Aihe: Musiikki jota ei voi sietää

[mandella]

Mikä bändi tai biisi on sellainen mitä kuunnellessa tulee kova halu hakata päätä seinään? Ettei tule galluppia kertokaa, jos osaatte, mikä siitä tekee niin kauhean.

Ite en voi sietää Don Jonsson Big Bandia. Siinä on aivan kamala rytmi. Se vaan on jotenkin niin kamalaa, en voi sietää sitä. Silti se on pakko kuunnella kun se tulee radiosta... Tuskaa!

Lukitkaa jos tälläinen on jo...

// Siivottu rankalla kädellä 13.12.-07. - Villi Lohi
//Siivoilin 6.8.-08 :) -yhyy
//Muistakaahan perustelut tässä(kin) topickissa. :) Nakkelin kasapäin viestejä, joiden sisältö oli kutakuinkin "inhoon sitä, tätä ja tota, en tiedä että miksi" roskikseen, ja topic laihtui suorastaan huolestuttavasti. :< -Suru

[Kosminen Poro]

Roger Pontare. Roger Pontare. Oletteko kuulleet tästä häiskästä?



Kuvitelkaa ruotsalainen pelottava wannabe-intiaani, joka laulaa Suuresta Hengestä ja Äiti Maasta. Ruotsiksi. När vindarna viskar mitt namn...uu laa laa... pam pam pam... Eihän musiikissa sinänsä ole mitään vikaa. Siis sinänsä. Mutta ärsyttää sen epäaitous, "tekoprimitiivisyys". :p

Toinen ällötys - oikeastaan paljon pahempi - on ruotsalainen tanssimusiikkiyhtye Kindbergs. Kaikki laulut ovat samaa tyyliä, lyriikoissa haikaillaan rakkaan perään ja voivotellaan ja ihkutetaan. Donna, bella Donna, gör mig vild och kär i natt, visa mig allt du kann, låt mig leva här och nu! Donna, bella Donna... Se on jotain sanoinkuvaamattoman vastenmielistä. Kappaleita ei pysty edes kuuntelemaan kokonaan.

Näihin molempiin olen tutustunut kaverini luona, sen äidillä on molempien ällötysten levyt. Joskus kidutamme itseämme kuuntelemalla niitä. Ihan pakko.

Myös sellainen amispoppiautomusiikki on ällöä. Sellainen yksitoikkoinen jumputus, kenties ilman sanoja, jossa on tärkeintä vain se, että jumputus kuuluu mahdollisimman kauas ja häiritsee mahdollisimman monen mummon päiväunia.

Suomalainen räppikin tökkii. En tiedä, mikä siinä on. Mutta en vain pidä. Englannin- ja ranskankielinen räppi on paljon jotenkin "älykkäämmän" kuuloista.

Ää, myös juuri tuollainen massatuotantomusiikki, jota kAiKkI kUuNtEleE niiNQ. Se on vastenmielistä.

No joo, minun musiikkimakuni on näköjään aika kapea. Joinain päivinä kaikki muu paitsi New Age ärsyttää. Sekin joskus. 8)

Muokkelus:
Minun on pakko lisätä ällötyslistaan vielä Jope Ruonansuu. Se on jotain järkyttävän hirvittävän kammottavaa. Ja ärsyttävintä siinä kenties onkin, että ne biisit jäävät päähän soimaan. Argh, on sangen rasittavaa kun huomaa hoilaavansa viikon ajan: "Älä sinä itke, Ritke Forresteri, vaikket sukuasi yksin peri..." tjsp. Taikka: "Haluatko ostaa vokaalin? Vai kenties juoda piimää?" Urgh. >.<

[annii]

annii muoksii koko viestin. (Ihmetellen, missä kunnossa oli saanut edellisestä versiosta niin naiivin, perustelemattoman ja yltiömäisen teinin, ja miksi ihmeessä osaston aurorit olivat antaneet sen olla rauhassa.)

.....

Itse kammoksun lähes kaikkea suomiräppiä ja -hiphoppia, tosin siedän niitä sentään paremmin kuin parisen vuotta sitten. Odotan innolla sitä päivää, jolloin levy-yhtiöt, radioasemat, musiikin kuluttajat ja sen tekijät tajuavat kaikki ko. musiikkityylien ideat niin kulutetuiksi, että on parempi siirtää puhelaulu arkistokaappien kätköihin odottamaan uutta tulemistaan. (Mikä toivottavasti ei ole ihan heti...) Ehkä hivenen kärjistettyä, myönnetään.

Onhan suomiräpissäkin tosiasiassa erottuvia ja omaperäisiä artisteja, mutta silmiini on kuitenkin osunut aivan liikaa näitä tavallisempia tapauksia. Sanoituksissa luetellaan kaikki vanhat kliseet ja fraasit, kerrotaan kerta toisensa jälkeen samoista asioista, ja kertosäkeistöön lainataan pätkä iskelmää (tai jotakin siltä kuulostavaa) tietyntyylisellä naisenäänellä laulettuna. Siinä vaiheessa, kun säkeet eivät täyty, tai riimejä ei keksitä, kehitetään joukko uusia sanoja. Todella kätevää, muttei kuulosta järkevältä. Mutta jos joku keksii jotakin uutta ja saa homman toimimaan, olen valmis muuttamaan asennettani.

Samoilla perusteilla voisin teilata 98 prosenttisesti kaiken Kiss FM:llä soitettavan. Ulkomaiseen musiikkiin en nyt jaksa mennä, sillä sitä harvemmin muutenkaan kuuntelen. Huolestuttavan paljon on tässä männäaikoina ilmestynyt (Anssikelan suosion jälkitautina) tietyntyyppisiä omalla nimellään esiintyviä, laulavia miesartisteja kiekumassa rakkauden tuskasta yksitoikkoisen teknobiitin säestäminä. Hohhoijaa...

[Graveheart]

Empä tiedä kuinka montaa ihmistä minä tällä viestillä mahdollisesti raivostutan. Saatan välillä mainita joitakin vastenmielisiä yhtyeitä, joiden kannattajille annan pahoittelut jo nyt.

Kaikista eniten kertova termi sille musiikille, joka ottaa päähän, on yksinkertaisesti kaupallinen musiikki. En nyt metallistinakaan ole mitenkään "kateellinen" siitä ettei mielimusiikkilajini menesty niin hyvin täällä Suomessa tai missään muuallakaan, mutta alkaa lähinnä masentamaan siirappi-imelät söpöttelyt, joita kuuntelevat lähinnä massateinit suurimmissa määrin siitä syystä koska "kaikki kaveritkin kuuntelee sitä". Esimerkiksi Destiny's Childin yksi kappale jäi taannoin soimaan viikkojen ajoiksi päähän, kunnes tilanne kehittyi niin vastenmieliseksi että välillä tulin harkinneeksi itsemurhaa. Onneksi en enää muista miten se kappale menee. Pakosti väännetyssä musiikissa inhottaa lähinnä se, että artistit eivät tee itse kappaleitaan. Kohta niitä ei varmaan itse enää edes lauleta, musiikkivideoissa jonkun hipin ulinaa on äänitetty soimaan ja Christina Aquilera tjsp. vain irvistelee ylimeikatulla naamallaan ja heiluttelee takamustaan sinne tänne nyrkkeilykehässä...

Mitä radiokanaviin tulee, mielestäni NRJ:llä ja KissFM:llä on kaikista huonoimmat valikoimat. Joskus joutuu esim. koulussa jommankumman kanavan uhriksi sellaisissa tilanteissa missä radiota ei saa pois päältä; silloin tulee pantua merkille että yhden oppitunnin aikana (45 minuuttia) saattaa kuulla saman kappaleen jopa kolme kertaa. Kun kanavalla lupaillaan jotain raskaampaa musiikkia, niin eiköhän sieltä tule sitten jotain Lordia, sitä teiniäksä-nuorison tulkintaa "metal-musiikista" ... Voin hyvin kuvitella fiktiivisen puhelinsoiton sinne keskukseen, missä valitaan kuuntelijoiden tilaamat kappaleet.
Minä: *soittaa*
NRJ: Hyvää huomenta, tässä on Janne, minkäs haluat kuulla maailman suosituimmalta hittikanavalta, eli NRJiiltä...?
Minä: Huomenta vain... löytyiskö sieltä vaikkapa Sonata Arctican semmonen kappale nimeltä Weballergy?
Janne: Tuota noin... ei varmaankaan... olisko joku toinen kappale?
Minä: Jooh... Mitenkäs olis Children of Bodom - Angels don't kill?
Janne: Ei ole nyt valitettavasti... muita?
Minä: Kai siellä jotain on... Metallican Turn the page?
Janne: Ei me semmosia täällä soiteta...
Minä: No ompas teillä laajat valikoimat.
Janne: Eihän siinä mitään, onhan meillä täällä tämä Las Ketchupin käläkälä-holololo-jejejeje. Eihän siitä oo kun kymmenen minuuttia kun sitä viime kertaa pyydettiin soimaan, joten ei kai haittaa jos pistän sen taas...
Minä: Antaapa olla. Kuulemiin *klik*

Räp-musiikki on kanssa sellaista mitä en ymmärrä. Purkkapoppi on mielestäni huonoa musiikkia, mutta musiikkiahan se silti on, kun taas Hip hop-tyylinen räpätys ei kuulosta korviini musiikilta ollenkaan. En haluaisi sellaiseen sekaantua millään tavalla ehkä juuri siitä syystä kun en tajua koko hommasta mitään. Itse Räp-artisteja vastaan minulla ei mitään, paitsi sellaisia huumepilvissä kasvaneita joidenka "riimit" perustuvat lähinnä isotteluun ja omasta ihonväristään erottuvien ihmisten mollaamiseen. Joskus silloin tällöin näkee talk-showeissa vieraina jotain tunnettuja räppäreitä, jotka vaikuttavat ihmisinä aika rennoilta ja mukavilta häiskiltä, mutta järkyttää sellainen ajatus että tuokin ihminen, joka istuu vierastuolissa ja nauraa ja ottaa kantaa tavallisiin ajankohtaisasioihin, on joutunut yli kymmenen vuotta tekemään sellaista sekamelskaa ja jollain ihme tavalla saanut sitäkin kautta rahaa...

Empä arvannutkaan että tästä viestistä muotoutui näin pitkä. Joskus vuonna lanttu ja peruna, kun kuuntelin jonkinlaista Klamydian tapaista rokkia, saatoin kuunnella kaikenlaista mitä vain oli kuunneltavissa eikä verisuonia poksahdellut ohimolta pelkästään yhden kappaleen takia. Nyt olen nirsoutunut sen verran, että tekee kipeää jos joutuu pakkokuuntelemaan kaikenlaista kaupallista mäkätystä, mikä jää päähän soimaan niin että se irrottaa otteensa ajatusmaailmastani vain kirurgisin keinoin. En ole koskaan yrittänyt käännyttää ketään miksikään Underground Black Metal-örrimörriksi, ilmaisen täällä vain mielipidettäni, joka tuskin muuttaa kenenkään maailmaa.

[Ponzo]

Yleensä kaikki pop eli kaikki rakkausrenkutukset, mitkä tulevat yleensä radio Novalta. En voi kuunnella varttia pitempään. Ne kappaleet on niin imeliä että rupeaa oksettamaan. En osaa nimetä mitään yksittäistä,mutta pop ja iskelmät ovat kaikkein pahimpia. Niissä ei ole mitään sanomaa ja ne on tehty vain kaupallisessa mielessä. Eivätkä artistit osaa laulaa eikä bändi soittaa. Yleensä nämä myyvät itseään vähäpukeisuudellaan.

Räp on toinen mitä ei kuuntele mielellään. Mutta mieluummin sitä kuin poppia. Tätä musiikkia tulee RadioX:ltä (näillä leveyksillä ei kuulu mitkään muut radio kanavat ei auta kun kuunnella noita tai olet ilman). Olen kahvimukin kanssa samoilla linjoilla siinä että räp ei kuullosta musiikilta ollenkaan. Tyyppi vain lausuu jotain runon tapaista olevinaan jossain tahdissa ja taustalla vain pidetään tahtia. Jos tuo on musiikkia niin huonoa sellaista.

Olen myöskin kuullut että jotkut radiokanavat eivät tunne tai eivät suostu soittamaan kunnon musiikkia (kuten heavyä) koska se on liian rankkaa ja he saavat valituksia kun he soittavat niin sopimatonta musikkia. Yksikin tuttavani oli soittanut jollekkin radiokanavalle ja pyytänyt Stratovariusta. Ei pitu, se on liian rankkaa! Minun mielestäni se on kuitenkin sieltä kevyemmästä päästä heavy osastolla.

Elämäni kauhein kokemus musiikin saralla oli kun jouduin ATK-luokassa kuuntelemaan yhtäaikaa räppiä ja poppia! Parin kappaleen verran kestin,mutta sen jälkeen piti lähtee pois.

[sahh]

Tekno. Ei jumaliste, kun menee hermot joskus radion kanssa, kun jokaiselta normaalisti kuunneltavalta kanavalta tulee jotain ihme dancemusiikki-iltoja... -______________-

Kertakaikkiaan, en kestä pelkällä koneella tehtyä musiikkia, jossa sitten joku tunnistamattomaksi muokattu ääni toistaa yhtä tai kahta lausetta.

Ei, tämä ei tarkoita, etteikö koneita saisi käyttää musiikissa, ei missään nimessä. Mutta rajansa kaikella..

((Anteeksi, jos musiikkitermini ovat hiukan hakusessa, kesti erittäin kauan saada selville, mitä esim. nu-metal on, vaikka kuuntelen sitä lähes päivittäin...))

muokka.

PMMP:n tai mikä-nyt-ikuna-olikaan Rusketusraidat on ärsyttävin ja vastenmielisin kappale, jonka saan tällä hetkellä mieleen. Johtuu ehkä siitä, että se soi tuossa taustalla koko ajan >.<

[Amon Karnak]

Mua ärsyttää kun eri kappaleissa käytetään samaa taustasoundii. Kuten esim Nas- The Message, Sugababes- Shape ja Graig David feat Sting- En-Muista-Nimee. Niissä on niiiin samanlainen tausta!!!!
Se ärsyttää!!!!!!!!

Se tausta on alunperin Stingin "Shape of my heart" biististä, jota sitten nämä muut ovat samplanneet tai lainanneet. Mikäs siinä jos se on hyvä biisi. Itse kyllä pidän Nassin Messagestakin, mutta siis tuo Sugababesinkin biisi on jo periaatteessa cover, enkä itse ainakaan pidä covereita ärsyttävänä, jos ne ovat hyviä. useat cover-biisit ovat jopa parempia kun alkuperäiset. Kyllä noilla jokaisella Stingin lainaajalla on varmasti lupa siihen, muutenhan siitä nousis oikeusjuttu.

Mikä sitten on minun mielestäni ärsyttävää musiikkia? No, yleensä sellainen musiikki mitä kuulee liikaa ja jokapuolella käy hermoille. Sitten nämä trance-biisit jotka on saman toistoa putkessa ja kun ne kappaleet on usein niin perhanan pitkiä. Lisäksi jos ihmiset kuuntelee niitä vielä toistolla. Arfs.

En sinänsä vihaa mitään yhtyettä tai artistia yli kaiken. Tietenkin jotkut on ärsyttäviä, muttei se välttämättä tee musiikista niin ärsyttävää. Mutta kaikenlainen liiallinen toisto on hirveää. Monipuolisuutta. Sitä jään usein kaipaamaan.

[Yönlilja]

Ensimmäisenä tulee mieleen teknopoppi. Teknoa sinällään rakastan, mutta jos siihen liitetään hempeä biisi, siitä tulee hermoja raastavaa jumputusta. Älkää kysykö, sillä tämän suhteen olen pilkunviilaaja. Tietysti en yleistä, sillä inhoni on enemmän artisti- kuin lajikohtainen. Esim. Häpeäkeni pidän DJ Sammystä enkä siedä Darudea. Niin se vain on.

Lajikohtaisesti inhoan yhtä yli muiden: Räppiä. Sen voin sanoa aivan suoraan ja pihtailematta. En ymmärrä kyseisen lajityypin ideaa, en pidä sen toteutuksesta ja melodiaa näistä löytyy usein vain nimeksi. Rap-musiikki ei iske. Ei. Myös dance-musiikki on miltei sietämätöntä.

Tietysti minua(kin) ärsyttävät Las Ketchupin tyyliset renkutukset. Niissä kun ei tuuppaa olemaan mitään ideaa. Puhumattakaan näistä Xtinoista ja Britneyistä. Ja tietyistä poikabändeistä.
Kuten sanoin, olen enemmän artisti - kuin laji-ihminen.

[jenan]

Iskelmät. Lähinnä suomalaiset tai "suomalaiset". "Suomalaisilla" tarkoitan iskelmiä, jotka ovat alunperin olleet esim. englannin kielisiä, mutta ne on sitten käännetty suomeksi. Kun näitä versioita sitten kuulee esim. radiosta, puhutaan suomalaisen iskelmän huipputeoksesta.. Se ei taas oikein mahdu minun kallooni. Alkuperäiset kappaleet ovat joskus mielestäni suorastaan hyviäkin, mutta..
Oikeasti suomalaisten tekemät iskelmät taas ovat suurimmaksi osaksi niin puppua ja kun nämä iskelmälaulajatkin ovat kaikki semmoisia arjakorisevia ja jarisillanpäitä.. Perun kaikki pahat sanani Jari Sillanpäästä, loistavaa musiikkia :)
Joitakin poikkeuksia löytyy, mutta yleensä sanon ei kiitos suomalaiselle iskelmälle.

Tekno on taas toinen. Semmoista päätöntä jumputusta kun ei jaksa millään kuunnella, vaikka pippuria pureskelisi. Jumputijumputijumputi yeah baby jumputijumputi..
Ja jonkun dj bompagobban remixit suosituista [tai vähemmän suosituista] kappaleista ovat käsittämättömiä. Mitä turhaan vääntää kappaleesta joku pippurin diskoversio!

[Envu]

Inhoan räppiä. Kaikenlaista. Suomalainen on kaikista kauheinta. On ehkä vain yksi räpkappale josta pidän ja sekin on sen musiikkivideon takia. Räp on vain niin aivottoman oloista, sanoitukset ovat useimmiten ihan perseestä ja niin tekemällä tehtyjä kuin vain mahdollista.
Sitten inhoan teknoa ja sellaista. Mitä ideaa siinä on kuunnella jumputijumputimusiikkia, jossa ei ole hädintuskin edes sanoja?

En voi sanoa, että inhoaisin kaikkea poppia, mutta suurinta osaa. Joku vanha menettelee ehkäpä: pidän todella paljon Madonnan vanhemmasta tuotannosta, ja Queenista. Ainakin jos Queen lasketaan popiksi. Mutta en näe mitään muuta kategoriaa minne sen sijoittaisi. Mutta sellainen aivoton teinikanamusa. Noouuh.

[Katariina]

Mäkään en voi sietää purkkapoppia. Mulla on muutenkin niin rajoittunut musamaku. Mun mielestä musiikissa pitää oikeesti olla jotain sanomaa. Mä en voi ymmärtää miksi kukaan haluaa kuunnella sellaista "I love you, you love me"-tyyppistä teinipoppimusiikkia.
Jope Ruonansuuta inhoan myös. Tai no en ihan varsinaisesti, mutta siihen menee hermot. Pikkuveli on vielä sen suuri ihailija.
Ja kaikki mitä radio Suomelta tulee, suomalainen musiikki. Kyllä te tiedätte, sellainen iskelmä-tyyppinen musiikki. Ärsyttävää!

[Friikki]

Minä olen hyvin avoin musiikin suhteen. Kuuntelen melkein mitä vain.

Paitsi, että saan päänsäryn monista naisartisteista.

Esimerkkeinä vaikka ruotsalainen Emilia, joka tuli hyvin suosituksi Big big world-kappaleella. Minä en voi kestää Emilian ääntä, se on kamalaa kitinää ja vinkumista ja kurkkukiljuntaa. Puhumattakaan siitä, että biisien lyriikat ovat pusikosta ja kaikki kappaleet samanlaisia. Yyyhyi.

Suomalainen Kaija Koo, jonka kaikki biisit ovat toistensa klooneja. Sama melodia, samanlaiset sanat, aina rakkaudenkaipuusta ja miten ikävöinkään sinua rakas, tulisit takaisin, tuulikellot kilkattaa, ja kuka keksi rakkauden. En tykkää yhtään.

Ja kaikkien jumaloimat kaunottaret Britney Spears, Jennifer Lopez, Shakira ja Kylie Minoque. HYI. Melodiat saattavat olla ok, mutta ne massateineille tilatut kappaleet, sieluttomat mössöt ovat kammottavia.

Lisäksi oikein rankka mustahevimetallimikälie vie kuulon. Never!

[Tohvelieläin]

USAlainen R&B on muutamia poikkeuksia lukuunottamatta pelkkää vähäpukeisten naisten, ylibodattujen miehien ja kalliiden autojen esittelyä. Lauryn Hill ja Fugees on ihan OK., mutta onko se R&B:tä on toinen kysymys. Suomirap ja -hiphop on pahinta mitä musiikille voi tapahtua kun en kuuntele ulkomaistakaan. Pikku-G on pelkkä levy-yhtiön rahantekoväline. Brittiläinen dance ja saksalainen huumetekno on myös hirveää samoin kuin suomalainen iskelmätango. Kamalimman artistin palkinnon saa kuitenkin.................................................. ................
Jonna the ex-Gimmel! Kuulin katsoin tässä Suomen Virallista Listaa, jossa itse Jonna (ja ah niin sikasöpö Pikku-G) olivat vieraina. No piti tietenkin näyttää Jonnan video ja olihan se kokemus... Kokemus siitä miten alas ihminen voi vajota.

Vain minun mielipiteeni hänen äänityksestään- Ihmisenä en häntä tunne.

[Helppo muistaa]

miun mielestä kaikista rasittavinta musiikkia on elokuva musiikit! ne amerikkaliaset action-leffat joissa sama taustamusiikki toistuu jokaisessa toimintakohtauksessa; kuten Mission Impossible, Bondit...jne. tai sitten samankaltaisten elokuvien rakkauskohtaukset joissa enkelöidytään ja hehkutetaan, ja taustalla soi jonkun kimeä-äänisen naissolistin kamala rääkynä tai ulina. en vain pysty sietämään niitä!

[Amon Karnak]

Ite en voi sietää Don Jonsson Big Bandia. Siinä on aivan kamala rytmi. Se vaan on jotenkin niin kamalaa, en voi sietää sitä. Silti se on pakko kuunnella kun se tulee radiosta... Tuskaa!

Pakko puuttua vielä tähänkin. Don Johnson Big Band on muutakin kun se yksi biisi. Oletan että tarkoitat "One mc, one delay"-biisiä. Siinä on vähän omaperäinen rytmi eikä sen levyn muissa biiseissä ole saamaa rytmiä. Hassua että voit tuomita koko bandin yhden kappaleen perusteella jonka olet kuullut radiosta. Rasittava asenne.

[Zhenoa]

Yritän olla pahemmin fleimaamatta. Yritän.
Se mitä todellakin karsastan on R'n'B (spelling?). Kuuntelen mielelläni 'rankkaa' musiikkia joka herättää vahvoja tunteita, mutta valjurytminen ja valjuilla äänillä laulettu R'n'B on mielestäni täysin turhaa. Puhumattakaan sen ympärille kasvaneesta tisi ja pyly-kulttuurista. Siitä ei hyvää seuraa *vilkuilee ikkunasta ulos naapurin tyttöjä..*.
 Toisena inhokkinani tulevat rap, hiphop ja latinomusa. Sinänsä niitä vastaan minulla ei ole mitään, vähemmän minä esimerkiksi Eminemistä ärsyynnyn kuin Mariah Careysta, mutta mielestäni gettopaasaaminen sekä rapin homovastaisuus ovat vähintäänkin typeriä. Kaiketi niilläkin on oma kaunis idealisminsa, mutta minulle se on jäänyt täysin epäselväksi. Musiikilla pitäisi olla kunnollinen melodia, iskujumputus ja huutaminen eivät nosta mitenkään miellyttäviä fiiliksiä. Latino on pelkästään ärsyttävää.


Arvostan yhtyeitä jotka itse tekevät musiikkinsa alusta loppuun, minkä takia inhokkilistalleni kuuluvat myös monen monet poppibändit. Muuten epäarvostukseni syyt ovat samat kuin R'n'B:llä (ei, en kuitenkaan väitä että pakanahevi olisi pikkutytöille yhtään sen terveellisempää kuin Britney Spears).

Iskelmät ovat selän jatkeesta. Toki osa niistä on kuunneltavia pelkän korniutensa ansiosta (etenkin autoreissuilla), mutta en niistä kyllä mitään kiksejä saa.

[Serbeth]

Joo.

Rap - Mitä tahansa saatte sanoa, ei iske.
Tässä on juuri tuo sössöttävä puhe ja varsinkin suomalaisessa kulttuurissa sitten kuvitellaan olevansa jotain ämseitä ja gangstoja.
Hoetaan joka säkeessä samaa, kuinka rakastuttiin ja petettiin ja niin. Juuri tuo ärsyttävä komppi ja mitäänsanomaton pauke.
Tietysti räppi on musiikkia ja monelle rakasta, minä vain en näe sitä kuunneltavana listoillani.

Amerikkalaisrokki -
Hyviä esimerkkejä kaupallinen metalli Audioslave. Toiseksi voisin nostaa nu-metallisti-Linkin P:n, vaikkei kyseinen yhtye rokkia/metallia takaakaan.
Audioslavessa haittaa asiantuntematon tuplaabasarijyystö.
Linkin Parkia monet sietävät tuommoisen musiikin ystävinä, itse en vain pidä.

[iidba]

Olen pienestä pitäen rakastanut musiikkia. En kaikkea kyllä.

Esimerkiksi rock on kamalaa. Hyi yäk, en vain tykkää.
Samoin teinipoppi, tykkään vielä vähemmän kuin edellisestä. Niin ja teinipoppia on mielestäni Britney, Mariah, Gimmel... ne jotka eivät tee itse musaansa/sanoituksia.
Klassinen musiikki. Sen tahdissa ei voi tanssia nopeasti, sen mukana ei voi laulaa. Liian kirkkomaista muutenkin.
Heavymetal. Joku voi tästä diggailla, mutta itse en voisi kuvitella kuuntelevani esim. Slipknotia/Kornia/jne. Pienet ja heikot korvat särkyy :P

Enimmäkseen kuitenkin olen melko kaikkiruokainen musiikin suhteen, vaikka rap onkin parasta ja sillä tavalla. Kyllä rap minun mielestäni ainakin on musiikkia... ihan yhtä lailla sekin on musiikkia kuin "örinähevi".
Ymmärrän että ne ovat mielipiteitänne, mutta joskus vain miettii että mikähän mahtaa olla syynä.

[Freya]

No Gimmel ehdottomasti. Sitä en kertakaikkiaan kestä kuunnella. En ole alun alkaenkaan pitänyt koko bändistä saati sitten niistä lauluista joista yksikään ei ole lähellekään sellainen mistä voisin pitää.

Shakira. Hänelläkin on vain yksi muita parempi laulu [Whenever] ja siihenkin kyllästyin täysin muutaman kuuntelukerran jälkeen. Lisäksi joissain kappaleissa ärsyttää se haitarimusiikki tai mikä lieneekään. Ja en vain pidä hänen äänestään, vaikka eihän hän itse sille mitään mahda. Ei vain ole sitä sorttia joka iskisi minuun.

En nyt ala enää muita bändejä/artisteja tässä mollaamaan koska en edes ole varma mikä oli kenenkin kappale. Sen verran voin vielä törkeästi yleistäen mainita suorastaan vihaavani kaikkea sellaista musiikkia missä paukutetaan rumpuja tauotta ja karjutaan täysillä törkeyksiä kunnollisen laulamisen sijaan.

[Sparkle]

Mielenkiintoinen aihe... nimittäin kun rupesin miettimään, niin huomasin ettei minulla juurikaan ole sellaista "en voi sietää" -musiikkia. Tässä tulee poikkeukset:

-Tina Turner ja Eros Ramazzotti. Siksi, koska Radio Nova soittaa sitä koko ajan.
-Telex, Disco, ym. määintäpoppi joka sisältää kaiken maailman "levottomat prinssit" ym. ällötykset.

Muuta en oikein sitten keksikään. Shake-ass -musiikki, rap, suomihiphop, suomirock (joutsenlaulutkin mukaan lukien)... kaikki menee. Nylon Beatia kuuntelen autossa ja samaan hengenvetoon menee kaikki listahititkin. Kuuntelen tarvittaessa myös heviä, vaikken siitä oikein välitäkään :p.

Maailmassa on kyllä niin paljon ärsytyksen aiheita, etten oikein jaksa tehdä musiikista sellaista. Maailmaan mahtuu kyllä musaa. En nyt yritä olla mikään "mä rakastan niinq kaikee musaa mitä on!!1" mutta nyt tuntuu jotenkin olevan muodikasta vihata listahittejä, mitä en tajua. Ja helppoa kuunneltavaa halveksitaan muutenkin. Tietenkin, jos saan itse päättää niin musa asettuu suomirock-brittipop -akselille, mutta en minä jaksa koko ajan vaihtaa radiokanavaa autossa jos sieltä ei satu tulemaan täydellistä musiikkia. Korkea ärsytyskynnys tässä tapauksessa.

[Nelli]

Siedän melko hyvin kaikenlaista musiikkia. Aika turhaa käyttää energiaansa vihaamaan musiikkia. Musiikkia, josta joku ei pidä, on aina ollut ja tulee olemaankin.

Ehkä ainoa musiikki, josta saan päänsärkyä, on trance-jumputus, jota kaverini sattumoisin sattuvat rakastamaan. :P Biisit ovat samanlaisia, todella pitkiä ja erittäin puuduttavia. Kaverini aina sanovat "Hei, nyt tulee hyvä kohta." Minä tietysti korva tarkkana kuuntelen, mutta normaalisti en erota mitään eroa, saati sitten 'hyvää kohtaa'.
Annan kavereideni pitää tästä musiikista. Toki itsekin pystyn sitä kuuntelemaan, mutta jos on mahdollista valita tämän ja minkä tahansa muun musiikin välillä, niin valitsen sen toisen.

Kaikki muu musiikki meneekin melkeimpä mukisematta. On tietysti sitten niitäkin artisteja/bändejä, joista pidän erityisen paljon. Uusimpana villityksenä räppi. Ennen tätä vihasin (siis todella vihasin..), joten ymmärrän kyllä näitä räpin vihaajia täälläkin. Nykyisin kuitenkin räppi on mielestäni melkeinpä parasta musiikkia. Eminem, DMX, The Roots, Dickes B (vähän saksalaistakin mukaan :D) ja jopa suomiräppi menee (RDN, Fintelligens, Spesialisti jne.). Juu, vähän aiheen vierestä..

Tuli vaan mieleen, että jotkut täällä ilmottavat vihaavansa musiikkia, jota artisti/bändi ei ole itse tehnyt. Kysymys kuuluukin, että erottaako sen sitten niistä kappaleista? Siis jos kuulee vaikka kappaleen ensimmäistä kertaa, niin pystyykö sanomaan, onko esittäjä tehnyt sen itse? Vai pitääkö ensin ottaa esittäjästä selvää, onko itse tehnyt biisinsä, ja sen jälkeen voi vasta alkaa pitämään/vihaamaan..?
Siis kyllä minäkin arvostan enemmän artisteja/bändejä, jotka itse tekevät biisinsä, mutta kyse olikin musiikin pitämisestä ja vihaamisesta.

[Hattara]

Elikkä. Pyrin laajentamaan musiikintuntemustani jatkuvasti ja musamakuuni mahtuu useita eri genrejä (miten senkin nyt ottaa).

Mutta metallimusiikki ei todellakaan ole minulle tehty, ei ainakaan suurin osa siitä mitä metallimusiikki edustaa. HIM menee, eli tällainen lovemetalli-tyyppinen musiikki on kaunista. Ja jos sanoisin, etten pidä musiikista jossa käytetään ääntä, karjutaan ja huudetaan, ei se olisi totta, sillä joistain sellaisistakin bändeistä pidän. Huonot lyriikat eivät minua kiinnosta, kuten sellaiset "oh baby, oh oh" -jumputukset. Ja minulle on tärkeää, että artistit tekevät itse omat kappaleensa, musabisnes on jo muutenkin tarpeeksi täynnä tuotteita. Teknomusiikkikin on alkanut ärsyttämään. Nimittäin akustiset soittimet ovat kauniita, konetaustatkin menevät, jos ne eivät herätä liiaksi huomiota (tai siis, etteivät ne häiritse minua liikaa ^^). En nyt halua alkaa erottelemaan ketään inholaulajiani, sillä monilla artisteilla on todella upea ääni, vaikkein heidän musiikistaa liiemmin pitäisikään. Suomi-iskelmät eivät myöskään ole minun juttuni, mutta niitäkin on niin monenlaisia... tämäpä on vaikeaa.

[siunattu]

minä en voi sietää teknoa, kun sitä kuulen. tulen merisairaaksi, kun lauluissa lauleta, ei voi kuunnella sanoja tai mitään, eikä niissä ole mitään sanomaakaan. (kyllä minä tiedän että se kuuluu siihen tyylin, en vain satu pitämään siitä pätkääkään. ) kai ymmärrätte? onneksi sitä harvoin kuulee radiosta tai mistään.

toinen mitä en voi sietää, on hutaistu, mitään sanomaton purkkapop, voisiko sitä edes musiikiksi sanoa? muutama kauniiksi muutettu teinityttö laulaa setien ja tätejen tyylillä suunniteltuja yhteensopimattomia riimuja epäonnistuneesta rakkaudesta ja pettämisestä. tuskin. ei se enempää perusteluja tarvitse.

tekno + purkka. :)
sekavaa.

[Lils]

En voi sietää metallia. Veljeni kuuntelee lähes jatkuvasti metallimusiikkia. Mielestäni se on inhottavan ahdistavaa. Sanoistakaan ei saa aina kunnolla selvää... Ainakaan niiden bändien sanoista, joita veljeni suunnilleen 24/7 kuuntelee. Pidän iloisemmasta musiikista, sellaisesta jonka sanoista saa selvää. ^^

*yskäisee* Kuuluukohan Nightwish metallimusiikkiin? Nighwishistä nimittäin pidän kovasti. ^^

[Darkkis]

Huomaan etten ole aikaisemmin perustellut kantaani juurikaan (ollenkaan) Koen tarpeelliseksi ainakin yrittää korjata tämän virheeni, jos jotenkin onnistuisin siinä, mutta saa nähdä onnistunko.

Minä siis en pidä Rap musiikista, mutta miksi onkin jo vaikeampi kysymys. Koen jokseenkin ettei Räppärin tarvitse juurikaan osata laulaa.
Miksi ajattelen ettei Räppärin tarvitse osata laulaa. Räp tuntuisi olevan vain sanoja peräkkäin. Sanoja jotka sanotaan ei lauleta. Yksikään Rap kappale ei ole vielä saanut selkäpiissäni kulkemaan kylmiä tyytyväisyyden väreitä musiikin (tai sanojen) takia. Saman tyylisyys kyseisessä musiikissa ei oikein saa minua innostumaan. Rap kaipaisi mielestäni enemmän värikkyyttä, tai sitten siitä pitäisi karsia pois se vähäkin värikkyys. Toisaalta se tuskin saisi minua muuttamaan kantaani. Olisin valmis pyörtämään puheeni, jos kuulisin täydellisen mainion ja upean kappaleen. Rap keskittyy mielestäni liikaa laulajaan, ja se on (minun mielestäni) paha puute. En toki hyväksy sitäkään jos laulu jätetään taka alalle.

Viestini lopussa suluissa oleva herttainen toteamus "Örinähevi kunniaan" Taisi olla viehättävän mieleni aikaan saannos jota en kenties miettinyt loppuun asti sen siihen kirjoittaessani. Heavymetal - Örinähevi kuten ystäväni totesi - on kuitenkin tavallaan osaksi se minun musiikki tyylini. Deat, Black miksi siis ei Heavykin? Voisin kai todeta tuon "Örinähevi kunniaan" toteamukseni olevan joku mielessäni syntynyt ajatus ihmisten samanlaisuudesta ja tietenkään en itse olisi valmis menettämään mitään eli kaikkienhan pitäisi tulla kaltaisiksseni ja mm. pitää metallista. En sanoisi, että Metal olisi välttämättä jonkun muun silmissä tai korvissa parempaa kuin muu, mutta kyseessähän oli minun viestini ja minun mielipiteeni, ja näin ollen koen ettei tuo viaton sivuhuomautus "Örinähevi kunniaan"  on sanoisinko täydellisen oikein jos se on minun viestissäni ilmenevä minun mielipiteeni, jonka halusin tuoda julki.

Ehkä viestini oli kenties hieman tuomitseva tai muuten sellainen, josta joku muu ei ehkä saanut esille ideaani, mutta se on osaltaa minun tapani kirjoittaa. Omituista höpön nöppöä, jos sallitte tuon ilmaisun.

Olin siis laiska ja en viitsinyt ruveta luettelemaan tuhatta ja yhtä bändiä/laulajaa jotka nyt ovat kovan hypetyksen kohteena, ja itse en näe sille syytä. Mainitsin Gimmelin, josta en pidä, ja jota en suuremmin muutenkaan kunnioita. Kwanin taisin myös mainita, ja nähtävän erheellisesti oletin näistä ymmärrettävän mitä ajoin takaa. Että voisin välttää kysymyksen miksi en pidä Gimmelistä vastaan, että en pidä siitä miten se koottiin. Voisin kuitenkin hyväksyä musiikin ja kuunnellakkin sitä jos se olisi hyvää, mutta sitä se ei ole.

Toivottavasti sain tällä kertaa selitettyä hieman paremmin mitä tarkoitin.

[Tohvelieläin]

Rap-musiikkia en siedä useista syistä. Se on tuotteistettua, amerikkalaista, kappaleet toistavat itseään... kappaleissa ei ole edes kunnollista säveltä.

Olen muutenkin ihmetellyt miten rap-artistit mainostavat olevansa köyhiä ja asuvansa ghetoissa, mutta kun katson mtv:tä näen miten joku räppäri taas esittelee hienoja autojaan, korujaan, ökyasuntojaan ja biljardipöytiiään. Uskottavuus kärsii. Ja Pikku-G on ääriesimerkki. Pääkaupunkiseudun kakara pukeutuu hienoihin vaatteisiin ja tekee yhteistyötä kapitalismin ääriesimerkin McDonaldsin kanssa.

Mutta tuomitsen vain 99.9% rapista. Hyviäkin esimerkkejä löytyy.

[Zhenoa]

Tätä ketjua on muuten hirmu mielenkiintoista lukea. Eniten inhot silmilleen näyttäisivät saavan purkkap0p, räp ja m3talli. Huvittavinta olivatkin juuri  nuo perustelut. "Mitä järkee että.."-lause näkyi kaiketi useimmissa postauksissa. Myös näemmä melodiaa ja selkeitä sanoja kaivattiin (..joiden puutteesta eritoten metallia syytettiin eniten). Selkeästi mielipiteet perustuivat vain muutaman kappaleen kuunteluun, mikä ei tietenkään missään tapauksessa anna täyttä ja oikeudenmukaista kuvaa koko genrestä.

Ehdottaisin, että enemmän musiikkityylejä *tuntevat* henkilöt aloittaisivat pari ketjua liittyen eritoten tässä ketjussa bashattujen parhaisiin puoliin (niitä ei kohtalainen haku juurikaan löytänyt). Minusta olisi ihan mielenkiintoista kuulla mikä esimerkiksi itseäni ärsyttävissä aar-en-bii:ssä ja hiphopmusiikissa muita ihmisiä taas innoittaa.

[Kleio]

Okei, no mä en pidä esim. hevistä, teknosta, suomi-iskelmistä ja poikabändimusta, koska nuo musiikkityylit ei vaan anna mulle yhtään mitään. Ne vaan on ja ärsyttää koska mun korvissa ne ei kuulosta hyvältä, enkä mä voi ymmärtää miten ne jonkun muun korvissa kuulostaa. Mutta ei ne kuitenkaan vielä saa mua päätä seinään hakkaamaan.. Siinä onnistuu vain muutama artisti:

Tom Jones. Hrr, mulla menee vaan kylmiä väreitä kun mä kuulenkin sen äänen! Mä en pidä sen äänestä, mä en pidä sen tyylistä, enkä sen musiikista. Vaikea tarkemmin selittää, että mikä siinä niin inhottavaa on, mutta kai se on se sellainen lipevä imelyys, ja se karhean korkea ääni.

Tina Turner. Naispuolinen versio Tompasta. Käheä ääninen lipevyys. Luulee olevansa upea ja seksikäs, mutta mun silmissä näyttää lähinnä naurettavalta. Ja mä en vaan kestä sitä sen ääntä.. Se on jotain uskottoman kamalaa kuunneltavaa.

Maija Vilkkumaa. En vihaa yhtä paljon kuin kahta edellistä, mutta aiheuttaa tuskantunteita myöskin. Jälleen se käheä ääni on se joka mua kammoksuttaa.. Ja Maijan laulutkin on niin sellaisia.. kuin kitiseviä pikajunia. Kiitää kiljuen ja kovalla vauhdilla eteenpäin ja jättää jälkeensä päänsäryn.

Lordi. En pidä tälläisistä imago-hömpötyksistä. Haluan tietää kuka laulaa, enkä nähdä pelkästään jotain örkkiä. Laulut on ihan mitäänsanomattomia ja jotenkin niin teennäisiä. Ja ne sanat.. loppuikohan pojilta kesken mielikuvitus vai enkunkielentaito.

Ja viimeisen kastiin kuuluvat sateisten sienien tavoin alati ilmoille putkahtavat suomalaiset miespopparit. Kaikki Jore Marjarannat, Petri Munckit, Juha Tapiot, Samuli Edelmanit sun muut vastaavat.. Ensinnäkin, ne kaikki kuulostaa niiin samalta, että miten ne voi erottaa toisistaan? Toiseksi, se niiden musiikki on niiin tylsää ja tavanomaisen suomi-iskelmäistä. Ja kolmanneksi ne sanat on niin naiveja.. Mitä silmät ei nää? Mun sydämellä on kypärä? Levoton prinssi? Argh! Mihin jäi mielikuvitus ja kekseliäisyys? En vaan kestä.

[Antura]

Right, mun on pakko sanoa, että inhoan r´n´b:tä, löysää poppia sekä löysää rappiä. Löysällä tarkotan sellasta epämiellyttävää, laiskaa, seksillä tehostettua vonkumista ja ähkintää narinaäänellä. Esimerkkinä nyt joku r'n'b tähti tai vaikkapa Aguilera. Mulla on kaikkien mielestä karsea musamaku, kun kuuntelen "vanhoja", kuten Stingiä, sekä heviä, mutta mun mielestä ne on AITOJA, ja ihmiset todella OSAA.

[Mai]

Ensiksikin on mainittava se poppi. Lauluäänet ovat yleensä sellaisia jotka eivät ole mitenkääne erikoisia, aivan kuin kaikille poppareille olisi painotettu että heidän täytyy kuulostaa samalta kuin muidenkin. Ja yleensä tässä musiikki tyylissä on kevyet ja mitäänsanomattomat sanat, hyvänä esimerkkinä Gimmel. Poppia tulee kuunneltua ainoastaan silloin kun on kunnon aivot-narikkaan-fiilis.

Tekno yms konemusa, en pidä sitten yhtään. En pidä edes musiikkina, älkää kysykö miksi se ei vain kuulosta siltä.

Rap, ainut räppäri josta pidän on Eminem, siinä on jotain mistä pidän. Rap kipaleissa ei tunnu olevan mitään musiikkia taustana. Jotain jumputusta vain.

Ja jostain syystä en pidä tyttöbändeistä enkä yleensäkkään naislaulajista, en tiedä mistä tälläinen fobia on tullut. Poikkeuksia toki löytyy.

[Gawd]

Itseasiassa, olen mielestäni aika avoin musiikin suhteen. Kuuntelen lähes mitä vain, mikä kuulostaa mielestäni tarpeeksi hyvältä. Eli minulla ei ole suosikkibändejä, vain suosikkikappaleita.
Ja tietenkin ihan vähän inhokkikappaleita, eli basically kaikki mikä menee enää hieman hevimmäksi kuin In Flames. Ja minusta tuntuu että CoB ei ole yhtä heviä^^;;...mm, mitä se nyt onkaan. Termeistä en tiedä, kuuntelen vain musiikkia. <- tarkoitetusti pöhkö lause. (toivottavasti.)
Sitten minulla on ongelma monia Gimmelin ja Nylon Beatin kappaleita kohtaan.
Ja Sex Pistolsin ja Nirvanan kappaleista en ole kuullut niin paljoa, mutta voin kai sanoa että ei se taida ihan täysjärkisten musiikkia olla. Mutta min pidän silti parista kappaleesta (esim. God Save The Queen), ja armastan Johnny Rottenin aksenttia^^. Tou, hän ei obviously osaa laulaa.
Tosin, minä inhoan pilakappaleita. Ihan totta, kuka voi kuunnella jotain Anssi Kelasta muunneltuja Tony Halme - kappaleita?
Mutta niin, voisi tosissaan luulla että mihin tahansa voi tottua.
Gawd
muokkii
Olen omena, niin, voi luoja olen omena.-_-;;;;

[Starpiks]

Kaikista eniten kertova termi sille musiikille, joka ottaa päähän, on yksinkertaisesti kaupallinen musiikki. En nyt metallistinakaan ole mitenkään "kateellinen" siitä ettei mielimusiikkilajini menesty niin hyvin täällä Suomessa tai missään muuallakaan---

Minä: Huomenta vain... löytyiskö sieltä vaikkapa Sonata Arctican semmonen kappale nimeltä Weballergy?
---
Minä: Jooh... Mitenkäs olis Children of Bodom - Angels don't kill?
---
Minä: Kai siellä jotain on... Metallican Turn the page?

 Ensinnä haluisin huomauttaa että itse en fanita mitään bändiä vaan kuuntelen mitä kuuntelen. Mutta sen verran piti huomauttaa että jos ihan pokalla menet väittämään etteikö Children Of Bodom olisi nykyään kaupallista, niin huhhuh. Metallica ei nyt enää, parhaat päivänsä jo nähnyt [siis kaupallisessa mielessä katsottuna] ja Sonatasta toivon ettei siitä ikinä tulekaan mitään kaupallista.


 Ja nyt sitten ihan tpciin. En yleensä kuuntele bändejä tai artisteja vaan musiikkia eli voisi kai sanoa ettei ole mitään musiikkia jota en sietäisi. Mutta ehdottomasti kaikki Jope Ruonansuun tapaiset ja Oranssi [ruma sana, sensuroin itse] jne, tämä "härmäläisparodia", ei missään nimessä. Niissä lauluissa ei vain ole mitään. Sanat ovat täysin merkityksettömät, eikä melodioissakaan kehumista ole. Toisekseen, koska ne on tehty huumorimielellä, kertoo minulle ainakin sen etten hirveästi arvosta ko. artistin/bändin huumoria.

 Toinen on sitten dance. Yksi kappale menee, toinenkin, kolmaskin voi mennä, jos siinä on edes jotain sanoja. Mutta jos koko ajan tulee vaan sanatonta jumputijumputiperseenjarintojenheilutusmusiikkia niin alkaa kyllä keittämään. Siinä on musiikkilaji jota en ikinä opi ymmärtää.

 Kolmantena kai voisi mainita hevi/metalli. Pari kaveriani kuuntelee sitä joten jonkun verran on täytynyt oppia sietämään. En edelleen ymmärrä mitä järkeä on kuunnella biisejä, joissa sanat oppii kuulemaan vasta sitten kun ne lukee sieltä vihkosesta JA kun on kuullut ko. biisin n. 10 kertaa. Ja ne sanat? *tahtoisi sanoa jotain todella värikästä ja painavaa niiden omaperäisyydestä ja monipuolisuudesta mutta sensuroi itsensä taas* Kiteytettynä kuitenkin, ne sanat eivät hirveän omaperäisiä ole. Jokainen laulu kertoo jostakin kivusta, joko maailma satuttaa, joko rakkaus satuttaa tai muuten vain on huono olo. Minulla ei periaatteessa ole mitään tuollaisia lauluja vastaan, en siis ole sellainen "jee, kuunnellaan vaan jotain ilosta purkkapoppii!11" mutta en oikeasti ole törmännyt hirveän moneen bändeihin, jotka saisivat sanoihinsa jotain omaperäisyyttä. Ne jutut on vain kuluneet. Jokainen bändi hokee samaa asiaa, uudestaan ja uudestaan.
 
 Tosin se on myönnettävä että Nightwishille kunnioitusta, heillä on kyllä niin oma juttu että täytyy vain kadehtia. Niissä sanoissa oikeasti on jotain eikä musiikkikaan ole samanlaista vaan... Nightwishmaista. Pidän myös jonkinverran Sentencedistä, vaikka heillekin miinuksia annan sanojen-ei-aina-niin-hirveän-omaperäisyydestä. Ja juu, tiedän kyllä että Tuomas lainailee hirmuisesti kaikkialta juttuja lauluihinsa, mutta se onkin se miten sen tekee. Sonata on muuten yksi myös, siinä on joku tietty outous joka iskee (tosin toivon ettei se ikinä iske suureen yleisöön).

 Hmm, meni jo hieman offiksi.

Muoks: Kahvimuki, ok, ymmärsin siis hieman väärin aiemman viestisi ^^

[Graveheart]

En sitä menisi kieltämään, etteivätkö nuo mainitsemani esimerkit olisi hyvin uponneet ihmisten suosioon. Pointtina oli alunperin se, että esim. Children of Bodom, Sonata Arctica tai Metallica - jotka ovat varsinkin omassa elementissään hyvin tunnettuja kokoonpanoja - ovat KissFM:lle, NRJ:lle sekä mahdollisille muille suosituille radiokanavoille joko liian masentavaa, agressiivista tai jollain muulla tavalla nuoria turmelevaa tavaraa. Tosin olisihan se parempi, ettei Metal-musiikki muotiin koskaan tulisikaan, parempihan sitä on kuunnella vaikkapa oman pölyisen huoneen nurkassa sijaitsevassa pimeässä komerossa, kuin missään discossa.

[Mc Puuhto]

TÄÄ ON NIIN MUN AIHE!!!

Olen aina mollaamassa toisten mielestä mukavan meneviä piisejä ja kerrankin saan rauhassa tehdä sen ja perustella kantani.

Inhokkilista:
1. Shaggy -kaikki sen musa, pahin: Angel.
  Äijä molottaa kamalalla äänellä jotain nothingia ja välillä joku käy mylvimässä rumasti taustalle: You are my darling angel... YÖK YÖK YÖK!

2.Suomi-yhtyeet: Kolmas Nainen, Mamba ja ERITYISESTI
  SUURLÄHETTILÄÄT!!! Hirveää renkutusta, yleensä keskeneräisen kuulosta, mieslaulajat hönkäilevät jotain olematonta sanomaa: beibi tuu takas... Riimit ovat maailman väkisimmin (voiko noin sanoa) tehdyimpiä: Mietin kuinka tosissani silloin rakastinkaan sinua... Mahdatko sä ajatella minua... PLAAH.

3. Jaetulla sijalla: Atomic Kitten: You can make me whole again ja Aika: Hear me now... Jälleen a) ei sanottavaa (pliis, ne sanat on säälittävät, ei edes loogiset...) b) ei musikaalisia lahjoja. Tätä en osaa sen enempää perustella, koska en oikeasti kestä miettiä niitä piisejä.

4.CHER!!! Oh my... Tää olis kuulunut kakkossijalle. Unohdin vain. No, en jaksa muuttaa enää. Cherin biiseissä kun ei ole vikana pelkästään hirveät sanat ja kamala jumputus-musa niiden taustana (sen tekoviuluja ei voi sietää) vaan muijalla on vielä maailman hirvein ääni, siis heti Shaggyn jälkeen. Eikö se olekin hirveä, eikö olekin?! Puistattaa ajatellakin.

5. David Charvet... Ei osaa laulaa, kamalaa...

Ja sitten on paljon inhoa jumpunpumpun musaa mutta en jaksa luetella kaikkia enkä edes tiedä kaikkien nimiä... Justin ja kumppanit, kyllä te ne tiedätte. Nykyinen r'n'b (peppu-tissimusa) on järkyttävää, kaikki samanlaista, ja teinipeelo-piisit eivät minuakaan viihdytä... Inhosin ennen kaikista eniten Apulantaa enkä vieläkään tykkää siitä, koska on minusta ärsyttävän nyt tehdään angstia -musaa.

Muokkaan jos muistan lisää... Mikä on hyvin mahdollista. HYVIN mahdollista.

*kärsii jälleen valtavia sisäisiä tuskia siksi että on olemassa niin paljon huonoa musaa*

Ps. Yksi sana: Vengaboys.

[suosanteri]

Klubitanssimusiikki: kasvottomat dj- tyypit vetävät 10 minuutin biisejä jotka pahimmillaan on vielä kasattu sämpleistä. Vielä pahempaa on jos sattuu tunnistamaan sämplen alkuperän 3 sekuntia hyvää kipaletta hukattu epämääräisen elektropörinän sekaan. Melodioista ja vetävistä kertosäkeistä ei ole tietoakaan ja ovat olevinaan luovia ja tekevät vanhasta uutta...tämän rinnalla kloonipoika/tyttöbändit saavat laulettavakseen edes joskus hyviä koukkuja jotka saavat tanssilattialle.

[Aino]

Iskelmä on jotain niin ärsyttävää. Siis, kun sitä ei vaan voi sietää. Sanat on niin imeliä ja laulutyyliä ja aaargh! Samoin sellanen musiikki, joka tulee NRJ:ltä siinä kymmenen jälkeen illalla sunnuntaina. Ei päätä, eikä häntää. Kun useimmissakaan ei ole sanoja tai sitten olen kuuro.

Britneyt ja Jenniferit soi radiossa ja ne jää päähään. "Oops!...I Did It Again...!" Se ei ole hyvää musaa, vaikka ne popparit kaikissa haastatteluissa selittävät, kuinka kova tie on ollut, enkä ikinä pleipäkkinä laula. Tie on joo voinut olla kova, mutta helpottaa helvetisti, kun omaat hyvän ulkonäön ja suhtkoht hyvän kropan. Ja jos se kroppa ei ole niin hyvä, niin voihan koneella tietysti vähän parannella. Ja kuinka moni oikeesti tekee itse sanotukset? Ei ainakaan Gimmel tai Naikkarit. Joku poppi on ihan kuunneltavaa, mutta jos Aguileraakin kuuntelee radiosta tai vielä pahempaa katselee videolta, niin voi kikkare! Lyhyt kun mikä ja varmaan metrin korot jalassa. Vaatteita mahd. vähän. Hyvä esimerkki se can't hold us down vai mikä se nyt olikaan.

No niin, melkein taas innostuin liikaa. Onneksi loppui ajoissa. Meinasin kirjottaa jo videostakin. Mutta jokin poppi on hyvää, suurin osa ei. ^^

Ja sitten hyvää musiikkia. Räp. Fintelligens. Skandaali. Ja joissain määrin Mariska. Ainakin sillä asiaa riittää epätasa-arvosta ja niin edespäin. Se kiroilukin näissä biiteissä on ihan vaikuttavaa. Pystyykö ilman sitä edes laulamaan? Härregyyd. Samoin sellainen pesästäpesäänbeibe- meininki kypsyttää. Ja Pikku G.

Metallia, heavya, teknoa, rockia, dancea ja joissain määrin poppia en voi sietää. Räppi on suosikki tällä hetkellä

((asereje on muuten hyvä. Poikkeus vahvistaa säännön.))

[Kuuttis]

En sitä menisi kieltämään, etteivätkö nuo mainitsemani esimerkit olisi hyvin uponneet ihmisten suosioon. Pointtina oli alunperin se, että esim. Children of Bodom, Sonata Arctica tai Metallica - jotka ovat varsinkin omassa elementissään hyvin tunnettuja kokoonpanoja - ovat KissFM:lle, NRJ:lle sekä mahdollisille muille suosituille radiokanavoille joko liian masentavaa, agressiivista tai jollain muulla tavalla nuoria turmelevaa tavaraa.

Mutta toisaalta, KissFM ja NRJ ovat pop-musiikkia soittavia kanavia. Ei siellä soiteta mitään bluesia, jazzia tai klassista, olivat ne kuinka suosittuja tahansa. Ei esimerkiksi Classic FM:lläkään soiteta Britney Spearsin uutuusbiisejä, eikä pidäkään soittaa, sitähän varten meillä juuri on paljon kanavia joista valita:) Joten jos haluaa kuulla rock-musiikkia, sitä varten on aina omat kanavansa.

-Kuuttis

[Sacrilegiom]

Rap/Hip Hop/suomi Hip Hop:
Paskaa, puhutaan nopeasti nauhalle kun basso ja rumpukoneet pistävät biittiä taustalle. Mikä siinä voi olla hienoa? Räppärit ovat  itseään täynnä olevia tyyppejä, jotka todella luulevat olevansa parempia kuin eivät kuuntele esim. metallia. Suomi hip hop on asia erikseen, jotka voi kuvata yhdellä sanalla: Scheisse.

Tekno/dance/amisjumputus/trance:
Oikeasti, kymmenen tai vielä enemmänkin minuutin kappale jossa ei ole mitään järkeä. Toistetaan sitä samaa tietokoneella tehtyä komppia koko se aika ja väliin lisätään jokin ''hieno'' efekti. Säälittävyyden huippu.

TeiniPOP/Love Metal/Muu scheisse/teinigoottipaskalovegothcmetal(muu scheisse:
Kuka jaksaa kunnella näitä Gimmeleitä yms. Rasmuksia, soittavat joka tapauksessa Playbackinä. Sitten ne ovat myyntilistojen kärjessä ja niitä pitäisi kuunnella. Ja soittajat ovat NIIIIIIN Ihquja! Love metal on jo itsessään pohjanoteeraus, teinitytöt vetävät suunnilleen Corpsepaintit päällä ranteitaan auki musiikin tahdissa, kun se on niin saatanallista ja houkuttaa itsemurhaan: ''Joo, Himin musan takiii must tuli niiq saatananpalvoja. Nykyää viltelen ranteita joka päivä!''

Suurin osa Power metallista:
Tämä on itseasiassa jopa erittäin hauskaa. Samettipaitainen kikkelihevari kirkuu lohikäärmeistä syntikan vinkuessa takana. Esimerkkinä yhtye Rhapsody. Pahinta saastaa lovemetallin ohella, joka nyt sattuu olemaan muodissa.

Niin. ehkä se örinähevi kuullostaa päättömältä soittimen raiskaamiselta, mutta kaivakaapa niiden kappaleiden nuotit esiin, kitara käteen ja yrittäkää soittaa. Osa niistä on aivan uskomattoman vaikeita ja loistavia kitarakuvioita löytyy paljon. Parempihan sekin on kuin ei soittimia ollenkaan (tekno, räp jne.)

[Lumenore]

Vihaan näitä popin prinsessojen, kuningattarien, hovineitojen, lehmipoikien tai mitä ikinä ovatkaan, musiikkia. Kaikki Britneyt, Madonnat ( Frozen on kyllä ihan okei ), Kyliet ja Shakirat ovat ihmisiä, joiden musiikki aiheuttaa minulle välittömän halun hakata päätäni seinään.

Aina lauletaan joko "Voi että minä rakastan sinua!" tai "Olen vahvempi ja parempi ja überkuulimpi kuin aiemmin, enkä aio surra perääsi!" Ja sitten lisätään joku pieni, yksinkertainen päähän juuttuva melodia päälle ja saadaan popmaailman uusi, kirkas tähtönen.

Massatuotantoa, vähän niinkuin vaikka taskulappujakin massatuotetaan.

Toinen tällainen "Voi ei! Pelastautukaa, ken voi!"-refleksin aiheuttava musiikkijuttu ovat nämä meidän rakkaat poikabändimme; BSB, Westlife... Tuijottavat suloisesti kameraan ja laulavat ah, niin suloisia tarinoita, siitä että olet minun ainoani ja rakastan sinua ikuisesti ja muuta siirapinsuloista. Yäk.

Suomi Hip Hop on sitten suorastaan säälittävää. Suomi ei todellakaan ole mikään kieli, jolla rapataan. Rappaus on muutekin aika tyhmän kuuloista, mutta kun sitä toimitetaan suomeksi niin tuloksena on täydellinen, sydänkohtauksia aiheuttava paskanjauhanta.
Suokaa anteeksi sanavalintani. ^ ^

[suosanteri]

[[
Niin. ehkä se örinähevi kuullostaa päättömältä soittimen raiskaamiselta, mutta kaivakaapa niiden kappaleiden nuotit esiin, kitara käteen ja yrittäkää soittaa. Osa niistä on aivan uskomattoman vaikeita ja loistavia kitarakuvioita löytyy paljon. Parempihan sekin on kuin ei soittimia ollenkaan (tekno, räp jne.)

Tuota noin.... tämä menee ehkä off- topiciin, mutta eiköhän kysymys ole lopulta biiseistä mikä musiikkityyli sitten sattuukaan olemaan. Heavy ja yleensä rock/pop ympyröissä muusikot pitävät kunnia-asiana että soitto näkyy, vaikka sitten vedettäisiin huonommin mutta aidosti ja paikan päällä. Tämä on aivan oikein, mutta - ja tämä on sanottu moneen kertaan - ne hoppi/disko/tekno-koneet eivät itsekseen soita mitään biisejä. Otetaan asia toiselta puolelta. Örinäbändit miettivät varmasti, että mitkä soundit toimivat, mitä kannattaa soittaa siihen kohtaan - vedetäänkö tuplakitaraa vai olisiko rankka särö parempi?
Bändit ovat aivan yhtä sidoksissa tekniikkaan kuten koneilla musiikkia tekevät. Musiikkilehdissä näkee mainostettavan tymäköitä vahvistimia, nopeita rumpupedaaleita, kitaroita joissa on oikean särön tuottavat voimakkaat mikit jne. puhumattakaan sitten kitaroiden muotoilusta ja värityksestä, jotka lähes sanelevat tyylitietoiselle muusikolle mitä musiikkia sillä voi soittaa tai minkälaiseen bändi-imagoon soitinta kannattaa harkita. Kuitenkaan mikään näistä laitteista ei tuota toivottua tulosta piuhat kiinni ja menoksi- pohjalta. Toivotut soundit pitää kaivaa esiin säädöillä (soittotaito on jo) sekä mahdollisesti efektilaitteilla ja niiden ohjelmoinnilla/säädöillä.
Konepuolella mietitään aivan samoja asiota, laitteet vain ovat toiset. Mikä kuulostaa hyvältä, toimiiko kokonaisuus - sopiiko tuo soundi tähän? Molemmilla puolilla on standardiratkaisut, joilla saadaan aikaan tasainen mutta persoonaton tulos- on se sitten määrätyn merkkinen kitaravahvistin/soitin yhdistelmä tai kaikkien himoama rumpukone. Molemmilla puolilla täytyy olla ensiksi sitä soitettavaa mieluiten se eli hyvä biisi tai idea, joka sitten toteutetaan tyylin mukaisesti. Tämä on sitten se kuuluisa makuasia. Olen katsonut molempien puolien keikkoja  eikä minua häiritse tulevatko taustat nauhalta, sekvenssereilta, tai soittajien näpeistä..raja taitaa mennä siinä että auotaan vain ääneti päätä ja tuloksena on 8-ääninen kuoro. Myönnän silti, että on komeampi katsella jos näkee livenä miten jonkun biisin kuviot vedetään...Kyse taitaa olla jälleen musiikkigenren odotuksista...hoppi/tanssipuolelle livebändit tuovat lisäarvoa, rock puolella pitää soittaa itse tai rahat takaisin. Lyhyesti: se miten biisit tuodaan kuultavaksi ei sinällään ratkaise taiteellista lopputulosta. Hommat tehdään tyylin mukaisesti ja parhaimmillaan jotkut keksivät uusia tyylejä joissa ei vähääkään kiinnosta eri koulukuntien kähinät.

[Sparkle]

En nyt aio olla mitenkään "märakastankaikkeemusaa" mutta pidän tosi monenlaisesta musiikista: purkkapopista, rockista, klassisesta, rapista, brittipopista, housesta sekä tietyntyylisestä trancesta jne. Ainoa vähemmälle kuuntelulle ja huomiolle jäänyt taitaa olla (hevi)metalli. Monet kaverini kyllä kuuntelevat sitä, enkä tuomitse koko musiikkityyliä yhden tai kahden kappaleen perusteella - sain kuulemma kuunnella "parasta metallia mitä on" yhdellä jos toisellakin pitkältä tuntuvalla automatkalla, muttei se oikein sytyttänyt. Metalliakin on niin monentyylistä, ehkä en ole vielä löytänyt sitä minulle sopivaa, mutta ainakaan tällä hetkellä en koe löytäväni k.o. tyylisestä musasta mitään juttua.

Nimittäin se jokin juttu pitää musassa kuin musassa olla.

[suosanteri]

En nyt aio olla mitenkään "märakastankaikkeemusaa" mutta...
Nimittäin se jokin juttu pitää musassa kuin musassa olla.

Sehän ei olekaan tämän topicin tarkoitus :p. Elektropörinässä/sämplekakuissa nimenomaan ei ole sitä juttua...

[Vendel]

Kaksi. Sanaa.

New age. Voi hyvän tähden. Tähän asti sopuisan empaattinen musiikillinen suvaitsevaisuus-ymmärtäväisyyteni vielä venyy, mutta new agessa se napsahtaa poikki. En voi kerta kaikkiaan ymmärtää. Jossain MADissa kys. musiikkityyli analysoitiin tyyliin "saa yksisarvisetkin oksentamaan kuunsäteitä" (esimerkkinä taisi olla Enya) enkä voisi paremmin tuntojani kyseistä MUZAKKIA kohtaan ilmaista. Pahoittelen, fanit.

Ei, enkä pahoittele.

(On se muuten hauska juttu varmaan se psykologia tässäkin topikissa eriteltyjen tuntemusten takana. Mikä synnyttää inhon? Vaadin tieteellistä tutkimusta!)

...

Niin ja onpa tietenkin se yksi, jota minä en voi selittää. Mitenkään. Mutta se menee yli newageinhotuksenkin.

Evanescence.
Minä en tiedä mikä siinä on niin hirveää, mutta...se vain on niin hirveää.  Ulkomusiikillisia seikkoja myöten.

[Ginalia]

No...niitä on monia laulajia, joita en siedä. Antti Tuisku esimerkiksi. Siis joku saa levysopimuksen vain, koska on hyvännäkönen ja teinitytöt äänestää sitä, eikä ketään taida kiinnostaa, osaako Antti laulaa...
No, osaa se laulaa, en vain kestä sen ääntä.

Ja...en pidä Gimmelistä, Jameliasta ja muista popparimimmeistä, jotka vaan näyttää hyvältä ja lallattelee jotain kertakäyttöpoppia.

Kapasiteettiyksikkö (tai miten se nyt kirjotetaankaan), Raimssi ja muut suomalaiset rap-artistit. *Värisee inhosta* En kestä niitä! Kuulostaa kamalalta kun yritetään vetää henkeä ja latoa puoli minuuttia jotain ja sitten vedetään taas henkeä ja solkataan lisää sanoja sanojen perään.
Kana, Mariska... Ei vaan kolahda.
Pikku G on poikkeus. En inhoa häntä, vaikka en kyllä pidäkään.

No, nuo ovat mun mielipiteitäni, jokaisella on omat suosikkinsa.

[fuyu]

*muokkailee vähän viestiä*

Backstreet boys, se on vaan niin kammottavaa. En osaa selittää, mikä siinä ärsyttää, mutta se ei ole tehty minulle. Naureskelin pitkään yhdelle pilalaululle netissä (http://mbnet.fi/b00gie/flash-animaatiot/bsbgay.swf). Mutta juu, nyt menee offtopiciksi, joten jatkakaamme. *tajuaa höpöttävänsä omiaan*

Gimmel, Nylon Beat [onneksi se lopetti] ja kaikki tuollaiset yhtyeet ovat kamalia. Nylon Beatit vaan laulaa nenään, joka on järkyttävän kammottavan hirveän kuuloista ja Gimmelit laulaa jotain höyhenen levyttä purkkapoppia, jota en voi sietää. TikTakin biisit menettelee, uudet on parempia kuin vanhat, ne menee jo vähän rankemmaksi, eikä joksikin Gimmelin tapaiseksi.

Sugababesista en myöskään tykkää, ne laulajat on kamalia povipommeja, keikistelee lyhyissä nahkasta tehdyissä mekoissa, jne. Lisäksi Outkast on myös kamalaa, koska se vaan on. En taaskaan osaa kunnon perusteluja, mutta en vain voi sietää sitä. [Hey ya... *kamalat miehet ratsastus kypärät päässä heiluttelee sormiaan ja esittää viattomia*]

Antti Tuisku, Justin Timberlake, yms on kaikki hirveitä. Minä en tykkää.

[Rainmaker]

Muutama vuosi sitten kuuntelin vielä aika aktiivisesti purkkapoppia ja pidin sitä jopa hyvänä. Sitten löysin Sonatan ja aloin kuunnella metallia, raskasta rokkia ja joskus heviäkin. Nykyään en voi sietää purkkapoppia ja sitä samaa jatkuvaa parkumista menetetystä rakkaudesta ja ah kuinka ihanaa heillä olikaan yhdessä. Enkä voi ymmärtää, miksi yleensä täytyy tehtailla sellaisia roskabändejä kuten Gimmel ja muut vastaavat, jotka eivät tee musiikkiaan itse.
Toinen yhtä kamala on räppi ja hiphop. Tuntuu, että räppäreillä on melkein aina samat aiheet, "musiikki" on yksitoikkoista ja persoonatonta. Olin joskus Royal Familyn keikalla - kaverien painostuksen takia. Hämmästelin suuresti, kuka sellaista turhaa pälätystä jaksaa kuunnella.
Minuakin rasittaa todella paljon, kun näillä niiiiin suosituilla kanavilla - Nova, Kiss, NRJ... - ei soiteta koskaan esimerkiksi Sonataa tai Stratovariusta (Suomipopilta voi joskus niitä jopa kuullakin). Ikävä kyllä joudun aina linja-autossa kuuntelemaan Novaa, jolla tuntuu olevan vain ne samat kymmenen levyä, jotka julistavat rakkautta kaiken aikaa.

[Xaphania]

Oikeastaan on vain yksi musiikkityyliä, joita en vapaaehtoisesti kuuntele:
Suomiräp. Ihan kammottavan huonoa "musiikkia", näin yleistäen. En pidä erityisemmin myöskään englanninkielisestä räpistä, lukuunottamatta Lauryn Hilliä ja Fugeesia, joiden levyjäkin omistan. Jokainen räpin vihaaja voisi muuten ostaa Fugeesin Scoren jo pelkästään lyriikoiden takia.

Poikkeuksiakin toki löytyy. Mariskan uusimmalla levyllä on mielestäni muutamia ihan nerokkaita/hauskoja oivalluksia, ja Soul Captain Band on ihan loistava, mutta se taitaa olla enemmänkin reggaeta kuin räppiä...

Sitten on tietysti muusiikkia, josta en pidä, mutta jota kumminkin kestän kuunnella vaikka taustamusiikkina - esimerkiksi jazz (josta en tajua mitään) ja Britney Spears-osasto.

[Flamelion]

Negative. Yäkyäkyäk. En voi sietää. Kaikki biisit jotka olen kuullut lässyttävät vain rakkaudesta sun muusta. Voisi sitä vähän monipuolisemminkin sanoittaa kappaleitaan. Jonne Aaron (yhtä kuin koko Negative bändi) on myös jotain kamalaa. Ihmisenä en mene häntä moittimaan, mutta vaatteet ja kaikki. Minua vain kuvottaa katsoa häntä. Hän näyttää suoraan sanottuna naiselta. Jonne on toki hieno ääni, mutta se ei silti pelasta bändiä. En vain todellakaan tykkää koko Negativesta. Hyi.

[Mortal Illusion]

MAMBA. Jo pelkkä nimikin aiheuttaa kylmiä väreitä. Inhottava siirappinen laulaja ja niin hemmetin typerät biisit, varsinkin sanat. Joka ikinen niistä kertoo samasta asiasta ja silti yritetään olla NIIIN romanttisia. "Meille vai teille.." yök. Se laulaja ärsyttää jo pelkällä olemuksellaan, tekisi mieli potkaista sen kuvaakin.

Ja toinen juttu jota musiikissa inhoan: ihmiset, jotka väittävät olevansa kaikkiruokaisia musiikin suhteen. Kuinka moni muka kuuntelee yhtäaikaa tosissaan black metallia, Tapani Kansaa ja jazzia?

[Sjufyrasju]

amerikkalaiset bändit (jotka EI OSAA LAULAA EIKÄ SOITTAA!!!...)

Oletkos sitten kuullut Queensrÿchestä? Geoff Tate saisi kuulostamaan vaikka purkkapopin hyvältä. Menepäs tuonne ja kuuntele/katso musiikkivideoita Empirelta, Operation : MindCrimelta tai ensimmäiseltä ep:ltä. Niin ja bändi soittaa progressive metallia.

Minä en henkilökohtaisesti pidä ollenkaan mistää räpistä/hip hopista, koska keinotekoiset biitit ja sen päälle puhuttu teksti ei kuulosta hyvältä. Niin, onkohan se edes musiikkia? Ehkei.

Sitten toinen samanlainen kammo on kaikkeen massateinipoppiin. Antti Tuiskut ja muut yhtä taidottomat laulajat saavat pelkäämään. Heidän teksteissään ei ole mitään järkeä eikä syvyyttä, vaan juuri sitä samaa paskaa, jota tällaisesta musiikista voi olettaa löytävänsä. No en minä kokonaan poppia inhoa. The Cardigans ja Depeche mode ovat kuitenkin jo niin paljon erilaisia, ettei niitä voi edes verrata tähän massateinipoppiin.

Myös sitten tällainen teinien suosikki 'rock' bändit ovat aivan järkyttäviä. Uniklubit, Ripsipiirakat ja sen semmoiset. Lopulta tällaiset bändit ovat melkein samanlaisia, kuin nuo massateinipop bändit erona vain se, että ne ovat ihan vähän rokimpia.

[Leviathan]

Teinipopparit
(Antti Tuisku, IndX) Niitä en kestä kuunnella sekuntiakaan. Ja kun nämä naispuoliset edustajat vain voihkii vähissä vaatteissa, rupeaa melkein yököttämään. *puistatus*

Suomalaiset (ja ulkomaiset) räppärit ja hiphopparit
Ei ei ei.. en millään jaksa kuunnella näitä. Pari vuotta sitten vielä tykkäsin Fintelligensistä, mutta nykyään ottaa aivoon. Ainoa räppäri jonka (joistakin) biiseistä tykkään on Eminem.

Kilpi
Tosi ärsyttävä suomalainen rokki(?)bändi. Mitä lie nelikymppisiä miehiä.. laulajan ääni on sietämätön. Jos Kilpeä kuuluu radiossa, pitää heti vaihtaa kanavaa.

Mainittakoon myös HIM ja hevibändit, joiden laulajat vain rääkyy mikkiin jotain epämääräistä helvetistä ja saatanasta.

[Tinde]

Mä en voi sietää AC/DC.tä.Se on jotain ihan hirveetä kiljumista sen laulajan tyyli.
Ne kappaleet muutenki on niin järkkyjä.Kauheet vinkumista ja ulvomista.Mä
en tajua miten jotkut voi fanittaa sitä bändiä.Se on tosin vanha, mutta en siltikään voi
tajuta sitä.

Faneja tosin tälle bändille kuitenki luultavasti löytynee useampiakin ja tiedänkin pari
AC/DC fania, mut ne ei kuitenkaa ole mitään sekoja kuten tuo bändi se hyvä puoli siitä
löytyneen.Eipä taida muuta hyvää ollakkaa.

Olen kuullu enemmänki kappaleita bändiltä ja sen perusteella voin haukkua bändin
kokonaan, sillä tiedän millanen se bändi on.Aarh mä en kestä AC/DC.tä, joka varmaa tuliki
kaikille nyt sit selväksi ^^.

[Diabolus In Musica]

Faneja tosin tälle bändille kuitenki luultavasti löytynee useampiakin ja tiedänkin pari
AC/DC fania, mut ne ei kuitenkaa ole mitään sekoja kuten tuo bändi se hyvä puoli siitä
löytyneen.

Miten niin AC/DC on seko bändi?

[Diabolus In Musica]

Mainittakoon myös HIM ja hevibändit, joiden laulajat vain rääkyy mikkiin jotain epämääräistä helvetistä ja saatanasta.

HIM - BeautifuL

Just one look into your eyes
One look and I'm crying
'Cause you're so beautiful

Just one kiss and I'm alive
One kiss and I'm ready to die
'Cause you're so beautiful

Just one touch and I'm on fire
One touch and I'm crying
'Cause you're so beautiful

Just one smile and I'm wild
One smile and I'm ready to die
'Cause you're so beautiful

Oh and you're so beautiful
My darling
Oh you're so beautiful
You're so beautiful
Oh my baby
You're so beautiful
And you're so beautiful
Oh my darling
Oh my baby
And you're so beautiful



Helvetistä ja saataqnasta... Ja kuunteleppas miten Ville laulaa. Tosi rääkynää ja örinää...

[Typhon]

Mainittakoon myös HIM ja hevibändit, joiden laulajat vain rääkyy mikkiin jotain epämääräistä helvetistä ja saatanasta

Mielenkiintoinen väite henkilöltä, jonka nikki on Leviathan. :)

Metalliin on moneksi. On melkoinen ennakkoluulo pitää kaikkea metallia örinänä ja Saatanan ylistämisenä. Itselläni on n. 300 levyn kokoelma, joista se 299kpl luokiteltaisiin metalliksi. Yhdessäkään ei ylistetä Saatanaa.

Monet metallibändit ottavat sen sijaan kantaa moniin epäkohtiin elämässä ja yhteiskunnassa. Mm. ensimmäinen kosketukseni metalliin oli Panteran Far Beyond Driven, joka sisälsi viittauksia Yhdysvaltojen poliittisiin ja yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Mielummin kuuntelen rankkaa räimettä sisällöllä, kuin teini-idolin voihkintaa ehkä kahden minuutin mittaisella biisillä, joka kertoo lähinnä niinkin monimutkaisista asioista, kuin vaatteiden riisumisesta. Teini-idolit ovat siis niitä artisteja, jota en suostu kuuntelemaan edes uhan alla.

[Villi Lohi]

Mielenkiintoinen väite henkilöltä, jonka nikki on Leviathan. :)

Eihän Leviathan välttämättä ole nickiään bändiltä vienyt, vaan kenties suoraan Raamatusta, kuten bändikin luultavasti teki :)

Itse yritän välttää tiettyjen musiikkilajien yletöntä dissausta, koska periaatteessa mikä tahansa laji saattaa tuottaa jonkin loistavan biisin (sanon periaatteessa, koska käytännössä tämä ei kyllä ole toteutunut). Yleisesti ottaen itseäni kuitenkin rassaa tämä kuuluisa purkkapop, jota en kestä yhtään. Sama koskee myös hip hop- ja rapmusiikkia, varsinkin näitä Amerikan 50 centejä sun muita.

Lisäksi inhokkeihini kuuluvat uniklubit ja muut vastaavat, Jore Marjarannat etc. Iskelmäkään ei nappaa eikä R'n'B. Oikeastaan nykyään tuntuu uppoavan pelkkä metalli alalajeineen ja sivutuotteineen, ynnä jonkinmoinen indie ja industrial.

Enkä voi ymmärtää, miksi yleensä täytyy tehtailla sellaisia roskabändejä kuten Gimmel ja muut vastaavat, jotka eivät tee musiikkiaan itse.

Ottaen huomioon, miten paljon Gimmelkin onnistui myymään levyjä, näille roskabändeille on selkeästi tilausta, eli niiden tehtailukin on ihan järkevää.

[glitre]

*palaa muoksimaan viestiä*

Räppi on (minun mielestäni) ihan kamalaa, en vain tiedä miksi, mutta on. Yh. Jos sitä tulee radiosta tai jossain muualla, vaihdan mahdollisuuksien mukaan radiokanavaa, tai esim. kaupassa yritän olla kuuntelematta (luurit korviin täysille... *rolling eyes*)

Itselläni on n. 300 levyn kokoelma, joista se 299kpl luokiteltaisiin metalliksi. Yhdessäkään ei ylistetä Saatanaa.

Hyvin sanottu.

[Tuskanenkeli]

Niin. Ei kaikki metalli tosiaan ylistä Saatanaa tai mitään (pitääkö se kirjoittaa isolla? Onko se edes nimi? Eikö Jumala kuitenkin kirjoiteta isolla?). Eikä metallissa öriseminen ole mikään pakko. Se vain kuulostaa välillä paremmalta.

Niin, poppia ja juuri sitä ihme jumputusta en kestä. Musiikkia jossa ei tunnu olevan mitään kunnon taustaa. Ja rap ja hiphop menee juuri sille linjalle, että kuuntelenko vai enkö. Sanotaan vaikka, että jos minut sidotaan tuoliin ja kuuntelutetaan Britney Spearsia, se on kidutusta. Sama räpin kanssa on vain epämiellyttävää ^__^.

Ai niin ja erityisesti pitää sanoa, että vihaan Antti Tuiskua. Tai no, ei siinä ihmisenä varmaan ole vikaa, mutta en kestä sitä ääntä.

[Diabolus In Musica]

Tuli vaan mieleen, kun ihmiset täällä haukkuu jumputi musiikkia. Oletteko koskaan kuulleet oikeasti hyvää jumputi musiikkia? Puhun nyt siis GOA trancesta ja PSY trancesta.
Ei kannata ruveta haukkumaan tätäkään genreä, jos ei ole kuullut muuta kuin jotain E-Typeä. kuunnelkaa esim. Infected Mushroomia, ja ajattelu tapanne Tranceen muuttuu. En kyllä itsekkään siedä Euro danceä, tai ainakaan ole kuullut yhtään hyvää biisiä tästä genrestä.

[Cookie Coo]

Metallica on aikasta järkyttävä. inhoan, en tiedä miksi. Ja sitten inhoan sellaisia Nightwish kopioita, kuten Evanesence. Tekopyhää, ei saa varastaa sitä kunniaa meiltä suomalaisilta. Ja sitten se Evanesencen samperin tekopyhä My Immoretal. Voi huokaus. Eihän sellaista tekopyhää voi kestää, ei sitten millään. Yksi ainoa hyvä biisi sillä äklötysbändillä on, nimittäin Bring me to Life. Se on ihan ok, muttavain sen takia että siinä laulaa myös joku mies. Että silleen.

[niunau]

Kaikenmaailman poppi ja hiphoppi, kunniamaininta suomihiphopille. Hyi. En voi sietää sellaista. Mahtavia esimerkkejä mm. Apollo ja Fintelligens. Ja Cheek. Hirvittävä poskiräppääjä. Äijät heiluvat jättipaidat päällä käsiään heilutellen ja papattavat kakkaa. Sellainen ei ole koskaan tehnyt minuun vaikutusta millään laillaa. En osaa ymmärtää sellaista löpinämusiikkia.
Popista en ole perustanut myöskään koskaan. En pidä pop -piiseistä, koska niistä puuttuu 'se jokin'. Ei mitään otetta. Ja valitettavan usea pop -artisti myy nykyään musiikkiaan tisseillä. Se ei kuitenkaan ole syy, miksen popista perusta, sillä poppi ei vain ole minun juttuni. Se ei saa aikaan kylmiä väreitä ja niihin piiseihin kyllästyy välittömästi.
Tämä musiikki on hyvä syy, miksen kuuntele enää radiota. NRJ ja KissFM? Joo kiitos ei. Sieltä kuuluu Britneytä joka toinen minuutti plus kaikenmaailman Antti Tuiskua, Jameliaa, Indx:iä ja kaikkea sellaista mitä en halua kuullakaan. Ihmiset tosiaan ovat erilaisia, kaverinikin on hulluna tuohon mauttomaan ja säälittävään poikabändiin, Indx:iin.
Poikabändi -ilmiöt vihastuttivat minua jo pienenä, Backstreet boysista Westlifeen.

En muutenkaan ole kauhean ihastunut suomalaisiin bändeihin/laulajiin. Nojoo, lukuunottamatta Children of Bodomia, Sonata Arcticaa ja Nightwishiä. Jotenkin suomalaiset ovat mauttomia, eivätkä osaa tehdä mitään erilaista. Mutta sama pätee kaikkiin poppareihin..

[Serbeth]

Jotenkin oudoksuttavaa, kun kaikilla metallimusiikkia inhoavilla on yhteinen mielipide asiasta: sietämätöntä örinää.
Kuten ylempänä mainittua, metalli jakautuu moniinkin genreihin, ja blackmetalli varmaan nyt lähinnä sitä "örinää" sitten edustaa. Itsekään en örinästä perusta, mutta hölmöä nyt lähteä yleistämään.
Kaikenlainen music teeveeltä tällä hetkellä tunkeva materiaali on lähinnä kukkua. Räppärit eivät tee poikkeuksia; kaikkilla killuu kaulassa vähintään kolme ziljoonan dollarin ketjua, jokaisella oma eli samanlainen katukuvansa. Mustien miesten videoissa raha liikkuu, autot pomppivat ja ollaan vähän aikaa hyvää pataa, kunnes ruvetaan ammuskelemaan.

Ainoa positiivinen juttu rap-videoissa taitaa olla, että muutamat artistit, mm. 50 cent osaavat suhtautua musiikkiinsa ja videoihinsa huumorilla. Mutta eipä sitäkään kuunnella pahemmin jaksa.
Sitten kaikenlainen glittermeininki, jossa ex-purkkapoppitähdet meikkaavat itsensä amatöörimaisesti ja lähtevät vetämään jotain ihan ihme falsetilla. Farkkujen täytyy roikkua mahdollisimman alhaalla, uuh.
Keinovalaistusta käytetään typerästi, ainakin videoissa. Kaikki toistavat toistensa teemaa.
Sitten pinnalle on pukahtanut näitä ihme Radiohead-klooneja, jotka laulavat melankolisen väsyneesti brittiläistä rockpoppia. Alkaa unettamaan joka kerta tällaisen kuullessaan :/

[Rosie]

En voi todellakaan sietää sitä iänikuista purkkapoppia mitä tulee nykyään joka tuutista. Sanat ovat kehnot ja se itse musiikki..hrr. Samanlaista alusta loppuun.
Sama juttu on myös nk. amis popin kanssa jota kuunnellaan niin kovalla että kajarit hajoavat. Näidenkään kappaleiden sanoissa ei ole päätä eikä häntää vaan pääasia tuntuu olevan se basso.
Myöskään se kaamea ärjyntä hevi ei iske. Niissä ei tunnu olevan sanoja ollenkaan, pelkkää karjuntaa vain.

[Graveheart]

Jotenkin oudoksuttavaa, kun kaikilla metallimusiikkia inhoavilla on yhteinen mielipide asiasta: sietämätöntä örinää.

Minua lähinnä naurattaa koko väite. Tottahan se on että ei se kaikkien korvaan kovin kauniilta kuulosta, mutta ei sitä olekaan tarkoitettu sellaiseksi että sen heti pystyy suodattamaan. Jos todellakin antaa "örinän" pilata koko kappaleen, aika paljon siinä kyllä tulee usein menettämään.

On se silti hankalaa yrittää selittää että on olemassa muunlaistakin metallia kuin se mitä vanhukset ja pikkulapset säikkyvät, mutta silti jotkut eivät vain sitä millään tajua. Tämänlaisesta formulasta ennakkoluulot yleensä lähtevät käyntiin:

Henkilö A sanoo, että kaikki metallimusiikki on pelkkää kirkumista, rääkkäämistä ja riehumista, soittimet hakataan tohjoksi vailla mitään ymmärrystä melodiasta tai edes rytmistä. Ainakin sen perusteella mitä hän on itse ottanut asiasta selvää.
Henkilö B on samaa mieltä ja lisäksi mainitsee lyriikkoja vilkaisematta että kaikessa metallimusiikissa lauletaan (öristään) vain kuolemasta, saatanasta ja tappamisesta.
Henkilö C komppaa edellisiin ja haluaisi vielä lisätä, että kaiken metallimusiikin perustarkoituksena on kapinoida yhteiskuntaa vastaan sekä käännyttää kuuntelijansa johonkin epäilyttävään toimintaan, esim. saatananpalvontaan. Koko melusaasteelle altistuneen henkilön on oltava olevinaan asenteeltaan mahdollisimman synkkä ja häijy, vielä todella ylpeä siitä. "Kyllähän tuokin muoti-ilmiö kohta jo laantuu."
Pohjat tämän kaiken alta vetää kuitenkin henkilö D, joka on kiinnostuneena kuunnellut edellisten väittämiä ja luulee oppineensa niiden perusteella kaiken oleellisen, mistä metallimusiikissa on todella kyse. Hän rupeaa tosissaan kyselemään metalli-ihmisiltä ellei muiltakin, että "Miksi on näin? Miksi musiikin pitää olla sellaista mättöä ollakseen hyvää? Onko melodia ja soittotaito yliarvostettua? Mikä siinä saatananpalvonnassa kiehtoo?"

Eli, ensin rakennetaan stereotyyppisiä piirteitä jotka ilman muuta täsmäävät jokaiseen yli kymmeneen metallin eri alaryhmään. Sen jälkeen ihmetellään että miksi ihmiset tykkäävät kuunnella sitä. Useimmat eivät koskaan pääse siihen vaiheeseen, jossa siitä oikeasti otetaan selvää, ehkä jopa yritetään kuunnella jotain jolla on helppoa tutustua siihen paremmin.

Tähän riitti tämäniltainen avautuminen.

[Pomdidali]

Siedän kaikkea muuta mutta en E-typea ja Tik Takkia. Kun radiosta alkaa kuulua E-type tai tik tak, en voi muuta kuin sammuttaa radion. Pystyn kuuntelemaan kaikkea muuta, jopa sitä järkyttävää Ella&Aleksi-tsydemaa, mutten noita kahta. Jotenkin selkäpiita karmivaa ja niin sanoinkuvaamatonta, että mieluummin söisin vaikka koirankakkaa kuin kuuntelisi. phyi.

Ja kun joku mainitsi dance/tekno-musan, niin sitä voi kuunnella ku pilettää. Mutta ei kaupassa!! Mikä Helsingissä on vikana? Jokaisessa kaupassa kuuluu vaan sellaista kamalaa teknoa, ja kun päivän shoppailee niin on pää niin turta, että seuraavaksi voisi vaikka katsoa Kaunareiden uusinnat eikä välittäis ollenkaan. :/

[Buddha]

Minusta suomalainen RAP ja TIK TAK ovat 100% P***AA!
en voi sietää sitä miten suomalaiset "RAP artistit" kopioivat kaiken amerikkalaisilta. JOs on pakko olla RAP artisti niin keksisi edes jotain omaperäistä sen sijaan että kopioisi.

JA TIK TAK on luku erikseen. Minusta heidän laulunsa on vain nenän kautta tulevaa rääyntää josssa ei ole kunnon melodiaa.
Mutta makunsa kullakin.

[Ulputti]

Ja toinen juttu jota musiikissa inhoan: ihmiset, jotka väittävät olevansa kaikkiruokaisia musiikin suhteen. Kuinka moni muka kuuntelee yhtäaikaa tosissaan black metallia, Tapani Kansaa ja jazzia?

Ilmottaudun. En ehkä yhtä aikaa (vaikka harrastankin jossain määrin erityyppisten musiikkien päällekkäinsoittoa ihan kuuntelumielessä), mutta yhden päivän aikana menevät helposti kaikki kolme yllä mainittua + new age, power metalli ja valikoitu hip hop.

[Sephiroth]

Rap, hiphop ja pop.
Ne ovat ne, joita en erityisemmin viitsi kuunnella.

Mitä hohtoa rap -musiikissa on ?
Ymmärrän sen, että on kiva mielipiteitä julkaista hokemalla niitä melko tiuhaan tahtiin, mutta se taustamusiikki ( ai mikä musiikki ? ) on aika elotonta useimmissa rap -kappaleissa joita olen kuullut.

Hiphop on oma asiansa ja niin on myös pop. Ihanaa, julkkispoppii.
En vain pidä. POPROCK. ARGH. SUUTUTTAA.
Mitä on poprock ? Voisiko joku selventää asiaa minulle ?

[Dina Crystal]

Voin sietää melkein mitä vain musiikkia, mutta jotenkin Darinin Money for nothin ei kolahda!

Se on ärsyttävä kappale ja musiikkivideo sitäkin ärsyttävämpi! Onko kukaa kuullut siitä? Darin on älyn nuori ja minusta hän luulee olevansa joku samanlainen kuin Good Charlotte yms. muut "vaikuttajat"...

Ärsyttää jo pelkän laulajan ajatteleminen!

[Spectre]

On se silti hankalaa yrittää selittää että on olemassa muunlaistakin metallia kuin se mitä vanhukset ja pikkulapset säikkyvät, mutta silti jotkut eivät vain sitä millään tajua..

Kiitti, Kahvimuki, sain tuosta(koko) kirjoituksestasi makeat naurut, ja pelastit aamuni! (Kyllä, joillakin aamu jatkuu vielä yli puolenpäivänkin:)) Lisäksi sait kirjoitettua sen, mitä minä en millään ole saanut sanoiksi, ajatellut vain olen.

Muistan vielä, ei niin kauan aikaa sitten, olisi ollut n. sata ja kymmenen eri musiikkisuuntaa, joita olisin mainostanut inhoavani. Nykyään linja menee juurikin niin, että kaikki oikeastaan käy, riippuu paljon mielialasta. Toisinaan olen todella herkällä päällä esim. Souvareille, saatan kuunnella tippa linssissä joitain Lapin kaipuu-jallatuksia, toisinaan tuntuu, etten kehtaa kuunnella niitä ollenkaan, myötähäpeä on vain liian suuri :)

Raskaampi metalli oli vielä n. viisi vuotta sitten aika kamalaa, mutta nyt kuuluu jo autoni soittimen vakilevystöön. Samalla karusellilla viihtyvät niin Kent, Antti Tuisku kuin Red Hot Chili Peppers. Matkani saavat lisäpuhtia radiosta kuunnellessani Iskelmää ( 18 käpypistettä..) Eli kaikki oikeastaan käy. Lavoilla kuulee paljon juuri kotimaista tanssimusiikkia, kapakissa tulee dancea ja jos jollekin keikalle lähden, kyllä se metallia sitten on.

Moni on täällä kirjoittanut inhoavansa vaikkapa jonkin tietyn artistin tekemää musiikkia, sanotaan nyt vaikkapa Britney, moni muukin laulaa poppia, paremmin kuin nti Spears, eihän se sitä koko musiikkisuuntaa edusta sentään. Luulisin, että Somerjoki sai monta uutta fania vain sillä, että Valo lauloi Paratiisin.

[Alean]

En pidä "teinipopista", jota ilmeisesti tehdään vain rahastuksen maku suussa. Kappaleet ja laulajat ovat niin samanlaisia, ettei artistien välistä eroa edes huomaa. Saman perustelun kohteeksi mielessäni joutuu myöskin rap ja hipop (mitä eroa niillä on?). Kuinka monta yhtyettä/artistia maailma tarvitsee laulamaan eri sanoilla samasta asiasta?

Tusinabändit ja -laulajat, mm. Popstars -yhtyeet ja Idols laulajat, ovat "ihan kivoja", siis aivan sama onko niitä edes olemassa, sillä en kumminkaan kuuntelisi. Niin kuin Sephir kirjoitti, Risto Asikainen on pannassa. Mies tekee vain kappaleita, jotka on kuultu jo useita kertoja.

[Hagrid]

Britney Spears - En vain voi sietää sellaista kamalaa pop-renkutusta. Biisit tuntuvat toistavan toisiaan kokoajan vain enemmän, enkä edes pidä Briitun äänestä. Do Somethin' on jotain niin järkyttävää.

Avril Lavigne Anteeksi, mutten pysty edes perustelemaan. Ihan hirveä.

Et ole ainut joka inhoaa näitä!
Britneyn ääni. Sitä ei voi sanoin kuvailla. Voiko sitä kutsua edes laulamiseksi? On pakko vaihtaa heti kanavaa kun kulee Britneyn laulavan. Hän ei varmaan laula edes tosissaan jos se kuulostaa tuollaiselta. Hän inisee minkä kerkeää. Ihan kuin itikka.

Ja Avril Lavigne on ihminen joka on antanut itsestään todella inhottavan kuvan. Jotenkin tuollainen kovantytön-imago ei iske minuun ja hänen kommenttinsa ärsyttävät. Tuntuu, että hän ei ole ihan henkisesti kypsynyt ihminen. Ja hänen musiikkinsa on jotain joka saa pääni lähes räjähtämään. En jaksa hänen ääntään, joka kuulostaa lähes rääkymiseltä.
Eivätkä sanat oikein iske.

Inhoan musiikkia, jossa ei ole muuta kuin soittimien hakkaamista ja huutamista. Mikään niistä kappaleista ei eroa toisistaan ja sitä kuunnellessa hermot vaan menisi.
Inhoan myös teknoa. Se saa pääni kihisemään, mutta en tiedä miksi.
Ja sitten rap-musiikki. Ennen rap oli hyvää, mutta nykyään sitä hyvää on kamalan harvassa. Ennen musiikki oli tanssittavaa, eikä naista ole tarvinnut laittaa laulamaan kertosäikeistöä.
50cent on loistava esimerkki surkeasta rapista. Tuntuu, että hän on päässyt pitkälle vain näyttelemällä lihaksiaan ja kehuskelemaan sillä, että häntä on ammuttu 9kertaa. Eikä hän kuulosta edes räppäriltä, vaan ukolta joka mumisee jotain epämääräistä.

Nyt mieli on kevyempi^__^

[Goldenfake]

No, jos Goldenfake taas aloittaa litaniansa, niin istukaapas kaikki kuuntelemaan.

Britney Spears - Hän on vain tyrkyllä oleva vikisijä, laulut vetelevät niin matalaa tasoa, ja ääni kuin - sanonko tosiaan millä? Muutenkin, hyppii lavalla oikein vähissä vaatteissa, eikä osaa laulaa. Laulut ja musiikkivideot syvältä.  

Kaikki nämä Popstars, Idols sun muut - Täyttä roskaa. Kenelläkään ei ole oikein ääntä, laulut ovat kehnoja, ja muutenkin tällaista pakosta väännettyä, tekemällä tehtyä juttua. Ei ole kunnon musiikkia!

Gwen Stefani - naisella olisi kyllä hyvä ääni, ja pidin silloin kun hän esiintyi No Doubtissa, mutta nyt... en saa hänestä oikein mitään irti. Hän hyppii vähäpukeisena lavalla (tiedän, melkein kaikki naisartistit tekevät niin), kiljuen ties mitä... antakaa anteeksi, Gwenin fanit, mutta en voi sietää tätä.

Hevi sun muut, joissa hakataan soittimet tohjoksi ja vain karjutaan. Ei siis kaikki hevi - Mikä siinä ylipäätänsä on niin hienoa? Siis rikotaan kaikki ja karjutaan? Okei..


Iskelmätähdet - En osaa sen paremmin perustella, kuin että tämä ei ole musiikkia minun tyyliini. En oikein tiedä, mistä on kyse, mutta se vain ei iske.

Tuossa oli alkuun, onhan niitä muitakin.
*haukottelee* Pitäisi jaksaa vielä vähän aikaa. Lähden kohta nukkumaan.

[talitintti]

Apulanta- Hyi! En tiedä mikä siinä niin kamalaa on, mutta minä en vaan voi sietää sitä.. Kaverin toimesta sitä on joutunut kuulemaan ja nyt epäilen, että minut on kirottu. Siis aina  kun avaan radion niin joko sillon soi joku Apulannan biisi tai sitten kymmenen minuutin sisällä. Sillon radio läsähtää kiinni ja lujaa.

gynther- Vihaan melkein enemmän kuin Apulantaa ja se on paljon se. Jotenkin se tyyppikin on niin raivostutava. Ei tarvitse kuin näyttää kuva siitä niin on päivä pilalla.. Ne sen kappaleet saavat minut raivon partaalle. Ei varmasti tarvitse epäillä mitä radiolle tapahtuu kun kuulen sen musiikkia.

Siinä oli muutama ja on niitä enemmänkin, mutta nuo tuli päällimmäisenä mieleen..

[Ulputti]

HIM - Valon ääni on jumalainen, mutta koko homman pilaa liiallinen - no, tuota, lötköys. Siirappiset sanat ja lisäksi pumpulinpehmeitä melodioita. Jompikumpi pois. Mielestäni olisi paljon säväyttävämpää, jos HIM lisäisi pumpulimelodioihinsa hitusen säröä ja sanoihinsa ihan vain ripauksen verran maustetta. Mutta ei sit ku ei sit.

[Breaktown]

Voi voi niitä artisteja on niin paljon, joiden musiikkia en voi sietää! Ensinnäkin, inhoan melkein poikkeuksetta kaikkea "mainstream" musiikkia. Suurinpiirtein kaikkien "mainstream" artistien biisit ovat sellaisia, missä ei ole ollenkaan järkeviä sanoja! Jankutetaan vain samaa koko biisin ajan *puistatus*
Esimerkkejä:

The Rasmus Olen inhonnut kyseistä bändiä alusta saakka. Mielestäni laulajan ääni on aivan karmea ja selkäpiitä riipivä! En vain yksinkertaisesti tajua, mikä heidän musiikissaan on niin kauhean hyvää.

Maija Vilkkumaa Tähän ei riitä edes sanat kuvailemaan miten paljon en voi häntä sietää. Olen nähnyt pari kertaa TV:stä, kun hän on esiintynyy lavalla ja se on ihan kauheaa heilumista ja keikistelyä. Minusta hänen äänensä on todella ärsyttävä!

[Huiskis]

En voi sanoa että en pitäisi jostain tietystä musiikin lajista(kaikista olen toistaiseksi jotain hyvääkin löytänyt) Mutta jotkut ns. Goottihevibändit ottavat päähän. Eivät itseasiassa yleensä edes musiikin takia, vaikka sitäkin usein, vaan idean takia. Tehdään musiikkia tietylle ihmisryhmälle, näille ns. gooteille joiden elämänfilosofia on kaksiosainen A) pukeudutaan mustaan B) Näytetään siltä kuin olisi ollut vuoden syömättä ja juomatta ja joku olisi juuri lyönyt heitä päähän tonnisella alasimella. Siis negative Him Emperor Norther ym. = sontaa

[franzi]

Ihanaa, kerrankin saa haukkua oikein sydämensä kyllyydestä ;)

Günther - Ei, ei ja vielä kerran ei. Kamala. Tyyppi ei ainakaan osaa laulaa, ja muutenkin se nainen, joka kappaleissa (niissä kahdessa mitä olen kuullut) hoilaa suunnilleen jatkuvasti, on aika karmiva. Musiikkikaan ei ole parhaasta päästä.

Britney Spears - Tämä olikin aika monen listassa, enkä yhtään ihmettele. Onhan Britney ihan nätti, mutta eipä sillä kovin pitkälle pötkitä musiikkialalla, tai niin ei ainakaan saisi olla. Ääni ei ole mikään erityinen, ja kappaleet ihan surkeita. Eniten kuitenkin inhoan niitä musiikkivideoita! Kaikissa on pakko olla jossakin vaiheessa suunnilleen alastomana. En ole koskaan pitänyt Britneystä, enkä tule pitämäänkään.´

Idols-tähdet, Popstars-bändit - Joo, liian valmiiksi tehtyjä. Minusta koko homma on roskaa. Tai no, ensimmäinen kilpailu, siis tuo Popstars 1 meni lävitse jotenkin, tosin en Gimmelistä ole ikinä pitänyt, mutta sitten tuli Idols ja kohta Popstars 2. Jep. Kaikki Hanna Pakariset, Antti Tuiskut, Janet sun muut ovat ihan kamalia (varsinkin tuo viimeiseksi mainittu).

Pikku G - Raah. Hyi hyi hyi. Mitenköhän hänkin pääsi oikein pinnalle?

Tietynlainen hevimusiikki - Siis sellainen, jossa karjutaan koko ajan, eikä ole mitään rajaa. Minä ainakin joudun kotona kuuntelemaan ihan tarpeeksi pikkuveljen ja sen kavereiden karjuntaa, ja se on suunnilleen samankuuloista kuin tuo hevi... eeh. Todella hohdokasta.

London MC - Tätä kehuttiin hirveästi radiossa, mutta minä inhoan tätä!

Plus kaikki muut suomiräpit ja -hiphopit. Lähes kaikki on roskistavaraa. Olen kyllä kuullut ihan hyviä biisejä, mutta reilusti yli puolet on kyllä aivan... yääh.

[Hopeanuoli]

Hip hop ja räppi musiikki:
En inhoa näitä ihan niin paljon että laittaisin radion pois päältä. Mutta en pidä tästä musiikki tyylistä yhtään. En oikeastaan tiedä mikä siinä mättää kun en pidä tästä tyylistä, mutta se ei vain kolahda muhun. On todella harvoja kappaleita joista pidän ja nekin on enemmän laulamista kuin räppiä. Lisäksi minä inhoon räppimusiikkivideoita. Tai joitain joissa vain puolialastomat naiset keikuttelee persettään miespuolisten katsojien iloksi... Yäk.

Hevi musiikki jossa karjutaan:
Kuuntelen kylläkin hevimusiikkia mutten tosiaan mitään jossa vain karjutaan eikä kappaleen sanoista saa mitään selvää. Aivan kuin solisti ei muistaisi miten puhutaan vaan karjuu vaan jotain mickrofoniin kun ei muutakaan keksi. En ymmärrä mitä siinäkin on ideana. Ja varsinkin jos kukaan muukaan bändistä ei osaa soittaa soittimiaan (siis se on jotain sekasotkua missä ei ole mitään rytmiä) niin silloin vaihdan ja nopeasti kanavaa!

Iskelmämusiikki:
jep. Iskelmämusiikki... ai, että automatkat menosuuntaan kuluu hitaasti kun joudun kuuntelemaan silloin iskelmämusiikkia...  se on liian rauhallista (musiikin osalta, ei välttämättä laulajan osalta) tai sanat ovat karseet. Ne ei herätä mussa mitään muuta tunnetta kuin että palan halusta vaihtaa kanava toiselle paremman musan toivossa. Jotkin iskelmälaulut on ihan hyviä, mutta yleisesti ottaen en pidä tästä ollenkaan!

suurinosa popstars ja Idols voittajien tekeleistä:
Siis... suurin osa näistä keinotekoisesti laulajiksi tehdyistä laulajista ovat suoraan sanottuna: P*skoja! Popstarsista levyn tehneet bändit/laulajat ovat tehty vain pikkutytöille. Sen näkee kannesta ja lauluista. Tekopirteetä. Eikä mikään hyvä laulu jonka ne on saanu aikaseks ole kestänyt montakaan kuuntelukertaa. Idolssista on tullut kieltämättä parempia laulajia kuin popstarssista muttei nekään ole lähellekkään yhtä hyviä kuin muut bändit/laulajat.

[Tappajan haaska]

Mahtavaa! Haaskan lista:

*Espanjalaiset tms. kappaleet, joissa rämpytetään kitaraa raivostuttavan paljon ja tuntuvasti eivät jaksa enää innostaa.
*Ylipirteä "elämä on ihanaa-iskelmä." Sanoitukset vievät järjen. Esim: "Mä aamunkoittoon tanssin, ja panen oveen ruusukranssin..." Siis jee! Oksettavaa.
*Frederikin ääni, biisit ja esiintyminen ovat jotain vastenmielistä, mikä kertookin lähes kaiken...
*Kykykilpailujen voittajat pyörivät kisan aikana liikaa telkkarissa, joten persooniin kyllästyi. Biisitkin ovat samankaltaisia, joten ei kiitos.
*Smurffit. Juu, ei. Ne sanoitukset eivät ole toimineet enää pikään aikaan.

Tuhansia ja taas tuhansia muitakin löytyy, mutta tämä tällä erää täältä.

[Ecera`s Darkness]

Näitä en voi sietää, enkä tosin haluakaan:

Kaikki tekno-migreeni-jumputukset ovat kerrassaan sietämättömiä! Tuo London MC on ihan loistava esimerkki tällaisesta kappaleesta, jos sitä kipaleeksi voi edes laskea. Ja se Crazy Frog on jotain niin käsittämättömän kamalaa, etten voi koskaan ymmärtää ihmisiä jotka sellaista kuuntelevat. Pääni räjähtää joka kerta, kun se pärähtää soimaan ja tätä tapahtuu aivan liian usein. Ne mainoksetkin ovat täynnä kaikkea ällöttävää! Hyii..*väristys*

Antti Tuisku on myös jotain joka saa ruuan nousemaan ylöspäin. Ne sisällöttömät biisit ja naismainen epäkoulutettu suihkulaulanta yhdistettynä toisiinsa on jotain naurettavaa. Erään ystäväni äidin kommentti auton radiota kuunnellessa on ikimuistoinen: "Onko tää Kylie Minogue! Ai suomalainen.. No sithän tää on se Hanna Pakarinen!" Ja tuo siis ihan tosissaan, se ei ollut hänen vitsinsä. *lol*

Yleensäkin kaikki vitsinä tehdyt biisit, iskelmät ja formaattibändit ovat jotain oksettavan kamalaa. Inhoan koko ajatusta siitä, miksi tällaisia biisejä edes tehdään.

[Asoalian]

Indx:iä, Janea, Antti Tuiskua, Hanna Pakarista, Anastaciaa, Backstreet boysiä...

Lista on loputon. Kaiken kaikkiaan, en tykkää tekemällä tehdystä musiikista, eli juuri näistä Idols- ja Popstars- tyypeistä. Ja pop on oikeastaan muutenkin alkanut tympiä. En tykkää myöskään mistään tanssimusiikista enkä räpistä varsinkaan. R'n'b on myös aika... *sensuroitu* Joo. Ja Euroviisukappaleet ja suomiräp on myös jotain niin kamalaa että.

Sellainen joka erikseen pitää mainita on Jonna, PMMP ja muut Popstarsista tulleet tyypit. Etenkin PMMP, nykyisin sen musiikki on kamalaa.

[Sarvis]

En voi sietää räppiä.  Minun mielipiteeni on ettei sitä voi edes luokitella musiikiksi. Se on aivan kauheaa. Useimissa sanoituksissa naista sanotaan bitchiksi,whoreksi,ho:ksi,pussy catiksi ja niin edelleen...ja lauletaan aseista,huumeista sun muusta. Ja räpin mukana tuleva muoti on kamalaa Bling Bling..*yökkäävä ilme*

Minun veljelläni oli vuoden kestävä räppi kausi mutta sain houkuteltua sen hevin ja rockin ihmeelliseen maailmaan. *high fives*

Ja sitten kaikki semmoinen muovinen teinix-musa. :P
(mutisee jotakin pahaa gimmelistä..)

[Seireeni]

Pakkohan tänne on kirjoittaa. Minulla on kyllä hämärästi sellainen mielikuva että olen jo tänne kirjoittanut, mutta voin tietenkin olla väärässäkin.

En luonnehtisi itseäni suorastaan kaikkiruokaiseksi musiikin suhteen, mutta on rehellisyyden nimissä sanottava että lähes jokaisesta musiikkigenrestä, mitä on olemassa, löytyy ainakin muutama hyvä biisi. Ainoa musiikki, joka todella saa minut näkemään punaista, on konemusiikki. Enkä nyt tarkoita Röykksopin kaltaista koneilua, vaan teknon, trancen ja housen kaltaista aivotonta jumputusta. En arvosta konemusiikkia pätkääkään, koska periaatteessa sitä voi tehdä kuka vain, joka omistaa tietokoneen. No joo, aika yleistettyä tuo oli, mutta mielestäni konemusiikissa ei ole MITÄÄN tekemistä musikaalisuuden kanssa. Asun kerrostalossa ja pari vuotta sitten suoraan kerrosta ylempänä asuntoamme asui virolainen perhe, jonka minua vähän vanhempi poika kuunteli jotain tranceteknohousekoneblaablaaälämölöskeidaa. Hän kuunteli sitä "musiikkiaan" joka halvatun päivä ja niin täysillä, että jytke kuului aivan selvästi meille. Kun törmäsin poikaan joskus käytävässä, hän kuunteli samaa  sontaa korvalapuilla - aivan älyttömän kovalla taas. o_O Mainittakoon, että pojan sisko kuunteli samaa musiikkia myös. En ymmärrä, miten heidän äitinsä jaksoi mokomaa! Onneksi ovat jo muuttaneet pois.

Mutta se konemusiikista. Muita inhokkejani ovat nimenomaan suomalainen tango, iskelmä ja rap. Suomalainen iskelmä ja tango nyt ovat niin kliseistä ja kornia huttua, että niitä tuskin tarvitsee perustella, mutta rapin voisin perustella vähän tarkemmin. En voi sietää 50 Centin tyylistä blaablaablaablaa-räppiä, jossa papatetaan vaan sanoja monotonisesti ja musiikkivideolla naiset kiehnäävät kyljessä. Mutta sellainen rap - vai onko se sitten hiphoppia - missä on kunnon orkesteri taustalla, torvet ja kaikki, ja missä on r'n'b-vaikutteita, on tosi jees. Letkeä ja tanssittava meininki siis.

Joop. Eiköhän tämä riitä ainakin vähäksi aikaa. Tulen vinkumaan lisää jos kiinnostusta löytyy.

[Zethel]

Neljä vuotta sitten: "Minen voi ymmärtää niitä, jotka kuuntelee semmosta älytöntä örinä heviä tai heviä ollenkaan jne.."
Vuosi sitten: "No okei, kuuntelen metallia, mutta en voi edelleenkään sietää örinämetallia"
No, tätä viestiä kirjoittaessani kuuntelin mm Eternal Tears Of Sorrowta, Battlelorea ja Ensiferumia.

Ennakkoluuloja oli ennen metalliin ja melkein naurattaa kun tuota muistelen (ja naurattaa kun luen muiden kommentteja örinämetallista, jossa ei ole muka muuta kun mättöä ja soitinten rikkomista.) Mutta uskomattomine melodioineen, lyriikooineen ja kitaroineen tuo musiikkityyli on nyt kutakuinkin täyttänyt elämäni. Kuuntelen myös elokuvamusiikkia, mutta voi niiden bändien määrää joita en voi sietää.

Günther, en näe tässä musiikissa minkään sortin järjen häivää.. Muutenkaan en siedä tanssimusiikkia ollenkaan (en ole oikeastaan tainnut koskaan oikeasti pitää siitä... pienenäkin kuuntelin Kaija Koota) Rap, hiphop, r'n'b... En nykyään kuuntele radiota ollenkaan, kun ei sieltä kertakaikkiaan tule mitään hyvää musiikkia.
Jos nyt vielä mainitsen joitakin muita bändejä/laulajia joista en erityisesti pidä; Negative, Uniklubi, Antti Tuisku, (HIM, The 69 Eyes)... ja vain tämän verran mainittuja siksi, kun en osaa kirjoittaa niiden nimiä :/

(täydennän viestiä myöhemmin lisää)

zeth

[Denila]

Maija Vilkkumaa, en vaan voi sietää sitä ääntä ja nuotinvierestä kuuluvaa laulua! Hyi, laitan radion aina kiinni kun kuulen Vilkkumaata. Anteeksi nyt vaan kaikki Maija-fanit, tämä on vain oma mielipiteeni! Mutta jos mä saisin päättää et mihin Vilkkumaan musiikki kuuluis ni heivaisin sen kategoriaan nimeltä romukoppa.

[Galadriel]

ööh... vähä vaikee sanoo mist en pidä ku pidän melkee kaikenmaailman musast, mut täs on nyt jotain joist en oikee tykkää:

Metal*`_`* *tulpat korvissa* se rikkoo korvat ku ne vaa huutaa ihan täysii!

semmoset ku esim. bob marley ja get up, stand up ja j-kwon ja they ask me
jotenki vaa ni hitait ja ärsyttävii:P

ja sit kaikenlainen purkkapoppi mitä nykyisin tulee kokoajan radiost:(

Nii ja sit pitää tietenki mainita tää: eric prydz ja call on me
siis siin kappalees ei oo mitää järkee, toistelee KOKOAJAN vaan samaa! Jokaikinen ihminen pystys tekee tommosen kappaleen,en nää mitää järkee siin...

Siin oli nyt jotain mun mielipiteitä, toivottavasti kukaa ei loukkaantunu...:)

[Ylvär]

Minä en voi sietää rap/hip hop musiikkia.. Arvatkaa oliko kamalaa koulun levuraadeissa kun luokan kaikki (yhtä lukuunottamatta) kuuntelivat räppiä ja tytöt jotka toivat levyja oli pissiksijä ja halus miellyttää poikia.. Murr...

Tykkään enemmän englannin kielisestä musiikista, mutta ei kaikki suomalainen niin hirveää ole.. En vaan kestä räppiä ja niiden riimityksiä jotka kuulostaa ihan tyhmältä ja mulla palaa pinna heti kun joudun niitä pidemmän aikaa kuunteleen (yli yhen laulun). En voi sietää myöskään O Zonea enkä Guntheria..

[Lana Laney]

En voinnut sietää viime kesän hittibiisiä O-Zonen - Dracostarintei (ei hajuakaan miten kirjoitetaan).
Olimme Bulgariassa kesällä ja sielä tämä kyseinen biisi soi tauotta aina uudestaan... ja uudestaan... ja uudestaan. Se ajoi minut hulluuden partaalle!
Lisäksi biisi jäi ikävästi kummittelemaan mieleen ja tultuani takaisin Suomeen, sitä sai kestää koko loppu kesän.

Kahvimukin kirjoituksessa tuo kohta...

Minä: No ompas teillä laajat valikoimat.
Janne: Eihän siinä mitään, onhan meillä täällä tämä Las Ketchupin käläkälä-holololo-jejejeje. Eihän siitä oo kun kymmenen minuuttia kun sitä viime kertaa pyydettiin soimaan, joten ei kai haittaa jos pistän sen taas...

Ärsyttää, että jos jonkin aikaa kuuntelee NRJ:tä, niin huomaa, että he soittavat koko ajan sitä samaa.
Ja mitä he nimittävät "hittibiisiksi" soi ties kuinka monta kertaa, kuten huomaa hieman tuosta Jannen vastauksesta.

[Primula]

Mie en voi sietää tekno jumputusta , koska ne niin kamalia. Kaikki teini idolit esim. Antti Tuisku , Gimmel, TikTak ja
Nylon Beatin jumputuksia ovat hirveitä. Sitten räp musan tekijät 50 cent ja  Eminem  ovat hirveitä. heidän musikki on yhtä kiroilemista ja musikkivideot täynnä melkein alastomia naisia. Ja lopuksi Britney Spears , jonka musikki on muuttunut niin hirveäksi ettei sitä kuuntelisi edes kuuro Lyylikään.

[Elewyn]

Itse pystyn kuuntelemaan oikeastaan aika harvaa musiikkia. Ennen kuuntelin KissFM ja radiota yleensäkin, mutta nyt olen lähinnä turvautunut omiin levyihini. Radiosta kun tulee koko ajan samoja kappaleita ja vielä NIIN puhki soitettuja että...

Itse en voi sietää esim. 50 centiä, minä en vain ole vieläkään ymmärtänyt mikä siinä räp-musiikissa niin kiehtoo,  sekin kuulostaa vain samalta jankutukselta, eikä se omissa korvissani edes kuulosta musiikilta. Ja ne musiikkivideot ärsyttää ja pahasti, kun ei voida näyttää muuta kuin puolialastomia naisia keikuttelemassa lannettaan...xP Sitten on myös kaikenmaailman Nylon Beatit, Britney Spearsit ja Antti Tuiskut. Ne saavat ihokarvani nousemaan pystyyn. Ei vain sovi minulle... Sitten ne popstars bändit, Gimmel ja Jane...Ei mene alas ja on pakko vaihtaa kanavaa jos sattuu tulemaan radiosta. En tietenkään kuitenkaan väheksy niitä joita niistä tykkäävät mutta itse en voi niitä kuunnella. Sitten kaikki se poppi jota on soitettu aivan liikaa radiosta on karmaisevaa.

Yksi inhokeistani on myös Jope Ruonansuu. Hänen kappaleissaan ei ole mitään ideaa ja se on lähinnä sellaista vitsillä tehtyä jumputusta minun korvissani... Sitten se viime kesäinen Dragostea din tei (en muista miten se kirjoitetaan) sitä soitettiin niin  monesti ja se ihkutus mikä siitä syntyi, uih, en pitänyt todellakaan.
Muita musiikkigenrejä joista en niin välitä (purkkapopin ja räpin lisäksi) on esim. Jazz. Ei siinä sinänsä mitään vikaa ole mutta en saa siitä oikein mitään irti.

/Muokkailen joskus/

[wasuto]

Nämä tälläiset ovat kivoja. ^^

En pidä hip hopista, sillä siinä ei ole yleensä mitään sanomaa, eikä niitä musavideoita jaksa katsoa, kun jokainen on niin samanlainen.
Tai minä en. ^_^

En myöskään pidä popista, se ei vain sytytä. Shakiran uusin single on kuitenkin poikkeuksellisen hyvä!

Itse artisti ja bändi inhokkeja on tosi paljon. Antti Tuiskusta Guns 'N' Rosesiin ja kaikkea siltä väliltä. Ressu Redfortista olen saanut traumoja,
Jonne Aaron on mielestäni järkyttävä, jne jne.

[Blue Ice]

Purkkapoppi, räppi, techno-jympytys ... Esimerkkejä ...

Antti Tuisku Tarvitseeko edes sanoa miksi? Laulu : ei osaa, Biisit: saatu valmiina käteen Ura: Idols- tähti ... Ei taida edes tietää millaista on tehdä musiikkia niin, että on itse raivannut tiensä pohjamudista ylös tähtitaivaalle.

Pikku G, Ezkimo , Kana ... ym turhat suomalaiset räppärit

Purkkapoppi bändit [suomalaiset] IndX, Tiktak, Nylon Beat, Jane, Gimmel ...

Ulkolaiset purkkapoppi artistit Britney Spears [myy ulkonäöllä, ääni on määkivä], Xtina Aguilera, JoJo ...

Ja sitten kaikki ne näyttelijät, jotka "osaavat laulaa" ...

Ja tietenkin kaikki rääkyvät hevibändit ...

[Celdaen]

Neljä vuotta sitten: "Minen voi ymmärtää niitä, jotka kuuntelee semmosta älytöntä örinä heviä tai heviä ollenkaan jne.."
Vuosi sitten: "No okei, kuuntelen metallia, mutta en voi edelleenkään sietää örinämetallia"
No, tätä viestiä kirjoittaessani kuuntelin mm Eternal Tears Of Sorrowta, Battlelorea ja Ensiferumia.

..Eli olet jo siirtynyt kevyeen powermättöön. edistystä, ensi vuonna CoF,Borgir ja parin vuoden päästä kuuntelet jo Barathrumia,Old Man's Childia,Oratorioa,Six Feet Underia,Cannibal Corpsea ja Napalm Deathia.. Niin se menee. (paitsi itselläni joka siirtyi ala-asteella Scatmanista Sepulturaan,luojan kiitos.) :D

Musiikki mitä en voi sietää.... Jospa tekisin listan vain pienillä detaileilla,enkä erittelisi niin tarkasti jokaista ärsytyksen aihetta.

Pop
KAIKKI Pop-musiikki. Ja varmistukseksi että tiedetään mistä puhutaan, kaikki kevyt musiikki on poppia. Kaikki Yöstä,Dingosta ja Epuista Christina Aquileraan ja Britney Spearsiin.Kevyt musiikki,joka väittää olevansa 'easy-listening'-shittiä, kiinnostaa kuin hatullinen paskaa. Kaikki veisut on kuulostaneet samalta vuosikymmenien ajan, suomipopin teemat vaihtelevat Rakkauden,valituksen ja rakkaudenvalituksen välillä, rumpukomppeja on tasan neljä(uskokaa pois,kaikkien biisien rummut on muunnelmia näistä,yleensä vain peltien kuviota muuttamalla).

Ikivihreät
Frederik,tangolaulajat,anna eriksonit.... kaikki voisi ampua kuuta kiertävälle radalle ja suomi olisi parempi paikka elää.[/b]

[Valandil]

Minä kuuntelen metal musiikkia..

En voi sietää klassista musiikkia. se on liian.. jotain, josta en pidä.. En vain ymmärrä sitä, koska olen joutunut kuuntelemaan aina sitä, koska aina oppettajani on ollut uskonnollinen ja muut luokkalaiseni. Olen ainoa muuta musiikkia kuunteleva. Se ei vain ole makuuni. Ja kaikki rauhoittava [siis LIIAN rauhoittava] musiikki on muutenkin karmivaa.. [Ei lasketa vaikka Nightwishin hempeitä biisejä...]

En siis kestä mitään.. kamalaa musiikkia. Bändi, jota inhoan yli kaiken on HIM.. Se on jotenkin liian suosittu ja kaikki kuuntelee sitä. ja kehuu ja sillain. En siis voi ymmärtää sitä.. [vaikka onkin jotain love metallia...] Ville Valon ääni on tietysti kaikkien mielestä hyvä ja sillain, mutta minua se ällöttää.. Anteeksi sanon, jos fanitat HIMiä..

Rap on seuraava inhokkini. Siinä ei ole minkään laista melodiaa, eikä sitä voi laulaa.. Sen takia kai inhoankin sitä.. ^_^

Ja kaikki muut... voisi sanoa samalla. Pop, Hip-Hop, Jazz... JNE! Paitsi raskaampi musiikki menee...

[Serbeth]

Tänään hankin tuon Blind Guardianin Nightfall in Middle-earthin.. Tajuttoman kovaa kamaa. Odottelin levyä nelisen kuukautta välittäjän hitaudesta huolimatta, ja meinasin kuolla tuskaan koska en omistanut kuin yhden originaaliversion ja kolme levyä poltettua musiikkia. Tajuatte varmaan mikä uusi kokemus on kuulla kappale loistavassa alkuperäisversiossaan kuin niin ja näin äänitettynä ämpeekolmosena.
Muutenkin kaikki fiilistelevä progressiivinen iskee. Ei mitään hidasta, vaan powerin ripauskin seassa kelpaa :/ Ja tälläinenhän Guardian on. Paljon Tolkienia ja myyttejä, ei örinää, vaihtelevaa laulamista, hienoa soittoa ja spektaakkelimaista oopperamusiikkia (siis uudella levyllä).
Muuten iskee Dream Theater, Iced Earth, jonkin verran myös Opeth ja Nightwish, joka on vähän liikaa hypetettynä tosin menettänyt vähän makuaan (niin tuppaa käymään.)
Lisäksi kaikki mahdollinen fiilispohjainen rokki.
Sitten mistä en pidä.. Paljolti kun metalli- hevi, ja rokkipohjainen kun loppujen lopuksi olen, ei räppi oikein iske. Joissain vanhoissa ja alkuperäisissä biiseissä (70- ja 80-luku) on hauskaa fiilistä eikä musiikkia tehdä vain rahasta, mutta uusissa kaikuu se liukuhihnapohjainen BLING-BLING.
Latinomusiikki ei myöskään oikein kuulosta hyvältä. Klassisessa on useimmiten hienoja säveliä (mm. Finlandia), mutta siihen jatkuvaan pilipalitukseen hiukan kyllästyy ajan kuluessa.
Suomeksi laulettu ei jonkin takia myöskään luonnistu. Varsinkaan Suomi-räppi. Siinä jotain aika karmivaa.

edit. Oho, huoamsin postanneeni toista kertaa samaan ketjuun. No, jos tämä ei ketään häiritse, saa kai olla tässä päivitettynä mielipiteenä? Aurorit voivat toki poistaa.

[Taiyo]

Antti Tuisku sun muut Idols- ja Popstars-tyypit. Ärgh! En vaan voi sietää. Ne eivät kertakaikkiaan vaan osaa laulaa. Piste. Yksi hyvä laulu Hanna Pakarisella on, Fearless. (Kai se nyt kirjoitetaan noin). Sekä listaan kuuluu mm.
- Iskelmä
- Humppa
- Tango
Ja muut semmoiset.

Sekä... Michael Jackson. Yää.

Muoks.//

Sekä Rap! Miten sitä voi edes kutsua laulamiseksi? Hä? Eikä siitä muutenkaan saa selvää... *Mutisee*

[alcor]

Kaikki suomihiphopparit sun muut ovat niin hemmetin huonoja, että oikein ITKETTÄÄ. En voi SIETÄÄ suomi-hiphopia (Fintelligens, Cheek, Mariska, Skandaali, Ezkimo, jnejnejne.)

Sen lisäksi vihaan Gwen Stefania. No Doubtissa hän menetteli, mutta Gwen Stefani soolona on jotain niin kamalaa. Laulut ovat aivan kopioita toisistaan ja sanoitukset maailman turhimpia. Huonoa, turhaa musaa koko levy täynnä. Blaah.

Myöskään mikään Children of Bodom, Lordi, Slipknot, Stamina -tyylinen musa ei iske. EN VAIN VOI hyväksyä musiikiksi sellaista bändiä, jonka musiikista kuuluu vain rummut ja laulajan epämääräinen rääkyminen. Yäk.

[Vir]

Ei ole ensimmäinen kerta, kun kirjoittelen tälläiseen threadiin, joten ennen puolustuspuheitani pitää kertoa että kuuntelen musiikkia laidasta laitaan, enkä omasta mielestäni ole löytänyt mitään musiikkigenreä, jota vihaisin. Toki on n+1 määrä yhtyeitä, joiden tuotannosta en ole löytänyt minkä takia olisin hankkinut yhtyeen musiikkia.

Aiemmissa viesteissä metallimusiikille löytyi  puolustajia, jotka sanoivat, ihan oikein asianmukaisesti, ettei metalli ole pelkkää epämääräistä örinää, vaan lyriikoista löytyy sanomaa ja eikä soitanto ole mikään epämääräistä rumpujen hakkaamista. Korvat eivät ole sitä varten, että kaikki vastaanotettu ääni annetaan mennä toisesta korvasta ulos - sitä kannattaa prosessoida vain huomatakseen siitä löytyvän ihan ymmärrettäviä lauseita.
Tästä heräsi itselle paljon ajatuksia, ja sen takia voisin mainita konemusiikista pari perusasiaa, kun useille konemusa näyttäisi olevan vain tätä perusjumputi-jumputia, kuten joillekin metallimusiikkia pelkkää örinää. Sillä hieman jopa naurattaa, kun eräät kertovat konemusiikkia hirveäksi pelkästään sen perusteella, mitä on sattunut joskus kuulumaan sitä radiosta hetken verran. En minäkään rakenne mielipiteitä metallimusiikista tai klassisesta YleX:n Metalliliiton tai Ylen Klassisen pohjalta, jota olen kuunnellut automatkalla. Enimmäkseen pitäisi tietää, ettei konemusiikki ole pelkkää Eric Prydzin Call on me:tä, tai radiolistamusiikkia, vaan konemusiikkia löytyisi vähän jokaiseen makuun, jos olisi viitseliäisyyttä etsiä. On rytmistä drum´n bassia, nopeatempoista & 'psykedeelistä psytrancea, melodista ambientia, nopeatempoista hardstyle-tykistystä jne.
Tosin menen liiallisuuksiin ehkä siinä, kun väitän jokaisen kykenevän löytämään mielenkiintoisen musiikkigenren konemusiikin puolelta, mutta enimmäkseen yritänkin viestittää sitä että miettikää tarkoin, miten ja miksi ette siedä tietystä/-istä musiikkigenrestä. Sitä voi helposti kävellä onnensa ohi.

Lisäksi kommentit "Ei siitä konemusiikista voi löytää mitään sanomaa" tai "Konemusiikki on niin yksiulotteista, kun eihän siitä ole mihinkään muuhuin kuin tanssimusiikiksi": Taas tullaan siihen, ettei sanojalla ole kunnollista kokemuspohjaa konemusiikkiin. Faithless on yksi esimerkki konemusiikin puolelta, jonka musiikki on lyriikoiltaan antoisaa ja se on hyvä esimerkki siitä, että konemusiikki voi tarjota niin hyvää tanssimusiikkia, ja korviahiveliä elämyksiä melodiensa ansiosta. Esim. Outrospective albumi on siitä hyvä esimerkki. Samaan sarjaan voidaan laskea myös Moby, joka on seilannut ambientin kuin technon välillä.

Jos haluaa tutustua eri konemusiikin genreihin, niin Winampin tai Media Playerin avulla voi osoitteessa http://www.di.fm/ kuunnella monia eri radiokanavia.

Unohtui melkein. Joku aiemmin suositteli kokeilemaan psy-, goa-trancea niille, jotka eivät pidä konemusiikista, vaikkakin omien kokemuksien mukaan ensikertalaisille nämä genret ovat olleet hieman liian vavahduttava kokemus :P

[Miravir Ruusuton]

Täytyyhän minunkin päästä tänne valittamaan ^^
Oikeastaan kuuntelen melkein mitä tahansa musiikkia, mutta ainakin hip hop ja r n' b ovat sellaisia, mitkä eivät hyvin, hyvin harvaa poikkeusta lukuun ottamatta iske. Täytyy olla todella hyvä sanoma tai melodiaa kertosäkeessä, että suostuisin jotain em. kuuntelemaan kovin pitkään. Yleisen kaverisovun nimissä on tullut tutustuttua näihinkin musiikilajeihin, mutta jotenkin minulle esim. hip hopissa kaikki artistit sulautuvat pelkäksi hirveää vauhtia puhuvaksi massaksi. Minä kun vielä rakastan melodista musiikkia, ei rapilla/hip hopilla ole kovin suurta sijaa elämässäni. R n' b:stäkään en pidä, syytä siihen en osaa sen tarkemmin eritellä.

Myös pop-prinsessojen lällylällybiisit ovat ihan liikaa. Aivoni tukehtuvat siirappiin, jos yritän jotain sellaista kuunnella. Sanoman puute on myös pitkä miinus. Monia hittibiisejäkään en kotona kuuntelisi, mutta diskoihin ja kaveriporukalla hoilattavaksi ne sopivat varsin hyvin.

[Ginger]

Yksi nimi. ELVIS.

Pikkuveljeni fanittaa Elvistä, se on hänen lempilaulajansa. Jos veljeni jotain musiikkia huoneessaan soitattaa, niin se on sitten Irwiniä tai ELVISTÄ. Eihän siinä muuta, biisien melodia on ihan kiva, jopa tanssittava, mutta koko Elviksen olemus ja ääni saavat minut voimaan pahoin. Se, että häntä on pidetty varsinaisena seksisymbolina (ja pitetään luultavasti vieläkin) on minulle niin käsittämätön mysteeri, ettei paremmasta väliä - halkokasa on minusta Elvistä eroottisempi. Hänen äänensä värisee kuin iskuporakone vasten tärykalvojani, YÖK YÖK YÖK.

Ja sitten eräs suomalainen. SIMO SILMU.

Äidin märkien unien kohde Simo Silmu soi ennen vanhaan aina autossa, kun ajelimme paikasta A paikkaan B. Omapahan oli syyni, ostin kyseisen herran levyn äidilleni syntymäpäivälahjaksi. Yölintu on menee, mutta oikeasti, ei Simo Silmu yksinään. Hänessä on sitä lipevän miehen limaisuutta, wannabe hunajaisuutta. Hän näyttää ja kuulostaa niin luihulta. Minä revin yksinkertaisesti pelihousuni, jos vielä kerrankin joudun kuuntelemaan Silmun levyn putkeen. (Nykyisin autossa kaikaa Tomppa Jones, siinä vasta oikeasti seksikkään karismaattinen mies)

[Avocado]

Ajattelin vähän. Tuli mieleen maailman ärsyttävin biisi. Black Eyed Peas:in Don't Phunk with my Heart! En kestä sitä, ei todellakaan jaksa sitä mistään enää kuunnella. Ärsyttävää jumputusta, teknopoppia sokeroituna, en vain yksinkertaisesti kestä tätä. My Humps:kin on siitä kauheimmasta päästä.

Ei, en ole BEP:iä vastaan, pidän joistakin lauluista, mutta juuri nämä ärsyttävät jumputukset ottavat korville.
 Sitten, yleisesti inhoan R&B/HipHop- tyyppistä musiikkia. Esimerkiksi 50cent:in musiikkia en jaksa kuunnella.

Mitä muuta inhottavaa löytyy? Ai niin- iskelmät. Sinäänsä ihan siedettävää musiikkia, mutta ei yhtään omaa tyyliäni. En tykkää.

Vielä lopuksi voinkin jo mainita purkkapopin, eli mielestäni jotenkin 'tehtyä' musiikkia. Tähän liitän esim. Jojo:n, Lindsay Lohanin, Amy Diamondin.
Tämä musiikki on kuunneltavaa, mutta en tykkää.

[degulainen]

Itse en voi sietää räppiä. Tai siis. Kaverini tykkää räpistä, ja The Voicelta sitä tulee (katson kyseistä kaapeli-kanavaa jonkun verran), mutta se ei todellakaan ole lempimusiikkiani. En myöskään tykkää mistään "teinien" musiikista, eli mm. Antti Tuiskusta, Janesta yms.

Ennen en myöskään voinut edes kuulla örinämusiikkia. Nykyään kuuntelen sitäkin, ainakin pienissä määrin. En myöskään tykkää Himistä, vaikka mielestäni yksi (ja ainoa) niiden hyvä kappale on Wings Of Butterfly.

[Vela]

Tekno on jotain sellaista, mitä en voi sietää. Se on vain sellaista jumputijumputijumputi -musaa, jossa välillä mahdollisesti kiekuu joku pikkuorava. Ei kestä!

En myöskään voi sietää Kari Tapiota. Joka ikinen lauantai kun äiti alkaa siivoamaan huusholiamme, hän laittaa stereot täysille ja Kari Tapion soimaan. Ihan kiva, kun huoneeni sattuu olemaan juuri näiden stereoiden vieressä. Yritä siinä sitten lukea kokeisiin, kun taustalla kuuluu "Myrsyn jälkeen, on poutasää.."

Bändi, jota inhoan yli kaiken on HIM..

Minä myös. En voi käsittää mikä kaikkia siinä yhtyeessä niin viehättää, mutta makunsa kullakin..

Sitten on tietenkin nämä kaikki Antti Tuiskut, Janet ja Gimmelit. Jotain niin kaupallista ja epäaitoa, että oikein pahaa tekee. Selvästi huomaa, että levyjä tehdään euronkuvat silmissä kiiluen.

[Enskuli]

En tykkää räpistä, en sitten yhtään. Varsinkin suomi-hiphop/-räp on aivan käsittämätöntä sontaa. Huh. Amerikkalaisista räppäreistä ehdoton inhokki on 50 Cent. Hyi. Sen "musiikki" on turhanpäiväistä, tylsää puhetta surkean taustan päälle. Ja ne videot. Miksi ihmeessä joka videossa pitää olla puolialastomia naisia heiluttamassa p*rsettään?

Techno, mikä lie. Siis sellainen koneella tehty musiikki, jossa ei ole mitään. Muuta kuin sitä kamalaa jumputusta. Tietenkin tästäkin genrestä voi löyty hyviä biisejä.

Sitten näitä bändejä joita ei voi kuunnella:

The Rasmus on kammottava bändi. Lauri ei osaa (minun mielestäni) laulaa yhtään. No soittajat on okei, mutta koska laulaja on surkea edes ne ei pelasta tätä bändiä. Ja laulut on niin tylsiä, että niitä ei jaksa kuunnella. Ehkä olen myös päättänyt inhota tätä bändiä, koska kaikki muut tuntuvat tätä kuuntelevan sujuvasti.

HIM on toinen näistä joidenkin mielestä kai Suomen ylpeyksistä. Noh, minä en kuitenkaan tykkää yhtään. En pidä Villen lauluäänestä ollenkaan ja muutenkin musiikki on ihan plää. Mukarankkaa. Ei kiitos.

Sitten tällaiset miljoonat poikabändit. Musiikki on kammottavaa lässynläätä ja melkein jokaisessa laulussa vingutaan jotain rakkaudesta. Ja sitten lavalla ne vähän tanssahtelee ja pikkutytöt kiljuu. Ihanaa? Ei minun mielestä.

Kaikki nämä vähäpukeiset R'n'Bmitkälie naisartistit kuten Beyonce, Amerie, Ciara. Kukaan em. ei osaa laulaa yhtään, laulut on tylsiä samanlaisia kaikki. Ei iske ei.

Sitten kaikki ihkut teinipopparit Antti Rui.. anteeksi Tuisku, Britni, JoJo yms. Myöskään sellainen musiikki jossa vain öristään koko ajan ei iske. Mutta mielummin sitä tosin kuuntelee kuin Anttia.

[Bruce Air]

Yleensä kaikki NRJ:llä soiva. Muutamia bändejä lukuunottamatta, jotka eivät siellä soisi josseivät olisi suomalaisia.

Rap/Hiphop, RnB, Techno ja kumppanit. Niitä en vaan pysty kuuntelemaan. Tulee heti huono ja 'halpa' fiilis. Mielestäni sellainen musiikki ei voi olla kovin tunteella tehtyä, eivätkä niitä edustavat artistit ole joutuneet tekemään juuri mitään saadakseen viisunsa soimaan vaikka sitten sinne NRJ:lle. Eli en osaa arvostaa näiden musiikkityylejen edustajia.

Tango ei myöskään iske, tai menee totaalisesti yli ymmärrykseni, kuinka vaan. Minusta se on suorastaan inhottavan kuuloista, varsinkin se laulu.

[Graveheart]

Minulla on vielä hämäriä muistikuvia ajalta, jolloin kykenin vielä sanomaan että vihasin jotain musiikkia. Sitten täytin jossain vaiheessa 16 vuotta ja tajusin kuinka lapsellista se on. Päätin lopettaa sen.

Musiikki on kuitenkin niin laajalle levinnyt viihteen laji, että se on muodostanut monenlaisia kuuntelijaryhmiä, minkä seurauksena mikään yksittäinen esittäjä/kappale ei onnistu miellyttämään jokaista. Näiden itsestäänselvyyksien kertaaminen ääneen on tarpeetonta, mutta paljon pidemmälle silläkin pääsee kuin valittamalla kuinka ei tykkää siitä ja tästä bändistä. Nykyään näkee niin usein jonkun korottamassa omaa tärkeyttään kertomalla olevansa jonkin kokonaisen musiikkityylin yläpuolella. Jossain on varmaan vieläkin tallessa omia viestejäni, joissa olen sanonut vihaavani milloin rap-musiikkia, milloin konemusiikkia, milloin 2000-luvun poppia ja milloin iskelmää. En tunnista itseäni niistä viesteistä enää.

Nykyään sanoisin että maailmassa on vain kahdenlaista musiikkia. On a) musiikkia josta pidän ja b) musiikkia josta en pidä. Vaikka mieluummin kuuntelenkin a):han päätyneitä yhtyeitä kuin b):hen, en silti väitä että a):n musiikki on kaikista suunnista katsottuna parempaa kuin b):n. (c)-luokkaan menee se musiikki jota en ole vielä kuullut tai josta en ole osannut muodostaa mielipiteitä.)

Olen keksinyt yksinkertaisen ratkaisun niitä hetkiä varten, jolloin minusta tuntuu että b)-musiikkia tuntuu olevan liikaa. Jätän vain kaikki sellaiset kuuntelematta ja keskityn kokonaan a):n musiikkiin. Tämän oivalluksen avulla olen tullut hyvin toimeen jo parin vuoden ajan. Elämä tuntuu huomattavasti paremmalta kun ei tarvitse käyttää koko energiaansa kaiken sellaisen haukkumiseen, mikä ei kuulu itselleen. Minusta jo se, että on omistautunut löytämään toisten elämästä kaikkea negatiivista, on jo merkki siitä ettei itse omista elämää. Minä en ainakaan enää saa mitään irti kenenkään musiikkimaun loukkaamisesta, vaikka osaisinkin perustella sen ilman ennakkoluuloja.

Riittää vain kun keskittyy hyvään musiikkiin.

[Diems]

Hevi rassaa välillä :P mut inhoon yli kaiken Antti Tuiskua :D Kuulostaa niin naiselta, ja jos yhtää kuuntelee sen sanoja ja paljon sen biisejä niin kaikki toistaa vaan samaa kaavaa.. Anteeksi jos täällä on joku antti tuisku fani mut :D.. Envaa tykkää.. Ja joka biisissä se mä rakastan sua - sä jätit mut jne jne..

Huonoja on myös

- Him <-- ei ole kun ehkä yksi siedettävä kipale
- Negative
- Iskelmä
- Iron Maiden
- Pikku G

ja joo, listaa vois jatkaa ihan loputtomiin :D

[Elene Yönsininen]

Ooh, luvetan ala-arvoisen musiikin mollaamista^^ (Joo, hulluilla on halvat huvit...) Mutta siis asiaan: Inhokki numero yksi Ellu-tädillä on kaikenmaailman rap&hiphop-musiikki, siis miten ihmiset voivat kuunnella mitään tällaista p*skaa??? Yääääääk. Siis pistetään rumpukone säksättämään sinne taakse ja sitten höpötetään päälle kaikenlaista sontaa autoista, naisista etc etc. Idiotismia isolla I:llä. Olen kyllä joskus kuullut huhuttavan että kauan sitten, hamassa menneisyydessä kyseisen "musiikki"tyylin sanoituksilla oli jopa sanoma. No jipii, milloinkahan tämä mahtoi olla? Viime jääkaudella? Äly hoi.

Inhokki numo kaksi: Iskelmä. Siis yäääääk kertaa kaksi, kuinka joku voi tykätä iskelmästä? Ensinnäkin, kerrassaan surkeat sanoitukset. Toiseksi, ei puhettakaan särökitaroista. Kolmanneksi, kertakaikkisen ala-arvoiset laulajat. Neljänneksi, luulevatko ne tyypit osaavansa soittaa??? Ei juma, minkä hiiskatin takia tällaiselle on ihan omia radiokanavia?

Numero kolme: Peruskaavalla tehty helvetillinen pop. Silkkaa kidutusta korville. Jos olisin saatananpalvoja (ja luojan kiitos en ole), kuuntelisin Britney Spearsia tai Antti Peräruiskua. Siis Tuiskua. Masokistista.

Inhokki nelonen: Kone & dancemusa. Sama juttu kuin rapissa, ei minkäänlaista yhteyttä oikeaan musiikkiin, jossa on kunnon melodia ja sanoitukset ja edes kohtalaiset soittajat. From hell.

Ugh. Räyhäkääpiö on puhunut.

[Rattlesnake]

Okei, kyllä Rattlesnakekin dissaa muutamaa musiikkityylilajia, ja oikein kunnolla.

R 'n B, ensinnäkin, sanat Rhytm and Blues ei kuvaa tuota jumputusta ja musiikkivideoiden takaliston heilutusta videoissa mitenkään. Muutenkin monasti miettii, onko näissä sanoituksissa mitään järkeä tai punaistalankaa. Pelkkää pölinää vailla mitään ideaa. Sitten ei yleensä taustalla soi muuta kuin se perusjumputus jollain konesaundeilla höystettynä. Harvemmin omaavat enää minkäänlaisia yhdistäviä tekijöitä bluesiin. Kaukana, hyvin kaukana.

Rap/HipHop. Siis voi herran pieksut sentään. Tämä on niin aivotonta touhua, että oksat pois ja persuuksilleen muurahaiskekoon. Joku tummasetä selittää perusjumputuksen päälle, kuinka on kalliit autot, blingblingit ja kymmenen naikkosta odottamassa kotona. Tykkään kyllä tästä vanhemmasta rapistä, eli  lähinnä kahden herran Nasin ja Snoop Doggy Dogin tuotoksista, niissä on sentään joku sanoma, ynnä idea. Snoop Dogg on muuten sitten ainoa, joka ei näytä tippaakaan huvittavalta kultaketjuissa ynnä sormuksissa. Snoopissa on sitä tyyliä.

Pop. En voi sietää oikeastaan mitään poppia, lähestulkoon siis, muutama poikkeus kuten Dido löytyy, mutta loput ovatkin mappiöö kamaa. Varsinkin samaa kaavaa toistavat poikabändit ovat inhokkilistalla. Myös nämä voivoitettulurakkausblaablaa popparit voisivat siirtyä vaikka eläkkeelle. Kyllähän jonkun Britney Spearsin musiikkivideon katsoo mielellään - äänettömänä.

Iskelmä, kyllä, tämä on Suomen karmaisevin suurta suosiota nauttiva musiikkityyli. Sanoitukset kun koskevat lähinnä särkyneitä sydämiä, kulmakuppiloita sun muita hommia. Saundit on sitä samaa rynkytystä, että apua. Iskelmäradio pitäsi kieltää lailla. Ainoa iskelmämies, jossa on asennetta on Frederik.

Tässähän nämä inhokit olivat.

[faint]

Minulla on musiikin suhteen "MELKEIN kaikki käy" -asenne, mutta on muutamia bändejä/artisteja, jotka saavat minut voimaan pahoin.

Marttia Vainaa & Sallitut aineet. Kun Pelimies soi radioissa, olin ihan raivoissani. Niin niin niin huono! Typerät sanat ja ällöttävä se laulaja. Hyi. Ei bändin muutkaan biisit sen parempia ole - vaikka en niitä nyt niin paljon ole kuullut. Minua ihan ällötti koko viime kesän, kun aina sai joka paikassa missä olikin kuulla "Na-na-naa-na-na-nan-nan-naa, tänä iltana ei tuu pakkeja..." Ugh, nousee ihokarvat pystyyn kun muistelenkin tuota biisiä. Yksinkertaisesti surkea bändi.

Toinen inhokkini on Amy Diamond. 11-vuotiaan näköinen tyttö, joka heiluu niin kuvottavasti, "wannabe-sexysti", siellä ruudun takana. Ja se ääni. Ei ihan minun mieleeni - sellainen kimakka ja lapsellinen. What's in it, what's in it for me... Voi Merlin sentään. Koko tyttö sopisi jonnekin tenavatähti-kisoihin, enkä ymmärrä, mitä hän tekee biiseineen radiokanavien top-listoilla.

Ilkka Jääskeläinen. Idolsia sen verran seurasin, että tiedän, kuka voitti. Ilkka voi olla "ihan söpö ja hauska", epäilemättä muuten idoli-ainesta, paitsi äänestään. Ei tässä miehessä mitään vikaa ole, ihan hauskalta se vaikutti, mutta se ääni vain ei ole minun mieleeni. Sellaista tasaista moskaa. Yäk. Kyllä Amerikan Idols on kymmenen kertaa laadukkaampi kuin Suomen - esim. Kelly Clarksonilla sentäs on ääntä, vaikka hänen biiseistään en niin paljoa perusta. Katselin tuossa yksi päivä Amerikan Idolsia ja monia Ilkkaa rutkasti parempia laulajia haukuttiin lyttyyn jo alkukarsinnoissa. Tai no - ainakin minun korvaani nuo kuulostivat siedettäviltä Ilkkaan verrattuna. Älkää nyt Ile-fanit tulko valittamaan, tämä on vain minun mielipiteeni.

[tamina]

Minusta bändien/artistien haukkuminen on varsin typerää touhua. Siitä nyt ei tule kuin pahaa mieltä niiden fanittajille. Nimimerkki kiusattu vaan uskollinen Rasmus- fani.

Mutta, musiikkia, jota en voi sietää. Rap. Ei vaan iske. Pidän enemmän sellaisesta ns. oikeasta musiikista. Jossa on melodia ja soittimia. Tietty jotain Eminemiä kuuntelee, mutta eikös se ole jossain määrin jo hihphoppia? En tiedä. Korjatkaa, jos olen auttamattoman väärässä. Mutta siis. Olen sellainen harvinainen, jonka mielestä suomiräppi hakkaa ulkomaisen kuus nolla. Se on ihan kuunneltavaa. Mutta varsinkin amerikkalainen räppi musiikkivideoineen saa minut voimaan pahoin.

Sitten en perusta näistä Mariah Carey- tyyppisistä laulajista. Minä oikeasti yllätyin, kun huomasin, että sillä naisella on faneja. Ja paljon O_o Minusta se on vähän liian mitäänsanomatonta "uuuuuuuuu-uuu"- silmänräpytys-säärenheiluttelu-kiemurtelu- juttua.  Vaan makunsa kullakin.

Sellasta säälittävää pelleilyä, jota kuuntelee pelkät 1hQ t31n1k00t1t!!11!!!11!!!11

Pikkuveljeni fanitti Lordia pari vuotta. Nykyään sille kelpaa vain miljoonasade, mutta silti. Nyt veljeni täyttää 11. Maaliskuussa. En usko tämän olevan hurjan ihku taikka teini taikka kootti.

[Sauerkraut]

Lordi. Sellasta säälittävää pelleilyä, jota kuuntelee pelkät 1hQ t31n1k00t1t!!11!!!11!!!11

Älkääs nyt. Lordillahan on ihan hyviäkin biisejä.
Mutta mielipiteensä kullakin ja se sallittakoon.

Oma mielipiteeni inhokkimusiikista jatkaa aika samaa linjaa edellisten kanssa. Räppi, purkkapop, iskelmä, klassinen ja tekemällä tehty liukuhihnatuotanto eivät iske sitten ollenkaan.
Kaikki mainittujen musiikkityylien artistit kuulostavat keskenään samalta (Kyllä, myös klassinen. Olen niin Uuno, etten kykene hyvällä tahdollakaan erottamaan Mozartia Bachista tai vastaavasta). En nyt tarkoita että jos kuuntelet musiikkia, sen pitäisi olla jotain superspeciaalia, jota saa kuunneltavakseen vain tilaamalla suuresta ihmemaasta nimeltä Amerikka. Mutta tämä nyt onkin vain minun mielipiteeni.

[Slughorn]

Ensimmäiseksi tulee mieleen PikkuG, ei iske, ei ole koskaan iskenyt, ei koskaan tule iskemään. Vihaan artistia, jolla kyllä nousi kusi päähän. Levyn omistan (,koska joku idiootti keksi kiusata ostamalla minulle sen).

Irina. En tiedä mikä on, mutta en siedä. Jotenkin ne kaikki biisit ovat niin samanlaisia, ja ne vielä soitetaan radiossa puhki että on vielä inhottavampaa kuunnella niitä. Lisäksi en pidä tuon tyylisestä musiikista.

[Fimca Worthleberr]

Iskelmämusiikki (varsinkin suomalainen) on hirveää: mautonta, epämusikaalista, ällöttävää ja rumaa. Laulajat ovat karmeita, sanat ovat karmeita ja melodiat ovat karmeita. En kestä.

Kansanmusiikki (varsinkin suomalainen) on hirveää: se on junttimaista ja aivotonta enkä pidä harmonikan äänestä ollenkaan.
En myöskään kestä huuliharpun ääntä kovin pitkään, varsinkin, jos se on jotenkin korostunutta (ei se taustalla hirveästi häiritse).

Idioottimainen ja tyhmä pop-musiikki ei iske, tällainen Gimmelin tyyppinen, tiedättehän, ja mitä näitä teinitähtiä nyt on. Kamalan pinnallista.

Ja sitten se yleensä MTV:llä soiva musiikin laji, vielä jotenkin aivottomampaa kuin pop, onko se nyt sitten R&B vai mikä. Ihan skeidaa.

Melkein kaiken muun voin sietää joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

[Lemmonleikko]

Minä en voi sietää musiikkia, joka ei ole tehty kunnolla tai ei ole musiikkia ensinkään. Iso osa uutta, kotimaista iskelmää on huonosti tehtyä (ne sanat, ne sanat, hyi hele!), ja olenkin päättänyt etsiä joka kerralla metsässä ollessani ainakin tunnin ajan sitä kivenkoloa, mistä kaikki uudet iskelmänikkarit ryömivät Suomen maalle.

Hiphop on häpeällinen tahra jaloakin jalommassa mustan musiikin perinteessä. Hyi olkoon, kauas hipetihopiti minusta.

Tämä nuorten naikkosten ahterinhytkytyskama, jota jotkut kuonakasat nimittävät rhythm and bluesiksi, on myös sellaista. Konebiitillä tehtyä skeidaa, joka on kaukana aidosta musiikista. Aitoa musiikkia soittavat aidot soittajat, aidoin soittimin. Ei biittikoneita. Ei biittikoneita. Rytmin tulee soida ihmisten käsistä. Samoin lead-kuvion.

OIKEA rhythm & blues, se on upeaa tavaraa. Chuck Berry, Little Richard, Aretha Franklin, The Blues Brothers Band... Se on hyvää kamaa.

Fimca: Tarkoitatko tällaista perushuonoa huuliharpun soittoa, jollaista kuulee kaiken maailman surkeiden anssikelojen levyillä lisämausteena? Nimittäin jos huuliharppua oikeasti soitetaan (ainoa oikea harpun soittotapahan on siis cross harp), lopputulos on uskomatonta. Testaapa vaikka Pepe Ahlqvistin, James Cottonin ja Junior Wellsin tuotantoa.

[Silvara]

En voi sietää laulajaa nimeltä Pink! Yök, yök. Olen nähnyt sen uusimman musiikkivideon ja se oli mielestäni hirveä. Anteeksi nyt Pink-fanit, mutta laulaja on mielestäni hieman diiva ja sen kappaleet on jotenkin outoja.
Se musiikkivideo (?stupid girl?) oli ihan outo.
En oikeastaan keksi parempaa perustelua, mutta se musiikkityyli ei pure muhun.

Ja kaikki mitä Iskelmäradio soittaa. Iskelmä on jotenkin vanhanaikaista, mutta käyhän se hyvin tanssimusiikiksi.

[Miaplacidus]

98%:sesti kaikki mitä soitetaan iskelmäradiossa. Onhan siellä pari sellaista kappaletta, jotka menettelisivät, mutta kun niitä soitetaan kerran kuukaudessa!! Erityisesti minua pännivät Anne Mattila, Simo Silmu, Kari Tapio... Minä vain en kestä noita!!!! Kun ne vielä tulevat n.20 kertaa päivässä. Ja kun iskä kuuntelee iskelmäradiota aina kun me mennään mökille (näillä leveyspiireillä missä me asumme ei luojan kiitos Iskelmäradio kuulu!), ja nykyään tuntuu että iskä vaihtaa Iskelmään vain ärsyttääkseen...

*Rauhoittuu*

Mutta näin asialliselta kannalta ajatellen, Iskelmäradio soittaa kappaleita aivan liikaa! Myöskään en pidä räpistä, mutta tavallaanhan se ei ole musiikkia, vaan rytmistä runonlausuntaa. Näin muistelisin jostain lukeneeni...
Anteeksi jos loukkasin jotakuta, nämä ovat vain minun mielipiteitäni:)

//Niin... En ole myöskään hirveä jazzin ja bluesin ystävä, mutta noista en saa kuitenkään ällötysreaktiota, kuten ylläolevista. Jatkan muokkailua huomenna, kello onpi paljon.

[Mersu]

Mä inhoon yli kaiken Antti Tuiskua!! Sen musiikki vaan on jotenki semmosta että mä en voi sitä sietää. Se on itekki jotenki niin ällö. Tota en ymmärrä, että tuolla oli pari jotka ei HIMistä tykkää!!! HIM on mun lemppari, ja sitä jaksaa kuunnella aina. Ja mun oma veli sano jopa, ettei Ville Valo osaa laulaa!! Teiän mielipiteitä?

[Ulputti]

Olisi kiva tietää, että mikä siitä ja siitä niin kamalan tekee ja miksi se ja se on vaan niin naurettavaa. Täällä kun on valuttu aikamoiseen hate-listiin, jossa "perusteluja" on ainoastaan joitain ympäripyöreitä, sisällyksettömiä sanoja: "Vihaan bändejä X, Y, Z ja Q sekä laulajia D, G, H ja K, koska ne ei osaa laulaa ja niiden viimeisimmät musavideot oli niin yäk!" Voisi myös vähän rajoittaa sitä tulta ja tappuraa, jookos? Olisi sitten muitten kivempi lukea viestejänne.

[Ruda]

En voi sietää esimerkiksi Antti Tuiskua, Hanna Pakarista, Janea, IndXiä ja muita vastaavia tekemällä tehtyjä, teennäisiä pop- ja 'olevinaan-rock' -artisteja/bändejä. Myös se etteivät he itse tee musaansa (paitsi tekeekös tuiskutin?) vähentää propseja. Enkä pidä Tiktakistakaan.

Rap on karseaa, ei iske minuun. Ainoastaan Snoop Dogg menettelee, ja Eminemin vanha materiaali. Suomi-räppäreistä en kestä ketään, enkä kyllä pahemmin jenkkilän räppäreistäkään. Muun maalaista rapia en olekaan kuullut. Ai joo, yhden ruotsalaisen rap-biisin, enkä kyllä pitänyt siitäkään : D

Iskelmät eivät iske myöskään, heh. Country-musa kyllä menee, ja sehän nyt on aika iskelmätyylistä, ainakin jotkut biisit, mutta suomalainen iskelmä ei mene, pelkät biisinnimet saa meikäläisen yökkäilemään.

Britney, J-lo, Pussycat Dolls, Jessica & Ashlee Simpson, HILARY DUFF ym. tämän tapainen musiikki. Imelät sanoitukset, olevinaan rock-asenne (osalla) jne.

SHAKIRA. En pidä hänen äänestään, musiikistaan, imagostaan, siitä miten hän on sekoittanut hyvän poikapuoleisen kaverini pään (XD)... Enkä varsinkaan hänen musiikkivideoistaan.

Teinijumputus, amispoppi.
Chorale, K-Maro, suurin osa mitä Voicella näytetään tai mitä NRJ:llä soitetaan.

HEVIÄ/METALLIA/ROCKIA sen olla pitää! Tai countryä : DDD

[Anthea]

Ärsyttää tässä topicissa, että jotkut haukkuvat jotkut musiikkityylit/artistit ja sitten ovat oksentavinaan. Jotain rajaa. Toki tässä topicissa on tarkoitus ilmaista mielepiteensä, mutta MIKÄÄN (kyllä, kehtaan väittää ettei MIKÄÄN) musiikki ole niin kamalaa, että saisi aikaan oksennusrefleksin.

En pidä ihmisistä, jotka sanovat kuuntelevansa lähes minkälaista musiikkia tahansa ja sitten luettelevat vihaavansa lähes jokaista musiikkityyliä. Mielipiteensä kullakin, mutta kannattaisi useammin miettiä, mitä suustaan päästää.

Olisi väärin, jos sanoisin että olen vastaanottavainen lähes kaikelle musiikille, sillä asia ei nimittäin ole näin. Olen vuoden sisällä alkanut kuuntelemaan erilaista musiikkia, olen löytänyt uusia artisteja.

Oikeastaan, tiivistettynä voisin sanoa, että ainoa musiikki jota en siedä, on teinipurkkamassaihkuwannabe-pop/-rock. Mainoksia pursuavat ns. "nuorten" radiokanavat (NRJ, Kiss FM) soittavat juuri tällaista musiikkia, enkä ole pitkään aikaan kuunnellut niitä kanavia. Jos mahdollista, vältän radion kuuntelemista kokonaan.

Toinen ns. "musiikkityyli" jota vihaan on räppi, jota ei kyllä mielestäni voi edes musiikiksi laskea. Mikä siinä on musiikkia, kertokaa minulle kiltit. Sehän on pelkkää sanojen lausumista rytmin tahdissa. Ei räpistä löydy niitä elementtejä, jotka tekisivät siitä musiikkia. En ole ikinä ollut räpin ystävä, en ole ikinä varsinaisesti pitänyt räpistä ja olen erittäin varma, etten tulekkaan pitämään.

En myöskään kuuntele iskelmää, suomalaista musiikkia erittäin harvoin, heviä varmaan sitäkin harvemmin.

[Valeriana]

Olen nähnyt sen uusimman musiikkivideon ja se oli mielestäni hirveä. Anteeksi nyt Pink-fanit, mutta laulaja on mielestäni hieman diiva ja sen kappaleet on jotenkin outoja.
Se musiikkivideo (?stupid girl?) oli ihan outo.

Kun kuuntelee sen biisin sanoja, voi olla että Pink olisi ylpeä siitä että häntä pidetään outona. Hän yrittää ehkä välillä vähän liikaa olla niin kauhean kapinallinen ja pälä pälä, mutta fiksu nainen hän kyllä on.

Mistä pääsemme itse aiheeseen. Minä en halua teilata kokonaista musiikkityyliä, koska minulla on aika laaja maku joka ulottuu hevistä johonkin ihan purkkapoppiin ja klassinenkin menee. Jostain ganstarapista löytyy kyllä tosi vähän sellaista, jota pystyisin kuuntelemaan irvistelemättä. Ja sitten minua ärsyttävät vähän nuo tapaukset, joista siinä Pinkin videossa tehdään pilaa. En kyllä olisi ihan valmis allekirjoittamaan sitä Pinkin näkemystä, että ne kanat (hän kieltäytyi mainitsemasta nimiä) vievät naisten oikeuksia taaksepäin, mutta en ole suuri Jessica Simpsonin fani.

Sitten on joitain biisejä, jotka myydään pelkällä musiikkivideolla, mutta biisi on jäänyt johonkin matkan varrelle, tyyliin Black Eyed Peasin My Humps.  Olisin melkein valmis laittamaan Shakiran Hips Don't Lien samaan kastiin, mutta tavallaan pidän Shakirasta ja siitä tanssityylistä. Pussycat Dollsin Don't Chassa ärsyttävät ne sanat.

Muoks: Eihän Elviskään tehnyt biisejään itse.

[Zora]

En voi sietää ylipirteää poppia. Minulla menee hermot, jos kuulen sitä radiosta. En voi sitää myöskään Kent-nimistä bäniä. En tiedä, mistä se johtuu, mutta olen aina inhonnut kyseistä bändiä. Lisäksi Red hot chilipeppers käy hermoilleni. Minä inhoan myös Darinia ja Antti Tuiskua. Ne vain jollain tavalla  ärsyttävät minua. Minä en yleensä pidä musiikista, mitä artistit eivät itse ole tehneet, vaan heillä on valmiit lauluntekijät. Minusta artistin pitää pystyä tekemään kappaleensa itse.

[Sun Lee]

Minä en voi sietää heviä, räppiä tai oikeestaan melkein mitään muita musiikin lajin genrejä paitsi poppia ja rockia. En tosin aina pidä rockistakaan, mutta koska rakastan hitaita, kauniita biisejä, olen popin ystävä. Poikabändit ja naislaulajat iskevät minuun parhaiten ja hyviä esimerkkejä ovat Hilary Duff ja Westlife. Melkein mikä tahansa pop menee, kunhan biisit ovat hyviä, sanoitus on kohdallaan ja tyyppi osaa laulaa.

Eminem on yksi laulaja, jota en voi sietää. Kyseinen tyyppi vain ärsyttää minua suunnattomasti. Samaten Pikku G ja muut suomalaiset rap - artistit kyllästyttävät. Rap ei ole musiikkia, toki on sellaisiakin ihmelauluja, joista jopa minä tykkään rap - puolella (ei tule nyt mieleen xD), mutta olen minä sellaisiinkin törmännyt radiota kuunnellessa.

Myöskin monet iskelmät saavat minut kääntämään radiokanavaa. Tosin en edes kuuntele radiota paljoa, koska sieltä ei koskaan tule sellaisia biisejä, joita minä tykkäisin kuunnella. Jazz, hiphop ja country musiikki eivät ole myöskään ole minun tyyliäni.

[cheri]

Vihaan kaikkea mainstream-musiikkia. Olen sitä mieltä, että jotain genreä kannattaisi tutkia vähän laajemminkin. Toisaalta olen myös sitä mieltä, että useimmat genret eivät ole tutkimisen arvoisia. Ennen en suunnilleen voinut sietää minkäänlaista örisemistä, mutta nyt on asiat toisin. "Eikö tässä öristä? Surkeeta." Tiedän, että tuo kuulostaa typerältä, mutta näin se vain on. En suoranaisesti vihaa kaikkia genrejä, mutta en pidä mistään epämetallista. Voisin mainita ainakin Linkin Parkin, Green Dayn, My Chemical Romancen, The Darknessin, Within Temptationin ja Evanescencen. Sanoinhan, että vihaan mainstream-musiikkia. Olen löytänyt metallin. Kuulostaapa mahtipontiselta ja ylimieliseltä! Ja huutomerkkikin vielä, mitä se oikein luulee olevansa?

Tarkoitan nyt Marduk:ia, Von:ia, Barathrum:ia, Funeral Mist:iä, Cryptic Wintermoon:ia, Xasthur:ia, Darkthrone:a, Taake:a, Beherit:iä, Behexen:iä, Nokturnal Mortum:ia, Sadistik Exekution:ia, Ildjarn:ia, Satanic Warmaster:ia, Impaled Nazarne:a, Thyrane:a, Behemoth:ia, Catamenia:a, 1349:a, Moonblood:ia... No, ymmärsitte varmaan, mitä tarkoitan. Vähempikin olisi riittänyt, vai mitä? Noita bändejä palvon, syystä tai toisesta. Tai en ehkä ihan palvo, mutta rakastan niitä kuitenkin.

On vaikea mainita genreä, jota vihaan eniten. Vihaan ja rakastan tätä metalligenreä, koska käsittääkseni se sisältää myös kaikki bändit, joita vihaan eniten. Esimerkiksi HIM. Myönnän, joskus jopa pidin sitä ihan hyvänä. Se luulee olevansa Love Metallia. Se on vain itse keksitty genre, joka myy paremmin kuin peruspoprockmoska.

Mutta kokonaisuudessaan genre, jota eniten vihaan, on rap. Onko mainstream-genreä olemassa? Saattaa olla, en ole varma. Vihaisin sitä eniten, mutta varmuuden vuoksi sanon rap. Ja hiphop. Ehkä siinä joskus oli asiaakin (oli tai ei, mielipidettäni ei voida muuttaa), mutta nyt se on pelkkää turhaa moskaa. Ainoa sanoma on "Sheikk it, beibeeh!", eikä sillä ole mitään mahdollisuuksia vakuuttaa minua. Ei, en ole tutkinut genreä tarkemmin. Miksi? En halua. Laitetaan biitti soimaan taustalle ja puhutaan jotain päälle. Sitten lisätään vähän efektejä. Ei. Vakuuta. Olen sitä mieltä, että tuollaisen moskan tekemiseen ei taitoa tarvita. Taitoa tarvitaan vain sen moskan myymiseen.

En nyt halua loukata ketään, mutta anteeksi en pyytele. Tämä on vain oma näkemykseni siitä, mikä on moskaa ja mikä ei. Mielipideasioista voi kiistellä, vain tyhmät kiistelevät faktoista. Mutta mielipideasioista kiistely on kanssani turhaa, paitsi jos tosiaan uskot muuttavasi mielipiteitäni. Ja siinä tapauksessa sanon, että olet väärässä. Et tunne minua.

[naakkatati]

Oukei, tästä asiasta kaverit usein dissaa mua, kun otan musiikin liian henkilökohtasesti. Siis alan aina tappeleen kaikkien kanssa, jos joku sattuu kuunteleen mun mielestä paskaa musiikkia. Anteeksi maailma, mutten voi sille mitään!

No niin. Räppi. En siedä, en ymmärrä, mitä ihmiset siinä näkevät tai siis "kuulevat". Eihän se ole edes musiikkia!! Tuskaa, argh, ärsyttävää. Niin huonoa!! Ja suomalainen varsinkin. Pthyi!

R'n'b, mahtoko tulla pilkut oikeisiin kohtiin, whatever, ko. musiikin edustajat edustaa pelkkää paskaa. Siis se on sellasta lötkönpötkön, "rauhanpiippu" -musiikkia. Pyh, pah, ei jaksa kuunnella sellaista...

Blues, Jazz... Siis apua!!!! Ei, ei ja vielä kerran ei. Ei mitään munaa sellasissa. Siis ehkä tuutulauluks, mutta kun, ei ytyä olleskaan!

Hmm, oisko sitten vielä... No joo, semmone ihkupurkkapoppi suoraan Amerikan Idolsista. Turhuutta.

[Grytolle]

Minulla menee hermot, jos kuulen sitä radiosta. En voi sitää myöskään Kent-nimistä bäniä.

VOI ETTÄ! VIhaat siis kaikkien aikojen parasta bändiä? No omapa on menetyksesi.
Itse en kertakaikkiaan voi sietää niitä naurettavia JUMP biisejä tai muita idioottimaisia epämusikaalisia musiikinpilkkaamisbiisejä joita ei pitäisi soittaa ikinä radiossa, sillä ne ovat niin kamalia, että ei hyvänenaika voi että ne on tosiaan kamalia.
Artistit, jotka tulevat ja vääntävät epämusikaalisesti tietokoneella jotain ovat idiootteja ja heidät pitäisi kivittää.

[tamina]

OT Grytolle, VOI ETTÄ! Vihaat siis jonkun toisen mielestä kaikkien aikojen parasta musiikkia. No, omapa on menetyksesi. Joidenkin mielestä artistit, jotka eivät väännä epämusikaalisesti tietokoneella jotain ovat idiootteja ja heidät pitäisi kivittää. OT

Minusta tuntuu siltä, että en inhoa mitään musiikkia. Siis, minä en halua pitää turhanpäiväisestä poppilallattelusta tai räpistä, mutta jos minä puolueettomasti niihin suhtautuisin ja tarpeeksi kauan kuuntelisin, varmasti oppisin niistä pitämään. Minulla on vain asenneongelma. Tietenkään jostain oikeasti huonosta musiikista en voi pitää, huonosti tehdystä, lauletusta ja soitetusta. Ainut bändi, joka ei vaan aukea taitaa olla Kotiteollisuus, se ei ole koskaan auennut ja tuskin niin tekeekään.

[makkara]

Minulle menee melkein kaikki musiikkityylit, (tosin sellainen kunnon hevimetalli mitä veljeni kuuntelee saa päänsäryn aikaiseksi) mutta se onkin ihan eri asia kuka/ketkä niitä esittävät. Esim. Joku Uniklubi on minusta yksinkertaisesti hirveä. Ovat olevinaan niin rokkareita mutta mielestäni se musiikki kuulostaa lähinnä popilta, poppia kuuntelen kyllä joskus, mutta en Uniklubia.

Suomiräppi on myös sellaista mistä en pidä, tiettyjä poikkeuksia on, mutta ne todellakin ovat aika harvassa. Myöskin joku 50 cent on huono. Eminemistä kyllä tykkään.

Sitten tuo r'n'b. Mielestäni r'n'b on hyvää musiikkia, mutta nykyisin se on mennyt siihen, että ne kaikki biisit kuulostavat samalta.

Mutta siis kyllä minä noita pystyn kuuntelemaan, on olemassa niitä hyviä suomiräppi ja r'n'b biisejäkin.

[Hemmi]

Hemmi ei yleisesti siedä kaiken maailman Idols-tähtiä, aina Suomen Antti Tuiskusta tuon Ameriiikan maan Kelly Clarksoniin. En muutenkaan arvosta heitä muusikkoina, koska tuskin tekevät melkein mitään musiikkinsa eteen ja vielä ponnahtivat tuon ohjelman ohella julkisuuteen. Hymyilevät kameroille ja vähän liikkuttavat suuttaan keikoillansa.
Rap ja hiphopkaan eivät mene, varsinkaan ne videot kun naiset vaan kiehnäävät itseänsä miehiä vasten.
Amispopkaan ei niin hyvältä kuullosta mutta ei se nyt jossain diskon tapaisessa haittaa.

[Olivia]

Inhoan jumputusta. Sitä ärsyttävää teknoa jota tulee joskus vahingossa jostain. Silloin alkaa tällä neidillä pottu kuumenemaan. Mitä järkeä siinä musiikissa on? Yök. En voi sietää sitä.
Armotonta jumputusta. Sitä se on ja sellaisena se pysyy. Ja tämä neiti ei sitä kuuntele.

[Sudenpuu]

Lyhyestä virsi kaunis...

Olen melkoisen kaikkiruokainen musiikin suhteen, mutta kahta musiikkigenreä en kertakaikkiaan voi ymmärtää. Toinen on deathmetal ja toinen on noise, joka muuten ei mielestäni edes ole musiikkia.

[Huhutar]

En voi sietää rap musiikkia. Tai sellaista ulkomaalaista räppiä. En erota niitä räppäreitä edes toisistaan. Kaikki sellaista sarjatuotantoa. Ei, ei semmoista voi kuunnella. Lauluissa sorvataan joitain tyyppejä ja musiikkivideoissa naiset pomppii vähissä vaatteissa, ei en voi sietää. Sitten siellä on aina sellainen samanlainen "Ämmmtshi"-komppi takana. Saa kylmät väreet aikaan ja radion kiinni.

Myöskään sellaista heviä missä vain rääytään ei voi kauaa kuunnella. Sanoista ei saa selvää ja päätä alkaa särkeä.

[poxi]

Don Johnson Big Band ja Coldplay ovat noista ihan yhtyeistä sellaisia, joiden ns. musiikki alkaa raastamaan hermoja niin paljon ettei mitään määrää. Siis voi sitä tuskan määrää, jota joudun kärsimään kun semmonen alkaa soimaan. Ja kaiken hyvän lisäks pikkuveli vielä kuuntelee molempia toisinaan ihan yhtä soittoo, namikat kaakkoon. Yleensä kun ei kestä enää niin käy haukkumassa hänet ja hänen musansa ja sitten vielä lähtee rauhottumaan pihalle. Siihenkin vaaditaan jotain pari tuntia vähintään.
Ja sitten jos puhuu ihan musiikkityyleistä niin Jazz ja Blues on sellasta, jolloin alan hamuaan hirttoköyttä ja tahdon päättää päiväni mahdollisimman nopeesti. Sitten kun vielä joskus pari vuotta sitten väkisin raahattiin Porin Jazzeille katsoon ja kuunteleen jotain ihmeen katutaiteilijoita. Jotain ranskalaista katuhumppajazzblues mössöö. Ei ne ollu alottanutkaan vielä niin pyysin jo että onks mun pakko kuunnella tätä. Ainoo lohtu siinä oli se, että ne näytti niin naurettavilta, että suurin osa esityksestä meni ohi korvien (luojan kiitos) kun koitin pidätellä naurua. Ei voi olla totta mihin ihmiset voi pukeutua. No joo tästähän voisi paasata maailman tappiin asti, joten eiköhän tässä tullu tärkeimmät.

[Syrai]

Minulla on monta bändiä/artistia jota inhoan... Voin vielä kuunnella joitain näistä takapuolen pyörittäjistä oksentamatta, mutta esimerkiksi inhoan yli kaiken Gwen Stefania (sooloa, No doubtin don't speak on itseasiassa hyvä..). x_x Minä en vain kestä sitä sen kirkumisääntä ja ah ah-efektejä joita minusta tuntuu olevan joka biisiin tungettu. Se ääni, se olemus, se ällöttävä meloditon jumputus. No more, please. Voi olla, että jotkut fanit repivät minut kappaleiksi, kun lukevat sanojani, koska en ole kuunnellut, mutta anteeksi - minulle riittää ihan todistusaineistoksi ne kappaleet, jotka olen joutunut kuuntelemaan.

Rapkin on kauheaa. Tai siis, olen löytänyt elämäni aikana ehkä yhden kuunneltavan rap-kappaleen (Puff Daddy feat. Faith Evans - I'll be missing you), musiikkimakuni kun on aika laaja. Minä en vain siedä jotenkin jotain yksinkertaista ja tylsistyttävää biittiä taustalla ja sitten joku höpöttää jotenkin ylimielisesti kaikesta pinnallisesta. Kyllä tiedän, että joidenkin rap-biisien sisältä löytyy ihan asiaakin, mutta en vain siedä sitä musiikkina.

Inhoan YEAH YEAH YEAHSien kappaletta Gold Lion, ja videoakin samalla. Minusta sillä naisella on kammottava ääni ja jotenkin inhoan tuollaisia lyriikoita. En tiedä miksi. Lähinnä kuulostavat siltä että joku on kekannut että tehdääpä pinkki vappuviuhka-niminen biisi ja väännetään siihen jotain melkein-syvällistä. Muuta en ole kuullut, mutta ainakin se on kammo. U_U

Purkausta, joo.
Aini unohdin HIMin. Inhoan vain sitä. Musiikki on huonoa, tylsistyttävää massaa ja... Ja.. Niin, en tiedä mikä saa minut HIMissä niin ärtyisäksi. Lähinnä siksi, että kaikki ns "ihkuttaa" sitä, mutta minä en tajua pätkääkään, mitä hienoa siinä on. Musiikki on huonoa ja jäsenet tylsiä massarokkareita mielipiteiltään joissa ei ole mitään uutta, mitä jännää ja tykättämisen arvoista koko hökötyksessä on? Tässä pikkuisena harmittomana offtopikina kerron vielä sen, että inhoan Bam Margeraa ja sen typerää Viva la bamia.

[Dmezi]

Inhoan HIMiä. En tykkää ollenkaan Ville Valon äänestä, ja minusta hän lausuukin  päin mäntyä. (Anteeksi, älkää käykö kiinni minun kurkkuuni, tämä on minun mielipiteeni). Kappaleet ovat mielestäni myös hirveän samanlaisia.
Inhoan myös tavallisia Amerikkalaisia naisartisteja, esim. Jessica Simpsonia tai Paris Hiltonia. Musiikkia tehdään rahanmaku suussa, ja biisit ovat sellaista ähkimistä ja "yeah yeah yeah"ia. Musiikki on täyttä höttöä, mutta sitä myydään videoilla, joilla Parisin eleet tulevat etualalle, ja musiikki unohtuu kokonaan.

En pidä myöskään räpistä. Jokaisessa tuntuu olevan sama rytmi ja tahti ja loppujen lopuksi tuntuu, että biiseissa käytetään ainoastaan rumpuja, joka tekee kappaleista todella yksioikkoisen kuuloisia. Laulu ei kuulosta ollenkaan laululta (puhetta se on), vaan räppäri kuulostaa siltä, kuin yrittäisi sanoa mahdollisimman paljon asiaa yhdellä kertaa.

Kaikki hevi ei varmastikaan oli suolta, mutta sellaiset kappaleet, jossa rakenne ei erotu kunnolla, vaan kaikki tulee jatkuvalla syötöllä, ovat tosella rasittavaa kuultavaa. Kun siinä ei ole minkäänlaisia jaksoja, se on sama kuin kuuntelisi kellon tikitystä (hevin yhteyteen ehkä vähän hassu vertaus?). Tähän en osaa nimetä mitään bändiä, koska hyviinkin hevibändeihin mahtuu juuri kuvailemiani surkeita renkutuksia.

[V]

Musiikkityylejä, joita en voi oikein sietää ovat pääasiassa iskelmä ja pop. Räppi ja Hip Hop menee kyllä siinä ja siinä, vaikken niitä oikein kuuntelekaan.
Artisti, jota inhoan kaikkein eniten, on varmasti Antti Tuisku. En oikein osaa sanoa miksi, mutta jotenkin vain inhoan häntä.
Ja sitten bändi, jota en vain yksinkertaisesti voi sietää: Kisser Sisters. En muista kunnolla bändin nimeä, mikä oikeastaan on ihan hyvä juttu. Jos on väärin, niin joku voi sen ystävällisesti korjata. En vain kestä niiden laulutyyliä.
Britney Spearsistakaan en ole koskaan oikein pitänyt. Se vain on niin sielutonta peruspoppia. Ainoa hyvä Spearsin biisi on Oops, I did it again -Children of Bodomin coverina nimittäin.

[Angel of death]

Voi niitä on paljon. Minulla on erittäin valikoiva musiikkimaku enkä ihan kaikkea sulatakkaan. Kaveri aina kysyy että oletko kuullut sen ja sen biisin niin yleensä sanon, että olen ja hyi. Se taas johtuu siitä, että kaverillani on ihan päinvastainen maku kuin minulla. Inhoan kaiken maailman suomeksi laulavia jostain tupasahtaneitä artisteja ja bändejä. Hyvinä esimerkkeinä ovat PMMP, heidän musiikkinsa on jotain niin kamalaa, Antti Tuisku, tarviiko edes perustella? semmosta ihku-teinix-pissis kamaa, Ilkka Jääskeläinen, samaa kamaa kuin edellinen. Toki eivät kaikki suomeksi laulavat bändit ole huonoja hyvinä esimerkkeinä toimii Apulanta ja Yö. Älkää viitsikö Yö on oikesti suomen parhaimpia böndejä. :)

Sitten tämä räppi. Ungh...
Vihaan sitä jumputusta ja huutamista ja sanoja joista ei saa mitään selvää. Eivätkä he osaa edes laulaa. Tai voiko sitä edes lauluksi sanoa? Mutta en todellakaan pidä siitä. Pari poikkeusta löytyy niitä harvoja ovat Eminem ja Don johnson big band ( vai onko edes ns. räppiä?)

Ja sitten tämä teinix-peelo-ihku-raksu-boksu-bimbo-blondit jotka eroavat harva se päivä ja retuuttavat mukanaan jotain chihuahuaa ja törttöilevät ja kysyät onko tonnikala kanaa vaiko kalaa. Niin ja ketkuttelevat videoissaan parissa hassussa vaatekappaleessa. Hyvinä esimerkkeinä toimivat Britney Spears, jotain niin kamalaa ja Jessica Simpson ja kumppanit. Ungh...

[ceep]

Toinen ns. "musiikkityyli" jota vihaan on räppi, jota ei kyllä mielestäni voi edes musiikiksi laskea. Mikä siinä on musiikkia, kertokaa minulle kiltit

Voisitko pikaisesti määritellä mitä musiikki on?

En halua. Laitetaan biitti soimaan taustalle ja puhutaan jotain päälle. Sitten lisätään vähän efektejä. Ei. Vakuuta. Olen sitä mieltä, että tuollaisen moskan tekemiseen ei taitoa tarvita. Taitoa tarvitaan vain sen moskan myymiseen.

Vähän sama kun sanoisi, että ei hevin tekemiseen tarvita mitään taitoa. Sen kun takoo kapuloilla rumpuja ja rämpyttää kitaran kieliä ja karjuu päälle. Kai se jonkinlaista heviä sitten on, mutta ei se tarkoita, että se on hyvää. Ja ilmeisesti kuva vaan ei osaa niitä räppibiittejäkään tehdä. Miksi muuten alan huipuille maksettaisiin satoja tuhansi dollareitä yhdestä träkistä, jos itekki pystyy samanlaista paskaa suoltamaan? Miksei alkaisi ite miljonääriksi, kun parin napinpainalluksen takana miljoonat odottaa.

[Valeriana]

Ceep, olen kyllä kanssasi samaa mieltä siitä, ettei räppiäkään osaa tehdä hyvin kuka tahansa, muttei minusta se, että jollekin maksetaan paljon tarkoita että hän olisi hyvä. Minulla ei ole paljoa kunnioitusta jollekin P. Diddylle, mutta hän on kai melkoisen varakas. Kuten taisin yllä mainita, en ole todellakaan mikään suuri räpin ystävä, mutta se on parhaimmillaan jonkin laista runoutta eikä tarttuvaa jumputustaustaakaan osaa tehdä kuka tahansa.

[Pomeroy]

Heh, huomasin nyt noin muutamasta viestistä, että räpistä ei oikein välitetä. En minäkään. En voi sanoa sitä musiikiksi, yhtä tasapaksua puhetta, johon käytetään soittimia. Eminem on poikkeus, joka vahvistaa säännön. Eminem on minusta hmm.. vähän erilaisempi kuin muut. Hänen kappaleensa muistaa, joka on tärkeää.

En myöskään pidä "amispopista" eli esim. groove coverage (miten se kirjoitetaan), DJ Sammy yms. Taas tasapaksua musiikkia. Onhan tuo ihan kelpoa esim jos käy discoissa (en käy enää), mutta ei sitä voi kotona enää kuunnella.

En myöskään (öh..) olla inhoamatta kliseisiä pakkopullalla tehtyjä lastenlauluja! Kaikki perinteiset, vanhat on ihania, mutta kaikki esim joku lenni lokinpoikanen.. Se on hirveää kuunneltavaa. Pistetty söpöjä lapsia laulamaan ja saatu kaikki innostumaan.

Itse pidän tällä hetkellä Eppu Normaalista, Zen cafésta, Red Hot Chili Peppersistä, hevioopperasta, hevistä, vähän rockista. Nami Nami<3 Vaikka täytyy myöntää, että Eppu Normaalin biisit on samanlaisia, mutta niissä on niin hauskoja sanoituksia, että ne jää päähän. Samoin Juice Leskinen on hyvä sanoittaja :P

[Strano]

Tulin tunkemaan tänne oman (mittavan) listani:

HIM
Ville Valo (miten se sanotaan) hönkäilee ja vetää henkeä väärissä paikoissa, kuin olisi tukehtumassa laulaessaa o.O Ymmärrän jos se kuuluu jotenkin siihen, mutta en siltikään pidä siitä.
Jane
Purkkapopin ykkösesimerkki. Kaikki kappaleet ovat sitä samaa ainaista renkutusta. Hyi.
Rihanna
Rihanna narisee laulaessaan, mikä EI kuulosta hyvältä (vaikka Rihanna niin ehkä kuvittelisikin.) Lisäksi musiikkivideot ovat mauttomia; Rihanna "tanssii"
Amy Diamond
*_*
Nousukas. Tähdenlento. Amy Diamond vaan on niin kliseinen IhQuTeiniXBeiBeeH -laulaja ja vielä sen nimi: Amy Diamond, Timantti. Minua ylipäänsäkin ärsyttää tällaiset laulajat jotka tekevät yhden tai kaksi listahittia ja lopettavat siihen. Se on rahan maku suussa tehtyä musiikkia.
Koneella tehty, paljon fiksattu musiikki
Tämä ei ole mikään laulaja tai bändi, mutta silti. Tällaisia kappaleita kuulee päivittäin radiosta ja usein ne ovat pelkkää jumputusta, taitoja ei paljon tarvita kun on miksaamislaitteet olemassa. Myös minkä tahansa kappaleen remixejä inhoan.
Jessica Simpson
- Shakira-Britney -kopio (ja surkea sellainen)
- pehmopoppia
- haluaa vain rahaa
- Ei mitään erityisiä taitoja. menestyy koska näyttää hyvältä ja on jenkeistä.
- Yhdyn Pinkin mielipiteeseen: Väärä arvojärjestys: kauneus, laihuus, vaetteet, meikit ja satamiljoonaa poikaystävää ovat listan ensimmäisiä.
Paris Hilton!
kamallin tähänastisista. Vai laulaja? Just joo. Anteeksi nyt vain (onko sillä fanejakin?) fanit. Paris Hilton kuuluu samaan kategoriaan Jessica Simpsonin kanssa. tekeekin musiikkia varmaan saadakseen lisää suosiota.Hiltonhan ei ole tehnyt MITÄÄN kuuluisuutensa tähden; sen kuin sattui syntymään Hiltonien sukuun ja perimään miljoonia, siinä kaikki. ja kun on rahaa, on automaattisesti kuuluisa ja voi ostaa vaikka sata levy-yhtiötä ja kuunnella lumoutuneena omaa ääntään.
kaikkein eniten Hiltonissa ärsyttää se, että tyyppi on pilalle hemmoteltu. Hänellähän on kymmeniä (satoja, niin olen kuullut) lemmikkejä, tuskin hoitaa niistä yhtään, vie ulos lenkille tai muuta. Koirat toimivat hänellä sohvatyynynä. Olettekin varmaan kuulleet Paris Hiltonin Tinker Bell -koirasta, joka annettiin pois koska se ei valitettavasti mahtunut enää Hiltonin laukkuun. Voi voimikä murhenäytelmä.
Taisin saada kaiken sanottua ^^' Oli pakko vähän purkaa raivoaan ;D
Lovex
kliseinen bändi, jossa ei ole mitään uutta tai omaperäistä. Laulaja Torstilla (Theon, miten vaan) on mielestäni huono ääni, nariseva ja honottava. Guardian Angel on siirappimainen nimi kappaleelle.
Indx
muistattekos vielä Indxin? Sehän voitti popstars 2:sen. janekin on menestynyt paremmin. Laulu on/oli kamalan kuuloista. Olin kerran Indxin ilmaiskonsertissa kun ei ollut mitään tekemistä. Lavashow meni pyllylleen ja katsomassa oli tusina 8 -vuotiasta. Sinne jäi Indxin menestys.
Gwen Stefani
Gwenillä on muutama hyväkin biisi, mutta ihmisenä se ottaa kaaliin. Hän on olevinaan tosi viileä. Menestys on noussut päähän.
Dido
Didoa olen joskus kuullut radiosta. Mielestäni laulu kuulostaa siltä, kun Didolla olisi ollut laulaessaan perunamuusia suussaan. Ääni on ontto ja kumea.
Indica
Jonsun ääni on jotenkin outo. Ei musiikissa ole mitään pahaa mutta Jonsulla vain on kummallinen ääni, enkä edes tiedä millä tavalla ._.'
Green Day
Hmm. Musiikki on aika säröistä/särinäistä eikä laulaja osaa laulaa. Keskinkertainen.
Antti Tuisku
Muka niin cool. Kuulostaa naiselta.

Vielä tulee mieleen, mutta en jaksa listata kaikkia erikseen. Ärsyttäviä  on IhQuTeiniX -tyyli, Wanna-be -"rokkarit", mieslaulajat, jotka laulavat liian korkealta ja pehmopoppi

[Shayas]

No, oikeastaan en sinänsä mitään musiikkia inhoa. Mutta en pidä:
-Britney Spears, Jessica Simpson, Paris Hilton - tyyppisistä musiikin tekijöistä, koska he eivät myy sillä musiikilla, vaan videoillaan. Ulkonäöllään. Ja sen kyllä kuulee, "musiikki" on sellaista kammottavaa "Ooh, yeah"-ähkimistä koko ajan ja lauluäänet ovat suoraan sanottuna järkyttäviä. Biiseissä ei ole päätä eikä häntää, ne on vain tehty hiteiksi.

-Rap- ja hip hop - "musiikki". En oikeastaan tiedä, laskenko näitä musiikiksi, mutta kuitenkin. Eminemistä pidän, mutta joku 50 cent menee jo yli. Onko se sitten mahtavaa, että puhutaan jostain elämän kovuudesta, miten itseään on ammuttu, on niin kova jätkä ja itsensä mahtavuudesta ja tälläisestä. Sitten sanotaan sitä musiikiksi? Miten vain, eihän se nyt kaikki tuollaista ole, mutta minuun ei vain iske.

-Popstarsista ja Idolsista tulleet artistit tai yhtyeet. Heitä ei osaa arvostaa samalla tavalla, kuin muita yhtyeitä ja artisteja, jotka ovat joutuneet itse tekemään työtä päästäkseen siihen, missä ovat. He ovat oikeasti tehneet kaiken itse ja nähneet kovasti vaivaa saadakseen levytyssopimuksen ja päästäkseen huipulle. Ja he ovat tehneet yleensä biisinsä itse, eivätkä ole vain laulaneet valmiita heille tehtyjä biisejä.

-Tusinatuotanto poprock. Nämä uudet bändit, joissa ei ole mitään omaa. Heidän biisejään ei tunnista toisistaan. Jotkut biisit taas ovat niin tekemällä tehtyjä, sellaisia pakkohittejä. Esimerkiksi se bändi, missä on Jonne Aaronin veli, se Flinch. Aivan järkyttävää! Se on niin tekemällä tehty koko bändi ja kaikki niiden biisit, ja sen myös kuulee.

Tuossa nyt oli muutamia, on niitä enemmänkin, ihan yksittäisiä laulajia tai bändejä, mutta en jaksa listata niitä kaikkia. :) Kuitenkaan en sano, että mitään, noita ylläoleviakaa, vihaisin, koska kaikki musiikin tekijät varmaankin uskovat omaan musiikkiinsa. Ja nekin biisit, jotka minun korvaani kuulostavat kammottavalta, saattavat miellyttää toisia. :)

[Valeriana]

Indica
Jonsun ääni on jotenkin outo. Ei musiikissa ole mitään pahaa mutta Jonsulla vain on kummallinen ääni, enkä edes tiedä millä tavalla ._.'

Minustakin tuntuu, että pitäisin Indicasta enemmän, jos Jonsulla olisi erilainen ääni. Hän kyllä ärsyttää uudemmissa biiseissä vähemmän. Scarlettissa hänen äänensä oli siinä korkealta menevässä kohdassa aivan kauhea. Ehkä hän on oppinut olemaan pinnistelemättä liikaa tai jotain. En tiedä laulutekniikasta juuri mitään, mutta jokin on muuttunut aivan hivenen parempaan suuntaan.

[Malakai]

Joskus olen voinut sanoa, että minä voin kyllä kuunnella kaikkea, enkä tuomitse mitään täysin. Sitten minä sain erään tehtävän, jossa minun piti kuunnella pari cd:tä ja listata kolme parasta biisiä jokaiselta. Ilkka Jääskeläisen sain nieltyä juuri ja juuri, mutta tosiaan, kun sain ensimmäistä kertaa Antti Tuiskun cd:n käteeni ja soittimeeni, minun oli pakko stopata heti ekan biisin kymmenen ensimmäisen sekunnin jälkeen. Ei sitä vain kestänyt kuunnella. Teki mieli ruveta itkemään, kun se cd piti kuitenkin kuunnella läpi. Tehtävä lähenteli jo itsemurhaa. Se ei ollut kivaa...

[Saippuakupla]

Minulla menee melkein kaikenlainen musiikki läpi, mutta joitain biisejä inhoan ainoastaan niiden laulajien takia. Tällaisia esimerkkejä ovat esimerkiksi Antti Tuisku, jota en vain yksinkertaisesti voi sietää. Biiseissä ei muuten olisi välttämättä niin suurta vikaa, ellen inhoaisi Tuiskua yli kaiken. Toisena esimerkkinä voisin mainita myös Paris Hiltonin, joka esiintyy ilmiselvästi vain ulkonäöllään ja jonka biisejä kukaan ei jäisi edes ainakaan hyvällä muistelemaan, ellei esittäjänä sattuisi olemaan itse Paris Hilton.

Rap - tyylisestä musiikista en myöskään pidä erityisesti. On tietysti poikkeustapauksia, kuten esimerkiksi jotkut Eminemin biisit, mutta varsinaisesti en pidä rapista, koska se on mielestäni vain tylsää jauhamista enimmäkseen. Mutta, kuten jo sanoin, poikkeustapauksia on ihan kiitettävä määrä.
Pakko mainita vielä, ettei myöskään Amy Diamond kuulu suosikkeihini. Tietenkin hänellä on ikäisekseen ihan ok ääni (vaikkei sekään kuulu suosikkeihini), mutta en pidä hänen biiseistään enkä tyypistä itsestäänkään. En tiedä mistä minulle on tullut sellainen mielikuva (enkä tiedä edes onko hän oikeasti sellainen), mutta hän vaikuttaa silmissäni sellaiselta ärsyttävältä nirppanokalta, joka saisi ainakin minun puolestani odottaa vielä ainakin pari vuotta ennen kuin ryhtyisi artistiksi.
Lisäksi inhoan klassista musiikkia enemmän kuin mitään muuta.

Saippuakupla

[asdk]

Miksi Antti Tuisku on kaikkien mielestä niin "iljettäjä" ja "oksettava"? En ymmärrä. En ole fani, enkä kuuntele hänen musiikkiaan, mutta ei minulla ole mitään häntä vastaan. Miksi olisi?

Asiaan! On monia, monia bändejä, joiden musiikkia en voi sietää, enkä ymmärtää, mutta on vielä genre, jota en yksinkertaisesti voi edes arvostaa millään tavalla! Rock-musiikki on niin oksettavan epäaitoa, mitään sanomatonta mömmöä, vanhan toistoa, tylsää, tunteetonta, puuduttavaa, kitaran, basson ja rumpujen yhdistelyä, että en vaan voi sanoa mitään muuta kuin hyi. En löydä mitään, en niin mitään siitä musiikista! Tarkoitan tällä rock-musiikilla tietenkin sitä vanhaa rockia, johon kuuluvat tylsät samat sanat, kitarasoolot (yuck, ban those!!!), sama vanha rumpukomppi ja ei-niin-tarttuva- basson tykytys! Miksi tätä tahdotaan kopioda vielä lisää ja muodostaa samantapaisia bändejä tuhansia? Olisikohan uudet tuulet mitään?
 
  En ymmärrä... Jos haluaa kikkailla kitarallaan, voisi tehdä sen tyylikkäästi, eikä heittäytyä pelleksi - sama laululle ja rummuille! Soolot pois ja musiikkia kansalle, kiitos!
 
 Kuuntelen kyllä poprockia, hyvillä sanoilla ja jännitävillä bassoilla, mutta tylsä rock ei nappaa sitten millään. Onneksi Kraftwerk toi meille musiikin...

[Coraline Jones]

En voi sietää Juonesia. Yleensäkin kaikki espanjaksi lauletut kappaleet saavat hermoni jotenkin pintaan ja tekee mieli kääntää radio äänettömälle ja paeta toiselle puolelle maapalloa. Myös kappaleet, joissa laulajan ääni ei sovi yhteen taustamusiikin kanssa vaan menee totaaliseksi rääkynäksi, käy hermoille.
Nylon Beat on toinen inhokki bändeistäni koska he laulavat nenään. En myöskään pysty kuuntelemaan jos laulun sanoissa ei ole järkeä tai sanat toistavat itseään.

Britney Spears, varsinkin kappale: Oops..! I did it again! käy myös hermoille. En voi myöskään sietää mitään 60-70-luvun musiikkiaja suorastaan hypin riemusta kun auton radio päätti että iskelmäkanavaa ei tästä lähin meidän autossa kuunnella.

Myös laulajat jotka eivät myy ja päättävät paljastella itseään musiikkivideoissaan ajavat minut hulluksi. Vaikka kappale sattuisikin olemaan hyvää mutta kun lauluu sekoittuu kaikki oh, ah ynnä muut niin käännän radion offille. Juuri tällä hetkellä inhoan kaikkein eniten Maria Serneholtin kappaletta: That's the way my heart goes. Sitten kun se on niin rasittavan tarttuvakin. >_<*

[disturbed]

Sietokykyni musiikin suhteen ei ole periaatteessa kovinkaan korkea, mutta tarvittaessa pystyn kyllä kuuntelemaan melko erityylisiä musiikkeja jos on nimenomaan pakko, koska kaveripiirissä on melko erityylisiä makuja. On kuitenkin melkoisen paljon bändejä ja musiikkilajeja, joista en tippaakaan välitä. Melkoisen valikoivaksi voisi makua kuvailla..

Eniten ärsyttävyyttä ehkä aiheuttaa muunmuassa itse kutsumani "hoilotusmusiikki", jossa laulu on sellaista ylirauhallista, hoilottavaa ja vähän rämpytellään kitaraa ja lal lal lei. Cmx on esimerkki ylirauhallisesta äänestä, joka yksinkertaisesta alkaa unettaa ellei vtuttaa. Vaikka lyriikoissa onkin ytyä, niin niiden tuonti musiikiksi ei vain toimi omaan korvaani.
Teknojumputus on sellaista, joka ei anna itselleni yhtikäs mitään. Jos ei lauleta mitään ja tehdään pelkillä koneilla musiikkia, joka ei edes houkuta tanssimaan.. Ei se ole edes musiikkia!
Suomalainen/ulkomaalainen mitäänsanomaton blablaa-poppi on myös yhtä tyhjän kanssa. Jotkut ovat oikeasti hauskoja ja nostalgiaa herättäviä (näitä 90-luvun biisejä) mutta suurin osa pelkkää sitä itseään. "En kirjoita sanoja itse, en tee musiikin eteen mitään, mutta menen laulaa lurauttamaan pari biisiä ja näyttämään hyvältä"- meno ottaa päähän.

Olisihan näitä bändejä/tyylejä vaikka millälailla, mutta suurinta osaa en ole kuullut kuin pari biisiä pakolla, joten en niiden perusteella kuitenkaan lähde niitä haukkumaan lyttyyn. Onneksi mitään ei tosiaan ole pakko kuunnella, jos ei halua.

Edit//

Ja ne sanat? *tahtoisi sanoa jotain todella värikästä ja painavaa niiden omaperäisyydestä ja monipuolisuudesta mutta sensuroi itsensä taas* Kiteytettynä kuitenkin, ne sanat eivät hirveän omaperäisiä ole. Jokainen laulu kertoo jostakin kivusta, joko maailma satuttaa, joko rakkaus satuttaa tai muuten vain on huono olo. --mutta en oikeasti ole törmännyt hirveän moneen bändeihin, jotka saisivat sanoihinsa jotain omaperäisyyttä. Ne jutut on vain kuluneet. Jokainen bändi hokee samaa asiaa, uudestaan ja uudestaan.

Huhuh. Metallimusiikissa ei omaperäisyyttä? Olen niin monta kertaa, liian monta kertaa, saanut kuulla tutuilta, miten ko.musiikin biisit ovat niin "tusinatavaraa" ja kaikki tosiaan jotain deathbloodfuckingkilldarkness-meininkiä. No joo-o, onhan niissä sitäkin, mutta kun se ei tosiaan rajoitu tuollaiseen. Itse ainakin olen eri bändien lyriikoista bongannut upeita oivalluksia ja ajatuksien ja tunteiden muuttamista sanoiksi persoonallisella tavalla. Ei sillä, ettei olisi myös niitä bändejä, jotka hokevat sitä samaa roskaa. Jollet kuitenkaan ole törmännyt hirveän moneen bändiin, joiden sanoissa ei ole omaperäisyyttä niin vinkkinä: kuuntele hieman lisää *virn*
Ja muutes, millä perusteella muissa musiikkigenreissä olisi enemmän aiheita ja monipuolisuutta?

[asdk]

Jos ei lauleta mitään ja tehdään pelkillä koneilla musiikkia, joka ei edes houkuta tanssimaan.. Ei se ole edes musiikkia!

Ööh? Miten päättelit ettei koneilla luotu musiikki ole musiikkia? Ihmiset ovat sovittaneet & säveltäneet  kappaleet ihan itse, ei se kone itse niitä tee? Ja voisin vielä sanoa, että konemusiikkia on vaikeampi säveltää kuin heviä. :) Että se siitä "konemusiikki ei ole musiikkia" -teoriasta. :)

[disturbed]

Jos ei lauleta mitään ja tehdään pelkillä koneilla musiikkia, joka ei edes houkuta tanssimaan.. Ei se ole edes musiikkia!

Ööh? Miten päättelit ettei koneilla luotu musiikki ole musiikkia? Ihmiset ovat sovittaneet & säveltäneet  kappaleet ihan itse, ei se kone itse niitä tee? Ja voisin vielä sanoa, että konemusiikkia on vaikeampi säveltää kuin heviä. :) Että se siitä "konemusiikki ei ole musiikkia" -teoriasta. :)

Meinasin, että minun mielestäni se ei ole ns.kunnollista musiikkia, pelkkää "jumputusta" suurimmaksi osaksi. Sitä en tietenkään voi kiistää, etteikö sekin olisi musiikkigenre, mutta siis se on oma mielipiteeni. Kieltämättä kyllä luulin, että konemusiikkia on helppo tehdä, kiitos korjauksesta.. Miksikäs sitä kuitenkin on vaikeampaa säveltää kuin heviä?

[Èsmel]

Olen aika kaikkiruokainen musiikin suhteen, mutta on muutamia genrejä, joita en vain voi sietää.

 Ensinnäkin sellainen "örinähevi" on aivan kamalaa, sanoista ei saa mitään selvää ja muutenkin aivan kamalaa. En tykkää yhtään ja joka päivä isoveli kuuntelee sellaista täysillä.. -_-

Toinen, josta en yhtään tykkää, on ns. massamusiikki, esim. vaikka joku Lovex, joka soi viisikymmentä kertaa päivässä radiosta.

Myöskin sellaiset artistit/bändit, jotka eivät tee biisinsä eteen muuta kuin laulavat, eivät innosta. Voisivat nyt edes sanat väsätä..

[Tiistai]

Èsmel - mahtaa olla kivuliasta, jos jonain päivänä kuulet superhyvän biisin ja saatkin vasta jälkeenpäin tietää, ettei se olekaan laulajansa tekemä. Auh. Jos henkilö X tekee hyvää musiikkia, muttei osaa laulaa, ja henkilö Y:llä toisin päin, miksei Y saisi laulaa X:n biisejä? Mun mielestä ainakin on paljon ällömpää, jos biisi kuulostaa muuten hyvältä, mutta laulaja on surkea. Ja voihan bändeissäkin lauluntekijä/sanoittaja olla joku tosi mitätön triangelisti tms :) Onko siinä sitten niin hirveästi eroa siihen, että tekijä on kokonaan ulkopuolinen?

//no se triangelisti oli vaan tollanen esimerkki. Ja totta kai kaikilla jäsenillä on väliä, mutta siiiiis...

[Valeriana]

Hei, triangelistit tekevät hyvin tärkeää työtä ja ansaitsevat kunnioitusta. :P Tai siis minusta ei oikeasti ole reilua sanoa, ettei jonkun bändin jäsenen panos ole tärkeä, jos hän vaikuttaa osaltaan siihen, miltä poppoo kuulostaa. Olen muuten aika samaa mieltä, koska on paljon arvostettuja artisteja, jotka eivät tee biisejään itse (minä vetoan tässä aina Elvikseen). On myös tapauksia, jossa voi antaa anteeksi sen, että laulaja kuulostaa kauhealta, jos tulkinnassa on tunnetta (miten olisi Juice?).

[Verhontanko]

Yyh, enpä nyt suoraansanottuna vihaa yhtäkään musiikkilajia (paitsi ooppera ja iskelmä) tai esiintyjää, KOSKA olen musiikkia kuunnellesani lähtenyt sille kannalle että kuuntelen ensin muutkin artistin/bändin kappaleet läpi kuin vain yhden ja arvostele sen perusteella.

Esimerkkinä Rammstein; vihasin sitä bändiä, jokainen soitti Amerikaa koulussa kaiuttimet täysillä. Nyt jumaloin sitä. Helppoa eikö vaan.
Yksi kaverini kuuntelee vaan ja ainoastaan räppiä, ei suostu edes vilkaisemaan muita musiikkityylejä. Ärsyttää sellainen asenne, jos kuuntelee vaikka Rammsteinia koulussa,
"mitä sä kuuntelet"
"Rammsteinia."
"Hyyi heviä, UAAAARHH". Ei voi yksinkertaisesti uskoa ja kuunnella, ettei kaikki heviin liittyvä ole hiusten heilutusta ja karjuntaa. Vai onko muka?
Ja niin pakko jatkaa vielä. Tuomitsin kaiken suomalaisen musiikin, varsinkin räpin. Kun radiosta soi joku kappale Kapasiteettiyksikön itsenäisyyspäivä -levystä tai usko parempaan -levystä, sammutin heti ja päätin suoraan että minähän en tollasta kuuntele. Menin sitten ilmaislipulla herrojen keikalle ja rakastuin musiikkiin. Nyt omistan kaikki albumit ja olen päättänyt etten mitään tuomitse. Esim. Elastisen ja Iso H :n tuomitsin heti, samoin Timo Pieni Huijauksen ja nyt myöhemmin olen saanut häpeäkseni nähdä että ihan hyvää musiikkia nämä herrat tekevät.

Mutta joo, se siitä saarnasta.
Inhoan suoraansanottuna 50 Centtiä (ja silti kuuntelen räppiä, jee) ja 2pacia. Porukka kirjoittelee joka paikkaan R.I.P Tupac Shakur mikälie ja se on ah-maailman-paras-räppäri-ikinä. Lainasin nyt kirjastosta pari sen levyä ja pitäis kuunnella läpi, mutta ne pari kertaa kun olen sen musiikkia kuunnellut, olen luullut että joku ihme heebo vaan laulelee ku en esittäjää tiennyt ja sanonnut että tämä kappale on täyttä p*skaa. Eli niin, näitä kahta ainakin. 50 Centin ääni on niin .. hyi. Tai siis eihän se ääntään käytä periaatteessa, se vaan puhuu nopeutettuna, mutta silti; lyriikatkin tekevät oksettavan olon (tyyliin: I'll take you to the candyshop, i'll let you lick the lollipop jne. loukkaavaa tekstiä suurin osa kappaleista.)
Eminem heittää hyvää settiä ^-^

Iskelmästä on kasvanut itselleni henkilökohtainen trauma, varsinkin kun AINA kun lähdetään vaikka Seinäjoelle autolla ja matka kestää taukojen kanssa +4 tuntia, iskä laittaa täysillä jonkun sävelradion ja siellä kiljuu jari sillanpäästä johonkin kikka koo kolmoseen saakka rakkaudesta, menetyksestä jne. Iänikuisia aiheita jotka on kaluttu jo kymmenen kertaa ja iskelmä jatkaa sitä aina vaan
(hups puhuinpa itseni pussiin. Kapasiteetti heittää melkein joka kappaleessaan jotain rakkaudesta ja seurustelusta. :| esim. Vielä vähän aikaa ja erobiisi)

Ja sitten ooppera, varsinkin kun sitä seuraa. Koulusta jäi sellainen ällöttävä äklöttävä muisto, ala-asteen opettaja raahasi koko luokan seuraamaan ranskalaista oopperaa.
Joo ei siinä mitään, teksityslaite ei toiminut alkuunkaan, saatiin vasta puolessavälissä toimintaan, ihmiset heitteli karkkia niskaan ja ihan totta tuli sellainen fiilis että hengästyin ihan itsekin kun ne vaan kilju ja kilju eikä kukaan edes pyörtynyt ;E Nukuinpa myös suurimman osan.

Ja sitten poikabändit, kuten Backstreet Boys (Nick I will always love you <3) tai Blue. Myönnän, bäkkäreitä tuli pienempänä kuunneltua (LOL) ja nyt oksettaa ;E.
+ Sitten imelät kappaleet (aah pakko sanoa kapasiteettiyksikkö - vielä vähän aikaa.) ja tyttönändit, sekä purkkapoppilaulajat yleensäkin, kuten Britney Spears, Jessica Simpson, Kelly Clarkson ja mitä näitä nyt on. Hyh.

Tiivistettynä; älkää tuomitko musiikkia yhden kappaleen perusteella + inhoan kaikkea imelää ja tylsää.

ps. rakastan trancea ja dancehallia. Scooter <3 Ja se oravanääni sopii yksinkertasesti siihen.
:D:D

Editedit. Vihaan sitä, kun Lordi voitti euroviisut ja kaikki tunsivat sen vaan kahden kappaleen perusteella, ja heti kun se voitti euroviisut, joka puolella "HARD DOG HALLELUJAH" (meidän rehtorimmekin alentui kevätjuhlassa huutamaan mikkiin Hard Rock Hallelujah ja sillä mua äänivaikeuksia.. pöh) ja tyyliin jotkut Lordin -ei alkuperäisfanit "LORDI ON MUN ELÄMÄ!!1!!!1"
"ok mikä on sen paras kappale?"
"No vaik nyt sanotaaax toi Hard Rock Hallelujah ja sit Would You Love a Monsterman?++1!"
"ai eiks muita?"
"ai onks silla muitakin >:---O"
Okei, onhan se Lordille tietenkin ihan hyvä jos sai uusia faneja jotka on oikeesti kiinnostonu muistaki kappaleista kun vaan Hard Rock Hallelujah + muut NRJ Radiohitit, mutta se, että kaikki on nyt yhtäkkiä Lordin faneja, perustelee Lordiaukioita sun muuta, on jotenkin niin käsittämättömän typerää. Ja että kaikki käyttää sitä brändiä hallelujah, kuin omanaan, muuntelee siitä omanlaisiaan.

Kylläpä uutisissakin taas repäistiin. Joku dude, jonka kiskalta Putansuu kävi aina tilaamassa kebabin, muutti sen kebabin nimeksi LORDI-KEBAB.
Ei jessus?

[Luftalarm]

Kammoksun mitä tahansa kappaletta, jossa ei muusta lauleta kuin siitä, että kuinka paljon ko. laulaja saa naisia, miten upeat rinnat ja takamus näillä naisilla on, mitä kaikkea nämä naiset tekevätkään pyynnöstä ja niin edelleen. Toimii myös niin päin, että laulajatar laulaa kuinka IHQ tämä on ja kuinka kaikki miehet palvovat tätä. Vielä kamalampaa on, jos näen kappaleen musiikkivideon, jossa ei muita olekaan kuin vähäpukeisia naisia keikistelemässä. Koska lähinnä räpissä/hiphopissa on yleisintä laulaa( näin sivumennen sanoen en ole tosin koskaan mieltänyt räppiä laulamiseksi ) mainitsemistani asioista, sanon suurimmalle osalle sitä 'Ei kiitos'. Talvella tehty matka Tahkolle koulun liikuntapäivänä oli viimeinen pisara sietokyvylleni, sillä bussissa en päässyt karkuun kaiuttimista täysillä pauhaavaa räppiä, vieläpä suomiräppiä. Hrrrr!

Mutta kaikkein eniten minun tekee mieleni hakata päätäni seinään kun - uskokaa tai älkää - kuulen Juanesia. En ymmärrä, miten kaikkien mielestä Juanes on niin hyvä. En muuten pidä Shakirastakaan. Ehkä minulla vain on jotain latinorytmejä vastaan.

Suurinta osaa musiikkia pystyn kuitenkin sietämään vaikka sitten hampaat irvessä. Olen myös oppinut ignoraamaan( suomenkielellä: olla välittämättä ) kaiken musiikin josta en pidä jopa niin hyvin, että joissain tilanteissa olen unohtanut koko musiikin, koska en kuule sitä.

[Grytolle]

Matti Nykänen ottaa kyllä koville, mutta voi sitäkin kuunnella. Rap on kamalaa, mutta SITÄKIN voi kuunnella.

Ehkäpä ainoa mitä en millään pysty kuuntelemaan on kevyt musiikki jonka sanat ovat puhdasta saatanan palvontaa, tai sitten musiikki jossa laulaja laulaa härskisti nuotin vierestä.

[Circle]

Olen näköjään vastarannankiiski, teinixihkudaapissis. Niinkö se meni? Ahaa, selvä. Kiitos.

Pystyttekö todellakin päättelemään henkilön musiikkimausta millainen hän on? En lue itseäni ns. teinixpissikseksi, mutta teidän mielestä asia on näköjään näin. Britneyn musiikki on oookoo, mikään suurin fani en ole, mutta kyllä ihan hyviä kappaleita löytyy, Darin on yksi suosikeistani. En katso omaksi oikeudekseni sanoa, että ihmiset jotka kuuntelevat minulle-ei-mieluisaa-musiikkia, kuten metallia/heviä/rasvalettiheilumista, olisivat joitakin saatanan faneja, koska en heitä luonteeltaan tunne. Joten jos jätettäisiin se toisten haukkuminen musiikkimaun perusteelta? Musiikkilajia voi haukkua kunnon perusteluin, mutta tuskin sentään tuntemattomia ihmisiä :)

*Aiheeseen*

En pidä raskaasta musiikista. Metalli/Heavy. Ei ole minun musiikkiani yhtään, saan yleensä päänsärkyä. Ja varsinkin kun kaikki soittavat niiiin järkyttävän kovalla sitä. Lisäksi minusta on hassua kun aikuiset miehet heiluu kitaran kanssa ja huutavat kurkkusuorana jotakin käsittämätöntä. Hiusten heiluttaminen pahentaa vain tilannetta.
Myös mitään masentavaa itsemurhamusiikkia en kauan jaksa kuunnella, koska siitä tulee niin masentunut olo. Kuinka ihmiset jaksavat kuunnella sellaista musiikkia päivittäin? Minulta menisi elämän ilo siinä touhussa.

Rokki on ihan okei jos biisi on tarttuva ja laulajalla on hyvä ääni. Kitarasoolot ovat välillä aika kammottavia, ottaa korviin kun menee niin korkealle. Toisaalta tämä kitaran vinguttamisen vastenmielisyys saattaa johtua siitä, että isäni soitti ennen rokkibändissä kitaraa ja aina välillä hän onnistuu kaivamaan akustisenkitaransa esiin kaapista ja vinguttaa sitä sitten koko illan. Yhyy, se on kammottavaa. Mutta vielä hirveämmäksi menee jos hän innostuu kaivamaan sähkökitaran esille; siinä vaiheessa häippäsen usein ulos koska sitä tuskin kestää kukaan kuunnella :<

Suomiräppi on välillä melko karsean kuuloista, mutta esim. Cheekillä on pari ihan mukavasti koukuttavaa biisiä. 50 cent ja Eminem ovat kummatkin ihan meneviä, mutta muiden amerikkalaisten räppäreiden kohdalla innostus vähänän lopahtaa. Alkaa kuullostaa jo liian samalta. Biisit ovat myös ärsyttäviä kun mukana ei voi laulaa kun vain kertosäkeissä.

Joskus väsyneenä jopa iskelmä kuulostaa hyvältä. Se on vähän sellaista harmitonta, paitsi jos laulajana on joku vanha mies, joka ulisee kadotetun rakkauden perään. Nuorilta se menee, mutta joltakin aikansa eläneeltä 60-vuotiaalta mieheltä? Ei.

[Zirendaril]

Matti Nykänen ottaa kyllä koville

Älähän nyt! Matti Nykänen on kova luu!

Kappaleet joita en voi sietää, on sellaiset räppikappaleet esim Fifty Cent jotka eivät avaa suutaan kun räppäävät ja joissa taustalla keikkuu aina sata puolialastonta naista. Tai femaleräppikappaleet joissa ne itse laulajat keikkuvat. Surkeat gospelkappaleet, joiden sanoitukset ovat kuin jokapäiväistä puhetta ovat kamalia. R&B on kanssa ihan hirveätä.

[Gwindorfyel]

Ei mulla nyt hirveästi ole mitään, mitä en voisi sietää. Kaikenlainen musiikki menee. Pari tyyliä nyt on sellaisia, joita en tajua.

Ensimmäisenä tulee mieleen hiphop-musiikki. Eihän siinä mitään vikaa ole ja kyllä pari kappaletta esimerkiksi Eminemiltä saattaa mennäkin, mutta en sitten yleisesti sitä jaksa. Kappaleissa ei yleensä ole mitään kunnollista melodiaa, biisit kuulostaa kaikki ihan samoilta, kappaleiden sanat on täyttä roskaa (yleensä siis) ja musiikkivideot. Voi jestas, miten hirveitä. Eihän semmoista voi yhtäkään loppuun saakka katsoa.

Toinen on heavy metal. Metallissa nyt ei ole mitään vikaa ja mahtavaa musiikkia onkin, mutta tarkoitankin nyt sellaista musiikkia, joka on pelkkää rääkymistä. On ihan ok, jos kappaleissa on jonkin verran sitä huutamista, mutta jos yli puolet on sitä, niin ei, en jaksa. Pari kertaa olen yrittänyt tämmöisen kappaleen kuunnella alusta loppuun, mutta puolivälin paikkeilla täytyy aina lopettaa, kun päätä rupeaa särkemään. En vain tajua, miten kukaan jaksaa. Oma rajani menee siinä, että sanoista saa selvää.

Kolmas tyylilaji on suomalainen iskelmä. Siitä nyt en lähde sen enempää kirjoittamaan, kaikki tietävät miksi siitä ei pidetä. Jestas, hirveämpää tyylilajia saa hakea.
En myöskään pidä suomalaisista yhtyeistä, joilla on edes selviä vaikutteita iskelmämusiikista. Yleensä ei ole yhtäkään tiettyä yhtyettä, jota inhoaisin, mutta Suomesta löytyy pari. Esimerkiksi Don Johnson Big Band sekä Egotrippi. En osaa oikein sano, mikä niissä inhottaa. Se musiikki on vain jotain niin hirveää. Ihan itkettää, jos joutuu kuuntelemaan. En muutenkaan pidä suomenkielisistä kappaleista, tosin joskus harvoin semmoinenkin saattaa kuulostaa hyvältä.

Tässäpä ne, muuten menee kaikki pop, rock, metalli, indie, kaikki vaan.

[zerythe]

Pystyn kuuntelemaan melkein mitä tahansa. Mutta aina on pari tyylilajia, joita en yksinkertaisesti siedä.

Muoks. Piti muokata taas tätä hieman. Kirjoitin ensin inhoavani hip hoppia, mutta sitten tajusin, ettei se ihan niinkään mene (miten voisinkaan inhota, kun RHCP:n vanhempi tuotanto lähestyy tuota genreä välillä hyvinkin paljon). Eli, inhoan juuri sellaista r'n'b:tä, mitä MTV:ssä yms. soitetaan. Siinä ei ole mitään ideaa yksinkertaisesti. Etenkin 50 cent videoineen on inhokkilistalla ykkösenä (jaetulla sijalla Usherin kanssa). Jotenkin se maailma on vielä niin ällöttävän miehinen ja sellainen ei käy minulle ollenkaan.

Toiseksi, sellainen oikein raskas heavy metal on aika hirveätä kuunneltavaa. Musiikki on pelkkää meteliä ja laulun sanoista ei erkkikään saa selvää käsittämättömän mörinän takia. Muuten minulla ei metallia vastaan mitään ole, vaikken itse oikein sitä kuuntelekaan, nimittäin raskain bändi, mitä itse kuuntelen, on Nine Inch Nails, mikä ei edes tähän genreen kuulu, vaikka jotkut biisit saattavatkin välillä lähestyä kys. tyyliä.

Kolmanneksi, inhoan sellaista kevyttä poppia a'la Antti Tuisku, Paris Hilton, Marie Serneholt ym. toisistaan erottumattomat artistit. Onneksi noita ei tarvitse kuunnella, kun radionkin kuuntelusta olen jo aikoja sitten luopunut (paitsi automatkoilla). Ala-asteikäisenä olisin viimeksi pitänyt tuollaisista.

Suomenkielisestä musiikista en nyt kamalasti oikein pidä, sitä ei tule juuri koskaan kuunneltua. Tämähän on aika hupsua, koska kys. musiikki pitää sisällään suunnilleen samat lajit kuin muuallakin maailmalla, mutta jokin tökkii. Varmaan se on se kieli, vaikka rakastankin suomen kieltä, en pysty oikein kuunnella sitä laulettuna. En pysty heittäytymään musiikin vietäväksi. Tiedänkin vain vähäsen hyviä suomenkielisiä kappaleita, ja ne ovatkin juuri jotain ikivihreitä, esim. Tahroja paperilla. Suomalaiset bändit, jotka laulavat englanniksi, ovatkin sitten kokonaan toinen juttu (tosin etten oikein pidä niistäkään, kestää kyllä kuunnella mutta siihen se sitten jää..).

Ai niin, sellainen musiikki, jossa ei ole käytetty ollenkaan soittimia, vaan äänet ovat tehneet ihmiset itse eri keinoin, esim. taputtamalla käsiään (ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan), on kamalan kuuloista. Minä ainakin kaipaan kuulla oikean soittimen ääntä. Ja niin, jazzissa ja bluesissa ei olisi muuten vikaa, mutta en ole tähän päivään mennessä kuullut yhtäkään kyseisten musiikkigenrejen edustajaa, joka ei olisi ollut yksinkertaisesti tylsä. Gospelissa on vähän sama juttu, ja hengellisessä musiikissa (tämähän voi olla vaikka heviä) sanat mättävät. Mitä virsiin tulee, tutuimmista pidän. Istun kirkossa ihan mielelläni veisaamassa esim. Enkeli taivaan- ja Jumala loi-virsiä.

Mutta antaa vain kaikkien kukkien kukkia. Niittykin näyttää varmasti kauniimmalta, kun eriväriset kukkaset putkahtelevat esiin. Ja eihän niitä kaikkia ole pakko poimia.

edit. Kaikenmaailman säälittävät teiniangstiset valitukset menevät minulta yli. Sellaisissa ei mitään sellaista, mistä saisi kiinni. Toisin sanoen, kaiken maailman Lovexit ja Negativet ovat aika kamalia. Tulee mieleen ne 70- ja 80-lukujen rokkarit, jotka sentään tekivät vielä hyvää musiikkia. Inhoan myös niitä naislaulajien valituslauluja (esim. Kelly Clarksonin Because of You, tekisi mieli käskeä häntä lopettamaan, pieni feministi minussa raivostuu tuollaisista lauluista).
Olen myös huomannut, että en pysty kuuntelemaan sellaista musiikkia, jota bändi/artisti ei ole tehnyt itse. Aivan kuin biisistä ei välitettäisi ollenkaan eikä se olisi pääasia. Että artisti laulaisi vain julkisuuden takia, eikä itse musiikin. Tietysti se ei ole noin oikeasti (paitsi joidenkin kohdalla), mutta sellainen tunne minulla on. Muistuttaa julkkiksia, jotka ryhtyvät lastenkirjailijoiksi (tunnen itseni käsittämättömän loukatuksi niiden kanssa, aivan kuin lastenkirjallisuus olisi jotenkin helppo laji, josta ei tarvitse välittää, koska lukijat ovat lapsia).

[Hirnyrkki]

Rap/Hip Hop/suomi Hip Hop:
Suurin osa Power metallista:
Tämä on itseasiassa jopa erittäin hauskaa. Samettipaitainen kikkelihevari kirkuu lohikäärmeistä syntikan vinkuessa takana. Esimerkkinä yhtye Rhapsody. Pahinta saastaa lovemetallin ohella, joka nyt sattuu olemaan muodissa.

Niin. ehkä se örinähevi kuullostaa päättömältä soittimen raiskaamiselta, mutta kaivakaapa niiden kappaleiden nuotit esiin, kitara käteen ja yrittäkää soittaa. Osa niistä on aivan uskomattoman vaikeita ja loistavia kitarakuvioita löytyy paljon. Parempihan sekin on kuin ei soittimia ollenkaan (tekno, räp jne.)

Itse kuuntelen kyllä ennemmin "örinäheviä" kuin Rhapsodya (vaikka kuuntelen sitäkin :P) mutta ei se Rhapsodykaan mitään helppoa soitettavaa ole, vai olenko väärässä? Et kyllä väittänytkään että olisi, mutta et sanonut muutakaan pointtia "örinähevin" paremmuudelle kuin sen että sen soittaminen vaatii taitoa.

Sitten itse topikkiin. Luin tätä muutaman sivun, ja huomasin että täällä haukutaan ja kehutaan kaikkia musiikkilajeja lähes tasapuolisesti. Kuuntelen itse oikeastaan vain metallin eri lajeja. Kirjoitanpa listan tavoista, joilla voi haukkua eri musiikkityylejä:

Teinipoppi: Mitä järkee ettei laulujen esittäjät tee itse kappaleitaan ja laulavat playbackkina?

Tekno, trance, mikälie: Mitä järkee että ei käytetä ollenkaan soittimia, ja että lauluakaan ei välttämättä ole (tai sitten vaan joku teinipoppilaulaja laulaa tylsän kertosäkeen)

Hipiti hoppi (:D) : Mitä järkee, ettei lauleta ollenkaan, puhutaan vaan, ja ei ole muuta musiikkia kuin 10 sek. mittaista pätkää toistetaan koko kappaleen ajan?

Metalli: Mitä järkee, että soittimia hakataan kuin viimestä päivää ja että kitaran särö on täysillä ja joidenkin bändien kappaleissa ei lauleta, vaan huudetaan/öristään/karjutaan?

Ja jos joku ei tajunnut, niin en ole näistä musiikkityyleistä ihan kokonaan tuota mieltä. Kaikista muistakin mainitsemistani kuin metallista löytyy hyviä kappaleita, paitsi hip hopista :D yleistin siis tahallani, parodioiden (tyhmä sana, tässä yhteydessä verbi) ketjun edellisiä viestejä.

[Ghocaler]

Minä en voi jotenkin sietää huonoa laulamista, jota useissa -60-luvun kappaleissa tulee esille. Harrastan niin paljon kaikkea musiikkia, että sävelkorvani on jo jonkin verran kehittynyt ja osaan laulaa noinvaan puhtaan "A":n (joskin joskus kun olen kipeä tai ääni käheänä saattaa laulaminen mennä päin sitä (kuten nyt)). Sitten yksi jota en siedä kuunnella ellei ole pakko on jumputustekno (Boten Anna esimerkkinä (kirjoitettiinkos se noin?)).

[Santiago]

Tästä ei saa sitten kukaan suuttua, vaikka koitankin kantani mahdollisimman kiltisti esittää.

Jokaisessa musiikkilajissa on oma hienoutensa. Olen siitä varma, vaikken sitä itse aina näekään. Olen musiikin suhteen varsin moniruokainen ja olen siksi saanutkin pitkiä katseita päälleni. Mutta löytyyhän minultakin niitä, mitä en kuuntele kuin oikeastaan pakon edestä. Onneksi, oi onneksi ovat mp3:t ja sen semmoiset kannettavat musiikkilaitteet keksitty.

Yleisesti musiikkilajeista on pop, jota en voi sietää. Onhan niitä totta kai poikkeuksia, mutta näin yleisesti ottaen pysyn mahdollisimman kaukana popista. Toinen on räp. Kolmas country. En osaa sanoa perusteluja, en edes yritä. Ne eivät vain kuulosta hyviltä korvaani. Poikkeuksiakin saattaa olla ja onkin, mutta hyvin vähän.

Pikemminkin on bändejä, joita en voi sietää. Tässäpä heistä tärkeimmät, jotka voitte pitää minusta suosiolla kaukana:

Ruoska
Anteeksi, kaikki Ruoskan fanit. Skipatkaa tämä nopeasti, en halua teitä kimppuuni. Ettekä te minua (tämä ei ole uhkaus). Kuulin tästä bändistä jo aikoja sitten, enkä kiinnittänyt siihen pahemmin huomiota. Kunnes ystäväni kertoi sisarensa kuntelevan Ruoskaa ja kertoi minulle kauhistuneena itsekin, millainen bändi on kyseessä. Rammsteinin suurena ihailijana halusin tietää, puhuiko ystäväni totta. Kyllä puhui. Esiintymistyyli, kappaleet, ääni... kaikki! Kopio Rammsteinista. Olen niin kovin pahoillani, Ruoskan fanit, mutta niin se vain on.

Children of Bodom
Siihen, etten pidä COBista, on vain yksi syy: En pidä Laihon äänestä sitten pätkääkään. Kuuntelen "rääkynäheviä" (tuo nimi naurattaa minua, on pakko käyttää sitä), mutta Children of Bodom ei vain iske minuun.

Korni Pipo
En nyt tiedä, onko tämä edes bandi vai ei. Olkoon mikä on, huumorini ei yllä Kornin Pipon tasolle. Ei lainkaan. Ehkä minulla on vain omituinen huumorintaju. Kuka tietää.

PMMP
En voi käsittää, mikä ihmisiä tässäkin bändissä viehättää. En voi sietää laulajien ääntä, en näe hienoutta lyriikoissa. Ehkä minun päässäni on vain vikaa, ei muiden. Ei, kuitenkin, pitäkää PMMP kaukana minusta, pyydän.

[castlevania]

Mielestäni nykymusiikissa on se vika, että siinä käytetään liian paljon kitaraa. Kitara on aina ollut inhokkisoittimeni ja mielestäni siinä on ruma rämisevä ääni.

Lordi: Jotkut biisit ovat päivänselviä haistatteluja kuunteilijoille ja musiikki on korviariistävää ja -särkevää.

[Pomeroy]

Okei. No minulla on lähinnä yksittäisiä bändejä, joiden musiikkia en pysty kuuntelemaan edes yhtä kappaletta, mm.

System of a down
En pidä ensinnäkään tuollaisesta rokista. Minulla tulee tuollaisesta vain päänsärkyä ja aina kun soi joku Systemin, haluan vain pois. Minusta se on hiukan ärsyttävää musiikkia, mitä he tekevät. Moniin iskee, mutta minä kavahdan paikalta kun kuulen.
Laulajan äänestä en pidä. Se on sellainen vähän.. itseriittoinen, ärsyttävä. Heillä on kyllä loistavia sanoituksia (oho, niitäkin olen sattunut lukemaan), mutta muuten en kuuntele yhtään.

MTV:n räppi/hiphop
Eihän tätä kestä erkkikään kuunnella. Ainoa kommenttini. Samanlaisia komppeja ja laulut ei erotu toisistaan. Musiikkivideot on täynnä mustia, seksittäitä naisia jotka pyörittävät takamustaan. Liian provosoivia sanoituksia. Tämä on vain sellaista, että on pakko vaihtaa kanavaa.
Suomi räppi/hiphop on jossain määrin kuunneltavaa, mutta tätä musiikkigenreä en muuten kuuntele.

Amispop (never stop)
päänsärky jälleen. On niihin ihan hyvä tanssia, mutta jälleen; laulut ei erotu toisistaan, kauhea meteli ja lauluun pitää hulluna vain keskittyä. Ja varsinkin, kun jotkut on väännetty uusiksi versioiksi vanhoista legendakappaleista (esimerkkinä Poison, Heaven). Minulta saa kyllästyneitä katseita kun joku amisauto ajaa ohi ja huudattaa popituksia. Ikäänkuin eivät saisi huomiota muuten. Räyh.

Minulla on laaja musiikkimaku, mutta ei kaikesta voi pitää. Hyväksyn kyllä kaiken enkä hauku kenellekään kaverille, joka tykkää esim. Systemistä, mutta kieltäydyn kuuntelemasta. Enkä hauku ketään ihmisiä, joka tykkää siitä musiikista, joka saa minut näkemään punaista. Kunhan se ei vain haavoita muita ihmisiä :D

[Arpi]

Antti Tuisku... Hänen kappaleensa ovat hirveitä. Ääni on sanoin kuvaamattoman kamalaa. Sanat ovat huonoja, musiikki ehkä menettelisi, mutta ei sekään laulun kera. Ja hänen ulkonäkönsä on myös melko ällöttävä vaikkei se siitä huonoa teekkään.

[Berry Icewand]

Yäkyäkyäk, vihaan kaikkea teini-ihkudaa-popitusta ja sellaista jumputusta jota kuulee aina ohimenevistä autoista.
Antti Tuisku on yksi suurimmista inhokeista. Sillä on ärsyttävä puhetyyli, ruma ääni ja kaikenlisäksi hän ei osaa tanssia eikä pukeutua. Enkä muutenkaan pidä siitä.

Ja kaikki muu ihkudaapopitus voi painua jonnekkin pitkälle.

[Acary]

Älkäähän loukkaantuko, mutta NÄIN MINÄ VAIN SATUN TUNTEMAAN:

... Suomalainen metalli. No hyvä on, metalli yleensä. Se on RÄÄKYMISTÄ, ei musiikkia. Kuinka tunnenkaan pahanolon aallon kulkevan lävitseni kun mietin kaksi "miestä" pitkinen rasvaisine tukkineen rämpyttämässä kitaralla hirveitä soundejaan. Yhhhhh... Paria metallibändiä suostun kuuntelemaan, mutta muuten voisi heivata kuuseen tuommoiset turhanpäiväiset Children of Bodomit ja Dimmu Borgerit. Heidän biisiensä yleisin sana taitaa olla "Tuskaa!".. ..
 Ja sitten tämä ihana J-rock ja pop. En tajua mitä ihmiset näkevät siinä, että joku vinosilmä (en ole rasisti) latelee pari "hienoa" sanaa japaniksi.Kaikki biisit kuulostavatkin ihan samalta! Ja sitähän en ymmärrä, miksi ne naamat pitää olla täynnä rautaa. Ne lävistykset ovat hirveitä, toivottavasti saavat jonkun hirveän tulehduksen kaikki ja lopettaisivat "musiikin" teon siihen.

[muikku]

Näin yleisesti inhoan musiikissa monia piirteitä, kuten:
-Sanoista ei saa selvää. Ihan sama, oliko se sitten sitä heavy metalia tai jotain oopperaa, mutta sanoista pitää saada selvää. Peitelläänkö näissä kenties sitä, ettei koko biisissä ole mitään sanottavaa?
-Biisissä ei ole melodiaa tai se on liian tasainen. Kun kuuntelee kolme minuuttia sitä, kun viisi säveltä vaihtelee kerta toisensa jälkeen samassa kompissa, alkaa kyllästyttää.
-Musiikki on ylituotettua ja studiossa retusoitua; aito ääni houkuttelee ehdottomasti enemmän, kuin studiossa muokattu ja konserteissa sitten playbackina soitettu.
-Ylimääräiset puhuvat äänet biisien keskellä. Liian monessa biisissä joku ääni vaan yhtäkkiä heittää jonkin vähä-älyisen välikommentin laulun sekaan.
-Uhkinta ja ähkintä. Musiikki ei ole mitään seksiä.. O.o
-Biisit, jotka on tehty jo moneen kertaan. Usein radiosta kuulee niitä artisteja, joita ei yksinkertaisesti vain voi erottaa toisistaan, koska soundi ja biisit ovat niin samanlaisia.
-Angstaus ja ruikutus, toisaalta tekopirteyskin. Tähän kohtaan ei mitään lisättävää.
-Tyypit, jotka laulavat väärää lajia. Kaikki eivät vain sovi laulamaan kaikkia musiikin eri lajeja.

[Bruttokansantuote]

Musiikki, jossa ei ole särmää ei ole musiikkia, vaan se on todennäköisesti radion hittiasemien säälimätöntä nuolemista. Eli kaikenkaikkiaan NRJ on pääpiirteittäin sitä musiikkia, mitä en halua kuulla. Vaikka yhden radiokanavan lokeroiminen huonoksi musiikiksi voikin olla osoitus heikosta moraalista, niin silti tunnustan että lähes kaikki kyseiseltä kanavaltata kuuluvat kappaeet ovat kertakaikkisen sietämättömiä. Tunnuslause "Hit music only" osoittaa, että kyseinen kanava ei tule soittamaan musiikkia, jonka mielenkiintoisuusarvo kohoaisi edes välttäväksi.

Radio Rock ei paranna yhtään. Kertakaikkisen huonoa musiikkia - toistaa itseään. Voisinpa julistaa kasarihevin kuolleeksi, mutta en sitä tässä tee jotta kiihkeimmät kyseisen musiikkilajin edustajat eivät nostaisi Kansantaloutta klyyvarista seinille.

Kaikenkaikkiaan: radioaalloilla on erittäin epätodennäköistä kuulla mitään hyvää. Ainoastaan Radio Helsinki soittaa välillä edes vähän erilaista musiikkia, mitä valtavirta meille tarjoaa.

Poikkeuksia toki on, mutta silti.

[yakkis]

Lueskelin teidän muiden kirjoituksia ja huomasin että kenenkään ei kannata tulla meille. suomi-Rap, HipHop techno, tance<3<3 Mutta joo.

Mulla on enimmäkseen sellasia mistä voisin saada teiltä turpaani

Dir en grey kamalaa rääkymistä, Kyo on ruma ja etova. en myönnä omistavani kaksi dirun levyä.
En voi ymmärtää miksi kyo on tuhonnut äänensä. En täysin vihaa dirua löytyy niiltä hyviäkin kappaleita. (siis vanhoja kappaleita) mutta yleensä olen heti että hyisaaaa....
oshare-kei
an cafe, ayabie, 12012, ichigo69, lolita23q.... ei ei ei ei ei. kamalaa. Se ei ole söpöä vaan jäätävää.
Miten joku kuvittelee että söpö ääni sekoitettuna rääkymiseen ja kamaliin kuteisiin olisi ihanaa :)?
Olen aina ollut huono perustelemaan. en vain siedä sitä musiikkia.
Negative,Lovex,Uniklubi....
Kaikki samanlaista, bändit ei eroa toisistaan ollenkaan. kaiken lisäksi kaikki samanlaista ******
Pop
En tarkoita vanhaa syntikkapoppia<3 vaan amerikkalaista ja länsimaalaista poppia jotka nekään ei eroa toisistaan. (joitain bändejä ja laulajia lukuunottamatta... paris hilton<3)
other...
sit kaikki mistä sanoista ei saa mitään selvää. kamalaa örinää. paskoja skaaloja. en vain siedä.

[Henleks]

No, minäpä kerron, mitä musiikkia en itse voi sietää.

Suomalainen Glam Rock

En voi sietää näitä bändejä, jotka yrittävät epätoivoisesti olla niin hemmetin kovia rokkareita. Bändiesimerkkeinä Negative, Jann Wilde & Rose Avenue, Lovex ja muut vastaavat. Voin sanoa, että nämä bändit ovat niin kaukana rokkareista kuin olla ja voi. He ovat yksinkertaisesti niin teennäisiä. En menisi kehumaan heidän kitaransoittotaitoja, sillä biisit eivät vaadi mitään ihmetaitoja. Useimmiten kitarasoolot ovat säälittäviä. Lisäksi biisien kohdeyleisöä ei tarvitse kahteen kertaan miettiä. Lisäksi ärsyttää Negativen epätoivoinen Guns N' Roses - matkiminen. Verratkaapa heidän bändikuviaan keskenään, niin huomaatte, miten Negative on ottanut vähän mallia. Esimerkiksi Negativen jossain bändikuvassa eräs bändin jäsenistä pitää samanlailla tupakkaa kädessään kuin Guns N' Rosesin bändikuvassa eräs jäsen.

Teinipop

Teinipoppia pidän melko laajana käsitteenä, johon lasken kaikenlaisen ärsyttävän, radiossa melkein 24/7 soivan musiikin. Kaikki Antti Tuiskusta Dariniin. Lisäksi ulkomaalaisista bändeistä kaikki Beyoncet, Rihannat ja sun muut lanteekeikutusmusat, jotka ovat kaikki niin itseään toistavia. Ja suurin osa näistä bändeistä tai artisteista ei tee itse biisejään. Poikkeuksiakin tietenkin on. Antti Tuisku ja Darin ovat niin ärsyttävää ja samanlaista huttua, jota en yksinkertaisesti kestä kuunnella. PMMP on myös huonoa musiikkia. En yksinkertaisesti pidä heistä. Joitakin ihan kuunneltavia biisejä heillä on, mutta suurin osa turhaa turhempia biisejä. Tähän teinipop - käsitteen alle lasken niin monta bändiä ja artistia, että niiden kaikkien luetteleminen veisi monta sivua, joten taidan jättää sen väliin.

Rap/Hiphop

Tämäkin musiikki on kyllä niin musiikin arvon laskemista, että huhhuh. Tätä en varsinaisesti luokittelesi edes musiikiksi, koska tämä on jotain niin älyvapaata. Joitakin helmiä löytyy rapista/hiphopistakin, mutta suurin osa on täyttä, sanonko mitä. Jokin tummaihoinen laulaja puhuu samanlaisella äänellä "kovaa" riimiä yksinkertaisen biitin päälle. Ja kyllä yritetään olla niin kovia ja uhoavia. Musavideot ovat sitten niin itseään toistavia, että voi sanoa, että tämän genren musavideoiden kaava on identtinen. Räppäri "laulaa" videossa, samalla kun hänen ympärillään pyörii lauma vähäpukeisia naisia. Suomirapissa tai hiphopissa taas huomaa selvästi, että siellä harva tyyppi tekee tosissaan hommia. Suurin osa räppäreistä tekee luultavimmin biisejä vitsillä tai ei juurikaan tosissaan. Sen huomaa kyllä biisien tasosta. Samaa, itseään toistavia, tyhjiä biisejä, joilla ei ole minkäänlaista sanomaa. Bändiesimerkkejä: 50 Cent, Akon, Pharrell, R. Kelly, Lil Jon ja suomiräpistä kyllä löytyy melkein kaikki.

Sekalainen

Onhan maailmassa tietenkin niin paljon syvältä olevia bändejä ja artisteja, sekalaisista genreistä. Kaikki äärimmilleen viedyt bändit, joissa tavoitellaan jotakin niin outoa ja äärimmäistä: en voi nähdä niissä järkeä.

[Rainmaker]

En jaksa muistaa, olenko jo kirjoittanut tähän topiciin ja noita sivujakin olisi melko tavalla kahlattavaksi. Joten syvimmät anteeksipyyntöni, jos olen jo tänne kirjoittanut.

Ensinnäkin minua inhottaa kaikenlaiset yhden hitin ihmeet, joita aika ajoin ilmestyy ja jotka soitetaan radiossa niin puhki kuin vain on mahdollista. Yleensähän ne ovat sellaista ärsyttävää poppia tai jotain muuta vastaavaa. Minua etoo muutenkin pop-musiikki, varsinkin nykyaikainen. Pop-musiikki on mielestäni ärsyttävän kevyttä melusaastetta, jota ei voi ottaa vakavasti. Minä haluan kuunnella musiikkia, jossa on jokin sanoma ja jonka melodia yksinään jo tekee siitä kuuntelemisen arvoisen. Minusta pop-musiikki on yhtä harmaata "syssää". Minusta kaikki pop kuulostaa samalta.

En myöskään yhtään pidä rapista/hiphopista. Minulle mokoma meteli ei ole edes oikeaa musiikkia, vaan epämääräistä höpötystä yhteen puristettujen sävelien päälle. Erityisesti amerikkalainen rap/hiphop ärsyttää minua suunnattoman paljon. En tietenkään tunne genreä niin laajasti kuin joku siitä pitävä, mutta jos minulta kysytään, mitä rap/hiphop tuo mieleeni, vastaan ajattelevani mustia miehiä angstaamassa puolialastomine naisineen ja ranteen paksuiset kultakorut kauloissaan. Ko. genressä tuntuu aina olevan aiheena elämä slummeissa, köyhyys jne.

Diskomusiikki ja amispop menee yli minun ymmärrykseni. Se on mielestäni järjetöntä jumputusta vailla minkäänlaista sanomaa. Baarissa tietysti joutuu kuuntelemaan tuota diskomusiikkia, mutta silloin se nyt vielä menee, varsinkin jos on pienessä sievässä. Mitään järkevää perustelua en osaa antaa inholleni - en vain siedä sitä.

Juu. Siinä nyt oli jonkun verran selvitystä inhokeistani. Palaan muokkailemaan, jos jotain tulee vielä mieleen.

[Chiyo]

Hmmh. Musiikki jota en voi sietää?

Minusta se on huvittavaa, että kuinka paljon ihmiset yleistävätkään täällä. Itse en henkilökohtaisesti ole hevin ystävä, mutta löytyy sieltäkin muutama ihan hyväkin biisi. Peruselementeiltään se ei ole lempigenreni, mutta poikkeuksia löytyy, poikkeuksia löytyy. Noin yleisesti ottaen popmusiikki on kieltämättä hieman tasapaksua, tosin monet biiseistä on mielestäni täysin kuunneltavia, vaikka esittäjät ovatkin yleensä aika tuotteita. Musiikki itsessään ei ole niin kamalaa. Itse pidän esim. Justin Timberlakesta, sillä oli hän kuinka ihQteinixxPoPPari, niin mielestäni mies osaa laulaa eikä ole hullumpaa katseltavaakaan :)

Niin, hiphopkin ei kuulu mielimusiikkiin, ehkä siksi että biisit harvemmin on sisällöltään merkittäviä. En pidä sellaisesta uujeebilebilebeibebeibe-tyylisestä räpistä, mutta tästäkin löytyy toki poikkeuksia, kuten Eminem, jonka sanoituksista löytyy usein jotain rakentavaakin. Eli en tätäkään genreä täysin vihaa.

Olen aika kaikkiruokainen musiikin suhteen, enkä tuomitse biisejä genren peruusteella. En voi sanoa että en siedä jotain tiettyä musiikkia, sillä mielestäni jokaisesta genrestä löytyy aina jotain hyvääkin, joten on mahdotonta tuomita suoralta kädeltä. Itse pidän punkrock-tyylisestä musiikista, jossa siis itse musiikki on hieman raskaampaa mutta laulaja sentään laulaa eikä huuda, kuten helposti hevissä käy. Mutta löytyy sieltäkin niitä ei-niin-hyviä-biisejä. Kukaa ei ole täydellinen ;)

[Raindrops]

On monia musiikkilajeja joita en voi sietää. Mutta ennen kuin aloitan haluan vielä muistuttaa, että nämä ovat minun mielipiteitäni ja toivottavasti viesti ei loukkaa ketään.

Ensinnäkin, mikä tahansa hiphop/rap-musiikki. En itseasiassa edes koe sitä musiikkina. En pidä siitä, että taustalla on(useimmissa tapauksissa) tietokoneella luotu mielikuvitukseton biitti, mihin artisti sitten riimittelee päälle sanoituksensa. Räppääminen ei ole laulamista. Tietysti sen osaaminen tarvitsee tiettyä asennetta ja erinlaista taitoa, mutta laulamiseksi sitä ei todellakaan voi kutsua. Enkä pidä muutenkaan asenteesta, mitä rap-musiikki edustaa. En pidä sanoituksista, joissa puhutaan naisten suurista takapuolista, ainaisesta kiroilusta tai oman egonsa säälittävästä pönkittämisestä. Ja kaikista surullisimmaksi asian tekee naiset, jotka suostuvat hetkuttamaan itseään puolialastomina heidän musiikkivideoissaan. Tiedän että tätä tapahtuu muutenkin, mutta suurimmassa määrin rap-musiikkiin liitettynä. Enkä muutenkaan kannata bändejä jotka toimivat näin. Arvoa voin antaa vain esimerkiksi Asalle, koska hän nyt laittaa miettimään sanoituksillaan.

Toinen on tekno. Täysin tietokoneella väsättyä musiikkia, missä ei ole mitään järkeä. Kamala jumputus(tästä voitaisiin pompata myös Amis-poppiin mutta ei siitä sen enempää) ja pari häimeää lausetta siellä täällä kappaleen sisään miksattuna. En vain pidä. Päänsäryn semmoisesta vain saa.

Reggae. Laiskinta musiikkia mitä vain voi löytää. Kaikki vaan soljuu eteenpäin sillä asenteella että kunhan joskus tämä loppuun saadaan niin hyvä tulee. Ja laulu on niin välipitämätöntä, hälläväliä asenteella läpikuljettamista. Ei tästä saa mitään tunnetta tai edes mitään irti.

Täysin yhdensama massateinipop. En ymmärrä ihmistä, joka kykenee vain avaamaan jonkun näistä tunnetuimmista pop-radiokanavista ja ensimmäinen kappale mikä kuuluu, rakastumaan siihen. Vihaan artisteja jotka eivät osaa mitään muuta kuin ruikuttaa ongelmista, joita heillä ei yleensä edes ole. Usein sitäpaitsi kappaleet on tehty tämän genren artisteille valmiiksi. En pidä siitä, että joka toinen voi sanoa pitävänsä samasta orkesterista taikka samasta kappaleesta. Esimerkiksi Idolsissa Arin esittämänä Billy Joelin The Pianoman. Kappale kuulostaa mielestäni hyvältä ja Billy Joel on taitava muusikko, mutta nyt sitä näkee joka toisen teinin soittolistalla. Ja kun kysyy että mitä muuta tuotantoa Billy Joelilta tiedät, niin vastausta ei kuulu. Tätä musiikkia ainakin puolet kuuntelevat vain sen vuoksi, että niin muutkin kuuntelevat. Ja useimmiten popartistien äänet kuulostavat aivan liian kaupalliselta minun makuuni.

Muista löytyy tuo ah niin ihana amispop, glam rock, HIM-ihkuttajat (vanha HIM:in tuotanto on itseasiassa aivan kuunneltavaa, mutta vihaan vain sitä mitä Him nykyään edustaa. Tämä ei tietysti tarkoita kaikkia jotka yhtyeestä pitävät), black metal sekä mikä tahansa orkesteri/artisti joka vetää keikkansa playbackinä.

Niin ja haluaisin muistuttaa, että hevikin on melko laaja käsite. Eli kaikki hevi-genreen kuuluva ei todellakaan ole saman kaltaista.

[Kuutti]

Esimerkiksi Idolsissa Arin esittämänä Billy Joelin The Pianoman. Kappale kuulostaa mielestäni hyvältä ja Billy Joel on taitava muusikko, mutta nyt sitä näkee joka toisen teinin soittolistalla. Ja kun kysyy että mitä muuta tuotantoa Billy Joelilta tiedät, niin vastausta ei kuulu. Tätä musiikkia ainakin puolet kuuntelevat vain sen vuoksi, että niin muutkin kuuntelevat.

Niin.. Tietenkään en näe itsessäni mitään vikaa ja minulla on oikeus arvostella muita. (Sarkasmia, ystäväiseni) Minusta on kuitenkin arveluttavaa, että inhoaa tai ei voi kuunnella jotain kappaletta/artistia vain siksi, koska "siitä on tullut niin kaupallinen" tai siksi, että "vääränlaiset" ihmiset kuuntelevat sitä. Miksi kenenkään tarvitsisi tietää Billy Joelin muita biisejä? Monet kuuntelevat radiota ja sieltä tulee se "jonkin bändin ihan kiva biisi", mutta bändistä tai sen muusta tuotannosta ei ole kuullut muuta. En näe tässä mitään pahaa, eivät kaikki halua kuulla muita kuin ne tunnetut biisit.

Itse en pahemmin tykkää konemusiikista. Poikkeuksia löytyy varmasti jokaisesta genrestä enkä varmasti ole kuullut kuin pienen murto-osan kaikista maailman tekno- ja trancebiiseistä. Tähän mennessä ei vain ole vielä tullut vastaan yhtäkään sellaista konemmusiikkikappaletta, josta olisin pitänyt.

[Raindrops]

Esimerkiksi Idolsissa Arin esittämänä Billy Joelin The Pianoman. Kappale kuulostaa mielestäni hyvältä ja Billy Joel on taitava muusikko, mutta nyt sitä näkee joka toisen teinin soittolistalla. Ja kun kysyy että mitä muuta tuotantoa Billy Joelilta tiedät, niin vastausta ei kuulu. Tätä musiikkia ainakin puolet kuuntelevat vain sen vuoksi, että niin muutkin kuuntelevat.

Niin.. Tietenkään en näe itsessäni mitään vikaa ja minulla on oikeus arvostella muita. (Sarkasmia, ystäväiseni) Minusta on kuitenkin arveluttavaa, että inhoaa tai ei voi kuunnella jotain kappaletta/artistia vain siksi, koska "siitä on tullut niin kaupallinen" tai siksi, että "vääränlaiset" ihmiset kuuntelevat sitä. Miksi kenenkään tarvitsisi tietää Billy Joelin muita biisejä? Monet kuuntelevat radiota ja sieltä tulee se "jonkin bändin ihan kiva biisi", mutta bändistä tai sen muusta tuotannosta ei ole kuullut muuta. En näe tässä mitään pahaa, eivät kaikki halua kuulla muita kuin ne tunnetut biisit.

Itse en pahemmin tykkää konemusiikista. Poikkeuksia löytyy varmasti jokaisesta genrestä enkä varmasti ole kuullut kuin pienen murto-osan kaikista maailman tekno- ja trancebiiseistä. Tähän mennessä ei vain ole vielä tullut vastaan yhtäkään sellaista konemmusiikkikappaletta, josta olisin pitänyt.

Tarkoitin lähinnä sitä, että en ymmärrä ihmistä joka rakastuu johonkin kappaleeseen aivan vain sen vuoksi että sitä kuulee joka paikassa tai se on niin sanottu 'hitti'. Jos se on ainoa syy, niin antaisi mielummin olla. Tietysti on hienoa, jos löytää jonkin uuden kappaleen/artistin/yhtyeen aivan sama mitä kautta. Ymmärrän jos se musiikki kiinnostaa ja haluaa kuulla sitä lisää. Se on vain hienoa. Mutta se, että hehkuttaa jotakin aivan vain sen vuoksi että se kuului televisiosta.. ei kiitos.

[Kuutti]

Tarkoitin lähinnä sitä, että en ymmärrä ihmistä joka rakastuu johonkin kappaleeseen aivan vain sen vuoksi että sitä kuulee joka paikassa tai se on niin sanottu 'hitti'. Jos se on ainoa syy, niin antaisi mielummin olla. Tietysti on hienoa, jos löytää jonkin uuden kappaleen/artistin/yhtyeen aivan sama mitä kautta. Ymmärrän jos se musiikki kiinnostaa ja haluaa kuulla sitä lisää. Se on vain hienoa. Mutta se, että hehkuttaa jotakin aivan vain sen vuoksi että se kuului televisiosta.. ei kiitos.

Aa, käsitin viestisi siis väärin. Pahoittelen, minun mokani. :)

Enpä eilisessä viestissäni muistanutkaan mainita, että en siedä myöskään tällaista "gangsta" räppiä. En siis tarkoita että "kaikki räppi on ihan ...seestä", vaan että sellainen turha uhoaminen vailla mitään sisältöä ja samalla hengenvedolla itsensä korostaminen ja leuhkiminen on mielestäni ikävää kuunneltavaa.

[Raindrops]

Tarkoitin lähinnä sitä, että en ymmärrä ihmistä joka rakastuu johonkin kappaleeseen aivan vain sen vuoksi että sitä kuulee joka paikassa tai se on niin sanottu 'hitti'. Jos se on ainoa syy, niin antaisi mielummin olla. Tietysti on hienoa, jos löytää jonkin uuden kappaleen/artistin/yhtyeen aivan sama mitä kautta. Ymmärrän jos se musiikki kiinnostaa ja haluaa kuulla sitä lisää. Se on vain hienoa. Mutta se, että hehkuttaa jotakin aivan vain sen vuoksi että se kuului televisiosta.. ei kiitos.

Aa, käsitin viestisi siis väärin. Pahoittelen, minun mokani. :)

Luin viestini uudestaan ja se saattoi kyllä kuulostaa epäselvältä, mutta nyt asia on ainakin selitetty. :D

[Tutteri]

Itse en pidä räpistä. >_<
Siis jotkut kappaleet ovat ihan hyviä, mutta sellainen kauhea uho räppi ja massamusa. EI!
Jostain syystä monet tuntemani räppiä kuuntelevat tyypitkin tulevat sellaisiksi gangstoiksi. :s
Räpissä myös usein uhotaan ja vedetään kauheet joujou ..tun köyhät...!- hommaa joka on iha älytöntä.
Räppi on hyvää kun se on sellaista kevyttä ja ei painostavaa. Usein räppi musiikkivideoissa on puolialastomia naisia heiluttamassa ...settään ja se on minusta ällöttävää >.< Minusta musiikkia voisi aivan hyvin esittää ilman sellaista vetkutusta.

Tämä ei tietenkään koske kaikkea räppiä, mutta valitettavan monia :s

[Cata]

Minkäänlaista teknojumputusta en voi sietää. Niissä ei ole minkäänlaista melodiaa mikä tekisi siitä edes vähän musiikintapaista. Sydän itkee joka kerta kun kuule jostakin ikivihreästä kappaleesta tehdyn teknoversion tanssilattioita varten. Ja kaikki Crazy Frogit sun muut ovat aivan kauheita.

[Mysteeri]

Mä kasaan tähän nyt muutaman oman inhokkini. Muutaman, koska mä inhoon niin montaa bändiä, että kirjottaisin tätä viellä ensi vuosituhannellakin.

Kolmas nainen ja Pauli Hanhiniemi perunateattereineen vai mitkä lieneekään. Ja Neljä Ruusua joutaa samaan läjään. Ärsyttävää liirumlaarumia ja niin yksinkertaisen tyhmiä biisejä, että saa mut voimaan pahoin. Ja iskä kuuntelee mun kauhuks niitä.

Sitten iskelmäbändi "finkku" Finlanders. En tykkää yhtään siitä, että jotkut puhuvat näiden soittavan humppaa. Mä tykkään humppaamisesta, mutta mä olisi lähteny harkoista käveleen sillä sinisellä sekuntillä ku tätä olis pursunnu korviin. Onks kukaan kuunnellu/joutunu kuunteleen iskelmän listoja. Se Oikeesti-biisi saa mut oikeen vihaseks ihan liian imelää ja saa mun ihokarvat nouseen pystyyn ja hampaat kaliseen inhottavasti. Muutenkin bändi soittaa tyyliin pimpompum ja niitten tyyppejen ulkönäköö ei voi sanoin kuvata. Äiti fanittaa. Myöskin moni muu iskelmäbändi on sietämätön. Toisena esimerkkinä Yölintu.

Pikku G, Finteligens, Elastinen...
Kaikki tälläset ei kuulu edes musiikkiin. Ihan sama tulos kun mä puhuisin vaikka jonkun klassisen päälle ja se tungettas levylle.

Kaikki pumpum-kappaleet on kans kauheita. Oikeen saa lattian mun alla tärähteleen vastenmielisesti. Ja tuntuu, että niitten biisien tarkotus on vaan saada ympärillä olevat ihmiset pomppaamaan avaruuksiin tai jos joku kuuntelee autossa niin auto on tarkotus räjäyttää.

Purkka joutuu tuomiolle. Kammottavaa kun kaikenmaailman Paris Hiltonit, joilla ei oo lauluäänestä tietoakaan, keikuttelee takamustaan jotain jätkää vasten puolialasti. Ja mä oon entinen Britney Spears-fani. Hirvee tapaus sekin. Huh. Onneks oon tullu järkiini. Purkkaa voisin listata vaikka maailman ääriin, mutta en tee niin, koska mun muuta listaa on  viä jäljellä.

Hengellinen musa suurimmaks osaks on ihan yök. Mä istuin koko aamupäivän kirkossa, mä tiedän. Ja oon just parhaillaan rippikoulussa. Virsikirjojen sisältö ei oo myöskään mun mieleen.

Meinasin vallan unohtaa laulukilpailujen voittajia ja muita. Kyllä se nyt on nähty, että ei niistä oo mihinkään. Hanna Pakarinen, Jani Wickholm, Antti Tuiskumuisku, Gimmel, Ilkka, Indx, Jane, Katri Ylander. Hyh... Kaikkee sitä joutuukin kestään.

Ja erään ystäväni suosima lovemetalkaan ei kolahda muhun. HIM on kyllä tuottanut kunniaa suomalaisille, mutta mä en tykkää tästäkään.

Sietämättömiä ovat tietenkin myös loistavien ulkomaalaisten kappaleiden järkyttävät suomalaiset vastineet.

   

[Lilyca]

Onko olemassa musiikkia jota ei kertakaikkiaan voi sietää? :o Minä en ole kuullut.

iPodiltani löytyy lähes kaikkea iskelmästä heviin, siellä on kaikkea hyvää ja huonoa, mutta ei mitään kamalan surkeaa.
On kuitenkin sellaisia, joita kuunnellessa alkaa tuntea eräänlaista myötähäpeää. Pari hyvää esimerkkiä, Illi ja Katri Ylander. Illillä ei ole ääntä ja sen biisit ovat jotain niin surkeaa, voiko sitä edes kutsua musiikiksi. Katri taasen. En pidä hänen tylsästä ja tavallisesta äänestään ja kappaleet taas eivät vain kolahda, ne sanat mansikkamäistä. Öh? Ei kiitos.

Yksi jota en mielelläni kuuntele paria sekuntia kauempaa, on kirkonpolttohevi Burzum. Vaikea uskoa, että jonkun korvat oikeasti kestävät tällaista.

Aika moni on inhonnut rappia, enkä minäkään siitä pidä. Kyllä tietynlainen rap menee, mutta jos tosiaan vain puhutaan ja vit*uillaan jonkun musiikin päälle, ehei. Eminem ja Avain ovat niitä joita pystyn kuuntelemaan, Eminem on jopa ihan hyväkin. Se ei ole sellaista rappia josta nyt puhun.

Voisin sanoa inhoavani tekemällä tehtyjä, näin ollen "muovisia" kappaleita. (Lue: En pidä Valvomosta, en ainakaan heidän kappaleestaan Mikä Kesä)

[Briette]

Kyllä, näitä on niin paljon. Ihan oikeasti, olen lopettanut radion kuuntelemisen miltei kokonaan, koska en kestä niitä älyttömiä Antti Tuiskuja ja Darineita. Tosin en kuuntele radiota enää siitäkään syystä, että ne onnistuvat pilaamaan miltei kaikki kappaleet ainaisella soittamisella. Autossa kuuntelen jos ei ole mp3:sta mukana, muuten ei onnistu.

En voi sietää näitä bändejä, jotka yrittävät epätoivoisesti olla niin hemmetin kovia rokkareita. Bändiesimerkkeinä Negative, Jann Wilde & Rose Avenue, Lovex ja muut vastaavat. Voin sanoa, että nämä bändit ovat niin kaukana rokkareista kuin olla ja voi. He ovat yksinkertaisesti niin teennäisiä.

Nyt puhut asiaa. Kuka vaan huomaa, ellei ole poskettoman ihastunut noihin tyyppeihin, koska musiikkin ei voi olla, että nuo bändit ovat todellakin oikeita matkijoita. Teennäisyys johtuu heidän kohdallaan varmaan siitä, etteivät ole ns. omaitsensä kopioimalla tyylejänsä muilta ja olemalla jotain ihan muuta mitä oikeasti. Toisaalta, en ole enää aikoihin kuunnellut suomalaista rockia tai mitä ikinä nämä onkaan. Ulkomaalaiset kyllä on asia ihan erikseen, sieltä se lempi bändinikin löytyy, suunnilleen(ei ehkä ihan mitään rockia tai jotain).

Seuraava inhoamani genre on varmasti rap/hiphop. Tässä ärsyttää se, että näissä ei koskaan oikeasti lauleta, vaan syljetään ja lässytetään niiden biittein päälle. Hyvällä säkällä ne kaikki taustatkin on ihan hirveitä. Tässä taas täytyy muistaa, että on toki olemassa ihan asia räppäreitäkin, joilla niissä riimeissä on oikeasti jotain asiaa. Suomenkielisinä nämä on kyllä jotain niin hirveää, niille riimeille ei vaan voi olla nauramatta.

Se kuuluisa "purkka-pop" on myös niitä inhoamiani asioita. Kuten aiemmin mainitsinkin jo ne iki-ihanat Tuiskut ja Darinit, mukaan pääsee paljo, paljon bändejä jotka luen tähän alaan. En todellakaan tiedä mikä näissä on että niitä niin kovasti vihaan. Yleensä ne sanat ja laulajat on jo niin hirveitä, että en jää kuuntelemaan. Tästä käytän esimerkkinä, noiden ylempien lisäksi, Back Street Boyssia ja muita sen tyylisiä. Vaikka nämä mainitsemani ovatkin kaikki tollasia poikab-ändejä on niitä samanlaisia nais artistejankin.

[Larten]

Bändejä, joita en voi sietää, on nyt niin paljon etten ala niitä erikseen luettelemaan.
Musiikkityylejä taas...

Yksi genre, jota en voi sietää, on kaiken maailman amispopit jne. Cascada on tästä erittäin hyvä esimerkki. Kaikki biisit ovat suunnilleen samanlaisia; ensin alussa vähän samanlaista yksitoikkoista jumputusta, sitten pari laulunsanaa, lisää jumputusta, huudahdus jossa huudetaan kyseisen biisin nimi, ja taas jumputusta... Ärrrh. En vain kestä sitä.

Myös kaikki ne, jotka laulavat pelkästään samanlaisia biisejä (esim. pelkästään balladeja), ovat RASITTAVIA. Ei vain jaksa kuunnella CD-levyllistä samanlaista jankkausta...

Yksi bändi jonka todellakin voin mainita inhokkilistaani on Black eyed peas, varsinkin tämän bändin biisi My humps. Ärsyttävän kuuloista, vihaan sen naisen ääntä. Ja se musiikkivideo... Takapuolen esittelemistä telkkarissa.

Minun mielipiteitäni...

[Nicky Noon]

Minä en pysty sietämään mitään blackmetallia tai raskasta heviä...! HYIH... en vain tajua miten jotkut jaksavat kuunnella kun toinen kirkuu kurkku suorana mikkiin ja soittimet ulisee ja ikkunat särkyy ja hyi-yi-yi ^.^' ja muutenkin, voiko sellaista edes sanoa musiikiksi missä ei ole melodiaa laisinkaan? (tai jos on niin eipä erityisesti kuulu) Jotain niiiiin karmeata, hrr..

Sitten nää massamusat, ei iske. Onko joku kuullu Maybee:tä? Ovat vielä sanoneet että "me ei olla mikään NylonBeat 2:kkonen" Vai eivät ole? Ovat jotain paaaaaaaaaaaaljon pahempaa. Siis vaikkei Nylonbeatinkaan nenä-äänet iske, niin tuo on jotain niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin karmeaa, YÖK.
Darin, Paris Hilton, Antti Tuisku, Nelly Furtado ja nää -siis voi että ;O

Iskelmäkään ei jaksa innostaa -nojoo, ei varmaan vielä pitäisikään koska enhän minä vielä lähi vuosikymmeninä aio muumioitua- tai no kyllä joskus naurattaa kun kuuntelee jotain Mattia ja Teppoa jotka laulavat melkein humppaa ihan fiiliksissä :D

Hmm, ja sitten.. no siinä ne suurinpirtein taisikin olla :) Mie oon tällanen rokkipoika (tai no likka) niin että silleen :D :D
Mutta jokaisella olkoon oma mielipiteensä, tämä oli minun..

[Villi Lohi]

Minä en pysty sietämään mitään blackmetallia tai raskasta heviä...! HYIH... en vain tajua miten jotkut jaksavat kuunnella kun toinen kirkuu kurkku suorana mikkiin ja soittimet ulisee ja ikkunat särkyy ja hyi-yi-yi ^.^'  ja muutenkin, voiko sellaista edes sanoa musiikiksi missä ei ole melodiaa laisinkaan?

Siis black metalhan on ihan todella melodista! Ja samoin hevi (olettaen että haet termillä "hevi" tätä Iron Maiden -osastoa etkä puhu heavy metallista kokonaisuudessaan). Mitähän ihmettä sinä olet kuunnellut, jos et noista melodioita löydä? Ei se laulu sitä melodiaa nimittäin noissa syö, vaikka se äkkiseltään saattaakin vieraannuttaa :)

Ymmärtäisin kyllä, jos puhuisit death metallista...

[Asoalian]

Ymmärtäisin kyllä, jos puhuisit death metallista...

Nyt seuraa pikkuoffi: on sitä melodistakin death metallia, esimerkiksi Eternal Tears of Sorrow ainakin on erittäin melodista, ja sen laulaja laulaa (örisee? No, anyway) death metal-tyylillä, joten kaipa sen melodiseksi death metaliksi voisi käsittää. :>

[Villi Lohi]

Nyt seuraa pikkuoffi: on sitä melodistakin death metallia

Niin on, ja paljon (kenties tunnetuimpana esimerkkinä sekä parjattu että kehuttu Göteborg-linja), mutta minä kirjoitin death metal, en melodinen death metal. Jos käytetään pelkkää death metal -termiä, niin eihän siinä lajissa juuri melodioilla juhlita. Määreet sitten toki erikseen :)

[Aewyn]

Mulla ei oo minkään muun kuuntelemisessa Vakavia ongelmia, kuin yhden kappaleen. nimittäin Poets of the fallin Carnival of rustin. Se vaan saa karvat pystyyn! Se on jotenkin niin ahdistava ja painostava ja raskas ja ihan yli angstaava ja surullinen kappale! En voi sietää sitä, pakko vaihtaa radiokanavaa aina kun se soi ja vaihtaa telkkarikanavaa jos se sattuu tulemaan vaikka voicelta. Se kappale yököttää mua. Ihan oikeesti.
Mutta sitten yks mies, jota en kuuntele ihan periaatteen vuoksi on Robbie Williams. Jätkällä on ihan hyvä ääni ja hyviä biisejä, mutta se on pilkannnut Michael Jacksonia ja heilutellut takalistonsa edessä lappua jossa luki King of Pop. Siinä meni sen miehen pisteet minun silmissä.

muoks// siis ei se mua haittaa, jos te tykkäätte Robbiesta, ja taistä Michaelin pilkkaaminen ei ole väärin. mutta Minun silmissä Williamssin pisteet tipahti.
Ja oli Debbien idea laittaa lapsille ne huivit kasvoille. Ei Michaelin. Mutta tämähän on minun mielipide, ei teidän hyvät ihmiset tarvitse tykätä Michael Jacksonista.

[Valeriana]

Anteeksi, mutta jos Michael Jacksonin pilkkaaminen on väärin, en taida tahtoa olla oikeassa. Sen siitä saa kun muuttaa itsensä Lordi Voldemortin näköiseksi, nimeää kaikki lapsensa itsensä mukaan ja pakottaa nämä käyttämään naamaria julkisella paikalla. Nyt hän ei enää näytä pystyvän tekemään musiikkiakaan, mikä on kovin ikävää, koska hän oli joskus hyvä.

[Terryet]

Itse en voi kertakaikkiaan sietää örinä-/huutoheviä (miksi sitä nyt pitäisi nimittää), koska mielestäni ei ole mitään ideaa karjua siihen mikkiin niin että sanoista ei saa mitään selvää.
Ja toinen mitä en voi sietää, on tämä nykyisin innostava j-pop/-rock. Yhtäkkiä kaikki vaan pamahtivat tähän "japaniuskontoon" ja kaikki mikä liittyy Japaniin on _IHQQQ!!!11_ En tajua.
Ehkä pieninä annoksina molempia, mutta täysipäiväisesti.. ei kiitos.

// Oho, tulipas lyhyt ja outo viesti.

[Rainmaker]

Ja toinen mitä en voi sietää, on tämä nykyisin innostava j-pop/-rock. Yhtäkkiä kaikki vaan pamahtivat tähän "japaniuskontoon" ja kaikki mikä liittyy Japaniin on _IHQQQ!!!11_ En tajua.
Ehkä pieninä annoksina molempia, mutta täysipäiväisesti.. ei kiitos.

Minä olen muuten ihan samaa mieltä tuosta Jaappanin musiikista. Kyllä minä itsekin luen InuYasha-mangaa, katson Death Notea ja Samurai Champloota, rakastan Hayao Miyazakin elokuvia, ja olen kiinnostunut japanin kielestä, mutta japanilaisesta musiikista minä en perusta pätkääkään. No juu, Samurai Champloossa oli parissa kohtaa ihan kivat musiikit ja Naapurini Totoron musiikista pidän myös hirveästi, mutta j-pop/-rock menee yli minun ymmärrykseni. Yritin joskus kuunnella jonkin jaappanilaisen yhtyeen musiikkia. En ymmärtänyt ollenkaan, mikä siinä on niin hienoa - se tosiaan kuului jotenkin yli-innostuneelta, kuten Aewyn tuossa aikaisemmin sanoi. Minustakin tämä jaappani-villitys on aika ärsyttävä, vaikka taidan itsekin olen kyseisestä maasta kiinnostunut. Ei siinä kiinnostuksessa mitään vikaa ole, mutta kun Japanista tulee henki ja elämä, minun ymmärrykseni loppuu.

[Vergessen Kind]

Bändi jota ei voi sietää... Ei tarvitse miettiä hetkeäkään.

-Basshunder ( Miten lie koko ***** kirjoitetaan?!) on maailman surkein bändi. Kauhea laulaja, hirveetä musiikkia ja kuin kopioita esim.
O-zonen musiikista. Sellasta raivostuttavaa musiikkia. Inhottavinta on että veli fanittaa tätä!

-PMMP. Mä en vaan kestä niitä Paulaa ja Miraa ja niiden biisejä. Raivostuttavin on Paula. Kauhea leuhka. Kyllä on pidättelemistä että en räjähdä kun PMMP:n biisi paukkuu radiosta.

Kiitos. =D

[Daniel]

Ensinnäkin, pakko mainita se ruotsalainen heppu, joka laulaa boten annaa! Oikeasti kauheaa! Kauheaa! Silloin kun se soi jatkuvasti joka paikassa, olin oikeasti repiä hiuseni päästä. Se oli niin kammottavaa! Joka paikassa soi boten anna, ja sitten kun sen kerran kuuli päivällä, niin se soi päässä vielä silloinkin kun meni nukkumaan. Ja se laulu oli kaiken lisäksi niin kauhea, kurtistuu kulmat jo pelkästä miettimisestäkin.

Joku mainitsikin aikaisemmin suomiräpin, ja minä yhdyn. Onhan jotkut ihan ok, mutta esimerkiksi yksi kaverini kuuntelee niin kauheaa suomiräppimusiikkia, että järki on mennä kun käyn siellä kylässä. Alkaa yököttämään.

Sitten nää massamusat, ei iske. Onko joku kuullu Maybee:tä? Ovat vielä sanoneet että "me ei olla mikään NylonBeat 2:kkonen" Vai eivät ole? Ovat jotain paaaaaaaaaaaaljon pahempaa. Siis vaikkei Nylonbeatinkaan nenä-äänet iske, niin tuo on jotain niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin karmeaa, YÖK.
Darin, Paris Hilton, Antti Tuisku, Nelly Furtado ja nää -siis voi että ;O

Ja tässä kuvattiinkin omaa mielipidettäni varsin hyvin.

[Freak on a Leash]

En voi sietää huonoa musiikkia. Siinä se.

Minä henkilökohtaisesti koetan välttää sanomasta, että en voi sietää tiettyä genreä, mieluummin sanon että "50 Cent on surkea" kuin että "Räppi on surkeaa", sillä tiedän monia hyviä räppäreitä, sanottakoon esimerkkeinä Promoe ja Eminem.
En oikeastaan pidä tanssimusiikistakaan, mutta silti kuuntelen esimerkiksi Eiffel 65:den musiikkia. Voinko sanoa inhoavani dancea?

Minä en pidä musiikista, jonka tärkein sanoma on "mullon nopee kaara mun mimmil isot bosat ja oon vidu blingbling yo". Siinä pitää olla jotain muutakin. Tarvitsen tarttumapintaa, sellaista, joka koskettaa minua, eikä vain sitä 50 Centiä, jolla on nopea auto ja isorintainen tyttöystävä, sillä minulla ei ole kumpaakaan. Minulle on tärkeää, että voin samastua kappaleeseen. Löytää siitä jotain omaa. Enkä voi sietää sellaista musiikkia, joka kertoo minulle täysin utopistisesta asiasta. En esimerkiksi voisi kuunnella kappaletta, jossa käsketään vaikkapa hirttää homot. Se alkaisi vain raivostuttaa.

[Meenai]

Minä en pidä näistä Teini-idoleista. Otetaanpa vaikka Antti Tuisku. Ne kappaleet vain ovat niin ärsyttäviä. Antti Tuiskusta tulee myös mieleen Darin. Niin samantyylistä musiikkia, kuin toistensa kopioita. Kumpikaan ei vaan iske minuun. Tämä oli sitten vain minun mielipide, jokuhan voi tykätäkkin heistä.

Basshunter. Siinä bändi jota en voi sietää. Musiikkivideoissakin koko ajan kuulokkeet korvilla ja tietokoneella. Siinäpä bändi antaa hyvää esimerkkiä faneilleen. *pään pudistelua* Kappaleetkin ovat diskomusiikkia. *lisää pään pudistelua*

[Nyyppä]

Saatte minut suuttuneeksi.. Mitä pahaa örinähevissä on? x) Mjuu, soli offia, asiaan:
Muutama musiikkilaatu saa minut todella ärsyyntyneeksi, ensin on räppi, en vaan jaksa kuunnella jotain jumputusta, ja kuinka joku ukko puhuu sen jumputuksen päälle, en osaa luokitella räppiä musiikiksi. Tietysti on mainittava yhtenä ihan kuunneltavana ja 'hauskana' artistina Eminem, kaikki muu räp voisi painua sinne mistä on tullutkin. Räpissä on myös se typerä puoli, että ei siinä ole kunnon musiikkia. Se on vaan tietokoneella tehtyä pumpumpumpum- äännähtelyä. Tykkään enemmän sellaisesta oikeasta musiikista (lue: musiikista jossa oikeasti soitetaan soittimia!).

Sitten kaupallinen musiikki. Rihanna, Darin, Sunrise Avenue, Nelly Furtado ymsyms. Pelkkää kaupallista roskaa, ja kuunteleeko sitä oikeasti kukaan? Sitä vain soitetaan kaikilla radiokanavilla, niinkun se olisi todella hyvää musiikkia. En vaan jaksa kuunnella mitään massapa*kaa, en sulaudu massaan, joten en kuuntele myöskään sen kaltaista musiikkia.

Minä en pidä musiikista, jonka tärkein sanoma on "mullon nopee kaara mun mimmil isot bosat ja oon vidu blingbling yo". Siinä pitää olla jotain muutakin. Tarvitsen tarttumapintaa, sellaista, joka koskettaa minua, eikä vain sitä 50 Centiä, jolla on nopea auto ja isorintainen tyttöystävä, sillä minulla ei ole kumpaakaan. Minulle on tärkeää, että voin samastua kappaleeseen. Löytää siitä jotain omaa. Enkä voi sietää sellaista musiikkia, joka kertoo minulle täysin utopistisesta asiasta. En esimerkiksi voisi kuunnella kappaletta, jossa käsketään vaikkapa hirttää homot. Se alkaisi vain raivostuttaa.

Täysin samaa mieltä. Kappaleeseen täytyy voida samaistua, ja lyriikat ovat muutenkin musiikissa tärkeitä.. Mielikuvituksetonta laulaa jostain isorintaisista naisista ja kivoista avoautoista. Ei sellaiseen kakkaan voi samaistua.

[Villi Lohi]

Kappaleeseen täytyy voida samaistua, ja lyriikat ovat muutenkin musiikissa tärkeitä.. Mielikuvituksetonta laulaa jostain isorintaisista naisista ja kivoista avoautoista. Ei sellaiseen kakkaan voi samaistua.

Ihan offtopicina, kun nyt mieleen pälkähti: rivien välistä sain sellaisen käsityksen, että teikäläiseen uppoaa raskaampi musiikki, ja on ihan pakko mainita, etteivät ne sanoitukset metallinkaan puolella aina (tai noh, tietyissä genreissä sanan "aina" voi korvata sanalla "yleensä"...) kovin mielikuvituksellisia tai henkeviä ole - puhumattakaan siitä, että niihin voisi samastua. Itse esim. diggailen kovasti Entombedista, mutta eihän niiden sanoituksia pysty kukaan kuuntelemaan hörähtelemättä. Ja näitä bändejähän riittää, toisinaan sitä ihan itkee verta, kun niiden sanoihin keskittyy. Että aikuiset ihmiset eivät parempaa saa aikaiseksi, ei elämä...

Mutta joo, tämä nyt tässä ihan vain ylimääräisenä huomiona, ymmärsin kyllä pointtisi ja olen monessa mielessä samaa mieltä.

[xjoxxju]

Argh, Black Eyed Peas! Samojen sanojen jankkaamista, samanlaista rytmiä, kaikki biisit aika samanlaisia. Hyväksi esimerkiksi otan biisin Pump It. Alku on jankkaamista, kertosäkeistö jankkaamista, loppu jankkaamista. Herranen aika, tulee jo pää kipeäksi kun tuollaista kuuntelee. Joskus nuorempana (ehkä kolmosluokkalaisena?) kuuntelin niitä rallatteluja. En ymmärrä miten pääkesti sellaista >,<

Sitten. Valitus jatkuu, seuraava kohde on Idolsin Kristiina Brask. Kamala barbie-ääni, se on sellainen.. no, ärsyttävä, eeh? :D Murr, en sitäkään kestä kuunnella.

Viimeisenä ja kaikista vähäisimpänä, todellakin. 87 Antti Tuisku, yöök. Nyyhkybiisejä, 'Viettäisitkö tän yön kanssain lalalaa..' -biisejä, hyihyi. En tykkää yhtään.

oho, eipäs ollutkaan viimeinen tuo pop-keisari, vaan myös iskelmä, tango, ym. jota humpaksi nimitän, vaikka se onkin ihan eri musiikkia. :D Humppa-nimitys iskelmälle saa mut aina nauramaan. En tieädä miksi, mutta kuitenkinn. ;D

kiitti. siinä se sitten oli. ~

[the reason]

Inhoan yli kaiken kaikkia "wannabe" hevi bändejä, esim. Sturm und drang ja Tokio Hotel,
(anteeksi nyt vaan kaikki fanit!) ne vaan yrittää olla niin kovia ja kuvittelee,
että niitten musiikki on kauheen raskasta!!

Inhoan myös kaikenmaailman räppiä, joka ei minusta kuulosta lainkaan musiikilta ja hip hoppia
+ itserakkaita naislaulajia jotka tanssii videoissaan puolialasti

[Kalke]

Rap. Argh, jotenkin vain Rap on niin rasittavan Amerikkaan, vaikkakin vihaan enemmän kaikkia suomalaisia räppäreitä. Tämä on vähän hankala asia perustella, en edes muista milloin aloin vihata räppiä, varmaan joitakin kauheita kokemuksia taustalla ;)
(tulipa taas selkeästi perusteltua)

Se kauhea renkutus, mikä menee jotenkin niin, että "tytöt tykkää pojista ja pojat tykkää tytöistä" on aivan kamala. Kuka oikeasti on ikinä voinut keksiä mitään noin kauheaa kuunneltavaa, ja ajatella, että joku vielä pitäisikin siitä?!

J-rock/-pop yms ovat myös hieman ärsyttäviä, ehkä juuri sen takia, että niiin moni on muka olevinaan joitakin japanifaneja, ja ihkutta näiden kauhean erilaista musiikkia, joka loppujen lopuksi ei niin erilaista olekaan. Jokainen ihminen pyrkii olemaan hieman ernu, mutta täytyykö se tuoda esille juuri Japanin kautta?

Noista voi jo päätellä, että millainen musiikki ei ole mieleen. Lisää tulossa.

[Starpiks]

Basshunter. Siinä bändi jota en voi sietää. Musiikkivideoissakin koko ajan kuulokkeet korvilla ja tietokoneella. Siinäpä bändi antaa hyvää esimerkkiä faneilleen. *pään pudistelua* Kappaleetkin ovat diskomusiikkia. *lisää pään pudistelua*

 Mitenkään loukkaamatta, niin Basshunterinhan (melkein?) kaikki biisit liittyvät jotenkin tietokoneeseen. Boten Anna ja Vi Sitter... liittyvät selvästi tietokoneisiin ja netin ihmeellisiin maailmaan, joten eikö se ole ihan loogista, että videoissakin näytetään sitten? Pyllynpyöritys tuntuisi hieman oudolta. Siitä on jokin aika kun viimeksi Basshunterin cd:n kuuntelin, joten en mene vannomaan muiden biisien aihepiiristä.

 Ja Basshunter on minusta erinomaista poppia. :D Mitä nyt ylikulutin hänen musiikkinsa aikoinaan, mutta silti pidän miehestä ja hänen musiikistaan.

[Lady Asensio]

Popstars -bändit (Gimmel, Jane,Ind-x) olivat jotain täysin järkyttävää. Sanoituksissa ei ole mitään järkeä, laulutaito on surkea ja sävel ärsyttävä. Radiokanava oli pakko vaihtaa itsemurhahalujen hillitsemiseksi. Kohderyhmä kylläkin on teineille mutta ollessani teini en olisi ikinä kuunnellut kyseisten bändien musiikkia.

Lisäksi sen Janen Tean? "Tytöt tykkää" -biisi on ärsyttävä. Sävel on ehkä OK, mutta sanoitus on aivan liian yksinkertainen makuuni.

[Portnoy]

En tajua, miten jotkut teistä voi tosissaan sanoa esmes että "mä vihaan Antti Tuiskuu, ei kai perustelui tarvita!" - Totta kai tarvitaan perusteluja, pohjattomat mielipiteet ovat ärsyttäviä ja haluan itse ainakin tietää, miksi Tuiskua vihaa, vaikken hänen musiikistaan erityisesti piittaa. Ja monet kuitenkin kuuntelevat Antti Tuiskua, joten he nyt luultavasti ainakin tahtovat tietää, miksi häntä & hänen musiikkiaan niin kovasti inhotaan. (Tällä nyt en tarkoita pelkkää AT'a, vaan mitä tahansa, mitkä on luokiteltu sellaisiksi, joille ei tarvitse antaa perusteita.)

Ja sitten toiseksi, haluan sanoa, että olen tosiaan hämmästynyt, kun kuulin progesta / Dream Theaterista tässä osiossa niin vähän - kerran, jos oikein muistan - olen nimittäin saanut hyvin selkeän käsityksen siitä, että aika useat ihmiset inhoavat progressiivista metallia, joten olen oikeastaan tyytyväinen, ettei täällä ole mainittu sitä vihaavan, vaikka toisaalta, saattaahan siihenkin metallilajiin olla ollut viittauksia. Joosh. (Olen myös yhtä tyytyväinen siihen, että vain yksi tässä topicissa on sanonut pitävänsä siitä, en väitä, ettei muutkin pitäisi, mutta olen kauhean omistushaluinen niitä bändejä kohtaan, jotka todella merkitsevät minulle jotain tai/ja ovat minulle tärkeitä.) No joo, se poikkesi aika lailla aiheesta, joten ...

No, en voi sanoa oikeasti, etten voi sietää mitään bändiä, koska minä voin. Ei sillä, että pitäisin kaikesta musiikista, en tosiaankaan, mutta kaikesta huolimatta siedän helpostikin bändejä, yhtyeitä ja artisteja, joiden musiikkia yleensä en kuuntele. Esimerkiksi ystäväni soittaa usein kotonaan sellaista musiikkia, josta en erityisemmin pidä, mutta en jaksa valittaakaan.

Ja lisäksi, olisi typerää poissulkea mahdollisuus, etten löytäisi mistään genrestä mitään, mistä oikeastaan voisin pitääkin ... Ja vaikka en erityisemmin pidä esimerkiksi Beyoncésta, Britney Spearsista ynnä muista pop-tähtösistä, myönnän, että muutama vuosi sitten olin "ihan fani" näiden musiikille, joten en tosiaankaan voi sanoa vihaavani niitä - olihan sekin omalla tavallaan välietappi tähän musiikkiin, jonka tunnen omakseni. Ja, noh, vaikka en siis erityisemmin pidä popista, rapista, hiphopista, r'n'b'stä ynnä muista, en voi myöskään sanoa, että vihaisin niitä, koska mistäs sitä tietää, vaikka kustakin musiikkilajista löytyisi muutamakin helmi.

Njoo, toisin sanoen on helpompi sanoa, mistä musiikista pidän kuin mistä en pidä ... Mutta on pakko sanoa, että Tean Tytöt Tykkää on aivan kamala, sekä Crazy Frog -remputukset ynnä muut. Sen enempää en tahdo jaoitella musiikkia hyvään ja huonoon. (:

[Villi Lohi]

Ja sitten toiseksi, haluan sanoa, että olen tosiaan hämmästynyt, kun kuulin progesta / Dream Theaterista tässä osiossa niin vähän - kerran, jos oikein muistan - olen nimittäin saanut hyvin selkeän käsityksen siitä, että aika useat ihmiset inhoavat progressiivista metallia, joten olen oikeastaan tyytyväinen, ettei täällä ole mainittu sitä vihaavan, vaikka toisaalta, saattaahan siihenkin metallilajiin olla ollut viittauksia.

Voipi johtua siitä, että progeilua ei sinänsä kuule niin kamalasti, ellei nimenomaan kuuntele. Antti Tuiskua yms. on hieman vaikea välttää, joten ne myös ärsyttävät herkemmin.

[Tovarits]

Mielestäni räppi. Varsinkin "wannabe-neekereiden" esittämä valkolaisräppi. Se on mielestäni vain huonoa runoutta. Ja varsinkin seksiin ja huumeidenkäyttöön provosoiva materiaali on rasittavaa.

Sitten semmoinen örinähevi(lordi) on ilkeää kuunneltavaa. Eniten ärsyttävät väkivaltaa ihannoivat örisybiisit jossa väkivalta on viihdettä.

[Posityyhtynen]

Suomalaishiphop, teinipoppi(miljoona samankaltaista nenälaulajaa) ja heavy metal. Nuo ei mene, suomalaiset eivät osaa räpätä, sanat ovat ihan syvältä ja rytmi kateissa. Kaikkien Paris Hiltoneidenkin on kokeiltava laulua ja siitä saadaan kauheaa kuunneltavaa(=sekasorto). Heavy on vain niin raskasta ja korvia särkevää, itse en pidä sitä mitenkään musikaallisena, rumpu ja kitara soolot ovat yleensä ihan ok, mutta en kestä kuunnella sitä laulua.

Lisäksi yksittäisiä artisteja on monia; Antti Tuisku, Negative, Lovex ym.ym.

[julkupuu]

Ensin on tietysti ilmoitettava, että kaikki muu, paitsi metalli, on poissuljettu. Niistä en edes ala selittämään.

Sitten pääsemme metallin ihmeellisen maailmaan. Otetaan esimerkiksi vaikka ensin heavy metal. Miksen pidä siitä? Se on mielestäni aivan liian löysää ja liian hempeilevää. Industrial metal / power metal, kuka jaksaa sitä tiluliluttelua? Turmelee täysin koko metal -nimikkeen. Grindcore / thrash metal, saanen nauraa? Yksi sana: tempo. Kaikki muut, joita en mainitse, eivät mielestäni edes ole sitäkään vähää mainitsemisen arvoisia.

Minulla on omat mieltymykseni, ja nämä metallin suuntaukset ovat mielestäni, noh, täyttä skeidaa. Itse sulatan black ja death metalin, joista deathkin on nyt hiipumassa, sillä haluan olla uskollinen ja omistautunut vain black metalille.

Yhteenvetona en siis siedä mitään muuta, kuin black metalia. Ja death metalia vielä hetken.

[everlyn]

  No yleisesti en hirveesti tykkää kuunnella raskasta rockia tai heavya en ole erityisimmin niihin perustunut :)
  Mutta nyt tahdon kyllä ihan erikseen sanoa kappaleen jota en siedä niin en siis yhtään ja se on kyllä Tea-tytöt tykkää
  Se kappale on vain niin hirvee, että en voi tajuta miten sitä jotkut voi kuunnella :)

[Asoalian]

Olen kirjoittanut tähän topiikkiin kai aiemminkin, ja koska jo silloin mainitsin ne perusinhokkini (räp, r'n'b, jazz ja niinpoispäin), kerron nyt vain sen uusimman inhokkini.
Nimittäin metalcore ja kaikki sinnepäin viittaava. Bändeistä esimerkkinä vaikka Trivium (joo, en tiedä onko se virallisesti metalcorea, mutta minä miellän sen sellaiseksi). Tälläinen muusiikki siis, jossa taustat ovat raskaita, kitaroiden säröt täysillä, melodiat puuttuvat täysin tai ovat muun mölinän alla piilossa ja laulu ei ole ihan cleania, mutta ei myöskään ärinääörinää tai täyttä huutoa. Tai jos samaan biisiin on ängetty nuo kaikki. Noista ei seuraa muuta kuin huono yhdistelmä. Ei, ei iske minuun ollenkaan - lähinnä saa pään särkemään. Kuten myös trash metallin alalajina, vaikka kyllä kuuntelenkin esimerkiksi Stam1naa, ja Mokomaakin jonkun verran, ja molemmat voisi jollain tapaa mieltää trashiksi. Tai ainakin sinne suuntaan.

Lähes yhtä paha, ellei viisisataa kertaa pahempi, juttu on white metal - siis metallimusiikki, jonka lyriikoissa on uskonnollinen sanoma. Ei siinä muuten mitään, mutta minun mielestäni nuo kaksi (metalli ja uskonnon esiintuominen) menevät niin pahasti ristiin, että ei elämä. Loput syyt menisivät ohi aiheen niin pahasti että en mainitse niitä.

Nykyisin minua ärsyttää myös naislaulajalliset (norjalaiset) goottimetallibändit - niitä on hemmetisti, ne kuulostavat kaikki samalta ja suurin osa niistä on vielä huonoja. Useimmissa tälläisissä bändeissä on se ongelma, että niissä ei ole _mitään_ erikoista. Joo, ne naiset ehkä ovat laajaäänialaisia, kun ne laulavat niin korkealta ettei sanoista saa selvää ja se kuulostaa mukamas nätiltä, kun laulajan ääni on hento, mutta minua tämä ärsyttää.

Ai niin, en tykkää myöskään HC-punkista.

[yhdys sana sankari]

Pop, rap, disco, japsimusiikki ja muu roska ei iske. En vain yksinkertaisesti pidä niistä, kaikki ovat samanlaista massaa, itseään toistavaa popitusta jolla ei ole mitään päämäärää. Räppärit, esim. 50 Cent kehuu kuinka on päässyt jostain ghetosta räppitaivaaseen, mutta kuitenkin puhuu kappaleistaan naisista, rahasta, timanteista ja autoista. Kaikki räppärit ovat egoilijoita "mua ammuttii 15 kertaa". Omgnowai? Olisi voinut kuollakin samalla. Japsimusiikkia en voi sietää, "japanilaiset muusikot yrittävät päästä luonnon harmoniaan", mutta miksi vitussa en ole sitten huomannut sitä? Japanimusiikissa ja japani"faneissa" ei ole muutenkaan järjen hitustakaan, sanotaan vaan "kawaiii" ja luetaan mangaa, katsotaan narutoa kaksi jaksoa, selitellään japanilaisten harmoniasta luonnon kanssa ja viisastellaan typerillä japanilaisilla hymiöillä ja sanoilla. Menee ehkä vähän kulttuurikohtaiseksi, mutta koko japanihömppä on silkkaa paskaa.

[Flamich]

Ensinnäkin, rakas ystävämme rap. Kaverin kautta olen kuullut monia ko. genren biisejä, enkä ole pitänyt yhdestäkään. Ensinnäkin, se asenne, mitä jokaisesta kuulemasta rapkappaleesta huokuu. Ollaan niin parhaita ja röyhkeitä, koko muu maailma on syvältä, minä teen kaiken oikein. Se on ahdistavaa. Toinen asia, sanoitukset. Onko se huorittelu ja vittu-sanan hokeminen niin tärkeää? Sekö tekee biisistä hyvän? Mielestäni kappaleessa tärkeintä ei ole laulaminen, vaan myös soittaminen, mutta sitäpä ei rapistä kauheasti löydy. Jokaisen kappaleen tunnelma on samanlainen, en ainakaan itse pystyisi käyttämään räppiä fiilistelymusiikkina, jota kuitenkin tarvitsen melko usein.

Myös tämä "paljas pinta - rahaa rahaa - tissit liikkuu"- pop on jotain niin ärsyttävää. Tehdäänkö ne kappaleet vain sitä varten, että luotaisiin maailmalle täysin vääristynyt kuva siitä, millainen ihmisen kuuluu olla?

[Astral Romance]

Pop. En kestä poppia. Rihanna, Britney Spears, Antti Tuisku ect. ovat AIVAN SAIRASTA musiikkia. Ei ole tarkoitus loukata niitä, jotka pitävät, mutta minuun ei iske.

Sitten on lenpalttinen HappyHappy musiikki. Esimerkiksi Mika. Siintä äänestä saa päänsärkyä.

Myös sellaiset, joiden sanoitukset ovat aivan liian maanläheisiä. Rakkaus on aivan liian yleinen aihe lauluissa. Sanojen pitäisi olla sellaisia, joita joutuu hiukan miettimään. Ei liian yksiselitteisiä.

Myöskään Suomeksi laulavat bändit / artistit eivät iske. Mitä hauskaa on suomenkielisessä musiikissa, kun Suomea kuuluu liikaa muutenkin? Ja englanniksi sanat ovat jotenkin.. Kauniinpia.

Tässä on nyt ´hiukan esimerkkejä huonosta musiikista...


-Astral Romance-

[Remi]

Edit.
17/3/2012
Korjataanpas tänne jotain järkevämpää, kun ei ole enää ihmeellistä tarvetta kärjistää näkemyksiä ja supistaa kuunneltua musiikkia...
Oikeastaan minua ärsyttää musiikissa lähinnä se, jos soitto/laulu on jotenki vaimean elotonta ja liian... yksitoikkoista. R&Bstä en yleensä pidä, enkä "mustasta musiikista" instrumentaalisena.

[yhdys sana sankari]

Sanojen pitäisi olla sellaisia, joita joutuu hiukan miettimään. Ei liian yksiselitteisiä.

Suosittelen sinulle CMX:ää tai YUP:ta.

[Lautturi]

Grindcore / thrash metal, saanen nauraa? Yksi sana: tempo. Kaikki muut, joita en mainitse, eivät mielestäni edes ole sitäkään vähää mainitsemisen arvoisia.

Minulla on omat mieltymykseni, ja nämä metallin suuntaukset ovat mielestäni, noh, täyttä skeidaa. Itse sulatan black ja death metalin, joista deathkin on nyt hiipumassa, sillä haluan olla uskollinen ja omistautunut vain black metalille.

Yhteenvetona en siis siedä mitään muuta, kuin black metalia. Ja death metalia vielä hetken.

Ehem? Naurat suoraan thrash-metallille ja grindille.. ja ainoana perusteluna tempo? Sitten kuitenkin kuuntelet DEATHIA ja bläkkistä. Death ja black -metal on kyllä temmoltaan ihan samassa sarjassa liikkuvia kun thrash, ja suurin osa grindistä.. Rummuista voit sen helposti kuunnella jos et muuten osaa. Blastia (ja rässikomppia) niissä on kaikissa samalla vauhilla. Jollet nyt tarkota bläkkiksellä jotain laahustusbläkkiä, mitä siitä on vain hyvin pieni osa. Rasittaa tällaset kommentit missä ei oo mitään logiikkaa. >.< Joo mutta se siitä, ei mua se niin paljoa häiritse vaikka ihmiset puhuukin ihan omiaan.

Itse en ymmärrä rappia. Jos joku joskus osaisi hyvin perustella minulle että mikä sen idea on / mikä siinä viehättää, niin voin tarjota banaanin. Monta kertaa oon ihmisiltä kysynyt, eikä kukaan osaa perustella. Ite voisin laatia vaikka kirjallisen syitä miksi kuuntelen, mitä kuuntelen..

Toinen on pop, muusikkona mua siinä häiritsee musiikin liian paha kaupallistuminen ja se, että ihmiset tekee sitä vain rahan takia. Joo on vähän kärjistetty väite mutta kuitenkin pitää suurimmassa määrin paikkansa.

[Grytolle]

Kamalaa on kuunnella kun joku soittaa huonosti. Kun kitarasta tulee raiskaavia sointuja ja rummut paukuttavat epätahtiin ei mikään voi olla hirveämpää. Huono laulaja käy myös hermoille. Livenä on aivan kamala kuunnella kun joku rääkyy nuotin vierestä. Itse olen usein vastuussa omassa bändissäni tällaisesta kamaluudesta, mutta koitan parantaa tapani ja olla laulamatta:D

Kunnollisesta musiikista tykkään. (rappia en laske musiikiksi paitsi esim. Bom funk MC*s on, tai oikeastaan oli,  tosi hyvä XD) Kuitenkin minusta on aika kamalaa kuunnella erittäin siirappista musiikkia varsinkin jos sen tulkitsee joku miespuolinen tyyppi. Ehkä se on joku luontainen aisti, että kauniit asiat pitää olla kauniiden tyyppien esittämiä tai jotain. En myöskään siedä päätöntä musiikkia. Jotain tuplabasaripaukutusta ja random sointujen hakkausta ei kukaan jaksa. Täysin päätön tilutus on myös kamalaa. Kukaan ei kyllä sellaista tee, mutta surkeat melodiat imevät myös.

[Malakai]

Minulla on täällä jo viesti, mutta se on jo vuodelta nakki. Voisin vähän tuoda esiin uutta (kehittyneempää?) mielipidettäni ^^

Joko se johtuu minun nousseesta suuresta ja mahtipontisesta synkistelystäni, tai sitten musiikkimakuni on vain löytämässä niitä omia uriaan pikkuhiljaa. Minähän siis ennen sanoin kuuntelevani aivan kaikkea. Nyt en todellakaan. Sydäntäni tuntuu olevan nykyään lähellä ainoastaan metalli, tietyt rock-genret (monet vähemmän kaupalliset), proge, musta musiikki ja klassinen.

Toisin sanoen en voi enää sietää sitä musaa, mitä tulee radiosta, sellaisilta kanavilta kuin YleX, Voice, Nova, NRJ jne. Kaupallista musaa. Aamuisin olen tottunut pistämään radion päälle, jotta hieman heräisin ja kuulisin jotain uutisia samalla kun yrittää kammeta silmiäni auki, ja nytkin vaihtelen vain kahden kanavan välillä: Groove FM ja Radio Rock. Edellistä jaksan usein kuunnella, mutta kun on rankemmalla tuulella, olisi kiva kuunnella jotain mukavaa, raskaampaa rockia. En todellakaan tykkää edes kaikesta, mitä Radio Rock soittaa, mutta silloin tällöin sieltä tulee joitain hyviä biisejä.

Minä en jostain syystä enää arvosta mitenkään erityisesti nykyistä pop ja pop/rock -musaa. On vanhempia pop-hittejä, joista minäkin olen aivan myyty (michaeljacksonmichaeljackson!) mutta eipä ole mielestäni sen veroista nyt muutamaan vuoteen ainakaan syntynyt. Tämä on tietysti mielipidekysymys. Minun mielestäni nykyinen pop-musa kusee. Jos nyt tarkasti miettisin, saattaisin keksiä muutamia poikkeuksia haukkumistani genreistä, mutta jätän miettimättä, jotta pysyisin provosoivamalla linjalla...

Eli siis kuuntelen nykyään lähes pelkästään cd:itä tai lp:itä. :)

~mals~

[Swing Melody]

Anna Abreu.
En ole oikein itsekään selvillä, miksi hänen musiikkinsa ärsyttää minua niin hirveästi, mutta sen se tekee. Kai minulla on jokin ongelma, mutta sen ihmisen kieuntaa kuunnellessani minun tekee mieli hakata päätä seinään ja oksentaa kengilleni.

[Mesha]

R'n'b Tää on jotain niin hirveetä. Jos kuulen radiosta niin tekis mieli hakata päätä seinään tai tukkia korvat ja kirkua täysillä. Rihanna on kaikista pahin. Oon huomannu että monissa sen kappaleissa vaan hoetaan jotain samaa, esim. Umbrella-ella-ella-ee-ee tai Shut up and drive drive drive... En ymmärrä kuinka joku voi kuunnella tuommoista sekoamatta.

Rap Pelkkää puhetta ja taustalla konemusiikkia. Ei kiitos. Ja ne sanoitukset on lähes kaikissa rap-kappaleissa samanlaisia. Okei Eminemillä on joitain hyviä biisejä, mutta muuten inhoan rappia.

Pop Muutama vuosi sitten vielä pidin Britney Spearsista, mutta nyt en enää kestä kuunnella. Suurimmassa osassa pop-kappaleissa on samantyylinen taustamusiikki ja päällä jonkun naisen "laulua". Pop on nykyään liian kaupallista ja monet tekevät sitä vain rahan takia. Tottakai poikkeuksiakin löytyy. Nää kaikki Idolsit ja Popstarsit vaan on pilannu popmusiikin.

Pakko vielä mainita Anna Abreu. Pahempaa en oo ikinä kuullut. Yrittää olla niin latino, mutta ei onnistu siinä. Sori jos joku tykkää.

[saraji]

Ääh, Anna Abreu. :< Ei vaan jotenkin kolahda, vaikka en minä hänestä oikein mitään haukuttavaa löydä, äänestä, musiikista, taikka mistään muustakaan. Mutta ei kun ei.

Joo, ja sitten sellainen kammottava tusinapoppi, sellaista järkyttävää rihanna-ihkudaa-purkkapoppia. *oksentaa* Ei sellaista renkutusta voi kestää, saati sitten kuunnella. Ellaa ellaa ee ee eeeee aaäeöäöäeöärerree. ò_Ó

Sitten on vielä sellainen kunnon örinähevi. Tiedän, että useat siitä pitävät, mutta ei kyllä ole oikein minulle sopivaa. En vain yksinkertaisesti pidä, kuulostaa yleensä pelkältä huudolta. Ainahan on tietenkin poikkeuksia, joten en mitään tuolla yleistä.

Ainiin, Hanna Pakaristakaan en kestä. Tai pikemminkin, en ymmärrä. Mitä hän yrittää laulaa? o_O Vaikuttaa jotenkin todella typerän kuuloiselta versiolta pop-rockista, sellaiselta että ihkudaa, yritetäänpäs olla rock. Eieieieieieieiii.

[Pikku]

tai ylipäätään mistään iskelmä laulajasta!!

Iskelmä rokkaa! :P No ei, palataanpas aiheeseen. Eli mitä en voi sietää... Hmm... No ainakaan rapista en tykkää yhtään, ja hevibändit, joissa laulu on armotonta rääkymistä, josta ei saa mitään selvää, ovat myös aika alhaalla listassani. Kyllä hevi muuten on ihan hyvää, mutta sitä rääkymistä en ymmärrä. Ja on myös näitä "teini-bändeja" kuten Sturm Un Drang (vai miten se ikinä kirjoitetaankaan) ja Tokio Hotel. Niitä myös inhoan. Ja viimeisena sitten, niin ihan idols-voittajamme, Ari Koivunen. Jostain syystä minua ärsyttää suuresti, kun esim. radiosta tulee joku sen biisi. Juu eli tämä on oma mielipiteeni, toivottavasti se ei loukannut ketään.

[gnarl]

Mulla itelläni ei oo mitään tiettyä genreä mitä en voi ollenkaan sietää. Yksittäisiä kappaleita löytyykin sitten useampi ja bändejäkin pari..

Tosi moni tuntuu kiehuvan täälläkin kiukusta Antti Tuiskun ja Rihannan takia. Itse en suuremmin välitä kummastakaan artistista enkä kuuntele heidän esittämäänsä genreä mutta en kuitenkaan meinaa silmiä päästä repiä jos jossain kuuluu kyseisten laulajien kappaleita. Aika jännä on muuten tämä Idols homma kun niille kilpailijoille tuntuu löytyvän faneja joka kolosta sen aikaa kun ohjelma televisiossa pyörii mutta sen jälkeen kaikki nämä fanit häviää lähes välittömästi. Esimerkkinä juuri tämä Antti Tuisku, tuskin se olisi nuin pitkälle päässyt Idolsissa jos sillä ei jonkinmoista ihailija porukkaa olisi ollut silloin, nyt tuntuu siltä että lähes jokainen sanoo oksentavansa heti kun kuulee kyseisen herran musiikkia.
 No joo, jospa yrittäisin pysyä aiheessa. Tosiaan bändi jota en todellakaan voi kestää on PMMP. En käsitä mikä siinä on niin raivostuttavaa että tosiaan meinaa repiä silmät päästä itseltään ja muilta lähettyvillä olevilta.
 Toinen tälläinen "ihana" bändi on Uniklubi. Äääh. Minun korvaan laulajan ääni särähtää pahasti.
 Yksittäisiä kappaleita siis löytyykin pitkä liuta mutta pahimmat on System of a Down - Lonely Day, My Chemical Romance - Welcome To The Black Parade, Lily Allen - Smile.
 Nii ja se piti vielä sanoa että en liiemmin välitä myöskään (suomi)räpistä. Lähes kaikki 'nykyajan' räppärit (varsinkin suomalaiset) tekevät nykyään vain tälläistä biletys musiikkia eikä sitä enää suoranaisesti voi räpiksi kutsua. Ainut hyvä suomalainen räppäri tosin on Paleface :) Ulkomaisista mainittakoon nyt ehkä Ice Cube ja N.W.A joita voi hetkittäin kärsiä kuunnella, vaikka sydämeni sykkiikin suurimmin metalli musiikin alalajeille death-, brutal death-, thras- ja doom-metallille=)

Joo antakaa anteeksti sekava ja mahdollisesti aika sisällötön teksti. Pistetään tämänhetkisen ajan piikkiin, ajatus ei oikein kulje.

[Aiëdaíl]

Loppujen lopuksi tyylilajien vieroksuminen on yleistämistä, koska varmasti jokaisessa niistä on jotain hyvääkin. Siis otetaan rauhallisesti, en tuomitse musiikkia tyylilajin perusteella.

Rap En yleensä edes laske musiikiksi. Miehet puhuvat konemusiikin päälle - no thanks. Sanoituksetkaan eivät yleensä ole niitä nerokkaimpia, mutta ei yleistetä enempää. Musiikkivideoissa yksi mies heiluu ja pälpättää mikkiin kun vähäpukeiset naiset tanssivat ympärillä -.-"
R'n'b Niillä naisäänillä voisi tehdä vaikka mitä. Mutta jokainen kappale muistuttaa toista niin rytmiltään kuin sanoituksiltaankin. Lisäksi suurin osa laulajattarista (esim. Beyonce, mihin kohtaan tulee aksenttimerkki?) poseeraa ja tanssii lähestulkoon alastomana - myynnin edistämiseksi.
Iskelmä Sanoitukset ovat yleensä melko sieluttomia, ja edelleen samankaltaisia toistensa kanssa. Ymmärrän, että on mahdoton luoda aina jotain uutta, mutta... Äänialakaan ei ole kovin laaja, eikä tällaisen soittaminen/laulaminen vaadi aina niin paljon taitoa. Vähän kuin joululaulua pianolla pimputtelisi ^.^

Myös popin ja rokin välimuoto on hyvinkin teennäistä. Popartistit ovat usein myös teini-idoleita kaikki samasta muotista. Ns. emomusiikkikaan ei iske.

Sitten yleisesti minua ärsyttää suunnattomasti sellainen musiikki, joka myy ulkonäöllä. Visuaalinen anti on kivaa plussaa, mutten tajua, miksi kuunnella keskinkertaista soittamista ja huonoa laulua siksi, että ko bändin jäsenet ovat ah-niin-kuolattavia. Olen huomannut tätä paljon japanilaisessa tuotannossa, jota tursuaa Suomeen joka raosta. Itsekin kuuntelen japanilaisia bändejä, mutta visuaalisuuden lisäksi on oltava jotain muuta - melodiat, sanoitukset, biisit.

[sinny]

Inhoan KAIKKEA musiikkia, joka on vain tehty huvikseen, eli inhoan SELLAISTA musiikkia, jolla ei ole sen pahempaa sanomaa kuin: "kato mun *ersettä!"

 Hyvänä esimerkkinä kaikki tälläinen Britney, tai muu r'n'b (en halua osata edes kirjoittaa sitä oikein?)
Itsessään tätä tyylilajia RAP en kuuntele enkä haluakkaan kuunnella (eli ei kiinnosta) mutta niillä JOILLAIN kappaleilla voi olla jokin sanoma esittäjän omasta elämästä. Mutta yksi pulma tässäkin asiassa on; en pidä rap-musiikkia musiikkina. Se on vain runoilua yhdistettynä johonkin pompotukseen, joka tulee taustanauhalta.
 Myös rockin puolelta löytyy näitä inhokkeja:

1. Linkin Park, en tiedä mikä siinä mättää mutta mättää ja pahasti.
2. Ari Koivunen, wnb-julkkis, ei mitään pahempaa työtä kuuluisuuden eteen kuin mennä ja kävellä suoraan televisioon.
3. Plus kaikki Idols-humputukset
4. Todellinen ei-enää-niin-musiikkia- hevi. Eli tämä että räitään tukka putkella jotain käsittämättömän ei-tunnistettavissa oltavaa kappaletta. -ellei sitten ole hevimies itse.

Kuuntelenpa itse punkkia. Ja mieluummin kantria kuin ^^ yllämainittuja. Ja saanen muistuttaa että jokaisella on oma mielipiteensä, joten turha alkaa minulle, tai kenellekään muulle, aukomaan suutaan, jos tein pakanallisen tempun kritisoidessani Ari "hevari" koivusta.

[Rawe]

Sellaisia biisejä joissa vaan hoetaan samaa asiaa alusta loppuun, tai muuten liikaa jotain tiettyä lausetta - joko siis täytyy olla kunnon sanoitukset, sanoitukset joita ei edes tajua, tai sitten ei sanoituksia ollenkaan. Örinähevi on mulle myös aika vierasta, mä en ainakaan siihen innostu. Toki esim monet In Flamesin biisit uppoavat, tosin uudempaa tuotantoa (vanhempaa en ole kuullutkaan), melko melodista tätä nykyä nuo eikä mitään aivotonta karjumista.

Rap on sellanen genre josta en erityisemmin välitä, vaikka joitakin biisejä toki joka genressä on jotka voivat hyviä olla; ei hyvä biisi genreä tai bändiä/artistia kato. Pointtina siis se, etten hakeudu kyseisen musiikin pariin enkä halua sitä kuunnella jos on vaihtoehto, mutta en kuitenkaan siihen paikkaan kuole jos alkaa radiosta soimaan.

Toki on monia bändejä tai artisteja jota en vois kuvitellakaan kuuntelevani, edes sieltä radiosta, mut turhaan alkaa sietämättömiä tähän listaamaan kun ei edes muista kaikkia tältä istumalta.

[zeppodeppo]

Erittäin raskasta heviä, jossa karjutaan jotain epäselvää en vain kestä. On keksitty myös laulaminen. Ei tarvitse aina huutaa ilmaan jotain epäselvää joka liittyy saatanan palvomiseen. Kaverini on hevari ja kuuntelee joskus tälläistä paskaa. Yritän vain sietää. Sellainen rap jossa kiroillaan koko ajan ja mainitaan muutamaan kertaan eri sukupuolien sukuelimiä. Näissä ei ole vain niin mitään ideaa. Myöskään mikään Tokyo Hotel ei ole muuta kuin roskaa. Epäselvää saksaa luritellaan. Kuunelkaa Eppu normaalia, se on se oikea suomalainen bändi.

[Rawe]

Kuunelkaa Eppu normaalia, se on se oikea suomalainen bändi.

Leevi and the Leavings ja YUP!

Mulla ei kyllä myöskään hirveesti tää suomalainen musa iske näin niinkuin yleistyksenä, vaikka on useampikin poikkeus. Ainakin Leevi and the Leavings ja YUP lähes täydellisten lyriikoidensa/taustamusiikkiensa ja Göstan (RIP) ja Jarkon mahtavien lauluäänten puolesta. Ruoska ja Eläkeläiset myös kolahtaa. Jukka Poikaa tulee myös hiukan kuunneltua, tosin vain muutama biisi jotka ovat hyviä.

Siinä tais sitten oikeastaan ollakin ne suomalaiset bändit jotka laulavat suomeksi mitä kuuntelen - brittiläisittäin vetävät suomalaiset bändit joita kuuntelen onkin sitten Poets of the Fall ja The Crash. Iskelmästä en pidä, ja monet artistit jotka tämäntyylistä musiikkia laulavat on sitten myös sellaista jota en "siedä". Esimerkiksi Anna Eriksson :P

[Rainmaker]

Ja siinä olen Sinnyn kanssa samaa mieltä, että sellaiset kappaleet, joita on tehty ainoastaan sen vuoksi, että ne ovat olevinaan hauskoja tai niillä yritetään kalastella huomiota, ovat yleensä todella raivostuttavia. En voi sietää.

Aivan samaa mieltä. Nämä tähdenlennot ovat niin sietämättömiä - jotain mukahyvää ja hauskaa biisiä renkutetaan jatkuvasti radiossa, kunnes koko bändi unohtuu ja kukaan ei puolen vuoden päästä edes muista, että kyseinen yhtye oli joskus pinnalla. Tosin tuntuu, että noita yhden hitin ihmeitä ei putkahtele enää niin vimmalla kuin vähän aikaisemmin. Onneksi.

Tokio Hotelit, Smakit ja muut Sturm Und Drangit saisivat mennä kotiinsa vielä pariksi vuodeksi kasvamaan. En käsitä tuota ihme ihkutusta, joka pyörii näiden Bill Kaulitzien ja muiden ympärillä.

[Guilty]

En kestä mitään Rap, Pop, Tecno, Iskelmä ne kaikki kamalat. En vaan jaksa mitään missä puhutaan musiikin päälle ja niitä kamalia p*rseen keikutus biisejä. Klassinen ei myöskään kuulu suosikki musiikkiini. Ne Idols tyypit ja kaikki jotka eivät tee edes omia kappaleitaan itse ovat..järkyttävän kamalia. Kuten joku Anna Abreu.

[faquarle]

Aika pitkälti kaikki epä-metalli menee sinne sietämättömyyslistalle, etunenässä ärsyttävän kevytmielinen pop juuri sen pirteyden ja ylenpaattisen iloisuuden takia, sitten rap/hiphop/r'n'b ja kaikki näiden variaatiot yksinkertaisesti jo senkin takia, että minä vaadin musiikilta oikeita soittimia ja oikeita soittajia, en tietokoneita hoitamaan hommaa. Metallia tulee siis eniten ja melkeinpä ainoastaan kuunneltua, siinäkin toki alalajeja ja yhtyeitä joista minua ei saisi pitämään sitten kirveelläkään.

[cheri]

Noise, tuo muistaakseni jonkinlaisen elektronisen musiikin alalaji, joka on nimensä mukaisesti pelkkää meteliä. Se on kuin äänitettyä migreeniä jonkun eläimen pään sisältä. Jos bändi vaikka vain vähän sivuaa noisea/käyttää sen elementtejä musiikissaan hallitusti, ok. Mutta se ei vain ole mun juttu. Powernoise? Varmaan voimameteliä. Mutta tosiaan, melkein kaikki muut elektronisen musiikin alalajit menevät.

Olen kuitenkin musiikin suhteen hyvin kaikkiruokainen, mutta noise genrenä on minulle pelkkää tekotaiteellista pastaa, jota ei kukaan osaa/vaivaudu tekemään kunnolla.

Grindcore on myös yksi. Vaikka metalligenrestä edelleen tykkäänkin, niin se ei vaan koskaan uponnut. Makuuni liian nopeaa, liian aggressiivista, liian paljon. Tykkäsin aina enemmän hitaammista ja/tai melodisemmista metallin alalajeista. Tai sellaisesta metallista, jossa vain oli sitä jotain. Iskee, mutta liian lujaa, menee vain ohi kerta toisensa jälkeen.

[Tuomas R]

Roger Pontare. Roger Pontare. Oletteko kuulleet tästä häiskästä?

Olen, Ruotsin euroviisuedustaja vuodelta 2000. Kauheeta:D

Itse vihaan oopperaa aika paljon. Toisena tulee hevi -(miinus) Nightwish

[Wille]

Graveheart, olet juuri oikeassa, radiosta pitäisi kuulua monipuolisempaa musiikkia, eikä mitään Las Ketchupia. Sellainen musiikki vaan toistaa itseään miljoonilla kertosäkeillä, ja sitten oikea tarkoitus jää jonnekin unholaan. Minua ärsyttää myös sellainen keinotekoinen musiikki, jonka eteen ei ole viitsitty nähdä vaivaa ollenkaan. Jollain musiikki-ohjelmalla väsätty musiikki ei myöskään vetoa minuun, sellaiseenkaan ei ole nähty vaivaa ollenkaan, vaan laitettu joitain biisin osia tuonne ja joitain tänne.

Myös Egotripin joku kappale oli niin ärsyttävä, että oli pakko sulkea korvat yhdessä kaupassa, kun sitä siellä soitettiin. Siinäkin jankutettiin tätä samaa kertosäettä miljoona ja taas miljoona kertaa. Kyllähän kertosäkeet kuuluvat kappaleeseen, mutta jos välisäkeet ovat vain jotain parin sanan mittaisia, ja kertosäkeet kymmenen sanan mittaisia, ja kertoasäettä soitetaan joka välisäkeen jälkeen - ei sitä kestä ainakaan minun korvani. Käännän yleensä radion toiselle kanavalle tai laitan oman levyn soimaan, jos näin tapahtuu.

Myös sellainen päätön hevikirkuminen ei minuun vetoa. Kaikki sellaiset metalhevikappaleet kuulostavat aivan samalta, eikä niistä sanoista ota tolkkua kerta kaikkiaan kukaan. Niihin palaa pinna jo ensimetreillä, vaikka olenkin jo vähän tottunut, kun koulussa joutuu väistämättä niitä kuulemaan.

[Gluubori]

Itselle on tullut vastaan oikeastaan vasta yksi vastenmielinen kappale. Enkä nyt tarkoita että koko bändin tuotanto on kuraa vaan juuri tämä kappale eikä sekään kuraa vaan vastenmielinen. Ja kappalehan on........... Slayer - Dead Skin Mask.
Kuten sanoin itse kappale ei ole huono vaan vastenmielinen ja sen takia en sitä mielelläni kuuntele. Ihan kappaleen aiheen takia kappale on vastenmielinen ja ehkä myös vähän alun riffin takia.

[nutcracker]

Tämä saattaa olla astetta provosoivampi viesti koska saatan nimetä täällä jonkun lempibändit, ja olen siitä pahoillani. Olen pahoillani myös siitä, miten rajusti ilmaisen mielipiteeni, mutta minulla on tänään paha, paha päivä ja silloin yleensä lepuutan kohteliaisuuskanavaani melkoisesti.

Minulle menee periaatteessa mikä tahansa musiikki kunhan tilanne on sopiva, mutta muutama selkeä tyylilajinsa edustaja saa minut suunnilleen raivon partaalle. Nämä musiikkityylitkään eivät ole mieleeni, mutta etenkin nämä tietyt artistit/heidän kappaleensa saavat minut näkemään punaista tavalla, johon muut kyseisen tyylilajin edustajat eivät parhaalla tahdollakaan kykene.

Ari Koivunen. Hänellä on hyvä ääni, sitä en kiistä, mutta minä inhoan, inhoan, inhoan hänen kappaleitaan, olen räjäyttää pääni joka kerta kun kuulen yhdenkään niistä. Ystäväni pakottivat minut istumaan hänen keikallaan laivalla, ja minä olin niin tolkuttoman raivoissani että poltin aika monta tupakkaa ketjussa, ja minä inhoan tupakkaa. Selkeästi inhoni Arin musiikkia kohtaan ylittää jopa inhoni niitä keuhkonsaastuttajia kohtaan. Voisin kuitenkin mahdollisesti pitää Arista jos hänen kappaleensa olisivat vähän vähemmän raivokynnystäni ylittäviä.

Teräsbetoni. Tämä on yhtye, josta en löydä mitään hyvää. Musiikki on niin itkettävän idioottimaista ja huonoa, että minun on pakko lähteä huoneesta jos tätä musiikkia soitetaan, ja aiheuttaa lisäksi kylmänväreitä. Orjatar on kappale jonka mainitsen erityiseksi siksi, että juuri se kappale on saanut minulla aikaan rajun oksennusreaktion. Voisin siis sanoa, että tämä on vastenmielisin bändi jonka tiedän, enkä osaa edes kunnolla perustella miksi. 

Kolmas ryhmä on kaikki Pikkuoravan kaltaiset kammottavat vitsirenkutukset, joita mainostetaan televisiossa kun parastakin musiikkia. Joistain se on varmastikin hauskaa, mutta minusta ainoastaan itkettävää kaupallista roskaa.

Neljäntenä muttei suinkaan vähäisempänä tulee iki-inhokkini Marie Serneholt. Kammottava, blondattu, pinkki ja kirkuva kokonaisuus, puhumattakaan siitä että pakettiin sisältyy myös kuolemaakin karmeammat kappaleet, inholistani kärjessä That's the way my heart goes. En osaa sanoa muuta kuin että kuuntelen mitä tahansa mieluummin kuin tätä renkutusta, se aiheuttaa minulle migreeninkaltaisen olotilan.

Tässä taisivat tulla ne pahimmat viholliseni, toki on monia muitakin yhtyeitä/kappaleita joista en niin kovin perusta. Minua oikein hävettää miten haukun näitä yhtyeitä, mutta puolustaudun edelleen pahalla päivällä.

[lkjhgf]

Riittää kunhan musiikista kulee ettei sitä ole tehty rahan takia ja siihen on kulutettu aikaa. Musiikin pitää olla myös monipuolista. En voi sietää; Rap, (Teini)Pop, R&B tai Dance musiikkia. Kiitos hei.

[Dust to Dust]

Meikä ei voi sietää lähestulkoon mitään räppiä :/ En ole vielä pienen ikäni kuluessa käsittänyt mikä tämän musiikki tyylin idea on, sillä se ei vain yksinkertaisesti mene minun ymmärrykseeni. Jos ihmiset puhuvat ja taustalla jumputtaa jonkinlaiset rytmit, niin onkohan tuo sitten edes musiikkia? Ei millään pahalla kenellekään ketä räpistä pitää ja tämä on vain minun henkilökohtainen mielipiteeni. JA olen kyllä yrittänyt, koska osa kavereistani pitää räpistä joten joskus olen pari biisiä kuunellut heidän kanssaan. Tai useamman. Kuitenkin

Lisäksi teinipop ei ole meikäläisen juttu. Minä rakastan metallia :) monia eri sen musiikkilajin gentrejä :) Tosin, aina löytyy yksittäisiä hyviä biisei lähes kaikista musiikki tyyleistä. (Ehkä eniten Metalcorea)

Lisäisinpäs tähän vielä, että en pidä myöskään bändeistä joiden laulaja ei ole hyvä. Minulle bändissä laulaja - hänen äänensä, tyylinsä laulaa jne - merkitsevät ihan älyttömästi... Joten jos laulaja on jotain Antti Tuisku luokkaa niin. Ja tiedän, että monet tykkäävät Apulannasta, mutta minuun bändi ei ole koskaan iskenyt. Biisit voivat olla iha suht tarttuvia, mutta se LAULAJA. Minä sitten vihaan hänen ääntään ja minusta muutenkin Apulanta alkaa olla hieman liian kaupallinen. Sitä soitetaan radiossa ja teinit hurraa. Mutta onneksi sillekin bändille varmasti - niinkuin monelle muullekin bändille - löytyy niitä oikeita faneja.

Tämä nyt ei edes kuulu tähän aiheeseen kamalasti, mutta en pidä myös ihmisistä jotka kuuntelevat MUSIIKKIA bändin henkilöiden ulkonäön, kuuluisuuden tai muunkaan tälläisten seikkojen kanssa. En voi ymmärtää että jotkut todella valitsevat lempibändinsä siten. Minulle musiikki on kaikki kaikessa ja kuuntelen tasan sitä, mikä tuntuu minusta hyvältä. Minua ei kiinnosta mitä toiset ihmiset sanoisivat omasta musiikkimaustani, sillä se on jokaisen henkilökohtainen asia.

[Audra Dancer]

En voi sietää poppia. Minusta on ärsyttävää kun joku rasittava, itseään toistava, yksinkertainen juttu jää soimaan päähän ärsyttävästi. Ja ne musiikkivideot, takapuolenpyöritystä ja puolialastomia naisia! Ygh. Ja japanilainen musiikkikin raastaa hermojani. En jaksa kuunnella musiikkia, jota en ymmärrä. Kun kaiken maailman j-rockarit ja j-popparit omaavat sen tyylinsäkin... Enkä tykkää siitä. Tykkäilen kaikenkarvaisesta metallista ja oikeastaan kaikki muut musiikkityylit ovat vähemmän mieluisia. Joku amispoppi aiheutta minulle päänsärkyä, samoin Tokio Hotelit ja nämä tämmöiset. Anna Abreu, sun muut tuollaiset popparitkin ovat ärsyttäviä. Minä olen ärsyyntyvä ihminen. Ja on monia muitakin musiikkityylejä ja artisteja, joita en voi sietää... En jaksa nyt valittaa tämän enempää. Katsotaan ensi kerralla, jos valittaisin vähän lisää. x)

~Moondancer (luutava)

[No Speed Limits]

Aah.

Ensimmäisenä tulee mieleen Avril Lavigne. En pitänyt alun perinkään hänen musiikistaan, mutta kun tämä "Girlfriend" ilmestyi... arrgh. Okei, yleensä tykkään tälläisistä vauhdikkaista biiseistä, mutta tämä on jotenkin tylsä. Siis melodia on tylsä. Ja sanat. Ja rytmi. Koko biisi. Siis ei kertakaikkiaan mitään omaperäisyyttä, vaan tuollaista ihmeellistä jumputusta.

Toisena onkin sitten Enrique Iglesias. Oikeastaan ensimmäinen kappale, jonka häneltä kuulin oli "Tired of Being Sorry". Inhosin koko biisiä ensi kuulemalta. Mokomakin ärsyttävä jumputus. Ja sitten vielä järkyttävämpi biisi, "Somebody's Me". Karmeaa ulinaa.

Ja vielä täytyy mainita se mikälie Vincent, joka laulaa ihanasta Miss Bluesta. Kertosäe on kerta kaikkiaan karmea. Ihme rääkymistä.

Teräsbetoni. Tämä on yhtye, josta en löydä mitään hyvää. Musiikki on niin itkettävän idioottimaista ja huonoa, että minun on pakko lähteä huoneesta jos tätä musiikkia soitetaan, ja aiheuttaa lisäksi kylmänväreitä. Orjatar on kappale jonka mainitsen erityiseksi siksi, että juuri se kappale on saanut minulla aikaan rajun oksennusreaktion. Voisin siis sanoa, että tämä on vastenmielisin bändi jonka tiedän, enkä osaa edes kunnolla perustella miksi. 

Kolmas ryhmä on kaikki Pikkuoravan kaltaiset kammottavat vitsirenkutukset, joita mainostetaan televisiossa kun parastakin musiikkia. Joistain se on varmastikin hauskaa, mutta minusta ainoastaan itkettävää kaupallista roskaa.

Neljäntenä muttei suinkaan vähäisempänä tulee iki-inhokkini Marie Serneholt. Kammottava, blondattu, pinkki ja kirkuva kokonaisuus, puhumattakaan siitä että pakettiin sisältyy myös kuolemaakin karmeammat kappaleet, inholistani kärjessä That's the way my heart goes. En osaa sanoa muuta kuin että kuuntelen mitä tahansa mieluummin kuin tätä renkutusta, se aiheuttaa minulle migreeninkaltaisen olotilan. 

Nutcracker hyvä, olet osunut kaikissa kolmessa täysin naulan kantaan. Minäkään EN voi sietää Teräsbetonia. Pikkuoravat ovat kammottavia, koska niistä saa ihan oikeasti päänsärkyä. Ja Marie Serneholt. Aika hyvä tuo sinun kuvauksesi hänestä. Loistava suorastaan...

-Erkku

[Irene]

Nykyään sietämätöntä musiikkia on ihan liikaa.
Britney Spears. Ei, sitä ei yksinkertaisesti kestä. Varsinkin nämä uudet biisit Gimme More ja Piece of Me. Ainakun kuulee noiden biisien alkavan radiosta tai tulevan musiikkikanavilta niin tekisi mieli heittää radiota/telkkaria jollain. Jo se laulutapa, millä ne biisit on laulettu on sellanen ällöttävä. Ja sellanen ylimääränen 'huohotus'. Ugh. Ja ne musavideot. Ne vaan on niin hirveitä. Miksi nykyään yritetään myydä musiikkiakin pelkällä seksillä. Ihan kun ihmisiä ei kiinnostaisi itse musiikki enään. Kaikki levy-yhtiötkin vaatii tähtiä laihduttamaan ja muutenkin muokkamaan ulkonäköään. Ja pidetään itsestäänselvyytenä, että jos ei sovi "muottiin", ei ole väliä vaikka osaisi laulaa kuinka hyvin. Ja kaikkein ironista on se, että se miltä esim. Britney Spears näyttää nykyään ei ole nättiä. 

[Goldie]

Yhdyn moniin muihin edellä, lähes kaikki ei-metallipitoinen saa sykkeen kiihtymään.

Eniten sydäntä särkee kuitenkin kuunnella laulajia, jotka on tuotu markkinoille pelkän ulkonäön tähden. Musiikki myy, koska videoissa keikutaan käytännössä alasti. En voi nimetä mitään tiettyä tyyliä, koska myös rap ja R'nB artisteista löytyy artisteja, joiden työtä ja uraa arvostan. En todellakaan kuulu faneihin, mutta sen verran voi tunnustusta antaa Missy Elliotille. Se nainen on kyllä onnistunut työssään.

[Indigo]

itse en siedä räppiä, vai miten sitä oikea oppisesti kutsutaan. Oma mielipiteeni on että eihän se ole edes musiikkia, noh on siinä musiikki, mutta ei laulua, pelkkää puhetta. Se ärsyttää jotenkin, ja sitte suureksi onnekseni ympärilläni on ihmisiä jotka kuuntelvat sitä mm. eräs läheinen ystävä ja serkkulikka.. :D joskus ihan ärsyttääkseen minua, kun he tietävän ettei minuun vain iske tämä musiikki tyyli..

Sitten nämä klassiset kappaleet. Aargh. Eivät ole minun tyyliäni. Olen selvästi kapinaihminen, koska mikään mikä ei ole minun tyylistäni joutuu minun osaltani heti jäähylle..
Mutta onneksi niitä hyviäkin artisteja musiikkeineen löytyy.. :)

~~Indigo

[adswil]

Suurin osa musiikista on huonoa - ja valitettavan suuri osa on myös melko lailla sietämätöntä. Musiikkimakuni on melko laaja, mutta en siedä ainakaan räppiä/hiphoppia/r'n'b:ta, sillä nämä "musiikkityylit" eivät mielestäni ole oikeaa musiikkia, pikemminkin epämääräistä jumputusta ja puhetta tai sitten ulinaa r'n'b:n tapauksessa.

Jazzia en myöskään voi sietää. En osaa selittää miksi, mutta siinä on jotain sanoinkuvaamattoman hermojaraastavaa.

Erittäin suositusta musiikista hyvin suuri osa on surkeaa, esimerkiksi lähes kaikki kuuluisat ja suositut naisartistit sekä Suomesta että ulkomailta, ovat ihan onnettomia vikisijöitä. Erityisen ärsyttäviä ovat suomalaiset Jenni Vartiainen ja Irina, en kykene kuuntelemaan kummankaan määkimistä paria sekuntia pitempään.

[Kartanon kummitus]

Jazzia en myöskään voi sietää. En osaa selittää miksi, mutta siinä on jotain sanoinkuvaamattoman hermojaraastavaa.

Erittäin suositusta musiikista hyvin suuri osa on surkeaa, esimerkiksi lähes kaikki kuuluisat ja suositut naisartistit sekä Suomesta että ulkomailta, ovat ihan onnettomia vikisijöitä. Erityisen ärsyttäviä ovat suomalaiset Jenni Vartiainen ja Irina, en kykene kuuntelemaan kummankaan määkimistä paria sekuntia pitempään.

Sama täällä sekä jazzin, että erittäin suositun musiikin kohdalla.

Rap ja hiphop on jotain todella pahasti hermoja raastavaa. Ärsyynnyn todella jos kuulen vähänkin tälläistä musiikkia. Ainut oikeasti hyvä(!!) rap/hiphop biisi on Mariskan Murha.

Tekno, dance yms perus "konejumputus." (vaikeaa selittää) Nyt en osaa sanoa yhtään esimerkkiä tähän kun en muista/tiedä enään tälläisiä artisteja, tosin The 69 eyesin biisistä Brandon Lee olen kuullut jonkun teknoverion, huoh... Jotenkin niin yksitoikkoista musiikkia, että en vain tykkää. Ja etenkin jos ei ole laulua, niin vielä rasittavampaa. Rakastan kyllä synkempää konemusiikkia, mutta se onkin ihan erilaista.

Iskelmä. Joo-o. Ei vain uppoa. Kerran kuulin auton radiosta iskelmän, joka kertoi ikkunan pesusta. Se oli aika...

Metalli. Vaikka kuuntelenkin vähän metallia, niin ei se yleisesti kiinnosta. Muutamia hyviä bändejä olen löytänyt ja todella moneen tutustunut, hetken kuunnellut ja lopettanut kuuntelemisen kun olen kyllästynyt. Erityisen raskas metalli on todella rasittavaa ja aiheuttaa päänsärkyä. En todellakaan siedä sellaista. Black metal on inhokkimetalliani. En voi sietää sitä rumpujen hakkaamista ja örinää. Todella ahdistavaa musiikkia. Dimmu borgir on hienointa kuulemaani black metallia, heiltä löytyy muutama upea biisi.

Siinä nyt jotakin inhokkimusiikkiani. :'3

[Lady Asensio]

Tämä nyt ei edes kuulu tähän aiheeseen kamalasti, mutta en pidä myös ihmisistä jotka kuuntelevat MUSIIKKIA bändin henkilöiden ulkonäön, kuuluisuuden tai muunkaan tälläisten seikkojen kanssa. En voi ymmärtää että jotkut todella valitsevat lempibändinsä siten. Minulle musiikki on kaikki kaikessa ja kuuntelen tasan sitä, mikä tuntuu minusta hyvältä. Minua ei kiinnosta mitä toiset ihmiset sanoisivat omasta musiikkimaustani, sillä se on jokaisen henkilökohtainen asia.

Olen samaa mieltä. Vaikka pidänkin mm. Nighwishistä, se ei ole lempibändini siksi että bändi on menestynyt maailmalla ja levyttänyt monta cd:tä vaan siksi ettäb musiikki on todella hyvää. Tosin en ymmärrä miksi joku voisi kuunnella bändin musiikkia kuuluisuuden yms. seikkojen vuoksi. Tällä perusteellahan voisi kuunnella bändiä joka on kuuluisa tms. mutta jonka musiikista ei pidä.

Lauri Tähkä on aivan kamala. Biiseissä on toistensa kopioita olevat sanoitukset, laulajan ääni on kamala ja koko bändi on muutenkin surkea. Joka päivä useita kertoja tulee radiosta kyseisen bändin biisejä (-> kanavan vaihto). Bändi on kuitenkin aika hyvin menestynyt, saihan se aika monta palkintoa Emma(?)-gaalassa. Silti vihaan koko bändiä ja mielestäni koko ällötys olisi saanut jäädä perustamatta.

[Mysteeri]

Olen muistaakseni kirjoittanut tänne joskus aiemminkin, mutta nyt voisin uusia listani.

Aloitetaanpa iskelmistä. Harrastan paritansseja, mutta siitä huolimatta kovinkaan moni bändi ei ole mieleen. Ärsyttävää, että artistit ja bändit julkaisevat kymmeniä levyjä uransa aikana ja jokainen biisi on tyyliin: Rakastan sinua. Miksi jätit minut? Tule takaisin! En voi elää ilman sinua. En tiedä mitä teen... Ja jotkut vielä ostavat. Anteeksi. Tämä on siis vain minun mielipiteeni. Ja iskelmäradio muutenkin suoltaa samoja biisejä päivästä ja tunnista toiseen. Yhtään sellaista päivää ei ole ollut, jolloin en olisi kuullut joko kappaletta Mä putoan tai Oikeesti. Lisäksi ne ovat tainneet olla julkaisustaan asti listalla top-10:ssä. Ja tämä kammottava kanava soi siis johtuen äitini kammottavasta mausta.

Jazz, Blues ym.
En vain kertakaikkiaan ymmärrä. Olin juuri Stockmannilla töissä ja ainoatakaan päänsärytöntä päivää ei sen pestin aikana ollut. Ajateltiinkin muutaman muun kanssa lähettää hieman asiakaspalautetta. En tiedä mikä tökkii, mutta en vaan pysty kuuntelemaan.

Pikkusiskoni suosikkikappaleet saavat kananlihalle. Poppia ja discomusaa, jota laulavien jokaikinen levy kuulostaa täysin samalta. Voice on jotain mitä ei pysty kuuntelemaan. Ei kyllä NRJ:täkään. En itse asiassa kuuntele radiota vaan levyjä, sillä kanavien soittolistat ovat huolestuttavan yksitoikkoisia ja saavat karvani pystyyn. Lisäksi omaa lempimusaani ei missään nimessä voisi soittaa radiossa. Ajatelkaa nyt, kuinka monta kuulijaa menetettäisiin, jos vaikka Novalla soisi New York Dolls tai joku muu punkbändi. Radiokanavat ovat hyvin rajoittuneita ja miltei mitään en jaksa kuunnella muutamaa tuntia kauempaa. Jos joskus tulee oikeasti joku loistava uutuusbiisi radioaalloille asti, niin ikävä kyllä ne yleensä puhkikulutetaan onnistuneesti alle viikossa.

En henkilökohtaisesti myöskään yleensä pidä bändeistä, jotka ovat ylimainostettuja. Lisäksi musiikkivideot, joissa on puolialastomia naisia venkoilemassa miten sattuu, herättävät raivoni. Mielestäni se on halventavaa. Vaikka omapahan on asiansa.

[Desdemona]

Näitähän löytyy...
Suomihumppa/iskelmä, radion-viikon-ihme-biisit, hip hop, wannabe kovikset esim. Avril Lavigne, rasismi metalli ja punk, tosissaan tehty rap, r'n'b + ne ihme voihkinnat, suomenkielinen popmusiikki, ruotsinkielinen popmusiikki, j-rock, brittipoppi, country-musa, folk, viikinki metalli...
Enempää ei nyt tullu mieleen.

En henkilökohtaisesti myöskään yleensä pidä bändeistä, jotka ovat ylimainostettuja. Lisäksi musiikkivideot, joissa on puolialastomia naisia venkoilemassa miten sattuu, herättävät raivoni.

Sama täällä. Moneen bändiin on kiinnostus lopahtanut siksi, että niistä on tullut suosittuja ja sitten kaikki mainokset ja videot pomppii silmille joka käänteessä. Musiikkivideoiden haflnaked naiset pistää välillä näkemään punasta. Eikö enää kyse olekkaan musiikista, vaan siitä kellä on enemmän puolialastomia naisia videollaan. Nämä naiset antavat itsestään halvan kuvan. Käy niitä vähän sääliksi.

[Huurretursas]

Pop/tekno/dance/blaah-, emo- sekä rap-"musiikki". Näkökentässä ei järjen hiventäkään.

Popista tulee mieleen Britney Spearsit ja Madonnat ja Rihannat ja mitä näitä nyt on heiluttelemassa itseään paljastavissa vaatteissa laulaen playbackina. Tuntuu että tämä on kuultu, ja tämä, sekä tämä. Muutetaan vähän vanhan biisin säveltä, niin saadaan hittibiisi vuosimallia 2008. Ei kiitos. Muutenkin tuntuu hieman oudolta, että näiden artistien pitää paljastella itseään, olisivatko he yhtä vakuuttavia farkuissa ja villapaidassa? Hmm, niin. Sitähän minäkin.

Iki-inhokkini rap, jota en edes laske musiikiksi. Mitä musiikillista näemmekään jou mään motherfucker bitch bling bling-sanoja hokevassa i've got some money honey-miehessä, jolla on pari kaunista naista kainalossa ja dollarin kuvat silmissä. Antaisiko joku suurennuslasin, että näen minäkin.

Nykyajan muoti-ilmiö, emooo! Angst angst viils viils dippadippadii, voi miten surullista musiikkia niin. Kaikki nuo kauniit pojat ja emotionaalista rockia soittavan bändin laulajan ääni ja valmiina hirttäytymään paperipyyhkeillä ikkunalaudalle, tai ainakin viiltelemään riisinjyvillä. Liekö median vikaa, vai miten olen tällaisen käsityksen saanut. Minä en vain jaksa tietoisesti vääntämällä väännettyä surullista musiikkia.

Sekä pakko mainita Zen Cafe, josta en saa yhtään mitään irti, sekä Popeda, joka ällöttää jo olemassaolollaan + Red Hot Chili Peppers, jolla on niin rasittavia biisejä ja musiikki on jotain aivan sanoin kuvaamattoman raastavaa, että radio/telkkari/tuoremehupurkki meinaa lentää seinään aina, kun kuulen kyseisen bändin tuotantoa.

Anteeksi jos joku provosoitui. Nöyrimmät pahoittelut.

[Chrystal]

Suomalainen Suurlähettiläät on jotain aivan hirveää. Jos radiosta kuuluu huono biisi, niin voin lyödä vetoa että se on Suurlähettiläät tai Mamba. Kauheaa. En älyä, miten joka kesä Mamban Vieläkö on kesää jäljellä nousee listan kärkeen. Koko kappaleen sanat ovat silkkaa kliseetä.

Minä en pidä yhtään räpistä. Se on sellaista kauheata, sanoja vain pötköön. Jos kappaleessa on melodia joka toistuu, se on kai kertsi. Muuta ei vain voi sanoa. Sitten vietetään vapaa-ajalla railakasta elämää. Ei, en pidä siitä.

Soulista en pidä, en myöskään jazzista tai R'n'b:stä. Tango on kauheaa.

Lisätäkseni yksittäisiä bändejä/artisteja, Jonna Tervomaa ja Jenni Vartiainen ovat aika kauheita. Jonna on väritön ja tylsä. Hänen kappaleensa luovutan on kauhea jollotus. Jenni Vartiainen taas on nykyään tekotaiteellinen, laulu on ähkimistä ja äänen kieputtelua ja kappaleet tylsiä. Mustaa kahvia soi usein radiossa, ja inhoan sitä!!

[Túrin Turambar]

En voi todellakaan sietää minkäänlaista rokkia tai metallia, muuta kuin The Queeniä. Olen koko ikäni vastustanut sen kaltaista musiikkia. En vain kestä sitä karmeaa meteliä, typerää lavaheilumista sekä sitä mikkiin rääkymistä. Ja sitä vielä kutsutaan musiikiksi?

Túrin

[Rainmaker]

En vain kestä sitä karmeaa meteliä, typerää lavaheilumista sekä sitä mikkiin rääkymistä. Ja sitä vielä kutsutaan musiikiksi?

Kyllä se enemmän musiikilta kuulostaa kuin esim. rap, joka on yhtä höpötystä, outoja eleitä ja joku tylsä melodianirvikuva taustalla. Metalli ja rock voivat olla hyvinkin melodisia genrestä riippuen. Makunsa kullakin; jonkun mielestä se "karmea meteli, typerä lavaheiluminen ja mikkiin rääkyminen" voi kuulostaa hyvältä. Samoin kuten rap voi kuulostaa jonkun mielestä hyvältä. Ja eiköhän sitä typerää lavaheilumista löydy ihan joka genrestä.

[Túrin Turambar]

Hei!

Ja eiköhän sitä typerää lavaheilumista löydy ihan joka genrestä.

Ja pah. Klassisessa musiikissa viulunsoittajat eivät kuules yhtään elehdi. En ole myöskään usein nähnyt iskelmälaulajien elehtivän hullunlailla ;)

Túrin

[Valeriana]

En ole myöskään usein nähnyt iskelmälaulajien elehtivän hullunlailla

En tiedä elehtimisestä, mutta näin kyllä viime lauantaina Anita Hirvosen vatkaamassa lanteitaan niin että oksat pois. :) Mielenkiintoista kyllä, käsitykseni hänestä esiintyjänä parani sen illan aikana.

En edelleenkään viitsi leimata kokonaisia musiikinlajeja huonoiksi, mutta en pidä oikein sellaisista Dance-biiseistä, joissa toistuu koko ajan samat muutama tahti. Ehkä se toimii silloin, jos on saavuttanut jonkun transsinomaisen olotilan, mutta minuun ei kolahda. Minusta on muutenkin kiva, jos tanssimusiikin mukana voi laulaa.

[Rainmaker]

Ja eiköhän sitä typerää lavaheilumista löydy ihan joka genrestä.

Ja pah. Klassisessa musiikissa viulunsoittajat eivät kuules yhtään elehdi. En ole myöskään usein nähnyt iskelmälaulajien elehtivän hullunlailla ;)

Klassisessa musiikissa ne soittimet ovat ymmärtääkseni sen verran taitoa/keskittymistä vaativia ja/tai kookkaita, ettei niiden kanssa hirveästi rokkailla ympäri lavaa/orkesterimonttua/mikä nyt onkaan. Tässä tapauksessa ymmärrän sen, ettei orkesteri paljon paikaltaan liiku. Mutta onko se nyt sitten niin hyvän näköistä, jos soittajat vain seisoa jököttävät täysin liikkumatta paikoillaan? Minusta bändin liikkuminen lavalla osoittaa, että he ovat edes vähän kiinnostuneita keikasta, ja tarjoaahan se innokkaille faneille tilaisuuden saada jonkinlaisen kontaktin bändiläisten kanssa tai ottaa vaikka kuvan siitä lempiyhtyeensä kitaristista/laulajasta/basistista/mistälie. Järjettömän tylsän näköistä, jos bändi vain seisoo paikoillaan ja soittaa keikan läpi liikahtamatta mihinkään suuntaan.

// Graveheart, komp komp.

[Graveheart]

Miksi sen lavalla elehdinnän pitäisi vaikuttaa musiikin laatuun kumpaankaan suuntaan? Ettekö kuuntele musiikkia muualla kuin konserteissa ja musiikkivideoina?

[tulppaanipenkki]

Toistan samaa kun monet edellisetkin, että tykkän monenlaisesta musiikista. Itselläni on suosikit hevimetallin kuin popinkin puolella, ja jotain rockia ja punkiakin on tullut kuunneltua.

Mutta ehdottomiasti kamalinta on Iskelmä Aina kun vain kuulenkin mainitsevan Jari Sillampään tai Kaija Koon tai Arja Korisevan, tai ketä ikinä ovatkaan, niin tukin korvani! Jo se, että joutuu kerran vuodessa kuuntelemaan tallimatkan iskelmäradiota riittää loppuvuodeksi :p Perustelut on se, että usemmissa biiseissä ei ole mitään syvällisyyttä, ja ne ovat niin ärsyttäviä!

Inhokkini on myöskin Cheek, vaikka kuinka olisi täältä koti Lahdesta, niin hyi. Suunnilleen joka kerta kun avaa Telkkarin, saa kuulla 'Liekkeihin bensaa sataa, mä jätän mestat palamaaaaan!! ' hyihyihyi. Ja tanssivia puolialastomia naisia. Jotkut ulkomaalaisetkin räppärit on niiiin kamalia.

[Huurretursas]

En voi todellakaan sietää minkäänlaista rokkia tai metallia, muuta kuin The Queeniä. Olen koko ikäni vastustanut sen kaltaista musiikkia. En vain kestä sitä karmeaa meteliä, typerää lavaheilumista sekä sitä mikkiin rääkymistä. Ja sitä vielä kutsutaan musiikiksi?

Túrin

Itse asiassa rokkia ja heviä on aika monenlaista :> Esim jos kuuntelet Led Zeppeliniä, huomaat että se ei todellakaan ole karemaa meteliä ja mikkiin rääkymistä. Zeppelin oli ensimmäinen hevibändi, ja mainittakoon että Robert Plant (jonka ääni on aivan uskomaton) oli alunperin blues-laulaja. No joo, pointtihan katosi taas jossain vaiheessa, mutta siis kaikkea rokkia ja heviä ei voi mitenkään luokitella rääkymiseksi ja meteliksi. Myönnän toki itsekin rokin ja hevin ystävänä, että esim. black metal todellakin on karmeaa meteliä, ja itse asiassa laulu on örinää, mutta se kuuluu itse musiikkityyliin :) Hevi- ja rock-musiikin juuret ovat bluesissa ja klassisessa, niin oudolta kuin se kuulostaakin :D

+ offia, mut pakko sanoo että Queen on aivan mahtava bändi! :D

[Nadia]

Ja näiden lisäksi en voi ymmärtää mitä ihanaa on räp musiikissa?? kuka vaan osaa räpätä sen kun pistää biitin pyörimää ja lukee pari sivua päiväkirjasta. ja säälin räpin kuuntelijoita, koska biitin päälle uhoamisesta ei tuu koskaan samaa tunnetta kun kunnon musiikista.

Anteeksi kun nyt puutun, mutta vaikutat hirveän ahdasmieliseltä. Räppi kuuluu musiikkityyleihin, etkä voi vaan sanoa etteikö kukaan nauttisi siitä. On erilaisia ihmisiä, jotka hyvinkin voivat nauttia räpistä, voin sanoakin myös, että säälin niitä jotka kuuntelevat 60-luvun musiikkia, he ovat hirveän ahdasmielisiä, eikä heistä tule ikinä kunnon ihmisiä. Hei daa. :P

[Graveheart]

Rap keskittyy liikaa sanoituksiin. Oikeastaan kaikessa muussa musiikissa on enemmän tai vähemmän kyse musiikin estetiikasta (ainakin siinä mitä itse kuuntelen), mutta vaikuttaa siltä että rap-artistista tykkääminen riippuu ainakin lähes kokonaan siitä oletko samaa vai eri mieltä sanoman kanssa. Huolelliset sanoitukset ovat tietysti aina vain hyvä merkki, mutta musiikilliselta elämykseltään koko genre jää sen tieltä köyhemmäksi ja tasapaksummaksi kuin mikään muu tyylilaji. Kaiken lisäksi valtavirta-rap pääsee läpi jo ilman mitään sen syvällisempää puheenaihetta kuin raha ja halvat naiset. Niissä tapauksissa levyjen myyntiluvut saadaan kokoon noin sataprosenttisesti musiikkivideoiden avulla.

Esitelkää rap-artisti tai -yhtye joka rytmikkään puheen sijaan laulaa ja soittaa instrumentteja the Rootsin tavoin. Toistaiseksi en tiedä muita joita kuuntelen selvinpäin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/The_Roots
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Roots
http://www.myspace.com/theroots

[summershine]

Rapista on mainittu jo kaikki oleellinen, joten en ala erittelemään inhoani sitä kohtaan sen tarkemmin. Muutoin laajemmassa mittakaavassa rasittavat yhtyeet/artistit ovat minulle näitä, joiden musiikista välittyy teennäisyys (esimerkiksi nyt nämä Lovex -ihmeet) tai joiden musiikista haisee raha pahasti läpi. Laskelmoiminen on musiikkiteollisuuden syöpä ja se kuvottaa minua kuin myös musiikin tekeminen _vain_ rahan takia.

Olen kuitenkin hämmästynyt, että Valvomon nimi on esiintynyt niin vähän tässä ketjussa. Tämän bändin ällöttävä mukapositiivisuus ja "ollaankaikkivaankaveriajalintunenlaulaa" -asenne on jotain äärimmäisen raivostuttavaa. Varsinkin Sedän ääni on kuvottava. Mikä kesä ei ollut vielä edes niin paha (paitsi sen jälkeen kun sen oli kuullut sen sata kertaa kesän jälkeen), mutta kun nuo puskivat vielä sen kamalan Soo soo -renkutuksen tälle kesälle, niin meinasin kilahtaa. Jo kolme kertaa riitti sen kuuntelemiseen ja radio meinasi lentää ikkunasta ulos (kuvaannollisesti). Myös pienempi hitti Ensimmäinen kaiken ottaa on niin maailmaaparantavilla sanoituksilla kuorrutettua naiviia huttua, etten tiedä mitenkä päin olisin, kun sen jossain kuulen. Ja ko. biisiä vielä kehuttiin sanoitustensa puolesta jossain Suosikissa. Pah.

Myös Mamba kaikessa karmeudessaan saa vaihtamaan kanavaa, jos sitä jostain tulee. Rihannan ääni on raivostuttavimpia mitä tiedän enkä edelleenkään tajua mitä 'ihanaa' siinä Unfaithfulissa on. Ensimmäisen kerran kun sen kuulin, mieleeni nousi kuva tummaihoisesta cheereleaderista, jonka poikkis on käyttäytynyt vähän ilkeästi ja nyt sillä tytöllä on siitä kamala kriisi. Uniklubi on myös sellainen, jota kestää vain hyvin pieninä annoksina ja pääasiassa Jussin angstisen äänen takia. Tämä mies on myös loistava esimerkki siitä, miten EI pidä laulaa. Jos Jussia ei olisi tuossa bändissä, se luultavasti vain menisi toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

[Da Kin]

Ensimmäinen kaiken ottaa on niin maailmaaparantavilla sanoituksilla kuorrutettua naiviia huttua, etten tiedä mitenkä päin olisin, kun sen jossain kuulen. Ja ko. biisiä vielä kehuttiin sanoitustensa puolesta jossain Suosikissa. Pah.

 Tämä mies on myös loistava esimerkki siitä, miten EI pidä laulaa. Jos Jussia ei olisi tuossa bändissä, se luultavasti vain menisi toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Tuota miten tämän nyt sanoisi. Ensinnäkin suosikki ei ole ole ollut hyvä musiikki lehdi ainakaan hmm... 6 vuoteen. Sisällöltään se on samaa tasoa kun vaikka Demi tjms, eli löytyy kivat julisteet vaikka Maxxiestä, Orlando Bloomista tai vaikka Cristina Aguilerasta. Eli tällä yritän sanoa, että jos suosikissa lukee jotain niin sitä ei välttämättä kannata uskoa tai miettiä että miksiköhän jotain ihan paskaa tulee esiin tästä ns Musiikkilehdestä. En kyllä itsekkään siedä Valvomon tekotaiteellista musisointia (Siis tämä oli vain minun mielipiteeni) ja naiveja sanotuksia.

Ja rockissa ei ole välttämättömyys, että osaa (toki etua on). Otetaan vaikka esimerkkinä Ozzy Osbourne( ja hän muuten osaa laulaa), joka lepakon puri lepakon pään keikalla irti ja sai sillä uskomattoman määrän julkisuutta (negatiivista ja positiivista). Eli Black Sabbathin levyjä ei olisi varmasti ikinä myyty alkuvaiheessa niin paljoa, vaikka Ozzy olisi homannut kuinka hyvän äänen tahansa (Black Sabbath oli kylläkin Heavy Metal bändi mutta se ei ole nyt olennaista).. Eli pointti oli se että muillakin konsepteilla kuin hyvällä lauluännellä voi menestyä. En pidä myöskään Uniklubista ( minulla on aika kriittinen musiikki maku) niinkuin en pidä melkein mistään (huom! melkein) nykybändistä muutenkaan.

Jutun juoni oli siis se, että ei kannata uskoa kaikkea mitä kerrotaan tai ihmettellä miksi näin ei käynytkään vaikka tässä nyt luki niin.

-Kin-

[Valeriana]

Niin, no jonkun sanoituksen hyvyys tai huonous on kuuntelijan omissa korvissa. Valvomosta en itse oikein pidä. Mikä kesä oli nyt sellainen kesärenkutus, jota kestää sen pari kuukautta, mutta sitten nämä "kantaaottavat" ovat sellaisia, että niiden aikana mielellään keskittyy ihan muuhun kuin musiikkiin. Muutenkin olisi ihan kiva kuulla, onko biisien kirjoittajilla oikeasti ajatuksia siitä, miten maailmaa voidaan parantaa, vai inisevätkö ihan vain inisemisen riemusta. Suosikin nykytilaan en ota kantaa, kun en ole enää oikein kyseisen lehden kohderyhmää. Selasin pari vuotta sitten (Katja Ståhlin kaudella) jotain lehteä, koska kannessa oli teini-idoli, josta häpeäkseni oikeasti pidän, mutta se juttu oli köykäistä huttua kirjoitettuna huonolla suomenkielellä. Kai ne olivat aina sellaisia, mutta sitä ei huomannut 10-vuotiaana samalla tavalla.

[Da Kin]

Jyräyksen (Jyrki hämäläisen aikana) suosikissa ei minun mielestä keskitytty onx tukka hyvin tyylisiin juttuihin juuri ollenkaan. Toki kyseisellä henkilöllä oli 40 vuoden kokemus työstä, joten häntä ei voi oikein verrata muihin, mutta joka tapauksessa suosikki oli silloin vielä musiikki lehti eikä teini lehti.

[summershine]

Tuota miten tämän nyt sanoisi. Ensinnäkin suosikki ei ole ole ollut hyvä musiikki lehdi ainakaan hmm... 6 vuoteen. Sisällöltään se on samaa tasoa kun vaikka Demi tjms, eli löytyy kivat julisteet vaikka Maxxiestä, Orlando Bloomista tai vaikka Cristina Aguilerasta. Eli tällä yritän sanoa, että jos suosikissa lukee jotain niin sitä ei välttämättä kannata uskoa tai miettiä että miksiköhän jotain ihan paskaa tulee esiin tästä ns Musiikkilehdestä. En kyllä itsekkään siedä Valvomon tekotaiteellista musisointia (Siis tämä oli vain minun mielipiteeni) ja naiveja sanotuksia.

Ja rockissa ei ole välttämättömyys, että osaa (toki etua on). Otetaan vaikka esimerkkinä Ozzy Osbourne( ja hän muuten osaa laulaa), joka lepakon puri lepakon pään keikalla irti ja sai sillä uskomattoman määrän julkisuutta (negatiivista ja positiivista). Eli Black Sabbathin levyjä ei olisi varmasti ikinä myyty alkuvaiheessa niin paljoa, vaikka Ozzy olisi homannut kuinka hyvän äänen tahansa (Black Sabbath oli kylläkin Heavy Metal bändi mutta se ei ole nyt olennaista).. Eli pointti oli se että muillakin konsepteilla kuin hyvällä lauluännellä voi menestyä. En pidä myöskään Uniklubista ( minulla on aika kriittinen musiikki maku) niinkuin en pidä melkein mistään (huom! melkein) nykybändistä muutenkaan.

Ensinnäkin, Suosikin nykytila on kyllä ihan tiedossa. Se nyt vain sattui olemaan se lehti, jossa tätä asiaa kehuttiin enkä oikein voi ymmärtää että miten joku voi oikeasti noita kehua. Sen verran kuitenkin pitää sanoa Suosikin puolustukseksi, että kun nyt tuo Ståhle saatiin sieltä pois sotkemasta, niin on selvästi siirrytty taas hieman enemmän musiikkipainotteiselle linjalle. Lisäksi esimerkiksi viime numeron Anette -haastattelu oli hieno. Kerrankin oltiin päästy suomalaisessa mediassa hänen kohdallaan pintaa syvemmälle ja kerrankin keskityttiin olennaiseen hänen kohdallaan. Mutta edelleen vanhat suosikit on parhaita.

Toisekseen, tiedän aivan hyvin tuon ettei menestyäkseen tarvitse olla kovin kummoista lauluääntä, mutta ei minun tarvitse silti pitää sen täysin laulun kanssa hukassa olevan "laulajan" ulosannista. Juuri huono laulutaito on yksi painavista syistä, miksi Uniklubia jossain kuullessa tekee mieli rikkoa jotain. Lisäksi minusta ei todellakaan ole väärin vaatia edes jonkinlaista tekniikan hallintaa bändien laulajilta. Mitään täydellisyyttä tässä ei olla hakemassa, mutta jos laulajan äänenkäytön kuulee olevan täysin epäterve, tekee mieli olla kuuntelematta. Usein studiossa saadaan tehtyä tällaisille(kin) laulajille ihmeitä, mutta ei Jussin tapauksessa. Sama karmeus iskee korviin sielläkin. Ja missä kohtaa edes väitin etteikö voi menestyä kuin hyvällä lauluäänellä? Lauseeni lopulla tarkoitin kyllä vain sitä, ettei bändi heilauttaisi minua suuntaan tai toiseen, jos Jussi osaisi laulaa oikein. Esimerkiksi Lovex on nykyään paljon siedettävämpää, kun Theon kuulostaa terveemmältä, vaikka vieläkään se ei sytytä yhtään.

[Da Kin]

Tuota miten tämän nyt sanoisi. Ensinnäkin suosikki ei ole ole ollut hyvä musiikki lehdi ainakaan hmm... 6 vuoteen. Sisällöltään se on samaa tasoa kun vaikka Demi tjms, eli löytyy kivat julisteet vaikka Maxxiestä, Orlando Bloomista tai vaikka Cristina Aguilerasta. Eli tällä yritän sanoa, että jos suosikissa lukee jotain niin sitä ei välttämättä kannata uskoa tai miettiä että miksiköhän jotain ihan paskaa tulee esiin tästä ns Musiikkilehdestä. En kyllä itsekkään siedä Valvomon tekotaiteellista musisointia (Siis tämä oli vain minun mielipiteeni) ja naiveja sanotuksia.

Ja rockissa ei ole välttämättömyys, että osaa (toki etua on). Otetaan vaikka esimerkkinä Ozzy Osbourne( ja hän muuten osaa laulaa), joka lepakon puri lepakon pään keikalla irti ja sai sillä uskomattoman määrän julkisuutta (negatiivista ja positiivista). Eli Black Sabbathin levyjä ei olisi varmasti ikinä myyty alkuvaiheessa niin paljoa, vaikka Ozzy olisi homannut kuinka hyvän äänen tahansa (Black Sabbath oli kylläkin Heavy Metal bändi mutta se ei ole nyt olennaista).. Eli pointti oli se että muillakin konsepteilla kuin hyvällä lauluännellä voi menestyä. En pidä myöskään Uniklubista ( minulla on aika kriittinen musiikki maku) niinkuin en pidä melkein mistään (huom! melkein) nykybändistä muutenkaan.

Ensinnäkin, Suosikin nykytila on kyllä ihan tiedossa. Se nyt vain sattui olemaan se lehti, jossa tätä asiaa kehuttiin enkä oikein voi ymmärtää että miten joku voi oikeasti noita kehua. Sen verran kuitenkin pitää sanoa Suosikin puolustukseksi, että kun nyt tuo Ståhle saatiin sieltä pois sotkemasta, niin on selvästi siirrytty taas hieman enemmän musiikkipainotteiselle linjalle. Lisäksi esimerkiksi viime numeron Anette -haastattelu oli hieno. Kerrankin oltiin päästy suomalaisessa mediassa hänen kohdallaan pintaa syvemmälle ja kerrankin keskityttiin olennaiseen hänen kohdallaan. Mutta edelleen vanhat suosikit on parhaita.

Toisekseen, tiedän aivan hyvin tuon ettei menestyäkseen tarvitse olla kovin kummoista lauluääntä, mutta ei minun tarvitse silti pitää sen täysin laulun kanssa hukassa olevan "laulajan" ulosannista. Juuri huono laulutaito on yksi painavista syistä, miksi Uniklubia jossain kuullessa tekee mieli rikkoa jotain. Lisäksi minusta ei todellakaan ole väärin vaatia edes jonkinlaista tekniikan hallintaa bändien laulajilta. Mitään täydellisyyttä tässä ei olla hakemassa, mutta jos laulajan äänenkäytön kuulee olevan täysin epäterve, tekee mieli olla kuuntelematta. Usein studiossa saadaan tehtyä tällaisille(kin) laulajille ihmeitä, mutta ei Jussin tapauksessa. Sama karmeus iskee korviin sielläkin. Ja missä kohtaa edes väitin etteikö voi menestyä kuin hyvällä lauluäänellä? Lauseeni lopulla tarkoitin kyllä vain sitä, ettei bändi heilauttaisi minua suuntaan tai toiseen, jos Jussi osaisi laulaa oikein. Esimerkiksi Lovex on nykyään paljon siedettävämpää, kun Theon kuulostaa terveemmältä, vaikka vieläkään se ei sytytä yhtään.

Eli sinusta siis on parempi tehdä poppareita liukuhihnalta studiossa ja sen jälkeen muuttaa heidän äänensä paremmaksi kuten vaikka Paris Hilttonin tai vaikka Jessica Simpsonin tapaan jotka ei nyt oikeasti osaa laulaa ollenkaan. Minusta Jussille jollain tapaa sopii tuollainen karhea ääni, vaikka en ole kuullut yhtään Uniklubin biisiä vuosiin, samoin on Lovexin kohdalla joka nyt vain on sellaista tekotaiteellista roskaa jossa pyöritään silinterit päässä wannabe rocktähtinä (vain mun mielipide joten älkää rakkaat Lovex fanit menkä nurkkaa viiltelemään). Jos et halua kuunnella älä kuuntele, vaihda kanavaa jos se tulee radiosta vaikka Rockille josta en ole kuullut vielä kertaakaan yhtään Uniklubin biisiä saati sitten Lovexin.

[summershine]

Eli sinusta siis on parempi tehdä poppareita liukuhihnalta studiossa ja sen jälkeen muuttaa heidän äänensä paremmaksi kuten vaikka Paris Hilttonin tai vaikka Jessica Simpsonin tapaan jotka ei nyt oikeasti osaa laulaa ollenkaan. Minusta Jussille jollain tapaa sopii tuollainen karhea ääni, vaikka en ole kuullut yhtään Uniklubin biisiä vuosiin, samoin on Lovexin kohdalla joka nyt vain on sellaista tekotaiteellista roskaa jossa pyöritään silinterit päässä wannabe rocktähtinä (vain mun mielipide joten älkää rakkaat Lovex fanit menkä nurkkaa viiltelemään). Jos et halua kuunnella älä kuuntele, vaihda kanavaa jos se tulee radiosta vaikka Rockille josta en ole kuullut vielä kertaakaan yhtään Uniklubin biisiä saati sitten Lovexin.

Kerropa ystävällisesti missä kohtaa väitin moista. :D Lähinnä meinasin sitä, että studiossa yleensä päästään lauluteknillisesti parempaan lopputulokseen kuin livenä, mutta näin ei ole Jussin tapauksessa. Tiedätkö miten "tuollainen" karhea ääni syntyy? Yksinkertaisesti laulamalla kurkusta ja vahingoittamalla äänihuulia. Tämän syyn vuoksi Jussi on ollut äänihuulten leikkauksessa rakkuloiden takia joita syntyy juuri väärän äänenmuodostuksen vuoksi. Pahimmassa tapauksessa väärinlaulaminen voi myös aiheuttaa lauluäänen totaalisen menetyksen, joten minusta minä en toimi lainkaan väärin jos suomin bändien laulajanvirkaa toimittavia henkilöitä huonosta äänitekniikasta. Jos Jussi oikeasti osaisi laulaa, ei hänen äänellään olisi minuun juurikaan vaikutusta. Tekee vain pahaa kuunnella kun kuulee miten tuskaisesti ääni tulee ulos. (sitten kun siihen lisätään Uniklubin musiikki yleensä, oksennusreaktio on valmis.) Ja enpä kuuntele radiota, joten melko hyvin pystyn ko. bändin välttämään. Se ei silti tarkoita ettenkö saisi valittaa bändin tuotannosta ja laulajasta ja mistä vaan, varsinkin kun topicin nimi on "musiikki jota ei voi sietää".

[Da Kin]

Eli sinusta siis on parempi tehdä poppareita liukuhihnalta studiossa ja sen jälkeen muuttaa heidän äänensä paremmaksi kuten vaikka Paris Hilttonin tai vaikka Jessica Simpsonin tapaan jotka ei nyt oikeasti osaa laulaa ollenkaan. Minusta Jussille jollain tapaa sopii tuollainen karhea ääni, vaikka en ole kuullut yhtään Uniklubin biisiä vuosiin, samoin on Lovexin kohdalla joka nyt vain on sellaista tekotaiteellista roskaa jossa pyöritään silinterit päässä wannabe rocktähtinä (vain mun mielipide joten älkää rakkaat Lovex fanit menkä nurkkaa viiltelemään). Jos et halua kuunnella älä kuuntele, vaihda kanavaa jos se tulee radiosta vaikka Rockille josta en ole kuullut vielä kertaakaan yhtään Uniklubin biisiä saati sitten Lovexin.

Kerropa ystävällisesti missä kohtaa väitin moista. :D Lähinnä meinasin sitä, että studiossa yleensä päästään lauluteknillisesti parempaan lopputulokseen kuin livenä, mutta näin ei ole Jussin tapauksessa.

Sain vain sellaisen kuvan, että toivoisit että Jussin ääntä pitäsi hioa studiossa jossa jopa minunkin ääneni kuullostaisi hyvältä. Eli vedin johtopäätöksen että sinusta on parempi tehdä laulajista studiopellejä kuin oikeita laulajia, ilmeisesti olin väärässä, mutta silti annan henkilökohtaisesti enemmän krediittiä laulajalle joka menestyy ilman että hänen ääntänsä muokataan studiosa sopivaksi. Jussi ei ole laulaja parhaasta päästä, mutta ei se nyt megahuonokaan ole.
 Ja en mutenkaan usko, että häntä kiinnostaa äänihuuliensa hyvin vointi samalla tavalla kuin oopperalaulajaa. Minä en siis tiedä näistä äänihuulien toiminnoista mitään joten oletan että sinä tiedät koska ainakin viesteistäsi saa sellaisen kuvan.

//Ylipitkä lainaus poistettu. -Suru

[momentum]

En ole tähän vielä postannut, vaikka on ollut aikomus jo viikkokausia. On pakko tulla sanomaan, että minä en itse ymmärrä ollenkaan, miksi japanilainen pop ja rock ovat teidän mielestä hirveää. Onko se artistien "kimittävä ääni, jonka olette kuulleet ehkä kerran jossakin"? On erittäin surullista, jos te ette pidä J-musiikista siksi, että artisteilla on kimittävä ääni. :D Jos te kuuntelette jotain Ai Otsukaa ensimmäisellä kerralla niin siirtykää vaikka Utada Hikaruun, sifowiin tai Koda Kumiin ja jättäkää Ai Otsuka kuuntelematta. Yleistäminen on hyvin typerää. Ja minua ärsyttää se kun kaikki yleistävät J-musan kohdalla kaiken kimitykseen YHDEN kappaleen perusteella, jonka on laulanut joku lapsellisen äänen omaava naisartisti. Sielläkin maassa on paljon erilaisia laulajia, joilla on erilaiset äänet. Mainitsemani artistit omaavat hyvin erilaisen äänen verrattuna Otsukan lapsen ääneen. Koda Kumi esimerkiksi omaa HYVIN matalan ja voimakkaan äänen.

Minä itse olen voimakkaasti sitä mieltä, että japanilainen musiikki on laadultaan PALJON parempaa kuin moni amerikkalainen tai eurooppalainen yhteensä. Olen löytänyt länsimaisen musiikin keskuudesta vain muutamia hyviä artisteja (Kelly Clarkson, Leona Lewis esimerkiksi) ja muut ovat mielestäni suurimmaksi osaksi sontaa. Sitä paitsi Japanissa laulajat kirjoittavat ihan oikeasti kappaleensa sanat itse. He sentään vaivautuvat tekemään niin. Ja minä kuuntelen J-poppia, enkä vain siksi, että ne ovat japanilaisia. Sanoitukset ja niiden omakohtaisuus suurella osalla artisteilla on syy, miksi kuuntelen esimerkiksi Ayumi Hamasakia.

Myös tuo järjetön trance-musiikin haukkuminen on typerää. Tuosta saa heti sellaisen kuvan, että te ette kuuntele mitään muuta kun heviä, kun muut kuuntelevat. Trance ja muu tanssimusiikki on minusta yksi maailman parhaimmista genreistä KOSKAAN. Siinä on jotain niin lumoavaa. Ja minua ei koskaan ole haitannut yhtään, vaikka kappaleessa ei mitään lauletakaan. Minusta on mukavaa kuunnella myös noita. Ei laulu ole minusta musiikissa tärkeää. Ei ainakaan konemusiikissa. Musiikki voi olla hyvää ilmankin sitä. Ja kyllä, minä kuuntelen europoppia, eurodancea, trancea, housea ja technoa ja rakastan sitä. Kaikkia. <3

Ja minä kuuntelen R&Btä ja poppia. Lähinnä ysäripoppia. Siinä vasta on laatua. <3 Ja rock pop. Parempaa kuin ns. puhdas rock.

No niin. Sainpas valittaa. Minusta on hauskaa tämä tämmönen. <3

Ja sitten inhokkigenret:

Hevi, hyi. Ei ole koskaan iskenyt, eikä koskaan tule iskemään. En tajua, mikä järki on tällaisessa tyylissä, jossa kaikki hakataan tuhannen päreiksi. Usein mietin miksi hevibändit eivät keikkaile niin paljon tai laatu on huonoa. Syy on varmaan se, että he hajottavat soittimensa aina lavalla. (sarcasm)

Metalli miltei kaikkine alalajeineen. HIMin kaltainen Lovemetal iskee meikäläiseen, mutta ne muut ovat minusta aika kauheita. Suomalainen metalli on tylsää, puhumattakaan amerikkalaisesta sonnasta. Niin ikävän kuuloista. En kamalasti jaksa välittää.

Amerikkalainen tissinjaperseenheilutus hiphop on mitä järkyttävintä. Tai pitäisi melkeinpä sanoa tätä enemmän naurettavaksi. Ja tämä ja R&B ovat aina sekoitettu toisiinsa, kun ne kuulostavat niin samalta. Se on ikävää. Mutta siis tuo amerikkalainen hip hop on jotenkin vammasta. Snoop Dogg on ainoa, jota edes sietää vähän. Sillä on tyyliä jopa. Muut ovat vain naurettavia. :D

Suomi hip hop/rap ei ehkä ole niin ärsyttävää kuin luulisi. Laitoin sen nyt tähän vain sen takia, että se on niin naurettavan kuuloista välillä. Hyviäkin kappaleita löytyy toki, mutta pääasiallisesti laatu on huonoa ja sanat ihan ihmeelliset. Suomen kieli ei todellakaan ole mikä räp kieli. Se on enemmän sellainen... no, en nyt keksi tähän mitään, mutta rappi kieli se ei ole.

Suomipop suurimmaksi osaksi on aika järkyttävää. Kaikenmaailman Antti Tuiskut ja Anna Abreut, unohtamatta Teaa, ovat mitä hirvittävin häväistys. Noita kuullessa alkaa vähemmästäkin kaipailla 90-lukua, kuten minä tein. Silloin ei ollut noita mursuja pilaamassa suomen kieltä tai laulamassa jotain "I miss you so badly I go crazy jossa-on-muuten-kielioppivirhe oh baby~ <3".

Suomalainen rock pop on muuten laadukasta. Minä pidän muutenkin tästä genrestä hyvin paljon. Rakastan Hanna Pakarista esimerkiksi juuri tuon Don't Leave Me Alonen ja Stronger Without Youn takia. Ihan mahtavia minusta. <3 Mutta ysärijytä on ihan kicks ass musiikkia. ^__^

[summershine]

Sain vain sellaisen kuvan, että toivoisit että Jussin ääntä pitäsi hioa studiossa jossa jopa minunkin ääneni kuullostaisi hyvältä. Eli vedin johtopäätöksen että sinusta on parempi tehdä laulajista studiopellejä kuin oikeita laulajia, ilmeisesti olin väärässä, mutta silti annan henkilökohtaisesti enemmän krediittiä laulajalle joka menestyy ilman että hänen ääntänsä muokataan studiosa sopivaksi. Jussi ei ole laulaja parhaasta päästä, mutta ei se nyt megahuonokaan ole.
 Ja en mutenkaan usko, että häntä kiinnostaa äänihuuliensa hyvin vointi samalla tavalla kuin oopperalaulajaa. Minä en siis tiedä näistä äänihuulien toiminnoista mitään joten oletan että sinä tiedät koska ainakin viesteistäsi saa sellaisen kuvan.

Ok. En minäkään arvosta studiossa silotettuja ääniä oikeastaan ollenkaan. Jussia ei selvästikään kiinnosta äänihuuliensa hyvinvointi, mutta siinä se juttu juuri onkin. Pitäisi kiinnostaa, jos laulaa. Oikea Laulaja voi olla vasta kun pitää äänestään huolta (ja osaa tulkitakin biisejä, mutta se on jo toinen juttu) eikä se todellakaan koske vain oopperalaulajia. En nyt mikään Suuri tietäjä ole tässä asiassa, mutta perusasiat ja vähän enemmänkin hallitsen. Laulan myös itse ja laulutunneilla käyn, joten tiedän ainakin jotain näistä asioista. Jussin äänenkäytön huonoudesta olen kyllä aivan 100% varma. Mutta anyway, eiköhän tämä asia ole jo käsitelty. Peace and lööv ja silleen.

[Da Kin]

Hevi, hyi. Ei ole koskaan iskenyt, eikä koskaan tule iskemään. En tajua, mikä järki on tällaisessa tyylissä, jossa kaikki hakataan tuhannen päreiksi. Usein mietin miksi hevibändit eivät keikkaile niin paljon tai laatu on huonoa. Syy on varmaan se, että he hajottavat soittimensa aina lavalla. (sarcasm)

Aika raju mielipide. Minusta on väärin sanoa noin sillä tuo ei ole kovinkaan yleistä ja minusta tuo vaikuttaa enemmän Jimi Hedrix tyyliseltä kitaroiden polttamiselta. Hevi/Heavy on erittäin laaja alue joka saattaa välillä ola erittäin melodista ja välillä taas örinää(vihaan tätä). Otetaan Esimerkki:
 Iron Maiden on heavy bändi ja se soittaa varsin erinomaista musiikkia jossa ei öristä, ei polteta tai lyödä pirstaleiksi kitaroita jne. Katso vaikka Youtubesta The Trooperin, Number of the beastin tai Run to the hillssin video jos et muuten usko. Ja minusta et ole perehtynyt aiheeseen kovinkaan paljoa jos alat väittämään tuollaista, sillä tuo on enemmän 60-70 luvun narkkari rockkareiden tyyliä ei heavy bändien ja nyt kun kyseessä on sentään ehkä kaikkien aikojen kovin ja menestynein Heavy bandi.

Jos väität noin niin minähän voisin väittää, että kaikki tanssimusiikki on aivottomien tusina artistien tietokoneella tekemää renkutusta jossa on yhtä paljon taitoa kun vaikka minun kitaran soitossanni. Aika karkeaa ja kapeakatseista, eiko vain?

Minusta on typerää ja hölmöä puhua tietäväisenä asioista joita ei tunne, samaa mieltä sinä voisit olla muiden J-rock ja J-pop mielipiteistä joita he täällä jakelevat tajuamatta asiasta sen enempää tai yhden biisin kokemuksella. Minuun J-rock tai J-Pop eivät iske mutta en tyrmääkkään niitä avokädellä ilman perehtymistä saati sitten tule valittamaan tänne että se olisi typerää kimittämistä.

-Kin-

[Hippogriff]

En voi sietää Heavy/metal tyyppistä musiikkia. Enkä tajua miten sellaista voi kukaan muukaan kuunnella, mutta makunsa kullakin. Toki kunnioitan tämäntyylistä musaa soittavien bändien hankkimasta menestyksestä (esim. Iron maiden), mutta itse en kuuntelisi tällaista musiikkia vaikka miten maksettaisiin. Varsinkin tällainen lavalla hyppeleminen ilman paitaa ja kitaran hakkaaminen maahan ja heviletin heilutus vaikka nyt jonkun bändin keikalla on minusta vastenmielistä. En tajua mikä noissa viehättää yleisöä. Eikös se tee bändin jäsenistä jokseenkin naurettavia?

[Rainmaker]

En voi sietää Heavy/metal tyyppistä musiikkia. Enkä tajua miten sellaista voi kukaan muukaan kuunnella, mutta makunsa kullakin.

Minäkin voisin sanoa, etten tajua, miten kukaan voi kuunnella poppia/rappia/iskelmää/mitä tahansa, mutta en sano, koska se on minusta vähän hölmöä - kaikilla on oma makunsa ja hyvä niin.

Varsinkin tällainen lavalla hyppeleminen ilman paitaa ja kitaran hakkaaminen maahan ja heviletin heilutus vaikka nyt jonkun bändin keikalla on minusta vastenmielistä. En tajua mikä noissa viehättää yleisöä. Eikös se tee bändin jäsenistä jokseenkin naurettavia?

Siis tuon lavakäyttäytymisenkö takia et pidä metallista, vai? Täytyy sanoa, että viestistäsi ilmenee tiettyä tietämättömyyttä ja stereotypioita. Minä olen raskaan musiikin ystävä ja käynyt niin monella keikalla ettei niitä laske erkkikään, eikä yksikään soittaja/laulaja ole koskaan tullut lavalle paidattomana tai hakannut kitaraa maahan. Lettiä he toki heittävät, mutta siinä ei mielestäni ole mitään väärää tai vastenmielistä. Ja tukan heilutus ei kyllä tee bändiläisistä yhtään sen naurettavampia kuin esimerkiksi takamustaan ja rintavarustustaan musiikkivideolla heiluttavaa poppiprinsessaa.

[Hippogriff]

Rainmaker,

ymmärsit väärin, anteeksi jos muotoilin sanani huonosti. En todellakaan tarkoita että jokainen metallibändi tekisi sellaista. Ja ehkä tuo vastenmielistä on vähän liian jyrkkä sana, mutta parempaakaan en keksinyt. Ja kuten jo sanoin, en tarkoita että jokainen metallibändi tekisi niin, sillä metallihan on laaja musiikkialue, ja tarkoitin viestilläni lähinnä tätä rankempaa metallia soittavia bändejä. Ja mikäli vihjailit jotain, että pitäisin sen enemmän takamustaan heiluttaveista poppareista, niin voin sanoa suoraan että en.

[Flydream]

Onhan se aika huvittavaa, että jos joku tulisi tänne haukkumaan rappia tai poppia, ei kukaan sanoisi mitään, mutta heti kun joku sanoo jonkun poikkipuolisen sanan rockista/metallista/hevistä, niin kaikki HEVARITH!!1 ja roggarit hyökkäävät heti puolustamaan. Säälittävää.

ps. minun tunnukseni saa poistaa

[Rainmaker]

Onhan se aika huvittavaa, että jos joku tulisi tänne haukkumaan rappia tai poppia, ei kukaan sanoisi mitään, mutta heti kun joku sanoo jonkun poikkipuolisen sanan rockista/metallista/hevistä, niin kaikki HEVARITH!!1 ja roggarit hyökkäävät heti puolustamaan. Säälittävää.

Ai siis on säälittävää keskustella ja väitellä? Minusta on tylsää, jos ihmiset käyvät vain listaamassa inhokkejaan, ja sitten niistä ei saa edes keskustella, koska se on heti jonkun mielestä säälittävää. Minusta on ihan ok jos joku ei pidä jostain genrestä - sitten ei vain pidä ja sille ei voi mitään, mutta se pitäisi tuoda ilmi viestissä, eikä selittää jotain yhtyeiden lavakäyttäytymisestä. Ja totta kai ihmiset haluavat puolustaa asioita, joista pitävät, enkä näe siinä mitään säälittävää.

[Hippogriff]

Onhan se aika huvittavaa, että jos joku tulisi tänne haukkumaan rappia tai poppia, ei kukaan sanoisi mitään, mutta heti kun joku sanoo jonkun poikkipuolisen sanan rockista/metallista/hevistä, niin kaikki HEVARITH!!1 ja roggarit hyökkäävät heti puolustamaan. Säälittävää.

Tietääkseni täällä saa ilmaista mielipiteensä kuka vain. Minusta on vain hienoa, että ihmiset pitävät erilaisesta musiikista, olkoon se sitten räppiä, poppia tai heviä.

Noh, jos nyt kuitenkin tarkoitit juuri näitä "rankkoja" bändejä, kuten esim. joku Slayer tai Testament, niin älä hakeudu sellaisen metallimusiikin pariin, suosittelen power metallia, koska siinä ei esiinny örinää, rankkoja sanoituksia eikä se ole kovin raskastakaan. Ehkäpä metallimusiikin kaikkein kevyin muoto speed metallin lisäksi.

Kuten jo totesin toisessa viestissäni, tarkoitin sanomisillani juuri näitä rankempaa heviä soittavia bändejä. Kevyttä metallia vastaan minulla ei ole mitään, oikeastaan jotkut sellaista musiikkia soittavat bändit ovat jopa mielestäni hyviä.

// Ylipitkä lainaus poistettu. -Suru

[Graveheart]

Onhan se aika huvittavaa, että jos joku tulisi tänne haukkumaan rappia tai poppia, ei kukaan sanoisi mitään, mutta heti kun joku sanoo jonkun poikkipuolisen sanan rockista/metallista/hevistä, niin kaikki HEVARITH!!1 ja roggarit hyökkäävät heti puolustamaan. Säälittävää.

Miten on säälittävää puolustaa jotain mistä pitää, varsinkin jos osaa perustella asiansa? Minusta kyse ei ole siitä ettei metalliväki kestä kritiikkiä vaan siitä että muiden tyylilajien kuuntelijat eivät vaikuta yhtä kiinnostuineilta aiheesta. Aktiivisia keskustelijoita ei tulisi moittia siitä etteivät muut näytä ottavan musiikkiaan yhtä vakavasti.

Itse ihmettelen kuinka paljon täälläkin jotkut antavat ulkomusiikillisten seikkojen kuten lavakäyttäytymisen vaikuttaa itse musiikkiin. Sitähän ensisijaisesti tulisi kuunnella eikä katsella ja pitää ulkonäöt ulkonäköinä sekä imagot imagoina ja niin edelleen. En toki itsekään kannata esimerkiksi kitaroiden romuttamista konserteissa, koska sellainen vieraannuttaa ihmisiä pois musiikin luota enemmän kuin houkuttelee uusia kuuntelijoita. Sitä ymmärrän vielä vähemmän.

[Hippogriff]

Itse ihmettelen kuinka paljon täälläkin jotkut antavat ulkomusiikillisten seikkojen kuten lavakäyttäytymisen vaikuttaa itse musiikkiin. Sitähän ensisijaisesti tulisi kuunnella eikä katsella ja pitää ulkonäöt ulkonäköinä sekä imagot imagoina ja niin edelleen. En toki itsekään kannata esimerkiksi kitaroiden romuttamista konserteissa, koska sellainen vieraannuttaa ihmisiä pois musiikin luota enemmän kuin houkuttelee uusia kuuntelijoita. Sitä ymmärrän vielä vähemmän.

Mikäli tarkoitit "noilla joillakin" mm. minua, en ole väittänyt että lavakäyttäytyminen vaikuttaisi musiikkiin. Totesin vain että en ymmärrä mitä järkeä siinä on.

[Aiëdaíl]

Olen löytänyt suurimman inhokkini: Ruotsinkielinen rap. Ennen kuin vedätte hätäisiä johtopäätöksiä: Kyllä, puhun ihan kohtuullista ruotsia, ei, en pidä sitä pakkopullana. Minun korvaani se ei vain ole niin soljuvaa tai kuulosta todella kauniilta. Räppi ei ole koskaan iskenyt minuun, sävelkorvani ei saa erityistä mielihyvää puheesta yksinkertaisen rytmin päällä. En tuomitse musiikkia genren perusteella, mutta ruotsiksi räppääminen ei vain kuulosta minusta hyvältä.

[Asphyxiation]

Hmm. Vaikea sanoa mitään, sillä pidän lähes kaikenlaisesta musiikista, oopperasta purkkapoppiin :'D

Mutta jos minua oikeasti ällöttää, niin jazz ja blues. En vain voi kuunnella niitä, niissä ei ole mielestäni mitään hienoa. Tietysti kukin saa tykätä mistä tykkää, mutta oikeasti, minä en ainakaan vain pysty kuuntelemaan sitä. Tekee mieli tunkea sormet korviin ennen kuin biisi ehtii alkaakaan.

[Valeriana]

En itse ole yhtään innostunut Jazzista levyllä, mutta kun joskus olen kuullut sitä livenä, minusta se kuulosti aika hienolta ja tuli sellainen tunne että kunpa osaisi itse tehdä tuon.

[puolipro]

EN SUOSITTELE VIESTIÄNI RAP/HIPHOP, LOVEXIN TAI MADONNAN MUSIIKIN RAKASTAJILLE !

RAPRAPRAP HIPHOPHIPHOPHIPHOP = iuiuiuiuiuuu

Elikkäs rap-musiikki ja hiphop tekevät tuskaa korvilleni. (tässä vaiheessa sanon ainoan kappaleen joka sitä EI tee: Eminem - Mockingbird, ja sekin siksi että IHANAT sanat)
 En ole ikinä innostunut räpätyistä lauluista, ehkä sellaisista jossa osittain räpätään ja osittain lauletaan. Se ei ole laulamista, joten miksi se pitää sitten tunkea kappaleisiin/lauluihin? Ja hyvin moni räpätty laulu muistuttaa paljolti toista. Instrumentteja (tässä tapauksessa elektroniikka laitteet ym) ei ole paljoa, eikä niillä voi luoda mitään 'aitoa' kamaa. (ja minulle aivan sama mitä ihmiset ovat mieltä mielipiteestäni, mutta se pysyy)

Sitten toinen: Lovex.

Voi järki, Theon (olikohan edes mutta kuitenkin) ei osaa laulaa, hän osaa rääkyä. Anteeksi, se saattaa olla vähän ankarasti sanottu mutta se on totta. Nimestäkin tulee mieleen joku pissisjuttu koska nimen lopussa on 'x' -kirjain. Kappaleet kuulostavat toisiltaan, yhtä sekasotkua. Mieluummin joku kehno rap-kappale kuin tämä radiosta.

Kolmas: (nykyinen) Madonna.

Jotenkin alkaa vaikuttaa siltä että Madonna on joko ahne, tai sitten vain pitää suosiosta (tai molempia) ja yrittää pysyä pinnalla. Nykyinen musiikki on juuri sellaista 'listahitti' -ainesta, joka vaikuttaa pakolta sinne tungettua. Entinen Madonna on ihan ymmärrettävä, sehän oli silloin 'uutuus' mutta nyt Madonna matkii muita eikä toisinpäin. Kyllä, myönnän että en pidä Madonnasta arvuuttelujen takia, mutten myöskään musiikin.

/enkä voisi olla enempää samaa mieltä Azuran kanssa.

[Spider]

Okei, minut saa teurastaa tästä, oi Gwen Stefanin fanit.

Itse en yksinkertaisesti voi sietää Gwen Stefania tai No Doubtia. Joudun kuuntelemaan tätä kamalaa musiikiksikin kutsuttua ulvontaa n. 24/7 kiitos siskoni. Jokainen kappale kuulostaa samalta, Stefanin ääni ei sovi läheskään kaikkiin kappaleisiin, se rääyntä! Ja vielä se, että musiikki on niin älyttömän miksattua. Olen kuullut tasan yhden hyvän kappaleen Stefanilta (Sweet Escape, vaikken yleensä niin kevyttä musaa kuuntelekaan) ja yhden siedettävän (Wind it up). Kun ensimmäistä kertaa kuulin Gwen Stefanin äänen livenä (vaikkakin siskon kännykästä) oli sellainen OMFGWTF??!?!? -kohtaus. Se kuulostaa ihan erilaiselta (=paremmalta kuin levyllä, ei silti hyvältä). Livenä ääni on paljon matalampi ja *Shock!* se ei edes pysy omien kappaleidensa tahdissa, eikä ääni kuulu mikin kanssakaan vaikka se levyillä tunkee korvista sisään, vihloo hammasjuurissa asti ja kaiken lisäksi jää päähän soimaan.

Toinen jota inhoan on melkein kaikki iskelmä. (Melkein siksi etten ole kuullut läheskään kaikkea iskelmää, enkä kyllä erityisemmion haluaisikaan) Kaikki kappaleet on toistensa kopioita, laulajat ei edes useimmiten kirjoita kappaleitaan itse, eikä niillä kappaleilla ole mitään merkitystä!!! Vai mikä syvällinen viesti voi muka olla kappaleella jossa hoilataan kerta toisensa jälkeen viiden minuutin ajan: "Rakkautta täääääääää on vaain, kai siitä liiiiiiiiiiiiiiiiiikaaaaa saa-a-iin, sä olon oudon teit mun järjen veit minut muutit kokonaan! Oudointa tässä on, että rakastin pienenä Anna Erikksonia *oksentaa*. En muuten olisi uskonut, että muistan vieläkin ton kappaleen sanoitukset. Toisaaltaa siinä on niin yksinkertainen sävel että... Samasta syystä en voi sietää useimpia pop-laulajia.

[puolipro]

Äääää!!!!
Kiduttaa ajatellaki sellasta kauheeta rääkynää, siis raskasta metallia tai yksinkertasesti sellasta missä vaan rääytään. Esimerrkinä tästä Alesana ( ÄÄÄÄ!!!!).

Mielenkiinnosta kysyn, miksi se 'kiduttaa' se 'rääyntä'? Se on itseasiassa hyvin tunteikasta musiikkia:>  Alesana jos on kyseessä, oikeampi termi on screamo(:

[Debra]

Minä en voi sietää sellaista örinämusiikkia, jossa laulaja lähinnä karjuu ja rääkyy. Mitä musiikkia se sellainen on? En osaa nimetä yhtäkään bändiä, sillä vältän kuuntelemasta kyseistä musiikkia. Korvia on särkenyt kun sellaista on pitänyt joskus kuulla.

Yksi inhokkibändeistäni on Teräsbetoni (hyi), ja menivät vielä nolaamaan Suomen Euroviisuihinkin.. Voiko sellaisia liekkikuvioisiin nahkavaatteisiin sonnustautuneita tyyppejä ottaa tosissaan? Ja ne laulun sanatkin (Olkoon myrsky sekä viima ja tuvassa lämmin kamiina jne.) olivat huonot. En tykkää. Yih. He ovat naurettavia.

Noo, ei tule muita bändejä mieleen, joita vihaisin, mutta inhoan myöskin sellaista väkisin tehtyä jumputusmusaa, jossa sanoitus on jotakin todella pinnallista vailla mitään järkeä. Sanoissa pitää olla asiaa.

[summershine]

Minä en voi sietää sellaista örinämusiikkia, jossa laulaja lähinnä karjuu ja rääkyy. Mitä musiikkia se sellainen on? En osaa nimetä yhtäkään bändiä, sillä vältän kuuntelemasta kyseistä musiikkia. Korvia on särkenyt kun sellaista on pitänyt joskus kuulla.

Yksi inhokkibändeistäni on Teräsbetoni (hyi), ja menivät vielä nolaamaan Suomen Euroviisuihinkin.. Voiko sellaisia liekkikuvioisiin nahkavaatteisiin sonnustautuneita tyyppejä ottaa tosissaan? Ja ne laulun sanatkin (Olkoon myrsky sekä viima ja tuvassa lämmin kamiina jne.) olivat huonot. En tykkää. Yih. He ovat naurettavia.

Höhö, olin ihan samaa mieltä vielä 17-vuotiaana. :D Tuohon ekaan kohtaan. Never say never. :D Tosin en minä noita harvoja karjumismusiikkeja sanoisi ihan örinäksi, mutta Finntroll ja Opeth <3 (Ei nyt sitten tartte vetää hernettä nenään, että yritän sanoa että oot väärässä sun muuta, tuli vaan oma itteni pari vuotta sitten niin vahvasti tuosta mieleen. :D)

Ja Teräsbetonia ei ole tarkoituskaan ottaa tosissaan. ;) Eivät he itsekään ota itseään tosissaan. Ei nyt sillä, että itsekään kovin suuri fani olisi. :D Minusta  tuon bändin biisien laatu lähinnä kusee.

[Ihmeolio]

Minä en voi sietää Tea Hiillostetta. Se on vaan jotenki tekopirteä ällötys, ja laulut on ärsyttäviä. Varsinki Tytöt tykkää!! Kamala biisi... yäk... En vaan kestä sitä tyyppiä, ne inhottavat laulut jää oikee kivasti päähän soimaan ;((

Toinen mitä inhoan on iskelmä. Ärsyttävän imeliä ne niiden rakkausbiisit. Hhyi! Anne Mattilan Tyynyyn jäljet jää on kamala biisi, se jää heti päähän soimaan ja sitte sitä ei enää saa pois! Tai minä en ainakaa saa :D Ja inhoan sitä Enkeleitä onko heitä e_e En ole kovin hyvä perustelemaan miksi näitä inhoan mutta ne on muutenki minun mussiikkityylin vastakohtia. Fall Out Boy tai Sonata Arctica ei oo ihan sama asia ku Tea Hiilloste tai iskelmä :DD

[Gretel]

Minulle musiikissa sanoituksilla on hyvin tärkeä osa, ja ne koskettavat kaikista eniten. Siksi inhoan sellaisia turhanpäiväisiä renkutuksia, jossa hoetaan yhtä ja samaa lausetta monta minuuttia, ja taustalla jumputtaa yksitoikkoinen rytmi.
Suomenkielinen rap- musiikki on jotenkin sellaista, että se saa aikaan aivan uskomatonta myötähäpeää, rap-musa ei kyllä oikein iske millään muullakaan kielellä. Pari biisiä on tehnyt poikkeuksen, mutta sanojen jankkaaminen, kirosanat, turha jauhaminen... En saa niistä kappaleista mitään irti.

Liian raskas musiikki ei myöskään kolahda. Liiallinen ärjyminen ei vaan oikein sovi tämän tyttösen korville, koska mieluiten kuuntelen kaunista ja koskettavaa musiikkia, sellaista, joka saa välistä kyyneleet silmiin. Ja vaikka tällaisilla "ärjyntäbändeillä" olisi miten hyviä sanoituksia tahansa, ne eivät pääse oikeuksiinsa jos vain huudetaan.

Massamusiikki ärsyttää. Nykyisin kun avaa radion tuntuu, että kaikki kappaleet ovat samanlaisia, ja se on harmi. Yksillöllisyys ja persoonallisuus on tärkeää kaikessa, eikä koko touhussa ole mitään järkeä, jos kukaan ei erotu edukseen. Pidän omaleimaisista bändeistä ja artisteista, ja ns. "teinimusan" takia jää radio useimmiten kiinni.

[Azura]

Olen odottanut kauan, että saan sanoa tämän !

Katy Perry on yksi nimi, joka tulee vain mieleen heti, kun mietin vastenmielistä musiikkia. Katy on kyllä menestynyt ja kaikkea, mutta oikeasti, en voi vaan sietää niitä kappaleita! Koulussa meinaa mennä hermot joka ikinen päivä kun joku soittaa tai laulaa I kissed a girliä tai käytävällä soi YOURE HOT AND YOURE COLD YOURE YES AND YOURE NO ja vielä kaupan päälle FIGHT ME, BREAK UP, KISS ME, MAKE UP? Mitä järkeä noissa sanoituksissa oikeasti on?! :D Joidenkin mielestä noissa voi kenties oikeasti ollakin jotain hienoa, mutta minusta tuntuu vain siltä, että on yritetty änkeä vastakohtia ja rimmaavia sanoja samaan biisiin aivan liikaa. Koko renkutuksesta tulee vain mieleen joku lasten opetusvideo missä meille opetetaan vastakohtia. Hohhoijaa. En oikein ymmärrä, miksi Katy on osakseen niin suuren suosion saanut, sillä en erityisesti pidä laulajan äänestäkään.

Ja sitten nämä tusinapopparit- hopparit- räppärit yms. Mm. Flo-rida mikälie se nyt olikaan ei ole koskaan ollut mieleeni, ja kyllä se käy hermoille kun koko päivän soi päässä YOU SPIN MY HEAD RIGHT ROUND RIGHT ROUND ja muutenkin, nämä Lady Gagat yms. tuntuvat tekevän musiikkiaan vain rahasta, enkä Lady Gagallakaan pidä oikein muista biiseistä kuin Pokerfacesta, vaikka sekin käy hermoille monta kertaa putkeen soitettuna. Joillain näistä suosituista tämän hetken tähdistä on tosiaan hyviä biisejä, mutta tunnen, että jotkut ovat todella yliarvostettuja.

En myöskään koskaan ole erityisemmin pitänyt kantrista. Jotkut kantritähdet kuten mm. LeAnn Rimes ja Dolly Parton ovat vielä hyviä, ja LeAnn on itseasiassa yksi suosikkiartisteistani, mutta sellainen maajussikantri jossa pitää kaiken aikaa rämpyttää jotain himputin banjoa ja kiljua sitä jiihaata sinne väliin käy kyllä niin hermoille. Cowboy-musiikkia. :D Ehkä jotkut saattavat tykätäkin tästä, mutta minun musiikkilajini kantri ei ole.

[Leung]

Vihaan kaikenlaista hirveetä heviä, sellasta oikeen raskasta, missä joku vinguttaa bassoo/sähkökitaraa ja karjuu vähän väliä koko biisin ajan. Tuskaa korville :DDD Ei jotkut iskelmät oo ollenkaan niin pahoja, kun tollanen karjunta :D Vaikka en iskelmääkään koskaan kuuntele, mutta kyllä mä niitäkin kappaleita tiedän. Myös useet suomi-räppi kappaleet on ihan kauheita tai monet "purkkapoppi" kappaleet, vaikka niitäkin on ihan hyviä, enkä ees tiiä mitkä kaikki luetellaan sellasiksi :D

[Lonkero]

Ei hevi ole hirveää =D


Paattuneena hirveän korinahevin kuuntelijana vihaan tietenkin yli kaiken kaikkea räppiä hip hoppia ja tusinapurkkapoppia ja kaikkea noiden väliltä. Kun kuuntelee näitä kesähittisuomiräppi-hirvityksiä tekisi mieli potkaista laulajaa silkasta myötähäpeästä niskaan. Vaikka örinähevi onkin lähellä sydäntäni löytää niidenkin joukosta jos jonkinlaisia hirvityksiä jotka menevät paikoitellen jopa pahemmaksi kuin nämä räpit. Ja sitten nämä emopunkkiviilsnyyh-yhtyeet saavat oksennusreaktion aikaan melko nopeasti, en ole pystynyt kuuntelemaan yhdeltäkään emoyhtyeeltä kokonaista kappaletta.

[koete]

Mä en aina välillä tajua, mikä kaikilla on räppiä vastaan. Siis en nyt tarkota, että mulle tarttis sitä tulla perustelemaan tai muuta, kunhan nyt näin yleisesti mietin. Ja mua ei haittaa vaikkei kaikki siitä tykkääkään.
Ihan yhtälailla itte inhoan heviä ja itse asiassa yhden ihmisen kanssa meillä oli aika mielenkiintonen keksustelu hevistä ja räpistä. Oikeesti, ei todellakaan haukuttu niitä, keskusteltiin järkevästi. Ja se oli musta todella mielenkiintosta, useilla keskustelualueilla nää jutut menee yleensä siihen, että toinen sanoo mielipiteensä, ei perustele sitä yms. Ja sitten toinen tulee sanomaan oman mielipiteensä ja sitten ne rupee tappelemaan siitä kumpi onkaan parempaa, mutta kumpikaan ei perustele. Tietysti löytyy ihan järkeviäkin ihmisiä, jotka osaa keskustella.

Kuitenkin, itse siis inhoan sitä oikein raskasta heviä, örinää, mölinää, miten nyt itse kukin sen haluaa ilmaista. Mä olen enemmän niitä ihmisiä joiden täytyy aina saada selvää kaikista sanoista, ymmärtää niiden merkitys yms. Sitten taas sitä vähän kevyempää heviä mulla ei oikeastaan ole mitään vastaan, en vain kuuntele sitä. Kyllä mä olen kuullut muutaman hyvän hevikappaleen, ne eivät vaan iskeneet ihan hirveästi enkä niitä sen enempää ole kuunnellut. Uskon kyllä, että jos joku suosittelisi niin saattaisin kuunnella.

Lisäksi inhoan sitä massamusiikkia tai purkkapoppia. Omasta mielestäni ne ovat oikeastaan ihan sam asia. Tätä mä en osaa niin hirveästi perustella. Ne on vaan jotain mitä en pysty kuuntelemaan. Paitsi jos joku Antti Tuiskun tms. kappale tulee radiosta kuuntelen sen kyllä. En siis oikeastaan inhoa mitään musiikkia niin paljoa, etten pystyisi sitä radiosta kuuntelemaan. Kyseistä musiikkia en sitten vaan lataa koneelle tai osta levyjä tms.

Niin, eipä mulla oikeastaan ole muuta mitä mä inhoaisin niin hirveesti. Iskelmääkin tykkään kuunnella välillä, en kuitenkaan kovin usein,. Äitin kanssa autolla ajaessa sitä tulee kuunneltua oikeastaan, muttei yleensä muuten. Jä näissäkin on poikkeuksia, siis mikään tangomusiikki ei muhun iske.

[Viridis]

No, itte en kyllä oikeen kestä semmosta rääkymisheviä, melkeen kaikista muista musiikkilajeista löydän jotain kivaa. Niin, ja unohdin laittaa perustelut, eli koska yleensä musassa pidän eniten melodiasta ja sen korostamisesta ja joskus edellä mainitsemastani musasta voi olla sitä vaikea löytää.

//Srutu yhdisti peräkkäiset viestit. :)

[summershine]

Hmm, mitäköhän tarkalleen meinaat rääkymismetallilla? Meinaan aika moni metallilaulaja kyllä voidaan luokitella rääkymiseen, riippuen miten kukin sen rääkymisen käsittää. ;)

Meinaatko nyt sitten esimerkiksi death-metallia, jossa lähinnä karjutaan eikä ole puhtaita vokaaleja?

[Viridis]

Joo, siis en oo kauheesti hevin eri haaroihin perehtynyt, mutta just semmonen death-metalli missä lähes koko biisi on joko rääkymistä, tai kitaran/basson rääkkäämistä.
Toisaalta melodista heviä en ole koklannut ja se ehkä saatais mennäkkin...

[pikkuleipä]

Oikeastaan ainut musiikki mitä en voi sietää, on suomenkielinen räp. Ei vain kolahda, ja jos totta puhutaan, en pysty kuunnella sitä.
Taustalla on aina sitä samaa koneella tehtyä pimputusta ja sanat! Mä nyt vähän yleistän tässä, mutta ainakin radiossa soineissa suomenkielisissä räp biiseissä on mun mielestä ihan järkyttävät sanat.
Esimerkkinä Cheek: siis ei, ei, ei! Ihan älytöntä leijumista, ainakin tulee selväksi, että jätkä rakastaa itseään. Jos hän oikeasti on mukava tyyppi, niin miksi sitten kirjoittaa tuollaisia sanoituksia, ellei sitten nesteet ole pahasti hatussa?
Elastisen biisit samaa luokkaa, ei yhtä itserakasta, mutta sinne päin. Ja Elastisen ääni on jotain niin kauheaa, ei kuulosta mun korvissa yhtään hyvältä.
Lisäksi kaikki kuulostaa ihan samalta. En tykkää.
Englanniksi laulettu räp on siedettävämpää, mutta en mä sitäkään mielelläni kuuntele. Jotenkin tuntuu siltä, että jokainen tummaihoinen amerikkalainen mies, joka osaa vähän laulaa, saa levytyssopimuksen. Ja samaa sheibaa tulee siltäkin.

Voin vielä kertoa, että kun on hieman enemmän kuunnellut noita "rääkymishevejä" ynnä muita sellaisia, niihin tottuu ja niistä oppii pitämään. Screamo on aika vapauttava musiikkigenre. Voi vaikka karjua mukana, jos siltä tuntuu.

[Dragonfly]

Räppiä. Ei kiesus, siitä on musiikki kaukana. Hyi sanonkomikä jotain Cheekiä tai Pikku G'tä. Ärsyttää kun tällaiset 10-11 -vuotiaat pojat (ja miksei tytötkin) hehkuttavat, kuinka Cheek osaa laulaa. Ja hitot, koko järkä ei ole laulamisesta kuullutkaan. Tuossa pari päivää sitten kuulin koulun aamunavauksessa Pikku G'n kappaleen ''Romeo ja Julia'' (noinko se nyt kirjoitetaan) ja sanon että oli niin jumalatonta roskaa, etten ole mitään niin kamalaa ikinä kuullutkaan.

Jos pitäisi valita, katsoisin varmasti koko päivän mielummin Kauniita ja rohkeita, kuin kuuntelisin räppiä.

[Azura]

Hyi sanonkomikä jotain Cheekiä tai Pikku G'tä. Ärsyttää kun tällaiset 10-11 -vuotiaat pojat (ja miksei tytötkin) hehkuttavat, kuinka Cheek osaa laulaa. Ja hitot, koko järkä ei ole laulamisesta kuullutkaan.

Voi vitsi, tuota on niin pakko kommentoida. Miten en voinut mainita Cheekiä aiemmassa viestissäni? Siinä on oikeasti... no sanotaanko, että maailman kusipäisin wannabe. Ylikasvanut teini, jolla on sitä pissaa niin paljon päässä, että hän laulaa kaikissa biiseissään itsestään. En ole tuota Romeota ja Juliaa kuullut, mutta veikkaan että siinäkin hän esittää Romeota. -.- Mielestäni Cheekin 'Liekeissä' oli vielä ihan menevä biisi, sillä siinä vaiheessa äijä ei ollut tajunnut kuinka hyvä tyyppi hän tosiaan on, mutta nykyään kun kuuntelen Cheekiä, kyllä aikamoinen inhon aalto sieltä tulee. Mielestäni surkein biisi Cheekiltä tähän mennessä on Jos mä oisin sä - ei hitto mitä itserakasta roskaa. Oletteko nähneet, mistä siinä biisissä oikein lauletaan? Iso-fruide Cheekistä, joka käyttää viisitoistavuotiaiden lätsää ja rakastaa itseään niin, että voisi jopa olla itsensä kanssa. Tässä on linkki sanoihin. Tuo on minusta oikeasti jo provosoivaa musaa :D Yrittääkö Cheek oikeasti kaikista pojista pikkufruideja ja tytöistä pikkupissiksiä? :DD

En myöskään erityisemmin pidä Fintelligensistä, vaikka on se vähän viisaampaa musaa kuin Cheekin itserakas, itseääntoistava renkutus. Varsinkin Fintelligensin Miljoona on hiukan... omituinen biisi. Jätkä siinä laulaa siitä, kuinka hänelle raha ei ole tärkeää, mutta minusta tuo on silti jotenkin tekopyhän kuuloista. Enkä oikeasti voi sietää tuota slangia. -.- (Kertosäe tosin on ihan hyvä läppä, tehtiin siitä siskon kanssa kiva... tanssiesitys. xD)

[loorry]

Black Metal tai no en oo varma onks se just BlackMetallia, semmonen musiikki jokatapauksessa missä öristään ja yritetään soittaa ilmeisesti mahollisimman nopeesti ja kovaa kaikkia instrumenttejä. Taitoo varmasti vaaditaan mutta mun korvaan se ei kovinkaan kivalta kuulosta.
Muuten mä oon kyllä aika suvaitsevainen musiikin suhteen. En inhoo montaakaan biisiä. Tosin oon myös aika valikoiva sitten sellasista mitä oikeesti jaksan kunnolla fiilistellä.

Sitten toiseen asiaan mikä mua todella tällä keskustelu palstalla on ärsyttänyt: Tiedän kyllä, että täällä saa vapaasti haukkua kaikkia artisteja ja musiikki tyylejä mitä tykkää, mutta silti. Tosi monet on täällä ihan rehdisti suunnilleen väittänyt että räppi ei ole musiikkia eikä siihen tarvii minkäänlaista taitoa...pliiis....Miten te perustelette sen?
Siinä on rytmi, melodia, sanotukset: Jotkut artistit käyttää bändiä taustojen tekemiseen. Henkilö, joka väittää, että sama kun ölisis klassisen päälle(JOO O joku tosiaan väitti näin) ei tosiaankaan hirveesti räpistä tiedä. Räppääminen: Siihen tarvitaan rytmi tajua.Mä uskaltaisin väittää, että jokainen räppäri tekee myös itse sanotukset omiin kappaleisiinsa. Sanotuksissa on tärkeetä, että niissä on nokkelia juttuja ja taidokkaita monimutkasia riimittelyjä. Aika monissa hiphop biiseissä mitä radiosta tulee niin ei ehkä ole niin järkeviä sanotuksia. Mutta ei se silti niin ole, että nekin artistit ois saanu kappaleensa sinne radion soitto listoille ilman työtä. Ihan oikeesti mä nään punasta ku nään viestejä joissa väitetään tollasta!

[Odoshi]

Jos muutamia bändejä/artisteja poimisi tästä inhoan-tätä-musiikkia listasta niin varmasti kärkeen nousisi Cheek. Inhoan räppiä/hip hoppia, en ole koskaan pitänyt sitä musiikkina. Minulle räppi on vain pitkä litaania sanoja, puhetta josta ei saa minkäänlaista otetta ja mikä pahinta se ei edes kuulosta hyvälle. Cheek, teinien idoli räppäri täynnä itseään (HUOM. vain minun mielipiteeni), jonka ainuttakaan kappaletta en ole voinut kuunnella kokonaan ilman että todella on hakkaa päätä seinään-fiilinki. Sama koskee myös lähes jokaista muuta räppi biisiä, en pidä niiden sanoituksista, en myöskään saa niistä kunnolla selvää. En vain pysty pitämään tätä musiikin haaraa musiikkina.
Tähän päätä seinään osioon kuuluu myös tälläiset rasittavat kimittävät naislaulajat, joiden sanoitukset kirjaimellisesti kuseevat, laulu kuulostaa kamalalle, tekaistulle piipitykselle. En pidä, en sitten pidä ollenkaan. Tälläinen biisi on esimerkiksi Chisu - Baden baden jos tuo nyt oli se, kyyneleet lähetetään jonnekkin plaa-plaa biisi? DD:
Se on aivan kamala, tuolla naisella on vain jotenkin niin hirveä laulu ääni, sanoitukset...en saa niistä mitään otetta tai tunnetta. Päätä seinään ja sitärataa kaverit. Ja kaikki tämän tyyliset kappaleet, EIKIITOS.

[loorry]

Jos muutamia bändejä/artisteja poimisi tästä inhoan-tätä-musiikkia listasta niin varmasti kärkeen nousisi Cheek. Inhoan räppiä/hip hoppia, en ole koskaan pitänyt sitä musiikkina. Minulle räppi on vain pitkä litaania sanoja, puhetta josta ei saa minkäänlaista otetta ja mikä pahinta se ei edes kuulosta hyvälle. Cheek, teinien idoli räppäri täynnä itseään (HUOM. vain minun mielipiteeni), jonka ainuttakaan kappaletta en ole voinut kuunnella kokonaan ilman että todella on hakkaa päätä seinään-fiilinki. Sama koskee myös lähes jokaista muuta räppi biisiä, en pidä niiden sanoituksista, en myöskään saa niistä kunnolla selvää. En vain pysty pitämään tätä musiikin haaraa musiikkina.
Tähän päätä seinään osioon kuuluu myös tälläiset rasittavat kimittävät naislaulajat, joiden sanoitukset kirjaimellisesti kuseevat, laulu kuulostaa kamalalle, tekaistulle piipitykselle. En pidä, en sitten pidä ollenkaan. Tälläinen biisi on esimerkiksi Chisu - Baden baden jos tuo nyt oli se, kyyneleet lähetetään jonnekkin plaa-plaa biisi? DD:
Se on aivan kamala, tuolla naisella on vain jotenkin niin hirveä laulu ääni, sanoitukset...en saa niistä mitään otetta tai tunnetta. Päätä seinään ja sitärataa kaverit. Ja kaikki tämän tyyliset kappaleet, EIKIITOS.

En oikeesti ihan ymmärrä, että miten et voi pitää Rappia/Hiphoppia musiikkina. Siinähän kuuluu selkeesti soittimien äänet, rummut ja kaikki muut systeemit.Okei niissä ei lauleta(tai no kyllä niissä joissain lauletaankin) mutta kuitenkin "soitetaan suuta" musiikin tahtiin.Ymmärtäisin kyllä jos pitäisit sitä huonona musiikkina mutta, miten et voi pitää sitä musiikkina ollenkaan? Se ei kato oo enää ees mikään mielipidekysymys vaan se on ihan faktaa, että se on musiikkia.On mullaki aika monia kappaleita mistä tulee "päätäseinään" fiilis, mut ei tulis mieleenkään väittää, että: tää ei oo musiikkia. Otan ehkä liian vakavasti tälläset väitteet, mutta ku mun mielestä noin vaan ei voi sanoo.   

[Toujours pur]

Räppi on runonlausuntaa musiikin tahdissa, ja hirveää semmoista. Siinä tarvitaan taitoa jne, mutta en voi kuitenkaan kestää sitä. Ei vain ole minun juttuni. En voi sietää ollenkaan. Yleensä tekee mieli juosta piiloon jonnekkin nurkkaan kun kuulen. Ja toinen on nämä tokio hotellit, shakirat, abreut ja muut vastaavat. En vain kestä. Äänet ovat hirveitä tai no, mitään sanomattomia, kappaleet hentoisia ja sanoitukset menevät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

[Odoshi]

Jos muutamia bändejä/artisteja poimisi tästä inhoan-tätä-musiikkia listasta niin varmasti kärkeen nousisi Cheek. Inhoan räppiä/hip hoppia, en ole koskaan pitänyt sitä musiikkina. Minulle räppi on vain pitkä litaania sanoja, puhetta josta ei saa minkäänlaista otetta ja mikä pahinta se ei edes kuulosta hyvälle. Cheek, teinien idoli räppäri täynnä itseään (HUOM. vain minun mielipiteeni), jonka ainuttakaan kappaletta en ole voinut kuunnella kokonaan ilman että todella on hakkaa päätä seinään-fiilinki. Sama koskee myös lähes jokaista muuta räppi biisiä, en pidä niiden sanoituksista, en myöskään saa niistä kunnolla selvää. En vain pysty pitämään tätä musiikin haaraa musiikkina.
Tähän päätä seinään osioon kuuluu myös tälläiset rasittavat kimittävät naislaulajat, joiden sanoitukset kirjaimellisesti kuseevat, laulu kuulostaa kamalalle, tekaistulle piipitykselle. En pidä, en sitten pidä ollenkaan. Tälläinen biisi on esimerkiksi Chisu - Baden baden jos tuo nyt oli se, kyyneleet lähetetään jonnekkin plaa-plaa biisi? DD:
Se on aivan kamala, tuolla naisella on vain jotenkin niin hirveä laulu ääni, sanoitukset...en saa niistä mitään otetta tai tunnetta. Päätä seinään ja sitärataa kaverit. Ja kaikki tämän tyyliset kappaleet, EIKIITOS.

En oikeesti ihan ymmärrä, että miten et voi pitää Rappia/Hiphoppia musiikkina. Siinähän kuuluu selkeesti soittimien äänet, rummut ja kaikki muut systeemit.Okei niissä ei lauleta(tai no kyllä niissä joissain lauletaankin) mutta kuitenkin "soitetaan suuta" musiikin tahtiin.Ymmärtäisin kyllä jos pitäisit sitä huonona musiikkina mutta, miten et voi pitää sitä musiikkina ollenkaan? Se ei kato oo enää ees mikään mielipidekysymys vaan se on ihan faktaa, että se on musiikkia.On mullaki aika monia kappaleita mistä tulee "päätäseinään" fiilis, mut ei tulis mieleenkään väittää, että: tää ei oo musiikkia. Otan ehkä liian vakavasti tälläset väitteet, mutta ku mun mielestä noin vaan ei voi sanoo.  

Niin, onhan se musiikkia, mutten vain osaa pitää sitä sellaisena. Tai no asia oli ehkä hieman lian jyrkästi esitetty kuten periaate ettei ''rääkymis''hevi ole musiikkia (kuten jotkut ovat väittäneet, itse en tosin ole tätä mieltä). Niin ja kun sanoit että otat asian liian vakavasti niin eipä tuo mitään haittaa. Se oli fakta. Minun mielipiteeni ei ehkä ole fakta, se on mielipide VAIN MINUN mielipide (ehkä jopa jonkun toisenkin?). Se ON musiikkia, mutten osaa pitää sitä sellaisena, ehkä olen  hivenen rajoittunu/liian ankara räppiä kohtaan mutta näin minä ajattelen.

[samettiina]

Musiikkia kuunnellessa olen melko "kaikkiruokainen", mutta silti jotkut musiikin tyylit/bändit/artistit nostattavat kylmiä väreitä taikka saavat silmäluomet painumaan kiinni.

Ensinnäkin klassinen musiikki. Ai elämä, ihan oikeasti! Korkeintaan kaksi sekuntia jaksan kuunnella, sitten keskittymiseni menee johonkin muualle. Ei minun makuun siis ollenkaan, ei säväytä, ei tuo tunteita, ei voi nauttia.

Toisekseen, tällaiset artistit/bändit, joiden perässä "teinitytöt juoksevat kieli pitkällään". Mitään ei pitäisi yleistää, mutta itse luokittelen esimerkiksi Antti Tuiskun tähän kategoriaan. Ok, ehkä tämä kyseinen herra osaa laulaa, mutta en pidä hänen laulustaa ja lauluistaan, esiintymisestä taikka mistään muustakaan häneen liittyvästä.

Hyi, hyi ja vielä kerran hyi!

[Semmé]

Muuten tykkään melkein kaikenlaisesta musiikista, mutta sitä älytöntä örinää tai rääkymistä en voi millään sietää. Se ei ole edes kunnon musiikkia, ne vaa rääkyy/örisee jotain epämäärästä.

Niin ja sitten esim. Anttia Tuiskua en jostain syystä voi sietää. Jokin niissä kappaleissa tökkii minun korvaani.

Ja suomiräppi on jotain mitä en vois sietää sitten yhtään.. Muuten tykkään räpistä, mutta suomalaiset eivät mielestäni yksinkertaisesti osaa räpätä..:/ On ehkä muutamia jota kuunteleekin, mutta yleisesti vaihtuu aina kappale jos eteen tulee..

Mutta muuten tosiaan tykkään kaikenlaisesta musiikista, joskin jokin klassinen ei ihan suosikeissa ole.

[koete]

Ah, mun on ihan pakko tulla kommentoimaan, ihan siksi, että olen kuunnellut lähemmäs viis vuotta räppiä, suomiräppiäkin. Ja ööö... reilut kolme vuotta Tokio Hotelia. Oikeestaan pohjimmiltaan nuo kaksi koostavat mun musiikkimakuni. Ei sillä, ettenkö kuuntelis muitakin kappaleita, mutta noi suurimmilta osilta. Joten on ihan pakko ensinnäkin kysyä, mikä Tokio Hotelissa on nyt niin kamalaa?
JA ei mä en kysy tätä siksi, että täällä pari tyyppiä sanoo, että Tokio Hotel on scheisseä yms. Vaan ihan yleisesti siksi, että oon saanu tässä viime viikkoina kuulla niin runsaasti sitä, että TH on paska yms. Kai se on vaan se mun pakkomielle puolustaa kaikkia mulle tärkeitä asioita. ((: Joskus tuntuu, että Tokio Hotelia inhotaan vaan bändin jäsenten takia. En halua yleistää, mutta tiedän ainakin muutaman joka ei oo kertaakaan kuullut poikien musiikkia ja silti inhoaa niitä. Kyllä mä sen tietty ymmärrän jos sanotaan, että joo oon kuullu kaikki kappaleet, useaan kertaan, ei vaan iske. Niin ei se mua haittaa. Ei kaikki voi tykätä samasta asiasta.

Sitten toinen.. Cheek. Jep, myönnän kuuntelevani kyseisen henkilön musiikkia. Ehkä mua nyt pidetään aika lissuna, mutta mä vakuutan, tätä voi kysyä monelta, musta ei sais lissua tekemälläkään. Joo mä myönnän, että osa Cheekin kappaleista on sellasta itserakasta kamaa, mutta oikeastaan, niin on monella muullakin. Myös osalla ulkomaisista räppäreistä. Sehän on osa hiphop kulttuuria. Oikeesti. Mä oon muutaman kerran saanu kuulla olevani itserakas leija, ja tää vaan sen perusteella, että pukeudun hopparityylisesti ja kuuntelen räppiä. (eksyn aiheesta. )
Mutta niin takaisin aiheeseen. Cheekillä on kyllä joukko sanotaanko vähän syvällisempiäkin kappaleita. Jos pelkästään radion kautta kuuntelee, niin tietty kuulee ekana just ne kappaleet mitkä on sitä itserakasta scheissee. Mutta kun tässä maailmassa ne tuntuu olevan just niitä kappaleita, jotka myy. Emmä nyt yritä sanoo kenellekään, että Cheek on hyvä, tykätkää siitä! Sanon vaan oman mielipiteeni.
Elastisesta en tykkää, en yhtään. Mua vaan ärsyttää se jätkä ihan itsessäänkin ja Fintelligensin syvällisemmät kappaleet on ku suoraan kopioitu jonkun toisen kappaleista. En nyt muista kappaleen nimeä, kuulin tässä muutama päivä sitten, niin oli ihan samanlainen ku Kapasiteettiyksiköön - Usko parempaan. Pikku G'täkin inhoan, mitä nyt muutama kappale on sellasia mitkä menee joskus.

Ja just se death-metalli, ei oikeesti vaan iske mulle. Mä vannon, että yritin kuunnella sitä yks päivä kun löysin veljen vanhan levyn. Ei kiitos.

Eipä mulla varmaan muuta vuodatettavaa just nyt ole. ((:

[Töyhtöhyyppä]

Räp.
 Ei, ei, ei ja vielä kerran ei. Ei kerta kaikkiaan iske minuun.
Kaikki Cheekit, Asteet ja mitkälie Eminemit, yäk. Räpissä ei ole edes (minun korvissani) mitään melodiaa, puhumattakaan `syvällisistä´ lyriikoista. Ja kun jotenkin kaikista räppäreistä saa niin itserakkaan kuvan, musiikkivideoissa puolialastomat naiset hilluvat ympärillä yms. Huoh. Ja kuunnellut tuollaista olen kyllä, pari kaveriani on täysin hurahtaneita Cheekkiin ja pikku G:n. Ush, kerta kaikkiaan, riipii korvia.
 Toinen mistä en pidä, on Antti Tuisku. Okei, hänellä voisi olla hyväkin ääni, mutta ei niillä kappaleilla. Ainakaan niillä joita olen kuullut, radiosta ja muualta, ne kuulee kerran ja unohtaa heti. Jotenkin niihin on yritetty saada liikaa "tunnetta" (en osaa selittää :P) sekä sanoilla että sillä että laulajan ääni väräjää. No, olen kai liian proosallinen ihminen kuuntelemaan tuontyyppistä musiikkia.
 Mikään purkkapoppikaan ei iske, jotkin... Britney Spearsit, Pussycat Dollsit ym. Liian sokerista, ylimakeaa.

[Giladra Carrion]

Joo mä myönnän, että osa Cheekin kappaleista on sellasta itserakasta kamaa, mutta oikeastaan, niin on monella muullakin. Myös osalla ulkomaisista räppäreistä. Sehän on osa hiphop kulttuuria.

Niin, osa tätä nykyistä, kaupallista ja pinnallista hip hop -kulttuuria - ei sitä, mistä kaikki aikoinaan lähti liikkeelle 70 -luvulla. Suurin osa 2000 -luvun räpistä on kestämätöntä, kun taas vanhempaa kuuntelee joskus jopa ihan mielellään. Tupac esimerkiksi oli minusta lahjakas räppäri, jolla ihan oikeasti oli jotain asiaakin.
Harmi, että suurin osa käsittää hip hopilla tämän nykyisen schaissen, jossa isorintaiset naiset näyttävät paljasta pintaa ja miehet ajavat hienoilla autoilla laulaen itsestään, kun yhteiskunnallistakin räppiä oli (ja on yhä) olemassa.

[koete]

Joo mä myönnän, että osa Cheekin kappaleista on sellasta itserakasta kamaa, mutta oikeastaan, niin on monella muullakin. Myös osalla ulkomaisista räppäreistä. Sehän on osa hiphop kulttuuria.

Niin, osa tätä nykyistä, kaupallista ja pinnallista hip hop -kulttuuria - ei sitä, mistä kaikki aikoinaan lähti liikkeelle 70 -luvulla. Suurin osa 2000 -luvun räpistä on kestämätöntä, kun taas vanhempaa kuuntelee joskus jopa ihan mielellään. Tupac esimerkiksi oli minusta lahjakas räppäri, jolla ihan oikeasti oli jotain asiaakin.
Harmi, että suurin osa käsittää hip hopilla tämän nykyisen schaissen, jossa isorintaiset naiset näyttävät paljasta pintaa ja miehet ajavat hienoilla autoilla laulaen itsestään, kun yhteiskunnallistakin räppiä oli (ja on yhä) olemassa.

 Tota mä just tarkotin. .. : D ei pitäs kirjottaa näit kommenttei kauhees kiirees ja sit ei viel edes lue läpi. 2pacilla on tosiaan hyvää musiikkia. JA oikeestaan jopa niillä suomalaisilla räppäreillä, jotka ei oo kauheen tunnettuja.

[Rainmaker]

Muuten tykkään melkein kaikenlaisesta musiikista, mutta sitä älytöntä örinää tai rääkymistä en voi millään sietää. Se ei ole edes kunnon musiikkia, ne vaa rääkyy/örisee jotain epämäärästä.

Miksi se ei ole kunnon musiikkia? Miksi se örinä jotenkin nollaisi kappaleen "musiikillisuuden"? Ottaa vaikka yhtyeen nimeltä Saattue - laulaja örisee aika paljon, mutta kappaleet saattavat olla hyvin melodisia ja lyriikat runollisiakin. Totta on, että joidenkin laulajien örinästä ei saa selkoa kirveelläkään ilman lyriikoita, mutta on myös sellaisia örisijöitä, joista saa ihan hyvin selkoa jos vain kuuntelee. Örinä/rääkyminen on vain yksi tapa käyttää ääntään. Musiikkia se varmasti on, mutta sen hyvyys ja mielekkyys on sitten täysin eri asia.

[loorry]

Räp.
 Ei, ei, ei ja vielä kerran ei. Ei kerta kaikkiaan iske minuun.
Kaikki Cheekit, Asteet ja mitkälie Eminemit, yäk. Räpissä ei ole edes (minun korvissani) mitään melodiaa, puhumattakaan `syvällisistä´ lyriikoista.

Jännät korvat sulla. Tiedätkö mitä melodia tarkoittaa? Ja syvällisistä lyriikoista sen verran, että vähän luulen, että et ole kaikkia maailman rap biisejä kuunnellut joten melkosta yleistämistä..

[Töyhtöhyyppä]

Räp.
 Ei, ei, ei ja vielä kerran ei. Ei kerta kaikkiaan iske minuun.
Kaikki Cheekit, Asteet ja mitkälie Eminemit, yäk. Räpissä ei ole edes (minun korvissani) mitään melodiaa, puhumattakaan `syvällisistä´ lyriikoista.

Jännät korvat sulla. Tiedätkö mitä melodia tarkoittaa? Ja syvällisistä lyriikoista sen verran, että vähän luulen, että et ole kaikkia maailman rap biisejä kuunnellut joten melkosta yleistämistä..

 Katsotaanpas mitä armas ystävämme Wikipedia sanoo melodiasta;
   "Melodia eli sävelmä on useista sävelistä muodostuva sävelkulku ja niiden muodostama jatkumo, toisin kuin yksittäinen kerran soitettava sävel. Melodiaan kuuluu myös vaihtelu sävelissä ja tempossa."

 Räp, on rytmikästä puhetta (näin minä ainakin olen käsittänyt) ja en kieltämättä havaitse siinä sävelkulkuja. Ja ei, en todellakaan ole kuunnellut kaikkia maailman räp-kappaleita koska ne mitä olen kuullut, riittävät minulle. Noo, heitä joku räp-biisi jossa ON syvällisemmät lyriikat kuin "jos mä oisin sä, hei hei, mä luottaisin muhun"?

[loorry]

Räp.
 Ei, ei, ei ja vielä kerran ei. Ei kerta kaikkiaan iske minuun.
Kaikki Cheekit, Asteet ja mitkälie Eminemit, yäk. Räpissä ei ole edes (minun korvissani) mitään melodiaa, puhumattakaan `syvällisistä´ lyriikoista.

Jännät korvat sulla. Tiedätkö mitä melodia tarkoittaa? Ja syvällisistä lyriikoista sen verran, että vähän luulen, että et ole kaikkia maailman rap biisejä kuunnellut joten melkosta yleistämistä..

 Katsotaanpas mitä armas ystävämme Wikipedia sanoo melodiasta;
   "Melodia eli sävelmä on useista sävelistä muodostuva sävelkulku ja niiden muodostama jatkumo, toisin kuin yksittäinen kerran soitettava sävel. Melodiaan kuuluu myös vaihtelu sävelissä ja tempossa."

 Räp, on rytmikästä puhetta (näin minä ainakin olen käsittänyt) ja en kieltämättä havaitse siinä sävelkulkuja. Ja ei, en todellakaan ole kuunnellut kaikkia maailman räp-kappaleita koska ne mitä olen kuullut, riittävät minulle. Noo, heitä joku räp-biisi jossa ON syvällisemmät lyriikat kuin "jos mä oisin sä, hei hei, mä luottaisin muhun"?

Petter - Storstadsidyll (Suomi Remix)
Asa & Toverit - Huojuvat Puut Feat. Raappana

No näissä on mun mielestä syvälliset lyriikat. Ei ehkä omii suosikkei, mut syvällisii ainaki .Niin ja tosiaan melodiasta sen verran, että kyllä jopa cheekin biiseissä(jotka on hirveitä, myönnän) on melodioita. Kyllä niissä on enemmän säveliä kuin yks ja ne muodostaa "sävelkulkuja". En ole sattunut sellasta rap biisiä kuulemaan missä sois koko aika pelkästään esim. C-sävel .Myönnän kyllä, että esim. Rock musiikissa on paljon enemmän melodioita ja monimutkasempia melodioita ja näin, mutta kuitenkin sellaset rap biisit missä ei olis yhtäkään melodiaa on kyllä harvassa. Toki niitäkin varmasti on.

//Huhutar poisti laittomat youtube-linkit

[Töyhtöhyyppä]

  Katsotaanpas mitä armas ystävämme Wikipedia sanoo melodiasta;
   "Melodia eli sävelmä on useista sävelistä muodostuva sävelkulku ja niiden muodostama jatkumo, toisin kuin yksittäinen kerran soitettava sävel. Melodiaan kuuluu myös vaihtelu sävelissä ja tempossa."

 Räp, on rytmikästä puhetta (näin minä ainakin olen käsittänyt) ja en kieltämättä havaitse siinä sävelkulkuja. Ja ei, en todellakaan ole kuunnellut kaikkia maailman räp-kappaleita koska ne mitä olen kuullut, riittävät minulle. Noo, heitä joku räp-biisi jossa ON syvällisemmät lyriikat kuin "jos mä oisin sä, hei hei, mä luottaisin muhun"?

http://www.youtube.com/watch?v=Oys_ruOuWMc&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=EGHnFIcnVWc

No näissä on mun mielestä syvälliset lyriikat. Ei ehkä omii suosikkei, mut syvällisii ainaki .Niin ja tosiaan melodiasta sen verran, että kyllä jopa cheekin biiseissä(jotka on hirveitä, myönnän) on melodioita. Kyllä niissä on enemmän säveliä kuin yks ja ne muodostaa "sävelkulkuja". En ole sattunut sellasta rap biisiä kuulemaan missä sois koko aika pelkästään esim. C-sävel .Myönnän kyllä, että esim. Rock musiikissa on paljon enemmän melodioita ja monimutkasempia melodioita ja näin, mutta kuitenkin sellaset rap biisit missä ei olis yhtäkään melodiaa on kyllä harvassa. Toki niitäkin varmasti on.

 Kyllä nuo linkittämäsi kappaleet sanoillaan kieltämättä voittaa Cheekin 10-0, mutta jos olisi edes hieman enemmän melodiaa. Se myös mikä ei kuulosta minun korviini kivalta, on tuo puhekielen käyttö. Nuokin kappaleet kuulostaisivat (minusta) paremmilta jos ne olisivat kirjakieltä.
 No, vaikka rap-kappaleissa olisikin 2 säveltä, ei se silti ole mikään kovin monimutkainen melodia. Ja puheessakin on "sointukulkuja" nousuja ja laskuja, joita ei kutsuta silti melodiaksi (tai en ole ainakaan kuullut kutsuttavan).
 Ja kyllä, rock-musiikista kuulen paljon helpommin melodian. Ajattele nyt kumpaa on helpompi hyräillä, räppiä vai rockia?

[loorry]

 Katsotaanpas mitä armas ystävämme Wikipedia sanoo melodiasta;
   "Melodia eli sävelmä on useista sävelistä muodostuva sävelkulku ja niiden muodostama jatkumo, toisin kuin yksittäinen kerran soitettava sävel. Melodiaan kuuluu myös vaihtelu sävelissä ja tempossa."

 Räp, on rytmikästä puhetta (näin minä ainakin olen käsittänyt) ja en kieltämättä havaitse siinä sävelkulkuja. Ja ei, en todellakaan ole kuunnellut kaikkia maailman räp-kappaleita koska ne mitä olen kuullut, riittävät minulle. Noo, heitä joku räp-biisi jossa ON syvällisemmät lyriikat kuin "jos mä oisin sä, hei hei, mä luottaisin muhun"?

Petter - Storstadsidyll (Suomi Remix)
Asa & Toverit - Huojuvat Puut Feat. Raappana

No näissä on mun mielestä syvälliset lyriikat. Ei ehkä omii suosikkei, mut syvällisii ainaki .Niin ja tosiaan melodiasta sen verran, että kyllä jopa cheekin biiseissä(jotka on hirveitä, myönnän) on melodioita. Kyllä niissä on enemmän säveliä kuin yks ja ne muodostaa "sävelkulkuja". En ole sattunut sellasta rap biisiä kuulemaan missä sois koko aika pelkästään esim. C-sävel .Myönnän kyllä, että esim. Rock musiikissa on paljon enemmän melodioita ja monimutkasempia melodioita ja näin, mutta kuitenkin sellaset rap biisit missä ei olis yhtäkään melodiaa on kyllä harvassa. Toki niitäkin varmasti on.

 Kyllä nuo linkittämäsi kappaleet sanoillaan kieltämättä voittaa Cheekin 10-0, mutta jos olisi edes hieman enemmän melodiaa. Se myös mikä ei kuulosta minun korviini kivalta, on tuo puhekielen käyttö. Nuokin kappaleet kuulostaisivat (minusta) paremmilta jos ne olisivat kirjakieltä.
 No, vaikka rap-kappaleissa olisikin 2 säveltä, ei se silti ole mikään kovin monimutkainen melodia. Ja puheessakin on "sointukulkuja" nousuja ja laskuja, joita ei kutsuta silti melodiaksi (tai en ole ainakaan kuullut kutsuttavan).
 Ja kyllä, rock-musiikista kuulen paljon helpommin melodian. Ajattele nyt kumpaa on helpompi hyräillä, räppiä vai rockia?

No rockia ehkä sen takia helpompi hyräillä, että siinä on laulu melodioita. Usein jos hyräilee niin tulee tosiaan hyräiltyä sitä laulu melodiaa eikä taustan melodiaa .Rapissa harvemmin on laulumelodioita paitsi ehkä kertseissä. Rapin vokaaleissa ei kuulu olla melodiaa, koska se on räppäämistä ei laulamista. Kyllähän noiden mun linkkien biiseissä oli taustoissa enemmän säveliä, kun 2. Toi kirjakieli homma on vähän mielipide kysymys varmaan jos räpissä käytettäis kirjakieltä se olis musta vähän sama asia, kun että Kalevalassa käytettäis stadin slangia(eli ei kovin hyvä juttu).

//Huhutar poisti rikkinäiset ja laittomat youtube-linkit

[sprig]

Ensinnäkin inhoan lähes kaikkea radiossa usein soivaa popmusiikkia. En keksinyt tälle mitään osuvaa genreä, mutta kyseessä on siis jotain suunnilleen sellaista, jossa joku laulaa useimmiten korviariipivällä äänellä (krhm, tässä kohtaa voisin tunnustaa kuuntelevani toisinaan kunnon örinämetallia :'D) menetetystä rakkaudestaaaaah! En nyt osaa nimetä mitään ehdotonta inhokkiartistia, mutta katsokaa vaikka Voicen latauslista, se kattaa aika hyvin kaikki inhomusiikkini.

Radiopopin lisäksi inhoan powerpopia ja powermetallia. Lisää vain genren eteen power, ja saat tämän kuuntelijan karkotettua näppärästi. :D En kestä esimerkiksi Sonata Arcticaa ja Stratovariusta ja mitä näitä nyt on. Jotain hirveintä ikinä on myös kaikenlainen emoilu, emocore ja screamo ja mitä näitä nyt on. Minua alkaa ärsyttää jo pelkkä emobiisien ajattelu.

Musiikissa minulle on tärkeää toki myös sanoitukset, ja luettelemissani inhokkigenreissä usein myös sanat ovat aivan hirveät. En ole ihan hirveän perehtynyt aiheeseen, joten en yleistä, sillä kyllä lajista kuin lajista löytyy ainakin toivottavasti hyviäkin sanoituksia. En siedä mitään ihmissuhdelöpinöitä enkä mitään sellaista, jossa puhutaan vain seksistä ja hyvännäköisistä ruumiinosista.

Tiedän olevani harvinaisen kranttu musiikin suhteen. Kuuntelen vain äärimmäisen syvällistä undergroundia, ja musiikkimakuni on siksi tietysti paras ikinä ja kertoo mm. korkeasta älykkyysosamäärästäni sekä muista suunnattomista henkisistä kyvyistäni, jotka ovat kaukana tavallisen kuolevaisen saavuttamattomissa. On kivaa olla elitisti! \,,/ No ei vais. :D

Vaikka inhoankin suunnilleen kaikkea, olen sitä mieltä, että musiikkia saa kyllä haukkua sydämensä kyllyydestä, mutta ei ihmisiä ja heidän musiikkimakujaan. Makuasioista kun ei voi kiistellä. :) Jos ei nyt lasketa mukaan mitään samalla kaavalla tehtyjä perusbiisejä, niin musiikin kuin musiikin ja myös rapin tekemiseen tarvitsee taitoa. Eli siis ajan tässä takaa sitä että vaikkei joku musiikkilaji itseä miellyttäisikään, niin ei silti pidä sanoa ettei sen tekemiseen tarvitse taitoa.