Kirjoittaja Aihe: Ant-Man  (Luettu 648 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Hämppyli

  • Näsäviisas-
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
Ant-Man
« : Heinäkuu 27, 2015, 12:37:57 »
Ant-Man on viime viikolla ensi-iltansa saanut uusin leffa Marvelin elokuvauniversumissa (eli se sijoittuu samaan jatkumoon The Avengerssin ja siihen linkittyvien leffojen kanssa). Leffa kertoo hyväntahtoisesta rikollisesta nimeltään Scott Lang (Paul Rudd), joka vapautuu vankilasta ja yrittää epätoivoisesti pysyä kaidalla tiellä tyttärensä Cassien (Abby Ryder Fortson) takia. Samaan aikaan eläköitynyt supersankari Hank Pym (Michael Douglas) saa tietää, että hänen entinen oppipoikansa Darren Cross (Corey Stoll) on lähellä hänen kutistusteknologiansa uudelleenluontia ja on aikeissa myydä sen sotilaalliseen käyttöön eniten tarjoavalle. Koska tämä voisi saattaa maailman kaaokseen, Pym palkkaa Scottin varastamaan teknologian Crossilta ja alkaa tyttärensä Hopen (Evangeline Lilly) kanssa kouluttamaan tästä uutta Muurahaismiestä. Elokuvan on ohjannut Peyton Reed.

Minä olin itseasiassa vähän huolissani tästä elokuvasta. En sen takia, että idea/lähdemateriaali oli hieman hupsu, sillä Marvel todisti jos Guardians of the Galaxylla voivansa vääntää mistä tahansa menestyselokuvan, vaan siksi, että alunperin Edgar Wrightin piti ohjata tämä elokuva. Wright oli itseasiassa ehtinyt työstää tarinaa kuuden vuoden ajan ja tämä olli hänelle selvästi intohimo projekti. Wrightilla ja Marvelilla meni kuitenkin sukset ristiin juuri ennnen kuvaustan alkua ja tämä jätti projektin. Ei siis pelkästään vaihdettu yksi nykypäivän parhaista ohjaajista johonkin tusinakomedioita vääntäneeseen nobodyyn, mutta tehtiin se erittäin viimehetkellä siirtämättä ensi-iltaa myöhemmäksi. Trailerit toki olivat melko lupaavia, mutta odotukset eivät varsinaisesti nousseet. Täysin neutraali "katsotaan mitä tästä tulee" - fiiliksissä menin leffan katsomaan. Voin kuitenkin ilokseni sanoa, että Ant-Man on yksi voitto lisää Marvelin tilille.

En ole hirveästi heist - leffoja tullut katsoneeksi (en ole mitenkään vältellyt tms. ihan muuten vaan jääneet välistä), joten se toi uuden näkökulman supersankari genreen. Muutenkin leffa tuntui pienemmän (sanaleikki ei ollut tahallinen) mittakaavansa ansiosta mukavan tuoreelta henkäisyltä edellisten Marvel leffojen ollessa koko maailman pelastusta mega-tason toimintakohtauksissa. Toimintakohtaukset olivat tästä huolimatta aivan älyttömän mielikuvituksellisia, kun Muurahaismiehen voimista otetaan kaikki ilo irti. Nyt jäi jopa Thor: The Dark World kakkoseksi luovan lopputaistelun saralla.

Kutistumis efektit olivat yleisestikkin erittäin hyvin tehty. Muutamassa kohtaa (esim. kylpyamme - kohtaus) CGI oli aika silmiin pistävää, mutta pääasiassa leffa onnistui vakuuttamaan minut siitä, että näin miehen "oikeasti" kutistumassa ja vuorovaikuttamassa muurahaisten kanssa.

Parhaiten leffasta jää mieleen hahmot ja huumori. Paul Rudd ei ehkä aiempien Marvelin päämiesten (ei ainakaan Chris - trion ja Robertin) tasolle noussut, mutta tämä teki roolista omansa ja veti leffan painoa sujuvasti. Michael Douglas myös toi Pymin mentor - rooliin tarvittavaa uskottavuutta ja entisen supersankarin elämän paino selkeästi näkyi hahmossa. Scottin posse voi ehkä olla joidenkin mielestä hieman kiusallisen stereotyyppisiä, mutta kertaakaan ei menty Michael Bayn tai Adam Sandlerin leffojen rasistisuuden tasolle ja nämä olivat oikeasti hauskoja. Etenkin Michael Peña  Luisina varastaa jokaisen kohtauksensa. Ylipäätään huumori pelittää mukavasti hahmojen välisen vuorovaikutuksen ja edellä mainittujen supervoimien käytön ansiosta. Pitääpä myös sanoa, että Anthony - muurahainen oli paljon rakastettavampi ja sympaattisempi, kuin Chris Prattin raptorilauma Jurassic Worldissa.

Heikoimmiksi lenkeiksi sanoisin leffan pääpahiksen Crossin ja Scottin tyttären Cassien. Darren Cross on paperilla hyvin tylsä roisto, mutta ainakin Corey Stoll selkeästi nauttii roolista ja vetää sen herkullisesti överiksi. Heikkojen Marvel - pahisten asteikolla Cross ohittaa Killianin ja Malekithin, mutta jää jonkin verran Ronanin alle. Cassien näyttelijä oli lapsinäyttelijöitten tasolla ihan OK, mutta hahmo oli kirjoitettu olemaan pelkästään "söpö ja herttainen pikkutyttö" eikä tämän dialogi sen takia koskaan tuntunut luonnolliselta. Kyllä tämä roolinsa tarinassa hoiti, mutta tämä tuntui enemmän juonta eteenpäin vievältä nappulalta kuin oikealta lapselta.

Pikkuvioista huolimatta Ant-Man on aivan älyttömän viihdyttävä leffa. Ei nyt MCU - leffoissa omien suosikkien joukossa, mutta ehdottomasti yli keskitason. Jos Ant-Man 2:sta ei saataisikaan, niin toivottavasti Paul Ruddille löytyy Captain America: Civil Warin lisäksi paikka tulevista leffoista.
"If we're going to be damned, let's be damned for what we really are."

Captain Jean-Luc Picard

Poissa Rantsu

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Ant-Man
« Vastaus #1 : Heinäkuu 28, 2015, 17:34:10 »
Pikkuvioista huolimatta Ant-Man on aivan älyttömän viihdyttävä leffa. Ei nyt MCU - leffoissa omien suosikkien joukossa, mutta ehdottomasti yli keskitason. Jos Ant-Man 2:sta ei saataisikaan, niin toivottavasti Paul Ruddille löytyy Captain America: Civil Warin lisäksi paikka tulevista leffoista.

Allekirjoitan täysin. Ei tosiaan esimerkiksi The Winter Soldierin tasoinen, mutta eipä tämän tarvitsekaan: asiansa ajava, tosi hyvä ja tyydytti oman Marvel-nälän (ja samaan aikaan lisäsi sitä) oikein mukavasti tässä Avengers-pläjäyksen ja tulevan Civil Warin välissä. Aika paljon hienoja juttuja taisi olla enemmän tai vähemmän peräisin Wrightin käsiksestä.

Monille MCU-leffoille tyypillisesti pahis ei taaskaan ollut mikään kummoinen, mutta ajoi asiansa ja eipä se (toisin kuin Age of Ultronissa vaikkapa, koska hei, Ultron) tässä ihan niin olennaista olekaan. 

Suhtauduin Ant-maniin aluksi jopa vähän skeptisesti. Jotenkin sitä kai luuli, ettei tämä toimisi niin hyvin ja pakkohan sen MCU:n mustan hetkenkin oli tulla, varsinkin kun Wright tästä jättäytyi pois... Mitä lähemmäs Ant-mania kuitenkin tultiin, sitä enemmän aloin tätä tosissaan odottamaan: pelkästään visuaalinen antihan olisi jo onnistuessaan (ja sen osa-alueen onnistumista en kyllä osannut juuri epäillä) huimaa ja sitähän se aikalailla olikin.

Tosi mainio leffa. Erityispisteet siitä, että kaikki MCU-jatkumollisuus ja faniflirttailu viittauksineen ja muista leffoista tuttuine hahmoinen toimi äärimmäisen luontevasti tässä, ei tuntunut yhtään pakotetulta. Mahtavaa.

Ja ne lopputekstikohtaukset..!
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 28, 2015, 17:37:57 kirjoittanut Rantsu »
"Yet pity is of two kinds: one is of kinship recognised, and is near to love; the other is of difference of fortune perceived, and is near to pride."
*Tumblr
Instagram