Kirjoittaja Aihe: The Rose of Versailles aka Lady Oscar  (Luettu 2297 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Röhkö

  • Kasvatustieteen kandi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
The Rose of Versailles aka Lady Oscar
« : Helmikuu 15, 2009, 14:02:42 »
En tiedä mistä muualta kuin Youtubesta tämän vanhan animesarjan voisi nykyään katsoa. Kyseessä on Ranskan vallankumouksesta kertova anime, jonka päähenkilö on Oscar, miehenä kasvatettu nainen. Muita henkilöitä ovat kruununprinsessa (myöh. kuningatar) Marie Antoinette, Oscarin tallipoika André ja ruotsalainen Fersen.
Erittäin mielenkiintoinen alkutunnari on yksi animen parhaita puolia. Juoni pitää myös otteessaan, ja vahvat naishahmot ovat kaikessa ärsyttävyydessään suorastaan loistavan pahoja! Romantiikkaa ja taisteluja, mikäs sen mukavampaa. :D
Ikäsuositus vaihtelee maan mukaan, esimerkiksi Amerikassa tämä oli vähintään K-15, mutta Suomessa pari jaksoa oli dupattu K-3 rajalla. Ko. animen raakuus riippuu ihan jaksosta, mutta aika paljon nähdään verta, kuolemia ja seksistisyyttäkin. Pienille tämä ei sovi myöskään sekavuutensa takia.. Ja Youtube-versio on japaniksi, tekstitetty englanniksi, eli eivät ihan nuorimmat sitä ymmärtäisikään..
Oma suosikkihahmoni on André, joka on Oscarin sympaattinen ystävä.. Päähenkilö Oscar on vähän liian sankari minun makuuni, ja lisäksi liian psykologisesti hankala ihminen. Oscarilla on vähän komplekseja niin sosiaalisen, psykologisen kuin fyysisenkin sukupuolensa hahmottamisessa. Anime kyllä tarjoaa historiallista tietoa, mutta myös aidosti rikkaan tunne-elämyksen.
(Youtubessa) jaksojen laatu paranee sitä mukaa, mitä edemmäs sarjassa pääsee. Anime on vanha, kaiketi 70-luvulta, mutta erittäin hyvin toteutettu! Suosittelen. Itse vihaan yleensä animea, mutta tämä oli jotain namia.

//Nykyään (vuonna 2013) osaankin jo hyödyntää muitakin lähteitä kuin Youtubea :D
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 19, 2013, 21:16:52 kirjoittanut Röhkö »
"Pants - like shorts, but longer!"

Poissa Lelluzka

  • Lukutoukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: The Rose of Versailles aka Lady Oscar
« Vastaus #1 : Huhtikuu 24, 2009, 19:32:01 »
Juuri tätä etsin! Tämä on niitä harvoja animesarjjoja joita olen katsonut. Olin ala-aste ikäinen kun lainasin kirjastosta Lady Oscar: Eläköön uusi kuningas, videon ja katsoin sen aivan puhki (ihan kirjaimellisesti!). Sen jälkeen oli pakko kaukolainata kaikki muutkin Lady Oscar videot joita kirjastosta löytyi. Niitä on dubattu suomeksi yhteensä kolme ja tuo Eläköön uusi kuningas on niistä viimeinen. Ei kyllä mitenkään parhaita nuo suomalaiset äänet, mutta ainaki ymmärsi. Tykkäsin sarjasta pienenä tosi paljon, koska olen aina ollut kiinnostunut historiasta ja harmitti ettei nuita videoita ollut enempää
Viime keväänä löysin loput jaksot Youtubesta, englanniksi tekstitettynä. Oli kyllä ihanaa katsoa sarja loppuun, harmi vaan ettei ole tuo kielitaito erityisen vahva... Yllättävän hyvin tuota kuitenkin ymmärsi. Saiskohan tuota mistään suomeksi tekstitettynä?
"Sisäinen silmäni, oli keskittynyt asioihin, jotka ovat kaukana hihkuvien äänten maallisista maailmoista"
professori Punurmio, Harry Potter ja puoliverinen prinssi s. 582

Poissa Röhkö

  • Kasvatustieteen kandi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: The Rose of Versailles aka Lady Oscar
« Vastaus #2 : Huhtikuu 25, 2009, 12:56:57 »
Lainaus
Ei kyllä mitenkään parhaita nuo suomalaiset äänet, mutta ainaki ymmärsi.
Joo monen naishahmon äänenä on mies :'D En itse ole laiskalla haulla löytänyt tätä mistään suomeksi tekstitettynä. Ihanaa kun löytyi toinenkin Lady Oscar-katselija, minäkin lapsena näihin ekan kerran tutustuin. :)
"Pants - like shorts, but longer!"

Poissa Shirlene

  • Surusilmä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Tuvaton
Vs: The Rose of Versailles aka Lady Oscar
« Vastaus #3 : Toukokuu 10, 2009, 19:39:01 »
En voi Röhkö mitenkään kiittää sinua kylliksi :)
Lapsena olin ihan hulluna Lady Oscariin, hän oli sankarini ja hän kuvasti kaikkea mitä halusin silloin lapsena olla. (ja osittain joskus vieläkin.) Oscar oli kaunis, rohkea, täydellinen sankaritar - kukapa ei tuollaista lapsena varsinkaan halunnut olla?
Minäkin siis kulutin aika kovasti noita suomeksi dubattuja Lady Oscar-filmejä, vaikken luultavasti tajunnut puoliakaan tapahtumista. (Muistan ihmetelleeni pitkään, että mitä se eräs mies tarkoitti eräässä kohdassa, kun hän halusi ostaa Rosalien :'D)
Olin aivan unohtanut tämän animen, vaikka se väritti vahvasti lapsuuttani. Ja voi, nyt kun pari kuukautta sitten näin tämän topicin, kaikki muistui mieleen! Ryntäsin heti Youtubeen ja katsoin kaikki ne suunnilleen 40 jaksoa alle viikossa.

Se vaikutti minuun todella syvästi. Se on niitä harvoja elokuvia/animeja, jotka tosissaan on koskettaneet mua. Lady Oscarissa kiehtoi ensiksikin, että se osittain perustuu toteen. (Siis Ranksan vallankumoukseen, Marie Antoinetteen jne.) Historia on aina kiehtonut minua paljon ja tässä sai oikeen extra-annoksen, kunnolla väritettynä. Lisäksi hahmot ja heidän suhteensa oli kauniisti ja pysähdyttävästi kuvattu. Marie Antoinetten ja Oscarin ystävyys, Oscar/Rosalie, Oscar/Andre ja Oscar/Fersen olivat niin mahtavia, välillä nyt tietenkin mielettömän kliseisiä, mutta kliseet on just niin parhaita! Totta kai juuri tuo Andren ja Oscarin suhde, no, siitä pidin ylivoimaisesti eniten. Suorastaan kärsin melkein koko animen ajan Andren puolesta. (oLEN aina ollut liiankin hyvä eläytymään elokuviin, kirjoihin sun muihin :D)
Lisäksi se Jeanne oli yksi kiinnostavimmista tyypeistä animesta. (Luin muuten jostain, että on oikeasti ollut eräs nainen joka liittyi siihen kaulanauha-episodiin, niinkuin Jeannekin! Yllättävän paljonkin animesta perustui ainakin osittain toteen.)

Niin, ja sitten Oscariin. Oscar oli.. no, yksi lempihahmojani. (Vaikka yleensä päähenkilöt eivät minun lemppareitani olekaan.) Oscarin luonne oli totta kyllä, kovin mutkikas ja vaikea, mutta sehän se siitä lempparini tekikin! Olen aina tykännyt tuommoisista vahvaluonteisista ja rohkeista ihmisistä, jotka yrittävät löytää itseään ja niin edelleen. Oscarin itsetutkiskelu oli mielestäni osuvasti ja kauniisti kuvattu, välillä hän tahtoisi olla mies, välillä nainen jne. Ja ah, hänen rakkausongelmansa. Itkin aina kun Oscar itki filmissä :D Tiedän, se on aivan naurettavaa, mutta osaan niin hyvin eläytyä tällaisiin traagisiin hahmoihin, etten vain voi kyyneleilleni mitään. Tuntuu aina, kun se asia, joka koski jotain lempparihahmoani, koskettaisi aivan yhtä syvästi minuakin. Sairasta, tiedän..
Niin, nuo Oscarin suhteet.. no tottakai oli alusta asti selvää, että
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)
saisivat jossain välissä toisensa, mutta silti.. ah sitä dramatiikkaa ja romantiikkaa!

Marie Antoinette oli toinen lemppareistani, suuresta syystä siksi, että hän on oikeasti elänyt ja hän on ne monet tyhmyydet tehnyt oikeasti kuten animessakin. Paitsi mitä olen lukenut Ranskan vallankumouksesta ja Antoinettesta, uskon, ettei hän ollut niin suuri syyllinen Ranskan vaikeuksiin, miltä se näytti. Vaikka ei siitä voi olla varma.. mutta niin on kivempi ajatella :)
Ah, mutta nyt poikkesin kokonaan melkein animesta. Niin, Antoinette ja Antoinetten traaginen suhde Ferseniin oli melko ärsyttävää ja kehnoa, en vain koskaan kestä pettäviä ihmisiä missään tai milloinkaan, edes fiktiivisessä maailmassa :D (suhde Ferseniin huhuttiin olevan totta, muuten) Paitsi aivan filmin lopussa aloin tykkäämään, ehkä sen
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)
takia, minkä tiesin olevan tulossa.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Andre on tietenkin myös lempihahmoni.. häneen oli ehkä helpointa samaistua. Ja ah ja voi se, kun
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Rose of Versailles on kaiken kaikkiaan mitä kaunein ja mielenkiintoisin anime, minkä olen ikinä nähnyt. Vaikka se oli aika vanha, anime oli hyvin kaunista ja musiikki pysäyttävää. Erityisesti pidän alku- ja lopputunnarista, Lady Oscar's
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)
-themesta sekä La tristeza de una rosa:sta. (En tiedä onko tuo sen kappaleen oikea nimi, mutta tuolla nimellä se on ainakin Youtubessa ja minusta se sopii siihen hyvin se tarkoittaa raa'asti käännettynä Ruusun murhe.)
Nyt en ainakaan löytänyt mitään pahaa sanottavaa tästä, mutta ehkä se vain johtuu siitä, että olen vielä ihan hurmioissani.. ehkäpä toisen katselukerran jälkeen alkaisi näkeen niitä huonojakin puolia, joita varmasti siellä on.

Mangan haluaisin ehdottomasti lukea, mutta luin jostain, ettei sitä ole ole suomennettu, eikä vissiin englanniksikaan käännetty. Ainoat kielet mitä olen nähnyt on tuo saksa ja japani- ja muistaakseni italia. Haluaisin kiihkeästi lukea mangan, mutta kun saksaa eikä sen puoleen japaniakaan ole tullut opiskeltua, pahalta näyttää.. Mutta ehkä vielä joskus, toivotaan niin. (Japani on muuten hurjan kaunis kieli, kun sitä tuli aikamoinen annos tuota animea katsoessa :)

Saatan tulla vielä lisäilemään nyt unohtuneita asioita joita minun piti sanoa. Ja kiitos vielä paljon Röhkö, ilman sinua olisin menettänyt tämänkin ihanan animen!

- Shirlene

//Joo, se suomidubbi on jotain käsittämätöntä, suorastaan animen raiskausta. Ja ne miesäänet, jotka oli monilla naishenkilöilläkin.. huh.
"Being sad with the right people is better than being happy with the wrong ones."

Poissa Amyna

  • 'urmaava neito
  • Vuotislainen
  • Vapaamatkustaja
  • Tupa: Mary Sue
Vs: The Rose of Versailles aka Lady Oscar
« Vastaus #4 : Tammikuu 18, 2011, 23:36:36 »
Lady Oscar on sitten ihana!

Hullaannuin häneen joskus ala-asteikäisenä, ja katsoin koko sarjan uusiksi yläasteikäisenä (siinä oppi hyvin RSV:n vaiheet). Lady Oscar oli mulle kanssa vähän roolimalli, vaikka aika surullista (vaikkakin tosi mielenkiintoista) se on, että pakolla pojaksi kasvatettiin. Lukioikäisenä haaveilin vieläkin Ranskasta, ja aloin käyttää Berubara-kauneudenhoitotuotteita :D

Tämä on sellainen, vanhanaikainen "kunnon" piirretty. Jokainen kuva on jotenkin niin sydämellinen ja täynnä tunnetta ja glamööriä. Musiikki on ihanaa, viatonta ja vähän vanhahtavan kuuloista.

Katsoin jostain pätkiä suomidubista (varmaan youtubesta) ja kyllä huvitti, että ekassa jaksossa kuulosti kun olisi ollut yksi ääninäyttelijä vaan... Vähän kimeämmät miehenäänet naisilla :D Mutta lapsena sitä ei kyllä huomannut.

Poissa Röhkö

  • Kasvatustieteen kandi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: The Rose of Versailles aka Lady Oscar
« Vastaus #5 : Tammikuu 21, 2011, 09:40:52 »
Katselin pitkästä aikaa tämän sarjan koneelta ladattuina. Harva ohjelma voittaa sen nostalgian, mitä Lady Oscar saa aikaan.
Sarjassa on myös hyvin selkeää symboliikkaa: valkoinen ruusu edustaa Oscarin kauneutta ja naiseutta. Hän ei voi olla lilja, vaikka hänet sellaiseksi on kasvatettu. Sarjan lopussa Rosaliella on valkoinen ruusu, jonka Alan toteaa olevan ainakin Andrén suosikki - valkoinen ruusu edustaa Oscaria, jota André rakasti koko elämänsä ajan.
Lempikohtauksiani ovat ainakin Fersenin lähtö viimeisessä jaksossa, kun hän ei voi hyvästellä Antoinettea kunnolla. Tietysti O:n rakkauden tunnustus A:lle on ihana, kauanodotettu.
"Pants - like shorts, but longer!"

Poissa Bloody Princess

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: The Rose of Versailles aka Lady Oscar
« Vastaus #6 : Huhtikuu 07, 2013, 14:43:31 »
Herrankiesus, täällähän on topic tästä 70-80 -lukujen helmestä. *hyppää pöydälle tanssimaan*

Aloin katsoa sarjaa pari päivää sitten (sivu taisi olla Animesub tai vastaava, eli muualtakin kuin Youtubesta löytyy) ja koukuttumisen jalo tapahtuma tapahtui hyvin alkumetreillä. Hahmoihin kiintyykin todella nopeasti, viimeistään viidennen jakson kohdalla aloin tapittaa ruutua silmät pyöreinä.

Piirrostyyli huvitti aluksi hiukan, varmaan lähinnä siksi etten ole tietääksenimuistaakseni katsonut shoujoa ennen, mutta totuttuani rekisteröin sen erittäin kauniiksi. Lajille ominainen (ihmissuhde)draama on piristävää myöskin. Omalla kohdallani vielä edessä olevista juonenkäänteistä tulee kieltämättä vähän "kaikki rakastuvat kaikkiin" -fiilis, mitä nyt olen kuullut, mutta saa nähdä miten asiat tuodaan esille. Historiallisuus ja osittainen totuuspohja on myös aivan ihana asia kaikille historiafriikeille tai muuten historiallisista sarjoista pitäville.

Hahmojen joukosta löytyy todella kiehtovia, selkeät luonteenpiirteet ja mielipiteet omaavia yksilöitä, mikä luo potentiaalia monenlaisille asioille. En nyt ota henkilöihin tarkemmin kantaa koska jaksoja on vielä sen verran vähän katsottuna, mutta persoonia kyllä löytyy laidasta laitaan.

Järkytyin, tai lähinnä hämmennyin jo aika alussa siitä, miten sarjaa on muinoin markkinoitu lapsille länsimaissa. Piirrettyjen lastensarjojen ja animen välinen railo pitäisi pitää auki, mutta onneksi nykyään ollaan vähän viisaampia. Vielä omien katselmusteni aikana ei ole tullut esiin mitään hirvittävää, mutta kuitenkin sellaista mitä kovin pienten ei välttämättä tarvitsisi tietää.

Onko se muuten virallisesti Rose of Versailles vai The Rose of Versailles? Olen nähnyt kumpaakin käytettävän todella tasaisesti, mutta kun animen alkutunnarissakin on Rose of Versailles ja asdfghjkl.

Tänään on taas pakko päästä katsomaan lisää, kunhan tässä heräilen. En muuten myönnä kuulleeni sarjasta sitä kautta, että Oscarista ja Marie Antoinettesta julkaistaan toukokuussa Pullipit ja Andrésta Taeyang.

Manga olisi tosiaan mukava olemassa englanniksi. Sehän englanninnettiin amerikkalaisten toimesta vuonna elpymyskivi ja kuolonkeppi, mutta sitä ei tosiaankaan saa mistään ja oliko siinä nyt sellainen juttu että koko sarja pitäisi lisensoida ja todennäköisesti kääntääkin uudestaan. Anime sen sijaan julkaistaan tietääkseni uudestaan dvd:llä tässä lähiaikoina.
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 07, 2013, 14:48:29 kirjoittanut Bloody Princess »

Poissa Röhkö

  • Kasvatustieteen kandi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: The Rose of Versailles aka Lady Oscar
« Vastaus #7 : Huhtikuu 19, 2013, 21:22:16 »
Kaikkia jaksoja ei ole julkaistu suomeksi dubattuina lapsille, mutta muistan kyllä nähneeni lapsena myrkytyskohtauksia ja lumpuksi haukkumista. En ole kasvanut kieroon, vaikka olen nähnyt lapsena paljon raaempiakin videoita/sarjoja. Silti, lasten suojelun lisäksi, raja aikuisten ja lasten piirrettyjen välillä on pidettävä selkeänä elokuvamaailman diversiteetinkin kannalta. Meillä pitää edelleen olla erilaisia genrejä ja niiden alalajeja.

Opiskelen muuten mediakasvatusta :D
"Pants - like shorts, but longer!"

Poissa Renefer

  • Koira
  • Aurori
  • *
  • Teidän alhaisuutenne Renefernefernefer
Vs: The Rose of Versailles aka Lady Oscar
« Vastaus #8 : Huhtikuu 19, 2013, 22:14:06 »
En ole katsonut ko. animea lainkaan, kuullut vain erinäisiä juttuja, joiden niiden juttujen perusteella en ole osannut ajatellakaan, ettei materiaali olisi lapsille sopivaa. Mitkä ovat asioita, jotka tekevät siitä lapsille sopimattoman? Onko se mainittu myrkytyskohtaus, epäilyttävät moraalit, valheellinen historiankuva, mikä?

Kysyn silkkaa uteliaisuuttani, kun en tiedä. Kuulostaa vain siltä, että kyseessä on kiehtova ja kaunis ihmissuhdedraama enkä oikein näe, miksei se muksuillekin menisi. Tajuavat sitten mitä tajuavat. :)

Lainaus käyttäjältä: Röhkö
Silti, lasten suojelun lisäksi, raja aikuisten ja lasten piirrettyjen välillä on pidettävä selkeänä elokuvamaailman diversiteetinkin kannalta.

Olen itsekin sitä vastaan, että animaatio tarkoittaisi automaattisesti lapsellista poneilua, mutta en myöskään ymmärrä, miksi lasten ja aikuisten piirrettyjen välillä olisi pidettävä selkeä raja. Siksikö, että se takaisi lapsille materiaalia ja aikuisille materiaalia eli saadaan enemmän kaikille eikä liikaa tasapaksuja, kaikille sopivia koko perheen elokuvia? Vai mikä on tämä diversiteettinäkökulma?

Musta monipuolisuus voisi olla myös (ikä)rajoja rikkovaa, pois lukien tietysti armottoman graafiset verikekkerit ja pornostelut. Monet muut taiteen lajit liikkuvat aika suvereenisti rajoja ylitellen, miksei siis animaatio? Ankara kahtiajako tuntuu hyvin oudolta varsinkin, kun minusta esimerkiksi monet suosituimmista animeista sopivat myös lapsille ja nuorille vaikka länsimaissa katsojakunta tuntuukin olevan järjestään vähän vanhempaa. Onhan tässä tietysti sekin, minkä lapseksi laskee...
Muista tervehtiä alakuloisia lintuja
POISSAOLEVAINEN
Toistaiseksi lopullisesti.

Poissa Marygold

  • Irorua
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Mary Sue
Vs: The Rose of Versailles aka Lady Oscar
« Vastaus #9 : Huhtikuu 20, 2013, 00:19:00 »
Olen katsonut Rose of Versaillesia joskus, mutta en koko sarjaa, joten sen sisältöön en siksi kummemmin osaa lähteä ottamaan kantaa. Synköhköjä teemojahan siinä saattaa olla, mutta en itse ole koskaan ymmärtänytkään, miksi lapsille pitäisikään juottaa pelkkää väripirtelöä ja antaa elämän vaikuttaa pelkästään hauskalta ja hupaisalta. Fiktio on hyvä ja suht turvallinen keino opetella sitä, että maailmassa tapahtuu myös pahaa ja ikävää, ja niitä tunteita, joita siihen liittyy. Tietysti huomoiden sen lapsen/nuoren ikätason ja sen tuoman valmiuden ottaa vastaan tällaisia asioita, mutta joka tapauksessa.

Lainaus
Silti, lasten suojelun lisäksi, raja aikuisten ja lasten piirrettyjen välillä on pidettävä selkeänä elokuvamaailman diversiteetinkin kannalta. Meillä pitää edelleen olla erilaisia genrejä ja niiden alalajeja.

Minäkään en oikein ymmärtänyt tätä. Tai siis että... kyllä minunkin mielestäni on hyvä vetää tiettyjä rajoja, kuten ikärajoja.

Ymmärrän ehkä mahdollisesti myös, mitä haet takaa tuolla diversiteettiasialla, mutta millä tavalla se, että vedetään tiukka raja "lasten" ja "aikuisten" elokuvien välille siis lisää sitä diversiteettiä? Eikö siinä päin vastoin synny kaksi aika tiukkaa lokeroa, lapsille ja aikuisille sopiva? Minusta diversiteettiä on se, että on olemassa myös kaikkea siltä väliltä. Esimerkiksi sellaisia sarjoja ja elokuvia, joissa ei ole niitä lapsille haitallisiksi todettuja sisältöjä, mutta joiden teemat vaikkapa ovat sellaisia, että myös aikuiset voivat niistä nauttia? Ja eikö lapsia ja aikuisiakin ole eri ikäisiä ja henkiseltä tasoltaan erilaisia, ja siinä välissä nuoria, ja vaikka mitä? Vai käsitinkö jotain nyt väärin tuossa Röhkön lauseessa? :)

Sadevesiämpärit, auringonkukkaniityt, saippuapalat ja raparperinvarret... Oikullisesti versoilevat lommot elämän alaviitteissä.

Poissa Bloody Princess

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: The Rose of Versailles aka Lady Oscar
« Vastaus #10 : Huhtikuu 24, 2013, 22:00:37 »
En ole katsonut ko. animea lainkaan, kuullut vain erinäisiä juttuja, joiden niiden juttujen perusteella en ole osannut ajatellakaan, ettei materiaali olisi lapsille sopivaa. Mitkä ovat asioita, jotka tekevät siitä lapsille sopimattoman? Onko se mainittu myrkytyskohtaus, epäilyttävät moraalit, valheellinen historiankuva, mikä?

Omien sanojeni mukaan,

Lainaus
lähinnä hämmennyin jo aika alussa siitä, miten sarjaa on muinoin markkinoitu lapsille länsimaissa. Piirrettyjen lastensarjojen ja animen välinen railo pitäisi pitää auki, mutta onneksi nykyään ollaan vähän viisaampia. Vielä omien katselmusteni aikana ei ole tullut esiin mitään hirvittävää, mutta kuitenkin sellaista mitä kovin pienten ei välttämättä tarvitsisi tietää.

En ole sanonut että näkemäni materiaali olisi ollut lapsille varsinaisesti sopimatonta. En ole itse perillä myöskään siitä mitä kaikkea suomeksi dubatut "lastenkasetit" kattavat tai kuinka kauas ne kantavat (ehkä Röhkö osaisi selventää asiaa?) enkä ole kuullut kenenkään saaneen ohjelmasta traumoja lapsena. Lähinnä ihmetelleen tiettyjä asioita. Esimerkiksi prostituutiota käsitellään aiheena jonkin verran, mutta kuulemani mukaan lapset ovat suurimmaksi osin vain kummastelleet mistä asiassa mahtaa olla kyse, dubin sanavalintoihin en ole tutustunut. Mielipiteitä on tietysti monia ja siinä missä toisten mielestä lapset ovat turhan nuoria tietämään mistään tuollaisesta, jotkut voivat ajatella ettei heille ole haittaa siitä että he ymmärtävät prostituution olevan joillekin se viimeinen oljenkorsi. Itse kallistuisin enemmän sille kannalle että odotelkoot vähän vanhemmiksi ennen kuin kuulevat, siitä tuo "mitä kovin pienten ei välttämättä tarvitsisi tietää".

Mitäköhän muuta. Uhkaksi koettuja ihmisiä teilataan aika huolettomasti pois tieltä (nuo esimerkkinä annetut epäilyttävät moraalit voisivat sisältyä tähän jossakin määrin), mutta jotenkin tuntuu että kyseinenkin aihe on jo aika nähtyä tavaraa lastenkin ohjelmissa eli ei murhien järkyttävyydestä sen enempää, Rose of Versailles ei ole millään muotoa ainut piirrossarja jossa tällaista esiintyy.

Sarjahan perustuu osittain, Oscar ja muita veikkoja poisluettuna todellisiin tapahtumiin, ja todellisuuspohjaa omaavat asiat on mielestäni tuotu tähän mennessä (en siis ole vieläkään katsonut sarjaa loppuun) esiin kiitettävän realistisesti, joten saattaapa animesta hyvällä lykyllä oppiakin jotakin historiasta. Valheellinen historiankuva ei siis tule kyseeseen, pikemminkin päinvastoin.
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 24, 2013, 22:42:37 kirjoittanut Bloody Princess »

Poissa Röhkö

  • Kasvatustieteen kandi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: The Rose of Versailles aka Lady Oscar
« Vastaus #11 : Toukokuu 04, 2013, 11:23:35 »
En ole katsonut ko. animea lainkaan, kuullut vain erinäisiä juttuja, joiden niiden juttujen perusteella en ole osannut ajatellakaan, ettei materiaali olisi lapsille sopivaa. Mitkä ovat asioita, jotka tekevät siitä lapsille sopimattoman? Onko se mainittu myrkytyskohtaus, epäilyttävät moraalit, valheellinen historiankuva, mikä?

Kysyn silkkaa uteliaisuuttani, kun en tiedä. Kuulostaa vain siltä, että kyseessä on kiehtova ja kaunis ihmissuhdedraama enkä oikein näe, miksei se muksuillekin menisi. Tajuavat sitten mitä tajuavat. :)

Alkuperäisversiossa on paljon verta ja ainakin yksi itsemurha, pettämistä ja alastomuutta. Dubatussa ei tietääkseni/muistaakseni kaikkia näytä näytetä, mutta en ole tosin nähnyt kaikkia dubattuja versioita. Vaikka lapset eivät ahdistuisikaan heille sopimattomista kohtauksista, ne voivat vaikutaa haitallisesti psyykkiseen kehitykseen, arvoihin, yöuniin plaaplaa.

Lainaus käyttäjältä: Röhkö
Silti, lasten suojelun lisäksi, raja aikuisten ja lasten piirrettyjen välillä on pidettävä selkeänä elokuvamaailman diversiteetinkin kannalta.

Olen itsekin sitä vastaan, että animaatio tarkoittaisi automaattisesti lapsellista poneilua, mutta en myöskään ymmärrä, miksi lasten ja aikuisten piirrettyjen välillä olisi pidettävä selkeä raja. Siksikö, että se takaisi lapsille materiaalia ja aikuisille materiaalia eli saadaan enemmän kaikille eikä liikaa tasapaksuja, kaikille sopivia koko perheen elokuvia? Vai mikä on tämä diversiteettinäkökulma?

Tarkoitin tällä ´diversiteettinäkökulmalla´ juuri sitä, että elokuvia ei pitäisi sovittaa yhteen muottiin, kaikille sopiviksi. Ikärajojen lisäksi elokuvia ja sarjoja ei pitäisi väkisin muuttaa dubbaamalla lapsille sopivaksi. Alkuperäinen ja leikkaamaton Rose of Versailles on K-18. Leikkaaminen myös vääristää alkuperäistekijöiden tarkoittamaa juonta ja pilaa hengentuotteen. TOKI olen itse lapsena nauttinut näkemästäni, vaikka en kaikkea ymmärtänytkään - ja hyvä niin.
Yritin ehkä hakea tällä diversiteettipointilla sitä, että joskus vuonna nakki ja sämpylä elokuvatarkastamossa ei ehkä oltu niin tietoisia siitä, että kaikkia piirrettyjä ei ole tehty lapsia ajatellen (Japanissa). Raja lasten ja aikuisten piirrettyjen välillä suojelee lapsia ahdistumiselta ym. , mutta myös aikuisten piirrettykulttuurin säilymistä omana lajinaan.
"Pants - like shorts, but longer!"

Poissa Renefer

  • Koira
  • Aurori
  • *
  • Teidän alhaisuutenne Renefernefernefer
Vs: The Rose of Versailles aka Lady Oscar
« Vastaus #12 : Toukokuu 04, 2013, 12:35:58 »
Kohtahan mun pitää katsoa tuo sarja, jotta tietäisin. :D Mutta kiitos, Röhkö, selityksesi selvensi huomattavasti mitä ajoit takaa!

En minäkään väitä, että lasten tai kenenkään muunkaan tulisi katsella materiaalia, joka ahdistaa, loukkaa tai inhottaa. Jos yöunet menevät ja peikot alkavat seurailla, niin lienee parempi jättää tarina tosiaankin välistä. :) En kuitenkaan Marygoldin ymmärrä, että lapsille pitäisi mukamas antaa vain korrektia, pehmeää ja vaalenapunaista nöyhtää. Ajatus siitä, että tarinan pitäisi olla esimerkiksi jollain ihmeellisellä tapaa oikeamielinen eikä koskaan arveluttava tai anarkistinen, ei sovi pirtaani. Taiteella on lapsillekin useita funktioita!

Lainaus käyttäjältä: Marygold
Fiktio on hyvä ja suht turvallinen keino opetella sitä, että maailmassa tapahtuu myös pahaa ja ikävää, ja niitä tunteita, joita siihen liittyy. Tietysti huomoiden sen lapsen/nuoren ikätason ja sen tuoman valmiuden ottaa vastaan tällaisia asioita, mutta joka tapauksessa.

Jah!

Tietenkään päättymättömille verikekkereille tai pornoillallisille en minäkään lapsia kutsuisi, mutta esimerkiksi pettäminen - so what? Kuolema, alastomuus, perheen hajoaminen, köyhyys, sairaus tai vaikkapa pettäminen eivät minusta ole lähtökohtaisesti asioita, joilta lapsia pitäisi fiktiivisessä maailmassa suojella. Ei heillekään näitä pidä pakkosyöttääkään, tietenkään, jos ei maistu. :) Itse haen enemmän tuntumaa graafisuuden asteesta, mutta toki on muitakin näkemyksiä, muun muassa Bloody Princess nosti näkökulman, ettei pienten tarvitse tietää kaikkea. Ja onhan sekin totta.

Kai jotenkin ajattelen, että mikäli lapsen psyykkinen kehitys lähtökohtaisesti häiriintyy animaatioverestä, olemme kaikki tuomittuja...

Itse löysin googletuksella ainoastaan PG-13-tasoista materiaalia uusimmistakin julkaisuista ko. sarjasta, mutta ehkä nekin olivat leikattuja versiota?
Muista tervehtiä alakuloisia lintuja
POISSAOLEVAINEN
Toistaiseksi lopullisesti.

Poissa Marygold

  • Irorua
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Mary Sue
Vs: The Rose of Versailles aka Lady Oscar
« Vastaus #13 : Toukokuu 04, 2013, 21:16:06 »
Lainaus
elokuvia ja sarjoja ei pitäisi väkisin muuttaa dubbaamalla lapsille sopivaksi.

No siis siitä olen ihan samaa mieltä kanssasi, että leikkeleminen on outo tapa muuttaa aikuisten sarjoja lapsille sopiviksi. Dubbaaminen on mielestäni ok, mutta en pidä myöskään siitä, jos dubbausta ja tekstityksiä käytetään sensuroimiseen, kuten olen esimerkiksi animesarjoissa nähnyt tehtävän.

Mutta minäkään en onnistunut löytämään Rose of Versaillesista PG-13:aa korkeammalla ikärajalla varustettua leikkaamatonta versiota - onko sellainen siis tosiaan olemassa? :)

Lainaus
Vaikka lapset eivät ahdistuisikaan heille sopimattomista kohtauksista, ne voivat vaikutaa haitallisesti psyykkiseen kehitykseen, arvoihin, yöuniin plaaplaa.

Joo, ja sen takia vanhempien on ihan hyvä katsoa sen perään, mitä lapset katsovat. Painajaisia ei ole tarkoitus saada (tosin ei kaittes painajaisia tule, jos ei ahdistu? Menee nyt vähän pilkuntökkimiseksi, mutta kuitenkin ;)). Lapsia ja nuoria on myös eri ikäisiä ja eri ihmiset kypsyvät eri tahtiin, mikä on hyvä huomioida. Mutta toisaalta olen sitä mieltä, että niille ahdistaville ja ikävillekin tunteille lasten on jossain määrin hyvä altistua, jotta niitä oppisi käsittelemään. Fiktio on siihen "hyvä" tapa, koska se ei ole totta, niitä ikäviä asioita ei tarvitse käydä läpi oikeasti oppiakseen kohtaamaan niitä.

Mitä taas tulee niihin arvoihin, niin no - jokainen vanhempi sen tietysti päättää itse, mutta minusta keskustelu vaikkapa televisiosarjojen sisällöstä ja sen sensuroinnista on usein aivan liian värittynyttä nimenomaan "arvoilla", ei sillä, mikä on tutkitusti ja oikeasti lapselle haitallista. Otetaan esimerkiksi homoseksuaalisuus. Lapsi itse ei luontojaan häiriinny millään tavalla siitä, että televisiosarjassa esiintyy homoseksuaalisuutta, vaan aiheen mahdollinen "vaikeus" tulee yksinomaan siitä asennoitumisesta, jota aikuisten osalta aiheeseen kohdistuu. Kuitenkin olen huomannut homoseksuaalista sisältöä "häivytetyn" esimerkiksi parista anime-sarjasta niiden käännösten yhteydessä. Toinen, vähän radikaalimpi esimerkki, voisi olla se tässäkin ketjussa mainittu prostituutio. Tietenkään lasten ei tarvitse tietää sen varsinaisesta (siis seksuaalisesta) sisällöstä mitään, mutta ajatus, että nimenomaan prostituutiosta tietäminen olisi jotenkin pahempaa ja vahingoittavampaa kuin seksistä yleensä, on jännä, ja mielestäni selvästi arvovärittynyt. Seksin myyminen on Suomessakin laillista, joskaan ei julkisesti, ja monessa muussa maassa vielä paljon avoimemmin. Tai se pettäminen, tai itsemurha (siis nimenomaan erona muihin tapoihin kuolla).

Toivottavasti jokainen kuitenkin ymmärtää, ettei pointtini ole, että lapsille pitäisi näyttää "kaikkea kamalaa" ihan vain ilon ja huvin vuoksi. Vaan se, että maailmassa on paljon ikävää, ja jossain vaiheessa lasten ja nuortenkin täytyy jotenkin oppia ne asiat kohtaamaan ja käsittelemään. Mielestäni nykyään korostuu hirveän paljon sellainen pumpulissakasvattamisajattelu, josta näen enemmän haittaa kuin hyötyä pidemmällä tähtäimellä, jos lapsi ei opi käsittelemään edes niihin ihan normaaleihin elämisen asioihin kuuluvia pahoja tunteita (tai aikuinen ei kestä sitä, että lapsi joutuu niitä kohtaamaan).

Tämä tahtoo nyt mennä jo vähän offiksi.

Ja Rose of Versaillesia en siis edelleenkään ole kokonaan nähnyt (leikattua tahi leikkaamatonta), joten en väitä näillä tiedoillani myöskään, että se välttämättä olisi lapsille erityisen hyvää katsottavaa. Candy Candyssa kylläkin muistan olleen kuolemaa, pettämistä sun mitä kaikkea. Ja Maailman ympäri 80 päivässä -sarjan lopussa Phileas Fogg aikoi tehdä itsemurhan. Alfred J. Kwakissa taas oli rotusyrjintää sun muuta. Ja näitä kaikkia, ja monia muita, me katsoimme vanhempieni kanssa aivan hyvillä mielin. :)
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 04, 2013, 21:24:38 kirjoittanut Marygold »
Sadevesiämpärit, auringonkukkaniityt, saippuapalat ja raparperinvarret... Oikullisesti versoilevat lommot elämän alaviitteissä.

Poissa Bloody Princess

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: The Rose of Versailles aka Lady Oscar
« Vastaus #14 : Toukokuu 05, 2013, 11:52:10 »
Kaikilla on todella hyviä pointteja ja minä tunnen itseni tyhmäksi. Tarkoitin niillä "kovin pienillä lapsilla" lähinnä sellaisia taapero-tarhaikäisiä, en minäkään pumpulisoisi lapsia täysin.

Nyt taas vähän offia, mutta vanhat hyvät lastenohjelmat olivat tosiaankin hyviä lapsille, nykyään tarjottavan haperopuuron sijaan ja mielestäni esimerkiksi Alfred J. Kwak opettaa juuri miten ei pidä tehdä. Ihan sensuroimattomista Grimmin saduistakin löytyy kaikenlaista enkä koe niitä kuulleita aikuisia mitenkään häiriintyneiksi. Se mitä ajan takaa on, että tärkeintä ei ole se millaista sisältöä lapsille tarjottavassa materiaalissa on, vaan miten siihen suhtaudutaan oikeana tai vääränä. Jos tehdään selväksi, että jokin on väärin, lapsi ei hyvin todennäköisesti ota siitä mallia.

Poissa Marygold

  • Irorua
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Mary Sue
Vs: The Rose of Versailles aka Lady Oscar
« Vastaus #15 : Toukokuu 05, 2013, 13:03:46 »
Lainaus
Kaikilla on todella hyviä pointteja ja minä tunnen itseni tyhmäksi. Tarkoitin niillä "kovin pienillä lapsilla" lähinnä sellaisia taapero-tarhaikäisiä, en minäkään pumpulisoisi lapsia täysin.

Älä turhaan! :) Itse en ainakaan tarkoittanut kohdistaa kommenttejani suoraan sinun sanomisiisi, kunhan pohdiskelin yleisesti.

Ihan pienissä lapsissahan on sekin juttu, että asioita on vaikeaa, jollei mahtotonta selittää: miksi sarjassa tapahtui niin tai noin, mikä sai hahmot toimimaan näin, miten se eroaa todellisuudesta. Silloin sellaisetkin asiat saattavat jäädä mieleen pelottavina tai outoina, jotka eivät sellaisiksi ole edes tarkoitettuja. Vähän vanhempi lapsi osaa näitä miettiä ja kysellä, ellei ymmärrä kaikkea.
Sadevesiämpärit, auringonkukkaniityt, saippuapalat ja raparperinvarret... Oikullisesti versoilevat lommot elämän alaviitteissä.

Poissa Renefer

  • Koira
  • Aurori
  • *
  • Teidän alhaisuutenne Renefernefernefer
Vs: The Rose of Versailles aka Lady Oscar
« Vastaus #16 : Toukokuu 05, 2013, 13:23:12 »
En minäkään millään pahalla tarkoittanut, innostuin vain ajatuksistanne. :)

Lainaus käyttäjältä: Bloody Princess
Jos tehdään selväksi, että jokin on väärin, lapsi ei hyvin todennäköisesti ota siitä mallia.

Näinhän se on. :) Minusta tässä päästään oikeastaan ydinkysymykseen eli vanhempiin ja heidän kasvatukselliseen vastuuseensa. Heidän tehtävänsä on opastaa ja selittää - toki myös varjella joiltakin asioilta, en sitä kiistä.

// No hyvä, Bloody Princess. ^^ Ja voi kun tuli hassu typo...
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 05, 2013, 14:39:17 kirjoittanut Renefer »
Muista tervehtiä alakuloisia lintuja
POISSAOLEVAINEN
Toistaiseksi lopullisesti.

Poissa Bloody Princess

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: The Rose of Versailles aka Lady Oscar
« Vastaus #17 : Toukokuu 05, 2013, 14:11:43 »
Älä turhaan! :) Itse en ainakaan tarkoittanut kohdistaa kommenttejani suoraan sinun sanomisiisi, kunhan pohdiskelin yleisesti.

En minnäkääm pahalla tarkoittanut, innostuin vain ajatuksistanne. :)

En minä siis oletakaan olevani maailman napa, kunhan tarkensin sanomisiani. :D No harm done!

Poissa Röhkö

  • Kasvatustieteen kandi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: The Rose of Versailles aka Lady Oscar
« Vastaus #18 : Toukokuu 07, 2013, 09:48:35 »
Offtopic: Minäkään en kannata pumpulissa kasvattamista. Ikärajat kuitenkin perustuvat lastensuojelulakiin, jonka tarkoitus on suojella lapsia haitallisilta vaikutuksilta. Lapsen kyky ymmärtää ja tulkita mediaa on riippuvainen sekä emotionaalisista että kognitiivisista taidoista, jotka kehittyvät iän myötä. Niissä voi olla suuriakin yksilöllisiä eroja, joten haitallisuusarviointien perusteena käytetään ns. "normikehitystä". Kaikille Lady Oscar ei siis välttämättä sovi. MUTTA valtion elokuvatarkastamon mukaan (dubattu/leikelty) Lady Oscar on luokiteltu lapsille sopivaksi. Oma pohdintani lähti siitä ajatuksesta, miksi ko. anime on väkisin tehty lapsille sopivaksi. Olisi mielenkiintoista tutkia, miten ennen ollaan nähty raja lapsien ja aikuisten piirrettyjen välillä - vai onko sitä edes ollut. Olen itse fanittanut sarjaa pienenä, eikä se aiheuttanut mitään haittoja. Lapset ovat kuitenkin yksilöllisiä. Äitini oli lähinnä sitä mieltä, että en ymmärrä mitään Ranskan vallankumouksesta. Mutta kyllä lapsi sieltä tarinasta jotain faktoja tai yksityiskohtia poimii.

Faktan ja fiktion erottelukyky on perusedellytys sille, että voi ottaa etäisyyttä liian pelottaviin mediasisältöihin. Se kehittyy alle kouluikäisillä lapsilla vähitellen. Pahoja unia voi tulla, vaikka lapsi ei ahdistuisikaan välittömästi näkemästään. No, toki pelkillä ikärajoilla ei lapsia suojella, joten tässä kohtaa mediakasvatus tulee kyseeseen. Arvokeskustelu on mielestäni myös ihan oleellinen, ei pelkästään siksi että lapsi ottasi mallia sarjassa esitetyistä arvoista, vaan siksi että lapsen pitäisi saada keskustella näkemästään vanhempiensa kanssa. Pumpulihöttöohjelmat ovat turvallinen vaihtoehto, jos vanhemmilla ei ole aikaa. Se, että mainitsin arvot, liittyy myös siihen, että laadukas media- ja varhaiskasvatus on suunnitelmallista kasvatustyötä, joka kumpuaa yhteisistä arvoista tai vähintänkin päiväkotien ja vanhempien kasvatuskumppanuudesta.

En muista mistä pongasin tuon K-18 merkinnän. Saattoi olla jokin todella informaali lähde, esim. Youtuben keskustelupalsta :D Anteeksi, että lipsahdin jaarittelemaan liikaa kasvatustieteellisestä näkökulmasta...

IHANAA, että sain ihmiset keskustelemaan koko sarjasta ylipäätään, ehkäpä jopa katsomaan sitä!

// Osallistun huomenna Media as a learning environment seminaariin :D Anteeksi tämä melkoisen off-viesti!
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 07, 2013, 10:44:11 kirjoittanut Röhkö »
"Pants - like shorts, but longer!"

Poissa Marygold

  • Irorua
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Mary Sue
Vs: The Rose of Versailles aka Lady Oscar
« Vastaus #19 : Toukokuu 12, 2013, 10:28:55 »
Lainaus
Faktan ja fiktion erottelukyky on perusedellytys sille, että voi ottaa etäisyyttä liian pelottaviin mediasisältöihin.

Niinhän se on. Olennainen pointti.

Ja painajaiskommenttini oli vähän hölmö, tarkoitin sillä vain sitä, että ei painajaisia tule sellaisesta, mikä ei ahdista ollenkaan, en tietenkään sitä, etteikö joku lapsi voisi ahdistua sellaisesta, mistä muut hänen ikäisensä lapset eivät.

Lainaus
Arvokeskustelu on mielestäni myös ihan oleellinen, ei pelkästään siksi että lapsi ottasi mallia sarjassa esitetyistä arvoista, vaan siksi että lapsen pitäisi saada keskustella näkemästään vanhempiensa kanssa. Pumpulihöttöohjelmat ovat turvallinen vaihtoehto, jos vanhemmilla ei ole aikaa.

Menee nyt täysin ohi aiheen, mutta minusta vielä pumpulihöttöäkin huolestuttavampaa on se, jos vanhemmilla ei ole aikaa keskustella lapsen kanssa sarjojen sisällöistä. Television tai muiden medioiden ei pitäisi olla vanhemmille kasvattajan korvike.

Tarkoitin itse arvoista puhuessani vähän jotakin muuta, eli sitä, miten aikuiset arvottavat mediasisältöä omasta arvomaailmastaan käsin osaamatta aina ottaa huomioon sen värittyneisyyttä. Käytin hiukan radikaaleja esimerkkejä, mutta ihan samalla tavalla tämä voi päteä vaikka siihen, miten medioissa usein kuvataan ydinperheitä ja "onnellisia heterosuhteita" ilman että edes ajatellaan, miten vahvasti arvovärittynyttä ja tiettyyn normiin kasvattavaa se on. Työkaverini olisi esimerkiksi hirveän vaikea löytää sellaisia lastenkirjoja, sarjoja tai muita, joissa olisi ollut kuvauksia sijaislapsista, jollainen hänen perheeseensä liittyi - hän olisi halunnut esimerkiksi jonkin lastenkirjan avulla selittää omille biologisille lapsilleen minkälaisesta taustasta sijaislapsi on tullut ja miksi hän nyt asuu heidän luonaan, mutta sellaisia kirjoja tai muita oli melkein mahdotonta saada mistään.

Puollan "ylisuojelemiselta" suojelemista ennen kaikkea sen takia, että kuten sanottua, jostakin niiden emotionaalisten ja kognitiivisten kykyjen täytyy kuitenkin kehittyä. Siis nimenomaan turvallisesti. En nyt välttämättä viittaa juuri tähän kyseiseen sarjaan tai edes pelkkään mediaan yleensä, vaan yleisesti ottaen siihen, että monet nykyvanhemmat kokevat vaikeiksi sietää sitä, jos lapsi kokee surua ja kiukkua, ja mieluummin tukahduttavat nämä tunteet kuin antavat niiden kehittyä turvallisessa ympäristössä.

Tarkoitukseni ei tietenkään ole vältellä median vahingoittavuutta, olen todennäköisesti tekemässä siitä gradunkin. Painotan ikärajojen ja lapsen kehitysasteen kunnioittamista, tosin huomauttausin, että niissäkin on kolmen vuoden verran joustoa sen mukaan, katsooko ohjelmaa aikuisen kanssa vai yksin, eli loppupeleissä vanhempi voi käyttää myös jonkin verran (mutta ei liikaa!) omaa harkintaa oman lapsensa tuntien.  Mutta loppujen lopuksi ne lapset, jotka myöhemmällä iällä saavat vaikeampia ongelmia, saavat niitä todennäköisesti aivan jostain muusta syystä  kuin "pelkästään" altistuttuaan liian pelottaville lastenohjelmille kasvuympäristön ollessa muuten turvallinen :)

Leikkelyasia tosiaan vähän kummastuttaa minuakin, mielestäni laadukkaita lastenohjelmia voisi kyllä saada aikaan muillakin keinoilla :)
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 12, 2013, 10:45:28 kirjoittanut Marygold »
Sadevesiämpärit, auringonkukkaniityt, saippuapalat ja raparperinvarret... Oikullisesti versoilevat lommot elämän alaviitteissä.

Poissa Röhkö

  • Kasvatustieteen kandi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: The Rose of Versailles aka Lady Oscar
« Vastaus #20 : Toukokuu 12, 2013, 11:13:35 »
Television tai muiden medioiden ei pitäisi olla vanhemmille kasvattajan korvike.
Ei tietenkään korvike, mutta lisä. Median avulla voi keskustella hankalista aiheista, kuten mainitsemastasi sijaislapsiaiheesta - jos sellaista sisältöä siis on saatavilla. Toki olen varmaan itse oppinut seksuaalisuudesta enemmän netistä ja telkkarista kuin omilta vanhemmiltani - seksi on meillä ollut tabu. En ole kokenut, että olisin keskustelun puutteen vuoksi ahdistunut. Vanhemmillani olisi ollut aikaa kyllä, mutta enpä todellakaan halunnut heidän kanssaan puhua seksistä. Kavereiden kanssa sitten kyllä.

Pidän mahdottomana sitä, että vanhemmat ehtisivät keskustelmaan lastensa kanssa kaikesta, mitä nämä mediasta ovat saaneet - varsinkaan, jos lapset eivät mainitse, mikä heitä näkemässään jäi mietityttämään.

Mutta loppujen lopuksi ne lapset, jotka myöhemmällä iällä saavat vaikeampia ongelmia, saavat niitä todennäköisesti aivan jostain muusta syystä  kuin "pelkästään" altistuttuaan liian pelottaville lastenohjelmille kasvuympäristön ollessa muuten turvallinen
Nimenomaan.

Marygold, saanko udella, mitä opiskelet? :)

Surffaillessani huomasin, että Lady Oscarista on tehty myös "ihan oikea draama" 1979, joka perustuu mangaan:
imdb: http://www.imdb.com/title/tt0077827/
"Pants - like shorts, but longer!"

Poissa Marygold

  • Irorua
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Mary Sue
Vs: The Rose of Versailles aka Lady Oscar
« Vastaus #21 : Toukokuu 12, 2013, 11:33:58 »
Me puhuttiin taas varmaan hiukan eri asioista - minä ajattelin nyt edelleen enemmän niitä pieniä lapsia ja heidän ahdistumisiaan kuin niitä vähän isompia, joille vanhemmat saattavat tyrkätä kirjan käteen seksivalistukseksi. :) En minä nyt sitäkään ehkä ainoana valistuskeinona kannata, mutta kyllä näkisin niin, että pienempien lasten kanssa pitäisi paitsi vähän seurata, mitä katsotaan, niin myös vanhempien itse ehkä katsoa mukana ja ottaa esille, jos jokin näyttää mietityttävän. Ylipäänsä kannatan median (niin kirjojen, elokuvien kuin pelienkin) osalta juuri sitä osallistumista, niin että vanhemmat eivät voi vetäytyä ainakaan omaan "tietämättömyyteensä".

Lainaus
Marygold, saanko udella, mitä opiskelet? :)

Psykologiaa, gradu vielä pitäisi saada aikaan.

Mainio tuo live action ;) Tuli siitä vielä mieleen tuo aiemmin mainitsemani Candy Candy -anime, ja muistin, että sitäkin on taidettu suomiversioon leikellä, ja vielä perin hölmösti. Yksi sarjan päähenkilöistä kuolee putoamalla hevosen selästä, ja tässä kohtaa on muistaakseni leikattu putoaminen pois - ensin heppu ratsastaa tyytyväisenä ja sitten on kuollut. Onneksi tätä leikkaamista ei nykyään taideta enää hirveästi harrastaa, koska ei sillä aina ainakaan hirveän loogisia juoniratkaisuja ole saatu aikaan :)
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 12, 2013, 13:13:55 kirjoittanut Marygold »
Sadevesiämpärit, auringonkukkaniityt, saippuapalat ja raparperinvarret... Oikullisesti versoilevat lommot elämän alaviitteissä.

Poissa Röhkö

  • Kasvatustieteen kandi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: The Rose of Versailles aka Lady Oscar
« Vastaus #22 : Toukokuu 12, 2013, 13:20:24 »
Tuli siitä vielä mieleen tuo aiemmin mainitsemani Candy Candy -anime, ja muistin, että sitäkin on taidettu suomiversioon leikellä, ja vielä perin hölmösti.
Jep, Hopeanuolesta puhumattakaan - siinä menee lapsiparoilta varmasti vähän juonikuviot sekaisin :D Noh, ne leikellyt versiot taitavat kyllä pian olla historiaa, koska harvalla on enää kotonaan vhs-soitinta, saati sitten kyseisiä sarjoja videolla. Tämä on vähän harmillista, koska VHS-videoissa on tiettyä nostalgiaa. Minulla on vielä Hopeanuolet tallella ja vanhemmilla soitin, mutta Candy Candy:t ovat kadonneet aikoja sitten. Lady Oscarit piti lainata kirjastosta.

MG, Itselläni on psykologia sivuaineena :)
"Pants - like shorts, but longer!"