Kirjoittaja Aihe: Masentelumusiikki  (Luettu 15302 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

LuMi

  • Ankeuttaja
Masentelumusiikki
« : Elokuu 25, 2004, 20:55:35 »
Elikkäs kysymys on siis se, että mitä musiikkia (kappaletta, esiintyjää, mitä vain) kuuntelette kun olette masentuneet/pahalla tuulella tai ärtyneet? Miksi kuuntelette kyseistä artistia/kappaletta/bändiä?

Sitten myös kiitos kappaleita ja niiden esittäjiäkin voisi kirjoitella tähän samaan. Siis tälläisia masentelu kappaleita.

Kun itse olen oikein surullisella tuulella kuuntelen rauhallisia ja yleensä sanoituksiltaan surullisia kappaleita. Joskus kun taas olen surullinen, enkä jaksa kuitenkaan keskittyä kuuntelen vain säveletään hiukan surullisia kappaleita, kuten esimerkiksi voisin sanoa Countin crows - colorblind. Näitä kuuntelen , koska tavallaan nautin siitä, että saan rypeä itsesäälissä.

Ja sitten jos haluan päästä pois masiksesta siihen minulla auttaa Beegeesin musiikki. Stayin' alive yms saavat mielialani kohoamaan. ^^

Kun olen erittäin ärsyyntyneellä tai vihaisella tuulella kuuntelen rajua musiikkia. Melkein mikä tahansa hevi käy. Silloin pitää vaan saada agressiiviot pois.

//Siivosin 22.7.2009. Poistoon lähtivät listaukset ja sellaiset viestit, joista perustelut uupuivat kokonaan.:) -Pau
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 22, 2009, 01:58:31 kirjoittanut Pau »

Lamia

  • Ankeuttaja
Masentelumusiikki
« Vastaus #1 : Elokuu 26, 2004, 16:15:55 »
Riippuu olenko vihaisella vai surullisella tavalla masentunut.

Yleensä jos olen ärtynyt/vihainen kuuntelen joko Nirvanaa tai jotain heviä. Se ruokkii tavallaan mielialaani ja tukee henkisesti. Muutenkin pidän tämänkaltaisesta musiikista ja vittuuntuneenahan sitä haluaa tehdä juuri sitä mitä haluaa. Ja kovaääninen musiikkihan sulkee ulkomaailman ympäriltäsi or something.

Harvemmin olen surullinen, sillä se muuttuu aina ärtymykseksi, mutta silloin haluan kuunnella jotain todella riipaisevaa...

Entäs omat mielipiteesi/ vastauksesi? Olisi mukava kuulla jotain topicin tekijän omia ajatuksia aiheesta.^^

Poissa Ruiskaunokki

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Masentelumusiikki
« Vastaus #2 : Joulukuu 13, 2004, 21:54:43 »
Voin kuunnella melkein mitä vaan kun olen masentunut. Monet varmasti kuuntelevat heviä kun on oikein vihainen jostain asiasta. No, kyllä minä kuuntelen sitäkin, yleensä Nightwishia tai Sonata Arcticaa, mutta myös soundtrackit kelpaa. Fiilis nousee, varsinkin minulla, kun kuuntelen esmes Aleksanterin soundtrackia. Siellä on sen verran mahtipontisia kipaleita, että rupeaa jo liikuttumaan ja voi yksinään fiilistellä niiden tahdissa.

Sitten kun olen surullinen, tulee varmastikin kuunneltua omaan mielialaan sopivia kappaleita, tai sitten muuten mollisointuisia. Titanicin soundtrackilla oli se yksi kappale, varmaankin Hymn To The Sea. Se on kaunis. Myös Sonata Arctican Shamandalie kelpaa. Monesti kyllä SA:n White Pearl, Black Oceans ja muut samantyyliset kelpaavat.

Araminta Meliflua

  • Ankeuttaja
Masentelumusiikki
« Vastaus #3 : Joulukuu 14, 2004, 19:29:45 »
Se mitä kuuntelen riippuu ihan siitä kuinka huonolla tuulella olen. Jos aika huonolla, niin Beatlesia päästäkseni eroon tuulestani, jos todella huonolla niin esim. John Lennonin I'm Losing Youta tai jotain muuta aggressiivista Lennonia. Nykyään on tullut kuunneltua Kwanin uutta levyä. Silloinkin vaikuttaa kappalevalintaan huonotuulisuuteni- kun kiehuin raivosta neljä päivää sitten, kuuntelin levyn aggressiivisinta kappaletta Sharks In The Bloody Waters (jota en kuuntele ikinä muulloin kun en siitä kovinkaan tykkää).

Miksi kuuntelette kyseistä artistia/kappaletta/bändiä?

Noo... eikös se tuossa tullut. Päästäkseni eroon pahasta tuulestani tai... lisätäkseni sitä? XD No ei, ei vaan oikein luonnistu "piristysmusiikin" kuuntelu kun on todella ärsyyntynyt.

Ja tietysti sitten kuuntelee ihan hyvän musiikin kuuntelun ilosta. :)

Ja sitten masentuneena jotain... masentelumusiikkia. :D Eli vaikka Kwania tai angstisempia Beatlesin kappaleita (sellaisiakin on, you know). Äh, kuuntelen vaan Beatlesia ja Beatleja soolourillaan ja Kwania, joten en kovin suurta valikoimaa tähän saisi kirjoitettua. :D

Kello neljän tee:
Lainaus
Alakuloisena/surullisena The Beatles piristää aina. Kannattaa kokeilla. Beatlesin kappaleet ovat mukavia sanoituksiltaan ja meneviä. Ja jos jännittää, niin Beatles auttaa.


Mutta ei nyt kannata kuitenkaan luoda sellaista kuvaa, että Beatles -kappaleet on kaikki Yeah! Yeah! Yeah!- tyyppistä musiikkia, eihän? Niin, on siellä surullisiakin (ja jopa aggressiivisia) kappaleita. (ihan vain että teini(xi)tkin tietäisivät :))
Mutta Beatles kyllä piristää. :)

Poissa Graveheart

  • Vesijuoppo Yrjäläinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Tuvaton
Masentelumusiikki
« Vastaus #4 : Joulukuu 24, 2004, 16:47:39 »
Minulle masentava musiikki ei tarkoita sitä, että se olisi raskasta, äänekästä, vihaista ja nopeaa. Muutenkin melkein jokaisesta kuuntelemistani kappaleista löytyy vähintään kaksi edellämainittua tuntomerkkiä, joten se juuri sinun aggressiivinen masentelukappaleesi ei luultavasti toisi minkäänlaista vaihtelua omaan soittolistaani.

Jonkinlainen masennuskappale tai jokin mitä tässä ilmeisesti haetaan on hidastempoinen, ehkä raskas, pitkä, melodinen, haikea ja erittäin kaunis näiden kaikkien täytteiden kautta. Sellainen kappale, joka saa hiljaiseksi. Tästä loistavana esimerkkinä on Iced Earth - A Question of Heaven. Lyriikat löytyvät linkin takaa. Myös Yön Joutsenlaulu sopii hyvin tähän.

Aggressiiviset kappaleetkin toki toimivat, mutta eivät masentavalla tavalla. Ne vain ovat niitä harvoja kappaleita, jotka kuulostavat paremmilta tietyssä mielentilassa. Juuri sellaiset kappaleet, joista paistaa selvästi läpi puhdas viha jotain tiettyä asiaa kohtaan. Tätä kuvailisin parhaiten kappaleilla Amon Amarth - Bastards of a Lying Breed ja Naglfar - I Am Vengeance.
My gramma has this joke where she says "Knock knock"
I say "Who's there?"
She says "I can't remember" and starts to cry

Sharida

  • Ankeuttaja
Masentelumusiikki
« Vastaus #5 : Tammikuu 16, 2005, 17:34:23 »
Masentelu musiikkia... Hmm, jotakin kaunista joka rauhoittaa minut jos olen vihainen, jotakin "rajua" joka saa minut energiseksi, jotakin iloista joka saa laulamaan. Kun olen vihainen napaan yleensä levyhyllystä Nightwishiä ja laitan jonkun kauniin biisin soimaan ja rauhoitun sitten sen verran että pystyn lähtemään pois huoneestani ^^

Masentuneena tunnen oloni voimattomaksi, turhaksi ja tylsäksi. Silloin otan jotakin System of a down tyylistä jumputusta ja saan siitä energiaa jonkin verran. Ainakin jaksan sitten nousta sängystä ja siirtyä olohuoneen sohvalle.

Sitten on tilanteita jolloin on se mieletön teini angst olo ja silloin ratkaisee vanhat klassikot kuten Spice girl *hehee* Kauhea olo ja spaissarit vaan soimaan. Kyllä se hiukan piristää tai parhaimmassa tapauksessa (tiedän ainakin olevani elossa kun en siedä Spice girlsejä) ärsyttää. Toinen vaihtoehto on sitten radio josta tulee ne uusimmat hitit jotka saa laulamaan.  Huono puoli siinä on sitten se että jos päälle pamahtaa jokin kaunis ja herkkä biisi vaivun sitten takaisin teini angst tilaan.

annii

  • Ankeuttaja
Masentelumusiikki
« Vastaus #6 : Tammikuu 22, 2005, 19:14:45 »
Itse olen pitkälti sitä mieltä, että paha olo lähtee ihmisestä itsestään. Vaikkei ärsytys suoranaisesti olisikaan itseaiheutettua, on oma suhtautuminen suuri osatekijä huonoon oloon. Koska en myöskään alkuunkaan nauti synkistelystä tai itsesäälissä piehtaroimisesta, en viitsi lietsoa mielialaani masentavalla musiikilla, vaan pyrin parhaani mukaan piristämään itseäni. Yleensä tähän tarkoitukseen tulee valittua vaikkapa Ultra Brata, esimerkiksi Heppa ja Hauki toimivat lähes aina. Yritän myös valita mahdollisimman huonosti senhetkiseen ärsytyksenaiheuttajaan sopivia kappaleita (ei siis rakkauslauluja sydänsuruihin tms.), ja kääntää näin ajatukseni aivan muualle.

Poissa Lasienkeli

  • Vuotislainen
Masentelumusiikki
« Vastaus #7 : Tammikuu 22, 2005, 19:30:23 »
Jos olen ihan depiksessä ja tarvitsen piristettä, turvaudun aina yhteen mahtavaan, muistoja ja hyviä fiiliksiä herättävään kappaleeseen: Nickelback - How You remind me.
Jos taas olen vihainen tai tunnen mokanneeni pahasti, kuuntelen kaikkia rokkaavia kappaleita mahdollisimman kovalla. Esimerkkinä Nirvanan ja Himin biisit, yms.
Jos olen järkyttynyt, kuuntelen jotain, mikä saa minut unohtamaan kaiken muun. Jotain sellaista, mikä saa minut keskittymään vain ja ainoastaan kappaleeseen. Esim Yellowcard - Way Away tai Firevision - Stars.
Joskus vedätän myös älyttömän kapinallisia biisejä, joissa lähinnä vaan huudetaan kokoajan, mutta ne tuntuvat auttavan kaikkeen.
I dare you to tell me to walk trough fire.
Wear my soul and call me a liar.

Poissa Flamelion

  • väsy
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Masentelumusiikki
« Vastaus #8 : Tammikuu 23, 2005, 10:52:11 »
Minäkin kuuntelen Evanescenceä silloin on ihan liian huono päivä. Yleensä soittimessa soi Hello, tai My Immonrtal. Ne on ne surumielisimmät ja rauhallisimmat biisit mitä Fallen levyltä löytyy. Ja niin kuin vedenneito sanoi, Amyn ääni on todellakin kaunis ja jotenkin "tuskainen". Erityisesti pidän My immortal biisissä siitä ihanasta pianosta. Se kuuluu niin kauniisti taustalla..  Silloin ruhdyn myös yleensä piirtämään (offtopic, joo, tiedän.) Niin ja Amyhän on tehnyt Seetherin (oliko se Seether vai Sheeter..?) kanssa duetto biisin Broken.. Ja se on aivan ihana. Sitä tulee myös usein kuunneltua kun on huono päivä.
Monkey see, monkey do

Mayfly

  • Ankeuttaja
Masentelumusiikki
« Vastaus #9 : Elokuu 19, 2005, 16:41:42 »
En kuuntele masentuuneena mitään piristävää. En ikinä. En vain pysty ja tahdo... En uskalla näyttää kaikkia tunteitani kaikille ihmisille, saatan esittää iloista vaikka oikeasti olen surullinen. Joten silloin kun saa olla yksin ja on huono olo, haluan potea sitä huonoa oloa. En voi aina jättää tunteita piiloon. Kuuntelen jotain surullista. Haikeaa... Masentavaa. Kuuntelen sellaista musiikkia muutenkin kyllä paljon.
Ja jos masentaa ja vihastuttaa, joku muu ihminen tai vaikka minä itse, on Negativen Inspiration juuri täydellinen kappale.

"Drop me and let me fall
in a way I haven't felt before
Leave me alone don't come any closer
I'm so alone and I think I'm loser"


Juuri täydellinen kappale. Ja kun se vielä on kunnon rock-kappale, siihen saa purettua energian oikein kunnolla.

Negativen kappaleita muutenkin tulee masentuneena kuunneltua paljon.
Ja Good Charlotten PRedictable. Se on niin ihana kappale....
Se tuo sellaisen ahdistuneen olon... Juu, olen outo kun oikein "haen" pahaa oloa musiikista... Mutta kai se johtuu siitä, että musiikki on tämän tytön elämä. Musiikki herättää mussa tosi voimakkaita tunteita...

Muita bändejä ei nouse nyt mieleen... Muokkailen jos huomaan jotain unohtuneen.....

Serbeth

  • Ankeuttaja
Masentelumusiikki
« Vastaus #10 : Elokuu 22, 2005, 20:28:57 »
En ehdota muuta kuin Blind Guardianin Thorn.
Ihan mieletön kappale, jos olet aiemmin mitään proge-eeppis-powermetallia kuunnellut. Ei todellakaan mitään tuplabasaria tai rääkymistä, vaan aitoa, hyvin tehtyä musiikkia. Eikä angst-angst sen puoliin muuten paista yhtään läpi, vaan kappale on enemmänkin syvällinen ja se on tarkoitettu vähän muunkinlaisiin tunnetiloihin.

Poissa Ibiza

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Tuvaton
Masentelumusiikki
« Vastaus #11 : Elokuu 30, 2005, 17:34:33 »
Masentelumusiikkina käytän lähes tulkoon aina klassista. Jos on huono päivä, niin se tuntuu tehoavan. Äidilläni on eräs ihana Joulukonsertto -levy, joka sisältää loistavia kappaleita. Nimestään huolimatta sitä voi kyllä kuunnella ihan ympäri vuoden. Siinä on mm. Bachia, Vivaldia ja Handelia. Mutta niin... kyllä muukin klassinen kelpaa. Välillä klassinen auttaa rypemään kunnolla itsesäälissä, toisinaan se vain korostaa surua ja joskus sitä jaksaa sen jälkeen paremmin.

Ja Adiemus. Se on ihana <3 Suosittelen lämpimästi masentuneeseen tilaan.

Toinen laatujuttu on Nightwish. Sitä sopii kuunnella varsinkin vihaisena. Mutta silloinkin täytyy valita biisi tarkkaan. Nightwishin tuotanto on onneksi laaja, että voi valita kulloisenkin mielialan vivahteen mukaan sopivan biisin.

Lisäksi joku Evanescence on tehnyt sellaista musaa, että sitä voi kuunnella surullisena. Mutta Evanescence ei ehkä kuitenkaan ole sitä, mitä kuuntelen masentuneena. Kuuntelen sitä ehkä enemmänkin sellaisessa apaattisessa mielentilassa.

Ja jos on surullinen niin suosittelen ehdottomasti No Doubtin Don't Speakia. Se on lempikappaleeni^^ Ihan ehdoton. Surullisena kun sitä kuuntelee, niin tavallaan se pistää sinut entistä surullisemmaksi, mutta toisaalta se auttaa jaksamaan. Näin ainakin minulla. Ja kylmät väreet kulkevat selässä.

Mutta niin. Toisinaan en itsekään osaa luokitella tunteitani ja kuuntelen sitten musiikkia fiiliksen mukaan. Välillä tulee vain sellainen "nyt on pakko saada kuulla juuri se tietty kappale". Sitten pitää vain kuunnella se kappale, mikä tuntuu hyvältä.

Elewyn

  • Ankeuttaja
Masentelumusiikki
« Vastaus #12 : Syyskuu 09, 2005, 21:07:20 »
Mitä musiikkia milloinkin kuuntelen johtuu kyllä aika paljon mielialasta. Jos olen surullinen/masentunut kuuntelen yleensä esim. Linkin Parkia, Sountrackejä tai sitten jotain muuta, vaikka The killerssiä.  Jos olen huonolla tuulella/muuten ärtynyt kuuntelen yleensä jotain metallia/rokkia, jos olen ihan kohtuullisen hyvällä tuulella kuuntelen oikeastaan melkein mitä tahansa, ihan laidasta laitaa popista rockiin. En oikein tiedä..., varmaankin sitä mikä tuntuu juuri silloin sopivalta.

Mutta eniten ärtymykseen toimii sellaiset nopeat rock-biisit joita voi huudattaa sitten oikein kunnolla. Jos olen taas surullinen kuuntelen jotain piristävää, minulla ei toimi se että kuuntelen jotain rauhallista musiikkia silloin, sillä muutun vain vielä masentuneemmaksi.

Kappaleita jotka auttavat ärtymykseen/masennukseen/muuten parantavat päivää

Fort Minor - Believe Me
Deftones - Please Please Please Let Me Get What I Want
P.O.D - Youth of the Nation
The Stills - Lola Stars & Stripes
Longview - When You Sleep

muoks.// mielipiteet vaihtuu...^^''

Poissa Ulputti

  • harmaan loputon tihku
  • Vuotislainen
  • Tupa: Luihuinen
Masentelumusiikki
« Vastaus #13 : Syyskuu 09, 2005, 21:45:26 »
Kas, en olekaan vielä kirjoittanut tänne. Pitänee korjata asia pikimmin.

1 - Listahitit.
Mikään (lähes) ei masenna minua enempää kuin se, miten yksipuolisia ovat tiettyjen radiokanavien soittolistat. Paitsi ehkä se, että jo kolmatta viikkoa listan kärjessä on keikkunut epävireinen, naurettava henkilö, jota ei voisi kutsua taiteilijaksi edes sarkasmia tihkuen,ja jonka teosta vielä vähemmän voisi kutsua musiikiksi tai taiteeksi.

Kun minua oikein masentaa, menen sänkyyni röhnöttämään (makaamaan selälleni) ja käännän radion päälle. Kuuntelen juontajien joutavia ja pinnallisia höpinöitä samantekevistä aiheista ja altistan valikoivat korvani listahötölle vaivautumatta vaihtamaan kanavaa edes Britneyn vuoksi.

2 - Uskonnollinen musiikki.
Jos olen kyynisellä päällä, saatan ihan piruuttani kuunnella "Jeesus rakastaa sinuakin"-tasoisia lyriikoita kitaranrimputuksella höystettynä ja palautan kitkeryyttä tihkuen mieleeni, miksi joko a) jumalaa ei ole b) Jumala on ilkimys.

3 - Marilyn Manson.
Jos taas olen psykoottisliki-itsetuhoisensekava, kuuntelen Mansonia. Lyriikat sopivat oikein hyvin tilaani, samoin paikoin pehmoinen, paikoin raastava musiikki.
pecc@QuakeNet

Poissa ayden

  • Vuotislainen
Masentelumusiikki
« Vastaus #14 : Syyskuu 12, 2005, 21:26:05 »
Ikinä en voisi kuunnella heviä masentuneena. Se vain pahentaisi asiaa ja paljon. Mulle tulee useimmiten hevistä vain hyvin ahdistunut olo. Parhaiten huonoon olooni tepsii rauhalliset biisit tai sitten vähän vähemmän rauhalliset.
Yleensä käpertyessäni masentuneena peiton alle, soittolistallani pyörii Sonata Arctican Shy sekä Tallulah, Scorpionsin Wind of Change, Yön Joutsenlaulu ja Petri Laaksosen esittämä Täällä Pohjantähden alla.
Jos itkettää todella paljon, eikä elämä huvita ja kaikki ottaa päähän, turvaudun Taru Sormusten Herrasta -elokuvan musiikkiin. Se on niin rahoittavaa, koska monissakaan omistamissani kappaleissa ei ole laulua.
"The love in heart wasn't put there to stay
Love isn't love 'til it's given away"

disturbed

  • Ankeuttaja
Masentelumusiikki
« Vastaus #15 : Toukokuu 28, 2006, 22:32:45 »
Hassua, miten jotkut laittavat sellaisia biisejä soimaan masentuneena, mitä itse voi kuunnella esim läksyjä tehdessä, ollessaan menossa johonkin ja laittaa itseään jne.. Ilman mitään suurempia vaikutuksia tunneskaalaan. Jotkut ihmettelevät, miten voi kuunnella raskaampaa musiikkia, koska se vaan masentaa. Hahah.
ja itse en tosiaan kuuntele mitään blackmetallia tai kunnon örinätappomeininkiä.

En siis masentuneena etsi käsiini levyä, joka on vain sellaisia tilanteita varten, vaan pyörii soittimessa muutenkin. Aggressiivisena ehkä laitan jotain, missä keskitytään enemmän huutamiseen, valittamiseen ja toisten halventamiseen, mutta masentuneena.. silloin toimii joku sellainen musiikki, joka saa ajatukset aivan muualle (tai ainakin yrittää saada), mitä ei yleensä kuuntele. Kuten joku tanssimusiikki. Tai sitten jotain hitaampaa, melodista, kaunista. Tai jos mukana on ripaus vihaisuutta ja tätä angstia, niin sitten jotain, missä on potkua. Mitään tiettyä biisiä ei ole.

Poissa Pomeroy

  • Siriuksen jalkavaimo
  • Vuotislainen
  • Tupa: Tuvaton
Masentelumusiikki
« Vastaus #16 : Toukokuu 31, 2006, 12:05:38 »
Jos olen vittuuntunut tai raivoissani, kuuntelen raskasta heviä tai muuten vain kovalla musiikkia.

Surullisuudessa on minulla kaksi eri asiaa: Kotiasioissa kuuntelen yleensä kauniita lauluja esim. Hallelujah ja yks ihana biisi jonka tuttu on säveltänyt. Jos on muita ongelmia, kuuntelen sellaisia, mistä tulee muistoja mieleen.

Jos olen muuten vain huonolla päällä, unohdan yleensä kuunnella musiikkia. Silloin syön ja katon telkkaria, jolloin kaikki unohtuu.
\\\\\\\"Suurin aarre on ymmärrys rajaton\\\\\\\"

Jones

  • Ankeuttaja
Masentelumusiikki
« Vastaus #17 : Kesäkuu 22, 2006, 01:30:44 »
Se musiikki, jota valitsen masentuneena tosiaan riippuu aika pitkälle masennuksen laadusta. Itsesäälisen kukaan-ei-välitä-musta-kuolkaa-pois-ja-jättäkää-rauhaan-kun-kuitenkin-haluatte tyylisen masennuksen yhteydessä kuuntelen puhtaasti surullisia biisejä. Semmoisia hitaita ja haikeita. Koska itken aina hyvin hiljaa. Hyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi Don Mac Leanin Vincent (Starry, starry night) ja Gacktin Hoshi no suna sekä From autumn to ashesin Autumns monologue. Jos taas tämmöisestä olosta haluaa parantua kuuntelen kesästä muistuttavia biisejä kuten Stingin Fields of Goldia tai Simonin ja Garfunkelin Scarborough Fair/Canticlea. Ella Fitzgerald auttaa myös.

Jos taas on sellainen jos-häiritset-kuolet olo (kuten hyvin usein huonojen kuoroharkkojen ja Lostin jälkeen ruotsin läksyjä tehdessä oli) kuuntelen Lähinnä Dir en Greyltä mitä tahansa biisiä, jossa Kyo (arvatenkin vokalisti) huutaa mahdollisimman paljon. Valinnanvaraa on. :D Myös useat Saran biisit sopivat tähän olotilaan mainiosti. Esimerkkeinä mainittakoon Kooma ja Aseet.

Musiikkia kuuntelen masentuneena sen vuoksi, ettei tarvitsisi hajottaa huonetta. Minulla kun on sellainen huono tapa, että ärsyyntyneenä itsehillintä katoaa. Lähes kokonaan. Musiikki auttaa pysymään paikallaan, hengittämään syvään ja ajattelemaan, miten paljon sitä tietokonetta jäisi kaipaamaan jos sen hajottaisi. ^^;;

Poissa Sakr

  • Opiskelija
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Masentelumusiikki
« Vastaus #18 : Kesäkuu 22, 2006, 04:07:13 »
Mikäpä olisikaan parempaa masentelumusiikkia kuin klassinen musiikki. Barberin Adagio jousille (Perikato-elokuvassakin kuultava) on masentelumusiikin esi-isä. Myös Beethovenin Kuutamosonaatti vetää vakavaksi. Mozartin 23. pianokonserttikaan ei ole sieltä hilpeimmästä päästä. Mutta kauniita kappaleita kaikki.

Populäärimusiikista mainittakoon Mewin melankoliset luritukset ja takavuosien superbändi Evanescencen hitaat kappaleet.

Angstimusiikiksi käy hyvin Bullet For My Valentine ja Nirvana.
Vive le vie de Bohème!

Zemina

  • Ankeuttaja
Masentelumusiikki
« Vastaus #19 : Heinäkuu 18, 2006, 15:11:39 »
Meinasin kirjoittaa, että kun vituttaa tulee helposti laitettua jotain DM:ää (Death Metal) tai jotain brutaalimpaa soimaan ja että kun taas surettaa niin sitten jotain doomia... Sitten luin tämän viestin:
Lainaus käyttäjältä: "disturbed"
Hassua, miten jotkut laittavat sellaisia biisejä soimaan masentuneena, mitä itse voi kuunnella esim läksyjä tehdessä, ollessaan menossa johonkin ja laittaa itseään jne.. Ilman mitään suurempia vaikutuksia tunneskaalaan.

Ja tajusin, että no tuotahan minä kuuntelen muutenkin. Joten se siitä sitten. Mutta kai se on niin, että vihaisena kuunnellaan vielä vihaisempaa musiikkia ja surullisena kuunnellaan vieläkin ahdistuneempaa musiikkia. Vahvoissa mielentiloissa ne vain vaikuttaa vielä voimakkaammin kuin muissa tilanteissa vaikka samaa kuuntelisitkin joskus vaikka vain netissä surffaillessasi tai jotain muuta vastaavaa.
Mutta minulla on myös se, että surullisena tai jonain, en tiedä mikä se tunne on niin pystyy kuuntelemaan myös rauhallisia juttuja (joskus). Esimerkiksi jotain sello konserttoja. Ja täytyy myös mainita Elfen Lied nimisen animen theme Lilium. Se on todella kaunis.

Poissa

  • kAHVikuppisihteeri
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • jump, deliver me
Masentelumusiikki
« Vastaus #20 : Heinäkuu 18, 2006, 20:41:25 »
Masentelumusiikille minulla on ihan oma levykin, mutta liian vanha, täytyy uusi tehdä, ei ole tuo vanha ihan ajan tasalla. Masentelumusiikkini eroaa kyllä paljon tuosta "tavallisen olotilan" musiikista, tavallisella päällä kuuntelen kaikkea Lordista Yellowcardiin, angstpäällä taasen vaihtuu joko vihaisempaan tai surullisempaan musiikkiin.

Vihaisena kuuntelen yleensä Papa Roachia ja Gazettea, Papa Roachin Broken home on erityisesti kappale joka saa paremmalle tuulelle ja joka purkaa painetta sisältä. Gazetten Tokyo Shinjuu on kanssa tällaista mättömusiikkia, sopii hyvin olotilaan. Dir end Greyn Pink killer kanssa, sopii loistavasti. Räjähtävää energiaa kaiuttimista, kyllä. Muuten en kyllä oikeastaan Dir en Greystä tykkää, en muutenkaan j-rockista tai -popista, mutta nämä kaksi bändiä parilla kappaleellaan ovat mieleen. 8)))

Surullisena ollessani kuuntelen aina, tilanteesta riippumatta Olavi Uusivirtaa. Aijai, Betonikaupunki ja Me ei kuolla koskaan ovat ihania kappaleita, niiden aikana purskahtaa väkisinkin itkuun ellei satu olemaan varsin hilpeällä tuulella. Myös Tilkkutäkki-albumilla oleva Tuu mun vaimoksein ((edelleen Olavi Uusivirran)) on ihana, lähes klassikko. Rammsteinin Amerika on myös kovassa kuuntelussa angsttuulella, se valaa luottamusta ja siinä se paha olo vasta purkautuukin.
Aaa, ja sitten tämä melko tuore lemppari, jota kuuntelen kyllä muutenkin, mutta sopii ehdottoman hyvin masentelumusiikiksi. Itkevä tyttö, bändin nimi taitaa jo kertoa kaiken. Sateenvarjokatu, Yö kylpyammeessa, Keskiviikkona hän on minun, ihania kappaleita...

"Saavun rautatieasemalle
pidellen kädessä sydäntäni.

kuljen
hiljaa
kuin
murhaajat

voin nukkua
kylpyammeessa."
"Seuraavaks me vedetään sellanen progepläjäys, että te saatanan kakarat ette löydä kotiinne."

Ravenmind

  • Ankeuttaja
Masentelumusiikki
« Vastaus #21 : Heinäkuu 19, 2006, 19:03:25 »
Yleensä tulee laitettua jotain oikein angstista ja masentavaa sekä mahdollisimman kovalle. Death metal ja muu örinä auttavat kaikenlaiseen masennukseen, rauhalliset kappaleet lähinnä lievempään.

- Thy Serpentin Lords of Twilight täysillä auttaa hyvin pahaan masennuspuuskaan. Örinä on jo todettu hyväksi masennuslääkkeeksi useammankin kerran, ei ehkä "piristä" sanan varsinaisessa merkityksessä mutta parantaa oloa. Ja instrumentaalikappaleet rauhoittavat, ettei heti masennuksen kanavoiduttua jonkinasteiseen vihaan ala hajottamaan paikkoja...
- Stratovariuksen Elements-levyt ja muutama muukin, mahdollisimman kovalla nämäkin. Ei jaksa olla masentunut kovin kauaa, kun sanoituksista useimmat ovat tyyliä "My heart was blind but now I see".
- Nightwishin Oceanborn tai Century Child. Ensimmäisen tunnelma on jotenkin rauhoittava, jälkimmäinen taas on muuten vain hyvä.
- Viikate. Muuntaa alakulon jotenkin sarkastisen huvittavaksi. "Syksyn tullen karhunkankahalla seitikit kasvaa/Niistä keitto mainen, maukas laitettaan/Jotta loppuisi ainainen kitinä ja nälkä/Jotta loppuisi tämä nöyryytetyn/-nöyryytetyn osa."
- CMX, epämääräisen angstista, volyymit kaakkoon.
- Sonata Arctica toimii myös. White Pearl, Black Oceans on hyvä lievempään angstiin, mutta muuten ehkä jotain nopeampaa. Eclipticalta löytyy monia hyviä masennuskappaleita.
- Valaiden laulu on äärimmäisen rentouttavaa, etenkin täydellisessä pimeydessä.

No, kuuntelen näitä kyllä aika usein normaalissa mielentilassakin (pitäisiköhän tuo sana normaali laittaa lainausmerkkeihin?).

AlmostRockStar

  • Ankeuttaja
Masentelumusiikki
« Vastaus #22 : Heinäkuu 19, 2006, 21:53:21 »
Lainaus
Surullisena ollessani kuuntelen aina, tilanteesta riippumatta Olavi Uusivirtaa. Aijai, Betonikaupunki ja Me ei kuolla koskaan ovat ihania kappaleita, niiden aikana purskahtaa väkisinkin itkuun ellei satu olemaan varsin hilpeällä tuulella.

Olavi Uusivirran Me ei kuolla koskaan- albumi on angstausmasentelumusiikkilistani (mikä sana! **D) kärjessä. Levyn biiseistä suurin osa sopii masentuneeseen mielialaan loistavasti, minäkin olen monesti vain purskahtanut itkuun Betonikaupungin tai Niin kuin eilenkin -biisien aikana. Rauhoittavia ja juuri sellaisia biisejä, joita kuunnellessa usein angstaa ja pyörii itsesäälissä. Kuuntelen Olavia kyllä ihan millaisella mielialalla tahansa, tykkään paljon kappaleiden lyriikoista.

Vihaisena laitan yleensä Green Dayta soimaan, koska sitä kuunnellessa rauhoittuu ja tulee mukava olo. GD on all the time-lempibändini, musiikkia jota todella rakastan, sitä kuunnellessa vihaisena/surullisena itken usein, enkä edes tiedä miksi. Kyseinen bändi vaan saa oloni onnelliseksi, eli jos tahdon pahan olon pois niin sitä kuuntelen. Eli eihän se sitten ole angstausmusiikkia. O__O


Ainiin! Olin unohtaa, kuuntelenhan mä usein angstin pyörteissä ollessani paljon Hullutiedemies nimellä esiintyvän hiphop-laulajan biisiä Itsemurha (biisi on samainen kuin joku Itsemurha kirjeet tms). Ehkä angstisin biisi, jonka tiedän, mutta sehän käy mielialaan täydellisesti. Tallulah menee myös, siinä on niin katkeran kauniin surullinen melodia. Täytyy kai äänittää sellainen ihan angstaukseen tarkoitettu kasetti täyteen musiikkia, niin ei tarvitse vaihtaa levyä kokoajan plus räpeltää aina tietty kappale soimaan.

Slughorn

  • Ankeuttaja
Masentelumusiikki
« Vastaus #23 : Heinäkuu 20, 2006, 11:45:31 »
ARS kirjoitti:
Lainaus
Ainiin! Olin unohtaa, kuuntelenhan mä usein angstin pyörteissä ollessani paljon Hullutiedemies nimellä esiintyvän hiphop-laulajan biisiä Itsemurha (biisi on samainen kuin joku Itsemurha kirjeet tms). Ehkä angstisin biisi, jonka tiedän, mutta sehän käy mielialaan täydellisesti.
Niin minäkin. Rakastan tuota biisiä. Sen lauseet ovat juuri niitä, joita tarvitsen angstatessa. Se oikeasti lohduttaa. Nimittäin, että biisin itsemurhan tekijä tunsi samalla tavalla kuin minä, mutta minä selvisin. Samalla se itkettää, koska tuo laulun henkilö, se josta kirjotettiin, ei selvinnyt ja mikä minä siitä olen olemaan yhtään parempi.

Simple Plan on yhtä ainutta angst-musaa mulle. Itseasiassa Simple Plan osaa tiivistää tunteeni paremmin kuin minä koskaan. Perfect on oikeasti niin minua. Do you think I’m wasting
My time doing things I
Wanna do?
But it hurts when you
Disapprove all along
Rakastan Simple Plania angstituspäivinäni, rakastan kyllä muulloinkin.

Myös Sonata Arctica on sellainen bändi, jonka sanat lohduttavat. Angstatessa kuuntelen heidän hitaitaan tai muuten vaan rauhallisia biisejä. Rakastan etenkin Replicaa. Se on vain yksinkertaisesti sitä, mitä yleensä angstitan. Sitä, että  en ehkä ole oma itseni enää koskaan vaan olen vain kopio siitä, mitä ennen olin. Muutenkin Tonyn ääni osaa lohduttaa minua.

Apocalyptican melodiat (niin niissähän ei olekaan niitä sanoja, tietenkään) louhduttavat minua, koska ne ovat niin tunteita herättäviä ja suomalaisen melankolisia, kuten voi vain odottaa suomalaiselta sellistibändiltä. Näissä minulla ei ole suosikkia, joka lohduttaa. Kaikki lohduttavat minua yhtä paljon ja yhtä varmasti.

On myös monia yksittäisiä biisejä, joita en nyt jaksa luetella, koska tämä viesti ei loppuisi koskaan. Masennusbiisien löytäminen ei ole mitenkään vaikeaa. Riittää kun löytää sopivan tyylisen melodian omaan masennukseensa ja ehkä sanat myös jos on sillä tuulella. Mikä tahansa voi olla angstbiisi tunnelmasta riippuen. Angstbiisejä kävelee vastaan joka kulman takaa. On vain kyse siitä, nappaako itse ne.

Sandrina

  • Ankeuttaja
Masentelumusiikki
« Vastaus #24 : Heinäkuu 24, 2006, 13:40:29 »
Masennusmusaa, todellakin. Ilman sitä en kai voisi elää. Jotenkin aina kun olen masentunut, puran sen musiikinkuunteluun. Se vapauttaa jotenkin erilailla kuin mikään muu.

Itse olen enemmän surullisten kappaleiden suosia kuin minkään ns. 'kovan' musiikin. masentuneena haluan rauhallista ja hyvin sanoitettua musiikkia, joka saa miettimään, ehkä vielä masentumaan enemmän :D outoa, mutta silti totta.

Kapasiteettiyksiköllä on kappale nimeltä erobiisi, joka on yksi tämänhetkisistä masennuskappaleistani. Siinä on jotakin ytyä ja sanat <3
Jotkun kotimaiset naisarstistien kappaleet ovat myös sanoiltaan loistavia masennuskappaleita. Niitäkin suosin. Mutta niinkuin Slughorn sanoi Simple Planista.

Slughorn kirjoitti:

Lainaus
Itseasiassa Simple Plan osaa tiivistää tunteeni paremmin kuin minä koskaan.


Olen täysin samaa mieltä. Simple Plan on ainutkertainen biiseissään. Sen kappaleet ovat aina ensimmäisenä kuuntellistalla kun aloitan kuuntelemaan ns. masennusmusiikkia, kun olen masentunut.