Koulussa tuli katsottua tällainen elokuva ja tahtoisin ehkäpä herättää hiukan keskustelua sen katsoneiden parissa.
Fucking Åmål on ruotsalainen elokuva, jossa käsitellään ehkä näkyvimmin (omasta mielestäni) ystävyyttä, erilaisuuden hyväksyntää ja homoseksuaalisuutta. Koska elokuva kertoo nuorista, siinä on selvästi monenlaisia ongelmia mitä sen ikäisen elämään voi liittyä. Mm. alkoholi liittyy elokuvaan jossain määrin. Mutta mitä mieltä te olette näistä teemoista (ja muista, jotka ehkä jätin mainitsematta)?
Elokuvan päähenkilöitä ovat Agnes, hiukan syrjäytynyt ja hiljaisempi tyttö, joka on ihastunut elokuvan toiseen päähahmoon, hiukan riehakkampaa elämää elävään Eliniin.
Elokuvan edetessä Elin ihastuu Agnesiin, ehkä vain siksi että on kuullut tämän rakastavan itseään. Elin joutuu painimaan tunteidensa kanssa yrittäessään päättää pitääkö Agnesista oikeasti vai vain myötätunnosta. Elokuvan lopussa Elin on päättänyt puhua Agnesille tunteistaan ja he lukittautuvat koulun vessaaan. Elinin kaveri huomaa että Elin on lukittautunut vessaan ja arvaa että siellä on joku toinen. Tosin hän epäilee että Elinillä on siellä poikaystävä. Neuvottelun jälkeen Elin ja Agnes astuvat ulos vessasta ja Elin ilmoittaa ulkopuolella oleville koululaisille Agnesin olevan hänen tyttöystävänsä.
Minusta on aika mukavaa katsoa elokuvaa, jossa esiintyy myös homoutta, sillä elokuvan Agnes on ihan tavallinen tyttö. On jännittävää seurata miten kaikki suhteet ratkeavat elokuvan lähestyessä loppuaan. Kuvaustyylillä oli varmaankin haettu sitä, että vaikuttaisi enemmän siltä että elokuva on kuvattu "kotivideo" tyyppisesti. Olisin ehkä halunnut että kuvat olisivat olleet eräissä kohdin vähemmän täriseviä, mutta kyllä se menetteli. Pahimmalta näytti ne pätkät jolloin Agnes oli ulkona kävelemässä ja kuva oli (ainakin meidän telkkarissa) oudosti litistetty... Mutta ehkä tämä on kokonaisuudessaan hyvä kuvata sillä tavalla kuin kuvattiin, vai?
Elokuva oli molempien päänäyttelijöiden ensimmäinen suuri osa elokuvassa ja omasta mielestäni se hoitui aika loistavasti. Ja erityisesti tahdon mainita Agnesin pikkuveljen, jonka näyttelijä, vaikka nuori taisi ollakin, näytteli osansa täydellisesti. Varsinkin
siinä kohdassa kun hän kertoi äidilleen, että oli kuullut Agnesin olevan lesbo.
Monien mielestä hyvä, yhtä monen mielestä huono. Näin ainakin huomasin kun olimme katsoneet elokuvan luokassamme. Tietääkseni tämä elokuva sai innostuneen vastaanoton siihen aikaan kun se tuli elokuvateattereihin Ruotsissa :)
Suosittelen elokuvaa lämpimästi kaikille, sen on katsomisen arvoinen, vaikka siitä ei pitäisi. Elokuva saattaa avartaa hiukan ennakkoluulojen vallassa olevien ajatuksia.