Kirjoittaja Aihe: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)  (Luettu 47417 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

LostSoul

  • Ankeuttaja
Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #25 : Huhtikuu 29, 2005, 08:26:50 »
Minulle(kkin) on jotain "yliluonnollista" sattunut. Tai sitten omistan vain liian vilkkaan mielikuvituksen. :D

Mutta, olikohan kaksi kesää takaperin, kun olin kaverini mökillä viettämässä kesälomaa. Eräänä kesäiltana (= kesäyönä) olimme menossa siihen varsinaiseen mökkirakennukseen. Mökin ympärillä oli yhdellä puolella metsää, toisella peltoa, yhdellä puolella vähän matkan päässä naapurio talo ja yhdellä polella oli sellainen korkea heinikko, oli siellä jotain puitakin. Viimeksi mainitussa suunnassa näin jonkun haalean "savuhahmon" (ehh..?), joka oli muodoltaan joku hevonen tai hirvi tai yksisarvinen tai vastaava. Se seisoi siinä ihan hetken vain, puoli sekuntia ehkä, tai sekunnin. Kohtisuoraa minua kohti.
Kaverini ei huomannut sitä, enkä siitä hänelle huomauttanutkaan.
Ja vaikka kuinka yritin seuraavinakin päivinä ja iltoina tähyillä siihen suuntaan, ei mitään näkynyt vaikka kuinka kuvittelin.
Sinä iltana kun näin sen hevos-hirvi-minkä-lie-aaveen, ei ollut edes erityisen sumuista.
Se oli aika outoa.

Moni Vuotislainenkin on varmasti nähnyt The Ringin..? (Ykkösosan, siis)
Siinähän perusiodeana on että kun joku katsoo sen videonauhan, Hänelle soitetaan ja joku sanoo siellä puhelimen toisessa päässä: "Seven days.." eli "Seitsemän päivää.." [Ylläriylläri.]
Kun videonauha katsottiin elokuvassa ensimmäisen kerran, samaan aikaan kun siellä soi puhelin, velipuoleni puhelin soi. (Olin siis siskoni kanssa katsomassa kyseistä leffaa toissakesänä velipuoleni luona. Ja aivan, ei se ollut tullut silloin Suomessa edes leffateattereihin, mutta velipuoleni asuu Tukholmassa joten katselimme sitä ilman suomennosta DVD:nä.)
No, kun videonauha oltiin katsottu toisen kerran ja puhelin soi elokuvassa, velipuoleni puhelin soi uudestaan.
Kolmannella kerralla tapahtui samoin, paitsi että tällä kertaa siskoni kännykkä soi.
Silloin oli aika pimeä ilta ja olimme kaksin siskoni kanssa velipuolen aika isossa kämpässä joten hiukan pelotti. :D
Mutta uskon että se oli kuitenkin joka kerralla sattumaa.

Deja-vuita minullakin on silloin tällöin, samoin unia joissa tapahtuu jotain joka myöhemmin tapahtuu uudestaan.

Mutta muoksin tätä viestiä, jos muistan jotain erikoista kerrottavaa vielä. :)

Caroline

  • Ankeuttaja
Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #26 : Huhtikuu 29, 2005, 20:10:53 »
Noh, enpä tiedä onko tämä mitään yliluonnollista, mutta pisti ajattelemaan...

Meillä oli musiikin kuuntelukoe. Opettaja sanoi nuotteja vaikka näin: "Paa papa papa paa" ja meidän piti tietää, mikä rytki se on (siellä oli monta vaihtoehtoa). Ennen kuin opettaja sanoi rytmin, katsoin yhtä vaihtoehtoa ja ajattelin, että opettaja sanoisi sen. Ja, minkäpä muunkaan, kuin sen sen ajattelemani rytmin opettaja sanoikin. Tämä toistui kaikilla muilla rytmeillä, paitsi viimeisellä. Ehkä se OLI sattumaa...

Toinen sattui, kun olin luokkani kanssa koulun ruokalassa syömässä. Olin jo syönyt ja odottelin, että kaverini söisivät. Katselin ympäri ruokalaa ja huomasin pojan, joka oli ottamassa maitoa (meillä on sellaiset maitokoneet) ja katseli aivan muualle. Ajattelin, että kohta maito tulee sieltä mukista ulos (kun se on liian täynnä), ja eikös JUURI silloin maito suihkahda ulos mukista melkein pojan päälle (ehkä sitä menikin, en nähnyt). Tämäkin saattoi olla sattumaa.

Tämäkin sattui koulun ruokalassa, mutta eri päivänä.
Meillä oli tarjolla sellaista kovaa ruisleipää ja menin ottamaan sitä kaverini kanssa. Kun olimme ne voidelleet ja istuimme pöydässä syömässä, tajusin että leipäni halkeisi kohta ja puolet tippuisi syliini. Halkaisin leivän murtumakohdasta, ja eikös samantien KAVERINI leipä halkea ja mene kolmeen osaan. TUOKIN saattoi olla sattumaa, mutta pisti hymyilyttämään...

Muoksin, jos joskus taas sattuu jotain "yliluonnollista"...:)

Fizzy

  • Ankeuttaja
Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #27 : Huhtikuu 29, 2005, 23:32:31 »
Pakko tänne on nyt kirjoittaa, kun on kirjoittamista...
Tämä on todennäköisesti yhteensattuma, mutta hieman telepaattinen, sanoisin. Viime torstaina, meillä oli yhdessä aineessa sijainen. Tulin kavereideni kanssa tunnille myöhässä. Ei se mitään, mutta sitten aloin ajattelemaan, että sijainen saattaisi unohtaa esitellä itsensä. Kas kummaa n. 5 min päästä, sijainen ei ollut esitellyt vieläkään itseään, ja silloin yksi kaverini (joka ei ollut tullut myöhässä) viittasi, ja kysyi opettajalta, kuka hän oli.
Päätin hieman leikkiä "telepatiallani" ja ajattelin, että nyt sijainen sekoaa sanoissaan. Ja niin kävi. Se rupesi puhumaan yhtäkkiä "kankaan juovuttamisesta" tinan juottamisen sijaan. Omituista, mutta en oikein usko yliluonnolliseen...

Toinen, "telepaattinen"  tapaus tapahtui pari kuukautta sitten. Oli yö, ja yritin nukkua. Huoneeni pimennysverho oli kiinni, ja sen reunoista kavasti hieman valoa, jos auto ajoi viereisellä tiellä ohi. Valo teki sellaisia juovia kattoon, ja ajattelin, että nyt auto ajaa taas ohi. (Siis huoneeseeni ei kuulu mitään ääniä siltä tieltä [paitsi jos alakerran mien päättää lähteä "ladallaan"]). Ja kuinkas sitten kävikään. Autoajoi ohi! Ja tätä toistui niin kauan, kunnes nukahdin...

Poikkeustapaus

  • Ankeuttaja
Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #28 : Huhtikuu 30, 2005, 07:27:13 »
Nyt on pakko kertoa. Juttelin eilen kaverini kanssa puhelimessa, sellaisen joka asuu kolmensadan kilometrin päässä minusta. Juttelimme niitä näitä ja hän kertoi heräävänsä joka yö 03:04. Hän oli kuulemma tehnyt niin jo vuosia. Sitten, aloin säätämään itselleni aamuksi herätyskelloa lopetettuani puhelun. Outoa kyllä, "edellisenä" aikana oli juuri tuo 03:04, vaikken minä itse ollut sitä tosiaankaan säätänyt.

Poissa Eleanír

  • Lähes vaaraton
  • Reservi
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Minäkö?
    • Blogi
  • Tupa: Tuvaton
Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #29 : Toukokuu 02, 2005, 10:13:41 »
Lainaus käyttäjältä: "Digby"
Yhdessä vaiheessa huomasin sellaisen pisteen vähän kuin lentokoneen taivaalla, mutta se liikkui ylös ja alas. Käskin kaverianikin katsomaan tätä ja katselimme sitä "lentokonetta" kunnes näimme toisenkin lentokoneen tavallaan ajattavan sitä.

Ihan mielenkiinnosta, kun sanot "ajattavan" minulle tulee mieleen sellaiset liitokoneet. (olen tyhmä, en tiedä niiden oikeita nimiä) että yksi kone lentää edellä ja se toinen kone on kiinni siinä edessä olevassa konessa ja jossain vaiheessa se päästetään irti ja sitten se liitelee sieltä yksinänsä alas. Anteeksi, olen kovin huono ilmaisemaan ajatuksiani sanoiksi.

ja ettei tämä menisi ihan offiksi, voisin sepittää omia tapahtumiani :)

Usein aavistan ennalta mitä seuraavaksi tapahtuu, se voi olla sattumaa tai sitten vain niin ennalta arvattaa, että osuu oikeaan.

Yhtenä päivänä istuin koneella ja sitten ihan yhtäkkiä minulle tuli tunne, että joku aikoo soittaa minulle. Kävelin oitis eteiseen hakemaan kännykkäni ja kun olin saanut sen käteeni se pirahti soimaan.

Monesti huomaan myös, että mieleni tekee jotain tiettyä ruokaa ja kun tulen koulusta kotiin huomaan, että juuri tätä kyseistä sapuskaahan keittiössä juuri valmistetaan.

Sattumaako?

[muoks]  Sister Grace: Minäkin kuulen lähes jokaisena kertana mökillä ollessani jossain vaiheessa yötä tai varhaista aamua terassin narahtelevan ja pitävän sellasita kolinaa, aivan kuin jokin kävelisi siellä. Olen kuitenkin aina ajatellut, että kyseessä on ollut jokin eläin. (Aika älytöntä, eläimenhän olisi pitänyt olla aika iso pitääkseen ääntä, jota ihminen pitä kävellessään puuterassilla kengät jalassa!) Tai sitten joku mökkinaapureista. Kaikki naapurit ovat sukulaisia ja kaikilla on tapana käväistä oisten mökeillä mitä kummallisimpina aikoina... mutta niinä harvoina kertoina, kun olen jaksanut laskeutua kerrossängystäni alas katsomaan kuka kuistilla meluaa, ei siellä ketään ole näkynyt. Tyyppi on tietenkin voinut aola nopeasti nousta pyöränsä selkään ja viilettää pois.
Ken tietää

Peltikattokin pitää samaisena ajankohtana mielenkiintoista kolinaa, uskon kuitenkin näiden olevan vain variksia tms. lintuja.

Ja kun vauhtiin pääsin, niin ihan meidän mökin vieressä 5-10 minuutin kävelymatkan päässä on sellainen vanha lato(?) ja setäni sanoi että eräs vanhempi naishenkilö oli nähnyt rakennuksen edessä joskus aaveen. Tämä henkilö ei koskaan juonut tai puhunut mitään höpöhöpöjuttuja, joten jokin minussa tahtoo osittain uskoa tämän, osittain kieltää, koska ajatus pelottaa minua. Kävin sitten kerran myöhään illala serkkuni ja tämän äidin kanssa tässä ladossa katsomassa näkyisikö siellä mitään ihmeellistä. Eipä sillähetkellä tainnut olla aave kotosalla, sen sijaan lattia oli täynnä heinää ja nurkassa läjä ikivanhoja akuankkoja. Akkareitten vieressä, heinissä oli kyllä painauma, niin kuin jokin olisi maannut siinä, mutta ei olisi ihme jos jokin eläin olisi sinne käpertynyt nukkumaan.

Ja miksi minun täytyy saada selittää jokainen asia järkevästi?

[muoks 2]
Anteeksi pakko vielä saada sanoa tämä! x)
Olin kerran ystäväni luona yönä ja hänen äitinsä oli sopinut pizerian kanssa että pizzat tuotaisiin meille yhdeksältä. No kello oli vasta kahdeksan, mutta minulla jaystävälläni oli ihana kamala nälkä, saimme sitten hullun idean rukoilla ruokaamme jumalalta! Kikattaen seisoimme kädet ristissä keittiön ikkunan edessä ja sanoimme jotain tämän tapaista "Rakas jumala, tuo meille meidän pizzamme, ettemme kuolisi nälkään, aamen!" Ja kappas vain, ovikello soi ja pizzamme saapuivat! :D
saatoi olla sattumaakin, mutta meillä oli hauskaa!
(ja anteeksi jos loukkasin jotain uskovaista, se ei ole tarkoitukseni :) )
Menetin kaiken kiinnostukseni psykologiseen analyysiin siitä lähtien kun tiedostin, että ihmiset tuntevat mitä he kuvittelevat tuntevansa.
Siitä oli hyvin lyhyt askel ajatukseen, että he kuvittelevat tuntevansa mitä tuntevat

Bansku

  • Ankeuttaja
Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #30 : Toukokuu 03, 2005, 10:28:11 »
Hemm, tämä on luultavasti ihan puhdas sattuma mutta varsin jännä, joten kerron sen silti.

Tässä pari päivää sitten kuuntelin omassa huoneessani radioa. Sieltä tuli Antti Tuiskun kappale. Mikäköhän se oli nimeltään. No joku 'Mikään ei palaa ennalleen' jne. No, kappale oli ehkä jotain puolessavälissä. Läksin pois huoneestani, muistaakseni menin katsomaan jonkun tv-ohjelman tai elokuvan.
Sitten kun palasin takaisin huoneeseeni, radio oli yhä päällä ja sieltä tuli aivan sama kappale, ja se oli vielläpä melkein samassa kohdassa. Ja olin ollut kuitenkin poissa jotain tunnin.

Huu. Jännä juttu. Joko poissa ollessani huoneessani aika pysähtyi (XD) tai radioasemat soittavat Antti Tuiskua tuhkatiheään. Siitä voi sitten miettiä, kumpi on todennäköisempää...

Töpseli

  • Ankeuttaja
Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #31 : Toukokuu 03, 2005, 15:26:44 »
Kerran kun luin yhtä kirjaa luin jonkun sanan siitä ja juuri sama sana sanottiin ihan samaan aikaan televisiossa kun luin sen sanan.

Miaka

  • Ankeuttaja
Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #32 : Toukokuu 04, 2005, 09:14:50 »

No olen koko ikäni kiinnostunu yliluonnolisista jutuista
ja yhtien kavereiden kanssa tultiin sitten haamu experteiksi
vaikka koskaan ei mitään "kunnon" haamua nähty,
mutta aina tuntu,että nyt tuossa kulkee musta haamu
vaikka se varmaan olinkin vain varjo tai jtn.
Mutta kun olin noin 9 jouduimme lopettamaan tutkimukset
moneksi vuodeksi,koska pikkusiskoni näki painajaisia
murhaajista ja hän sanoi,että eniten hän pelkäsi minua!

mutta tässä on nyt minun yliluonnollisin kokemus(vanhempani on
kertonut tämän minulle)olin vielä pieni (en vielä koulussa)ja olin mennyt
vanhempien sänkyyn ja kerroin äidille,että tuossa on joku vanha nainen
ja äitini katsoi mitä minä höpisin ja itsekkin hän näki vanhan hohtavan vanhan rouvan.
Vaikka itse en oikein muista on se aika hienoo :) vaikka ei oliskaa totta.

Violet Nott

  • Ankeuttaja
moi
« Vastaus #33 : Toukokuu 04, 2005, 17:53:32 »
mulla on monta kokemusta ns. yliluonnolisista voimista.
minä näen välillä sellaisia niin kuin välähdyksiä eri tapahtumista. esimerkiksi kerran kuin olin koulussa ja ja välitunna kaverini kanssa. istuimme keinuissa ja näin välähdyksen, että kaverini putoaa keinusta ja vieressä keinuva poika potkaisee häntä vahingossa.
olin juuri sanomassa kaverilleni, että näin aivan ihmeellisen jutun mielessäni, kun hän tipahti keinusta maahan ja vieressä oleva poika potkaisi häntä..
se oli vain esimerkki tälläisitä välähdyksistä jota näen silloin tällöin..

Manscu

  • Ankeuttaja
Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #34 : Toukokuu 04, 2005, 20:00:43 »
Lainaus käyttäjältä: "Bansku"
Tässä pari päivää sitten kuuntelin omassa huoneessani radioa. Sieltä tuli Antti Tuiskun kappale. Mikäköhän se oli nimeltään. No joku 'Mikään ei palaa ennalleen' jne.

Kappale taitaa olla nimeltään Tyhjä huone. :)

Ei minulle ole mitään yliluonnollista sattunut, mutta tänään pesin käsiä kaverini(A) kodin vessassa, ja siinä oli samalla toinen kaverini(B). Pesen ja siis katson käsiäni, joten en huomaa kunnolla mitä muut tekevät. Kaveri A pesee myös käsiään, mutta kaveri B höösää jotain vieressä. Näen jotain liikettä sivusilmällä, odotan hetken aikaa jos selviäisi mitä B tekee, on ihan hiljaista, kunnes minä ja A sanomme IHAN yhtäaikaa:
Mitä sä teet?

Kazul

  • Ankeuttaja
Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #35 : Toukokuu 06, 2005, 14:34:32 »
moi
tämä tapahtui tässä joskus en muista tarkkaan mutta minä ja veljeni juostiin tiellä tie oli liukas reunoilta mutta keskellä oli soraa no me juoksimme liukkaalla kohdalla veljeni juoksi edellä yhtäkkiä hän kaatui siirryin soralle etten itse  kaatuisi ja niin teki myös veljeni ajattelin mielessäni että hän kaatuisi ja yhtäkkiä hän kaatui soralla.
ihmeellistä eikö?

Renata

  • Ankeuttaja
Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #36 : Toukokuu 06, 2005, 18:19:34 »
Tässä tulee sitten minun juttuni. :)
Kerran kaverini kanssa olimme hänen mökillään. (n. 2-3 vuotta sitten)
Kävelimme metsätietä pitkin ja vastaan tuli vanha ja rapistunut talo. Kaverini kertoi, että siinä ei ollut asunut ketään moneen vuoteen, ja että juttujen mukaan siellä kummittelee.
Uteliaina menimme sitten katsomaan ikkunasta sisään.
Näimme luutavasti keittiön ja kummallista oli se, että kaikkialla oli huonekaluja ja esineitä, joita peitti paksu pölykerros. Pöydällä oli jopa pieni ja likainen pöytäliina. Paikasta sai vaikutelman, jonka mukaan sieltä olisi lähdetty kiireellä. Hiljaisuus oli painostava ja meintä alkoi pelottaa.
Olimme juuri lähdössä kun näimme ikkunasta, että huoneen ovi aukesi! Siinä vaiheessa me aloimme juosta niin kovaa kuin jaloista lähti.
Voi olla, että taloa tarkastettiin tai jotain, mutta emme me olleet ketään talon lähellä nähneet tai kuulleet.. Jotkut asiat jäävät kai arvoituksiksi.

Tämä seuraava menee varmaankin näiden kummallisten yhteensattumien sarjaan.
Se tapahtui laskettelukisoissa. (Harrastan alppihiihtoa niin. Sitä siis missä kierretään keppejä sukset jalassa niin nopeasti kuin mahdollista. ^^) Istuin mytyneenä radan (tarkoittaa niitä keppejä) vieressä ja katsoin kilpailijoita, jotka laskivat ohitseni yksitellen. Oma laskuni oli mennyt surkeasti ja toivoin sitten ilkeästi, että seuraava ohi laskeva kaatuisi. Ja yllätys yllätys - hän kaatui. Huvittuneena katsoin seuraavaa ohi menevää ja toivoin, että hänkin kaatuisi. Ja tietysti hän sitten kaatui. Seuraavan ohimennessä olin vain järkyttynyt enkä toivonut mitään, mutta sen jälkeen ärsyynnyin ja toivoin seuraavan laskijan kaatuvan. KAATUI, ja minä lähdin peloissani kahvilaan. :)

Semino

  • Ankeuttaja
Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #37 : Toukokuu 10, 2005, 18:52:51 »
Olen pahoillani, että aloitan uuden viestin, vaikka olen jo edelliseen aiheeseen vastannut.

Haluaisin itseasiassa kertoa pienestä puukoulusta itse koulurakennuksen vieressä, jossa on jotain pahasti vialla.

Puukoulussa on ehkä neljä luokaa + pari vessaa, sekä ullakko. Luokkien alla on myös maanalainen paikka, jossa huhujen mukaan on lisää huoneita. Tämän puukoulun yhtä luokkaa vain käytetään käsityöluokkana ja toista englanninluokkana. Puukoulu on rakennettu n. 150 vuotta sitten (huomatkaa, kukaan alusta asti koulun toimintaa seurannut ei siis voi olla elossa!)

Ennen tätä tapahtumaa en ajatellut puukoulua pelottavana, ihan tavallisena, vanhana rakennuksena vain. Olimme ystäväni kanssa ehkä kaksi vuotta sitten kesälomalla koulun lähistöllä. Päätimme mennä ihan vain kävelemään koulun pihalle. Menimme siis ja kävelimme puukoulun ohi. Ystäväni huomautti, että aina lukon kanssa suljettu pieni, puinen luukku oli auki. Tietysti menimme uteliaina katsomaan mitä luukusta näkyi. Kasoja ja kasoja vanhoja piirustuksia! Ei mitään pari vuotta, vaan oikeasti ehkä juuri koulun perustamisesta asti olleita vanhoja piirustuksia. Luukku oli siis tavallaan "ikkuna" sinne maanalaiseen paikkaan, jonne kukaan ei ikinä ollut nähnyt kenenkään menevän. Kun katsoimme tarkemmin huomasimme, että siellä oli ainakin luokan kokoinen tila! Meidän koulullamme on pulaa luokkatilasta, joten kysymys kuuluu, että miksei niitä tiloja käytetä? Suljimme luukun ja lähdimme pois.

No ei tässä mitään, unohdin pian tapahtuman kokonaan, eikä siitä sen koommin mainittu. Kunnes tuli yökoulun aika. Yökoulun aikana siis luokka yöpyy koulun tiloissa makuupussit mukana jne.
Me ehdotimme opettajalle, että ollaan hämärähiippailua tai miksi sitä nyt kutsutaan. Ollaan siis illalla pimeässä ja mennään siis aivan pimeässä taskulamput kourassa piiloon ja joku etsii. Opettaja päätti siis ehdottaa, että menisimme keskiyöllä puukouluun.

Niinhän me menimme. Keskiyöllä koko luokka taskulamput kourissa piiloon. Opettaja ei sanonut muista paikoista mitään, mutta muistutti, että älkää etsikö yläkertaan meneviä portaita, älkääkä missään nimessä menkö sinne. Tietenkin uteliaina kaikki vinkuivat, että miksei sinne saanut mennä. Ei opettaja vastannut kertaakaan mitään. Minä olin ystäväni kanssa ensimmäisiä etsijöitä. Voin sanoa, että se oli hyvin pelottavaa. Meitä oli kuitenkin noin kaksikymmentä ja kun astuimme laajaan, pimeään luokkahuoneeseen.. ei kuulunut mitään ääntä! Aivan kuin olisimme olleet siellä kaverini kanssa kahdestaan. No, se oli siis hyvin pelottavaa.

Kun pääsin siis etsijän roolista pois ja menimme piiloon, alkoi tapahtua.
Aloimme kolmen/neljän hengen ryhmässä miettiä, että miksi yläkertaan ei saanut mennä. No kuitenkin, menin piiloon oven taakse ja sitten yksi kavereistani sanoi, että ei voinut olla yhden oven edessä piilossa, sillä sieltä tuli niin kylmä tuuli ja ovi oli kovin karmiva jonkun tuntemattoman syyn takia. Minä vain hymähdin ja seuraavalla kierroksella yksi toinen kaverini meni sen saman oven taakse, missä oli ollut kylmä jne. ja avasi sen uteliaana. Sieltä löytyi yläkertaan vievät portaat. Tulin katsomaan portaita itsekin. Ne olivat jyrkimmät portaat, jotka olin ikinä nähnyt. Kaikkialla oli pölyä ja sieltä tuli todella kylmä tuuli. Loppujen lopuksi suljimme oven ja lähdimme siitä mahdollisimman kauas.

Ne portaat olivat aivan kamalat! Muutaman katsomis kerran jälkeen kieltäydyin menemästä lähellekkään portaita, niissä oli jotain aivan hirveää! Minulle tuli aivan kamala olo, jos edes katsoin niitä tai olin niiden läheisyydessä.

Pian joku kiljaisi toisesta luokasta. Kaikki ryntäsivät sinne ja kiljaisija vannoi, että joku oli raahannut tuolia edessään ilman, että siinä oli ketään.
Ehkä mielikuvitus temppuili, en tiedä.

Taas seuraavalla kierroksella menin yhden eri kaverin kanssa tyhjään varastohuoneeseen, jossa oli vain pari vaatetta. Olimme siinä hetken, kunnes ystäväni kysyi minulta: "Näitkö tuon?" Ihmettelin kovasti, sillä en ollut nähnyt mitään. Ystäväni selitti jotain valosta, mutta sitten vain antoi sen olla ja jatkoimme siellä olemista. Sitten näin silmäkulmastani outoa valoa seinällä. Sitä jatkui ja katsoimme kummatkin seinää. Siihen tuli outo taskulampun valo. Sitä jatkui ja laitoimme valot päälle katkaisijasta, vaikkemme tienneet saisiko niin tehdä. Etsimme joka nurkan ja tulimme tulokseen, ettei koko huoneessa ollut ketään, eikä ollut ollutkaan. Me olimme tuijottaneet avonaiselle ovelle koko ajan (lukuunottamatta oudon valon katsomista välillä), eikä ketään ollut näkynyt. Meillä ei ollut edes taskulamppuja!
Ehkä mielikuvitusta sekin..

Sitten menimme kysymään opettajalta, oikein tivaamaan, miksei yläkertaan saanut mennä. Opettaja ei vastannut, mietti kauan ja epäröi. Kaikki paikalla olevat huomasivat meidän opettajan hermostuneen ilmeen. Sitten opettaja kohautti olkapäitään ja sanoi, ettei yläkertaa ollut koskaan tutkittu, eikä sitä tiedä mitä siellä piilee. Tyydyimme vastaukseen.

Viimeisellä kierroksella menimme läheisen CD-soittimen luokse piiloon erään taas toisen ystäväni kanssa. Minua häiritsi kovasti, että CD-soitin oli päällä! Painoin selvästi kerran "On/Off" painiketta. CD-soitin sammui. Parin sekunnin kuluttua se aukesi taas. Painoin taas "On/Off" painiketta. Kului hetki ja soitin aukesi taas. Tätä jatkui kauan, kunnes päätimme vetää johdon seinästä. Soitin vilautti jotain ihmeellistä ruudussaan, kaikki sen valot syttyivät ja se vihdoin sammui. Parin luokkahuoneen päässä oli hieman erilainen CD-soitin, joka käyttäytyi samoin tavoin.

Kun keskiyö tuli, koulun kellot soivat. Ihmeellistä oli, että ne eivät koskaan soineet kolmen jälkeen, sillä ne aina sammutettiin. Ehkä kellot oli sammutettu, mutta outoa oli, että koulun kellot soivat vain silloin keskiyöllä, eivätkä muulloin.

Lähdimme sen kierroksen jälkeen pois, juosten.

Tiedän, että melkein kaiken voi selittää normaaleilla jutuilla ja kuitata puolet mielikuvituksen piikkiin, mutta minusta se oli silti outoa ja ehkä pelottavinta mitä minulle on ikinä tapahtunut. Niin ja kaikki oikeasti tapahtui. Jos ei ollut yliluonnollinen kokemus, niin sitten ainakin hassu yhteensattuma. ;) Muoksin, jos tulee mieleen jotain muuta, mitä tuolla tapahtui.

Poissa Lemmonleikko

  • Tom
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Sukupuoli: Velho
  • Soulshine!
    • Herra Hahmo
  • Tupa: Mary Sue
Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #38 : Toukokuu 10, 2005, 21:43:39 »
Minulle on sattunut yliluonnollisuuksia vaikka millä mitalla.



Etenkin ukkosen aikaan uhrikivellä, siellä tapahtuu vaikka mitä. Kuulee ääniä, laulamista, kuiskauksia puista (kehottavat laulamaan, yleensä), vaikka sun mitä. Sitten outoja hahmoja metsän laidassa ja kiven ympärillä.

Hassua on myös, että uhrikivi on keskellä peltoa olevalla pikkuisella metsäsaarekkeella, mutta salama ei koskaan lyö lähellekään sitä.


Muistan, kuinka jänikset ja hirvet ovat varoittaneet minua asioista. Kerran, esimerkiksi, olin kävelyllä Janica-myrskyn raivotessa. Kuljin harjun päällä ja kesken kaiken kiven takaa eteeni polulle loikkasi jänis. Se vain seisoi ja tuijotti minua, ei edes lähtenyt vaikka huidoin käsiäni ja ölisin ja menin lähemmäs. Tuijotti vain. Sitten kuulin ritinää, katsoin taas jänistä, se avasi suunsa, sitten hyppäsin saman tien taaemmas. Paikkaan, jossa olin juuri seissyt otusta tuijottaessani, oli kaatunut puu. Villiä. Jänistä ei enää näkynyt puun kaaduttua.


Sitten vähän väliä näkee metsissä kavereita, jotka seisovat hiljaa ja tuijottavat. Talvisin hanki niiden ympärillä hohtelee himmeästi turkoosina. Yleensä niille käy niin, että kun "ampuu" kerran lampulla päin, ne katoavat eivätkä palaa samaan paikkaan.


Kuu aiheuttaa minuun outoja vaikutuksia, mm. vastustamattoman halun lähteä uhrikivelle sitä tuijottamaan. Jos en tee sitä, saan jumalattoman päänsäryn heti, kun kuu on alkanut vähetä jälleen. Sekin tosin katoaa parissa päivässä, mutta uuvuttaa todella tehokkaasti.


Sitten, entisessä kodissani tapahtui paljon mielenkiintoisia. Yleistä oli, että lukot aukeilivat omia aikojaan ja kevyitä esineitä leijui alas hyllyjen periltä. Lisäksi oli pakko nukkua ovi kiinni, muuten käytävään ilmestyi lierihattupäinen kaveri seisomaan selin oveeni enkä saanut koskaan unta kun se oli siinä. Pienenä ne pelottivat, isompanakin niitä säikähteli, kun ei nähnyt niin usein kun tiesi jo, miten menetellä, ettei niitä näe.

Mutta ehkä kaikkein oudoin on se, mitä tapahtuu kaverien mukaan, kun soitan musiikkia ja makaan selälläni ja annan musiikin "kulkea lävitseni", siis että tyhjennän pääni kaikesta ja annan musiikin tulla korvista sisään, sitten mennä verisuonia pitkin kaikkialle ja purkautua mistä hyvältä tuntuu. Kerran kerroin ystävälleni siitä, että menetän ruumiini hallinnan kun teen sitä, hän tahtoi nähdä. Siispä näytin, hän sanoi, että aloin täristä ja ojennella käsiäni ja jalkojani luonnottoman nopeasti tai luonnottoman hitaasti ja lisäksi huoneeseen ilmestyi pimennettäessä hahmoja. Ylpein kaikista olen siitä, kun tein tuota Ray Charlesin musiikilla ja ystäväni kertoi sähköurkujen eteen ilmestyneen svengittelevän hahmon.


Olen todellakin elänyt koko ikäni yliluonnollisten keskellä, enkä siksi juuri ihmeenä pidä sitä, että uskon sangen vakaasti yliluonnollisen olemassaoloon. Minähän pyydän aina metsässä ollessakin metsältä luvan yöpymiseen enkä koskaan nuku polulla enkä mielelläni jää seisomaankaan keskelle polkua pitkäksi aikaa.

Lienen outo, ehkä joo. Mutta sen sanon, että nuo yllä lukevat ovat tosia (ainakin mikäli minun tajuntaani on luottamista). Yliluonnollisia tapahtuu, yliluonnollista on olemassa. Ehdottomasti.
"You don't have to be black to be a nigger. Being born penniless also makes you an outlaw." -Ronnie van Zant
         Row, row, row thy boat gently down the stream. Oh Charon, hast thou ever know'd that Death is but a dream?
Hyviä emme ole, pahoiksi emme halua tulla - olkaamme siis rumia!

Joonatan

  • Ankeuttaja
Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #39 : Heinäkuu 07, 2005, 12:29:14 »
Kirjastoon pyöräillessäni tuli heti mieleen että tänne pitää kirjoittaa tämä juttu.

Eilen illalla, tai yöllä oikeastaan, n. puoli yhden aikaan oli käynyt juuri nukkumaan. Makasin kyljelläni, mutta en saanut unta jonkun tikityksen takia. Tai oikeastaan se kuulosti tippojen putoamiselta, mutta en tiennyt mistä se tuli. Se ei ollut säännöllistä; aina väliajoin kuului vain 'tik'. Jonkin aikaa katseellani äänen tekijää etsittyäni tyydyin kohtalooni, että joudun nukkumaan tikityksen kanssa. Tuijotin sitten siinä kattoon ja mietin mitä huomenna (eli tänään) tulee tapahtumaan ja laskin päässäni tunteja uusimman Potterin ilmestymiseen. Sitten mietin mielessäni milloin uusi tikitys tulee. Ajattelin näin: one-two-onetwothreefourNYT! Ja juuri kun ajattelin NYT, kuului 'tik'. Se oli aika spookya :)

Jokin viikko sitten katselimme serkkuni kanssa elokuvaa, jota en ollut ennen nähnyt. Tylsistyin sitten siihen, ja meinasin nukahtaa. Nukahdinkin jonkin ajan päästä. Minulla on tapana kävellä ja puhua unissani. Sitten yhtäkkiä, elokuvan loppuvaiheilla, nousin unissani pystyyn ja huusin aika kovaa: "Kill him!" Juuri silloin elokuvassa mies ponkaisi tuolistaan pystyyn puhelin korvallaan ja huusi: "Kill him!" Serkkuni on tästä lähtien epäillyt minua meedioksi, alan itsekin olla huolissani. Tuo oli jo TODELLA epäluonnollista.

Viime kesänä ukonilmalla istuin tapani mukaan terassilla ja katselin salamia ja kuuntelin jyrähtelyä ja vesipisaroiden putoilua. Sitten välähti salama jossain melko lähellä ja laskin kahteen ja tein suullani jyrähdystä kuulostavan äänen. Naapurini, joka istui omalla terassillaan, teki samanlaisen äänen samaan aikaan. Ja ukkonen jyrisi juuri samaan aikaan. Tuijotimme naapurini kanssa toisiamme ja vasta seuraava salama havahdutti meidät. ;)

//Illalla, kun olin mennyt mummolaan uimasta, aloin laulamaan Hollaback Girl - laulua, ja juuri silloin tuli mainos, jossa se laulu soi. :)

Paine

  • Ankeuttaja
Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #40 : Heinäkuu 07, 2005, 17:16:03 »
Äh kun on kivoja/pelottavia kokemuksia teillä, minulla ei ole mitään minkään laista kokemusta mistään! :(

Tuunis

  • Ankeuttaja
Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #41 : Heinäkuu 07, 2005, 19:01:57 »
En tiedä yliluonnollisesta, mutta itselleni sattuu aina niin, että kun odotan vaikkapa kymmenen minuuttia että äitini käy kaupassa, ja sitten kun päätän lähteä katsomaan mikä viivyttää, niin hän tulee vastaan. AINA käy näin. Aina.

Ja sitten hiukan etiäisistä. Monet ihmiset tuntevat etiäisiä, mutta vanhat ihmiset sanovat että siihen tarvitaan jokin erikoinen kyky (minä satun tuntemaan etiäiset erittäin hyvin).
Etiäiset siis, jos vaikkapa vanhempasi ovat lähteneet käymään jossain ja ovat viipyneet tovin. Sitten kuulet ulko-oven avautuvan, mutta kun käyt katsomassa, se on yhä kiinni eikä kukaan ole tullut. Vähän ajan päästä vanhempasi kuitenkin saapuvat.
Tarkoittaen siis tulevien tapahtumien näkemistä ennalta. Tämä ei tietenkään ole mitään ennustamista, eivätkä etiäisiä näkemään kykenevät voi nähdä esimerkiksi seuraavaan päivään.
Isäni kertoi että kun hän pienenä oli odottamassa mummoa kotiin, hän kuuli kuin joku olisi kävellyt portaita ja avannut oven. Vähän ajan päästä mummo sitten tuli kotiin :)

Kivenkantaja

  • Ankeuttaja
Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #42 : Heinäkuu 09, 2005, 14:51:44 »
Noo tuota en muista oikeen muita yliluonnollisia juttuja, mutta toissa yönä näin unta että eräs ystäväni pääsi pois eräästä paikasta ja sitten paria tuntia myöhemmin kun olin hereillä, mesessä, tämä ystäväni tuli sinne ja sanoi päässeensä lomaksi yhdeksi päiväksi! O_o Ikävää ettei päässyt pidemmäksi aikaa.

symptom

  • Ankeuttaja
Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #43 : Heinäkuu 09, 2005, 20:51:38 »
Näin myös unta jossa yhdessä kohtaa jäin valkoisen auton alle. Pari viikkoa myöhemmin ejoin pyörällä suojatietä ja toiden auton takaa ajoi valkoinen auto lujaa joka törmäsi muhun. Aluks en sitä ajatellu ku jalkaan otti pikkusen kipeetä. Myöhemmi sitte tajusin et auto oli valkonen. No yhteensattuma.. Mutta pistää vieläki vihaks ku kuski vaa kysy et oonko kunnos ja ajoi pois. No pyörä romuna ja sain sitä taluttaa ja kävellä kotia. tai ontua ku lonkkaan pökkäs..

Sitten on näitä normaalia että ajatellaan kaverinkans yhtäaikaa jotai ja sanotaa äänee se, tai arvataa mitä joku meinaa sanoa.

Sit olin justii kattonu yksin kotona kaunan. Puhelin soi ja sielt kuulu sitä kauna narina ääntä. En sitä pelästyny ku elokuva oli mielestäni todella huono eikä pelottava mutta jäi mietityttämää miten kaveri ties et just olin sen kattonu o.O

Poissa Flying owl

  • Lentopallo
  • Vuotislainen
Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #44 : Heinäkuu 09, 2005, 23:07:44 »
En nyt tiedä onko tämä kovin yliluonnollista, mutta kerron kuitenkin. Olin aika nuori ja siskoni oli juuri saanut Spice Girlsin levyn ja hänen mankkansa ei missään tapauksessa saanut olla missään muaalla kuin hänen huoneessa, kas kummaa, kun heräänkin kesken unieni siihen, että siskoni mankka soittaa Spice Girlsiä täysillä ja mankka oli jostain syystä minun huoneessa ja kävi ilmi, että levy oli ollut alakerrassa.

sonear

  • Ankeuttaja
Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #45 : Heinäkuu 10, 2005, 03:38:17 »
Silloin kun olin pieni, äitini serkku, joka asuu jossain kaukana Keski-Suomessa, kävi meillä joka kesä. Yhtenä kesänä olin olohuoneessa ja kysäisin mietiskellen äidiltäni, että koskahan Lessu tulee :) Arvatkaa mitä: kohta kuului kun ulko-ovi kävi ja kukas muu sieltä käveli sisään kuin Lessu. Ja minä pieni tytöntyllerö aloin kikattaa ^^

****

Sitten vähän vakavampi, tästä on jo monia vuosia mutta muistan tämän hetken tunnelman varmaan aina :S

Olin erään kaverini ja hänen perheensä kanssa kaverini äidin syntymätalossa, joka toimii heillä nykyään kesämökkinä. Ei sähköjä tai mitään, oli jo niin syksy että yöt olivat pimeitä.

Olimme kaverini kanssa jossain huoneessa leikkimässä, kun hänen äitinsä pyysi meitä isoon huoneeseen iltapalalle ja -pesulle.

Juttelimme sitten jotain siellä, pimeässä, kynttilänvalossa. Kaverini äiti (sanotaan vaikka Kaarina), kertoili: Häntä "vainoaa" kummitus, jolta saa etiäisiä. Joskus, aamuisin hänen herätessään hän tuntee, kun jokin käsi pyyhkäisee hänen otsaansa, jolloin on aina sattunut jotain ikävää. Aina. Kerran hänen veljensä oli ajanut kolarin, toisena poika joutunut sairaalaan ja oli näitä enemmänkin, siitä vain on niin kovin kauan...

Kaarinalla on vieläpä sellainen möreä, miesmäinen ääni. Hän on aika vanhan näköinen ja omaa suuren elämänkokemuksen. Siellä istuimme, kaksi pienehköä tyttöä ja hän, vanhassa talossa pöydän ääressä, ikkunan vieressä ja kynttilänvalossa. Ja minä ja kaverini kuuntelimme silmät pyöreinä, sydän hakaten. Vieläkin muistan sen illan ja sen, miltä tuntui. Brr.

Simukkw

  • Ankeuttaja
Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #46 : Heinäkuu 10, 2005, 14:27:30 »
Lainaus
Lisäksi kun pistän musiikin soimaan ja sitten kiskaisen radion sähköjohdon irti seinästä, musiikki soi vielä pari sekuntia ja loppuu vasta sitten.


Luulenpa että johtuu siitä, että vaikka johdon kiskaisee pois seinästä, ei kaikki sähkö ole vielä kulkeutunut sinne mankkaan. Joten se soi vielä hetken ennenkuin sähkö loppuu.. Anteeksi kun olen tällainen ilonpilaaja, mutta elämä on.

Poissa Sister Grace

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #47 : Elokuu 01, 2005, 21:17:46 »
Lainaus käyttäjältä: "mangrove"

Lainaus käyttäjältä: "Fiona Daw"

Lisäksi CD-levyt pelleilevät jotenkin kanssani. Minusta on alkanut tuntua, että Vähintään joka toisella omistamallani levyllä omasta mielstäni sen levyn paras kappale on numero seitsemän.

Hassua, itselläni on tuo ihan sama asia! Suosikkikappaleeni levyillä ovat hyvin usein seitsemänsiä.


Muistaakseni eräs kaverini, jonka tuttu soittaa (levyttäneessäkin) bändissä, kertoi minulle että tuo hänen tuttunsa oli kertonut hänelle, että levyjen keskivaiheille laitetaan yleensä mahdollisimman hyvä biisi, jotta ihmiset jaksaisivat kuunnella cd:n loppuun. Ja yleensä levyt ovat suurinpiirtein sen pituisia, että numero 7 jää siihen johonkin keskivaiheille.

Lainaus käyttäjältä: "simmukkw"

Lainaus

Lisäksi kun pistän musiikin soimaan ja sitten kiskaisen radion sähköjohdon irti seinästä, musiikki soi vielä pari sekuntia ja loppuu vasta sitten.


Luulenpa että johtuu siitä, että vaikka johdon kiskaisee pois seinästä, ei kaikki sähkö ole vielä kulkeutunut sinne mankkaan. Joten se soi vielä hetken ennenkuin sähkö loppuu.. Anteeksi kun olen tällainen ilonpilaaja, mutta elämä on.


Ne on niitä 'sähköjäämiä' ystäväiseni... ^^

Bupu

  • Ankeuttaja
Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #48 : Elokuu 09, 2005, 15:51:10 »
No niin, aloitetaan vaikka minun omista yliluonnollisista kyvyistä.

Näen joskus unta tulevaisuudestani. Siis, vain joitakin välähdyksiä, yleensä 5-10 sekuntteja kestäviä. Ne ovat yleensä välähdyksiä aika arkisista asioista, kuten että sanon jotakin erityistä jollekin elokuvateatterin ulkopuolella, koulussa, tai jossain, paitsi että niissä on yleensä jokin poikkeavaisuus normaalista (olen jossain oudossa paikassa/kävelen johonkin suuntaan minne en tavallisesti käy...).

Näen unia joistakin yksittäisistä hetkistä kai jotain pari kolme kertaa vuodessa, ja aika joka kuluu ennen niitten unien toteutumista vaihtelee 2 viikosta puoleen vuoteen. Luulen ainakin niin. Siksi en yleensä voi ennalta muistaa, tai ennakoida niitten tapahtumista, ennnen kuin ne todella tapahtuu.

Viime kerroilla kun muistaan nähneeni unta jostakin, pysähdyn ja unohdan kaiken mitä tapahtuu ympärilläni ja ajattelen vain, että "Hei, minähän olen uneksinut tästä!" Ja jos se "välähdys" on vähän pitempi, en ehkä sanokkaan, tai tee juuri sellaista mitä tein välähdyksessä. Herääkin sitten kysymys, että onko todella jokin korkeampi voima joka pättää kaikesta mitä sinulle tapahuu, tai onko mitään sellaista kuten kohtalo, niin olen tullut siihen tulokseen, että vaikka olisi jokin kohtalo kaikille olemassa, sitä voi silti "venyttää" ja tehdä toisenlaisen, ja että loppujen lopuksi itse päättää omasta kohtalostaan.
---------------------------

Olen huomannut, että joskus kun toivon että jotain tapahtuu, tai että mietin että mitäpä jos jotain tapahtuu se tapahtuu. Ne on varmaan vain jotain yhteensattumia, mutta silti. Annan esim. se kerta joskus 2 luokalla peruskoulussa kun arvottiin jotain kavaljeereita luokan tytöille jollekin juhlallisuuteen. Luokassani oli yksi poika, johon kaikki tytöt olivat ihastuneíta, paitsi minä. Minä siinä istuin kun opettaja julisti kuka saa kenet kavaljeeriksi ja mietin että mitenköhän muut tytöt suhtautuisivat jos minä saisin hänet kavaljeeriksi. Noh, minähän se sitten sainkin hänet kavaljeeriksi, ja muut olivat kyllä vähäsen myrtsinä minulle...
----------------------------

Äidilläni on myöskin tälläinen yliluonnollinen kyky joka koskee hänen uniinsa. Hän on kertonut minulle että melkein aina ennen kun joku hänen perheestään kuolee, hän näkee unessaan enkelin.
----------------------------

Iso-äitini, siis isäni äiti, oli tyttönimeltään Seitaniemi. Seita tarkoitta lapinnoitaa, ja se on ehkä syy hänen yliluonnollisiin sattumiin. Mielessäni kutsun häntä mustaksi leskeksi, vaikka en iki maailmassa sanoisi sitä ääneen. Syy siihen on hänen kolmen miehensä epätavalliset kuolemat. Hän on sellainen "teräsmummo" joka lähestyy 90, niin että tuskin hän panee pahakseen jos kerron jotain perhesalaisuuksia.

Kun teräsmummo oli nuori ja odotti ensimmäistä vauvaansa, hän jostain syystä teki bänksit vauvan isän kanssa. Se isä teki itsemurhan joku päivä sen jälkeen. Ne bänksit olivat varmaan vain viimeinen pisara hänelle, eikä siis kokonaan ollut isoäiti syy, mutta silti. Vauva adoptoitiin pois, ja myhemmin elämässään sitten taas "yhdistyi" meidän perheeseen.

Toinen teräsmummon miehistä sitten katosi sodassa. Kukaan ei tiedä mitä hänelle tapahtui, kun ruumista ei ole löydetty. Isoäiti kylläkin epäilee vahvasti että hän jäi venäläisten vangiksi. Syy siihen on yksi uni kymmeniä vuosia myöhemmin. Unessa minun perheeni oli isoäiti luona aterioimassa kun ovelle koputettiin. Kun hän avasi oven, niin siellä oli se kadonnut mies parrakkaana ja vähäsen riutuneena. Hän oli sitten kieltäytynyt tulemasta sisään ja oli vain kysellyt hänen poikansa voinnista ja muusta.

Kolmas teräsmummon miehistä oli minun isoisäni. Hän sitten käveli suohon jossain marjametsässä. Kyllä hän siitä selvisi kotiin, mutta sai siitä kovan keuhkokuumeen ja myöhemmin syövän ja sitten lopulta kuoli. Isoäitini on sanonut että hän on monta vuotta isoisäni kuoleman jälkeen nähnyt hänet aaveena istumassa mökillä yhdessä sohvassa.

Yksi toinenkin yliluonnollinen sattuma mitä tapahtui teräsmummolleni, tapahtui kun hän oli pieni lapsi yhdessä pappilassa siivojana töissä. Silloin kun hän oli yksin pappilassa siivoamassa pöydät ja tuolit rupesivat yhtäkkiä tärisemään ja oli hirveä mekkala siellä. Hän tetysti pelästyi ja kertoi asiasta papille. Pappi ei uskonut häntä. Se tapahtui aika monta kertaa, jopa niin monta että hän ei enää uskaltanut/halunnut olla yksin pappilassa. Sitten eräänä päivänä kun siivottiin ylempiä kaappeja yhdessä huoneessa hän löysi sieltä verisen mytyn. Sikiön. Kun hän näytti sen papille pappi kysyi: "Onko se sinun?". "Noh, eí tietenkään ole!" vastasi isoäiti ja jo vähäsen kauhistui. Kun pappi kyseli muilta pappilassa, kukaan ei tiennyt siitä mitään. Sikiö haudattiin sitten kirkon hautamaahan ja siunattiin. Sen jälkeen kaikki ne tärinät ja koputukset ja mekkalat loppuivat ja isoäiti pystyi siivoamaan pappilassa tavalliseen tapaansa.
--------------------------------------

Se olikin sitten kaikki mitä minulla oli kerrottavana.

nukkuva lohikäärme

  • Ankeuttaja
Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #49 : Lokakuu 21, 2005, 22:47:04 »
Outoja teille on tapahtunut, se täytyy myöntää. Mutta ne oudot tapahtumat ovat myös mielenkiintoisia. Mutta omia kokemuksiani:

tämä tapahtui vähän aika sitten. Oli tiistai aamu jolloin oli sumuista ja menin 9 kouluun. Muu osa perheestäni oli lähtenyt jo kotoani ja minä olin yksin kotona. Harjailin hiuksiani rauhassa huoneessani, kunnes tuntui siltä että joku olisi ollut vieressäni ja yrittänyt kertoa minulle jotain. Hämmennyin, sillä se oli pelottavaa ja surullista. Pakkasin kiireellä kaikki koulukirjani ja lähdin vauhdilla kotoa. Kello ei ollut edes puolta 9, mutta käyn joka aamu mummollani. Matkalla mummini luo tuntui kuin joku seuraisi minua ja yrittäisi kertoa jotain, eikä asiaa auttanut yhtään se että oli sumuista, jolloin ei nähnyt nokkaansa pidemmälle. Kun saavuin mummilleni, tuo outo tunne oli pois.

Koulun jälkeen minusta tuntui että jokin oli vikana mummini kotona kun kuljin siitä ohi. Myöhemmin iltapäivänä äitini soitti että rakas kultakalani oli kuollut, hän oli ollut 5-vuotias, joten yhteisiä elin vuosia oli ehtinyt kertyä jonkin verran. Pelottavaa tässä onkin se että kolmen aikoihin päivällä tuntui se tunne uudelleen mikä aamulla, ja juuri siihen aikaan oli rakas Kultsini menehtynyt.

Jatkan vieläkin tarinaa, sillä kun kultakalani oli kuollut, pappi oli kulkenut kuulemma kadulla. Mummini oli saada hepulin kun kerroin aamusista jutuista hänelle, sen jälkeen kun hän kertoi papista.


Palaan muoksimaan.