Kirjoittaja Aihe: Apulanta  (Luettu 24639 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Catoblepas

  • Ankeuttaja
Apulanta
« Vastaus #75 : Syyskuu 22, 2006, 23:49:01 »
Apulanta. On ehkä mielikuvituksellisin bändin nimi mitä on, muuten. Niin, kaiken sen lievän angstisuuden, alakuloisuuden, kadotetun rakkauden, itsetuhoisuuden ja pettymyksen alta löytyy se vanha kunnon hullu, järjetön, iloinen ja täysin sairas punkbändi nimeltä Apulanta.

Punkkia se ei kyllä enää ole.

Apulannan voisi jakaa kahteen ryhmään. On vanha Apulanta sekä uusi Apulanta. Jokainenhan nyt toivottavasti tajuaa jo tuosta, mikä ero bändeillä on. Mutta on muutakin.
Uusi Apis on melodisempaa, enemmän hittiainesta, aina suosittua sekä omalla tavallaan nerokasta. Vanha Apis sen sijaan on sitä hölmöä Pekka on kana-huumoria, jolla ei ole mitään rajoja. Ei siinä mitään, hyväähän sekin on.
Uudessa Apiksessa on se haittapuoli, että kaikki biisit ovat samanlaisia, mutta eri tavoin esitettyinä. Sama aihe, sama viesti. Ei mitään uutta. Ei siinäkään mitään, 13v ihkuttajat varmasti tykkäävät tästä uudesta ihanasta bändistä ja Tonin ihkusta kaljusta nammmmmm? <1+2

Mainstream. Se on oikea sana. NykyApis on liian mainstream.

Kaiken tämän keskellä rykäisen kuitenkin ilmoille, että pidän suuresti Apulannan tuotoksista. Toni on loistava sanoittaja ja laulussa on aitoa tuskaa ja kärsimystä, jota kaivataan jokaiseen biisiin sen omalaatuista tunnelmaa luomaan. Vaihtaisivat pojat kuitenkin edes vähän suuntaa pois tästä nykyisestä Pop-Apulannasta lähemmäs vanhaa Punk-Apulantaa, kiitos. Sitä tuskin kuitenkaan tulemme näkemään.
Mutta olkoon Apis mikä on, musiikkia kuin musiikkia ja hyvää sellaista.

Apulanta - Odotus.

Poissa Blue Ice

  • Pupilliinsa uponnut
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Kihokki
    • Livejournal
  • Pottermore: AshLeviosa8992
  • Tupa: Puuskupuh
Apulanta
« Vastaus #76 : Marraskuu 13, 2006, 17:18:26 »
Catoblepasella oli kyllä niin tyhjentävä vastaus, että mitä siihen sanomaan. Niinhän se on, että monilla Apulanta foorumeilla ja yhteisöllä käydään ikuista kädenvääntöä tästä samasta asiasta. Monen fanin mielestä Kiila oli melkoinen flobbi, vaikka bändi itse pitää sitä kaikkein aikojen parhaana Apulannan levynä. Onneksi bändi lupasi kesän keikoilla ja haasteluissa palaavansa lähemmäksi vanhaa.

Kuinka moni oli tänään kuulolla, kun YleX:llä oli ensisoitossa heidän uusin kappaleensa Koneeseen kadonnut. Ja ainakin allekirjoittanut oli täysin myyty. Ihanan nerokas kertosäe, oi oi. Siinä oli jotain vanhaa ja kyllä, se oli kaukana Armosta ja Pahempi toisestaan. ^_^
Pakko on paras muusa.

Raindrops

  • Ankeuttaja
Apulanta
« Vastaus #77 : Joulukuu 18, 2006, 19:43:32 »
Pidän valtavasti Apulannan vanhasta tuotannosta. Uusi tuotanto on liian massassa kulkevaa rockpoppia minun makuuni (tietysti vain minun mielipiteeni). Mutta vanhat levyt ja kappaleet, aah, tykkään kovasti. Tonin äänikin on juuri sellainen, että siitä joko tykkää tai ei. Joko tai. Se on kuitenkin sen verran erikoinen. Sanoitukset ovat myös osuvia ja omaperäisiä. Kyllä Tonilla taitoa on paljon.

Minulla on levyt Hiekka sekä Heinola 10. Tuo Hiekka-albumi on jo sitä uudempaa tuotantoa, enkä välitä läheskään yhtä paljon kuin vanhasta. Mutta kyllä tuolta uudemmaltakin levyltä löytyy pari ihanaa kappaletta. Kuten juuri Hiekka. Heinola 10:ltä olen aina tykännyt eniten Viivakoodit biisistä. Siitä asti kun levyä olen kuullut. Se vain on paras. Nyt ajattelinkin että voisi todellakin hommata niitä vanhoja levyjä lisää. Mutta kun rahaa ei ole rajattomasti, toverit.

Ainiin ja unohdin mainita, että Maanantai. Ihanin biisi koskaan Apulannalta. Ja se uusin biisi, Koneeseen kadonnut, on kyllä melko hyvä. Silti vanha on korkemmalla.

Päksy

  • Ankeuttaja
Apulanta
« Vastaus #78 : Joulukuu 27, 2006, 10:41:10 »
Oihoihoih<33 Joku tykkää.. Ja paljon. Livenä en ole nähnyt, mutta musaa kuuntelen. Ilona? ja Koneeseen Kadonnut on tällä hetkellä suosikkejani. Apukakasta olen tykännyt kauan ja tulen tykkäämäänkin. Niin hyviä muistoja<3 Esitelmääkin siitä olen kouluaikanani tehnyt.... noin kolme ehkäpä?? Levyn omistan yhden, Isovelipuolelta saadun Singlet v. -93-97. Siellä on jokunen hyvä piisi, mutten siitä punkihtavasta Apulannasta niin tykkää, nykyinen on parempaa mielestäni. Mutta, enpäs nyt tässä enempää höpise, pitää keskittyä Ilonaan x)

Larde

  • Ankeuttaja
Vs: Apulanta
« Vastaus #79 : Helmikuu 27, 2007, 17:51:40 »
Kuinka moni on kuullut/ostanut Apulannan uusimman levyn Eikä vielä ole edes ilta?
Minä sen heti ilmestymispäivänä kävin kaupasta hakemasta, ja voi että, kun on mahtava levy.
Erilaista, mutta mahtavaa musiikkia.
Pari keikkaakin on tultu nähtyä jo, Lahdessa 9. ja 10.2, ja vitsi, että oli mukava puolen vuoden tauon jälkeen nähdä jätkät lavalla.
Kyllä tässä taas hyvään suuntaan mennään.

Poissa tamina

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tomaatti
Vs: Apulanta
« Vastaus #80 : Helmikuu 28, 2007, 21:56:10 »
Eikä vielä ole edes iltaa en ole kyennyt rahatilanteen takia vielä hankkimaan, mutta käynpäs ostamaan mahdollisimman pian. Onneksi ystäväni levyn hankki, on tullut kuunneltua pariin kertaan läpi, odotan innolla sitä, että pääsen keskittymään tuohon levyyn kunnolla.

Levy oli mielestäni hyvä, vähän itseääntoistava jossain määrin, mutta hyvä. Viisaus ei asu meissä on lempparibiisini, siinä on vain jotain mistä pidän. Ylijäämävalumaa jää päähän soimaan ekasta kuuntelukerrasta, en nyt erityisemmin tuosta kappaleesta pidä, mutta kivahan sekin on. Jotenkin hankala sanoa mitään valaisevaa kun en tosiaan ole saanut ylikulutettua mokomaa.
"Hehe, I wonder about that..."

Poissa Blue Ice

  • Pupilliinsa uponnut
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Kihokki
    • Livejournal
  • Pottermore: AshLeviosa8992
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Apulanta
« Vastaus #81 : Helmikuu 28, 2007, 23:14:15 »
EVEOI, oi hyvät hyrrät, mikä levy !!!111 (pientä teini-ihkutusta, ei kuulu tapoihin, ei tule toistumaan)
Siis, niin paljon erilaisempi kuin Kiila ja ainakin kymmenen kertaa parempi. Itse en ole aiemmin kehdannut myöntää, mutta Kiila ei minusta kuulu yhtyeen parhaimmistoon, vaikka pojat itse sitä kehuvat. Sama on Aivan niin kuin kaikki muutkin kanssa: ei sekään nyt ole niin kovin erikoinen, vaikka sen biisit ovat the legend.
EVEOI on kokonaisuus, joka on alkanut hahmottua minulla vasta tässä ehkä kymmenellellä kuuntelulla. Ne biisit pitää kuunnella juuri siinä järjetyksessä kuin ne levyllä ovat, luonnollisesti kovaa ja korkealta. Todella vahva tarina, kokonaisuus, jotenkin positiivisempi kuin Kiila. Mahti Apulantaa, se on pakko sanoa. Omia suosikkeja ovat Kaivo ja Näytelmä sekä luonnollisesti Viisaus ei asu meissä. Siinä on niin tykki aloitusbiisi, että jos tuolla ei aloiteta keikkaa, niin ei sitten millään.

Unohdin: ryntäsin ostamaan levyn heti ilmestymispäivänä, ajoin melkein 100 kilsaa vain Apulannan takia. En luukuttanut levyä auton soittimessa, vaan odotin kotiin asti, jossa sain keskittyä EVOEI:ltaan ihan omassa rauhassa.
Pakko on paras muusa.

Larde

  • Ankeuttaja
Vs: Apulanta
« Vastaus #82 : Maaliskuu 01, 2007, 01:09:52 »
Viisaus ei asu meissä. Siinä on niin tykki aloitusbiisi, että jos tuolla ei aloiteta keikkaa, niin ei sitten millään.
Mä olen niin samaa mieltä.
Syöpä oli keikan alotusbiisinä mahtava, mut VEAM, eh, eihän noita nyt voi edes mainita samassa lauseessa :D
En ihmettele, kun levy on nyt jo kolmatta viikkoa listaykkösenä. : )

Viksus

  • Ankeuttaja
Vs: Apulanta
« Vastaus #83 : Maaliskuu 05, 2007, 10:47:56 »
Minunkin täytyy kirjoittaa tänne, koska mielestäni Apulanta on aivan loistava bändi :) Tuo heidän uusin albuminsa, Eikä vielä ole edes ilta, on minusta hyvä ja uudet kappaleet kuulostavat sanoituksiltaan aika synkiltä, mutta silti hyviltä. Minä tykkään (=
Vanahatkin Apulannan biisit ovat hyviä omalla tavallaan. Mielestäni niistä parhaimpia ovat: "Minä olen voittaja", "Ilona" ja "Poistuisitko mun elämästäni"

Sakura

  • Ankeuttaja
Vs: Apulanta
« Vastaus #84 : Maaliskuu 07, 2007, 20:15:33 »
Apulanta. Apulanta on jotenkin kauhean tavallinen, arkipäivää minulle, ja se on ihanaa. Apulanta on tavallaan tuttu ja turvallinen, siihen voi luottaa, ja siinä on aina jotain henkilökohtaista, vaikka se toisaalta onkin vain taustahumua. Olen usein mustasukkainen - hölmöä, kyllä - bändeistä, mutta Apulannasta en ole ikinä ollut, joten sen kanssa on helppoa elää.

Tutustuin yhtyeeseen joskus pienenä ystäväni kanssa. Silloin se oli se ystäväni suosikkibändi, yhdentekevä, vaikkakin ihan mukava, mutta ne ajat ovat menneitä. Nykyään yhteyteni Apulantaan ovat toisenlaiset, täällä siihen on tullut jonkinlaista kotoisuuden tunnetta, mutta en todellakaan ole intohimoinen, enkä oikeastaan kuuntelekaan bändiä usein. Vain hädässä ^^* En oikein tiedä, mitä yritän selittää, mutta jotenkin Apulanta on minulle yhtä aikaa plus miinus nolla ja jotain paljon kymmenen yläpuolella <: Siinä on tunnelmaa, kun Apulanta soi radiossa.

Uusimman levyn voisinkin ostaa, mitään en vielä omista. Ennen kuuntelin mieluiten heidän vanhempaa tuotantoaan (Mato <3), mutta uusin kuulostaa kyllä hyvältä, ja Hiekkaan olen aina ollut mieltynyt. Kaikkeen en ole kauheasti perehtynyt, mutta vähän. Heidän materiaalissaan - ainakin vanhemmassa - on ihanaa humoristisuutta, ja uudemmassa puolestaan viisaita ajatuksia, kiehtovaa synkeyttä. Livenä olen nähnyt heidät kerran, mikähän vuosi se olikaan, 2005? Vetävä esitys, bändissä on ehdottomasti voimaa.

Apulanta vaan on Apulanta.

// Inhoan Ilonaa ^^'
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 25, 2007, 15:44:14 kirjoittanut Sakura »

Dian

  • Ankeuttaja
Vs: Apulanta
« Vastaus #85 : Maaliskuu 08, 2007, 16:52:01 »
Apulanta on tavallaan tuttu ja turvallinen, siihen voi luottaa, ja siinä on aina jotain henkilökohtaista, vaikka se toisaalta onkin vain taustahumua.

Enpä olisi osannut paremmin ilmaista. Apulannassa on jotain niin omakohtaista ja läheistä, että hulluksihan siinä meinaa tulla. Tykkään bändistä paljonkin, ja kolme uusinta levyä on omistuksessa ja joku vanha (ja kun sanon "vanha" niin tarkoitan sitä!) kokoelmalevy, jonka joku on jo hukannut. Näistä levyistä Hiekka on loistava mutta jo niin puhkisoitettu ettei sitä jaksa enää kuunnella, Kiila ehkä kaikkein paras, jotenkin ihanan katkera soundi, ja Eikä vielä ole edes ilta - noh, olen kieltämättä vähän pettynyt. Siinä ei jotenkin ole sitä mitä hain, jotain yksittäistä _todella hyvää_ kappaletta, toisin kuin näillä muilla. Kokonaisuutena se on kyllä ihan hyvä, mutta .. no jaa. Viisaus ei asu meissä on mielestäni paras sen levyn kappale, mutta ei sekään niin hyvä kuin Ilona?, Syöpä, Maanantai, Valas ja moni muu lempibiiseistäni. Eikä vielä ole edes ilta on mielestäni levynä aika tylsä eikä iske niin kuin Kiila, jota kuuntelen vaikka kuinka paljon aina. Taustahälynä menee, mutta siihen se sitten jääkin.

Vanhempaa Apulantaa en ole kuunnellut niinkään paljon, kun ei kovin monella tutulla ole Apulanta kovin korkealla kuuntelulistoilla (ainakaan levyinä hyllyissä, muuten kyllä), enkä yleensä käytä paljoakaan omaa rahaani levyihin, joten. Mutta sen verran mitä olen kuunnellut, voin sanoa, ettei vanhempi tuotanto ole näin synkeää kuin uudempi, ja huomaan että tämä synkempi vetoaa minuun enemmän. Eli taitavat levyt jäädä kaupan hyllyille.

(nohö, tulipas levypainotteinen teksti. en taas osaa ilmaista itseäni.)

Poissa Founa

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Apulanta
« Vastaus #86 : Maaliskuu 24, 2007, 11:20:00 »
Apulannasta minun on niin vaikea olla mitään mieltä. Minulla on jotenkin viha-rakkaussuhde Apulantaan. Joskus ennen Kiilaa Apis on kuulunut lempibändeihini, mutta sitten se kyllä todellakin lopahti. En pitänyt Kiila -levystä lähes ollenkaan. Siinä ei ollut sellaisia oikein kunnolla minuun iskeviä kappaleita, ei sanoituksiltaan eikä melodioiltaan. En ole tuolta Eikä vielä ole edes ilta -levyltä kuullut kuin nämä kaksi hittibiisiä, eikä kumpikaan niistäkään säväyttänyt mitenkään erikoisesti.

Apulanta on jotenkin aina ollut olemassa minulle. No, onhan se koko elinaikani ollutkin pystyssä. :D Mutta siis tarkoitan sitä, että jo ihan pienestä saakka olen jotenkin kuunnellut Apulantaa, ollut tietoinen sen kappaleista ja pitänyt siitä. Se on todellakin tuttu ja turvallinen. En oikein osaa sanoa, mistä Apulannassa erityisesti pidän. Ehkä se on se kokonaisuus. Kerran olen Apulannan livenä nähnyt, oli kyllä hyvä keikka. Osaavat laukoa vitsejä juuri sopivasti.

Lempikappaleitani Apulannalta ovat ainakin Jumala, Muistijäljet, Käännä se pois, Maanantai, Teit meistä kauniin, Mato (!!), Mitä kuuluu, Odotus, Poistuisitko mun elämästäni ja Viivakoodit. Ilonaa en tässä sen enempää viitsi ruveta kommentoimaan, kuin että kaunis kappale, mutta herättää ihmisissä negatiivisia ajatuksia itsesäälissä rypevistä teineistä. Se on harmi.
i am my own life, own harm

Drucella

  • Ankeuttaja
Vs: Apulanta
« Vastaus #87 : Maaliskuu 29, 2007, 15:39:37 »
Minä en oikein osaa sanoa. Tykkään vanhemmasta Apulannasta, mutta en pidä yhtään uudesta levystä.

En ole tuolta Eikä vielä ole edes ilta -levyltä kuullut kuin nämä kaksi hittibiisiä, eikä kumpikaan niistäkään säväyttänyt mitenkään erikoisesti.
Minä olen vähän enemmänkin, enkä... siis... ei. En tykännyt.
Se nykyinen tyyli, se on ehkä enemmän poppimaista, ja välillä minulle tule sellainen tunne, että: "hei! Oletteko te kaikki unohtaneet, mistä he aloittivat?". Tarkoitan nyt näillä 'te'illä niitä, jotka tykkäävät ja kuuntelevat pelkästään jotain Koneeseen kadonnut -biisiä, ja kun he näkevät esimerkiksi Aivan kuten kaikki muutkin -levyn kaupan hyllyllä, he huutavat: "Hei onx toi niinku Apulannan levy? Onx se niin vanha bändi? Vai onx tää vaa joku, jolla on sattumalta sama nimi?" tai vastaavaa.

Apulannalla on jokin sellainen, joka iskee. Sanat? Perustyyli? En tiedä. Se vaan on niin hyvää. Olen tykännyt Apulannasta sen jälkeen kun Heinola 10 ilmestyi, ja lempikappaleita on aika monta; Maanantai, Teen mitä vaan (hyvä musavideo xD), Kadut, 010, Jumala, Viivakoodit, Reunallat, Odotus, Ruhtinaat, Mato  ... niitä on monta.

Poissa tamina

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tomaatti
Vs: Apulanta
« Vastaus #88 : Huhtikuu 04, 2007, 21:14:38 »
Nyt kun olen itsekin onnistunut kyseisen levyn hankkimaan, niin on vähän selkeempää näkemystä mokomasta. Tämä on minulle vähän niin kuin nuo muutkin uudemmat levyt, biisejä pitää kuunnella kunnolla ennen kuin niistä tyksii. Omalla tavallaan tykkään kaikista kipaleista, erityisesti kyllä erottuu noi VEAM, KK, EVOEI ja Ylijäämävalumaa, mutta muitakin kuuntelen ihan mielellään. Jokin tämän levyn sanoituksissa kiinnittää huomiota, se jotenkin erottuu. Ellei johdu tottumattomuudesta.

Siinä olen Drucellan kanssa eri mieltä, että minusta ei ole mikään synti tykkäillä vain bändin uudesta tuotannosta, jos sen tyylinen musiikki on sydäntä lähellä. Minäkin kai pidän joidenkin muusikoiden tuotanniosta vain yhdestä levystä tai tietyistä kappaleista,  tutustumatta koko tuotantoon. Vaikkakaan minä harvoin voin olla tykkäämättä jostain musiikista, niin että juu.
"Hehe, I wonder about that..."

Vennlaa

  • Ankeuttaja
Apulanta
« Vastaus #89 : Huhtikuu 15, 2007, 19:01:17 »
Apulantahan on vanha. Iänikuiset bändin jäsenet saavat minulta kiitoksia, karkkia, ruusuja ja kaiken mitä tahtovat (paitsi levyni). Uusin levy voittaa kaiken.

Vanhat kunniaan silti.<3 :DD
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 26, 2007, 16:06:13 kirjoittanut Vennlaa »

Kaalikeitto

  • Ankeuttaja
Vs: Apulanta
« Vastaus #90 : Elokuu 01, 2007, 04:55:55 »
Apulanta.<3 ehdotomasti mun lempibändi, olen kasvanut Apulanta- uskontoon! Apulanta on uskontomme ja Toni Wirtanen Jumalamme (iskä on myös suuri fani) Toni Wirtanen on nero! Apulannasta hyvän tekee esim. se että ne biisit mitä Toni laulaa, niin se laulaa ne oikeesti tunteella, jotkut bändit tekevät sitä, että heti kun eka albumi ilmesttyy nii ei kiinnosta muun kuin myynti. Itse pidän ehkä enemänkin tästä Apulannan vanhemmasta tuotannosta mutta on pari uuttakin biisiä ihan hyviä esim. Koneeseen kadonut, Viisaus ei asu meissä, Armo. Mutta lemppareita on ehdottomasti esim. Maanantai, Vivakoodit, Ilona, Pahempi toistaan ja Lupasit mulle.. Noista kappaleista tulee mieleen jotain ihmeellisen tuttua, en tiedä.

Pitää laittaa tähän lopuun pari palaa kappaleista, jotka ovat mielestäni hienosti tehty. Esim. Viisaus ei asu meissä- kappaleesta kohta Tappaa ei ollut tarkoitukseni vaan rampauttaa pysyvästi niin että joka päivä muistaisit, joka päivä koko loppu elämäsi, sä teit sen minua koskevan virheen.
Lupasit mulle lupasit mulle ikuisen loppun asti kestävän rakkauden, mitään saanut en kuitenkan pelkän ikävän tuskan vaan..

Apulanta. Ehdottomasti suomen kakkienaikojen PARAS bändi!

Poissa Damien

  • greatest hit
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • erinomainen ihmislapsi
Vs: Apulanta
« Vastaus #91 : Elokuu 11, 2007, 17:14:36 »
Vanha Apulanta \,,/
Joo eli tota noin. En ole koskaan ollut mikään Apulanta-fani, mutta koko pienen ikäni ajan olen sitä aina satunnaisesti kuunnellut ja ympärilläni kuullut. Tykkään todella paljon Apulannan lyriikoista, heillä on ehkä parhaimmat sanoitukset niistä bändeistä/artisteista jotka suomeksi esiintyvät. Varsinkin vanhemmat Apulannan biisit ovat hienoja. Niissä on jotain joka sykähdyttää ja muutenkin lyriikat ovat paljon osuvampia ja musiikki ehkä vähän rokimpaa. Jopa vanhempien kappaleiden musiikkivideot ovat parempia kuin uudempien.
Uusi Apulanta? Yhh, en tykkää. Olen kuunnellut Eikä vielä ole edes ilta -levyn kertaalleen läpi ja joo, en voi sanoa muuta kuin että olen pettynyt. Musiikki on mennyt vähän popimpaan suuntaan ja muutenkin koko levy on aika kaukana ennen minulle niin rakkaasta Apulannasta. Enkä mahda sille mitään että Viisaus ei asu meissä kappaleen kohta Tappaa ei ollut tarkoitukseni vaan rampauttaa pysyvästi niin että joka päivä muistaisit, joka päivä koko loppu elämäsi, sä teit sen minua koskevan virheen. jää ikuisesti soiman päähäni, mikä ei edes ole hyvä asia. En tykkää koko kappaleesta.

Eli vanhaa Apulantaa kuulutetaan edelleen, uutta ei. Parhaita kappaleita ovat mielestäni ehkä Jumala, Hiekka ja Odotus.
23 seconds on the floor Is all (s)he needs, And not a minute more

Poissa Kuupposen päivä

  • Vuotislainen
  • Pottermore: NightGold9667
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Apulanta
« Vastaus #92 : Lokakuu 26, 2007, 18:01:17 »
Eli vanhaa Apulantaa kuulutetaan edelleen, uutta ei. Parhaita kappaleita ovat mielestäni ehkä Jumala, Hiekka ja Odotus.

Joo, jumala (oikeasti sen kuuluu olla pienellä alkukirjaimella, katso vaikka levyn takakannesta) ja Hiekka ovatkin oikein tosi vanhoja biisejä! No, tietenkin viisi vuotta vanhat biisit saattavat tuntua teinin mielestä todella vanhoilta, mutta ko. bändi on kuitenkin 16-vuotias, ja näin ollen Hiekka-levyn biisit edustavat melko uutta tuotantoa. Minun mielestäni on aika huvittavaa, kun eräät sanovat, että "Apiksen uus tuotanto on tosi paskaa, vanha on vitun hyvää, erityisesti jumala ja Hiekka ja Saasta!" Minusta Apulannan tuotanto voidaan karkeasti jakaa kolmeen osaan: vanhaan tuotantoon kuuluvat alkuaikojen EP:t ja kolme ekaa levyä, keskiaikaa edustavat AKKM ja Plastik, ja nuo loput ovat sitten uudempaa tuotantoa. Tosin tietenkin jokaisella on oikeus omaan jaotteluunsa, mutta noin minä ajattelen.

Tuntuu siltä, että ihmisten mielestä on jotenkin "siistimpää" kehua vanha tuotanto maasta taivaaseen ja haukkua uudempi täysin. Se on jotenkin ikään kuin muotia. Silloin kuulostaa tosifanilta, joka on kuunnellut Apulantaa tosi pitkään.

Itse en ole fanittanut Apulantaa kovinkaan kauan, vain vähän yli kaksi vuotta, vuoden 2005 syksystä. Itse asiassa olin kyllä jo sitä ennenkin pitänyt bändiä hyvänä, pidin lähes kaikista kappaleista, jotka olin kuullut (niitä vain ei ollut kovinkaan paljoa) ja mulla oli sellainen mielikuva, että niillä on todella hyvät sanoitukset. Tajuan kaiken hitaasti, joten vasta silloin 2005 syyskuussa (muistaakseni se oli nimenomaan syyskuu) tajusin, että kyseessä on todennäköisesti maailman paras bändi - yhtään liioittelematta. Silloin hankin Kiilan (poltettuna tosin), ja se oli heti menoa. Hankin lähes koko tuotannon (poltettuna, pakko myöntää) ja rakastuin siihen. Siitä lähtien faneus on vaan tasaisesti kasvanut, ja totta kai aidot levytkin oli sitten pakko hankkia - en voinut elää itseni ja syyllisyyteni kanssa, kun minulla oli vaan poltettuja.

Itseäni viehättää eniten juuri tämä uudempi tuotanto. Minusta on tyhmää kuunnella jotain musiikkia vain sen takia, että siinä on "niin vitusti asennetta!!!". Itse arvostan musiikissa eniten muita asioita; vaikka en mitään musikaalinen nero olekaan, kyllä minulle musiikilliset asiat ovat merkittävämpiä kuin se paljon puhuttu asenne. Vihaan punkia (ainakin yleensä). Apiksen vanhempi tuotanto ei ollut niin vakavastiotettavaa kuin tämä nykyinen. Useat vanhat kappaleet tuntuvat siltä, kuin ne olisi tehty ihan vain vitsillä, eikä musan ole minun mielestäni tarkoitus olla hauskaa. Uudemmat Apulannan biisit eivät sisällä teiniangstia, vaan jalostuneempaa ja aikuisempaa tuskaa, ja ne ovat melodioltaan vähemmän yksinkertaisia ja lyriikoiltaan kypsyneempiä.

Äh, tuosta tulee nyt sellainen kuva, kuin vihaisin kaikkia Apulannan vanhempia kappaleita, eikä se toki pidä paikkansa. Attack nyt on paskaa, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta (Päivästä toiseen on hyvä!), mutta esim. Ehjältä ja Kolmelta löytyy kyllä oikeasti hyviäkin biisejä. Minä olen voittaja ja Poistuisitko mun elämästäni ovat omalla tavallaan nerokkaita, ja PVC-unelmia, Liikaa ja Mitä vaan puolestaan edustavat vakavasti otettavampaa ja herkempää musiikkia, samoin kuin b-puoli Ei tänäänkin. Ja pakko vielä sanoa, siitäkin huolimatta, että äsken sanoin asenteellisuuden olevan täysin merkityksetön seikka musiikissa: kyllä Kalamiehen toverissa oleva asenne iskee minuunkin. Siinä on biisi, joka toimii erinomaisen hyvin silloin, kun vituttaa. Mutta pointtini on kuitenkin se, että kokonaisuutena nuo vanhemmat levyt eivät oikein toimi uudempien lailla, ne sisältävät niin paljon niitä huonojakin biisejä.

Paras levy on ehdottomasti Kiila. Sanokaa mitä sanotte, minä en kyllä näe siinä mitään poppia: rock-levyhän se pääasiassa on! Killa on minulle rakkain Apulannan levy, sitä on varmaankin tullut kuunneltua eniten. Lähinnä tämä johtuu kai siitä, kun kyseisellä levyllä ei kertakaikkiaan ole yhtään biisiä, josta en pitäisi. Monet levyt ovat sellaisia, että niillä on joitakin tosi hyviä biisejä, mutta sitten niiden vastapainoiksi on myös vähintäänkin jonkin verran niitä skipattaviakin. Kiilalla tätä ongelmaa ei ole, vaikka tietenkin toiset biisit ovat parempia kuin toiset. Armoon olen kyllästynyt ja sen teini-IHQ-maine on kammottava, mutta huonoksi en sitäkään biisiä sanomaan, koska onhan se sävellyksenä yhäkin komea. Kiilan parhaisiin biiseihin vuosi luetella suurimman osan levyn biiseistä, mutta kyllä minä osaan nimetä parhaankin: Pala siitä. Se lyriikka on kertakaikkiaan nerokas. Aukeaa vaikeasti, mutta kun aukeaa, niin sitten iskee kunnolla. Luulen, että biisin aihe ei sinänsä ole kovinkaan ihmeellinen, ja senkin takia on hienoa, miten Toni on onnistunut upealla toteutuksella ilmasemaan asiat niin hienosti. Muita parhaita ovat Valon juuri ja Kuollakseen elossa. Toimivat lääkkeen tavoin silloin, kun ahdistaa. Kuten koko levy, kokeilkaa vaikka! Siksihän se onkin niin mittaamattoman tärkeä. Kuitenkin, parhaisiin kappaleisiin tuolta levyltä on ihan pakko mainita myös Pahempi toistaan, joka on yksi syy siihen, että ylipäätään hankin Kiilan ja löysin tieni Apulannan pariin, ja lisäksi Pahempi ei myöskään ole menettänyt tehoaan radiosoitossa, vaan toimii melko hyvin vieläkin (miksi hoen koko ajan sanaa "toimii"?).

Toiseksi paras levy on varmaan Heinola 10, joka itse asiassa ei jää paljon jälkeen Kiilasta. Huonoja biisejä ei oikein löydy. Kolmanneksi parasta levyä en kyllä osaa sanoa; siinä kohdassa alkaa olla aika tasavahvaa. Ennen olin sitä mieltä, että Hiekka on kolmanneksi paras, mutta enää en tiedä. Kova levyhän se on, ei siinä mitään, mutta kun siinä on kuitenkin niitä vähän keskinkertaisempiakin (ei kuitenkaan millään muotoa huonoja) biisejä jonkin verran. Plastikilla on vähän samaa vikaa, lisäksi se on jotenkin niin konemainen ja... muovinen, vaikka loistavia biisejä sieltäkin löytyy. AKKM on vähän yliarvostettu omasta mielestäni, mutta varsinkin tämän vuoden puolella olen kyllä alkanut arvostaa sitäkin ihan uudella tavalla. Ja sitten uusin, tuo EVOEI: liian punk, liian nopeatempoinen, liian suorat lyriikat, mutta silti niin onnistunut levy! Totta puhuakseni, jos nyt olisi aivan pakko julistaa jokin levy kolmanneksi parhaaksi, se saattaisi olla juuri EVOEI. Voi olla uutuudenviehätystäkin, en tiedä.

Parhaita biisejä, no, voin sanoa, että niitä on paljon. Jokaiselta levyltähän niitä löytyy, joiltakin enemmän, joiltakin vähemmän, mutta kaikilta vähintään muutama. Lisäksi emme saa myöskän unohtaa b-puolia! No, tiedän, ettei mahdottoman pitkää listaa jaksa lukea kukaan, enkä minäkään jaksa sellaista kirjoittaa, mutta sanon nyt tässä muutaman ihan parhaan. Paras, se on Kadut, melko selvästikin. Usein hyvät biisit aukeavat hitaasti, mutta tuo ampaisi tiensä sydämeeni heti ensikuulemalla. En ollut koskaan kuullut mitään sen kaltaista, ja kuunnellessani sitä, toivon, ettei se loppuisi koskaan. Noin lähellä täydellistä ei kyllä ole mikään toinen kappale; lyriikka, melodia, Tonin ääni, kertosäe, säkeistöt, alku... Kaikki niin sanoinkuvaamattoman upeaa. Ja toiseksi paras kappale on Faarao, siinä lyriikka on tärkein, kuten Kaduissakin, mutta tämä ei tarkoita sitä, että melodiakaan olisi millään muotoa huono. Faarao on samaan aikaa rock, mutta minusta myös herkkä. Kun parhaista biiseistä puhutaan, on pakko ottaa esille myöskin jo aiemmin mainittu Pala siitä, sekä niinikään aiemminkin mainitut Päivästä toiseen ja Ei tänään. EVOEI:ltä hevimpää materiaalia edustava Trauma on myös potentiaalinen kestosuosikki. Vielä on mainittava yksi biisi: Jäätyneiden kaupunki. Kuinka jokin biisi voikaan olla niin kaunis? Vielä voisi jatkaa listaa loputtomiin, mutta nyt pakotan itseni lopettamaan, heti.

Sitten ne syyt, mitkä Apulannasta tekevät niin erityisen. Minun mielestäni, ja uskon, että samaa mieltä ovat monet muutkin Apulanta-fanit, tuossa bändissä paras puoli ovat ehdottomasti lyriikat. Ei sillä ole mitään väliä, että useat niistä on varmaankin tarkoitettu kertomaan melko perinteisistä rakkausasioista; Toni W:n tapa tehdä sanoituksia jättää kuitenkin niin paljon tulkinnanvaraa, että loppujen lopuksi kaikki on kiinni juuri kuuntelijan omasta tulkinnasta. Vaikkei siis olisi kokenut omassa elämässään niitä asioita, joita silmällä pitäen Toni alunperin teki lyriikat, voi niistä kuitenkin löytää itsensä ja oikeastaan melkein mitä vaan, kunhan katsoo kunnolla. Lisäksi on hienoa miettiä, mitä Toni on milloinkin halunnut sanoa, tai etsiä sitä, mitä kappale itselleen merkitsee, yrittää löytää tarina komeiden metaforien ja symboliikan alta. Eivät ne ole mitään sananhelinää, eivät todellakaan. Ne lyriikat ovat mietittyjä ja kaikin puolin sellaisia, joita itse arvostan todella paljon.

Mutta silti, eihän hyviäkään sanoituksia varmaan jaksaisi pidemmällä mittakaavalla kuunnella, jos melodiat eivät viehättäisi. Apulannan kappaleissa tämäkin puoli on kuitenkin kunnossa. Rajua ja kaunista, hidasta ja nopeaa, rauhallista ja ei-niin-kovin-rauhallista. Eivät ne toista itseään, sieltä löytyy erilaisia biisejä ja melkein jokaiselle jotakin.

Voisi sanoa, että Apulanta auttaa, kun on vaikeaa, vie pahan olon ja ahdistuksen pois. Tämä voi kuulostaa liioittelulta, mutta jossain määrin on totta. Jotkut purkavat esim. aggressionsa hakkaamalla metsän puita pesäpallomailalla, toiset kuuntelevat Apista. Aina se auttaa. Siksi se on niin tärkeä bändi minulle.

Ja sitten livemeninki, kyllä, pidän siitäkin. Vaikka Apulanta periaattessa onkin sellainen bändi, jota haluaa hiljentyä kuuntelemaan omassa rauhassaan yksin huoneessaan, on fiilis keikoilla niin mahtava, että sinne haluaa mennä uudestaan ja uudestaan. Ei sillä, että itselläni olisi pitkä liuta Apiksen keikkoja takana, mutta olen minä käynyt viidellä, ja tuota määrää olisi tarkoitus kartuttaa niin paljon kuin mahdollista. Huomenna on vuorossa seuraava keikka, odotan jo innolla.

Viimeiseksi haluaisin sanoa, että pidän bändin jäsenistä myös persoonina. Sipe on oikeasti yksi maailman mukavimmista ihmisistä, ja Jönssi on niin symppis (vaikka se voisi kyllä jakaa nimmareita vähän enemmän). Ja Toni, siinä vasta on älykäs ja hauska mies. Joku sanoi muistaakseni ekalla sivulla, että Tonilla olisi noussut kusi päähän, mutta en minä kyllä ole sellaista huomannut. No, jokainen näkee, mitä näkee, turha siitä on kiistellä. Oli miten oli, minusta on kuitenkin hienoa, kuinka vakavasti se näiden kaikkien vuosien jälkeen ottaa nuo biisit ja niiden vastaanoton.

Nimmaritkin minulla on, Tonilta ja Sipeltä. Jönssiltäkin haluaisin mielelläni, huomenna täytyy yrittää.

Voi ei, tästä viestistä taisi tulla liian pitkä. Anteeksi, rakkaat ystävät, en voinut itselleni mitään.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 16, 2008, 18:15:10 kirjoittanut Kuupposen päivä »

Poissa nostalgie

  • Kaipuu
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Apulanta
« Vastaus #93 : Marraskuu 15, 2007, 13:15:34 »
Joo, Apis. Alkaa ihan tekemään pahaa, kun joitakin tämän topicin ihkutusviestejä, mutta annanpa olla, jokainenhan itse vastaa viestiensä tasosta...
Minulle Apulanta on ollut läheinen jo muutaman vuoden. Kuuntelun aloitin muistaakseni joskus Kun Plastik ilmestyi, eli onhan tuosta ja muutama vuosi. DVD:t on kerätty kokoelmiin, ja tuo uusin Kesäaine on siis nyt ollut vielä viime kuukausinakin kovassa katsonnassa. Vaikka DVD:t eivät olisi mitään huippuluokan tuottamaa (Kesäaine parantanut kyllä noiden DVD:n tasoa), niin niissä näkyy silti niin selvästi se todellinen, suomalainen Apulanta ja suomirokki.

En nyt alkaisi tässä tarinoimaan, kuinka tärkeä ja sydäntä lähellä oleva ja upea ja ihana ja tunnelmallinen Apis on, en niin millään jaksa. Sanon vain lyhyesti: Apulanta on tärkeä osa minun musiikkimaailmaani.
Keikkoja on tullut kierrettyä, ja viimeksi näin Apiksen Simessä viime kesänä. Hyvin vetivät sielläkin - Tonin sarkastiset vitsit olivat paikallaan, mutta jotenkin minusta tuntui että Apis on vetänyt parempiakin keikkoja... (Rollorock, ah.)

Lempibiisiä on vaikea määritellä, koska en omista sellaista. Apiksella on sekä huonoja että hyviä biisejä, kuten jokaisella bändillä. Mutta eniten muistoja ja omia tuntemuksia minulla on ehkäpä biiseissä Odotus, ...Silti onnellinen, Liikaa, Käännä se pois, Reunallat, Muistijäljet ja Saasta. Kiila-levyltä voisin kuitenkin mainita Valon juuri-kipaleen, se herättää hyviä ja kauniita muistoja :) Lempilevyä en nyt niin luokittelisi, mutta Apiksen vanhempi materiaali kolahtaa enemmän. Ehkä ne alkukantaiset punk-ajat niin kuitenkaan, mutta aika Plastikin ja Kolmen ilmestyttyä. En ryhdy analysoimaan kaikkia biisejä, mutta Ilona?, Kolme vuotta (Mennään naimisiin) ja Ylijäämävalumaa ovat esimerkkejä niistä biiseistä, jotka eivät minuun iske. (Okei, olihan Ilona tosi ihq ja kaikkee silloin joskus), mutta Ylijäämävalumaa on esimerkki uusimman levyn "huonoudesta." Minuun se ei iskenyt millään lailla - Apulanta on muuttunut, ja paljon. Koneeseen kadonnut, en saa siitäkään biisistä mitään irti. Mihin on jäänyt se rock, rauha ja rakkaus? Omistan kyllä Eikä vielä ole edes ilta-levysen, mutta harvoin tulee kuunneltua. Minä elän niissä vanhemmissa ja oikeasti vanhoissakin biiseissä ja muistoissa. Elän siinä keikassa, jossa Reunallat soitettiin ekaa kertaa ja melkein itken, silloin se meininki oli niin saatanan loistava!

Kokoelmia kuuntelen myös usein. Varsinkin Syitä ja seuraksia sekä Singlet 1998-2003 ovat mahtavia vieläkin. Singlet 1993-1997 on myös esteettistä kuunneltavaa, ehdottomasti. Kiila-levy sinänsä oli hyvä - siinä oli asiaa, se oli vielä sitä salaperäistä rockia mitä minä olen Apulannassa aina tiedostanut. Lauseita, jotka ovat kuin Raamattu; ajan kanssa, useamman kerran kuuntelun ja lukemisen jälkeen ja pohdinnan jälkeen vasta ymmärrät niiden merkityksen. Se Tonin sanoituksissa onkin se upein juttu, koskaan et voi olla varma mitä mikin lause pohjimmiltaan tarkoittaa. Ja harvoin saakaan tietää.

Kyl kyl, Apista on tullut katsottua livenäkin, ja vaikka eräs ystävättäreni väittääkin kiven kovaan, kuinka huono live-bändi Apulanta on, en jaksa edes väittää vastaan. Okei, Toni ei pompi lavalla, kannusta yleisöä taputtamaan ja huuda Tiktakkimaiseen tapaan: "Onks teil kivaaaaaaaa?!", mutta silti on minun korviini ja silmiini hyvää viihdettä. Se tunne, joka Apulannasta lähtee kun se soittaa - se on vaan nähtävä.

Haluaisin herättää täällä keskustelua aiheesta: Tuukka vai Jönssi? (a.k.a Parta-Sami).



Poissa Kuupposen päivä

  • Vuotislainen
  • Pottermore: NightGold9667
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Apulanta
« Vastaus #94 : Marraskuu 16, 2007, 15:35:25 »
Haluaisin herättää täällä keskustelua aiheesta: Tuukka vai Jönssi? (a.k.a Parta-Sami).

Kyllä Jönssi ainakin minun mielestäni on huomattavasti parempi basistina (ihmisinä en niitä ala vertailemaan). Olen tietenkin vähän huono arvioimaan kenenkään bassonsoittotaitoja, kun en bassonsoitosta yhtään mitään ymmärrä, mutta jopa minäkin uskaltaisin silti väittää, että Apiksen bassokuviot ovat muuttunet monimutkaisemmiksi ja taidokkaammiksi Tuukan lähdettyä yhtyeestä. Bassot ovat muutenkin nyttemmin tulleet suurempaan osaan bändin musiikissa, varsinkin EVOEI-levyllä. Tuukkahan taisi itsekin joskus todeta, että "ikinä en ole mitään osannut soittaa, enkä kyllä osaa vieläkään". Mulla on sitä paitsi sellainen käsitys, että bändi ei missään vaiheessa ollut kyseiselle henkilölle kovin tärkeä, vaan kaikki tv-jutut ynnä muut olivat etusijalla. Pitäähän ihmisen tehdä sitä, missä on hyvä ja mitä haluaa tehdä, joten mielestäni on kuitenkin ihan hyvä juttu, että Tuukka jätti bändin.

Se vaan itseäni vituttaa, että hän ei ohjaa enää edes Apiksen musavideoita. No, olihan osa Tuukan videoista melko huonoja, mutta joukossa oli kuitenkin niitä erittäin hyviäkin (kuten Käännä se pois!), ja jotenkin tuntuu tosi kummalliselta, että videot ohjaa nykyään joku muu kuin hän. Ei mulla kyllä ole mitään Toni Virhiää vastaan (KoKa oli sitä paitsi todella hyvä video), eikä tietenkään sitäkään tyyppiä, joka ohjasi Trauman (en muista nimeä), mutta kuitenkin.

Poissa Blue Ice

  • Pupilliinsa uponnut
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Kihokki
    • Livejournal
  • Pottermore: AshLeviosa8992
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Apulanta
« Vastaus #95 : Marraskuu 16, 2007, 17:20:39 »
Haluaisin herättää täällä keskustelua aiheesta: Tuukka vai Jönssi? (a.k.a Parta-Sami).
Se vaan itseäni vituttaa, että hän ei ohjaa enää edes Apiksen musavideoita. No, olihan osa Tuukan videoista melko huonoja, mutta joukossa oli kuitenkin niitä erittäin hyviäkin (kuten Käännä se pois!), ja jotenkin tuntuu tosi kummalliselta, että videot ohjaa nykyään joku muu kuin hän. Ei mulla kyllä ole mitään Toni Virhiää vastaan (KoKa oli sitä paitsi todella hyvä video), eikä tietenkään sitäkään tyyppiä, joka ohjasi Trauman (en muista nimeä), mutta kuitenkin.
Tästä tulee minulle ainakin sellainen olo, että Tuukka on tehnyt kokonaan pesäeron ja pessyt kätensä kaikesta Apulannan touhusta tästä eteenpäin. Minä en ole ylipäätään näiden musiikkivideoiden ohjaajin perehtynyt, mutta kun vertaa esimerkiksi Käännä se pois:ta ja Traumaa, kyllä KsP on paremi, mutta kun sitten taas ottaa Jumalan ja KoKa:een, niin .. Noh, kyllä jälkimmäinen vie voiton.

Mutta Tuukka vai Jönssi. No, minä kallistun itse jälkimmäiseen, vaikka alussa tämä miehistönvaihdos tuntui minusta oudolta, eteenkin kun oli nähnyt Jönssin vain yhdellä Provinssin keikalla lisäsoittajana. Ei siinä tilanteessa saattanut edes kuvitella tätä 1/3 Apulannasta. Mutta mitä nyt on käynyt keikoilla (tähän bassonsoittoon en puutu sävelkorvattomuuttani) niin kyllä Jönssi hahmona siellä lavalla menee minusta paremmin kuin Tuukka loppuaikoinaan. Myös läpän heitto on minusta yhtenäisempää, kun kaikki kolme äijää heittävät huulta settien välissä.
Pakko on paras muusa.

Poissa Kuupposen päivä

  • Vuotislainen
  • Pottermore: NightGold9667
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Apulanta
« Vastaus #96 : Marraskuu 17, 2007, 11:44:41 »
Tästä tulee minulle ainakin sellainen olo, että Tuukka on tehnyt kokonaan pesäeron ja pessyt kätensä kaikesta Apulannan touhusta tästä eteenpäin. Minä en ole ylipäätään näiden musiikkivideoiden ohjaajin perehtynyt, mutta kun vertaa esimerkiksi Käännä se pois:ta ja Traumaa, kyllä KsP on paremi, mutta kun sitten taas ottaa Jumalan ja KoKa:een, niin .. Noh, kyllä jälkimmäinen vie voiton.

Jumala ei muuten ole Tuukan ohjaama! :) Kyseessähän on juuri se video, jonka ohjaaja valittiin jonkin kilpailun kautta. Itsekään en muuten pidä siitä videosta yhtään (en tosin ole edes nähnyt sitä kovin montaa kertaa), ei siinä oikein tapahtunut mitään. Kuuluu ehdottomasti Apiksen huonoimpien musavideoiden joukkoon.

Mutta niin, sellainen tunnehan tästä tosiaan tulee, että Tuukka on halunnut päästä kaikesta Apulantaan liittyvästä eroon. Se on aika surullinen juttu, kun aluksihan suunneteltiin, että hän tekisi lähtönsäkin jälkeen niitä levynkansia ja videoita, aivan kuten oli ennenkin tehnyt.

Poissa AIV-rehu

  • Lupus Tigris
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Apulannan kasvattama
  • Pottermore: FeatherProphecy121
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Apulanta
« Vastaus #97 : Toukokuu 17, 2008, 14:07:54 »
Herätetään nyt tää topic henkiin. Ainakin yhden viestin verran.
Minä pidän Apulannasta. Pidän Apulannan uudesta ja vanhasta tuotannosta, missä ikinä se raja meneekään. Vaikka Apulanna musiikki on muuttunut vuosien varrella se on edelleen hyvää ja siinä on se jokin Apulantamaisuus. En tarkkaan tiedä, koska musta tuli fani. Se vaan meni niin. Ensin kuulin sattuman varaisia kappaleita mökillä. Huomasin pitäväni siitä ja aloin tutustua siihen tarkemmin. Nyt olen mielestäni fani, vaikkei mulla olekkaan Apulannan kaikkia levyjä enkä ole käynyt kovin monella keikalla. Levyjen hankkimista vaikeuttaa rahapula ja se ettei niitä myydä paljoakaan. Keikkailua taas vaikeuttaa, se että sillon harvoin kun A-lauta eksyy tänne päin keikka on k-18 eli en pääse sisään. Eikä täältä jaksaisi jonnekkin Helsinkiin lähteä A-laudan keikalle, vaikka senkin olen kerran tehnyt:). Apulannan keikat on muuten loistavia. En myöskään valitettavasti ole tavannut ketään heistä.

En pysty sanomaan mikä on lempi kappaleeni tai levyni. Tai kyllähän mä voin sanoa mikä se tällä hetkellä on. Huomenna se vaan voi olla joku toinen. Se kun riippuu tosi paljon mielentilasta ja monesta muusta seikasta. Tällä hetkellä suosikki levyni on Ehjä ja kappale Pöljä. Olen kirjoittanut muihin aiheisiin (lempi bändisi/artistisi tai jotain simmosta) sen verran syitä siihen miksi pidän Apulannasta, joten en nyt jaksa toistaa kaikkea. Sanotaan nyt että pidän Toni sedän (älkää kysykö miten niin Toni setä, se vain on tullut jostain) lauluäänestä ja -tyylistä, sanoitukset on hyviä, melodia on hyvä, hyvä pojat soittaa hyvin (tiedän ettei Sipe, Jönssi ja Toni ole enää mitään poikia, mielessäni kutsun heitä silti Apulannan pojiksi). Fanitan ennen kaikkea niiden musiikkia, mutta myös he ovat omassa persoonassaan idoleitani. Älkää kuvitelko nyt että fanitan A-lautaa vain koska Toni on ihqu. Inhoan muutenkin koko sanaa. Aloin ensin tykätä musiikista ja sitten otin selvää henkilöistä sen takana. Mielestäni Toni ja Sipe on hyvän näköisiä. Ei sillä että Samikaan ruma olisi, muttei se ole sillä tavalla hyvän näkönen.

Voisi sanoa, että Apulanta auttaa, kun on vaikeaa, vie pahan olon ja ahdistuksen pois. Tämä voi kuulostaa liioittelulta, mutta jossain määrin on totta. Jotkut purkavat esim. aggressionsa hakkaamalla metsän puita pesäpallomailalla, toiset kuuntelevat Apista. Aina se auttaa. Siksi se on niin tärkeä bändi minulle.

Ymmärrän täydellisesti mitä tarkoitat. Apulanta auttaa muakin, sillon kun on huono tai ahdistunut fiilis. Olen kirjottanut aiheesta tarkemmin masentelumusiikki topickiin, joten en nyt kirjota tähän mitään tarkemmin.

Mielestäni Apulanta ei ole missään vaiheessa ollut eikä ole nytkään poppia tai kaupallista. Toni tekee juuri sellaista musiikkia, mitä itse haluaa. Tottakai yli 30-v mies tekee erilaista musiikkia kuin alle 20-v poika. Mielestäni Apulanta tekee edelleen sellaista musiikkia, mitä haluaa välittämättä teko hetkellä, siitä tykkääkö muut. Kyllähän Toni on itsekin muistaakseni sanonut, että levyä julkaistessa toivoo, että muutkin tykkää.

Tuukasta ja Jönssistä en osaa sanoa kumpi on parempi.

Tässä vielä lyhyt kertaus siitä ketkä Apulannasta soittaa ja lyhyt historia. Kun jotkut tuolla (pari vuotta vanhoissa) viesteissä eivät tienneet ketkä siinä soittaa ja muuta tämmöstä.
Apulanta perustettiin vuonna 1991 alkuvuodesta. Perustajat olivat Toni Wirtanen (kitara+laulu) ja Antti Lautala (kitara+laulu). Toni ja Antti pyysivät Sipen rumpaliksi ja myöhemmin (-92) amerikan vaihto oppilas Mandy tuli bassoon. -93 Mandy palasi Amerikkaan sillon basistiksi tuli Tuukka Temonen. -94 Antti lähtee. Pojat jatkavat tästä eteenpäin kolmestaan, jos ei lasketa vaihtelevia kiertuekitaristeja. 2005 Tuukka lähti ja Parta-Sami Lehtinen (eli Jönssi) tarttui bassoon, oltuaan sitä ennen kauan kiertuekitaristi.
Tämän hetken Apulanta siis on tälläinen: Toni Wirtanen (alias Kauko Starr) kitara+laulu+laulujen teko. Sipe (oik. Simo) Santapukki rummut (tehnyt myös muutaman kappaleen) ja Sami Lehtinen basso. Toni on syntynyt 4.4.1975, Sipe 20.12.1977,  Tuukka 20.4.1975. Tosta voi varmaan kaikki laskea itsekin iät. Samin iästä ei ole tietoa. Sanotaan nyt vielä ulkonäöstä. Sipe on tällähetkellä ainut jolla on hiukset (jos se ei ole ajanut niitä sitten viime näkemän). Samilla on simmonen jännä parta (tosin Tonillakin oli viimeksi partaa, kun siitä kuvan näin). ja Toni on se komea kalju (kuvissa usein keskellä).

Edit:Toni on kuulemma ajanut partansa, mutta jättänyt viikset.
On tääkin näköjään tämmönen kamalan pitkä viesti. Alunperin oli tarkotus kirjottaa lyhyt teksti, mutta se venähti pitkäksi. Toivottavasti joku jaksaa lukea tän. Ehkä joku muu Apulanta fani ymmärtääkin tän venähtämisen:)

Edit2:Ei mun pitäny tähän enempää tehdä lisäyksiä, mutta kun on pakko... Ei näitä mun höpinöitä varmaan tästä topicista kukaan luekkaan... Nyt Kauko on näköjään ajanut viiksensäkin. Luultavasti se kasvattaa ne takasin, ennen kun näen tai saan lukea jonkun muun nähneen sen. Ja sitten asiaan jonka takia oli pakko kirjottaa. Apulannan uusi kappale Paha ihminen on kuultavissa. Se on tuolla linkissä suunnilleen 38 minuutin kohdalla. On muuten mun mielestä uskomattoman kova kappale ja kuulostaa paremmalta joka kuuntelu kerralla. Hyvässä mielessä sitä tavallista Apulantaa, muttei kuitenkaan ihan sitä... Odotan innolla Kesä-eepeen ilmestymistä (ilmestyy 11.6.2008). Ei kai noi mun linkitykset ole kiellettyjä? Sanokaa joku, jos on, niin poistan ne sitten:).
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 20, 2008, 19:46:45 kirjoittanut AIV rehu »
Draco dormiens numquam titillandus.
Jos jokin voi mennä pieleen, se menee pieleen.
Psykiatrisia toimia, jotka oman kokemuksen kautta täysin aukee -Apulanta

Poissa Blue Ice

  • Pupilliinsa uponnut
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Kihokki
    • Livejournal
  • Pottermore: AshLeviosa8992
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Apulanta
« Vastaus #98 : Toukokuu 24, 2008, 12:35:36 »
Paha ihminen .. Mmmm, sanat ovat jälleen taattua Wirtasta ja kyllä tuo on kaukana EVOEI:n soundimaailmasta. Minä todella tykkään tästä. Tonin ääni menee mukavan katkonaisesti ja tämä on todellakin bändin peruskauraa, ei ehkä nouse bändin parhaaksi esitykseksi, ei osaa vielä sanoa, meneekö tämä kesä - EP edellisen Pudota levyn tasolle, jolla oli rankempaa tykitystä. Jossain kohdin biisi kuullostaa Koneeseen kadonneelta, muttei onneksi kuin keskikohdan jälkeen hetken verran. Odotan niitä muita biisiä ja koko EP:tä ja ennen kaikkea Provinssinrockin keikkaa, jossa nuo biisit korkataan ensimmäistä kertaa.

ota valta pois niiden käsistä
jotka eivät kuitenkaan ymmärrä
ole ilolla paha ihminen


P.s Odotin viiksistä jotain jykevämpää, ovat aika haaleet vaaleet. Onneksi tukkatyyli säilyy. :)
Pakko on paras muusa.

Poissa AIV-rehu

  • Lupus Tigris
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Apulannan kasvattama
  • Pottermore: FeatherProphecy121
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Apulanta
« Vastaus #99 : Kesäkuu 02, 2008, 00:07:59 »
Herättääkseni keskustelua. -Tai sitten vaan kiusallani pitääkseni Apulanta aiheen keskustelua jotenkin elossa. Voi myös olla, että viestini lähetys johtuu kellon ajasta ja siitä että mulla on tylsää.- Kysyn mitä muut on mieltä Paha ihminen kappaleesta? Se on kuultavissa youtubessa. Hyvällä tuurilla voi kuulla myös satunnaisesti radiosta. Kannattaa muuten kuunnella se useamman kerran, vaikkei ensimmäisellä kuuntelu kerralla sytyttäisi.
Aietteko muut hankkia a) kesä-eepeen b) uuden levyn (pitäis ilmestyä vielä tänä vuonna) c) molemmat d) ette kumpaakaan e) harkinnassa
sitten kun se/ne ilmestyy?

Tein sitten moni valinta tehtävän toiseen kysymykseeni. Mielellään silti perusteluja vastauksiin (ettei mulle tule vihaisia yskäreitä galluppien tekemisestä:P )

Toiseen kysymykseeni vastaan itse vastauksen c). Perusteluina Apulanta faneuteni, josta johtuen olen kuullut niin paljon A-laudan materiaalia, että luotan levyjen sisällön olevan hyvää. Minä yksinkertaisesti tykkään Apulannan musiikista... Kesä eepeeltähän olenkin kuullut jo yhden kappaleen ja tykkään siitä eli luultavasti loppu EP:kin on taattua Apulannan huippu musiikkia.
Draco dormiens numquam titillandus.
Jos jokin voi mennä pieleen, se menee pieleen.
Psykiatrisia toimia, jotka oman kokemuksen kautta täysin aukee -Apulanta