Kirjoittaja Aihe: Fantasiakirjallisuus ja alalajien selitykset  (Luettu 11793 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Toivo

  • Ankeuttaja
Fantasiakirjallisuus ja alalajien selitykset
« : Heinäkuu 23, 2003, 17:18:15 »
Ja muistuttaisin että TÄMÄ ON TIEDOTE, eli ei turhia viestejä, tack! /Ujiek

Risingshadow-foorumilta löytyy kattava valikoima kirjallisuutta: http://portal.risingshadow.net/index.php?option=com_library&Itemid=67

Monet kirjat eivät ehkä kaikkien mielestä ole edes fantasiaa, joten laitan mukaan myös fantasiakirjallisuuden jaotteluun käytetyt alalajit.

Selitetty fantasia
Tässä lajityypissä kaikille tapahtuneille mielikuvitukselliselle asioille löytyy järkevä selitys. Päähenkilö on saattanut esimerkiksi nukkua. Herätessään hän huomaa kaiken olleen unta. Lewis Carrollin Liisa Ihmemaassa-kirjan lopussa Liisa herää ja huomaa uneksineensa kaikki kummalliset tapahtumat.

Aikafantasia
Aikafantasiassa päähenkilöt siirtyvät jonkin portin avulla historialliseen aikaan. Siirtymän ei tarvitse tapahtua todelliseen ajanjaksoon, vaan aika voi olla  myös kuvitteellinen, esimerkiksi Atlantiksen mantereelle tapahtuva siirtymä.

Quest
Tarinan päähenkilö on matkalla etsimään pahaa tai pelastamaan maailmaa. Etsintäretken päättyessä seuraa jokin suuri tapahtuma, joka muuttaa maailmaa. David Eddingsin Belgarionin taru on hyvä esimerkki quest-tyyppisestä seikkailusta. Siinä päähenkilöt ovat jatkuvasti liikkeellä ja heidän lopullinen tarkoituksensa on palauttaa maailma oikeille raiteilleen.
 
Miekka ja magia
Tämä fantasiatyyppi oli aikaisemmin hyvin rasistinen ja seksistinen. Conan Barbaari oli mahtava soturi, eikä juurikaan kunnioittanut naisia. Tässä maailmassa nainen pärjäsi vain, jos oli miehiä parempi taistelija. Nykyään lajissa on myös paljon naisfantasiakirjailijoita. Margaret Weisin ja Tracy Hickmanin roolipelin pohjalta kirjoittamat Lohikäärmepeitsi -kronikat ovat tarinoita, joissa Miekka ja magia sekoittuu quest-tyyliseen seikkailuun.

Eläinfantasia
Tarinan päähenkilöinä ovat eläimet, joilla on usein pitkälle kehittynyt oma kulttuurinsa. Richard Adamsin Ruohometsän kansa kirjan kaniineilla on esimerkiksi monimutkaisia myyttisiä tarinoita sankarikaniinista, joka huijaa kaikkia vihollisiaan ja jopa kuolemaa.

Käänteis- ja rinnakkaismaailmat
Tässäkin fantasiatyypissä käytetään porttia apuvälineenä siirryttäessä maailmasta toiseen. Rinnakkaismaailmat ovat päällekkäisiä tai lomittaisia maailmoja. Philip Pullmanin Universumien Tomu -trilogiassa maailmojen välillä voidaan siirtyä käyttämälle tiettyä veistä, jolla pystytään leikkaamaaan portti ilmaan. Käänteismaailmassa meille tutut asiat ja yhteiskuntarakenteet on käännetty päälaelleen.

High Fantasy ns. korkea fantasia
Tässä fantasiatyypissä seikkailu tapahtuu kokonaan tai suurimmaksi osin kuvitteellisessa maailmassa, jota kutsutaan sekundaariseksi maailmaksi. Kokonaan mielikuvitusmaailmaan sijoittuvalla tarinalla ei välttämättä ole mitään yhteyksiä todelliseen maailmaan. Hyvä esimerkki on Terry Pratchetin Kiekkomaailma-tarinat. Meidän maailmastamme osittain kuvitteelliseen maailmaan siirryttäessä tarvitaan ihme, jonka avulla päähenkilö kulkee maailmojen välillä. C.S. Lewisin Narnia-kirjoissa porttina toimivat esimerkiksi sormukset tai vanha vaatekaappi.

Low Fantasy ns. matala fantasia
Matalassa fantasiassa seikkailu tapahtuu kokonaan meidän maailmassamme. Yliluonnolliset voimat ovat tungettelijoita, jotka ovat tulleet maailmaamme jostain sen ulkopuolelta. J.K. Rowlingin Harry Potter-kirjoissa yliluonnollinen elementti on jo valmiina meidän maailmassamme, mutta ihmiset eivät ole siitä tietoisia.


// Poistin vanhentuneen linkin & muokkasin otsikon kuvaavammaksi. ~Wend
 - Lisäsin uuden linkin - Toivo
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 08, 2012, 12:00:51 kirjoittanut Taru »

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Fantasiakirjoja
« Vastaus #1 : Tammikuu 20, 2007, 21:36:57 »
High fantasyn määritelmä kaipaa imo tarkennusta. Esim Discworld ei mielestäni ole paras mahdollinen esimerkki high fantasysta, koska high fantasylle on tyypillistä nimenomaan kerronnan vakavuus, jopa eeppisyys, ja perimmäisten kysymysten ja suurten maailman perusteita järkyttävien tapahtumien käsittely, usein hyvin mustavalkoisella valo vs. pimeä, hyvä vs. paha -teemalla. High fantasyn perusteokseksi voinee tituleerata Tarua Sormusten Herrasta, kun taas Discworld puolestaan kuuluu ennemminkin omaan alagenreensä, humoristiseen fantasiaan.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 21, 2007, 21:57:20 kirjoittanut Isilmirë »
Constantem decorat honor

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Fantasiakirjallisuus
« Vastaus #2 : Heinäkuu 07, 2009, 18:37:20 »
Suositukset (ja niiden pyynnöt) sopinevat paremmin topiciin Suosittele kirjoja vol. 2.
Constantem decorat honor

Poissa Liina

  • Kaihomieli
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Fantasiakirjallisuus
« Vastaus #3 : Maaliskuu 04, 2010, 22:11:27 »
Ja muistuttaisin että TÄMÄ ON TIEDOTE, eli ei turhia viestejä, tack! /Ujiek
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 08, 2012, 12:00:06 kirjoittanut Taru »
Soittaako lehmus, laulaako satakieli?

Poissa koipen

  • Scififisti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Fantasiakirjallisuus
« Vastaus #4 : Lokakuu 27, 2010, 19:23:25 »
Miekka ja magia tyypille kuvauksen perusteella parempi / alternatiivi nimi on Sankarifantasia (Heroic fantasy). Voi olla samanmoinen kuin korkea fantasia, mutta tarina sankari- eikä juonikeskeinen. Discworld taasen lienee vähän kaikkea: sarjan alussa parodia Sword and Sorcerysta, nykyisimmin parodia vähän kaikesta.

Tiedefantasia lienee vielä mainitsematta. Siis erittäin pehmeää (pumpulia) sci-fiä johon on lisätty runsain määrin fantasiaelementtejä, kallistaen vaa'an enemmän fantasiaksi. Tai toisin päin fantasiaa jossa on mukana myös juonen kannalta (?) tärkeää teknologiaa.

Toinen mikä puuttuu on taikamaa. Maa jolla ei ole mitään yhteyttä tosimaailmaan. Poikkeuksena High Fantasyyn voi olla kuitenkin kepeä luonne, kevyehkö tarina. Nalle Puh menenee tälle alueelle, jos hahmot olisivat ihmisiä.
nr: Douglas Adams / Linnunradan käsikirja liftareille