulkokoira, mutta yöt sisällä). Oli jo pimeää kun menimme hakemaan sen sisään. Kävelytin sitä sisälle, mutta puolimatkassa se jähmettyi ja alkoi murista kohti metsää. Emme nähneet mitään ja juoksimme nopeasti sisään. (Voihan toki olla, että siellä oli joku kettu yms. Mutta silti oli se aika pelottavaa.)

Ja tämänkertoi uskonnon opettajani:
Yhdellä uskonnontunnilla opettaja oli laittanut raamatut tyhjälle pulpetille. Eräs poika sitten alkoi jotain selittämään ettei Jumalaa eikä Jeesusta ole olemassa.
Kukaan ei koskenut raamattuihin, mutta ne putosivat pöydältä heti kun poika oli lopettanut. Ja kaikki meni rikki...
~Cosplay ilman tuskaa on teeskentelyä~

http://www.sakemannielamaa.blogspot.fi/

Poissa Miizhaa

  • Tähtililja
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Rohkelikko <33
    • Ja kaikki kirjoittaa mun ystikseen! <3
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #305 : Joulukuu 10, 2011, 18:15:18 »
Itselleni ei ole sattunut mitään kummallista, mutta isomummolleni on.
 Hän kävi joskus mun ikäsenä ennustajalla ja se ennustaja oli sanonut, että mummoni elää 200 vuotiaaks, mut se sokeutuu jo alle 100 vuotiaana ja siitä tulee puolikuuro ja että se elää 90 vuotiaaks asti koiran kanssa ihan yksin. Nykyään mummoni on yhä elossa täytti tänään huimat 87 vuotta, on sokea, puolikuuro ja elää yhdessä koiran kanssa, jonka lopettamista suunnitellaan. Aika jännää, et miten ennustajan sanonnat on käynyt toteen. =)

 Nyt on oikeesti alkanu tapahtua näitä myös minulle. Olen alkanut näkemään enneunia. Ensimmäisen näin, kun olin kesällä rippileirillä. Valvottiin kaveriporukassa tietysti myöhään ja sillai ja aamulla kerroin kavereilleni, että olin nähnyt unta siitä, että isosiskoni oli mennyt kihloihin poikaystävänsä kanssa. Kun palatttiin kotiin veljen kanssa ja rippijuhlatkin kerettiin  jo viettää, kun isosisko laukaisi pommin, hän todellakin oli mennyt kihloihin poikaystävänsä kanssa!
 Toisen kerran näin unta silloin, kun se tamperelainen Karoliina Kesti katosi. Näin pari viikkoa sen jälkeen unta, että tyttö löydettiin kuolleena Likolammesta, ja kuten kaikki tietää (tai ainakin ne, jotka juttua ovat seuranneet): Karoliina löydettiin kuolleena Likolammesta.
 Myös äitini on nähnyt enneunia. Ensimmäinen oli silloin, kun oltiin kolmannella ja äiti oli raskaana. Hän näki unta, että meille syntyi pikkuveli. Ja pikkuveli syntyi. Äiti itse ei muista tästä enää mitään, onhan aikaakin toki sen verran kulunut, mutta äitillä on yleensä valokuvamuisti. Joka tapauksessa, toisen kerran hän näki enneunen, kun mulla oli mopokortin teoriakoe. Äiti näki unta, että pääsin läpi ja mä pääsin! Uskomatonta. Olen tainnut periä ennenunitaidot äidiltäni. Pelottavaa silti.
Kuolema on mysteeri ja hautaus salaisuus
 Stephen King

Poissa takkuturkki

  • varjoissa
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • yes, i can
    • tumblr
  • Pottermore: StrikeWizard7023
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #306 : Joulukuu 21, 2011, 21:45:02 »
enpä nyt tiedä onko tämä niin kovinkaan yliluonnollinen, mutta..

(tämä on muuten samalla kaukaisimmista muistoistani o.o) olin joskus 4-6 vuotiaana nukkumassa (keskimäärin söin peittoani) ja heräsin  siihen kun joku sanoi jotain tyyliin: "*** (nimeni) aika herätä." Tuolloin taisi olla kello neljä, joten kukaan tuskin tulisi silloin herättämään. Käännyin sitten äänen suuntaan ja näin jonkin valkoisen (pikkuisilla aivoillani ajattelin sen olevan enkeli)  huomasin silloin olevani tukehtumassa peittooni enkä saanut happea (minulla oli jo siinä vaiheessa happi lähellä loppua). Heti kun sain peiton estämästä henkitystä tämä 'enkeli' vai mikä sitten onkaan muuttui jotenkin pelottavaksi(yhä valkoisena kuitenkin). Tiedä sitten oliko se jokin uni tai hapen puutteen tuottama kuva, mutta loppu yönä en nukkunut ja mietin koko ajan mikä se oli. Nukun yhä samassa huoneessa samalla kohdalla ja osaan osoittaa vieläkin tarkan kohdan missä tämä olento oli ja ajattelen sitä yhä joka kerta kun käyn nukkumaan. En tosin muista enää tarkalleen kaikkea, kun siitä on kai yli kuusi vai jo seitsemän vuotta.

~takkuturkki
elämättömyysaika jähmettynyt

Poissa Livingstone

  • Arvon Victory Queen Liv the EVIL Mastermind Jedi Goddess of Mattomaa
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Sirius, taivaankannan kirkkain tähti.
  • Pottermore: NimbusScale161
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #307 : Joulukuu 22, 2011, 20:27:23 »
Hyyyyyi, hyi.

Olen koulunkäyntiavustaja ja töissä ollessani keräilin lasten tekemiä tonttuja ikkunoista ja vein ne lapsien pulpeteille. Noh, yhdeltä tontulta, jonka Miisa oli tehnyt, repesi vahingossa jalka. Teippasin katkenneen jalan ja menin kahville, sillä oli kahvitauko.

No sitten välituntivalvoja tulee luoksemme ja sanoo että Miisan vanhemmille pitää soittaa kun sen jalka on ilmesesti murtunut. Hyi että, ihan hirveät kylmät väristykset. Hyhyyyi. Siis kyseessä oli tosiaan ihan sama lapsi, jonka tekemän tontun jalan katkaisin vahingossa (luultavasti samalla hetkellä kun Miisan satutti jalkansa). Ihan kamala yhteensattuma.

Poissa ainoboy

  • Vuotislainen
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #308 : Joulukuu 30, 2011, 00:24:25 »
Mulla käy aina tälläsiä, ei niin ilosia yhteensattumia.
Esim yksi kaverini oli seurustellut pari kuukautta erään tytön kanssa (kyllä, kaveripoika on siis kyseessä). Meinasin sitten tässä eräänä päivänä ajankuluksi soittaa tälle pojalle, että mitäpä hänelle ja hänen tytölleen kuuluu. Tuli kuitenki semmone fiilis, että äläpä Aino soitakkaan. Seuraavana päivänä tämä kaveripoika soittaakin, ja sanoo hänen ja tyttöystävänsä eronneen.

Näin mulle on käyny nyt varmaa neljä kertaa, et meinaan kysyä, että mitäpä parisuhteeseen kuuluu, mutta sitten tulee semmonen outo tunne. Ja sit ne on eronnu.

Harmillista =/
I need a dollar dollar dollar is what I need

Poissa Vampyyritar

  • Hourailevia kirjoja lukeva vampyyri
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Vampyyri
    • Pandemonium - Varjojen kaupungit
  • Pottermore: UnicornGalleon8000
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #309 : Joulukuu 30, 2011, 12:36:47 »
Joskus kun olin oikein pieni - ehkä joku viisi vuotias - äitini oli tarjoilijana vanhassa pappilassa (tai joku sellainen se oli). Siellä oli aaveita. Joku vanha pappi joka vain käveli rauhassa paikasta toiseen eikä tehnyt mitään. Sitten oli joku vanha piika tyttö joka muistutti Riesua. Kun äiti oli kattamassa pöytää ja laski atrimet, käänsi selkänsä ja katsoi uudestaan ne olivat hävinneet. Myöhemmin ne löytyivät jonkun vanhan kaapin nurkasta tai kylmiöstä. Tuollaista se teki.

Sitten eräänä päivänä äiti otti minut ja siskoni (vuoden nuorempi) mukaan sinne. Ja taas piika aavella oli kivaa. Jollain käsittämättömällä tavalla se teki minusta ja siskostani näkymättömät. Äiti vain kuuli meidät ja oli hädissään. Me pikkunerot menimme ulos jonkin pellon laitaan nauraen ja äiti kuuli ja seurasi meitä ja löysi meidät sieltä. Aika hankala varmaan uskoa, mutta olen kuullut niin monta muutakin juttua, että elättelen pientä toivoa, että itsekin näkisin aaveen.

Ja tämä on hieman vähemmän yliluonnollista: Vaarini täti kuoli samana päivänä kun minä synnyin. Minä synnyin aamulla ja tuo mummo kuoli illalla.

Kerron vielä toisenkin aave jutun. Näitä riittää joten kirjoitan varmaan vielä parikin kertaa tänne joskus myöhemmin. Tähän aikaan olin tuskin yksi vuotias joten ei mikään ihme, etten muista tätä itse. Ja toiseksi taisinpa vielä nukkua. xD
Joka tapuksessa siis. Äiti heräsi yöllä isän vanhmepien luona ja hänelle tuli outo tunne, että hänen täytyisi tulla katsomaan minua. Niinpä hän tuli ja näki sitten aaveen. Aaveella oli valkeat pitkät hiukset ja - kuten olettaa saattaa - se oli vanha. Se istui kiikkustuolissa sänkyni vieressä ja katseli minua. Äitin mukaan "valvoi untani". Kun äiti tuli aave häippäsi. Tuossa vaiheessa äiti keksi, että sehän saattaisi olla vanha sukuni mummo, isän puolelta.
Seuraavana päivänä tuli puhetta tuosta suvun vanhasta mummosta ja äiti kysyi oliko hänellä pitkät vaaleat hiukset. Muut katsoivat häntä kummissaan ja kertoivat, että oli. No se oli sitten se papan äiti joka oli minua katsellut. Tulisikohan se vielä katsomaan minua nyt kun olen vanhempi? Vai onko se jo käynyt katsomassa?

Tuossa oli jo pari juttua. Lisää jotain pienempiä juttuja myöhemmin. Noihin uskoo ken haluaa - minä ainakin jollain kierolla tavalla.


Olen tainnut periä ennenunitaidot äidiltäni. Pelottavaa silti.

Meilläkin äiti on nähnyt aaveita ja myös pikkusiskoni mikä on minusta ärsyttävää, sillä mäkin haluisin nähä. Ja mä olin niin nero, että keksin ekana sen kulkevan suvussa! Äitin äiti ei oo tosin nähny. Mummolla on kuitenkin 2 siskoo, että jos joku niistä näkee niin mä sanon, että se periytyy vaan yhdelle!
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 30, 2011, 12:46:36 kirjoittanut Vampyyritar »
Vampires and books are all what I need for live...

Poissa Yamiska

  • Potterin lempiponi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • My Little Harry
  • Pottermore: ThestralRook142
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #310 : Tammikuu 04, 2012, 15:06:14 »
On tässä jonkin verran omituisuuksia sattunut itselle ja lähisukulaisille.

Aloitetaan vaikka siitä mitä sattui äidilleni vähän ennen kuin mammani kuoli (isänäiti, btw). Äiti kertoi olleensa pihalla haravoimassa kun viereiseen omenapuuhun lennähti varislintu. Äiti oli sitä (syystä X) yrittänyt hätistää tiehensä, mutta se ei meinannut millään lähteä. Ihan muutaman päivän päästä mamma sitten kuoli, oltuaan jo aika pitkään sairaalassa. Äiti tuli siihen tulokseen, että lintu tuli edeltä kertomaan kuolemasta.

Toinen kuolemaan liittyvä tapaus oli kun tätini näki omituisen unen ollessamme lomalla Kanariansaarilla eräänä jouluna. Unessa oli kolme hamsteria, jotka käyttäytyivät aggressiivisesti ja hyökkäsivät tätini käden kimppuun mm. Tädin kissa sitten tappoi hamsterit unessa. Täti kertoi aamulla meille muille tästä ja pohdittiin yhdessä, että mitähän uni mahtoi tarkoittaa. Seuraavina päivinä tuli sitten tietoon, että yhteensä kolme (enemmän tai vähemmän) sukulaista oli kuollut. Yksi oli tätini täti, toinen muistaakseni joku velipuoleni sukulainen (ei siis sukua minulle) ja kolmatta en nyt kyllä muista.

Itse olen nähnyt pari enneunta. Ei mitään suureellista, mutta kuitenkin. Ensimmäinen oli kun olin juuri saanut luettua Kevin Crossley-Hollandin Arthur trilogian ensimmäisen osan. Näin unta toisesta osasta. Olin kirjakaupassa, jossa kirja oli juuri julkaistu ja sitä oli isot pinot kaikki alla. Kirja oli vihreäkantinen ja väri jäi mieleen. Puoli vuotta tämän jälkeen joulun alla selasin jotain Suomalaisen kirjakaupan mainoslehtistä, jossa sattumalta silmään osui pian julkaistava trilogian toinen osa. Oli aikamoinen hämmästys kun kirjan kansi oli tismalleen samanvärinen kuin unessa.

Toinen enneuni tapahtui ihan vähän aikaa sitten. Koirani sai pentuja tuossa muutama päivä ennen joulua. About viikko ennen syntymää näin unta, jossa esikoisena syntyi urospentu ja jonka nimen koirani kertoi minulle unessa (Tom). Niinhän siinä kävi, että ensimmäisenä syntyi se urospentu ja koska uni oli niin vahvasti mielessä päätin sen tosiaan myös Tomiksi nimetä.

Omasta mielestäni kuitenkin kaikkein mystisin (ja muutenkin oudoin) tapaus sattui minulle viime syyskuussa. Olin menossa suoraan töistä Helsinkiin ja menin siis Myyrmäen juna-asemalle. Käppäilin portaita ylös mennäkseni laiturille, mutta yläpäässä törmäsinkin suljettuihin oviin. Eivät tosiaan liikkuneet työntämällä eivätkä vetämällä. Vielä omituisemmaksi sen tekee se, että jonkin matkaa edelläni oli kulkenut joku heppu, joka kyllä pääsi ovista ongelmitta läpi. Ja ihan tosissaan riuhdoin niitä ovia ja yritin painella lukkoa yms. Ei hievahtanut. Ei siinä sitten lopulta auttanut muu kuin kiertää ulkokautta ramppia pitkin laiturille. Paitsi, että alhaallakin oli sama ongelma ovien kanssa, en meinannut päästä ulos. Ramppia lähinnä olevat ovet kiinni samoin kuin ylhäällä ja näistäkin kulki joku nainen juuri ennen minua ulos. Onneksi sentään toiset ovet suostuivat aukeamaan ja pääsin ulos, muuten olisi jo alkanut paniikki iskeä. Piti sitten kulkea kiertotietä sinne pahuksen rampille. Tuloksena se, että missasin sitten junani. Kaiken kukkuraksi kun sinne laiturille vihdoin pääsin niin enkös vain näekin jonkun jälleen kulkevan täysin ongelmitta niistä ovista! Olen useamminkin kyseisistä ovista kulkenut ja ei ole ennen eikä tuon jälkeenkään ollut mitään ongelmia niiden kanssa. Kiinnostaisi vain tietää kuka kotitonttu ne ovet oikein minun osalta meni sillä kerralla sulkemaan. <_< En tuolle tapaukselle muutakaan selitystä keksi..

Poissa Candily

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #311 : Tammikuu 13, 2012, 20:31:31 »
Tässä vähän aikaa sitten tapahtui ns. yliluonnollinen juttu, tai no joo, vain huonoa tuuria se taisi olla mutta kerronpa silti:
Katsoin pari viikkoa sitten kauhuelokuvan nimeltä Hammaslääkäri. Sanoin sen jälkeen siskolleni, että hahaa eipä tartte mennä hammaslääkäriin pitkään aikaan kun juuri siellä kävin, mutta eiköhän seuraavana päivänä postissa tullut uusi hammaslääkäriaika! Tiedän, vain hauska sattuma, mutta tuo elokuva ei ainakaan tehnyt hyvää pienoiselle hammaslääkäripelolleni. Minua kun ahdistaa aina tosi paljon mennä sinne ja rupeaa aina oksettamaan siinä tuolissa. Olen monta kertaa lähtenyt sieltä kesken kaiken vessaankin kun on meinannut oksennus tulla. :D

Isäni on useaan otteeseen kertonut hänelle nuorena tapahtuneesta jutusta. Hän oli yöllä lenkillä koiran kanssa jossain random metsässä, kun hän meni ison autiotalon ohi ja kuuli sieltä kovaa lapsen itkua. Lähti sen jälkeen sitten kyllä nopeasti menemään sieltä. Seuraavana päivänä hän oli kysellyt ihmisiltä tuosta talosta hänelle oli kerrottu, että sillä alueella oli sodan aikaan tapahtunut kaikenlaisia kauheuksia. En usko että isäni on tätä juttua keksinyt päästään. Tein tästä jutusta muuten pari vuotta sitten koulussa tarinan ja opettaja tykkäsi siitä.
Paradise comes at a price
That I am not prepared to pay
What were we built for?
Will someone tell me please

Poissa Mansikkarahka

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #312 : Tammikuu 27, 2012, 19:53:38 »
Kerran, kun istuin yöllä olohuoneessa katsomassa telkkaria ja satuin vilkaisemaan pihatielle, niin siitä meni selkeästi nopeasti ohi vaalea hahmo. Se oli aika karmivaa.

Toinen oli, kun olin menossa suihkuun. Olin laittamassa aamutakkiani kylppärin naulakkoon, kun ovi aukesi itsestään. Koko sen ajan, kun olin suihkussa, tuntui ihan siltä kuin takanani olisi ollut joku. Sitten, kun menin huoneeseeni lukemaan suihkun jälkeen, tuntui ihan selkeästi kuin joku olisi käynyt makaamaan viereeni (minulla on parisänky ja nukun aina toisessa reunassa). Nousin vähän äkkiä ylös, eikä tehnyt heti mieli mennä takaisin sänkyyn.

Se oli myös aika karmivaa, kun olin toissakesänä mökillä, enkä saanut unta. Menin istumaan kuistille joskus viideltä aamulla. En ehtinyt kauan istua siinä, kun yhtäkkiä mökin takaa alkoi kuulua hirveää töminää, aivan kuin joku suurempikin olisi ollut tulossa sieltä. Ei tehnyt mieli jäädä katsomaan, vaan menin nopeasti sisälle. Pari kertaa kuulosti siltä, kuin joku olisi tullut kuistille, mutta ei siellä sitten ketään ollut. Saattoihan se olla joku eläin, mutta pelottavaa se oli.

Kerran heräsin siihen, kun tuntui ihan selkeästi, kuin joku olisi ollut yläpuolellani ja pitänyt käsivarsistani kiinni. Voihan se olla, että se oli vain todentuntuinen uni, mutta toisaalta, kun se tuntui niin todelliselta.

Sitten on näitä enneunia ja ennakkoaavistuksia. Puoli vuotta ennen Jokelan koulusurmia, näin unta missä joku liikkui koulussani aseen kanssa. En ollut sitä ennen tiennyt mitään koulusurmista, sillä en silloin seurannut niin uutisia. Vajaat puolitoista vuotta tuon unen jälkeen minunkin kouluni tyhjennettiin, kun joku oli puhunut jotain hyökkäykseen viittaavaa.

Seuraava oli, kun minulle tuli yhtäkkiä koulussa ihan hirveä tunne, että jotain pahaa tulee tapahtumaan ja se liittyy kouluun. Seuraavana päivänä oli Kauhajoen kouluammuskelu.

Kerran minulle tuli yöllä olo, että maailmalla tapahtuu jotain kamalaa. Aamulla uutisissa kerrottiin Kiinassa olleen voimakas määnjäristys.

Mutta on niitä kivojakin enneunia tullut nähtyä. Kerran näin unta, että ystäväni tuli kertomaan päässeensä yhden kokeen läpi. Kymmenen tuntia myöhemmin samainen ystäväni kertoi päässeensä kyseisen kokeen läpi. En edes tiennyt, koska hän oli käynyt tekemässä sen.
Sitten oli, kun näin unta, että kaksi serkkuani ja serkuntyttö olivat käymässä meillä. Seuraavana päivänä kuulin, että he saattavat tulla käymään meillä.
Viimeisin oli, kun näin tässä yksi yö unta missä olin käymässä vanhan tuttuni luona. Emme ole olleet missään yhteyksissä seitsemään vuoteen. Ei mennyt kuin varmaan korkeintaan viikko unesta ja tämä samainen tuttuni laittoi minulle kaveripyynnön Facebookissa.


Poissa Chocolate

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #313 : Kesäkuu 17, 2012, 19:35:07 »
Kerran kun olin pieni (noin 6v.) minulle kävi näin.
Heräsin keskellä yötä siihen että minulla oli kumma olo, ihan, kuin joku olisi tuijottanut minua
sitten katsoin seinään päin ja siinä näkyi joku musta reikä.
(säikähdin IHAN KAMALASTI)

Tämä tapahtui minulle tänä talvena.
Yksi päivä kun tulin koulusta kotiin äitini kertoi, että hänen veljensä oli saanut syövän
ja parin kuukauden päästä hän (siis äidin veli) oli kuollut.
Vähän sen jälkeen isäni velipuolikin oli kuollut syöpään. Heillä oli sama nimikin!!!!!!!
Karmivaa!
VAROITUS olen radioaktiivinen

Poissa annips

  • siipienrepijä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • But I'm just a ghost
  • Pottermore: DawnNewt14590
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #314 : Kesäkuu 17, 2012, 19:57:12 »

Entä onko mitään selitystä sille, että välillä kun olen juuri nukahtamassa jalkani nytkähtää tahdottomasti? Niin tapahtuu suurinpiirtein kerran kuukaudessa ja pelästyn aina ihan hitosti.

Tuo on luultavasti  "uneen tippumista", mikä tapahtuu silloin kuin on juuri vaipumassa REM-uneen (saattoi olla NREM-unikin, en ihan muista :D). Tein joskus muinoin kaverin kanssa esitelmän unista ja se oli mielenkiintoista :D  Itsellekin käy noin melko usein :)

___________________________________________________________ _____________________________________________

Juu. Itselleni kävi joku aika sitten niin, että heräsin huoneessani yöllä ja näin miehen seisomassa sänkyni vieressä. Katsoin sitä ties kuinka kauan, enkä tehnyt mitään. En älynnyt pelätä tai panikoida, vaikka yleensä olen hyvinkin pelokas. Menin ihan tyynesti takaisin nukkumaan. No ei siinä mitään, heräsin aamulla ihan normaalisti ja näin. Se mies oli vieläkin siinä. Olin vähän, että hä. Ajattelin, että olin vähän tokkurassa ja menin aamupalalle.

 Kun olin syönyt, katsoin yhden elokuvan (Ylpeys ja Ennakkoluulo, jos kiinosti) ja kävin lenkillä. Menin suihkun jälkeen omaan huoneeseeni. Mies oli yhä vieläkin siellä. Nyt minulle iski jo paniikki ja hätä ja pelko ja... Koska tiesin, että olin aivan ehdottoman varmasti hereillä. Pyysin isoveljeni katsomaan ja kertomaan, näkikö hän mitään. Hän sanoi, ettei nähnyt mitään ja kysyi, että mitäs minulle on oikein käynyt. Tuntui vähän samalta, kuin raskas paino olisi pudonnut mahaan. Menin sellaiseen "kirjasto"-huoneeseen ja yritin lukea jotakin, mutta tuo ukkeli häiritsi minua yhä. Katsoin huoneeni ovesta ja siinähän se oli. Sanoin tosi typerästi : "Hus! Ala vetää!" Ja se lähti :'D Ekana olin hieman järkyttynyt, mutta sitten rupesi naurattamaan, kun tollaisesta syystä se lähti :)

-annipsi-

« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 17, 2012, 20:05:40 kirjoittanut annips »

Poissa Affu

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • pullamies
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #315 : Kesäkuu 27, 2012, 17:17:21 »
Näitä on kiva lukea, vaikka pieni skeptikko sisälläni valittaa juttujen naurettavuudesta, on kivempi uskoa että aave paiskasi oven kiinni, kuin että ilmavirtaus ikkunasta sen läsäytti. :D

Mitä mieltä te olette eläimien  yliluonnollisista aisteista, näkevätkö ne enemmän kuin me? Meillä ainakin kotona on välillä iltaisin pelottavaa kun kissa seuraa olematonta juttua ympäri taloa, toisaalta, onhan kissoillakin mielikuvitusta, ja ne voivat oikeasti nähdä harhoja ihan satunnaisesti.

Hyyyyyi, hyi.

Olen koulunkäyntiavustaja ja töissä ollessani keräilin lasten tekemiä tonttuja ikkunoista ja vein ne lapsien pulpeteille. Noh, yhdeltä tontulta, jonka Miisa oli tehnyt, repesi vahingossa jalka. Teippasin katkenneen jalan ja menin kahville, sillä oli kahvitauko.

No sitten välituntivalvoja tulee luoksemme ja sanoo että Miisan vanhemmille pitää soittaa kun sen jalka on ilmesesti murtunut. Hyi että, ihan hirveät kylmät väristykset. Hyhyyyi. Siis kyseessä oli tosiaan ihan sama lapsi, jonka tekemän tontun jalan katkaisin vahingossa (luultavasti samalla hetkellä kun Miisan satutti jalkansa). Ihan kamala yhteensattuma.
HYI KAMALA ;______;
Skäbädäm.
  Vuotiskoomalainen, epämääräisesti ölisee.
Ananas.

Poissa Mini

  • ღ ѕɑɑ∂ҽℱɑɱɪℓɣ ღ
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • En ole tyhmä, hullu vain
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #316 : Heinäkuu 02, 2012, 23:30:49 »
Minulle on tapahtunut yksi aika uskottavakin. Se on iso tarina ja se sisältää ainakin kolme niitä.

Luokkalaiseni poika sanoi syksyllä minulle, että olen noita, koska noidun itseni hänen uniin. Minua tämä lempinimi ei haittaa, otan sen kohteliaisuutena.

Kerran kotitaloudessa tämä poika kysyi osaanko oikeasti noitua ja teki testin. Minun piti tietää kuinka monta pullaa hän syö? (tämä poika sitten syö Sirius ja James määrän eli paljon). Arvasin, että kaksi koska enempää ei saa. Poika söi kaksi ja joku ilmoitti tälle, että saa syödä vielä kolmannen, mutta ihme kyllä poika ei jaksanut enempää.

Menin pyörällä kouluun ja näin kaverini kaukana menossa. Päätin mennä tämän kanssa samaa matkaa. Kaverini oli jo melkein koululla ja toivoin, että tämä pysähtyisi. Samaan aikaan kaverini pyöränkori lensi maahan ja tämä joutui pysähtymään. Sain tämän kaverin kiinni näin ^^.

Harmi kyllä näitä taika juttuja on ilmennyt vasta tänä vuonna, eli liian myöhään velhokoulua varten :(.
Olipa kerran pikku nyyti nyytiäinen,
hän ihan yksin asui taloaan
ja talo oli myöskin yksinäinen.
Siis kaksin kerroin yksin peloissaan.

Poissa Linesca

  • Kapinasusi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Home field advantage
  • Pottermore: WalnutRain28723
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #317 : Heinäkuu 03, 2012, 14:49:56 »
Mielenkiintoista lukea näistä teidän jutuista :D Itselle ei ole sattunut sinänsä mitään yliluonnollista, mitä nyt jotain että olen ennalta ajatellut että joku sanoo jotakin ja kappas, niinhän se sanoo.

Kun asuin vielä edellisessä kodissani - siitä on nyt jotain viitisen vuotta aikaa - minulla ja hyvällä ystävälläni oli kesäisin tapana rymistellä pitkin metsiä ja leikkien itseksemme yleensä jotain Potter-aiheista, molemmat kun olimme suuria faneja jo silloin, ja yleensä vielä niin että hän oli Hermione ja minä olin Ginny, ja lähes aina päivä päättyi ukkoseen ja salamointiin. Emme me sitä pelänneet, mutta vahva ajatus jostakin maagisesta yhteydestä Harryn salama-arven ja Suomen kesäsään välillä kutkutti mieltä... Toisaalta kesä oli erittäin lämmin, joten ehkä ukkonen johtui ihan loogisista syistä, mutta ainahan sitä saa pari pikkutyttöä kuvitella (; Jännää tässä vielä oli se, että kun muutin paikkakunnalta pois, ja vuoden parin päästä tämä mun kaverini kävi meillä vierailulla, ja jatkoimme vanhaa leikkiämme nyt tosin eri metsissä, ja taas ukkonen iski päälle :D ja vieläpä aika lailla heti sen jälkeen kun ystäväni oli leikillään solvannut Kalkarosta ja hänen liemituntejaan...

Ja lisätään tähän loppuun vielä ihan offina että tuon lapsuudenajan parhaan ystäväni nimi on sama kuin nykyisen erittäin hyvän Potterholistiystäväni... Heillä ei sitten muuta yhteistä ole, eivät tunne toisiaan eivätkä ole koskaan tavanneet.
Se on lampi niin ihmeellinen, ja sen pinta on niin syvänsininen, siellä rauhassa unelmoida saan, ajatuksiin kauas pois vaeltaa...

Poissa Sieppi

  • Tukintolvana
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Boldly going through space and time
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #318 : Elokuu 09, 2012, 08:13:13 »
Yhtenä päivänä olin vihainen pikkuveljelleni ja mutisin itsekseni "Kunpa alienit nappais sen niin ei tarvitsisi kuunnella sitä." Hetkeä myöhemmin ulkoa alkoi kuulua kauheaa helikopterin/lentokoneen jylinää. Ensimmäinen ajatus, mikä silloin tuli mieleen oli "Toteutuipa se pyyntö äkkiä." Ikkunasta kuitenkin näin äänen lähteen olevan tuiki tavallinen helikopteri.

Usein, kun otan kännykän käteen, siihen tulee viesti parin sekuntin sisällä. Ensimmäisillä kerroilla se oli hiukan pelottavaa, mutta nyt olen jo tottunut siihen.
"There's no point in growing up if you can't be childish sometimes!"

Poissa mattis

  • se outo tyyppi tuolla nurkassa
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Pottermore: RuneLumos12214
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #319 : Elokuu 09, 2012, 17:59:08 »
Yksi päivä kun luin sängylläni (mitäs muutakaan kuin) Potteria kyljelläni makoillen niin että seinä oli minua vastapäätä, meinasin tipahtaa sängyltä ja kun rupesin kiskomaan itseäni takaisin ylös, näin sekunnin neljäsosan ajan kun seinä oli muuttunut peiliksi ja peilissä näin itseni kiskomassa itseäni sängylle ylös täsmällen samointavoin kuin oikea minä. Peilissä olin riutunut, kylkiluut paistoivat nahan läpi, maha oli vetäytynyt sisään ja kädet ja jalat näyttivät olevan pelkkää luuta ja nahkaa, kasvoja en kerennyt nähdä. Peilin takana olin siis riutunut nälästä kuoleman rajamaille.
The Last Enemy That Shall Be Destroyed Is Dead...

Poissa Taru

  • Kesäkettu
  • Sanomaton
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • ID 12 (Sessun vaimo)
  • Pottermore: BronzePhoenix3707
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #320 : Elokuu 10, 2012, 00:01:22 »
Lapsuudenkodissani jaoin huoneen siskoni kanssa. Joskus teini-iässä sitten, eräänä alkutalven yönä näin sitten unta, että heräsin ennen siskoani ja nousin ylös, kuljin ikkunalle ja raotin verhoja. Siellä satoi ensilumi. Unessa katsahdin siskoani ja huomasin hänen olevan hereillä ja kerroin hänelle tämän uutisen: "Ulkona sataa lunta." Sitten taisin herätä.

Ei mitenkään erityinen uni, eihän?

Mutta samana yönä siskoni näki unta, että hän makoili sängyssä ja katsoi, kuinka minä nousin ja menin ikkunan luo kurkistamaan verhojen raosta. Sitten katsoin häneen ja kerroin, että siellä sataa unta.

Oli vähän hassu olo, kun tajusimme että olimme nähneet samaa unta. :)


Tämä ei luultavammin ole yliluonnollista, vaan pelkästään yliaktiivisen mielen tuloksia, mutta näen (melko usein) ihmisiä, joita ei ole siinä paikalla. Ja näen heidät aika tarkkaankin, saatan katsoa aika pitkäänkin, ennen kuin käännän katseeni ja kun katson taas sinne, niin hän on kadonnut. Joskus tarkkailin erästä vanhaa miestä, jolla oli pitkä takki, hattu ja kävelykeppi. Sitten käännyin puhumaan ystävälleni ja kun meinasin taas vilkaista sitä miestä, hän oli hävinnyt. Eikä ystäväni (kumpikaan heistä) ollut nähnyt ketään, vaan olimme olleet koko ajan kolmisin siellä metsässä.

Joskus taas tunnen käden kosketuksen olkapäälläni, selälläni tai muualla. Kerran yöaikaan joku painoi kämmenensä vatsaani niin, että tunsin jokaisen sormen hyvin selkeästi - heräsin tähän tunteeseen ja hetken sitä... tunnustellessani, huitaisin sitten tätä näkymätöntä kättä, jolloin painaminen lakkasi.

Annips, minua seurasi joskus eräs Varjomies. Hän oli todella pitkä mies, jolla oli suuri lierihattu. Hänet näin yleensä pelkkänä varjona seisoskelemassa kauempana. Ei hän koskaan tehnyt mitään, yleensä "törmäsin" häneen ulkona - talviaamuisin ei ollut mitenkään mukavaa odottaa bussia, kun hän seisoi tien toisella puolella. Vain kerran hän tuli sisälle ja silloin hän seisoi portaiden tykönä -  menin hyvin nopeasti sänkyyn ja peiton alle turvaan. No, kerran hän sitten oli minua vastassa, kun tulin bussista. Silloin sanoin hänelle, että "älä seuraa minua", eikä häntä ole sen jälkeen näkynytkään.


// Ai niin, ja ystäväni äiti osaa ennustaa. Ja hänen ennustuksensa ovat aina osuneet kohdalleen. Hän ei ole koskaan ennustanut minulle, vaikka joskus tekisi mieli pyytää. Mutta pelkään liikaa sitä, mitä tulevaisuus minulle antaa tai ei anna. Toisaalta tekisi mieli tietää jotain...
Ilmamerirosvot tottelevat aina äitiään.
<AdamGibbon> (( Mun sydän hakkaa hirveän lujaa. ))
<CainGibbon> (( iik, iik, jännää jännää. o: ))

Poissa Linesca

  • Kapinasusi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Home field advantage
  • Pottermore: WalnutRain28723
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #321 : Elokuu 10, 2012, 01:33:31 »
Tässä nyt ei ole mitään yliluonnollista, mutta kun hassut yhteensattumukset mahtuu saman otsikon alle, kerron tämän sitten tänne.

Oltiin Englannissa sellaisella leirillä, mihin tuli ryhmiä ympäri Eurooppaa, ja yksi päivä oltiin Rochesterissa (suomiryhmä 9ppl + about 15 muuta brittiä) ja mentiin sellaiseen museoon. Yhdessä huoneessa oli ohjaus''pömpeli'' - nuolet ylös alas ja sivulle, plus ja miinus sekä kaksi kameravaihtoehtoa - ja screeni, josta näkyi livenä mitä ulkona näkyi. Siinä oli siis kaksi valvontakameraa, jossakin sen museorakennuksen katolla, joita pystyi ohjaamaan ja katsomaan mitä ulkona tapahtui. Noh, meidän ryhmä ja pari muuta oli kokoontunut siihen sitten ja liiderimme käytti kameraa. Stalkkasimme siinä sitten lämpimiksemme ihmisiä, esim. erästä lenkkeilijää, rakennusmiestä ja pikkupoikaa liikennevaloissa. Eräs ohjaajamme uhreista oli pinkkiin kukkamekkoon pukeutunut nainen, joka sääti jotakin vihreän potkulaudan kanssa, ja hänen miehensä ja poikansa. Hetken ajan stalkattuamme meille tultiin sanomaan että on aika siirtyä eteenpäin, ja poistuimme museosta, matkalla portaissa naureskellen ja miettien, miten hyvä tuollainen kamera olisi rikostilanteissa. Astuimme ulos ja koko ryhmämme joko repesi nauruun ja 'voihemmettimitähittoa' -kohtauksiin, kun yhtäkkiä lähes suoraan ulko-oven edessä kyseinen kukkamekkonainen perheineen kävelee vastaan :DD Sillä hetkellä oli niin pelottava fiilis, kun se nainen ei tiennyt että juuri hetki sitten olimme zoomanneet suoraan hänen kasvoihinsa ja nähneet isolta näytöltä mitä hän oli tehnyt.... Pelottavaa :D
Se on lampi niin ihmeellinen, ja sen pinta on niin syvänsininen, siellä rauhassa unelmoida saan, ajatuksiin kauas pois vaeltaa...

Poissa Nightlock

  • sadetar
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #322 : Elokuu 10, 2012, 18:41:56 »
Tämä ei sattunut minulle vaan äidin kaverille.
Äidin kaveri siis oli matkalla kotiinsa (autolla) joskus 70-luvulla yöaikaan. Se näki kaukaa, että kirkkotornin ympärillä pyöri kirkas valopallo. Se ajatteli, että siellä on helikopteri. Sitten ajoi noin puolituntia eteenpäin metsässä, ennen kuin tie teki tiukan kurvin ja metsä loppui ja vaihtui pelloiksi. Siinä pellolla leijui halkasialtaan noin puolen metrin kokoinen valopallo, joka ylitti leijuen tien heti auton mentyä ohi.
Nyt muutama vuosi taaksepäin, niin tämän saman kaverin poika ajoi kaverinsa kanssa pyörällä samalla seudulla. Tulivat samallalailla metsästä ja katsoivat, että onpas hieno täysikuu. Sitten se "kuu" yhtäkkiä lähti liikkeelle ja katosi.

Kukaan ei vieläkään tiedä mikä se oli. Jos joku tietää saa kertoa :)

Poissa Affu

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • pullamies
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Enneunet ja käsitykset ajasta
« Vastaus #323 : Elokuu 13, 2012, 20:05:54 »
Lainaus
Kerran näin liiterimme yläpuolella lentelevän 3 jalkapallon kokoista jalkapalloa, jotka hävisivät kuin olisivat menneet ilmassa olevasta aukosta.
Vanhasta viestistäni pätkä, edelleen nuo pallot mietityttää mua. Tuli mieleen nyt myöhemmin että vois olla esimerkiksi jotain pallosalaman tyylisiä.. Ihan elävästi muistan kun äiti herätti mut katsomaan niitä, sitten mä tulin peitto päällä pihalle näitä palloja katsomaan.
Ensin se oli karmivaa, mutta nykyään alkaa vain hymyilyttämään. Tulossa hulluksi kai.
Kaikki parhaat ovat.

Meillä on tuo kellari edelleen semmoinen paikka joka laittaa ajatukset ja mielikuvituksen liikkumaan. Mua on pitkään kiinnostanut spiritismi, ei se että ottaisin yhteyden toiselle puolelle, johon en usko, vaan että saisin yhteyden "mielikuvitukseeni" tai alitajuntaan :D Haluaisin siis toisinsanoen nähdä millaisen hahmon pystyn ajattelematta luomaan. Onko kukaan saanut "tuloksia" spiritismillä tai oujalaudalla?
Skäbädäm.
  Vuotiskoomalainen, epämääräisesti ölisee.
Ananas.

Poissa Bloody Princess

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #324 : Elokuu 30, 2012, 18:37:23 »
Itse en ole liiemmin yliluonnollisia kokemuksia kokenut, mikä on toisaalta sääli mutta toisaalta taas ei. Mieleen tulee kyllä pari pienepisodia, jotka tapahtuivat kun katseltiin siskon ja äidin kanssa The Omenia (2006) tuossa kun se viimeksi tuli telkkarista. *köh* Spoileri siltä varalta että joku haluaa pysyä tietämättömänä parista leffan juonenkäänteestä.

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Most Haunted (Kitchens).