Kirjoittaja Aihe: Potterin klishee  (Luettu 18941 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Bad Girl

  • Rebel Yell
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Guilty 'til I'm proven innocent
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Vs: Potterin klishee
« Vastaus #25 : Huhtikuu 06, 2009, 16:31:39 »
Kun alkaa miettimään, Potterit ovat täynnä kliseitä. Esimerkiksi juuri se, että Harry selviää ainaa tavalla tai toisella Voldemortista, hän on hyvä huispauksessa, hän on menettänyt vanhempansa ja on poika-joka-elää.. tätähän voisi jatkaa loputtomiin. Row on tehnyt monista hahmoista kliseisiä (vai sanoisinko mielummin stereotyyppisiä), mutta ei Harrykaan (onneksi) kuitenkaan täydellinen ole, esim. ulkonäöltään (vaikka tytöt ovatkin kiinnostuneita hänestä).

Joo, tosiaan, tuo rumuus-asia.. Minäkään en ikinä ajatellut heitä rumina. Sehän on periaatteessa vähän sellainen lapsenmielinen kuvitelma, joka vain muodostuu mieleen. Menee ehkä vähän offiksi, mutta esimerkiksi lastensadut.. Ne ovat hivenen rasistisia. Kaikki rumat ovat aina pahoja. Onko pottereissa näin? Minusta ei. Siis kyllähän Voldemortin sanotaan olleen aina paha, mutta oli salskeassa kunnossa ja oikeen komiia poeka silloin nuorena. Mutta en tiedä - rumentuiko hän, vaiko vain.. vääristyi?

Joka tapauksessa, tämä koko hyvät pahat rumat-erottelu on jotain niin ärsyttävää, että.. Onneksi se ei päde pottereissa niin syvällä.

Minäkään en ole ajatellut Pottereiden pahiksia rumina, ja se ärsyttää, että kun on paha on myös automaattisesti ruma. Ja juuri tuo Crabbe ja Goyle, he ovat isokokoisia, tyhmiä ja pahoja. Luihuisetkin ovat kaikki yksinkertaisesti pahoja, koska he sattuvat kuulumaan kyseiseen tupaan. Ja Harryn näkökulmasta kerrottuna kaikki tuntuu olevan hirveän epäreilua, mutta kun esimerkiksi Weasleyn kaksoset tekevät jotakin pahaa (esim se häivytyskaappi juttu) niin asialle nauretaan ja se ohitetaan olankohautuksella.

Täytyy kyllä sanoa että kun mietin, niin löydän Pottereista koko ajan hirveästi kliseitä. Eivät ne kaikki kirjaa lukiessa haittaa, mutta jotkut niistä ovat aivan älyttömän ärsyttäviä. Tosin varmasti kaikissa kirjoissa on jonkin verran kliseitä, niiltä ei mitenkään voi välttyä, jos kaikki päähenkilöiden hyvät ominaisuudet, taustat tms. luokitellaan kliseiksi.

- Bad Girl -

//Aiëdaíl, en tarkoita, että siinä huispausjutussa mitään pahaa olisi, se vain sattuu välillä häiritsemään, että Harry tosiaan aina voittaa (lukuunottamatta sitä yhtä kertaa..) ja että hän oli heti aivan täydellinen huispauksessa^^
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 07, 2009, 15:09:47 kirjoittanut Bad Girl »
He kuuntelivat hevimetallia, se syövytti heidän aivonsa ja spraymaalattuaan koulujen seinät heidät kärrättiin mielisairaalaan !

Vuoden Luihuinen, kiitoksia äänestäjille <2 || Epäaktiivinen säännöllisen epäsäännöllisesti

Poissa Aiëdaíl

  • Näätärikkaus
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Potterin klishee
« Vastaus #26 : Huhtikuu 06, 2009, 17:18:16 »
Huomauttaisin, että kirjat kerrotaan Harryn ja hänen ajatustensa kautta. Ihmisillä on tapana liittää henkilöihin, joista he eivät pidä, negatiivisia piirteitä, ja samoin katsoa sormien läpi ystäviensä vajavaisuuksia. Se saattaa osittain selittää luihuisten ja kuolonsyöjien karkeiden piirteiden kuvailua. Se, että Harrysta joku pahis on ruma, ei tarkoita, että on ON ruma.

Lainaus käyttäjältä: Bad Girl
Kun alkaa miettimään, Potterit ovat täynnä kliseitä. Esimerkiksi juuri se, että Harry selviää ainaa tavalla tai toisella Voldemortista, hän on hyvä huispauksessa, hän on menettänyt vanhempansa ja on poika-joka-elää.. tätähän voisi jatkaa loputtomiin.
Mikä klisee se on, että Harry on hyvä huispauksessa? Jotkut ovat parempia toisissa asioissa kuin toiset. Ei Harry käsittääkseni pärjää muussa koulussa niin loistavasti, mutta jos hän on hyvä lentämään luudalla, niin so what? Ja sitä vanhempien menettämistä kommentoin alempana.

Lainaus käyttäjältä: Affu
-Ah-niin surullista! hänen vanhempansa kuolivat, hänellä ei ole ketään    joka rakastaisi häntä, koulun ulkopuolella..
-Ylimielinen kakara(ainakin välillä...)
-täysi massa-angstaaja.
- No tietenkin! Ystävät auttavat, kun hänellä menee huonosti :( nyyh..
Huomaan, että Harry hahmona ärsyttää sinua. Ehkä kuitenkin itsekin syyllistyt kärjistämiseen? Olisiko kirjoissa juonta, jos Harry eläisi onnellisena ja tasapainoisena iloisena lapsena vanhempiensa kanssa? Ehkä teinipojan angsti on klisee, mutta miettikääpä, mistä kliseet saavat alkunsa. Niin juuri, siitä, että ne ovat käytettyjä. Ja miksi ne ovat käytettyjä? Koska ne ovat yleisiä.

Missä menee raja? IMO, kliseetöntä tekstiä ei voi kirjoittaa. Kaikki vain valittavat kliseistä, mutta eivät osaa perustella kantaansa tai asettaa parannusehdotusta. Veikkaanpa, että vaikka Harry olisi lojaali vihollisilleen eikä ajattelisi heistä negatiivisia asioita, häntä pidettäisiin vielä täydellisempänä ja ärsyttävämpänä sekä kliseisenä. Jos hän olisi ilopilleri tai tasapainoinen, häntä pidettäisiin edelleen tylsänä. Jos hän taas kiroaisi vastaantulijoita vihaisena ja angstisena, hän olisi KLISEE.
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 06, 2009, 17:22:49 kirjoittanut Aiëdaíl »

Poissa Jazmín

  • Vampyyrityttö
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Potterin klishee
« Vastaus #27 : Huhtikuu 06, 2009, 18:15:10 »
Kyllähän Poittereista todellakin löytyy näitä kliseita, mutta niin kuin joku jo tuossa aiempana sanoikin, niitähän löytyy varmasti jokaisesta kirjasta. Sillä oikeasti, fantasiakirjaahan on melkein mahdoton kirjoittaa, ilman, että mukaan tulee kliseitä.
Ja sitten toisaalta, miksi niitä kliseitä pitäisikään vältellä niinkuin jotain ruttoa? Minusta kliseissä ei ole mitään vikaa, niin kauan kuin niitä käyttää kohtuudella ja minusta Pottereissa ei ole niitä mitenkään liikaa tai ainakaan sillä tavalla, että ne minua lukiessa häiritsisivät.
Sitä paitsi Potterithan ovat kuitenkin lastenkirjoja, vaikka sopivatkin kaikenikäisille ja suurin osa lastenkirjoista pitääkin olla kliseisiä. Eihän niissä päähenkilöt voi olla mitään kauhean monimutkaisia persoonia, koska lapset eivät ymmärtäisi sellaista.

Mutta onhan esim. Harry todella kliseinen fantasiakirjan päähenkilö. Hän on orpo, niin kuin useimpien fantasiakirjojen päähenkilöt ovat, jotta he voivat rauhassa seikkailla ja pelastaa maailmaa, ilman että rakastavat ja huolehtivat vanhemmat tunkevat nokkaansa joka asiaan. Hän on selvinnyt Voldemortin kynsistä jo monta kertaa, vaikka Voldemort on paljon taitavampi taikoja kuin Harry.
Myös Dumbledore, Voldemort ja erinäiset muut Potterien hahmot ovat aika kliseisiä.

Ja onhan se vähän niin, että melkein kaikki ylipainoiset esim. Grabbe, Goyle, Dudley ja Vernon ovat ilkeitä ja tyhmiä tai vähintäänkin niin kuin Neville, joka on kömpelö ja unohtelevainen, eikä häntäkään mitenkään erityisen fiksuna ole kuvattu.

Sitten tosta pahikset on rumia asiasta. Minä en ainakaan ole kuvitellut kaikkia pahiksia Pottereissa rumiksi. Esim. Dracon olen kuvitellut hyvännäköiseksi ja Bellatrixin kauniiksi. Ja Voldemorthan on kuvattu nuorena oikein hyvännäköiseksi hänkin, vaikka olikin jo silloin paha.

"You shine so bright it's insane, you put the sun to shame."

Poissa Dreik

  • Fanpire
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • UuhLaLaahLaLaaLaLaahLaLaahLaLaa!!!
Vs: Potterin klishee
« Vastaus #28 : Huhtikuu 06, 2009, 22:19:26 »
Juu, minäkin ajattelen Potter-kirjojen olevan klisheitä. En tiedä niinkään muista hahmoista, mutta erityisesti Harry. Kirjassa on se perus sankaritarina, jossa loppujenlopuksi kaikki pelastuu. Mutta kyllä jotkin asiat myös rikkovat kliseetä. Esimerkiksi Dumbledoren ja Siriuksen kuolemat eivät kuulu siihen perus sankaritarinaan. Useimmiten kaikki säilyy hengissä.

Veikkaan myös, että faneilla on vaikutusta joihinkin asioihin, kuten esim. Harryn henkiin jäämiseen. Lisäksi paritus Ron/Hermione on mielestäni osittain fanien aikaansaannos ja tästä olen minäkin tyytyväinen. Harry/Ginny taas on mielestäni turhan tylsä ja matkii Lilya ja Jamesia kaikin tavoin.

Mielestäni kirjasta löytyy niitä muutamia peruskliseitä, mutta myös jotkin asiat muuttavta niitä ja varsinkin viiemiset kirjat sopivat hieman kypsempäänkin makuun. Ensimmäiset kolmet ovat mielestäni lastenkirjoja vaikkakin kyllä erinomaisia sellaisia.

~Dreik
Lukekaa Hömppätarinaa, se kasvattaa oven narinaa... ;)

Poissa Mab

  • Vuotislainen
  • Meidän Korkeutemme
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Potterin klishee
« Vastaus #29 : Huhtikuu 06, 2009, 22:53:25 »
Mutta kyllä jotkin asiat myös rikkovat kliseetä. Esimerkiksi Dumbledoren ja Siriuksen kuolemat eivät kuulu siihen perus sankaritarinaan. Useimmiten kaikki säilyy hengissä.

Mä oon oikeastaan ajatellut Siriuksen ja Dumbledoren kuolemat kliseisiksi - Harry menettää isähahmonsa (joihin on tarinan myötä tutustunut) ja joutuu siksi hoitelemaan pääpahiksen ihan itse. Eikös se olisi ollut aika erikoista, jos Dumle olisi säilynyt hengissä ja huolehtinut Harrya pätevämpänä velhona Voldemortin poistamisesta näyttämöltä? :)

Tässä topsussa on lueteltu paljon kuluneita tai vähemmän kuluneita kliseitä ja varmaan Potterit olisivat olleet parempia, jos osa niistä olisi jätetty pois. Mutta ei nyt niitä kuitenkaan niin kamalasti ole ollut, ettäkö lukeminen olisi ollut yhtä tuskaa. Jossain määrin tuttujen elementtien käyttö on ihan herttaista. Ja onhan Rowling monesti myös rikkonut kliseisiä asetelmia, alkaen ihan siitä, että hänen sankarinsa nimi on Harry Potter eikä mikään Kisoeie'umza von Ben-Hir-Eoooch

edit. pientä viilausta
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 06, 2009, 23:33:18 kirjoittanut Mab »
"Kun hän on kohteliaimmillaan, hän on myös kavalimmillaan, mikä lienee pettämätön sivistyksen merkki." -J.M.Barrie, Peter Pan

Poissa Eulalia

  • Tahmatassu
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • They say that promises sweeten the blow
Vs: Potterin klishee
« Vastaus #30 : Huhtikuu 07, 2009, 14:24:59 »
Tuli yllättäen kamala tarve päästä aukomaan päätä, joten tässä sitä ollaan :)

Minun mielestäni fantasiakirjallisuus ylipäätään on sellainen genre, ettei siihen kauhean helposti keksi mitään täysin uutta ja käyttämätöntä. Fantasiahan suurimmaksi osaksi perustuu sille perin klassiselle ajatukselle hyvän ja pahan välisestä taistelusta, ja sen peruselementteihin kuuluvat kaiken maailman sankarit, soturit, velhot ja jättiläishämähäkit, lohikäärmeet plus muut ihme otukset. Koska tämä kaikki mielletään kliseeksi, on aika pirun vaikeaa miettiä, kuinka ne kliseet kiertää! Eli jos kliseitä inhoaa, niin fantasia ei välttämättä ole ihan oma juttu...

Kuten siis kaikki aikaisemmatkin viestit ovat suurin piirtein todenneet, ovat Potteritkin yhtä kliseesoppaa. Onkin enemmän omasta asennoitumisesta kiinni, miten tähän faktaan suhtautuu. Jos päättää saada päänsärkyä joka kerran, kun Harry onnistuu ja Voldemort saa turpaansa, niin voisin veikata, ettei lukukokemuksesta tule järin miellyttävä... Jos taas yrittää hyväksyä asiat sellaisina kuin ne nyt sitten sattuvat olemaan, niin uskoisin homman etenevän hiukan leppoisammin. Lukeminenkin saattaa olla nautittavampaa, kun ei jatkuvasti mieti, mikä tekstissä on kulunutta, mikä hienoa ja mikä tökkii. Enkä nyt tietenkään tarkoita, että täytyy antaumuksella uskotella itselleen että kirjat täynnä "oli synkkä ja myrskyinen yö" ja "sankari nosti prinsessan lihaksikkaille käsivarsilleen ja yhdessä he ratsastivat auringonlaskuun" -tyylistä soopaa ovat hyviä.

Yritän siis sanoa, että rajansa kaikella (tuokin ilmaus on klisee - hahaa!). Kuten jo todettu, kliseiden täydellinen välttäminen on ainakin fantasiakirjallisuudessa (ja minun uskomukseni mukaan kaikessa muussakin kirjallisuudessa, tietokirjat mukaan lukien) mahdotonta. Kliseet ovat kliseitä, koska ne ovat hyviksi havaittuja ja toimivia. Kysymys onkin enemmän siitä, kuinka hyvin kirjoittaja onnistuu kiertämään pahimmat karikot ja käyttämään tuttuja, vanhoja asioita uudella tavalla. En siis sanoisi Pottereita kliseisiksi kirjoiksi vain sen perusteella, että henkilöhahmot ja juoni eivät ole peruspiirteiltään uniikkeja. Minun mielessäni kliseet syntyvät enemmän käytetyistä sanavalinnoista, kuten ottaa neuvosta vaari, selvä pyy, helppo nakki yms. Jos niitä on kylvetty tekstiin oikein olan takaa, iskee ahdistus, että onko tuo kirjailija keksinyt mitään itse.

Kirjoittaminenhan - varsinkin fantasian - on siis tavallaan rinnastettavissa kierrätykseen, eikä sitä minun tietämykseni mukaan ainakaan halveksita. Kyseessä on vanhojen asioiden muokkaaminen uuteen asuun niin, että muodostuu jälleen oma tarina. Tämä tarina perustuu vanhaan formaattiin, mutta on kuitenkin jotain ainutlaatuista. Kyllä minä siis väittäisin, että jos jotain uutta ja erilaista haluaa kokea, niin kannattaa jättää kirjat ostamatta ja suunnata vaikka posliininmaalauskurssille. Siellä voi sitten piirrellä kuppien kylkeen aina ihan erilaisia kuvia...

No niin... Nyt olen puhunut...

[OFF]Miten muuten klisee kuuluu oikeaoppisesti kirjoittaa? Olen miettinyt tätä jo jonkin aikaa. Minusta klishe/e on jotenkin vähän liian English, mutta toisaalta klisee kuulostaa hassulta. Sitten on niitä, jotka kirjoittaa clisé/e, clishé, clishée, klishé, klishée jne. Variantteja on enemmän kuin tarpeeksi. Minusta klisee on ylipäätään idiootti sana... XD [/OFF]
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 07, 2009, 14:28:14 kirjoittanut Eulalia »
Well content loves the silence, it thrives in the dark with fine winding tendrils that strangle the heart.
Eulalian aikaansaannokset

Poissa helmikana

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Potterin klishee
« Vastaus #31 : Huhtikuu 10, 2009, 01:30:20 »
Mun mielestä Potterit oikeastaan on kokonaan aika klisee, kun sitä rupeaa enemmän ajattelemaan. Lopun asettelukin, "all was well", on niin klisee kun olla ja voi :D Mutta silti se ei sammuta rakkauttani Pottereita kohtaan. Välillä oikein ärsyttää lukea kun joku juttu on niiiiin klisee (kansainvälinen suosittu huispaaja Viktor Krum ihastuu epäsuosittuun nörtti-Hermioneen? kärjistettynä.), mutta silti... :P

Poissa Azura

  • ENFJ
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • do not go gentle
    • parasomnia
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Potterin klishee
« Vastaus #32 : Huhtikuu 10, 2009, 17:38:58 »
Potterit ovat mielestäni yksi kliseisimmistä kirjasarjoista, se täytyy sanoa, mutta minusta kliseet on peitetty älyttömän hyvin. Lukemalla rivien välistä niitä kyllä näkee, ja tarkemmin pohdittuna huomaa; esimerkiksi ne, että pahat ovat rumia ja Harryn kehitys orvosta ruipelosta ja poloisesta pojasta taikamaailman sankariksi, ovat yhtiä Pottereiden pahimpia kliseitä. Minusta kuitenkin tuntuu, että vaikka kliseitä Pottereista löytyykin (ja kelmit ovat muuten yksi pahimmista kliseistä!), Rowling ei tarkoittanut niitä tahallaan. Minä uskon, ettei Rowling tarkoittanut pahoja rumiksi, vaan ainoastaan henkilöt, jotka yrittävät kovasti samaistua Harryn näkökulmaan luulevat asian olevan niin. Minä en ainakaan koskaan ole kuvitellut kaikkia pahoja rumiksi; Malfoyt olen aina kuvitellut todella hyvännäköisiksi, niin myös monet puhdasveriset, ja olen jostain syystä kuvitellut jopa rokonarpiseksi kuvaillun Rookwoodin ihan mukiinmeneväksi, sillä ilman niitä hän varmasti näyttäisi ihan hauskannäköiseltä. Tämä kuitenkin luultavasti johtuu siitä, että pidän kyseisistä henkilöhahmoista. Tästä tuleekin mieleen se, että luultavasti Harryn fanit eivät pidä Harryäkään kliseisenä. Kauneus on katsojan silmässä, niinhän sitä sanotaan. Kliseitähän alun perin syntyykin juuri siitä, kun ihmiset huomaavat yhden hieman kliseisentyyppisen piirteen jossakin ja alkavat vetämään kliseejohtopäätöksiä kaikesta asiaan liittyvästä. Ginnyäkin pidän kliseisenä hahmona sen vuoksi, että hän oli ennen ujo, mutta nyt suosittu. Ei kuitenkaan Ginnyä ole koskaan kirjoissa edes kuvailtu sellaiseksi, että kaikki ihastuisivat häneen, tai edes koulun parhaaksi. Johtopäätökset vain syntyvät siitä, että näkee yhden kliseepiirteen ja alkaa keksiä oitis uusia. Siispä uskon, että Rowlingkaan kirjoitusvaiheessaan ei nähnyt hahmojaan sellaisina, jollaisina muut heitä pitävät. Hän halusi luoda orvon pojan, josta kehittyy sankari, jotta voisi näyttää maailmalle, että ei vain kauniista ja rohkeista tule sankareita. Ja sitä paitsi - Potterithan olivat alun perin lastenkirjoja, joissahan todetusti tulee olla satumuotoinen juoni eli siinä pahat on lähes pakko laittaa huonoon valoon, jotteivät pikkuiset saisi väärää kuvaa maailmasta. Pottereiden kliseistä huolimatta, minä kuitenkin rakastan niitä. <3
"For if you're not afraid, how can you be really brave?"

- The Exploits of Moominpappa

Poissa Magnum

  • Frozen Windows
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Potterin klishee
« Vastaus #33 : Huhtikuu 14, 2009, 21:24:31 »
Voi voi, tulen taas ihan pahalle päälle... Ymmärrän kyllä että näette Potterit kliseisinä, itse en kuitenkaan kamalasti jaksa sillä vaivata päätäni. Aivan totta, että Harry on kamalan kliseinen fantasia kirjasarjan päähenkilö, mutta haloo, kirja ei toimisi ilman niitä kliseitä, jo Harry olisi elänyt ihanaa elämää isänsä ja äitinsä hoivissa, ei hän olisi mitään!

Onhan Harry vähän ylimielinenkin jossain kohdissa, mutta ettekös itse olisi jos te olisitte kamalan kuuluisia. Niin kuin muutkin ovat tuolla edellä maininneet, Potterit ovat lasten kirjoja, niitä pitää yksinkertaistaa jonkin verran.
Joku tuolla edellä sanoisi että Harry on kamalan kliseinen hahmo, mutta jos kirja kertoisi Siriuksesta, niin aww. Mutta jos nyt niin kovasti etsii niitä kliseitä, niin eikös sitten kannattaisi niitä omia lempihahmojaankin tarkastella vähän lähemmin? Siis mietitään, Sirius on hienon, mutta vähän pahan velhosuvun vesa, mutta hän on heidän yläpuolellaan, hyvä velho. Häntä syytetään suotta murhista joita ei ole tehnyt, hänen elämänsä on pirstaleina jne... Siis itse rakastan Siriusta, ja minua ei voisi tippaakaan kiinnostaa kuinka kliseinen hän on!

Äh, minusta vaan kaikkien pitäisi miettiä miksi he tästä kirjasta pitivät, eikä sitä että miksi tästä kirjasta ei kannata olla innoissaan vaikka luinkin kaikki ahnaasti heti kun vain sain ne käsiini. Niin joo ja sitten vielä se, että antakaa yksi esimerkki kirjasta jossa ei olisi kliseitä? Ja huomatkaa tämä, melkeinpä ne kaikkein kliseisemmät kirjat uppoavat parhaiten. Olen lueskellut tuota Stephenie Meyer topikkia ja kaikki ovat siellä samoilla linjoilla, Bella on kamala Mary Sue ym. mutta silti melkein kaikki rakastavat kirjoja Oo

No minun puolestani saatte etsiä kliseitä, minä en jaksa, koska Potterit ovat niin parhaita, että hyväksyn sen ihan niin. Ilman kliseitä tämä kirjasarja ei olisi mitään.
"Heaven's not a place that you go when you die
It's that moment in life when you actually feel alive"

heidzippi

  • Ankeuttaja
Vs: Potterin klishee
« Vastaus #34 : Toukokuu 03, 2009, 00:44:24 »
En jaksanu lukee läheskään kaikkia joten laitan tähän muutaman mitä ite aattelen.
- Molly, melkein 'paapoo' Harrya ja pitää omana poikanaan. Ja haluais, että Harry ois sen poika.
- Petunia, lellii Dudleyn ihan piloille ja on sillein: 'Minun oma täydellinen poika'.
- Crabbe ja Goyle, on pulskia, tyhmiä ja vähä-älyisiä. Ei uskalla sanoa omaa mielipidettään vaan menee Malfoyn 'jengin pääpahiksen' pillin mukaan.
- Hagrid, isokokoinen ja hyvin lempeä.

En nyt tiedä onko noi ees mitään kauheita kliseitä mutta tuli mieleen.

varjo

  • Ankeuttaja
Vs: Potterin klishee
« Vastaus #35 : Toukokuu 26, 2009, 18:19:01 »
Joku jo aiemmin vihjailikin siihen suuntaan, mutta on hyvin kliseistä liittää käärmeet kaikkeen pahuuteen: Luihuisen tupasymboli, Voldemortin "lemmikki" - pahisten ja pimeyden voimia kannattavien tyyppien kammoksuttu taito puhua käärmeille...

Poissa Silver

  • Tengo hipo y soy estudiante.
  • Vuotislainen
  • *Arvostaa sankariaan*
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Potterin klisee
« Vastaus #36 : Toukokuu 28, 2009, 01:15:54 »
Täällähän luetellaan vaan yleisiä Potter -kirjojen piirteitä tai enemmänkin stereotypioita.
Mitä kirja olisi ilman vanhemmatonta Harrya?
Miten kukaan pärjäisi ilman loistavaa Dumbledorea?
Totta kai kirjassa pitää olla pahis, muutenhan siinä ei ole mitään ideaa!

Mielestäni nämä ovat juuri kirjan sydämiä, sitä sisintä joita ilman se olisi tylsä. Jos nuo kaikki luettelemanne asiat poistettaisiin (lisätään nyt vielä listaan superopiskelija Hermione ja epäonnistuja Neville) niin jäisikö sinne joku normaali henkilö elämään tavallista velhoelämää keskiverto perheessä? Siis "todella mielenkiintoista!"! Ja kaikista paras asia on, että Rowling on pystynyt nämä kaikki stereotyypit kuvailemaan niin hauskasti ja kiinnostavasti, että ympäri maailmaa ihmiset ovat innostuneet siitä.

Ja tietääkseni sana on klisee, ei klishee.

Silver
Elämä maapallolla on kallista, mutta sisältyyhän siihen matka auringon ympäri.

noelle

  • Ankeuttaja
Vs: Potterin klishee
« Vastaus #37 : Kesäkuu 05, 2009, 22:11:27 »
minusta tarinassa olevat kliseet on onnistuttu peittämään melko hyvin. onhan melkeinpä joka tarinassa kliseitä, vai ? pottereissa ne eivät ole niin tavanomaisia, esimerkiksi juuri nevillen tapauksessa - neville kehittyy valtavasti loppua kohden, hän ei ole ikuisesti "luuseri" vaan osoittaa todella olevansa aito rohkelikko.

ainut mikä ärsyttää, on sarjan loppu. harry selviää täysin, elää onnellista elämää tämän jälkeen, kaikki on hyvin... se on niin tavanomaista ! on "hienoa" että sarjassa kuolee paljon harrylle tärkeitä ihmisiä jne, mutta harry, sankari itse, jää henkiin eikä saa edes mitään vammoja tms. toki harryn kuolema olisi ollut ihan valtavan surullista, ja varmaan olisin itsekin ollut ihan tolaltani sen takia, mutta vaikkapa joku vakava vamma olisi ollut hyvä ja osoittanut ettei sankari ole aina se joka selviytyy täysin ehjänä niinkin suuresta taistelusta jossa hänen henkeään uhataan kaikista eniten.

Poissa Odoshi

  • Merikallio
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Potterin klishee
« Vastaus #38 : Maaliskuu 17, 2010, 22:50:48 »
Mielestäni Pottereissa Rowling on väistänyt juuri perinteisiä kliseitä yllättävän hyvin. On totta, päähenkilö on orpa, kovia kohdeltu lapsi, josta sitten tulee se velhomaailman ainoa toivo. Tässä nyt kuitenkin unohdetaan, että Row on onnistunut hahmojen värittämisessä yllättävän hyvin. Esim. Harry ei onnistu kaikessa. Hän ei ole huippuoppilas koulussa (lukuun ottamatta PVS:ssa). Ja Harry on hävinnyt huispausottelun, kyllä azkabanin vangissa Puuskupuhia vastaan. Myöskään Hermione ei ole ainoastaan perinteinen kirjanero, vaan hänessäkin on paljon puolia, joita ei tavallisissa kliseisissä kirjanörteissä  ole. Hänellä ei ole esimerkiksi silmä-laseja, eikä hän ole ujo nörtti, kuten kliseiset kirjanerot (tieteilijät tms.) kirjoissa/elokuvissa.

Noh, mutta onhan sitten tietysti Voldemort. Pakko myöntää, mutta se on kliseinen pahis. Haluaa valloittaa velhomaailman jyräten yli jästisyntyiset ja on kaikenlisäksi todella paha, jota kaikki pelkäävät. Mielestäni tässäkin on kuitenkin vielä kliseiltä suojelevia tekijöitä, kuten pääpahiksella on pelko, kuten myös heikkokohta. Kliseisillä pahiksilla näitä ei ole, etenkään pelkoa. Myöskin Voldemort on sen verran mieleenpainuva hahmo, ettei sitä tule itse sekottaneeksi perusklisee pahikseen. Tämä on vain mielipiteeni.

Cedric Diggory taas on hahmo, joka on kuorrutettu kaunein klisekoristuksin. Komea, viisas, älykäs, tyttöjen suosima...hyvä urhelija blaablaa. Täydellinen unelma poika, perus klisee tyttöjen unelmaprinssi tarinoissa. Ja kappas, se heittää veivinsä urhoollisesti jne vastassaan pääjehu Voldemort, joten tästä on tehty kliseisyyden huippu. Itse en tykkää tästä hahmosta ollenkaan, mutta se on vain minun mielipide enkä halua loukata Diggoryn faneja millään tavalla, vaikka ilmaisenkin omat mielipiteeni tällätavoin.. =)

Dumbledoren ulkonäkö on myös klisee, sekä henkilö itsessään pinnallisesti. Perinteinen parrakas velho, siinä missä kaikki lastensatujen velhot ovat. Vaikuttava olemus, vanha, parrakas mies, josta näkee maagisuuden. Hänhän on myös pinnallisesti täydellinen satuhahmojen viisasmies, joka on ymmärtäväinen, opastava ja lahjakas. Syvemmällä katsauksella onneksi kliseiltä säilytään, sillä eihän Dubbis olekkaan niin täydellinen kuin olisi voinut kuvitella vaan hänellä on muutamia sotkuja nuoruudessaan. Dumbledoren lapsuus/nuoruus ja "sisäinen olemus" korvaavat siis nämä pinnalliset kliseet mielestäni ihan kohtuu hyvin :)

Poissa Mab

  • Vuotislainen
  • Meidän Korkeutemme
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Potterin klishee
« Vastaus #39 : Maaliskuu 18, 2010, 21:21:56 »
Pariin pikkuasiaan haluan Odoshin viestistä puuttua, vaikka periaatteessa olenkin aika pitkälti samaa mieltä :)

Esim. Harry ei onnistu kaikessa. Hän ei ole huippuoppilas koulussa (lukuun ottamatta PVS:ssa). Ja Harry on hävinnyt huispausottelun, kyllä azkabanin vangissa Puuskupuhia vastaan.

Harry ei onnistu kaikessa, totta, mutta hän kyllä onnistuu imo turhan monessa hänelle merkittävässä asiassa. Koulu ei kaikilta osin suju hyvin, mutta esittääkö Rowling esimerkiksi taikuuden historian tai ennustamisen sellaisina aineina, jotka olisi tärkeää hallita? PVS on se aine, jonka merkittävyyttä korostetaan jatkuvasti ja joka saa joka vuosi erityishuomiota jo siitäkin, että sitä opettamaan tulee joku uusi hahmo - eikä tämä hahmo jää kertaakaan taka-alalle niin kuin esim. Lipetit (vaikka loitsujenkin voisi kuvitella olevan aika tärkeitä). Ja PVS on kas kummaa juuri se aine, jossa Harry päihittää jopa Hermionenkin. Se ei kai olisi ollut tarpeeksi hienoa, jos molemmat olisivat saaneet korkeimman arvosanan. Hermione olisi mun mielestä voinut ihan hyvin saada sen yhden vähän huonomman arvosanansa jostain muusta aineesta, nyt koko jutusta jää vähän itsetarkoituksellinen maku suuhun.

Tuo huispausottelu taasen, se taitaa olla ainoa matsi, jonka Harry hävisi ja sekin johtui ankeuttajista. Ei siitä, että toinen etsijä olisi ollut varsinaisesti Harrya parempi. Vaikka juuri tuollainen olisi imo tehnyt Harryn hahmolle hyvää.

Lainaus
Cedric Diggory taas on hahmo, joka on kuorrutettu kaunein klisekoristuksin. Komea, viisas, älykäs, tyttöjen suosima...hyvä urhelija blaablaa. Täydellinen unelma poika, perus klisee tyttöjen unelmaprinssi tarinoissa. Ja kappas, se heittää veivinsä urhoollisesti jne vastassaan pääjehu Voldemort, joten tästä on tehty kliseisyyden huippu.

Heh, musta Cedric on aina ollut ihan symppis (koska on niin kiltti ja puuskupuh), vaikkei hahmo nyt kyllä suosikkeihini pääse. Sen verran ohueksi hän on kuitenkin jäänyt. Mutta mä en kyllä laske hänen kuolemansa tapaa kliseiseksi. Ei Cedric nyt tainnut hyökätä mitenkään urhoollisesti Voldemortin kimppuun tai puolustaa Harrya hengellään, vaan heitti veivinsä ennen kuin ehti kunnolla tajutakaan, mitä oli tapahtumassa. Aika pffft.
"Kun hän on kohteliaimmillaan, hän on myös kavalimmillaan, mikä lienee pettämätön sivistyksen merkki." -J.M.Barrie, Peter Pan

Mansikka

  • Ankeuttaja
Vs: Potterin klishee
« Vastaus #40 : Maaliskuu 19, 2010, 07:44:25 »
 Minustakin tuntuu että kaikki päähahmot ovat melkein kokonaan hyviä, ja vaikka Harryssa olisikin joku vika, niin se ei kuitenkaan ikinä häviä. Harry voittaa Voldun, kaikki huispausottelut jne... Ja Draco taas ei saa ikinä olla sankari.

 Kuten täällä joku jo taisi sanoa, Lily on aika täydellinen. Hän on suosittu, ystävällinen, kaunis ja rohkea, ei ainuttakaan huonoa puolta. Ärsyttävä pyhimys. Cedillä melkein sama asia

 Onneksi useimmat pottereissa eivät ole ihan sellaisia, mutta minua ärsyttää silti.

Poissa Sateenropina

  • Vuotislainen
  • Pottermore: AvisErised8561
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Potterin klishee
« Vastaus #41 : Helmikuu 19, 2011, 13:00:23 »
Kuten täällä joku jo taisi sanoa, Lily on aika täydellinen. Hän on suosittu, ystävällinen, kaunis ja rohkea, ei ainuttakaan huonoa puolta. Ärsyttävä pyhimys.

Minusta Lilystä on yksinkertaisesti kerrottu liian vähän että häntä voisi täydelliseksi Mary Sueksi kutsua. On totta että Lilystä ei ole paljoa pahaa puhuttu, mutta eihän ollut Jamesistäkään -ja viitoskirjassa- Kapum! Tämä Hagridien ja Siriusten ja ties keiden mielestä ah-niin-mahtava James paljastuukin inhottavaksi, aivottomaksi koulukiusaajaksi. Lilystähän ei ole kerrottu paljon mitään lukuunottamatta niitä Harryn kurkistuksia ajatuseulan uumeniin ja muutamia parin lauseen muisteluita tyyliin "Parhaat sen ikäiset noita ja velho mitä olen ikinä tavannut...". Ehkäpä Lilylläkin oli omat heikot puolensa ja hetkensä, vaikkei niitä kirjoissa näytettykkään.

Poissa koipen

  • Scififisti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Potterin klishee
« Vastaus #42 : Helmikuu 19, 2011, 15:14:27 »
http://tvtropes.org/pmwiki/pmwiki.php/Main/HarryPotter

HP sisältää tropeja tvtropesin mukaan hieman yli 4000 kappaletta, mukkanlukien fandom ja author tropet. Yläpalkista erityisempiä sektioita, alhaalla tropet yleensä.
nr: Douglas Adams / Linnunradan käsikirja liftareille

Poissa Vispilä

  • kermavaahdossa
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Pottermore: SkyLight149
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Potterin klishee
« Vastaus #43 : Helmikuu 19, 2011, 19:40:46 »
http://tvtropes.org/pmwiki/pmwiki.php/Main/HarryPotter

Tuo on muuten kätevä sivu tällaisten pikkuasioiden pohtimiseen. Tosin jos kliseitä ei olisi, ei tarinaakaan olisi melkein yhtään. :) Aina jokin juttu muodostuu lopulta kliseeksi.
Tänään on hyvä päivä auttaa.

Pääsykoe-, treeni- ja ruokablogi.

Poissa Broadway Honey

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Potterin klishee
« Vastaus #44 : Huhtikuu 25, 2011, 23:46:07 »
-Hyviksen liittyminen kuolonsyöjiin, mieluiten Bill tai Charlie. Tuo ei olisi kovinkaan mahdotonta..

Mutta eiväthän hyvikset pahisten puolelle liity...paitsi jos kyse on vakojaantoimesta kuten Kalkaroksen kohdalla.
I´m like Tinkerbell. I need applause to live. - Rachel Berry
Being great at something is going to change that.Being a part of something special makes you special. - Rachel Berry
You have bewitched me body and soul,and I love...I love...I love you.-Mr.Darcy

Poissa ttie

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Potterin klishee
« Vastaus #45 : Toukokuu 01, 2011, 21:44:28 »
Onneksi Row on kliseistä huolimatta onnistunut kiertämään erään kliseen joka minua henk.koht ärsyttää tarinoissa eniten: koko teini-iän kestämä rakkaus parilla päähenkilö X ihastus.

On mahtavaa että Harry "hairahtui" Chohon ennen Ginny "Pottiksen True Love" Weasleytä. Mielestäni Harry olisi mainiosti voinut ihastua moneen muuhunkin, koska 4-real: kuinka moni kuusitoistavuotiaana alkanut romanssi kestää avioliittoon ja lapsiin ilman vakavia kriisejä? Tai mistäs minä tiedän, saatoihan niitä kriisejä olla...

Kirjoittaessa keksin toisen kliseen joka pistää oikeasti vihaksi: Harrylla on useampi tyttöystävä + lukuisia ihailijoita. Kukaan ei arvostele. Ronilla oli Lavender + käsitykseni mukaan muutamia ihailijoita. Vain mustasukkaista Hermionea harmittaa, mutta hän ei kuitenkaan varsinaisesti arvostele.
Sitten päästäänkin Hermioneen. Yksi ohimenenvä kaukoihastus? Hän on mukava ja varmasti hauskannäköinen (hampaatkin korjattiin siinä aika alussa?). Muttä koska hän on stereotyyppinen hikipinko, hänellä ei ole vientiä omanikäisten parissa (sillä jos oikein ruvetaan analysoimaan ja vellomaan kliseissä, Krumhan oli tyypillinen menestynyt vanhempi poika(mies?) joka käy Englannissa vain kääntymässä, miksei siis etsimässä itselleen muutamaa vuotta nuorempaa pikku seuralaista? Kirjeenvaihto olivat muistaakseni aikalailla Hermionen varassa ja (edelleen muistaatseeni) hän kävi Bulgariassakin vain kerran, ja sitten ei Krumista kuulunutkaan.) Pointtina siis oli, että miksei koulussa kiitettävästi menestyvä tyttö voi olla vetävä?

[HUOM!! Krum-osio on omien muistikuvien pohjalta, olen saattanut erehtyä pahastikin]
Let's get cherry pie!

Poissa suosanteri

  • Vuotislainen
Vs: Potterin klishee
« Vastaus #46 : Syyskuu 24, 2013, 19:57:39 »
Tiedä onko klishee mutta tarinan sisällä toistuva kuvio on, että Harry oppii yhden taian per kirja jota käyttää sitten loppuosalla ja unohtaa muut taiat. Tällainen on luudan kutsuminen Liekehtivässä pikarissa, Sektumsempra Puoliverisessä prinssissä, Poistujo Feeniksin killassa - olisi ehkä ollut hyödyllinen manaliuksia vastaan jnpp.
Ympyrän pinta-ala neliömetreinä ?

Poissa Renefer

  • Koira
  • Aurori
  • *
  • Teidän alhaisuutenne Renefernefernefer
Vs: Potterin klishee
« Vastaus #47 : Syyskuu 24, 2013, 20:12:21 »
Tiedä onko klishee mutta tarinan sisällä toistuva kuvio on, että Harry oppii yhden taian per kirja jota käyttää sitten loppuosalla ja unohtaa muut taiat. Tällainen on luudan kutsuminen Liekehtivässä pikarissa, Sektumsempra Puoliverisessä prinssissä, Poistujo Feeniksin killassa - olisi ehkä ollut hyödyllinen manaliuksia vastaan jnpp.

Tai sitten karkotaseet! :D Mutta tää on totta vaikken sitä kliseeksi ehkä laskisikaan. Harry on vaan sellainen, ettei sen päähän mahdu kuin yksi asia kerrallaan.
Kuten täällä joku jo taisi sanoa, Lily on aika täydellinen. Hän on suosittu, ystävällinen, kaunis ja rohkea, ei ainuttakaan huonoa puolta. Ärsyttävä pyhimys.
Minusta Lilystä on yksinkertaisesti kerrottu liian vähän että häntä voisi täydelliseksi Mary Sueksi kutsua. On totta että Lilystä ei ole paljoa pahaa puhuttu, mutta eihän ollut Jamesistäkään -ja viitoskirjassa- Kapum! Tämä Hagridien ja Siriusten ja ties keiden mielestä ah-niin-mahtava James paljastuukin inhottavaksi, aivottomaksi koulukiusaajaksi. Lilystähän ei ole kerrottu paljon mitään lukuunottamatta niitä Harryn kurkistuksia ajatuseulan uumeniin ja muutamia parin lauseen muisteluita tyyliin "Parhaat sen ikäiset noita ja velho mitä olen ikinä tavannut...". Ehkäpä Lilylläkin oli omat heikot puolensa ja hetkensä, vaikkei niitä kirjoissa näytettykkään.

Ei ole kerrottu paljoa ei, mutta varmaan suunnilleen saman verran kuin Jamesista, joka onkin hyvä vertailukohta, kun on toinen Harryn vanhemmista. Lilystä jäi aika yksipuolinen kuva kyllä jos vertaa Jamesiin, josta paljastui hyvinkin monipuolinen ja inhimillinen - tai kuten kuvailit, inhottava ja aivoton koulukiusaaja - hahmo loppupeleissä. Olisi pitänyt varmaan saada peliin joku Lilyn vihamies niin johan olisi alkanut luuta lakaisemaan. :D
Muista tervehtiä alakuloisia lintuja
POISSAOLEVAINEN
Toistaiseksi lopullisesti.

Poissa suosanteri

  • Vuotislainen
Vs: Potterin klishee
« Vastaus #48 : Syyskuu 26, 2013, 12:49:06 »
Ihan vain yhtäläisyyksien vuoksi voisin suositella Orson Scott Cardin kirjaa Ender. Luin sen Potter- sarjan välillä ja samoja elementtejä tulee vastaan puettuna velhon viitan sijasta scifi- haalareihin :)
Ympyrän pinta-ala neliömetreinä ?

Poissa huispauskotka

  • Teddy Lupinin vaimo
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Se uniikki ja lahjaton.
  • Pottermore: MarauderHeart20696
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Potterin klishee
« Vastaus #49 : Heinäkuu 30, 2015, 00:00:21 »
    Vaikka rakastan Pottereita ja ne ovat sellaisinaan hyviä, täytyy silti myöntää että onhan niissä jonkin verran kliseitä.

    Jos nyt miettimällä miettii niin tuo mistä muutkin ovat maininneet eli Harryn ihmeellinen tapa päästä pinteestä jos toisestakin. Se on ehkä juuri niitä suurimpia mitkä itseänikin häiritsee aina välillä. Tosin olisihan sekin outoa jos itse päähenkilö kuolisi esimerkiksi GoF:ssa hautausmaalla (Vaikkakin olen aina halunnut lukea kirjan tai katsoa leffan mikä loppuisi päähenkilön kuolemaan), koska sarja olisi jäänyt lyhyeen ja onhan tämä seitsenkirjainen ratkaisu parempi  -  saa nauttia tarinasta pitempään! ♥

    Inhoan sitä kohtaa (olisiko CoS:ssä, en muista) missä Harry sanoo jotain sinne päin että "on aika kaivaa isän vanha viitta esiin". Hyi. Kuullostaa vain ärsyttävälle minun mielestäni. En tiedä.

    Sitten hyviä puolia: Row on onneksi antanut rohkelikkojen hävitä edes pari kertaa huispauksessa. 
 Rohkelikot voittaa aina kaikessa koska ah-niin-ihana  kultainen trio. Kiitokset siitä.
"Kaunis puukko rinnassa haavoittaa ruostuneen lailla"
-Apulanta