Kirjoittaja Aihe: Enkeleitä, onko heitä?  (Luettu 4065 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Suvituuli

  • Tsirp tsirp krääk titityy.
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • You're not mating with me, sunshine!
  • Pottermore: AccioDream**
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Vs: Enkeleitä, onko heitä?
« Vastaus #25 : Joulukuu 09, 2007, 13:00:05 »
Tästä tulikin mielenkiintoinen keskustelu viisivuotiaan veljenpoikani kanssa eilen.
Hän kysyi, onko enkeli näkymätön, ja merkitseekö risti enkeliä.

Ensiksikin, moni sanoo lapsena nähneensä enkelin (minä myös, kerran se oli kuusessa ja toisen kerran puskassa :'D). Enkeli siis ei ole näkymätön. Sitten tulee joku ihminen, ja kertoo jokaisella olevan suojelusenkelin (joku väitti jossain muistaakseni, että niitäkin on vielä kaksin kappalein...). Mutta hei, en minä takanani ainakaan ketään näe, enkä sen puoleen kenenkään muunkaan takana. Silloin enkeli on siis näkymätön. Juurihan minä kuitenkin sanoin nähneeni enkelin...?

Ja sitten se, mikä ei nyt kyllä liity tähän aiheeseen. Mitä risti merkitsee? Ja miten selittää se viisvuotiaalle? Oi jee.

Mutta takaisin aiheeseen.
Minä uskon enkeleihin. Pakko sellaisia on olla olemassa, kun kerran MINÄ olen vielä elossa! Niin, ja minähän olen nähnyt enkelin, kahdesti. Tosin muistan toisen kerran, ja äiti on kertonut minun nähneen enkelin marjapuskassa. Mitähän se siellä edes teki? ;D *eikä mitään kaksmielistä tähän väliin* Minä näin siis enkelin (ja muistan sen yhä) kuusessa, vai onko tuo mänty. Joku puu kuitenkin.
Enkelillä oli ihmisen muoto, näin pään, ruumiin ja siivet, mutten sitten mitään pikkutarkkoja juttuja; sillä ei näkynyt suuta, silmiä nenää, enkä tiedä, oliko se nainen vai mies. Se oli vain semmoinen 'sumupläntti' kuusessa, eikä muut kuin minä nähneet sitä.

Ne ovat sellainen suuri kysymysmerkki, ja pitää vain itte päättää, uskooko niihin vai ei. Minä olen päättänyt, että uskon niihin.
Se hyppi ja pomppi, söi ja nauroi. Se istui ja itki. Se ilmassa leijui.
Outo heppu, kummajainen, vailla mieltä ja ruumista.
Itketään yhdessä, olemattomuudessa, ihan yksin.
Jos sinulle sopii, se minulle käy

Flamich

  • Ankeuttaja
Vs: Enkeleitä, onko heitä?
« Vastaus #26 : Joulukuu 10, 2007, 17:59:31 »
En usko enkeleihin. Minulla on ollut kokemuksia, jotka voisi selittää enkelikokemuksiksi, mutta niistä huolimatta en ole koskaan osannut uskoa enkeleihin.

Ensinnäkin, näistä ihmishahmoisista enkeleistä. Koko ajatus on minusta jokseenkin epämiellyttävä, ihminenkö on kaiken hyvän ja pyhän alkulähde? Jos maailmassa onkin joku voima, joka auttaa ja huolehtii, niin ihmishahmossa se tuskin on. Ihminen on kuitenkin melkoisen uusi "keksintö", kun taas tällaisen voiman voisi olettaa olevan ikivanha. Lisäksi ihminen tuhoaa paljon lajitovereitaan, muita eläimiä ja luontoa, siinäpä mahtava auttaja.

Uskon, että maailmassa saattaa olla jotain tämän kaltaisia voimia, mutta en mene mitään väittämään, kun omatkin "enkelikokemukset" voidaan selittää muilla tavoin. Monessa (huom. ei kaikissa) syy on juuri siinä, että niihin enkeleihin uskoo. Jos jonkin asian olemassaoloa on päntätty päähäsi pennusta lähtien, eikä muita vaihtoehtoja ole, niin tottakai se asia silloin on sinulle olemassa, vaikket olisikaan ikinä sitä nähnyt. Enkelin läsnäolon tunne voi aivan hyvin olla oman mielikuvituksen tuotetta. Minäkin pystyn pelkän mielikuvituksen avulla loihtimaan tunteen, joka tuntuu melkein samalta kuin se, että joku puristaisi kädestä.

En kuitenkaan kiellä noita teidän kokemuksianne, koska en ole itse niissä ollut mukana, enkä voi tietää, miltä se tuntuu. Suhtaudun silti melko varauksella näihin enkelin näkemisiin, varsinkin, jos olento on ollut ihmisen hahmossa.

Poissa Leila

  • Peruna
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • "Itserakkaus on paras rakkaus"
Vs: Enkeleitä, onko heitä?
« Vastaus #27 : Lokakuu 13, 2009, 20:27:34 »
Tällä hetkellä ainakin tekisi mieli uskoa, että enkeleitä olisi olemassa, että kuolleet läheisemme kulkisivat täällä kanssamme. Nyt kun niin moni on menettänyt niin paljon.Puhun tietysti Naantalin tulipalosta. Raisiolaisena olen tietysti iloinen etten ketään talossa olleista tuntenut, mutta tunnen liikaa murtuneita, surullisia, rakkaansa menettäneitä ihmisiä. Mieleni tekisi uskoa, että kaikki palossa kuolleet olisivat nyt enkeleinä keskuudessamme. Raision sankari Niko olisi varmaan suojelusenkeli...:(

No mutta siis, en kuitenkaan voi uskoa enkeleihin. En usko muutenkaan mihinkään uskonnolliseen, ja jotenkin on vaikea silloin uskoa enkeleihinkään.Kuten jo sanoin, olisi kiva uskoa, ja täytyy sanoa, että jos minulta joskus kuolee vaikka lapsi, varsinkin jos hän olisi vauva, puhuisin varmasti "enkelivauvastani". Haluaisin pystyä uskomaan enkeleihin, se olisi kaunis ajatus. Mutta en vain pysty siihen.
Tahdonvoimaa!

Poissa Raimei

  • Ms. Stalker
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Enkeleitä, onko heitä?
« Vastaus #28 : Lokakuu 13, 2009, 20:38:43 »
Minä uskon myös enkeleihin. En kuitenkaan pidä enkeleitä sellaisian valkoisina hohtavina hahmoina siivet selässä, vaan melkein normaaleina hahmoina. Vähän ne kuitenkin voisivat loistaa, mutta ei siipiä. :)

Uskon myös, että enkelit eivät välttämättä ole "ihmishahmossa". Nehän voivat olla täysin muodottomia, tuulen henkäyksiä kenties.. :DD
Tai sitten joitain eläimiä. Näin kerran unta, jossa ukkini edesmennyt koira tuli luokseni enkelinä. Hassua kyllä, tämä koira oli jonkinlaisen kattokruunun muodossa.. :DD Kuitenkin tiesin, kuka se oli ja sen että se oli enkeli. Näin sen unen varmaan viisi vuotta sitten, mutta muistan sen silti.

Ja sitähän tietysti aina haluaisi uskoa enkeleihin, niinkuin Leila jo mainitsi. Jonkun pienen lapsen ja ihan aikuisenkin, olisi helpompi ymmärtää ja etenkin hyväksyä toisen ihmisen kuolema, jos voisu olla varma, että hän palaisi enkelinä.
Älä minua katso, en minä mitään sanonut!

Poissa samettiina

  • huoleton huuliharppuilija
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Pienestä kipinästä voi syntyä roihuava liekki
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Enkeleitä, onko heitä?
« Vastaus #29 : Lokakuu 16, 2009, 10:13:39 »
Onhan näitä kaikenlaisia tarinoita ja kertomuksia näistä enkeleistä. Pienempänä tosiaan minäkin ehkä vähän uskoin näihin tarinoihin, mutten enää.

Itse olen sellainen "nykyhetki on todellista" ihminen, eli en usko minkäänlaiseen aaveeseen, enkeliin taikka muuhunkaan yliluonnolliseen taikka niiden olemassaoloon. Rippileirillä tulinkin juuri siihen lopulliseen käsitykseen, että mitään jumalallista oliota taikka enkeleitä ei ole olemasssa.
Olen syytön kaikkeen siihen, mistä kehtaatkin minua epäillä.