Kirjoittaja Aihe: Itkettävimmät kohdat Potterissa  (Luettu 19010 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Pallosalama

  • "Hei,Harry!"
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Niinpä niin.Taas joku aivoton
  • Tupa: Rohkelikko
Itkettävimmät kohdat Potterissa
« : Marraskuu 13, 2010, 19:07:08 »
Kyynel putosi kirjalle kun Dobby antoi Harrylle huispaus-sukat ja kun Hedwig kuoli =´(

//Harry Potter -kirjasarjassa on monen monta surullista ja mahdollisesti myös itkettävää kohtaa, ja kaikilla on varmasti oma mielipiteensä sanottavana asiasta. Muistakaahan kuitenkin, että pelkkä surullisten kohtausten listaus on huono tapa, eli perustelettehan hieman tarkemmin, miksi koette minkäkin kohdan surulliseksi, ja kenties mitkä taas eivät teitä niinkään liikuta :> -Leonor
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 26, 2010, 16:38:59 kirjoittanut Leonor »

Poissa April

  • ½ kaksosista
  • Vuotislainen
  • lisää Weasleyn Welhovitsejä!
  • Pottermore: LumosNiffler27512
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Itkettävimmät kohdat Potterissa
« Vastaus #1 : Marraskuu 14, 2010, 14:41:21 »
Surullista oli kun luin KV loppuun.Myös kohdat Siriuksen,Rehtorin kuolemat elokuvassa toivat kyyneleen silmäkulmaan.Viimeisen kirjan kohtaukset saivat hiljaiseksi..Mutta on myös ilonkyyneleitä on saanut lukiessa.
"It's sort of exciting, isn't it? Breaking the rules." - Hermione

"Who are you and what have you done with Hermione Granger?" - Ron

Poissa tassutöppönen

  • The only exception <3
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: CatRain16320
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Itkettävimmät kohdat Potterissa
« Vastaus #2 : Marraskuu 14, 2010, 15:04:38 »
Kun kv loppuu, uskolliset Hedwig ja Dobby kuolevat ja Sirius ei palaakkaan verhon takaa. Vinkki: Jos haluaa kuolemista (mitkä käytiin liian ohimennen) koskettavampia, kannattaa lukea edellisten kirjojen sen henkilön onnellisemmat kohdat. Tai riittää että muistelee mitä Harry sanoo esim. Hedwigille ensimmäisenä ja viimeisenä. Teen aina niin koska se tuntuu kunnioittamisemmalta kuin ohittaa parilla lauseella että "Lupin ja Tonks makasivat kuolleina" eikä mitään muuta. Toivottaasti joku ymmärsi.

-Tassu
~She lives in a fairytale somewhere too far for is to find~

Hidarico

  • Ankeuttaja
Vs: Itkettävimmät kohdat Potterissa
« Vastaus #3 : Marraskuu 14, 2010, 20:44:41 »
Ensimmäisekseen suruttaa Siriuksen kuolema, mutta heti perään otetaan myös Dumbledoren, Hedwigin, parin kuolonsyöjän, Alastor ''Villisilmä'' Vauhkomielen, pikku hyönteisten joiden päälle kolmikko astahtelee kirjoissa, Dobbyn, Severus Kalkaroksen, Bellatrixin, taas monien muiden kuolonsyöjien, Remuksen ja Tonksin, punatukkaisen Weasleyn kaksospojan ja Voldemortin kuolemat. Dobby-kohtauksesta erityisesti se kun Harry kaivaa tälle hautaa aina hautakirjoitukseen saakka. Kuitenkaan en koskaan ala itkemään fyysisesti vaan itku jää pikemminkin henkiseksi ja pahimmissa tapauksissa silmät vain kostuvat hivenen.

//Myös tuo hautakohtaus uusimmassa Potter-elokuvassa on jokseenkin kyyneleitten arvoinen.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 21, 2010, 21:56:05 kirjoittanut Betaé »

Poissa Sateenropina

  • Vuotislainen
  • Pottermore: AvisErised8561
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Itkettävimmät kohdat Potterissa
« Vastaus #4 : Marraskuu 15, 2010, 17:12:08 »
Kuoleman varjelusten luku Prinssin tarina. Siinä tekee mieli itkeä monta kertaa. Remuksen ja Doran kuolema, ja ajatuseula-kohdat. Kun luin sitä koulussa lukutunnilla, en kuitenkaan voinut, muut voisivat vähän ihmetellä...

Poissa Ridiculous

  • kirsikankivi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: ScarletHolly34
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Itkettävimmät kohdat Potterissa
« Vastaus #5 : Marraskuu 16, 2010, 19:41:45 »
Siriuksen kuolemassa itkettää niin paljon, että varmaan parin vuoden päästä ei siitä tekstistäkään saa mitään selvää. Sitten myös Fredin kuolema ja Severuksen kuolema ja koko Prinssin tarina -kappale. Tietysti sitten koko kirjasarjan loppu. Ensimmäistä kertaa kun luin, tuli erittäin ahdistunut olo :s Ei kiva. Sitten, kun olen nykyään ihan yliherkkä, niin meinaa tulla itku LP:ssa anteeksiantamattomissa kirouksissa sekä kun Ron ja Harry sopii :)
He was rapidly becoming obsessed with Draco Malfoy.
Draco dormiens nunquam titillandus

Poissa hassunaama

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Itkettävimmät kohdat Potterissa
« Vastaus #6 : Marraskuu 20, 2010, 02:13:29 »
Muistan kun luin jännittyneenä ensimmäistä kertaa Kuoleman varjeluksia. Aloin itkemään luvussa "Taas metsä", kun Harry tajuaa että hänen on kuoltava ja kun hän näkee Ginnyn pihalla mutta ei jätä hyvästejä. Vuolaat kyyneleet alkoivat valua kohdassa:
"Pysy lähelläni", hän pyysi hiljaa.
Tuo siis siitä kohtaa kun Harry puhuu haamuäidilleen.

Siriuksen kuolemassa en itkenyt, lieneekö syy ollut se että ei Harrykaan itkenyt vaan paiskoi tavaroita.

Ah, ja toinen itkettävä kohta Kuoleman varjeluksissa:
"Mutta eivät he enää eläneet, Harry ajatteli, he olivat poissa. Tyhjät sanat eivät voineet peittää sitä tosiseikkaa, että hänen vanhempiensa maatuvat jäännökset lepäsivät lumen ja kiven alla välinpitämättöminä ja tietämättöminä. Eikä hän ehtinyt estää ennen kuin kyynelet ryöppysivät tulikuumina ja jäätyivät siinä samassa hänen poskillee, ja mitä järkeä oli pyyhkiä niitä pois tai teeskennellä? Hän antoi niiden valua, hänen huulensa puristuivat tiukasti yhteen ja hän katsoi korkeaa hankea, joka kätki häneltä paikan, missä lepäsi se, mitä Lilystä ja Jamesista oli jäljellä, luut varmaankin, tai tomu, eikä tiennyt eikä välittänyt siitä, että heidän elävä poikansa seisoi siinä niin lähellä, että hänen sydämensä löi yhä vain ja että hän oli hengissä heidän uhrauksensa vuoksi ja juuri sillä hetkellä melkein toivoi, että nukkuisi itsekin lumen alla heidän kanssaan."

Sitten se kun Harry ja Hermione ovat Harryn kodin raunioilla, ja siihen kylttiin oli kirjotettu kaikkea: "Onnea matkaan Harry, missä ikinä oletkin." "Jos luet tämän, Harry, me kaikki tuemme sinua!" "Kauan eläköön Harry Potter."

Kun Dobby kuoli, itkin. Fredin kuolema meni niin äkkiä ohi, että vasta kirjan lukemisen jälkeen aloin suremaan sitä.
pufflehuff

Poissa Emmalina

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: CauldronChaser18511
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Itkettävimmät kohdat Potterissa
« Vastaus #7 : Marraskuu 21, 2010, 09:43:03 »
No esim. KV:ssä kun Dobby kuoli niin oli justiin sellasta henkistä itkua, ei tehnyt mieli itkee mut kumminki se oli sellanen surullisen hieno ja tunnelmallinen kohta.. Ja saman kirjan viimeiset luvut olivat tosi koskettavia ja oli se sama fiilis päällä, mikä on ollut monen muunkin hahmon kuoleman kohdalla.

Phalaenops

  • Ankeuttaja
Vs: Itkettävimmät kohdat Potterissa
« Vastaus #8 : Marraskuu 21, 2010, 19:03:49 »
Siriuksen kuolema kirjassa (elokuvan kohtaus oli miusta tehty huonosti.. ei ollut niin koskettava)
Ja viimeisimmässä se kun Hermione pyyhki vanhempiensa muistia,elokuvissa alkoi itse ajatteleen et mitäs jos itse joutuis tekeen noin omille vanhemille! kauhiaa :x

Poissa Wood Nymph

  • Renegade
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Luksusloimu!
    • something worth fighting for ~ Tumblr
  • Pottermore: ScarletSun17528
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Itkettävimmät kohdat Potterissa
« Vastaus #9 : Marraskuu 26, 2010, 21:07:54 »
Dobbyn kuolema oliehkä surullisin ja tuli itkettyä :( Se oli täysin viaton mihinkään ja halus vaan auttaa...
Well then, I think the answer is that a circle has no beginning.
-Luna Lovegood, DH

Veerapeera

  • Ankeuttaja
Vs: Itkettävimmät kohdat Potterissa
« Vastaus #10 : Marraskuu 27, 2010, 13:37:13 »
Siriuksen kuolema kirjassa (elokuvan kohtaus oli miusta tehty huonosti.. ei ollut niin koskettava)
Ja viimeisimmässä se kun Hermione pyyhki vanhempiensa muistia,elokuvissa alkoi itse ajatteleen et mitäs jos itse joutuis tekeen noin omille vanhemille! kauhiaa :x


Olen samaa mieltä. Lisäksi itketti kun sain kirjat ekaa kertaa luettua ja kun mm. Lupin ja Tonks kuolivat.

Poissa Lumihiutale

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Itkettävimmät kohdat Potterissa
« Vastaus #11 : Joulukuu 04, 2010, 20:25:29 »
Se koko seitsemäs kirja oli kokonaan itkemistä...tuli jotenkin ahdistunut ja huojentunut olo. En uskaltanut jatkaa lukemista, sillä pelotti, että mitä jos joku kohta taas kuolee.

Kun Sirius kuoli viidennessä kirjassa niin rupesin itkemään todella paljon. Jouduin sulkemaan kirjan hetkeksi ja rauhoittumaan, jotta voisin taas jatkaa. Nykyään kun luen kaikkia kohtauksia joissa on Sirius niin tulee se kuolema aina mieleen ja jotenki huono olo...Sirius parkaa...

Kalkaroksen kuolema ei minua itkettänyt vaan sitten se "Prinssin tarina" osuus. Siinä vasta tajusin kuinka ihana Severus oli ollut äähh..kaikki muistot vaa tuli mielee. Ja sittenkun Harry sanoo pojalleen Albukselle jotenkin näin: "Sinä olet saanut nimesi kahdelta Tylypahkan rehtorilta. Severus oli urheimpia miehiä mitä koskaan olen tuntenut." Niin itku tuli:(

Toki kaikissa muissakin kuolemissa olen itkenyt paitsi, Vauhkomielen ja Hedwigin, koska Hedwigin kuolema meni niin nopasti ohi, etten ehtinyt älyämään mitä oli tapahtunut ja minä en tuntenut enkä oikein löytänyt mitään yhtäläisyyttä minussa ja Vauhkomielessä. Hän jäi jotenkin todella etäiseksi minulle.

Poissa Fimca Worthleberr

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Capricorn Ascending
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Itkettävimmät kohdat Potterissa
« Vastaus #12 : Joulukuu 09, 2010, 17:57:37 »
Kyllä pahimmat kohdat oli Severuksen kuolema ja sen jälkeen vielä nyrkinisku mahaan, Prince's Tale-kappale. Varsinkin sen vikan lauseen jälkeen oli niin surullinen ja tyhjä olo, ettei usein ole tullut samanlaista.
Vaikka seiskan vika luku oli muuten siirappinen ja ällö, niin kyllä vielä tuli tippa linssiin siinä, kun Harry puhui pojalleen Albus Severukselle (itse nimi on aika kauhea yhdistelmä, mutta se ele liikutti ja Harryn sanat).
Look, look, keep looking straight into those cold eyes.

Poissa blindside

  • sokotettu
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • AKTIVISTI
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Itkettävimmät kohdat Potterissa
« Vastaus #13 : Joulukuu 09, 2010, 19:22:47 »
Mikään ei ole itkettäny mua Pottereissa pahemmin kuin Siriuksen kuolema. Severuksen kuolema toki päätyi aika lähelle, mutta Siriuksen kuollessa olin ihan itkun partaalla.

Siriuksesta tuli heti yksi suosikkihahmoistani. Tai no, heti kun sai tietää, ettei hän halua Harrya tappaa :DD Hän oli Harrylle kuin isä ja samalla kuitenkin ystävä. Ehkä enemmänkin ystävä, javisst. Oli vain kauhean surullista, että hänen piti kuolla niin lyhyen ystävyyden jälkeen, ja varsinkin kun se oli tavallaan Harryn syytä. Muutama lisähetki ei olisi ollut heidän suhteelleen pahaksi.

Severuksen kuolema ei päässyt samoihin mittasuhteisiin ehkä sen takia, että Severusta kohtaan kehittyi aikamoinen viha koko kirjasarjan ja varsinkin kuudennen kirjan myötä. Vaikka lopun tullessa saattoikin todeta, että Severus oli oikeati aito kiltalainen, Dumbledoren miehiä loppuun asti, oli siitä vihan tunteesta kuitenkin vaikea päästä jotenkin. Eniten minua kävi häntä sääliksi, olihan hän rakastunut naiseen, joka meni naimisiin, sai lapsen ja meni vielä kuolemaankin. Pääsipä mies sitten rauhaan ja maineensa puhdistettua :)

//muoksmuoks: Kyllähän toki kaikki muutkin kuolemat surettaa, mutta erityisesti Siriuksen.

Fredin kuolemaa en meinannut ensin uskoakaan, oli sellainen "ei näin voi käydä"-fiilis ja Dumbledoren kuolema oli toki surullinen, mutta jotenkin minä olin ajatellut, että vanhana miehenä hän tulisi kuitenkin kuolemaan pian :o

Lupinin ja Tonksin kuolemasta en ollut vain vähän surullinen, vaan todella VIHAINEN, koska minua niin ärsytti tämä, että Harryn kummipojalle pitää käydä samoin kuin Harrylle (eli vanhemmat kuolevat). Myös Villisilmän kuolintapa suututti, ja se, mihin hänen silmäänsä käytettiin kuoleman jälkeen, mutta tämä vihaisuus ei päässyt ollenkaan samoihin svääreihin kuin Lupinin ja Tonksin kuolemista aiheutunut.

Kuolonsyöjien kuolemat eivät sitten koskettaneetkaan minua millään tavalla. Ja on ikäväkseni todettava, että myös Hedwigin ja Dobbyn kuolemat menivät vähän "hälläväliä"-meiningillä. Hedwigin kuolema meni aluksi vähän ohitse, ja Dobby kuoli täyttäessään suurinta iloaan, eli Harryn pelastustehtävää.

Nuo eniten itkettävät kohdat ovat siis kuolemia, ja Siriuksen kuolemalle ei ole korvaajaa, siitä syntyi yksinkertaisesti suurin pala kurkkuun.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 06, 2011, 13:25:54 kirjoittanut blindside »
Taivaalla jahtasin aurinkoa
Tavoite oli puhdasta hulluutta

- Stam1na - Eloonjäänyt

Lilith

  • Ankeuttaja
Vs: Itkettävimmät kohdat Potterissa
« Vastaus #14 : Joulukuu 10, 2010, 21:45:58 »
  Kirjoja lukiessani itkin ehdottomasti eniten Dumbledoren kuollessa/hautajaisissa, ja viimeisen kirjan lopussa kun Harry käyttää elpymyskiveä. Molemmissa kohdissa itkin niin paljon, etten meinannut pystyä lukemaan.. Muiden kuolemat ynnä muut surulliset kohtaukset menivät jotenkin minulta ohi, kun ne oli kerrottu melko nopeasti. En tiedä miksi, mutta esim. vaikka Sirius oli yksi lempihahmoistani en silti itkenyt kun hän kuoli.. Elokuvissa en ole itkenyt kuin uusimman elokuvan lopussa, kun Dobby kuolee. Olisin itkenyt varmaankin myös 6. elokuvan lopussa, jos siinä olisi kuvattu Dumbledoren hautajaiset... Niitä jäin kaipaamaan. Mutta luultavasti itken sitten seiskaelokuvan lopussa, jos se onnistutaan kuvaamaan yhtä koskettavasti kuin mitä kirja oli.

rose

  • Ankeuttaja
Vs: Itkettävimmät kohdat Potterissa
« Vastaus #15 : Joulukuu 13, 2010, 14:03:14 »
Kalkaroksen kuolema ja Prinssin tarina-luku.

Uusimman elokuvan alussa oleva Hermionen kohtaus oli todella koskettava... Koko elokuvassa tuo alku kosketti eniten, todella kaunista ja surullista, siinä ei sanoja tarvittu. Taitaa viedä ykköspaikan listalla "Potter-elokuvien itkettävin kohtaus", varmasti osittain sen takia että kyseinen kohtaus oli yllätys. Kyllähän kirjastakin löytyy mainintana tämä asia mutta tämä sopi leffaan kuin salama-arpi Harryn otsaan.

Dobbyn kuolema tietenkin myös kosketti.
Ja Villisilmän.
Ja Hedwigin...

Onhan noita vaikka kuinka. Sirius oli yksi lempparihahmoista, tosin kun se kuolema tapahtui, oma mieliala seurasi Harryn mielialaa.. Aika vihainen olin myös.

Nämä nyt tuoreimpana mielessä.

*painuu lukemaan Liekehtivää Pikaria, noin viidettäkymmenettä kertaa...*

Poissa Volga

  • Suuri joki
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Itkettävimmät kohdat Potterissa
« Vastaus #16 : Joulukuu 21, 2010, 23:13:48 »
En kauheasti kirjoissa itke, eikä tule nyt mieleeni mitään kohtaa, missä olisin kamalasti vuodatellut kyyneleitä. Hedwigin kuolema oli kyllä sellainen, jossa kyyneleet tulivat ensimmäisellä lukukerralla silmiin. Olisin varmaan itkenyt myös Bellan kuoleman kohdalla, mutta tilanne oli niin jännittynyt, että en päässyt kyyneleisiin asti.

Poissa ludarz

  • Mahdoton idea.
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Itkettävimmät kohdat Potterissa
« Vastaus #17 : Joulukuu 23, 2010, 12:51:31 »
No mulle oli melkein kaikkien kuolemat surullisia, se jossa en surenut/itkenyt (vaikka aika harvoissa mä kyllä itkin) oli yllättäen, Dumbledoren kuolema, en tiiä miksi... o__O. Pahimmat kuolemat oli kyll Fred, Sirius ja Dobby :((. Muita kohtia, joissa (melkein) itkin oli, KV:ssa kun näytettiin Lunan huone, jossa oli ne sen maalaamat taulut. Se vaan oli niin liikkuttva! Ja Potter-vahti radio kohtaukset, nekin olivat jotenkin liikuttavia, kun pitkästä aikaa kuultiin tuttujen äänet ja siitä tuli heti mieleen suuri lämmin suojaava Tylypahka :).
- Missä me oikeastaan ollaan?
- Jaa, ajattelin kysyä sinulta samaa, Dumbledore sanoi ja katseli ympärilleen Missä me sinun mielestäsi olemme?
-Tämä näyttää", Harry sanoi hitaasti King's Crossin asemalta.

Poissa ttie

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Itkettävimmät kohdat Potterissa
« Vastaus #18 : Joulukuu 27, 2010, 20:54:18 »
Ainoa kerta kun oikeasti rupesi itkettää oli se FK:n kohta jossa Harry & co. olivat Pyhässä Mungossa katsomassa A.Weasleyta ja he tapasivat Longbottomin pariskunnan. Paljon surullisempaa mielestäni elää koko elämä sairaalassa kuin kuolla.

[HUOM! En aliarvioi kenenkään herkkiä kohtia, sanon tämän etukäteen ennen kuin joku ymmärtää väärin :D]

EDITT// Paitsi että näin vanhennettua Dumbledoren kuolema herkistää.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 27, 2010, 20:59:20 kirjoittanut ttie »
Let's get cherry pie!

aamanda

  • Ankeuttaja
Vs: Itkettävimmät kohdat Potterissa
« Vastaus #19 : Joulukuu 29, 2010, 03:47:09 »
En ole koskaan ymmärtänyt, että miksi Siriuksen kuolema kaikkia niin itkettää.. En minäkään silti aliarvioi muiden herkkiä kohtia.. :)

Itselleni pahimmat itkukohtaukset sattuivat viimeisessä osassa. En osaa nimetä erityisiä kohtia montaa, koska lähes koko kirja on yhtä surua ja menetystä. Ehkä näin laajasti sanottuna 31. Ja 32.  kappaleiden loput saivat minut itkemään, 34. Kappaleen viimeiset sivut, lähes koko 34. kappale meni sumeasti ohi silmien kosteuspitoisuuden takia sekä osa King's Crossia ja osa Suunnitelman heikkoa lenkkiä. Toisin sanoen noin viimeiset kaksisataa sivua ovat kyyneleiden ruttaamia. :D

Dumbledoren kuolema itketti, mutta Harryn ajatuksien takia hautajaiset eivät. :D

Poissa Kerplunk

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Itkettävimmät kohdat Potterissa
« Vastaus #20 : Joulukuu 30, 2010, 00:45:33 »
Tosiaan toi Pyhässä Mungossa vierailu oli aika itkettävä kohtaus. Vedet tuli silmiin siinä kohdassa, ku Alice antaa Nevillelle sen karkkipaperin ja Neville laittaa sen taskuunsa ja kiittää Alicea. :'(

Sitten myös useat kohdat joissa Harry muistelee ihmisiä jotka on kuollu (varsinki Jamesia ja Lilya muistellessa).

Ja ekaa kertaa ku luin Puoliveristä Prinssiä niin aloin itkee siinä lopussa ku Molly ja Fleur halaa toisiaan Sairaalasiivessä. Myöhemmin en oo itkeny siinä kohtaa. :--D
"School is practice for the future, and practice makes perfect, but nobody's perfect, so why practice?" - Billie Joe Armstrong ♥
GeekStinkLaura -> Kerplunk

Poissa Shirley

  • Ihan seko :)
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Itkettävimmät kohdat Potterissa
« Vastaus #21 : Helmikuu 05, 2011, 18:44:54 »
Itkin silloin kun jotkut hahmoista kuolivat, ja silloin, kun Harry kävi vanhempiensa haudalla... Kaikissa surullisissa kohdissa. Ja kutoskirjassa kun Harry ja Dumbledore puhuivat Siriuksesta jotain... Ja pakko myöntää, että vikassa leffassa itkin niin että sillä tavalla en ole ikinä kirjoja lukiessa itkenyt... Outoa kun yleensä itken kirjoissa enemmän kuin elokuvia katsoessa...
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 07, 2011, 19:14:57 kirjoittanut Shirley »
Let us die young or let us live forever... :)

Capuccino

  • Ankeuttaja
Vs: Itkettävimmät kohdat Potterissa
« Vastaus #22 : Helmikuu 06, 2011, 12:45:16 »
Itse itkin Dumbledoren kuollessa ja hänen hautajaisissaan. Se, että Dumbledore kuoli oli niin suuri shokki ja järkytys, ja se kohta ylipäätään oli minusta todella surullinen. Hautajaisissa oli mielestäni kuvattu tosi kauniisti se valkea hauta, ja silloin se Dumbledoren kuolema tuntui niin peruuttamattomalta, että sivut ovat siltä kohtaa aivan ryppyiset.

Toinen kohta jossa myös itkin oli tietysti viimeisen kirjan loppu. Dobbyn ja Fredin kuolemien takia tirautin ensin muutaman kyyneleen. Kuitenkin se kohta, jossa Harry käyttää elpymyskiveä, sai minut itkemään niin paljon, että silmissä sumeni enkä pystynyt lukemaan kunnolla. Se oli jotenkin niin kaunis kohtaus, ja Harry on siinä niin tuhoon tuomittu. Kirjasarjan paras kohtaus.

Poissa annips

  • siipienrepijä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • But I'm just a ghost
  • Pottermore: DawnNewt14590
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Itkettävimmät kohdat Potterissa
« Vastaus #23 : Helmikuu 19, 2011, 23:50:57 »
Albuksen kuoleman kohalla itkin kuin luin sitä kirjaa. Ja sit enite mua on itkettäny varmaa siinä ku Dobby kuoli. ; ( Ja sit siinä ku Harry kävi vanhempiensa haudalla, Siriuksen kuolemassa. Ja aika monissa muissa kohissaki oon itkeny : )

//Sitte oli sellane kohta KV:ssa et ei niiku itkeny mut teki mieli itkee ja raivota. Siinä ku Harry ja Ron rupes riitelee siinä ja yms.

Yhdistin kaksi peräkkäistä viestiä. :) -gamma
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 12, 2012, 18:06:34 kirjoittanut annips »

Poissa Akutar

  • runotyttö
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • mieleni islanti
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Itkettävimmät kohdat Potterissa
« Vastaus #24 : Helmikuu 22, 2011, 14:57:54 »
Hahmojen kuolemat tietysti koskettivat. Olen tällainen hölmö,
joka oikeastaan voi purskahtaa itkuun muiden mielestä niin
pienistäkin asioista. Dobby oli niin ihanan uskollinen loppuun
asti. Fredin menettäminen oli kamalaa. :`(
Hermionen kidutuskohtaus oli kamala ja Ronin reaktio sai
minut herkistymään. Kirjan lopussa tietysti tuli sellainen
tyhjä olo, kun tajusi että enää ei tulekaan jatkoa.
Olen piikikäs ruusupensas
sydämessäsi.
Itseironian huipentuma.