Kirjoittaja Aihe: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)  (Luettu 47379 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Disposable Hero

  • Ankeuttaja
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #175 : Toukokuu 16, 2007, 18:17:52 »
Joo mulla on ollu vaikka millasii kokemuksii taikuudesta. Mä ainaki kuuluisin Tylypahkaan, jos sellanen ois. Mä huomasin ku olin 6-vuotias et pystyn putsaamaan pölyt katseella pöydältä. Mä vaan tuijotan niitä pölyhiukkasia ja ihan varmaan pöytä puhdistuu täysin pölystä. Kerran mä myös sytytin mun kaverin pipon tulee sillee et mul oli tulitikku kädessä ja se palo ja mun kaveri seiso siin 5 metrin päässä musta ni yhtäkkii sen pipo palo ja se tulitikku mikä mul oli, oli sammunu. Vau! Mä olin siirtäny ajatuksen voimalla sen liekin mun kaverin pipoon. Sen hiukset ja päänahka palo ja siitä tuli kalju loppuiäkseen, mut eise suuttunu mulle. Mä sain kyl viikon kotiarestii ja se oli ihan hirveetä! Sit me perustettiin kavereiden kaa sellanen HIrsbürgge niminen noitakoulu ja nyt meiän koulus on jo 5 oppilasta me opetetaan niille kaikkee. Mä oon kyl ainoo joka osaa taikoo, mut kerran mun kaveri tiputti lasin lattialle ja se ei menny rikki, ehkä seki oli taikuutta. Taikuus rulettaa jee! \,,/

Denila

  • Ankeuttaja
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #176 : Toukokuu 16, 2007, 18:35:23 »
Kaikki tässä ketjussa ei tunnu tajuavan, että taikuus ja yliluonnollisuus ovat kaksi eri asiaa. Luin eilen illalla tämän ketjun läpi, ja muutamaankin kertaan hakkasin päätä seinään, kun kerrottiin telepatiasta ja seuraavassa lauseessa hehkutettiin, kuinka on kiva että taikuutta on olemassa. Ehkä joku sanoo yliluonnollisia asioita taikuudeksi, mutta se nyt vaan ei ole.

Itselleni ei ole tapahtunut mitään yliluonnollista. Tai en tiedä, olen monta kertaa meinannut kuolla mutta aina selvinnyt. Tosin näistä tapaturmista on jo vuosia, enkä nyt tiedä voiko niitä millään tavalla kutsua yliluonnolliseksi. Ehkä se on vain sattumaa, että minun kohdalleni on sattunut enemmän tapaturmia kuin ihmisille keskimäärin yleensä.

Poissa Sidney

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #177 : Toukokuu 17, 2007, 16:44:17 »
Entinen ystäväni kertoi minulle että sillonko se ei vielä tuntenu minua niin sillä oli sellanen nukke joka näytti ihan minulta mutta sitten kun meistä tuli kavereita se nukke vaan katosi.Aika pelottavaa.
Mun joku isoisoisä (tai joku) oli kuulemma jonkinlainen velho. Kun ne oli muutamassa niitten vanhasta talosta uuteen niin sillä jäi hanskat sinne vanhaan taloon ja se ei jaksanu lähtee hakemaan niitä sieltä enään se vaan huusi että "Hanskat tänne!" niin sitten ne hanskat lensi ovesta sissään. Minä en tiiä uskonko tuota. Olin silloin aika pieni kun mummi kerto mulle tuon ja uskoin silloin kaiken mailman höpöhöpö juttuja.
Kun mun veli oli rippileirillä sielä leirillä kuulemma kummitteli. Sinne oli kuulemma hukkunu joku poika ja se kummitteli sielä. Minun veli oli kummiskin oli uudellapuolella ja vaan sielä vanhalla puolella kummitteli. Ne jotka yöpy vanhallapuolella olivat kuulemma heränneet keskellä yötä siihen että valkoinen nainen käveli heidän sänkyjensä yläpuolella.
En tiiä liittyykö tämä mitenkään mihinkään mutta luku kahdeksan vainoaa minua: minun talon numero on kahdeksan samoin myös kahden kaverini, koulussa teimme esitelmää suomen presidenteistä ja minä tein sen kahdeksannesta pressasta ja olen vieläpä kahdeksannella luokalla. Tuo luku putkahteleekin aina milloin mistäkin aina joskus. Kerran fyssan tunnilla piirtelin kahdeksikkoja käteeni ihan huomaamatta. Aika pelottavaa kun kahdeksan on epäonnen lukuni.
Ai niin melkeen unohin. Minun pikku veli oli saanu sellaset radiopuhelimet (sellaset melkeen oikeet). Minä ja veli vähä leikittiin niillä ja yhtäkkiä minun radoipuhelimesta alko kuulumaan lapsen itkua ja myös veljenikin kuuli sen. Ajattelin ensin että se varmaan oli vaan jotakin epämäärästä surinaa tai jotakin. Kerra olin iso veljeni kannssa huoneessani ja me kokeiltiin niitä puhelimia. Nostin omani kattoon (olin kerrossängyllä) ja yhtäkkiä siitä alko kuulumaan keskustelua. Nainen ja lapsi puhuivat jostakin mökki reissusta. Se oli aika pelottavaa ja säikähin kamalasti. Iso veljeni sanoi minulle että radiopuhelin oli varmaan siepannu jonkun puhelun mutta minä vaan mietin sita vauvan itkua jonka kuulin silloin aijemmin että oliko se sitten joku puhelin sieppaus myös mutta epäilen.Se itku oli muutenkin aika karmiva se kuulosti sellaselta pelokkaalta ja anelevalta ihan kuin lapsi olisi eksyksissä.
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 17, 2007, 17:04:30 kirjoittanut Sidney »

Miyu

  • Ankeuttaja
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #178 : Toukokuu 17, 2007, 18:56:32 »
Entä onko mitään selitystä sille, että välillä kun olen juuri nukahtamassa jalkani nytkähtää tahdottomasti? Niin tapahtuu suurinpiirtein kerran kuukaudessa ja pelästyn aina ihan hitosti.
Ihan tavallista se on, minulla melkein joka yö. Luin jostakin kerran että se johtuu siitä että juuri ennen nukahtamista kehon lihakset (sinun tapauksessasi jalan) rentoutuvat ja nytkähtävät sen tehdessään. Toivottavasti en anna ihan väärää tietoa mutta ihan järkeenkäyvältä tuo minusta kuulostaa. :)
EDIT//
Tarkemmin ajateltuani voisin tähän samaan viestiin kirjoittaa yhden tosi kummallisen tapahtuman joka sattui 2 tai 3 vuotta sitten. Jotenkin näin se meni; Olin soittamassa ystävälleni tavallisella kotipuhelimella ja sainkin hänet kiinni, puhuimme siinä sitten mukavia vähän aikaa kunnes yhtäkkiä en kuullut enää mitään ystävästäni ja puhelin alkoi säristä kummasti. Eihän tämä vielä mitenkään pelottavaa ollut, mutta aloin kuulla särinän lomasta naisen äänen. Ääni oli hätääntynyt ja toisteli "apua" "auttakaa" ja vastaavaa. Pelästyin kamalasti ja löin luurin kiinni (en tiedä, olisinko nykyään tehnyt samoin mutta olin nuorempi :'D) ja seuraavana päivänä kun kerroin kaverilleni tapahtumasta, hän vain sanoi että hänen puhelimestaan oli alkanut kuulua surinaa ja hän oli laittanut sen kiinni. Mitään naisen avunhuutoja hän ei kuullut. Voihan tuolle olla järkeviäkin selityksiä, mutta sillä hetkellä (ja edelleenkin) tapahtuma tuntuu aika pelottavalta..
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 17, 2007, 19:17:11 kirjoittanut Miyu »

Poissa Huhutar

  • Reservi
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Henkilö, jota ei tunnista ilman teekupposta
    • Livejournal
  • Pottermore: dustpatronus46
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #179 : Toukokuu 17, 2007, 22:07:16 »
Vanhemmilleni sattui aivan käsittämätön juttu heidän ollessa hillareissulla jossain Ranuan ja Rovaniemen välisellä alueella. He ajoivat erästä metsätietä ja isäni huomaisi tien laidassa valkoisen horsman. Äiti oli käskenyt isän peruuttaa takaisin ja poimia sen mukaan kasvistoon, eihän sellaisia usein nää. Horsma oli nakattu takapenkille ja vanhempani jatkoivat matkaa ja menivät kahvittelemaan sellaisen järven rantaan. He laittoivat radion päälle ja kuuntelivat rauhassa ortodoksista messua. Juuri, kun äiti oli kaatamassa isälleni kahvia, oli kuulunut järkyttävä naisen tuskainen rääkäisy/kiljaisu takapenkiltä ja molemmat olivat hypänneet autosta ulos yhtä aikaa ja säikähtänyt aivan hirveästi. Ulkona oli ollut ihan hiljaista, mitään ei ollut kuulunut. Peräkontissa ei ollut mitään, takapenkillä vain ja ainoastaan se valkoinen horsma. Oli lähtenyt aika äkkiä kävelemään se horsma sieltä autosta. ^^

Tänään vanhempani kertoivat taas tästä vieraillemme kahvipöydässä ja he eivät ole vieläkään olleet löytäneet tälle vastausta. Ääni ei ollut tullut radioista, he eivät olleet kuvitelleet sitä, koska molemmat olivat kuulleet sen ja hypänneet autosta ulos yhtä aikaa. Eräs perhe, joka olivat olleet yhtä aikaa hillassa, kertoivat karhun pitäneen metakkaa, mutta se ääni oli tullut auton sisältä. Setäni sitten kertoi, että siinä lähellä on kuulemma joku navetta, jonne olisi joskus tapettu jokin nainen, mutta hyi ei saa ajatella tollaisia! Ei vain voi ymmärtää.

Itselleni ei ole oikeastaan sattunut mitään tuollaista. Kerran ollessani aika pienenä mökillä, olin ihan varma nähneeni jonkun mummon kävelevän sänkyni ohi, mutta olin pieni ja mielikuvitukseni laukkasi. Ja tosiaan heräsin keskellä yötä ja olin ihan pöppyrässä varmasti. ^^

Denila

  • Ankeuttaja
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #180 : Toukokuu 18, 2007, 11:22:05 »
Ai niin melkeen unohin. Minun pikku veli oli saanu sellaset radiopuhelimet (sellaset melkeen oikeet). Minä ja veli vähä leikittiin niillä ja yhtäkkiä minun radoipuhelimesta alko kuulumaan lapsen itkua ja myös veljenikin kuuli sen. Ajattelin ensin että se varmaan oli vaan jotakin epämäärästä surinaa tai jotakin. Kerra olin iso veljeni kannssa huoneessani ja me kokeiltiin niitä puhelimia. Nostin omani kattoon (olin kerrossängyllä) ja yhtäkkiä siitä alko kuulumaan keskustelua. Nainen ja lapsi puhuivat jostakin mökki reissusta. Se oli aika pelottavaa ja säikähin kamalasti. Iso veljeni sanoi minulle että radiopuhelin oli varmaan siepannu jonkun puhelun mutta minä vaan mietin sita vauvan itkua jonka kuulin silloin aijemmin että oliko se sitten joku puhelin sieppaus myös mutta epäilen.Se itku oli muutenkin aika karmiva se kuulosti sellaselta pelokkaalta ja anelevalta ihan kuin lapsi olisi eksyksissä.
Sun radiopuhelin on vaan napannu itkuhälyttimen "lähetyksen". Tästä oli just juttu lehdessä, sun radiopuhelin näköjään toimii samoilla taajuuksilla, kun analogiset itkuhälyttimet, ja se nyt sit päätti napata sellasen. Eli se lapsen itku ei mennykään siihen itkuhälyttimeen, joka on sillä lapsen äidillä, vaan sun radiopuhelimes nappas sen lähetyksen.

Ehkä tuosta jo tajuaa? :D

vaula

  • Ankeuttaja
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #181 : Toukokuu 27, 2007, 19:47:18 »
Mulle ei paljon yliluonnollista tapahdu. Yleisimpiä on vaan nää kaikki yhteensattumat, että sanotaan kaverin kanssa jokunen lause yhtäaikaa.
  Pienenä kun olin joskus aamuyöllä hereillä sängyssäni ja kuulin keittiöstä kahvikuppien kilinää. En tiedä kuvittelinko sitä,, mutta tuolloin ajattelin että iskä se siellä keitteli kahvia. Menin katsomaan, ja eihän siellä ketään ollut, mutta näin tiskikaapin yläpuolella sellasen varjon, mikä näytti tosi isolta rotalta, mut katos melkein saman tien.
  Ja sitten vuosia sitten näin isän ja äidin makuuhuoneen nojatuolin selkänojalla isot harmaat lapaset (ikään kuin joku olisi 'roikkunut' siellä toisella puolella ja pitänyt kiinni selkänojasta), jotka katos melkein saman tien. Yhdistin sen silloin heti tonttuun (en enää tuolloin uskonut joulupukkiin), mutta kun menin katsomaan, niin eihän siellä mitään ollut.
  Ei varmaan kuulu tänne, mutta kerran kun olin hereillä, mielessäni alkoi pyöriä jokin, ikään kuin uni, mihin en pystynyt vaikuttamaan. Ohjailin tekemisiäni ihan normaalisti; kävelin, seisoin, istuin ja piirsin, mutta ajatuksiini en pystynyt vaikuttamaan. Nyt en ainakaan muista siitä enää mitään, mitän näin/kuvittelin/kuulin mielessäni. Uskoisin että tälle on jokin tieteellisen selitys, mutta aina se on mielenkiintoista keksiä näille eri selityksiä.
Ja mullakin nytkähtelee jalat tai kädet, muutaman kerran kun olen miettinyt jotain putoamiseen liittyvää (yrittäessäni saada unta), olen nytkähtänyt ja on tuntunut kuin tippuisin sängystä, mutta vaan sillei säpsähän. Onneks osaan selittää selkeästi :D Niin vissii.

   Aina nää jutut on mielenkiintosia.

  edit// LISÄÄ!

  Tänään äiti oli lähdössä viemään kakkulaatikkoja kahvilaan, tai johonkin sen tapaiseen.. Pöydällä oli kaks kakkulaatikkoa - mun piti nostaa ne äitille (joka vie ne autoon). Toinen laatikoista oli vähän auki. Äiti laitto kenkiä jalkaan ja mä seisoin n. metrin päässä laatikoista, kun toinen niistä vaan kolahti kiinni. Ei järin yliluonnollista (vaan lähinnä normaalia), mut ...
  Siskoni kirjotti ylioppilaaksi ja lauantaina oli sitten juhlat aamulla minä & muu perhe mentiin sinne koululle katsomaan lakitusta, stipendien jakoa jne. Niin kuin yleensäkin. Lakit jaettiin ryhmittäin ja aakkosittain. Olin ihan omissa ajatuksissani, eikä mulla ollut mitään tietoa missä ryhmässä ja kirjaimessa mennään, kun mietin, että milloinkohan eräs (joka ratsastaa samalla tallilla kuin minä) tyttö hakisi lakkinsa. Sitten ajattelin, että miten se nimi sanottaisiin ("tietysti sukunimi, sitten etunimi ja toinen nimi... niin tietysti..") ja seuraavana sanottiin tämän henkilön nimi ja hän haki lakkinsa. Yhteensattumat <3 : DD
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 04, 2007, 18:05:50 kirjoittanut vaula »

Arwens Light

  • Ankeuttaja
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #182 : Kesäkuu 13, 2007, 14:46:39 »
Lueskelin tossa äsken näitä teidän juttujanne, ja itselleni kävi jotakin tosiaan kummallista - ei sentään mitenkään erityisen pelottavaa, onneksi.

Istuin tietokonetuolilla risti-istunnassa, niinkuin minulla on yleensä tapana tehdä. Sukkia minulla ei ollut jalassa. Sitten, samaan aikaan kun luin jonkun kirjoittamaa jotakin spiritismi- juttua, satuin laskemaan toisen käteni paljaalle jalalleni. Tunsin jotain märkää, ja katsahdin sormiani - ne olivat veressä. Säikähdin, koska en ollut aiemmin huomannut haavaa, ja siitä tosiaan tuli verta kummallisen paljon. Pyyhkäisin veret jalastani nenäliinalla ja huomasin, että haava oli tavattoman pieni eikä edes syvä, vähän kuin neulan pisto. Ihmettelin, miten niin pienestä haavasta tuli niin paljon verta, mutta koska verentulo näytti tyrehtyneen, jatkoin lukemista. Koko viestin luettuani huomasin, kuinka paljon verta oli taas tullut, ja kummastelin. Haava oli niin pieni, eikä edes millään lailla kipeä. Kuitenkin, kun olin jälleen pyyhkinyt pois veret, lakkasi haava vuotamasta, kun olin lukenut sen spiritismi- viestin loppuun. Nyt se näyttää kokonaan parantuneen

Anyway, huomasin joissakin viesteissä jotakin kummallista, lieneekö sitten yhteensattumaa. Nimittäin, jos jollekulle on tapahtunut montakin näitä kokemuksia, ovat ne liittyneet jotenkin kummallisesti yhteen, ne ovat olleet kovin samanlaisia. Esim. joku vaikutti tavallaan "ennustavan" jonkun toisen kuoleman tai tapaturman montakin kertaa, jonkun harhanäyt(tai mistäs minä tedän olivatko ne harhanäkyjä) perustuivat ihmisolentoon. Tuli vain jostain yhtäkkiä tällainen mieleeni :P

Bruise Pristine

  • Ankeuttaja
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #183 : Kesäkuu 21, 2007, 11:49:26 »
Kerran näin unta, että eräs kaverini ja minä voittaisimme lotossa merkittävän summan rahaa. Seuraavana päivänä kaverini soitti minulle, että hän oli sedältään syntymäpäivälahjaksi saadulla lottolapulla voittanut 6 oikein. Se oli oikein hassu kokemus, vaikken itse kuitenkaan voittanut rahoja. :--3

Toinen, myöskin unijuttu, tapahtui ensimmäisellä luokalla. Olin nähnyt outoa unta, jossa ihkauuden reppuni toinen hihna lähtisi irti ja itkisin hillittömästi. Seuraavana päivänä pakkasin reppuuni penaalin ja menin kouluun. Oli lukukauden alku, joten saimme sinä päivänä koulussa useita kirjoja. Kotimatkalla, yllätys yllätys, repustani lähti toinen hihna irti. Ja pieni kun olin, menin itkien kotiin.

Pailu

  • Ankeuttaja
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #184 : Kesäkuu 23, 2007, 20:25:51 »
Onhan näitä sattunut ja useinkin. :D

Pari esimerkkiä...

-Istuin pöytäni ääressä, selin oveani kohti. Piirtelin siinä rauhassa kunnes alkoi tuulla. Ikkunani oli auki. Ovi alkoi tehdä (pientä) edestakaista liikettä tuulen mukana, mutta ei loksahtanut sitten kunnolla kiinni, vaan joka kerta kuului vain pieni kolahdus. Hetken kuuntelin sitä, mutta koska hermoni palavat helposti, käännyin tuolillani ovea kohti ja kuiskan V:llä alkavan kirosanan. Siinä samassa ovi pamahti kiinni kunnolla, vaikka tuulenpuuska ei ollut muita isompi. Jostain syystä olin tyytyväinen itseeni ja hymyilinkin oikein leveästi. :D

-Iltapäivällä isoveljeni korjasi palohälytintä yläkerran aulassa. Epäilin veljeni taitoja korjauksessa, joten kommentoin hälyttimen taas aloittavan piippauksensa keskiyöllä. Veljeni vain naureskeli. Menin puoli 12 nukkumaan ja nukahdinkin heti. Ei mennyt kauaa, kun palohälytin sitten alkoikin piipata, vaikkei missän savua ollutkaan. Tulimme yhtäaikaa veljeni kanssa aulaan, ja kauhuissamme katsoimme kelloa, se oli kuin olikin kaksitoista.

-Kävelimme kaverini kanssa kaupungilla. Ketään ei ollut liikkellä ja oli ihan hiljaista. "Missäköhän J(pojan nimi lyhennetty) on tällä hetkellä?" hymyilin. Kaverini mumisi, ettei osaisi sanoa tuohon mitään. Naurahdin ja totesin, että olisi huvittavaa, jos J kaartaisi mopollaan tuosta apteekin nurkan takaa. Siinä samassa hän pamahti sieltä esille mopollaan ja moikkasi rennosti. Minä ja kaverini olimme niin ihmeissämme, että melkein unohdimme moikata. Kaverini totesi, että olen katsonut liikaa Pottereita. :D

Poissa Peräkylän Pete

  • Pottumainen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • All right
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #185 : Heinäkuu 19, 2007, 21:25:02 »
Olin muutama minuutti sitten läheisessä metsässä keräämässä sieniä. Tämä läheinen metsä on sanoinkuvaamattoman kaunis, tällaisen metsän olen nähnyt vain unissa ja satukirjoissa. Takanani näkyi koko ajan liikettä. Ikään kuin musta hahmo välähteli silmäkulmissani ja katosi välittömästi puiden taakse.

Sitten kun olin jo kerännyt sienet, mieleni teki mennä eräälle vuoren päällä keskellä metsää sijaitsevalle kauniille niitylle. Mennessäni sinne näin linnun joka lensi suoraan nenäni edessä rääkyen. Jatkoin kuitenkin matkaa eräälle puuryhmälle. Puiden oksat takertuivat minuun ikään kuin kädet, aivan kuin olisisvat halunneet estää minua jatkamasta matkaa.

Saapuessani niitylle ihailin kaunista maisemaa mutta yhtäkkiä tunsin, että minun piti paeta. Juosta kovaa. Niinpä minä juoksin, ja tunsin kuin joku ajaisi minua takaa. En nähnyt ketään, mutta kuulin ikään kuin joku juoksisi takanani. Juoksin noin kilometrin verran metsässä, kunnes saavuin kotini ohi menevälle soratielle (asun n. 10 Km kaupungin keskustasta keskellä maaseutua). Silloin tunsin huojennusta.
Syntyperäinen urpå

Poissa Pörri

  • Lehmänsiipi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #186 : Heinäkuu 19, 2007, 21:40:10 »
lifegoeson: Minulla on sama juttu. Olen kuullu että se johtuu siitä että toinen aivopuolisko tajuaa sen nopeammin kuin toinen.
Arwen's Light: Minullakin oli kerran sellainen haava. Se on varmaan jossain verisuonen kohdalla tai jotain...

Minulle ei kyllä ole mitään jännää tapahtunut. Tai siis tuollaista yliluonnollista. (Onneksi! Minä pelkäsin jopa Rölli elokuvan traileria! :D)
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 20, 2007, 17:42:30 kirjoittanut Pörri »

Keira Woodbag

  • Ankeuttaja
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #187 : Heinäkuu 20, 2007, 18:38:40 »
Olen nyt tässä lähiaikoina kuullut puhelimemme soivan ihan selvästi. Kun olen pyytänyt jotakuta vastaamaan, he ovat olleet ihan ihmeissään, koska puhelin ei ole soinut. Tämä on käynyt aika monesti.
Toinen juttu on, että minulle tulee aivan kuin selvä´näkyjä´. Ne eivät ole oikeastaan näkyjä vaan vahva tunne jostain. Kun pyöräilin eilen maantietä pitkin, näin kaukana moottoripyörän. Heti tuli todella vahvasti mieleen, että se on moottoripyöräpoliisi. Sitten kun se oli kohdalla, näin että se todella oli moottoripyöräpoliisi.
Joskus pari vuotta sitten haistoin parina päivänä peräkkäin koulussa, mitä meillä oli kotona ruokana sinä päivänä. Koulumme sijaitsee 26 kilometriä meiltä. Ja haistoin ruoan vielä ihan oikein.
Siinä ehkä kaksi vuotta sitten minä ja kaverini tulimme kaksi viikkoa peräkkäin joka päivä kouluun ihan samanlaisissa kampauksissa. Emme soitelleet missään vaiheessa toisillemme ja kysyneet, minkälaisen kampauksen laittaisimme seuraavana päivänä. Se oli aika hassua. Telepatiaa, eh?

Poissa Odey

  • miss marauder
  • Vuotislainen
  • I think I need a HUG <3
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #188 : Heinäkuu 25, 2007, 00:01:28 »
Minun mummoni (äitini äiti) näki enneunia. Sanon niitä enneuniksi, koska en keksi parempaakaan sanaa kuvaamaan. Jokatapauksessa. Aina, kun hän näki jonkun tietyn unen (minulle ei olla vieläkään kerrottu mikä, sillä se kuulemma saattaisi järkyttää minua tjsp.), niin yksi suvun miehistä kuoli. Minusta olisi kamalaa pystyä kertomaan herätessäni, että nyt on joku kuollut. Se olisi oikeasti ihan järkyttävää, varsinkaan kun ei tiedä, kuka on kuollut. Tietää vain, että joku on kuollut.

Itselleni on käyny vähän samalla tavalla. En kylläkään nähnyt unta tai mitään, mutta jostain syystä vain tiesin, että nyt on tapahtunut jotakin pahaa. Olin silloin kuudennella, oli muistaakseni alkutalvi. Kello oli varmaan jotain yhden, kahden maissa iltapäivällä, kun kävelin koulusta kotiin ja postilaatikkojen kohdalla (meidän postilaatikolta on talollemme noin parikymmentä metriä) huomasin, että isäni auto oli paikalla. Ei siinä sen ihmeellisempää, olihan hän välillä aiemminkin tullut kesken päivän kotiin, mutta nyt se tuntui erilaiselta. Jotenkin vain tiesin, että nyt on sattunut jotain. Päästyäni sisälle siellä olivat isä ja äiti itkemässä ja ennen kuin kumpikaan ehti sanoa mitään, niin kysyin "mitä vaarille (äitini isä) on tapahtunut?". Äiti hämmästyi hieman, mistä tiesin, mutta vastasi, että hän on kuollut. Silloin en yhtään ihmetellyt, miksi tiesin, mutta näin jälkeenpäin miettien se on todella pelottavaa, että tietää aikaisemmin ennen kuin kukaan kertoo, että jollekkin rakkaalle on käynyt jotain.

Lueskelin aikaisemmin päivällä noita teidän kirjoituksianne, jotkut olivat suorastaan pelottavia :S Itselleni ei onneksi ole käynyt mitään noita "havahduin keskellä yötä ja myöhemmin sain tietää, että siskoni oli kuollut sillä hetkellä" -juttuja.
Some days just have more memories than others

Hanna

  • Ankeuttaja
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #189 : Heinäkuu 25, 2007, 00:23:29 »
Mammani kuoli oman käden kautta 2,5 vuotta sitten. Tämä tuli täytenä yllätyksenä ja voikin olla, että tämä kaikki on vain alitajuntani tuotosta.

Mamma kuoli torstaina ja perjantai aamuna menimme mummuni ja tätini kanssa pappaa katsomaan. En tiennyt miten mamma oli kuollut (isä oli vian sanonut että pappa kertoo sitten kun mennään sinne). Jotenkin vain ajauduin pihalammen luoksi missä en todellakaan käy usein. Siinä vieressä on sellaienn tupakkapaikka missä mamma kävi tupakalla. Menin kuitenkin lammelle ja olo oli outo. Aloin itkeä ja menin papan luokse huutamaan "kuoliko mamma lammella?? Miten sinne voi kuolla??": Vettä oli reilu nilkkoihin asti. Pappa sitten sanoi, että mamma oli mennyt veteen ja löytynyt sieltä keskeltä lampea. Ei sinne ajaudu jos ei itse ole mennyt, sen verran matalaa vettä oli. Sukulaiset vieläkin ihmettelee sitä mun aavistusta, että mamma kuoli lampeen.

Hermoilin kovasti ja olin todella surun murtama mamman kuolemasta. En usko jumalaan tms. mutta jonkinlaiseen taivaaseen. Näin mammastani kamalia painajaisia, etä hän joutui helvettiin ja olo oli hyvin levoton. Seuraavana yönä unessa mammani tuli kertomaan minulle kaiken olevan hyvin. Hän oli hyvin rauhallinen, onnellisen näköinen ja kertoi myös syyn itsensä tappamiseen. Uni oli hyvin rauhoittava ja asiat selkeni paljon.

Tämän jälkeen kuitenkin näin unta, monena yönä peräkkäin että mammani huutaa, että hänen hiuksensa on huonosti. Ihan hysteerisenä. Näimme mamman kuolleena arkussa joku aika kuoleman jälkeen ja todella, mamman hiukset oli huonosti. Pappani oikaisi mamman hiuksia ja siihen loppui unet.

Kävin tuohon aikaan pappaa auttamassa siivoushommissa. Olin makuuhuoneessa pyyhkimässä pölyjä. Pappani oli ulkona. Minulla oli karmiva olo. Olohuoneessa alkoi mamman keinutuoli keinua, ensin hiljaa ja sitten koveni ja siitä hiljeni. Tosiaan tuulenpuuska ei tuollaista olisi voinut aiheuttaa kerta oli ovet ja ikkunat kiinni.

rosebuddy

  • Ankeuttaja
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #190 : Heinäkuu 30, 2007, 21:33:57 »
 "Kesti pieni ikuisuus rauhoittua saada kehoni tottelemaan käskyjäni... Sama toistui aina kun nukahdin. Painajainen alkoi taas, minä herätin itseni ja olin hetken kuin halvaantunut päästä varpaisiin. Ei ollut hauskaa.
Onko tälle jotain järkiselitystä?"

- Joskus kun jännittää lihaksiaan unessa, ne saattaa olla puutuneet ja tuntuu, ettei niihin saa mitään kontrollia. Joskus jos unessa olet esim. juoksemassa, saattaa tuntua, ettei pystykkään juoksemaan taii luulee kokoajan kaatuvansa jne. se johtuu siitä, että olet niin mukana unessa, että yrität liikkua oikeasti ja keho estää sen, saamalla sut luulemaan, että kaadut jne.

"Entä onko mitään selitystä sille, että välillä kun olen juuri nukahtamassa jalkani nytkähtää tahdottomasti? Niin tapahtuu suurinpiirtein kerran kuukaudessa ja pelästyn aina ihan hitosti."

-Kun lihakset rentoutuu, ne saattaa välillä nykiä, ja se tapahtuu aina suunnilleen siinä vaiheessa kun oot vaipumassa uneen, mut se on ihan normaali kehon reaktio...

Legolas

  • Ankeuttaja
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #191 : Syyskuu 06, 2007, 19:41:13 »
Hei tyypit, kuinka nyt uskallan lähteä koiran kanssa kävelylle, kun olen kaikki teiän kokemukset lukenu! O_O
Itselle ei oikeestaan ole mitään yliluonnollista sattunu, mitä nyt sanonu välillä samaan aikaan samoja asioita kaverin kanssa ja ruvennu hoilottaa samaa laulua samaan aikaan. Hirveän omituisena en sitä pidä. :)

Hitusen ohi aiheen: Mua on nykyään ruvennut hirveesti pelottamaan mennä meidän mökin ulkohuussiin (mökki on keskellä ei mitään, hyvä, että sähköt on! :D) Mulla on jostain syystä iskostunut mieleen sellainen pelottava kuva miehen ruumista, joka retkottaa puoliksi vessan lattiaa, puoliksi "istuintasolla"! En tiedä, mistä tämä kuva on tullut, en ole muistaakseni mitään unta kyseisestä tapauksesta nähnyt tai mitään. Outoa ja hyvin pelottavaa, jos pitäisi pimeällä vessaan mennä! .__.

Ja viesti oli vähän turha... ^^''

Poissa KP

  • Helmiäislehti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Dracon hyypiösisko
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #192 : Syyskuu 18, 2007, 17:57:49 »
Aiemmin tässä topicissa höpisin omituisesta kyvystäni aistia joitakin tapahtumia ennalta. Tässä jokin aika sitten (muutamia kuukausia) äitini kertoi minulle äitinsä enosta, joka oli nähnyt ennenäkyjä.

Eno oli nähnyt unessa paikan, jossa hän tulisi kuolemaan. Unessa oli joenmutka ja sen varrella vanha lato. Enoni taisteli sodassa, ja lomalla ollessaan hän oli sanonut jollekin kirkkomiehelle, että kahden viikon kuluttua hänelle on soitettava kuolinkelloja. Reilun kahden viikon kuluttua eno oli taas sotimassa. Tiedustelujoukko palasi urkkimisretkeltään, ja enoni kysyi (kuten aina tiedustelijoiden palattua) miltä tuleva taistelupaikka oli näyttänyt. Tiedustelijoiden kuvaus vastasi enon unessa näkemää, ja eno luovutti reppunsa ja isänsä kellon tiedustelijoille sanoen: "Lähettäkää nämä isälleni, tällä kertaa en palaa" tai jotakin sen suuntaista (mielestäni ihanan mahtipontista). Enoni ja muut menivät paikalle, jossa venäläisiä sotilaita oli nähty, ja siellä todellakin oli vanha lato joenmutkan varrella. Enon viimeinen lause ("Tuol on venäläinen!") jäi kesken, kun hänet ammuttiin kuoliaaksi.

Mielenkiintoisia sukulaisia minulla.

Poissa Rainmaker

  • Rukka-Peikko Takkutukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #193 : Syyskuu 18, 2007, 19:33:21 »
Sattui aika mielenkiintoinen juttu tuossa viime perjantaina. Olin yhden ystävän luona kylässä, ja hän odotteli poikakaveriaan ihan täpinöissä. Poika oli hiukan myöhässä ja tämä kaverini sitten oli ihan hermot takamuksessa. Leikilläni sanoin jotain tyyliin, että siinä sä vaan angstaat, vaikka se on kuitenki hakees sulle ruusuja tai jotain. Eikös tämä herrasmies sitten parin minuutin päästä tullut ja tuonut ruusun ystävälleni. Saimme pienen hepulin, ja poika ihmetteli, että mitäs kettua. :D
Yhä, marras-iltana, kuljemme kahden. | "I AM VAMPIRE. HEAR ME TWINKLE." | Destination anywhere | There's a meaning to all that fades.

Poissa Lorainne

  • glottaaliklusiili
  • Hämykeiju
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: MoonMist
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #194 : Syyskuu 19, 2007, 21:02:14 »
Tämä nyt ei kovin hienoa ole:
Joskus muutama vuosi sitten olin kaverini luona. Olimme katsonaat telkkaria, ja etsimme nyt kaukosäädintä, että olisimme voineet sammuttaa television. Etsimme aika kauan, mutta emme löytäneet sitä. Sitten kaverini hermostui ja otti lattialle unohtuneen leikkikännykän ja tähtäsi sillä televisioon, painoi yhtä nappia. Televisio sammui.
Vähän sen jälkeen löysimme kaukosäätimen, joka ei ollut lähelläkään sitä paikkaa, josta kaverini oli sammuttanut telkkarin, eikä kukaan ollut koskenut siihen silloin kun telkkari sammui...

No juu, jännää... ^^

//muoks.
Tänään enkuntunnilla kuuntelimme kirjassa olevaa laulua nauhalta. Siinä oli sanat: You've burned your breakfast so far things are going great. Sitten koulun jälkeen tulin Vuotikseen ja aloin lukea tätä topikkia, ja mitäpä muutakaan huomasin kuin että jonkun allekirjoituksessa olivat nämä samat sanat. (En nyt muista kenen...) Vähän aikaa ihmettelin...

Koulumatkamme varrella on katulamppu, joka viime talvena sammui aina kun kävelimme sen ohi. Joka ikinen kerta. Yhtenäkin päivänä olimme juuri tämän lampun kohdalla, kun sanoin "No tällä kertaa se ei sammunu". Juuri kun sain sen sanotuksi, lamppu sammui. Tästä tuli sitten sisäpiirivitsi, olemme kuulemma niin pimeitä tyyppejä, että katulamputkin sammuvat kun kävelemme ohi... :)
Paitsi että näin kerran, kun auto ajoi tämän samaisen lampun ohi, ja se sammui... Äitini selitti jotain, että se lamppu oli jotenkin niin "herkkä", että kun joku vähänkin tärisyttää maata, se sammuu. Ilonpilaaja...
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 26, 2011, 19:40:56 kirjoittanut Lorainne »
Using the "are we", are we?

Poissa Sieppeli

  • Käppyrällä viihtyvä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tuhisija
  • Pottermore: ThornSky164
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #195 : Syyskuu 22, 2007, 18:36:20 »
Joskus pienenä olin nukkumassa, sitten heräsin, ihan yllättäen keskellä yötä. Oveni oli auki ja katsoin jostain syystä käytävään. Oli ihan pimeää, mutta silti saatoin erottaa hahmon seisomassa peilin edessä. Aluksi luulin sitä isosiskokseni, mutta sitten muistin, ettei hän asunutkaan enää kotona... Eipä siinä, olin sitten hirveässä paniikissa pitkään, enkä saanut kunnolla unta. Hahmo näytti heiluvan tai enemmänkin kääntyvän ensin oikealle, sitten vasemmalle, heijaavan sillä tavalla ees taas. Jännintä oli, että tunnistin joitain vaateparsia hahmolla, esimerkiksi Kalkaros-Nevillen mummo-hattu ja takki, jota en osaisi kuvailla enää. Hahmo oli kuitenkin musta mustaa vasten, joten luultavasti vain silmien tekemä harhakuva, mutta sillä hetkellä tuntui todella aidolta.
Lopulta taisin nukahtaa ja harhakuva katosi...

Ja sitten toinen juttu: Eli olin ekalla luokalla iltapäivä kerhossa ja olimme syömässä välipalaa. No menin hakemaan itselleni lisää vettä ja tieni kulki ruokalajärjestäjien pöydän ohi, jossa oli tuolit jo nostettu ylös. Juuri kun kävelin siitä, toinen tuoleista tippui alas. Siinä sitten selittelin muille, etten ollut koskenutkaan tuoleihin. Kukaan ei tainnut uskoa, mutta noh... Joku oli varmaankin pistänyt ne huonosti :D Silloin sekin tuntui yliluonnolliselta.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 22, 2011, 22:34:47 kirjoittanut Sieppeli »
Even you can be happy once in a while. It won't kill you, but'yer face might crack if you smile, so be careful.

Vieläkö juonituttaa? Juonittelupelit Facebookissa

Poissa Zenzibar

  • Pelastaja katsoi profiiliaan ja läikytti teetä pöydälle
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • kesäinen-eskapisti-merirosvo-jedi-söpö-skotti
    • Home sweet home
  • Pottermore: BloodNight6399
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #196 : Syyskuu 22, 2007, 18:55:17 »
En jaksanut lukea kaikkia, joten toivon vain, ettei täällä ole samanlaista juttua kuin omani.
Kuitenkin, tämä tapahtui viime kesänä kun serkkuni oli meillä kylässä. Minulla on kaksi hiirinukkea, tyttö ja poika. No itse olin sesoskelemassa kauenpana ja serkkuni päätti värkätä niillä nukeilla. Leikkimisen (oli se mun serkku jo 13 kuitenki) jälkeen se yritti saada nuket pysymään psytyssä, mutta eka kaatu tyttö nukke. Siitä ehkä viis sekkaa, minä kompastuin sängyn laitaan ja römähdin selälleni lattialle. Lisäksi vielä serkkuni nosti nuken pystyyn samalla kun minä nousin ylös, eikä hän edes vilkaissut minuun (johtui kai siitä ettei hän nähnyt mitään kun noeutoimme niin kovasti.) Ja kun serkkuni laittoi tyttö hiiren pystyyn, poika hiiri kaatui, mutta se kaatui kasvoillen ja hetkeä myöhemmin kuului kiroilua, ja kun tarkistimme asian huomasimme että veljeni oli juossut ulos ja liukastunut märällä nurmikolla ja lentänyt naamalleen.
Sitte alkoi hieman pelottaa ne nuket.... O:

-Zenz
"You're only given a little spark of madness. You mustn't lose it." -Robin Williams

Poissa Nimue

  • broccoli
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • I’m collapsing in stellar clouds of gas.
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #197 : Syyskuu 22, 2007, 19:09:11 »
Minullekin on sattunut tuollaisia telepatiajuttuja. Tai oikeastaan, tunsin, milloin yksi poika tuli meseen. Pälkähti vain ajatus, että se on Mesessä, ja tarkistin asian, hän oli myös siellä. Ei ollut mitenkään ihmeellisiä, tai pelottavia juttuja, mutta ajattelinpahan vain, että melko selittämättömiä.

Ja lisäänpäs vielä. Omistan Velhologia- kirjan, ja siinä kannessahan on semmoinen iso "helmi". Luin jostain sietä kirjasta, että jos sitä katsoo oikein tarkkaan, niin näkee tulevaisuuden yms. Minä sitten tuijotin sitä vähän aikaa, kunnes siinä alkoi näkyä jokin hahmo. Kirkaisin, koska hahmolla oli terävät hampaat ja muuteskin näytti ihan Lordin Awalta. Äkkiä kirja hyllyyn O___o
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 25, 2007, 18:11:16 kirjoittanut Nimue »
"You being all mysterious with your - cheekbones and turning your collar up so you look cool."

moon

  • Ankeuttaja
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #198 : Syyskuu 22, 2007, 20:42:33 »
 Muillekin on näköjään tapahtunut vastaavia mutta tässäpä minusta:

 Minä olen saanut sellaisen ikävän arvan osakseni että aavistan ennalta, esim. unissa, milloin joku kuolee tai jotain sattuu. Näin on käynyt esimerkiksi kuin tuttuni jäi auton alle, lemmikin kuolema tai no itseasiassa kahden lemmikin kuolema, ystäväni ajoi kolarin mopon kanssa ja sellaisia ärsyttäviä asioita. Saattaahan se olla sattumankauppaakin, mutta jotenkin oudoksuttaa, ja pelkään näitä "enteitä" ja unia kuollakseni. Tulee aina jotenkin syyllinen olo itselleni, koska tähän asti nämä enteet ja unet tulevat about viikkoa ennen kutakin tapausta...
 
 Lisäksi on kaikkea pientä vaaleista henkimäisistä puoliunessa nähdyistä kummituksista kaikennäköistä aina peilin särkymiseen asti. Yksi mikä ei niin itseäni ihmetytä, mutta ystävääni senkin edestä, on se että olen hyvä arvailemaan miten ihmissuhteet päättyvät. En katso sitä yliluonnolliseksi vaan joksikin muuksi vaikka...maalaisjärjeksi? :DD

 No juu...Järkevä viesti taas -.- Spooky.

Poissa Suvituuli

  • Tsirp tsirp krääk titityy.
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • You're not mating with me, sunshine!
  • Pottermore: AccioDream**
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Vs: Yliluonnollisia kokemuksia ja hassuja yhteensattumia (vol2)
« Vastaus #199 : Syyskuu 24, 2007, 16:01:41 »
Varsinkin tässä lähiaikoina minulle on käynyt niin, että juuri kun olen nukahtanut minulle tulee kauhea putoamisen tunne ja säpsähdän (kirjaimellisesti) hereille aivan kuin yrittäen epätoivoisesti napata kiinni jostakin.
Minullekkin käy noin silloin tällöin! Aivan kaamea tunne -.-" Ja juuri tuossa unen ja valvetilan välimaastossa se tulee aina, jos tulee. Parhaiten tunteen tajuaa kait ajattelemalla, että makaa rauhassa sängyllä ja yht'äkkiä sänky katoaa alta, samaten lattia ja maa. En minä kyllä kovin "alas" ehdi ikinä tippua, kun jo säpsähdän. Ja sitten siinä vaiheessa tulee tunne, että nouseekin pari senttiä ylöspäin, kun "tippuminen" loppuu. Siis aivan kuin olisin painunut sängyn sisään, ja nousisin yht'äkkiä taas "pinnalle". Äh, vaikea selittää.
Niin. En minä tuota vain sen takia kirjoittanut, että saisin innolla huikkia, että hei, minäkin tunnen samoin välillä! Olisi mulla ihan kysymyskin, eli miksi tuollainen tunne tulee silloin tällöin? Onko siihen jotain selitystä, vai tipahdellaanko me ihan ajatuksissamma? Kiitos kaunis, jos joku tietää ja vastaa.

Ja sitä lihasten rentoutimisen seurauksena tulevia nytkähdyksiä tai mitä lie tulee myös silloin tällöin. Ja aina oikeaan jalkaan, ei ikinä muualle o.o" Mielenkiintoista. Osaako vain oikea jalkani rentoutua? xD

Mainittakoon nyt vielä, että olen jo tuonne aiemmin kirjoittanut muistaakseni... Juu, kyllä olen. Siinä minä siis jo kerroinkin, että osaan ennustaa joskus (en siis koko ajan latele ennustuksia tulemaan).
Nyt olen myös huomannut, että saan jotain asioita tapahtumaan tahtoni mukaan. Joko sattumaa, tai sitten ei. Esim. suihkussa, kun suljen veden, se alkaa aina vuotamaan vielä hanasta. Joku siihen suihkun "putkeen" tai siihen jäänyt vesi tulee pois siis. Ihan normaalia, ei siinä mitään. Minäpä saankin sen veden vuotamisen loppumaan, kun vain ajattelen niin. Sitten, kun ajattelen, että vuotakoot vain, se jatkaakin vuotamista ihan normaalisti, kunnes loppuu. (yllättäin se ei vuoda kaiket aikaa, siihen putkeen jäänyt vesi vain tulee pois, eikä sitä ole loputtomiin)
Eilen sain myös tulen syttymään, kun oli kiukaassa puut jo palaneet ja vain pieni hiillos oli jäljellä. (meillä on siis puusauna ^^) Tökkäsin pari puuta ja pahvin, ajattelin, että syty nyt, syty nyt, ja kappas kummaa, sehän syttyi. En olisi ikinä uskonut... Sitä on aika vaikea nimittäin saada syttymään uudelleen ilman tulitikkuja, kun se kerran on miltei sammunut.
On niitä muitakin vastaavia tilanteita, mutta en nyt niitä ala luetella.
Se hyppi ja pomppi, söi ja nauroi. Se istui ja itki. Se ilmassa leijui.
Outo heppu, kummajainen, vailla mieltä ja ruumista.
Itketään yhdessä, olemattomuudessa, ihan yksin.
Jos sinulle sopii, se minulle käy