Kirjoittaja Aihe: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)  (Luettu 47377 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Sirii

  • Frábært!
  • Vuotislainen
  • Regulusfani
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #200 : Syyskuu 24, 2007, 19:54:54 »
Kirjoitan taas uutta juttua, en jaksa etsiä vanhoja viestejäni ja editoida... Sori tästä.

Noniin siis, olen tässä viimeaikoina huomannut erään kivan pikkuseikan, nimittäin minulla on tapana napata pätkiä ventovieraiden keskusteluista. En tee tätä tietoisesti, mutta muistan ne pätkät, enkä aina tiedä missä olen ne kuullut tai muuta, mutta siis kuitenkin... No, ei tässä mitään outoa, vaan siinä, että POIKKEUKSETTA noin viikon sisällä (Viikko on se pisin aikaväli) tarvitsen tuota randomilla napattua tietoa johonkin (Sama toimii hirveän usein myös toisinpäin, tarvitsisin kipeästi jotakin tietoa ja sitten löydän sen ihan randomisti jostain, mistä viimeksi osaisin odottaa).
Siis esimerkki ihan tältä päivältä: Sattumoisin kuulin kaupassa, kun yksi koululaisemme poika mainitsi että ruokana oli nakkikastiketta. No, en kuullut mitään muuta mitä tämä sanoi. Ja sitten, olisiko ollut kymmenen minuuttia tuosta kamuni kysyi että 'mitäköhän tänään on ruokana?' ja minä vastaan ihan pokkana aluksia että en tiedä ja sitten lisään perään 'varmaan sitä nakkikastiketta'. No, kamuni oli vähän silleen että täh, mistä sä ton tiedät? Sitten kun selitin jutun, se katsoi mua oudosti.

No mutta ei tuo vedä vertoja kaverilleni, joka tietää minun asiani minua itseäni paremmin. Siis ihan oikeasti, välillä voin kysyä 'hei, mulla oli joku hyvä ajatus, mikä se oli' ja aika usein saan vastaukseksi juuri sen ajatuksen, jonka juuri olin kadottanut. Toki, ei tämä nyt ihan näin jokakerta mene, mutta hyvin pelottavan usein kuitenkin. Itseasiassa, nyt kun tuli puheeksi, minusta tuntuu että jotenkin kontrolloimattomasti huomaamattani JAAN ajatukseni lahelläni olevien ihmisten kanssa. Se on rasittavaa, kun välillä on pätkiä, jolloin ihmiset ympärilläni esittävät minun ajatukseni ERITTÄIN tarkasti, juuri ennen kuin minä ehdin suutani avata. Siis oikeasti, jos olen ajatellut juuri että olisi kiva saada punainen takki, ja olen ehdottamassa että lähtisimme etsimään minulle punaista takkia, niin joku sanoo että nyt olisi kiva saada punaiset takit, lähdetään etsimään sellaisia! Ja meikäläinen on silleen 'Joo, tiiätkö, ajattelin samaa...' O.o(Tuo olisi ehkä kätevää, jos sitä voisi kontrolloida. Voisin manipuloida ihmisten mieliä, laittaa heille ajatuksia... Haha!)

Sitten on tämä toinen kaverini, jonka kansaa meillä on ihan uskomaton määrä samankaltaisuuksia. Olimme kamun kanssa riparilla ja eräänä iltana jotenkin aloimme vaan luettelemaan tällaisia ns. erikoisia asioita, joita ei hirveän monella ihmisellä luulisi olevan sanottavinaan tms. En nyt tiedä, miten tuo puitäisi sanoa, mutta siis niin, että ne asiat eivät olleet ihan normaaleja. No, luettelimme näitä varmaan tunnin, niin ,että vuoron perään sanoimme asian ja toinen vastaa siihen 'niin mäkin!' tai jtn. Se oli outoa se. (Saatan olla sanonut tämän jo O.o)
Ég á heiminn! :}

Poissa Argetlam

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #201 : Syyskuu 24, 2007, 20:41:12 »
Hei!

Itse olen joskus nähnyt unta, että kävelin unissani. Menin unessa ulos tarkoituksenani nukkua auton penkillä, koska siinä olisi ehkä hyvä nukkua. No, autot olivat lukittuja. Menin takaisin ovelle ja pimputin ovikelloani. Äitini kyseli, että mitä minä nyt olen tehnyt.

Kaikki oli mielestäni unta, mutta oikeasti totta, äitini kertoi minulle, ja minulla oli äitini mukaan silmät kiinni ainakin osan aikaa.

----------

Todella usein jonkun asian yhteydessä minulle tulee deja vu -juttuja. Esim. tunnin alussa tuntuu, kuin olisin nähnyt saman tilanteen unessa ja tiedän täsmälleen, mitä seuraavien sekuntejen aikana tapahtuu. Selityksiä?

----------

Isoisoäitini oli joskus joutunut lähtemään ulos myöhään illalla hakemaan oksaa, jolla häntä sitten rankaistaisiin. Hän etsii tarpeeksi ohutta, ettei vain sattuisi liikaa.

Sitten pimeydestä kuuluu valtavaa melua, musta pilvi kohoaa taivaalle ja niin ikään musta jättihahmo tulee kylää kohti. Isoisoäitini (joka oli siis noin 6v tai jotain) lähtee sisälle ja hakee vanhempansa. He tulevat ja rukoilevat ja pelkäävät, että jos paholainen nyt tulee rankaisemaan heitä maan päälle...

Tämä paholainen oli siis silloisen maailmanajan ensimmäinen auto siinä kylässä. "Yliluonnollista."

Minulla on myös sellaisia ajatuksia nukkumaan mennessäni, että tuntuu, kuin putoaisin pitkään kuiluun, mutta sitten vain olenkin sängyssäni. En tiedä, onko tähän jo vastattu. mutta onko selitystä?

Argetlam

Ninde

  • Ankeuttaja
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #202 : Syyskuu 24, 2007, 22:16:27 »
(Laitan tämän uutena viestinä, kun en jaksa muoksia vanhaan. )

Tuli näitä juttuja lukiessa muutama tapaus mieleen.

Tästä on kyllä jo jonkin aikaa... Istuin koneella vanhassa asunnossamme (offia: muutimme jonki aikaa sitten.) Kone oli vanhempieni makuuhuoneessa ja olin sulkenut oven. Tiesin ettei ketään ollut kotona, koska porukat olivat lähteneet jonnekin. Jossain vaiheessa huoneen ulkopuolelta alkoi kuitenkin kuulua askelia. Kävin huhuilemassa oliko kotona siltikin joku, mutta kuten arvata saattaa, olin edelleen yksikseni. Palasin takaisin koneelle ja suljin oven. Kohta askeleita alkoi kuulua uudestaan ja kävin taas katsomassa. Ei ketään. Koirista ääni ei ainakaan lähtenyt, sillä olen varma että ne olivat ihmisen askeleita. Enkä usko että naapurimmekaan tömistelivät niin lujaa, että se kuului seinän läpi. 
Sama juttu kävi toisenkin kerran vähän myöhemmin.

Vanhan asuntomme takapihalta alkoi heti metsä ja tykkäsin kävellä siellä. Vähän matkan päästä lähti polku, jota pääsi piiitkän kierroksen kautta toisella puolella olevien talojen luo (tiedän kun kaverini asui siellä.) Polku meni siis pitkälle metsään missä ei ole asutusta. En koskaan halunnut lähteä kävelemään potkua syvälle metsään, painostavalla, sateisella säällä. Muutamaan kertaan menin silti ja kun pääsin jonkin matkaa polkua, minulle alkoi tulla, jollain lailla vihamielinen, tunne. Aivan kuin joku olisi käskenyt lähteä pois. Jos jatkoin tunteesta huolimatta, se vain paheni, ja pian tulinkin reipasta vauhtia ulos metsästä. Tuntui kuin metsässä olisi ollut jotain vihamielistä ja jokin käski lähteä pois. Metsä ikäänkuin sanoi että tule vaikka paremmalla säällä takaisin, mutta nyt pois täältä. Ahdistavaa siinä tilanteessa.
Mutta näin kun muistelen, pidän sitä mielenkiintoisena. Tuntuu ettei metsää tarvitse pelätä. Kunhan sitä kuuntelee ja tottelee. :)
Aina mennessäni sitä polkua nappasin yhdestä tietystä, polun yli kulkevasta purosta, kiven ja palautin sen tullessani takaisin. En tiedä miksi. Se oli vain pakko tehdä.       

Toivottavasti saitte jotain selvää. En ole niitä taitavimpia selittäjiä ja tällä hetkellä vielä väsynytkin. Hyvää yötä.  :) 

Surku

  • Ankeuttaja
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #203 : Lokakuu 07, 2007, 17:48:40 »
Itse näen jostakin syystä harhoja kauhean monesti. Tai en ole varma onko ne nyt ihan
alustaloppuun asti harhoja, mutta uskon kovasti niin.

Ihan tälläinen tosi yleinen harha on se, että näen aina kaikessa muovipintaisessa jotku kasvot..
Olkoon se ihan mikä vain muovinen juttu, pullot ovat yleisimpiä. Tälläkin hetkellä vieressä olevassa vesipullosta
näkyy jonkin moiset kasvot 2 mustaa silmää, leveä nenä ja aukinainen suu.. Sitten kun katson tarkemmin naaman muodostaa
käteni jotka ovat näppäimistöllä. Kuulostaa tyhmältä, mutta se on joskus pelottavaa.

Toinen harha tapahtui tälläviikolla. Olin tulossa tanssista n. 8 aikoihin. Ulkona oli jo suht pimeää.
Ajoin pyörällä entisen autotallin ohitse ja "parkkeerasin" pyöräni jonkunmatkan päähän autotallista.
Kun katsoin autotallin oville päin näin mustan laihan hahmon olevan kyykyssä ja lähtevän kävelemään. Tai siis se ehti juuri nousta
ja sen jälkeen se vain katosi. Tämäkin kuullostaa tyhmältä, mutta itse tärähdin pelosta.

Sitten yksi juttu on vielä se, että kuulen joskus tietyn saman äänen päässäni toistavan tiettyä lausetta.
En osaa matkia sitä ääntä, tai selittää sitä enkä edes muista mitä se sanoo, mutta kuitenkin. Minulle on tullut joku muistikuva,
että kyseinen ääni+lause olisi jostain pelistä, mutta en todellakaan tiedä mistä.
En siis ajattele sitä lausetta+ääntä, mutta se vain tulee joskus..

Lisäksi minulla on jostain syystä kauhean hyvä ennustamaan/lukemaan ajatuksia. Useimmat voivat olla kyllä hassuja yhteen sattumiakin, mutta en tiedä sitten.
Esimerkiksi monesti siskoni kanssa olemme ruenneet puhumaan samasta asioista, melkein samoilla sanoilla. Tämä on käynyt yhden kaverinikin kanssa.
Lisäksi olen arvannut monesti oikein jonkun numeron jota toinen ajattelee. Parhaiten toimii äitini kanssa.
Plus, että onnistuin kerran arvaamaan melkein joka kerta (tai jos olisin vastannut sen mikä tuli päässäni ensimmäisenä mieleen, olisin arvannut oikein jokakerta) oliko korkki "kruuna vai klaava" sen pipahdettua maahan. Itse en korkkia heittänyt, vaan kaverini pikkuveli.

Kaikki yliluonnolliset jutut ovat kammottavia.. omistan ehkä liian vilkkaan mielikuvituksen. hrrr..

novellityttönen

  • Ankeuttaja
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #204 : Lokakuu 16, 2007, 17:17:29 »
// Spectre, olet aloittanut topicin ja kertonut entisen opettajasi yliluonnollisesta kokomuksesta, jossa kynttilä sammui ja yms. niin olen kuulluut tuon monelta muulta henkilöltä, joten en välttämättä usko, ttä se on totta. Jotakin vanhoja tarinoita, kaiketi.

// Eireen, olet lähettänyt viestin myös jostain yliluonnollisesta kokemuksesta josta joku sukulaisesi on kertonut, olen kuullut myös sen monta kertaa, joten...

Poissa Spectre

  • Wraith
  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #205 : Lokakuu 16, 2007, 17:24:43 »
// Spectre, olet aloittanut topicin ja kertonut entisen opettajasi yliluonnollisesta kokomuksesta, jossa kynttilä sammui ja yms. niin olen kuulluut tuon monelta muulta henkilöltä, joten en välttämättä usko, ttä se on totta. Jotakin vanhoja tarinoita, kaiketi.

Tuota, jos katsot aloitusviestiä oikein tarkkaan, huomaat, ettei yliluonnollinen kokemus ole minun kertomani, vaan alkuperäisen topicin luojan kertomaa. Olen lainannut hänen sanojaan topicin alkuun, jotta kaikki ymmärtäisivät, mistä on kyse. Ja ylipäätään, jos sinulla ei ole yhtään uutta lisättävää topicciin, kannattaa tällaiset huomautukset lähetää käyttäjille yksäreinä eikä täyttää topiccia turhilla viesteillä. Kiitos.

novellityttönen

  • Ankeuttaja
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #206 : Lokakuu 16, 2007, 21:15:55 »
Anteeki, etten katsonut tarkkaan.
Nyt laitan sitten yhden yliluonnollisen kokemuksen tai mikä liekään ollut..

Elikkä eräs kerta pelasimme muutaman kaverimme kanssa ihan kokeilu mielessä spiritismiä ja puhuimme kaikista tälläisistä jutuista ja luimme netistä tarinaa, jostain miehestä, joka jää kummittelemaan maan päälle viikoksi, joka kerta kun joku lukee hänen tarinansa tai jotain vastaavaa siinä luki, no kuitenkin tämän jälkeen joka kerta muutaman päivän ajan, kun käännyin katsomaan taakseni nopeasti, näin ihan kuin jonkun miehen takanani, siis sellaisen kokonaan mustan, ei mitään yksityiskohtia vain miehen muotoinen juttu.. Outoa..Olikohan se kyseinen mies joka jäi kummittelemaan tänne. ;)

Poissa Tiukukello

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #207 : Lokakuu 21, 2007, 23:17:05 »
Viime vuoden puolella, ollessani koulussa, istuin kavereideni kanssa penkillä. Oli kaunis päivä, aurinko paistoi.. Katselin vihreää nurmikkoa. Jostain syystä ajatukseni irtaantuivat kaverieni käymästä keskustelusta.
En osaa kuvailla sitä tunnetta, mutta olin jotenkin..tiedottomana? hetken aikaa. En tiedostanut mitään ympärilläni tapahtuvaa, enkä myöskään huomannut sitä että en tiedostanut yhtään mitään. Muutaman minuutin kuluttua, ajattelin 'mitä ihmettä minä oikein teen?', räpytin hämmästyneenä silmiäni hetken ja huomasin tuijottavani suoraan erästä kaukana olevaa poikaporukkaa. Ja kuinka ollakkaan, jokainen heistä tuijotti minua. En siis missään vaiheessa huomannut että olisin alkanut tuijottamaan sitä porukkaa, en alunperin katsonut sinne päinkään..

En tiedä onko tuo nyt mitenkään yliluonnollista, mutta kyllä hämmennyin hieman.

Deja vu -kohtaukset ovat minulle[kkin] tuttuja, aina välillä huomaan että hetkonen, minähän näin tästä unta.

Poissa Ooka

  • Siivet kantapäissä -liitelijä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pilvilinnan kuningas
    • Tuliaavikko
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #208 : Lokakuu 29, 2007, 20:38:00 »
Deja vu on kaikkein normaalein ilmiö -siinähän toinen aivopuolisko ajattelee himpun verran hitaampaa kuin toinen-
Välillä vaan vähän jännä miettiä et hei, täähän on jo tapahtunu..

Joskus pienenä mulle kävi niin, että etsin pöydältäni teippiä -en löytänyt vaikka muistaakseni tongin sen aika tarkkaan- sitten menin pois huoneesta ja kun tulin takaisin niin hups! teippi oli keskellä pöytää. :D Kukaan ei ollut käynyt huoneessa -tiesin sen- joten merkkasin sen heti taikuudeksi X) Saattaahan olla etten pienenä katsonut pöytää tarpeeksi tarkasti, mutta en nähnyt teippiä ekalla kerralla :D

Hmm.. mitään erityistä minulle ei koskaan ole tapahtunut, mitä nyt kylmiä väreitä pimeästä yms yms.. kun kerran pelkään pimeää :)
Do the impossible, see the invisible.
ROW ROW FIGHT DA POWER!
Touch the untouchable, break the unbreakable.
ROW ROW FIGHT DA POWER!

Poissa Snowfaerie

  • Kissa
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Lily/James <3
    • RoPe-hahmojeni sivut
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #209 : Lokakuu 30, 2007, 17:36:50 »
Minulle sattui eräs TOSI outo juttu kaksi vuotta sitten kesällä. Olin kahden kaverin kanssa haahuilemassa ympäri kylää kaavuissa (meillä on outo harrastus esittää kesäisin haamuja pukeutumalla käsitöissä tekemiini kaapuihin ja harhailemalla sumuisella säällä pellolla niin, että autoilijat näkevät meidät juuri ja juuri...). Olimme pellolla lähellä paikkaa, jossa oli vanhan rakennuksen kivijalka. (Rakennus oli ennen minun ja kaverini/pikkuserkkuni kotitilan päärakennus, mutta paloi ja sittemmin tila jaettiin kolmeen osaan.)Äkkiä näin rakennuksella jotain valkoista ja kun katsoi tarkemmin, näin siellä kivimuurin päällä seisomassa arviolta viiden vanhan pojan, joka hohti kauttaaltaan eräänlaista kelmeänvihreää valoa. Hänellä oli surullinen ilme ja hän katsoi suoraan meitä. Pysähdyin ja olin kirkaista, kun poika äkkiä haihtui ilmaan.

Myöhemmin kuulin, että pikkuserkkuni/kaverini oli myös nähnyt pojan, mutta toinen mukana ollut kaverini ei. Siitä sitten sukukirjaa selaamaan... kulki kylmät väreet selässä kun tajusimme pikkuserkkuni kanssa, että silloin kun kyseinen talo vielä oli pystyssä, siellä kuoli johonkin sairauteen talon nuorin poika, iältään viisi ja puoli vuotta...
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 02, 2007, 18:57:26 kirjoittanut Snowfaerie »

StupidSoWhat

  • Ankeuttaja
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #210 : Lokakuu 31, 2007, 19:46:18 »
Aika jännä aihe täällä :)

Minullakin on eräs jos ei yliluonnollinen niin ainakin TODELLA pelottava kokemus. Siitä on nyt noin parisen vuotta. Olin katsonut kauhuelokuvia harrastelevan ystäväni kanssa elokuvan The Ring, jonka suurin osa täällä varmaankin tuntee.
No big deal, ei outoja soittoja eikä mitään muutakaan tavallisesta poikkeavaa. Viikko kului normaalisti kunnes sitten seitsemäntenä päivänä olin jostakin syystä aivan yksin kotona. Istuin olohuoneessamme tietokoneen äärellä datailemassa omiani, autuaan onnellisena omasta rauhasta.
Äkkiä n. metrin päässä sijaitseva telkkarimme avautui täysin itsekseen, niin että ruudulla näkyi vain sitä "lumisadetta", aivan kuten leffassakin. Vannon että melkein putosin tuolilta (ja toivon hartaasti ettei huuto kuulunut naapureille asti, kerrostalossa kun perheeni kanssa asun). Itse en sitä voinut mitenkään aiheuttaa kun kaukosäätimet olivat koskemattomina toisella puolella huonetta.
Luojan kiitos se oli vain "väärä hälytys". Ette varmaan ylläty kun sanon etten ole tuota kyseistä leffaa enää sen jälkeen katsonut. xD

Toinen tapaus sattui myös pari vuotta sitten, kun olin pimeänä talvi-iltana yksin kävelyllä (ei ollut vielä satanut lunta, vaikka taisi olla marraskuu). Olin jo aika lähellä kotipihaani, kun satuin kääntämään katseeni naapuritalojen pihaan. Olimme kavereiden kanssa aiemmin syksyllä huomanneet miten sen pihan erään rapun vieressä kasvava pensas muistutti aivan pääkalloa! Siis aivan selkeää pääkalloa silminreikineen ja nenineen.
Ihmetyksekseni huomasin nyt siellä saman pensaan ja rapun vieressä jonkin täysin liikkumattoman hahmon/silhuetin istumassa. Se oli luonnotonta, sillä mikään elävä ei voisi mitenkään olla niin liikkumaton, aivan kuin patsas. Oudommaksi asian teki vielä se, että hahmolla oli toinen hahmo kiinni selässään, aivan kuin se olisi ollut siiamilainen kaksonen! Ja tiesin aivan 100% ettei talossa asunut siiamilaisia kaksosia.
Puristin silmäni kiinni, koska koko näky oli niin outo ja kummallinen ja kun avasin ne muutaman sekunnin kuluttua, oli toinen hahmo kadonnut! Haluan painottaa, että olisin kyllä kuullut jos joku olisi mennyt sisälle rappuun (vaikkakin en ymmärrä miten siiamilainen kaksonen voi lähteä yksikseen yhtään minnekään). Sen sijaan tämä nyt yksinäinen hahmo oli noussut ylös ja heilutteli kädessään kävelykeppiä, jota ei muistaakseni vielä hetki sitten ollut. Hahmo käveli hiukan vasemmalle (rappu oli oikealla) ja sen jälkeen se lähti minusta poispäin. Se ei kyllä ehtinyt kovin pitkälle, sillä se katosi ilmaan! En osannut muuta kuin tuijottaa suu auki, mikä olisi varmasti näyttänyt ohikulkijoista aika koomiselta.

Nyt en osaa muuta kuin ihmetellä kuinka pystyin todistamaan tuollaista tapausta niin... rauhallisena? :D Ei minulla tosin olisi mitään uusia outouksia vastaan, nehän vain tekevät elämän kiinnostavammaksi :)

Poissa Peräkylän Pete

  • Pottumainen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • All right
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #211 : Marraskuu 08, 2007, 21:52:09 »
Muutama viikko sitten menin joskus aamuyöllä alakertaan hakemaan lasillisen vettä. Isäni ja äitini nukkuivat yläkerrassa. Kun olin saapunut alas, kuulin askeleita. Luulin niiden tuottajaksi isoäitiäni. Valot eivät kuitenkaan olleet päällä. Mennessäni keittiöön päin alkoi yhtäkkiä eteisen hälytin soida, sen jälkeen kun askeleet loppuivat. Menin herättämään isoäidin, joka sanoi, ettei ollut noussut kertaakaan sängystä. En vieläkään ole saanut selville, kuka tai mikä siellä käveli ja käynnisti hälyttimen, joka muutaman minuutin kuluttua sammui itsekseen...
Syntyperäinen urpå

Poissa KP

  • Helmiäislehti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Dracon hyypiösisko
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #212 : Marraskuu 12, 2007, 15:37:48 »
Joskus pienenä kuulin usein puhetta olohuoneesta, kun olin yksin kotona. Puhetta ei kuulunut koskaan silloin, kun joku muu oli läsnä, eivätkä muut perheenjäsenet olleet kuulleet ääniä. Joskus puhe oli selkeämpää ja joskus vain muminaa. Mielestäni ääni kuului vanhalle naiselle. En tiedä, mikä nuo äänet on aiheuttanut, tai olivatko ne vain minun päästäni. Mystistä.

Tämä ei pakosti ole niin mystistä, mutta minulla on hyvin paljon erilaisia 'muistoja', joita en osaa liittää mihinkään. Muistan henkilöitä ja paikkoja, joita en ole koskaan nähnyt tai joissa en ole käynyt, ja muistan tapahtumia, joita ei minulle ole koskaan tapahtunut. Ajattelin pitkään, että muistikuvat juontuvat vauva-ajasta, jolloin muisti ei ole vielä kehittynyt kunnolla. Silti jotkin tuntemukset saattavat tuoda mieleen jonkin muiston vauva-ajalta, vaikka ei varsinaisesti muistakaan sitä (en nyt tiedä oliko tuo kovin hyvin selitetty...). Mutta kun kerroin muistikuvista äidilleni, hän sanoi ettei mitään muistamaani ollut tapahtunut, emme olleet käyneet niissä paikoissa emmekä koskaan tavanneet niitä ihmisiä, jotka muistin. Hän sanoi että 'muistikuvat' olivat pelkkiä varhaisia unia, joita muistin. Mutta mielestäni jotkin muistikuvista eivät mitenkään voi olla unia, mutten osaa selittää niitä muutenkaan.

Yksi parhaiten säilyneistä muistikuvista on sellainen, jossa olen vanhassa talossa lähellä metsää, istun eteisen lattialla. Eteisessä on tummasta puusta tehty tuoli, jolla istuu vanha mies hymyilemässä minulle, ja ikkunalaudalla istuu musta kissa. Kissa katselee ensin ulos sateesta synkkää taivasta, mutta kääntyy sitten katsomaan minua keltaisilla silmillään. Eteisessä on voimakas kissanmintun tuoksu.

Olen varma, että tuo muistikuva on aito, vaikka se ei olekaan liitettävissä mihinkään. Saatan tietää, mikä talo on kyseessä, mutta siellä ei ikinä ole ollut kissoja, eikä siellä ainakaan minun aikanani ole asunut ketään vanhaa miestä. Ennen mietin sitä kissanminttua, kun kissa kuitenkin oli niin rauhallinen vaikka tuoksu oli niin voimakas. Kun meille sitten tuli oma kissa, se ei välittänyt kissanmintusta tuon taivaallista. Musta kissakaan ei reagoinut tuoksuun mitenkään, vaikka monet kissat menevät sen vuoksi onnesta sekaisin. Mutta silti, muistikuva ei sovi mihinkään kohtaan omasta elämästäni, enkä ole koskaan saanut todistettua sitä aidoksi.

Ei ehkä mitenkään mystistä, mutta tuo on kiinnostanut minua koko ikäni. Ovatko nuo muistot muistoja, unia, mielikuvituksen tuotetta vai jotakin ihan muuta? Muistoja edellisestä elämästä kenties... ;)

Poissa Jazmín

  • Vampyyrityttö
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #213 : Marraskuu 13, 2007, 19:09:45 »

No minulle on tapahtunut pari kertaa tälläisiä samantapaisia outoja juttuja, tässä yksi:

Näin kerran unta, että olimme kemianluokassa ja haimme kaikki sivupöydältä pienet kipot jossa oli alkuaineita ja muovihanskat. Noin viikko unen jälkeen näin tapahtui oikeasti, muistan tarkasti, että kipot olivat vielä samanmallisiakin, kuin unessa. Ja unessa vieressäni, ei istunut ketään, ja silloin kun tämä tapahtui oikeasti, parini oli poissa koulusta. Outoa...
"You shine so bright it's insane, you put the sun to shame."

Flamich

  • Ankeuttaja
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #214 : Tammikuu 06, 2008, 15:18:47 »
Tässä ei ole mitään yliluonnollista, mutta hassu sattuma kylläkin.

Olin joskus muinoin poliisiauton "takapaksissa" ja huomasin, että joku onnellinen matkalainen oli raapustanut nimensä ja vuosiluvun "paksin" oveen. Ei siinä mitään ihmeellistä ollut, samanlaisia raapusteluja koko kaupunki täynnä. En kuitenkaan arvannut, että tulisin tapaamaan tekstin vielä uudelleenkin.
Tapahtumasta oli kulunut muutama vuosi, kun naapurimme hankkivat eläkkeelle jääneen poliisiauton. Olin vielä silloin hyvissä väleissä naapureiden kanssa, joten he suostuivat kuskaamaan minut ja vanhimman tyttärensä milloin minnekin. Pääsin kurkistamaan auton takapaksiin ja huomasin, että ovessa oli sama teksti, jonka olin vuosia takaperin tavannut poliisiauton ovesta. Mielenkiintoinen jälleennäkeminen.

Poissa Gollim

  • Paras
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #215 : Tammikuu 06, 2008, 18:03:26 »
Minulle on käynyt näitä kahdesti, molemmat ollessani kolme. Muistan ne silti hyvin selvästi, ja vannon, että ne eivät ole unta.

Heräsin yöllä siihen, että minulla oli vessahätä. Nousin ja lähdin taapertamaan kohti vessaa, jonka ovi on aina auki ja valotkin päällä, jotta löytäisin sinne. Jostain syystä valot olivat kuitenkin kiinni. Minua alkoi pelottamaan, joten päätin lähteä takaisinpäin. Käännyttyäni näin edessä "kuplan", semmoisen hohtavan pallon. Seuraava muistikuvani oli, että heräsin sängystäni ja minulla oli vessahätä. Pelotti, joten herätin isäni, joka lähti saattamaan minua kohti vessaa. Valot olivat kiinni.

Toinen, jonka muistan... Minulla oli semmoinen Simba-pehmolelu. Jätin sen sängylleni ja menin syömään. Kun tulin alas, Simba oli kuitenkin lattialla ja seisoi, aivan kuin se olisi yrittänyt kävellä jonnekin. Menin sanomaan asiasta vanhemmilleni, mutta kun tulimme alas, Simba oli taas sängylläni.

Molemmat tapaukset voivat olla harjoja tai pienen lapsen ylivilkasta mielikuvitusta, mutta muistan itse tuon pallon vieläkin niin selvästi, että se ei ole voinut olla harhaa tai unta. Sitä en kyllä tiedä, mikä se pallo sitten oli o.O . Ja vaikka se olisikin ollut unta, olisi melko outo sattuma, että valot vessassa olivat kiinni aivan kuten unessanikin....


Muoks: En nyt halua samalle sivulle kahta viestiä laittaa, niin menköön tähän.
Eilen kävi hassu juttu kun pelasin... Tykkään yleensä samalla ränklätä rubiikin kuutiota näytösten aikana ja niin tien nytkin. Olin saanut juuri ensimmäisen rivin valmiiksi ja laoittamassa toista, kun yksi suosikkikohdistani ko. pelissä tuli ja jäin katsomaan. En katsonut kertaakaan kuutioon päin enkä muista, että olisin sitä ränklännyt, mutta silti näytöksen jälkeen toinen rivi oli valmiina ja ylimmällä rivillä oli jo risti valmiina. Säikähdin aika paljon ja oli pakko lopettaa pelaaminen ja kuution ränklääminen. Saattaa ola, että olin jo tehnyt toisen rivin valmiiksi, mutta en mitenkään muista... ja en ole sentään niin hyvä, että alitajuisesti pystyisin toisen rivin ratkaisemaan. Outoa.

Ja lisäksi menin viime viikonloppuna pesemään hampaat yöllä joskus kolmen aikaan, koska olin jättänyt aika monta kertaa väliin. Avasin valot, mutta ne eivät syttyneet heti (ne ovat semmoisia pitkiä valoja joiden syttymisessä kestää ja ne syttyvät "vilkkuen"). Katsoin peiliin ensimmäisen välähdyksen aikana ja näin kasvojeni paikalla ihan erilaiset kasvot. Näillä kasvoilla oli pitkät hiukset ja mustat silmät. Jäivät hampaat pesemättä sinä yönä ^^; Luultavatsi ylivilkas mielikuvitus, tämän ketjun lukeminen ja pimeyteen tottuneet silmät tekivät tenät, mutta se oli silloin yön hiljaisuudessa todella karmivaa.
Kaikkiin on järkevä selitys......Toivon niin.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 10, 2008, 18:33:38 kirjoittanut Gollim »

Poissa Heli

  • Luihu
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #216 : Tammikuu 07, 2008, 18:49:35 »
Anteeksi nyt etten jaksa kirjoittaa kovinkaan pitkästi tätä, olen hiukan kipeänä joten teksti saattaa sisältää ajatus-tai/ja kirjoitusvirheitä.

Tämä tapahtui kolmisen vuotta sitten. Olimme hoitamassa ystäväni tädin kissaa hänen poissaollessaan tämän asunnossa. Jäimme muuten vain istuskelemaan asunnolle. Kello oli jo melko paljon ja iolimme keittiössä. Ovi joka erottaa keittiön olohuoneesta oli hiukan raollaan. Hetken kuluttua kuulimme olohuoneesta kovan tymähdyksen ja säikähdimme niin, että hetkeen emme kumpikaan uskaltaneet mennä katsomaan mikä olohuoneessa oli tymähtänyt. Lopulta kuitenkin katsoimme raollaan olevasta ovesta olohuoneeseen ja näimme suuren nojatuolin selällään lattialla.
Säikähdimme niin, että lähdimme samantien talosta.

Tämä on todella kummallista sillä se tuoli oli sen verran jykevä, että ihmisenkin olisi vaikea saada se kaadettua. Mutta että itsestään... Tämä asia hämmästyttää minua vieläkin ja hiukan pelottaakin.
"That boy’s soul is not yet so damaged,” said Dumbledore. “I would not have it ripped apart on my account.”
“And my soul, Dumbledore? Mine?”

Poissa Jessie

  • Sanomaton
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #217 : Tammikuu 09, 2008, 18:11:01 »
Onko kukaan katsonut JIM- kanavalta tulevaa ohjelmaa Haamutiimi? Itse en ole kyseiseen sarjaan ennen törmännyt, paitsi tänään ja pakko kyllä sanoa että suosittelen jos on vähääkään kiinnostunut Yliluonnollisista asioista. Minulla meni ihan kylmät väreet kun katsoin ohjelmaa, todella mielenkiintoinen.

Sarjassa kertoo siis tutkijaryhmästä joka selvittää eriskummallisia paranormaaleja ilmiöitä ympäri Amerikan manteretta. Itse siis katsoin tänään ihan sattumalta uusintana 14.00 alkavan jakson ja jäin heti koukkuun. Tässä jaksossa ryhmä oli Amerikkalaisen naisen luona tutkimassa tämän taloa. He ottivat sieltä mm. näitä ääninäytteitä ja oli huikeaa miten niissä näytteissä kuuli ihan lauseitakin. " Ne eivät halua meitä tänne".

Ohjelma tulee siis JIM- kanavalta Lauantaisin 20:00 ja uusintana Maanantaisin 14.05
♥ Pottereita vuodesta 1999 ♥
“Dumbledore's man through and through, aren't you Potter?"
"Yeah I am," said Harry. "Glad we straightened that out.”

Vetehinen

  • Ankeuttaja
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #218 : Tammikuu 15, 2008, 16:59:41 »
No mitään olentoa en ole nähnyt mutta tuntemuksia on ollut... Mielikuvitusta tai ei mutta kartanossa jossa kävin riparin ja käyn muita seurakunnan leirejä (olen isoskoulutuksessa) on ollut ennen orpokoti. Kartano paloi silloin salaman sytyttämänä ja yksi tyttö kuoli tulipalossa. Hänet kuulemma nähdään kun ukkostaa ja seurakunnan kanttori on nähnyt hänet muun muassa. No nyt itse asiaan. Joka kerta kun menen vessaan (jonne tyttö kuoli kun kartano oli orpokoti, jolloin se paikka ei ollut vessa) tunnen kuin joku tarkkailisi ja tunnen pientä kauhua. Kerran kuulin yöllä kolme kolausta/koputusta siellä vessassa ja kaikki olivat silloin nukkumassa! (oli aamuyö ja olin täysin hereillä). Toinen juttu tähän tyttöön liittyen (ei minun kokemuksia). Yksi isonen oli kerran tulossa sieltä vessasta ja tunsi kuinka vessan ovea työnnettiin kun hän yritti avata ovea, eikä kukaan sitä (ihminen) työntänyt ja yövahti on kuullut vessasta laulua. Hiukkasen karmeaa...

Lainaus
Onko kukaan katsonut JIM- kanavalta tulevaa ohjelmaa Haamutiimi?
Olen katsonut sitä ^^ Mielenkiintoinen ohjelma ja hiukkasen pelottava varsinkin silloin kun ne olivat äänittäneet (en muista missä jaksossa) ja näytteessä oli kuullut "I'm not", "en ole"  miehen äänellä huokaavasti.

muoks, muoks
Olin kävelyllä koiran kanssa ja sen haistellessa hajua, katselin pilviä ja ajattelin vaariani huolestuneena koska hän oli silloin sairaalassa. Aurinko paistoi pilvien välistä ja yhtäkkiä pilvi meni auringon eteen ja valo vähän kuin sammui ja tunsin pelkoa että nyt on käynnyt huonosti. No kotiin tultua menin nettiin ja vähän ajan kuluttua äiti soitti ja sanoi "vaaria ei ole enää". Paremmin en osaa selittää. Vaari kuoli kahden ja kolmen välillä ja silloin se pilvi meni auringon eteen.

Lisää muoks, muoks...

No yksi yhteensattuma tapahtui lauantaina kun olin yhdessä seurakunnan tapahtumassa ja ajattelin "Mitäköhän jos nyt tulis viesti, laitoinkohan kännykän äännettömälle..." No heti ajatuksen jälkeen tuli viesti ja en ollut muistanut laittaa kännykkää äännettömälle...
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 21, 2008, 17:18:38 kirjoittanut Vetehinen »

Jelia

  • Ankeuttaja
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #219 : Tammikuu 19, 2008, 12:12:23 »
Muistan hyvin, sen päivän...
Olin 3. luokalla, ja olin vasta saanut uuden polkupyörän. Tämä oli ensimmäisiä kertoja, kun kuljin kouluun ja sieltä kotiin pyörällä. Olin ajelemassa kohti kotia, kun tämä juttu sattui.
Kotimme oli sellaisen jyrkän mäen juurella ja siinä oli myös pieni koivu-puisto, muutamia koivuja siellä sun täällä. Noh, minä olin tulossa koulusta kotiin ja laskin sitä mäkeä alas, ja huomasin etteivät jarrut pelanneet. Vauhti kiihtyi aivan hurjaksi ja olin liian kauhuissani tehdäkseni mitään.
Yritin kääntää pyörää, mutta jos olisin kääntänyt liikaa, olisin lentänyt. Vauhti oli ihan kauhea ja menin kovaa vauhtia kohti kahta koivua. Suljin silmäni ja odotin törmääväni, mutta yllättäen vauhti hidastui, kun ajoin nurmea pitkin ja avasin silmäni.
Olin ajanut kahden koivun välistä nurmelle, mutta eräs asia on jäänyt mietityttämään - On, kuten jästit sanovat, mahdotonta, että olisin ajanut pyörällä näitten koivujen välistä. Kun nimittäin yritin taluttaa pyörääni näitten koivujen välistä, ei se mahtunut, ohjaustanko oli liian leveä. Pidin silmäni kiinni, joten en nähnyt mitään...?
Myöhemmin olen miettinyt, mitä olisi todella tapahtunut... Ja kun luin 1. Potteria juuri hieman tämän jälkeen, tuli heti mieleen tämä juttu, kun luin siitä, kuinka Harry oli "hypännyt" koulun katolle, ja kuinka Neville oli pelastunut, kun hänen setänsä (??) oli roikuttanut häntä ikkunaluukusta (?En muista tätä kohtaa niin varmasti)...

Tuohon samaan paikkaan olen myös kerran tätä juttua aikaisemmin haudannut vaahteran lehden ja muistan, kun katsoin sitä seuraavana syksynä, se oli muuttunut ohuen ohueksi hämähäkin seittiä muistuttavaksi aineeksi, joka oli edelleen lehden muodossa... Se oli niinkuin maatunut, tavallaan... Mutta en tiedä, miksi tämän lisä seikan kerroin, se vain muistuu mieleen niin selkeänä.

Kommando

  • Ankeuttaja
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #220 : Tammikuu 22, 2008, 20:28:17 »
En ole koskaan oikein uskonut yliluonnolliseen, vaan minusta kaikelle on löydyttävä järjellinen selitys. Ja jos ei löydy, niin se on sitten yksinomaan pelottavaa enkä halua ajatella sitä sen enempää. :DD

Nykyään kuitenkin olen ruvennut ajattelemaan, että meidän talossa saattaisi olla henkiä. Tai no se on sellaista jossittelua ja kuvittelua, mutta anygays. Kun pimeän talon toisesta päädystä katsoo olohuoneeseen, kun ainoa valo tulee ikkunan kautta pihavaloista, huone näyttää täydelliseltä paikalta nähdä tuntemattomia hahmoja. En juurikaan tykkää kulkea pimeässä talossa; en koe, että ne henget olisivat pelottavia, jos niitä olisi, mutta silti. Tahtoisin pysyä luonnollisien asioiden tasalla ja pidän katseen alhaalla, jos niillä/heillä tuntuisi olevan hyvä tilaisuus näyttäytyä.
Minulle on joka tapauksessa tullut tavaksi sytyttää jokin pieni valo olohuoneeseen ovensuussa olevasta katkaisijasta, ennen kuin astun sen puolelle. Ihan vain kohteliaisuudeksi.

Sitten niitä hassuja yhteensattumia (?). Vähän aikaa sitten olin bestikseni luona yötä. Makoilimme patjoilla ja puhuimme vähän niitä näitä. Kasvoni olivat poispäin hänestä, kun hän puhui jostain kirjoittamastaan tekstistä. Ajattelin kysyä lyhyesti "millanen?", mutta en sitten jaksanutkaan (no siis :DD). Ehkä sekunti sen jälkeen kaverini kysyi "häh?", jotta toistaisin sanomani, vaikken ollut sanonut mitään. Kaveri sanoi olevansa varma, että oli kuullut minun kysyvän "millanen". Ja minä taas olin varma, etten ollut avannut suutani.
(Kyse voi kyllä olla vain siitä, että vietämme aikaa toistemme seurassa ihan liikaa :DD)

Poissa appelsiini

  • Kellotee
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Blubbelibum.
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #221 : Tammikuu 26, 2008, 18:07:29 »
Minulle ei yliluonnolisia kokemuksia ole kertynyt elämäni aikana, ei sitten yhtäkään!
Monta kertaa olen kyllä silmäkulmastani nähnyt jonkun tumman hahmon vilahtavan ohi, mutta siihen se sitten jääkin.
Mutta olen lukenut monta monta moooonta kertaa netistä kaikkia pelottavia ja ihmeellisiä juttuja. Varmaankin niiden ansiosta olen ihan yli-säikky! Ala-asteella ollessani en pystynyt edes yksin kotona ollessani kulkea huoneesta toiseen juoksematta. Pelkäsin kokoajan nurkan takaa ilmestyvän jonkun haamun tms.
Mielikuvitukseni on muutenkin erittäin vilkas. Pelasin noin puoli vuotta sitten peliä, josta yhtäkkiä suihkun viemäristä ilmestyi joku vihreä olento, musta kaapu päällä ja veitsi kädessä. Se oli niin pelottavan näköinen, ja se ilmestyi näytölle sellasella vauhdilla että! Sen jälkeen siis melkein aina suihkussa ollessani pystyn näkemään sen ihme tyypin tulevan sieltä viemäristä.

Minulla ei ole yhtikäs mitään hajua siitä, miksi mielikuvitukseni laukkaa aivan älytöntä vauhtia silloin tällöin, tai miksi uskon kaikkeen yliluonnolliseen. Yksi teoria on se, että katsoin 6-vuotiaana Blair Witch Projectin. Pelkäsin ihan hulluna, olin ihan yksin olohuoneessa ja puristin tyynyä rintaani vasten, mutta oli vaan pakko katsoa loppuun. Traumoja jäänyt :D

//: Ai niin, minulle on myös miljoona ziljoona kertaa käynyt niin, että luokassa kaikki ovat keskittyeet tehtävien tekemiseen tai muistiinpanojen kirjoittamiseen. Ja yhtäkkiä kuulen jonkun kuiskaavan nopeasti "Laura!" (Laura on siis nimeni :D) Nostin päätäni ja tähyilin ympärilleni, mutta kaikki ovat aina kirjoittaneet aivan normaalisti. Ja tuo kuiskaus kuuluu aina ihan läheltä, tuntuu että suunnilleen viiden sentin päässä korvasta joku olisi sen kuiskannut. Ja koskaan kuiskaus ei ole kuulostanut kenenkään luokkalaiseni kuiskaukselta, eli kuiskuttelut eivät voi olla kenenkään kaverini jekkuja.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 26, 2008, 18:14:22 kirjoittanut appelsiini »

Poissa Reta

  • Kirotun lapsen odottaja
  • Vuotislainen
    • Todella vaiheessa -kirjablogi
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #222 : Tammikuu 26, 2008, 19:46:01 »
En nyt usko, että tämä on jotenkin yliluonnollista, mutta kirjoitanpa nyt tämän tänne. Nukuin rauhallisesti ja näin kauniita unia, kunnes kuulin jonkun kuiskaavan korvaani minun nimeäni. Avasin silmäni ja se ääni loppui. Huoneeni oli pimeä eikä edes unissaan puhuva siskokaan ollut lähellä. Hetken päästä luin Celia Reesin kirjaa Merirosvoja!, jonka päähenkilö heräili useastikin öisin siihen kun joku kuiskaili hänen korvaansa kaikenlaista.

Kerran monta vuotta sitten olin sairaana ja olin laittanut aikaisin nukkumaan. Yhtäkkiä heräsin siihen, kun radioni soitti aivan täysillä erästä laulua, jota en ole koskaan kuullut radiosta, mutta joka on minulle eräällä CD-levyllä. CD-levy oli kuitenkin kotelossaan ja visusti omalla paikallaan. En ollut vielä ehtinyt nousta sängystä ylös kun isoveljeni juoksi hammasharja suussa sammuttamaan radion ja ihmetteli, miksi se on mennyt päälle. Hän sanoi, ettei ollut nähnyt ketään menevän minun huoneeseeni, koska oli pessyt viereissä kylpyhuoneessa hampaita. Enkä minä olisi voinut unissaan kävellä radiolle ja laittaa soimaan kappaletta, jonka soittaminen radiosta ilman CD:tä on mahdotonta, sillä en olisi ehtinyt kävellä takaisin sänkyyn ennen kuin isoveljeni tuli huoneeseen. Tämä tilanne on edelleen minulle mysteeri, joskus räplään radiota ja mietin, miten se on voinut itse alkaa soimaan.
The adventures I enjoy are usually of the literary nature. -Henry Winchester

Miksi me ihmiset kaadumme?
- Jotta oppisimme nousemaan jaloillemme.

Poissa KP

  • Helmiäislehti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Dracon hyypiösisko
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #223 : Tammikuu 28, 2008, 12:16:51 »
Minullakin on kaverini kanssa käynyt noin useastikin, Kommando.

Usein minä ja eräs kaverini ajattelemme täysin samoja asioita täysin samaan aikaan. Joskus aivan tarkoituksella 'ajattelen voimakkaasti' ja heti kaverini sanoo ääneen sen, mitä olen ajatellut. Tai jos ajattelen voimakkaasti jotakin kysymystä, kaverini vastaa siihen. Kaverini tekee samaa minulle. Olemme molemmat aika taiteellisia ja herkkiä persoonia, ja olemme tunteneet toisemme jo ainakin neljätoista vuotta.

Kerran minun ja kaverini piti koulussa etsiä yksi tyyppi ja kysyä tältä erästä tärkeää asiaa, ja sen takia meidän piti ehtiä kouluun ennen tuntien alkua. Rymistelin joka aamu kiireellä kouluun, mutta en löytänyt tyyppiä. Sitten yhtenä aamuna heräsin, kun olin nähnyt unta, jossa kuvismaikkani sanoi, että kaverini on hoitanut asian ja minun ei tarvitsisi kiirehtiä. Lähdin rauhassa koululle, ja kaverini tuli minua vastaan. Hän kertoi löytäneensä tyypin kuviksen luokasta ja kysyneensä tältä sitä juttua. Minä taas kerroin unestani, ja kaverini vain sanoi että 'Pelottavaa'.

Ja vähän vielä asiasta, jota kutsun ajatusten sieppaamiseksi. Se on vähän kuin voimakkaasti ajatteleminen, mutta toimii eri tavalla. Päähäni tulee yllättäen jokin ajatus; sana, lause tai kuva. Hetken päästä näen tai kuulen ajatukseni tapahtuvan. Esim. jos päähäni pölähtää lause 'Oliko nyt ihan pakko' niin pian näen kuinka joku vaikka tönäisee jotakuta ja tönäisty sanoo että 'Oliko nyt ihan pakko'. Niin käy minulle hyvin usein. Se ei ole sama asia kuin voimakkaasti ajattelu, sillä vain lähelläni olevat henkilöt voivat aistia voimakkaan ajattelun. Kerrankin päähäni pölähti jokin lause, johon liittyi kuva, ja sitten kuulin ne sanat telkasta uutistenlukijan suusta ja taustalla oli kuva, jonka olin nähnyt. Uutistenlukija ei olisi aistinut voimakasta ajattelua, enkä todellakaan olisi voinut ajattelullani aiheuttaa kuvan tilannetta. Aika outoa.

Poissa Isetom

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Livejournal
  • Pottermore: PurpleFang101
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #224 : Tammikuu 28, 2008, 18:30:16 »
Olipas kiinnostavaa lukea teidän kertomuksianne. Laitan tähän nyt pari omaa, vaikka kaikki ei ole edes tapahtunut minulle.

Olimme serkkujeni luona kesälomalla, ja ajattelimme pelata lautapeliä. Päätimme, että kuka heittää nopalla isoimman luvun, saa aloittaa. (En muista tätä tarkalleen, joten tämä kertomus ei ehkä mene niin kuin se tapahtui, mutta suurin piirtein). Heitimme noppaa ja sitten minä heitin numeron viisi. Seuraava heittäjä heitti myös numeron viisi ja niin jatkui. Varmaan viisi kertaa heitimme jokainen vuorollaan numeron viisi, vaikka kyllä me ihan kunnolla sitä noppaa pyöräytimme. Sitten se viitosputki päättyi siihen, kun minä heitin viitosta pienemmän ja oli enää jäljellä veljeni ja serkkuni (tai jotain). Serkkuni heitti taas luvun viisi, mutta veljeni heitti sitten pienemmän kuin viisi ja serkku sai aloittaa pelin. Kumma yhteensattuma vain.

Toinen tarina sitten ei tapahtunut minulle, vaan olin näiden samojen serkkujen luona ja istuin olohuoneessa illalla ja olin juuri aikomassa mennä nukkumaan. Sitten äitini ja tätini tutkivat joitain vanhoja kirjeitä mitä täti oli saanut, ja pysähtyi lukemaan yhtä kirjettä jonka oli saanut joskus toiselta tädiltäni. Kirjeessä sen lähettäjä eli minun tätini kertoi, että oli ollut miehensä kanssa kävelyllä kaupungilla, (minä asun siinä kaupungissa missä tämä tapahtui) kunnes tulivat erään kaupan (tai en minä tiedä mitä siinä rakennuksessa silloin oli) pihalle ja näkivät jotain valoa. He olivat aivan varmoja ja niin oli jotkut muutkin lähellä olleet ihmiset, että taivaalla näkyi joku valopilkku. Se kasvoi ja pian  joku ufon tapainen (kyllä!) alus laskeutui ja kai lähti sitten vain pois (en muista tarkalleen, on aikaa kun tämän kuulin) Tästä oli tietenkin paikallisessa lehdessä juttu ja minä kyllä ihan oikeasti uskon tähän. Olen nimittäin varma, että kyseisellä tädilläni ei ole mielenterveysongelmaa. Ja muistakaa, kirje oli vanha, lähetetty joskus 80-luvulla tai aikaisemmin jolloin minä en ollut edes syntynyt. Ja jos se oli säilytetty vieläpä niin oli se kyllä uskottavaa. En uskaltanut mennä nukkumaan tämän jälkeen.

Lisäksi minulla on ollut myös näitä 'kykyjä' arvata mitä joku seuraavaksi tekee. Nyt tulee mieleen se, kun musiikin opettajamme päätti soittaa jonkun kappaleen ja pyysi meitä tunnistamaan sen. Tämä tapahtui joskus kaksi viikkoa sitten, vai oliko viime viikolla? Aivan sama. Minä ajattelin että hän varmaan soittaa kappaleen piip. Ja tietenkin hän soittikin juuri sen kappaleen! Tällaista on tapahtunut kyllä muulloinkin.
through the warmthest cord of care
your love was sent to me