Kirjoittaja Aihe: Meikkaaminen  (Luettu 20704 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Indigo

  • Zera
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Nidsi nuikuu <3
  • Tupa: Rohkelikko
Meikkaaminen
« : Kesäkuu 25, 2008, 01:53:45 »
Keskustelua meikkaamisesta ja itsensä ohestamisesta.

Alkuun kysymyksiä joilla saamme keskustelua aikaiseksi.
  • Ensinnäkin mitä mieltä olette meikkaamisesta?
  • Meikkaatko itse? Miksi? Mistä lähtien olet meikannut?
  • Millainen on normaali meikkisi?
  • Mitä tytöt ajattelevat kun pojat meikkaavat ja toisinpäin?
  • Onko mielestänne meikkaus liian yleistä?
  • Luokitteletko ihmisiä helposti heidän meikkaustyylinsä mukaan?
Ja ehdottakaa toki omiakin kysymyksiä jos niitä keksitte. :)

Minun mielestäni meikkaus on tapa, jolla pääasiassa tytöt yrittävät saada itsensä "nätimmäksi", tietysti se on henkilöstä kiinni, miksi meikkaa mutta olen saanut käsityksen, että juuri tälläisiä asioita sillä haetaan. Itse myöskin käytän meikkiä, siitä on tullut melkein tapa. Aamulla herätessä ja tietoisena siitä että on lähdössä ihmisten ilmoille, menen automaattisesti meikkipöydän ääreen itseäni ehostamaan. Syy meikkaamiseeni lieneekin siinä, kun jo ala-asteella aloittaneet tytöt kyselivät aina "Mikset sä meikkaa?" Ylä-asteelle tultuani aloitin meikkaamisen, kukaan minua ei opettanut, olen luonut oman tyylini. Tunnen itseni hieman oudon ja erittäin väsyneen näköiseksi ilman meikkiä, tuntuu kuin jokin vaate puuttuisi. Kuten mainitsin olen meikannut ylä-asteelta asti, eli n. 5 vuotta.
Normaali meikkini on mustalla kajaalikynällä silmän rajaukset ja ripsivärin laitto. Joskus käytin luomiväriäkin, mutta minulle jäi harmillset viirut aina päivän aikana silmäluomiini, joten jätin sen pois. Puuteriakin käytän joskus, ehkä liikaakin. Ja nyt harmittaa ne äidin jatkuvat varoitukset puuterin liikakäytöstä, ihosta tulee kuoppainen.

Tuosta poikien meikkaamisesta, mielestäni on ihan normaalia että pojatkin meikkaavat. Pystyn helposti kuvitella miesjulkimoille meikkiä, kuten esim. Ville Valo tai Jonne Aaron, mutta en pystyisi läheisille ystävä pojille kuvitella lainkaan meikkiä, ainakaan jatkuvassa käytössä. Todennäköisesti useat pojat tulevat elämänsä aikana kokeilemaan meikkausta jollakin tapaa, jos ei sitten kokeile äidin huulipunaa tai siskon ripsiväriä niin sitten on varmaan jotain peitevoiteen tapaista. Kun taas ihostaan huolehtiville pojille annan pisteet kotiin. Joidenkin mielestä pojat ovat heti homoja jos yhtään huolehtivat ulkonäöstään. Eivät he sitä todellakaan ole vaan ihan normaaleja ihmisiä, jotka haluavat pitää itsestään huolta.

Meikkaus on melko yleistä, nykyään jo näkee nuoria koululaisia, jotka meikkaavat. Tämä on mielestäni jo kauhistuttavaa, ei nuori ja kaunis lapsi tarvitse mitään jolla voisi itseään ehostaa, joskus mietin tarvitseeko edes yläasteikäisenkään meikata. Ihminen voisi ihan hyvin olla täysin luonnollinen ilman meikkiä, vaikka en itse sitä tavallaan uskalla olla. Onko siis erilaisena, meikkaamattomana olemisena pelko? Useasti olen miettinyt pikkuveljeni sanoja "Meikkaaminen on turhaa!", onko se todella sitä? Jatkuvassa käytössä ehkä, mutta juhliin ja tapahtumiin mielestäni saa täysin vapaasti laittautua.

Minä ainakin luokittelen ihmisiä helposti heidän meikkaus tyylinsä mukaan. Tummat vahvat meikit, mielestäni on heti gootti. Tyttömäisen hempeät ja värikkäät värit, teinejä. Mutta pelkästään tämä meikkaaminen ei vaikuta siihen mihin kategoriaan laitamme ihmiset, heidän pukeutimistyylinsä, olemuksensa ja persoonansa myös vaikuttavat tähän.

Nyt sitten teidän muiden mielipiteitänne. Saakaamme monipuolinen ja kattava keskustelu tästä aikaan.

~~Ind
Hän pelaa aikaa miettiäkseen tekosyitä. Oikeuttaakseen kipua sisällään.
Luulen että hän tietää hymyistä, ja katseista. Että kaikilla on teoria paremmasta.

Miy

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #1 : Kesäkuu 25, 2008, 11:25:11 »
Meikkaaminen merkitsee minullekin tapaa, jonka avulla on helppo ehostautua, piilottaa muutamia piirteitä kasvoissa ja tuoda esille taas niitä piirteitä, joista itse erityisesti pitää. Minä meikkaan, sillä itsetuntoni on niin huono, että aina, kun olen edes hieman pakkeloinut kasvojani, itsetuntoni kohoaa aina hieman. En meikkaa muiden takia, ihan vain itseni vuoksi. Meikkaamalla tunnen itseni jälleen edes hieman varmemmaksi. Tästä on tullut minulle niin joka aamuinen rutiini (tosin ei silloin, kun olen esimerkiksi kotona koko päivän tai töissä), joka hoituu hienosti siinä muiden aamutoimien ohessa nopeasti ja usein ongelmitta.

Meikkasin ensimmäisen kerran seitsemännellä luokalla muutaman kerran. Tämä kuitenkin jäi, sillä en jaksanut aamuisin pelleillä meikkien kanssa. Minulle tuli pitkä tauko meikkaamisen kanssa, ja ellen aivan väärin muista, aloitin meikkaamisen "kunnolla" vasta kahdeksannen alussa. Siitä asti olen meikannut, ja minulle on muovautunut SE meikki, jonka naamaani aina aamuisin tungen, eli: meikkivoide + puuteri, ripsiväri, poskipuna sekä hieman kulmakynää. Tämä näyttää luonnolliselta, ja saa minut hieman varmemmaksi.

Taitaa olla jokaisen ihan oma mielipide, että mitä ajattelee, jos pojat meikkaavat. Sama asia toistepäin. Meikkaamisessa(kin) on kuitenkin mielestäni omat rajansa; liika on AINA liikaa. Minulle se on oikeastaan ihan sama, että onko kyseessä sitten tyttö vai poika, joka meikkaa.

Meikkaus on sikäli yleistä, että tosiaan jo ihan pikkulapset haluavat meikata. Mielestäni tämä on älytöntä, vanhempien pitäisi katsoa, ettei se lasten meikkaaminen kamalan nuorena ala. On hienoa, jos ihmiset pystyisivät yhä pidempään katsella itseään juuri sellaisena peilistä, kuin OIKEASTI on - ilman siis vähintäkään meikkiä. Luonnollisuus on aina hyvä.

En erityisemmin luokittele ihmisiä meikkaamisen perusteella, vaan se meikkaaminen yhdistyy helposti sitten niiden vaatteiden ja asusteiden kanssa, ja tämän jälkeen teenkin usein päätelmiä, millainen ihminen on kyseessä. Tosin on eräs hurjan yleistynyt meikkitapa, joka saa minut valitettavasti kategorioimaan ihmiset heti sanan TEINI-alle.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 25, 2008, 19:54:31 kirjoittanut Miy »

Poissa Laku

  • paperisydän
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Laku's life
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #2 : Kesäkuu 25, 2008, 12:29:00 »
Yllättäen, meikkaaminen on minullekin tapa, joka on pakko toteuttaa ennen kuin lähtee kouluun tai ihmistenilmoille. :) En tietenkään meikkaa, jos istun koko päivän koneella tai muuten vain kotona. Tai jos menen parhaan kaverin luo. Kavereille ja perheelle voi kyllä näyttää luonnollisen naamansakin.

Minusta meikkaaminen on ihan OK, jos sen aloittaminen ajoittuu siihen yläasteelle siirtymisen kanssa yhtä aikaa. Ala-asteen kevät juhlassa kavereiden kanssa kauhisteltiin neljäsluokkalaisen täyttä meikkiä! :O Siis onhan kevätjuhla juhla, mutta ala-astekin on pieni. Ei tuossa vuosi sitten minun ollessa ala-asteella mitään meikattu, koulukuvaukseen joku nyt saattoi ripsiväriä sutaista, mutta siihen se jäi.
Itse aloitin meikkaamisesta tein joka päiväistä rutiinia vasta kun seiskaluokka alkoi. Enkä joka päivä meikkaa edes kouluun.
Jotenkin minulle tulee heti pikkutenavista, joilla on ripsiväriä, sellainen fiilis, että ne yrittävät olla tärkeitä. Ja sitten ne katsovat kavereitaan pitkin nenän vartta ja mainostavat ripsiväriään. *huoh*

Normaalimeikkinä minulla on siniset/mustat rajaukset (kesällä mustat näyttävät minusta liian 'kovilta' ja siksi käytän sinistä, joka on huomattavasti pehmeämpi sävy), ripsiväriä, (vaikka totuushan on, että en sitä oikeasti tarvitsisi, koska minulla on tosi tummat ja tuuheat ripset...) joskus luomiväriä ja puuteria + peitevoiteita yms. :D

Minusta poikien meikkaaminen on OK. Tosin en tunne yhtäkään sellaista. :D Enkä kyllä osaisi kuvitella kellekään yläasteemme pojista meikkiä. :) Joissakin tapauksissa, kun katsoo julkkiksia, voisin vannoa, että tämä on homo, jos tämä meikkaa. Mutta se meikki ei ole kyllä ainut tekijä, vaan niitä on kyllä lisääkin, esim. pukeutuminen. :D Mutta en siis lue meikkaavaa poikaa homoksi heti kättelyssä.

Itse en meikkaa siksi, että pojat tykkäisivät. Koska ulkokuori ei ole se tekijä -ainakaan minusta. Toki vaikuttaa minkä näköinen on, mutta se ei määrää millainen olet oikeasti. Ilman meikkiä, vaikkapa. x) Meikkaan siis siksi, että joku kehtaisi katsoakin päälle kauhistelematta aivan niin paljoa. Ja silloin on olo, että eivät kaikki ehkä huomaakaan sitä finniä, joka on keskellä otsaa, kun siinä on peitevoidetta. :D Ja muutenkin. Nääh, en minä osaa sitä tekstiksi laittaa, mitä ajattelen. :D

Minusta meikkaaminen on aika yleistä. Varsinkin kun ne pikkutenavat haluavat leikkiä koviksia. xD Tai siis... Hm... Niin. :) En sano enää mitään....

Ei hemmetti, oli siellä vielä yksi kysymys, jotta sanon mä sittenkin vielä jotaki.
Yleensä en luokittele kovin helposti ihmisiä meikin perusteella. Mutta joissakin tapauksissa sen näkee heti. Mutta siihen kyllä vaikuttavat vielä lisäksi vaatteet ja käytös. Esimerkiksi jostakin tyylistä tulee aivan täydellisesti mieleen pissis. Meidän koulustamme kaksi sellaista oikein 'kunnon' pissistä löytyy. En ole ikinä heidän kanssaan jutellut, mutta mielikuva on monella muullakin. :D Ja meikkaus on yksi osa miksi heistä ajattelen niin. Ja he ovat kyllä sen myöhemmin todistaneet. ;D

~Laku
Close the doors but never look inside
Time will tell if all your love has died


Poissa Giladra Carrion

  • Kuolonsyöjä
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: ShieldFang27063
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #3 : Kesäkuu 25, 2008, 13:22:41 »
Minusta meikkaaminen on täysin normaalia ja hyväksyttävää. Meikkaan itse aina kouluun, juhliin yms. mutta pystyn kyllä käymään kaupassa ilmankin meikkiä. Joskus menen kavereillekin ilman meikkiä.
Aloitin meikkaamisen siirtyessäni yläasteelle. En niinkään painostuksesta tms. vaan halusin sitä ihan itse. Tykkäsin siitä.

Olen huomannut Lakun tavoin myös sen, että nuoret/lapset aloittavat meikkaamisen aina vain aiemmin. Siis meilläkin oli neljänneltä luokalta ylöspäin normaalia laittaa koulukuviin vaikkapa ripsaria tai huulikiiltoa, mutta muuten ei kyllä meikattu. Nyt näkee todella nuorilla vahvoja meikkejä, mikä on kieltämättä hieman järkyttävää.
Itse meikkaaminen ei sinällään niin kamalaa sen ikäisellä ole, vaan perimmäinen syy siihen. Olen asian suhteen melko samoilla linjoilla Lakun kanssa.
Tässä iässä (lukiossa siis) ei ole niinkään väliä, meikkaako vai ei, mutta tuntuu, että ala-asteikäiset arvostelevat kovasti niitä, jotka eivät meikkaa. Mihin se sitten johtaa, en tiedä. Vai johtaako ylipäätään mihinkään.
Lapset kuitenkin tarvitsevat sen lapsuuden, joka tuntuu vähitellen lyhenevän lyhenemistään.

Meikkaaminen on aika yleistä, mutten näe siinä yleisyydessä välttämättä mitään pahaa. Ihmisiä ei nyt niin hirveästi kuitenkaan painosteta meikkaamaan, toisin kuin vaikkapa laihduttamaan.
Mutta lasten kohdalla kieltämättä hieman huolestuttaa meikkaamisen yleistyminen.

Minun perusmeikkini on luomiväri, ripsiväri, kajaali, meikki- ja peitevoide ja kulmakynä. Tosin aion nyt värjäyttää taas kulmani, joten kulmakynää en niin usein tule tarvitsemaan.
Jos meikkaan vähän, niin ripsiväri, meikkivoide ja kevyesti kajaalia on sopiva.
Rajaukset teen usein mustalla, joka on muodostunut eräänlaiseksi tavaramerkikseni. Välillä käytän ruskeaa, harmaata tms. Pitäisi varmaan ostaa joku värillinenkin.
Luomivärinä tykkään käyttää punaisen sävyjä, jotka sopivat kivasti vihreisiin silmiini. Myös vihreä, valkoinen ja harmaa ovat suosikkejani.

Kai se on ihan ok, jos poika meikkaa. Mielipiteeni riippuu siitä, onko meikki rokkarityylistä vai naisellista. Jos näen miehellä huulipunaa jne. ajattelen kyllä ensimmäisenä, että se on varmaankin homo. Toisaalta eihän se välttämättä sitä tarkoita, mutta ensimmäinen reaktioni on se.
Monilla julkkismiehillähän on meikkiä vaikkapa tv-esiintymisissä ihan vain kameran takia, mikä on ihan ok. En ajattele sitä yhtikäs mitään sen enempää, kuin naisten meikkaamisestakaan.
Joillekin rokkareille meikki sopii ihan hyvin, mutten tiedä, haluaisinko oman puolisoni meikkaavan. Kunhan ei ainakaan käytä enemmän meikkiä, kuin minä :D Tai lainaile muuta kuin kajaalia. Mutta olen kai sen verran vanhanaikainen, etten haluaisi puolisoni meikkaavan. Tietysti se riippuu tapauksesta, joten en mene mitään vannomaan.

Kyllä minä ehkä jonkin verran luokittelen ihmisiä meikin perusteella, mutta en kyllä koskaan anna sen muodostua minkäänlaiseksi esteeksi vaikkapa tutustumiselle. Aina tavatessani uuden ihmisen teen hänestä jonkinlaisen arvion ulkonäön perusteella. Niin varmasti tekee moni muukin, vähintään alitajuisesti.
“We've all been raised on television to believe that one day we'd all be millionaires, and movie gods, and rock stars.
But we won't. And we're slowly learning that fact. And we're very, very pissed off.”

Poissa Jippu

  • Drama Queen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • ♥meidän kunkku on Ron
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #4 : Kesäkuu 25, 2008, 13:44:19 »
Joo, meikkaaminen... aloitin meikkaamisen joskus viime vuonna (kuutosluokan alussa) kun kaikki kaveritytötkin aloittivat. Aluksi riitti ihan vain sipaisu ripsaria ja vähän puuteria, että kukaan ei huomaisi mutta sitten sitä alkoikin vaan laittaa enemmän. Ei minulla ole nytkään mitään erikoispaksua meikkiä, meikkivoide, puuteri ja ripsari.

Meikkaaminen on minusta ihan OK, mutta jotkut kaverini menevät hieman yli. Tässähän ollaan menossa vasta yläasteelle, haloo?
Luokkakuvassa puolella luokan tytöistä oli kauheasti meikkiä, silmät näyttivät mustilta aukoilta. Hyi, hyi, hyi.
Eli siis meikkiä voi käyttää kohtuudella.

Joskus tietysti tulee luokiteltua meikin mukaan. Paksuissa ja suttuisissa meikissä kulkevan tytön leimaa jotenkin heti "helpoksi" tai jotain.
Poikienkin meikkaaminen on ihan okei minun mielestäni, mutta sellaiset meikit kun jollain Tokio Hotelin Billillä (tai joku sinne päin) saavat aivaan kylmät väreet. Kammottavaa, ainakin minun mielestäni.

Joo, nyt olen ottanut kantaa tähänkin asiaan ja painun ikkunaan vakoilemaan joko kaveri tulisi tänne päin. Tsau. ;D

-Jippu
~Rohkeat eivät elä ikuisesti, mutta varovaiset eivät elä lainkaan~

Poissa Minsvo

  • shakes all over like a jellyfish
  • Vuotislainen
    • dA
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #5 : Kesäkuu 25, 2008, 14:07:30 »
En meikkaa, en henkilökohtaisesti pidä meikistä. Olen oppinut pitämään kasvoistani ja nyt rakastan niitä, eikä minulla todellakaan ole aikomusta käyttää mitään tököttejä sen kaunistamiseen. Mutta meikkaaminen on ihan normaalia, joillekkin se sopii, joillekkin ei.
Minua kauhistuttaa se, että nykyisin jotkut neljäsluokkalaisetkin meikkaavat! Ainakin minun entisessä koulussani. Meidän luokan olivat puolestaan vallanneet paukkuripsarit.

En nyt tiedä, meneekö tämä vähän ohi, mutta minua ärsyttää myös se, että mikäli tytöille ei keksi muuta lahjaa, sukulaiset ostavat aina huulikiiltoja ja hempeitä luomivärejä(ainakin minun kohdallani). Millä perusteella kaikki tytöt meikkaavat? Minä en ole koskaan pistänyt minkäänlaista meikkiä naamani, mikäli ei oteta laskuun pellemaskia ja huumorimielellä tehtyjä paukkuripsiä ja tahmeita huulia. Pidän siis pellemeikestä, maskeista ym. jotka on tehty kenties jotain pukuleikkiä/valokuvan ottoja varten, mutta muuten en pidä meikkaamisesta.

Poissa Posityyhtynen

  • Nokankopauttaja
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #6 : Kesäkuu 25, 2008, 14:36:45 »
Minusta meikkaaminen on normaalia nykyään enkä kiinnitä siihen enää niin paljon huomiota. Tietysti joidenkin kohdalla siihen voisi puuttua, tällä tarkoitan lähinnä liian nuorten ihmisten meikkausta. On normaalia että kuutosella kokeillaan joitain meikkejä, mutta ei se ole tarpeellista. Kuitenkin enemmän minua kauhistuttaa nähdä nelosluokkalainen joka meikkaa. Tässä tulee mieleen eräs henkilökohtainen kokemus nimittäin, olimme kerran kylpylässä kaverini ja vanhempieni kanssa (silloin olin neljännellä luokalla), kun olimme aikamme lilluneet vedessä päätimme lähteä kotiin. Kun puimme, harjasimme hiuksiamme yms kaverini alkoi meikata ihan kunnolla (meikkivoide, puuteri, luomiväri, ripsiväri...). Äitini oli hieman hämmästynyt, koska hän itse ei todellakaan antanut minun pistää huulikiiltoa enempää. Olin tietysti huomannut että kavarini meikkaa, mutta en ollut tajunnut että niin perinpohjaisesti - no onhan sillä hintansa, hänelle tuli hyvin aikaisin finnejä ja kasvojen iho on epätasainen.

Eli loppujen lopuksi mitä myöhemmin aloittaa sitä parempi, itse sain "virallisesti" ruveta meikkaamaan seiskalla (tietysti hyvin rajallisesti eli puuteri, ripsiväri ja poskipuna). Mutta kun olen katsonut seiskaluokan koulukuvaani huomaan ettei minulla ollut silloin vielä ainakaan meikkiä naamassa. Meikkaaminen jatkuu minulla edelleen, joka päivä ennen ihmisten ilmoille menemistä peitän ainakin kaikki punaiset kohdat peitevoiteella. Minulla on aika hyvä iho, voi johtua siitä etten käytä meikkivoidetta (tai ehkä kerran puolessa vuodessa/ joskus juhlatilaisuuksissa). Usein minulla ei ole mitään näppyjä (paitsi liveää punoitusta nenä ympärillä, riippuu olenko muistanut rasvata säännöllisesti). Jos olen kotona en tarvitse meikkiä, mutta jos lähden esimerkiksi kauppaan laitan ainakin ripsiväriä (silmäni näyttävät hyvin pieniltä ilman korostusta, koska ripseni ovat luonnostaan niin vaaleat), muuten perusmeikkini on yhä se sama puuteri, peitevoide, ripsiväri ja poskipuna. Nykyään laitan myös hieman huulipunaa. Joskus kun vietämme iltaa ystävien kanssa ja otamme esimerkiksi kuvia, laitamme yleensä oikein räiskyvät meikit. Mutta se on ennemmin vain huvin vuoksi, ei siksi että se olisi tarpeellista.

Minusta se on poikien kohdalla ihan oma päätös, julkkisten keskuudessa se on ihan ok. Kaikki näyttelijät, laulajat ja muut esiintyjät meikataan ja se on luonnollista. En voisi kuitenkaan kuvitella että kukaan minun tuntemani mieshenkilö meikkaisi. Kaikkea kuitenkin kohtuudella.

Meikkaus liian yleistä ? No kyllähän se yleistä on. Koulun käytävillä istuessa huomaa kuinka moni oikeasti meikkaa. Sillä halutaan korostaa omaa kauneutta ja persoonallisuutta. Tämä yleisyys johtuu kuitenkin nykypäivänä siitä että sitä myös mainostetaan paljon. Telvisiota katsellessa ei voi olla huomaamatta kauneusmainoksia joita tähdittävät kuuluisat näyttelijät ja mallit. Mainokset lupaavat liikoja, esimerkiksi ripsiväri mainokset ovat "tee ripsistäsi tuuheammat ja jopa 3 kertaa pidemmät". Mutta toisaalta meikkaaminen kuuluu nykypäivään.

Usein ihmisistä näkee ainakin osan persoonallisuudesta siitä kuinka he meikkaavat. Myös minulla tulee vahvoista ja tummista meikeistä mieleen goottityyliä edustava henkilö, räikeistä meikeistä taas teini. Mutta meikkaaminen on osa heidän peroonallisuutta enkä todellakaan katso ystäviäni sen perusteella. Se on vain osa heitä, kuitenkin tärkein on se millaisia he ovat luonteeltaan, ei ulkonäöltään.

Tuli pitkästä aikaa taas pitkä viesti :)
♥ When you are feeling sad, read Harry Potters and you'll be happy again, with chocolate you'll be superhappy Ü
(PS. Twilight is also good alternative)

Poissa Desdemona

  • A Gay Superhero
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • ♥♣♦♠
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #7 : Kesäkuu 25, 2008, 15:30:22 »
Meikkaaminen on mielestäni nykyään täysin normaalia ja meikkaava poikakin rupeaa olevaan jo ihan tavallinen näky.

Minulla meikkaaminen tulee sykleissä. :D Välillä on pitkiäkin aikoja kun en meikkaa yhtenäkään päivänä ja välillä taasen meikkaan päivittäin. Jos meikkaan teen sen itseni takia: tulee itsevarma ja naisellinen olo. En tunne tarvetta näyttää yhtään sen paremmalta meikin avulla, kun mitä näytän ilman sitä, ei ole tarvetta miellyttää. Meikkaamisen aloitin mielestäni melko nuorena: noin 11-vuotiaana, mutta se oli vain ripsiväriä silloin tällöin. Päivittäin meikkaamisen aloitin yläasteelle mennessä ja meikkasinkin ahkerasti yhdeksännelle luokalle asti kunnes tajusin etten tehnyt sitä omaksi ilokseni, vaan siksi että muutkin sitä tekivät. Sen jälkeen on vaihdellut meikkaanko vai enkö.

Silloin kun meikkaan tykkään leikitellä väreillä. Normaalisti meikki on: meikkivoiteet, peitevärit ja puuterit, ripsiväri ja huuli kiilto + vaihtelevat osat. :D Välillä nudeluomivärejä, värikkäitä luomivärejä ja kajaaleja tai musta/valko-kyhäelmiä.
Kun meikkaan aamulla, kannan koko päivän mukanani puuteria ja pientä peiliä. Sen suurempaa tarvetta korjailla meikkiäni en tunne.

Niin kuin sanoinkin mielestäni meikkaava poika ei enää hätkähdytä useimpia. Tasa-arvon nimissä olisi minusta sallittavaa pojankin meikata siinä missä tytönkin. Ja kuten jo täällä sanottu TV:ssä, elokuvissa jne. on meikattuja miehiä. Emme välttämättä tiedosta sitä, mutta siellä se meikki silti on ja se on OK.

Meikkaus on yleistä, mutten osaa sanoa onko se liiankin. Kaiken näköisten, kokoisten ja ikäisten naisten näkee meikkaavan päivittäin. Tosin pistäähän se vähän miettimään kun näkee 10-vuotiaita pikkutyttöjä räikeissä meikeissä. Itseasiassa meikkeihin voisi laittaa ikärajat: vain vaikka yli 13-vuotiaat saisivat ostaa meikkejä. Typerää, mutta miksi ne pikkutytöt meikkaa? Ollakseen aikuisempia. Ei kiva.

En luokittele ihmisiä heidän meikkinsä mukaan, koska omakin meikkaustyylini heittelehtii lähes päivittäin. Tosin kun koulussa näkee mustameikkisen tytön jolla mustatut huulet, yhdistän tytön heti gootteihin. Tälleisissa tapauksissa yleensä tytön pukeutuminenkin on paljolti suuntaa-antavaa.

neda

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #8 : Kesäkuu 25, 2008, 16:27:22 »
Mielestäni meikkaaminen on luonnollinen tapa korostaa omia piirteitään, sekä parannella niitä. Itse en yleensä meikkaa, koska en tunne sitä tarpeelliseksi. Enkä nyt tarkoita, että olisin hirmu nätti tai jotain. En vaan tunne sitä tarpeelliseksi. Mutta silloin kuin meikkaan korostan yleensä silmiäni. Ja sitten tanssi näytöksissä on pitää olla aina kauhea kasa meikkiä naamalla, mutta se kuuluu asiaan ja se on lavameikki, ei niin voi normisti meikata... Minä luulen, että useimmat pojat eivät tykkää meikkipelleistä, siis tarkoitan sellaisista tytöistä, joilla on kilo meikkiä naamassa, mutta toiset taas tykkäävät. Minulla ei ole mitään sellaisia poikia vastaan, jotka meikkaavat, heillä on siihen yhtä suuri oikeus kuin kellätahansa tytölläkin. Luokittelen joitain ihmisiä meikkaustyylinsä mukaan esim. ne sentin meikkikerrokset ovat mielestäni lissuja varten. Mielestäni meikkaus on aikas yleistä. Eikä yhtään huono asia. En vaan ymmärrä miksi jotkut haluuaa pilata naamansa sellasella älytömällä kerroksella meikkiä. :D

Poissa Nimue

  • broccoli
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • I’m collapsing in stellar clouds of gas.
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #9 : Kesäkuu 25, 2008, 18:23:59 »
Kouluun meikkaan aina (liikuntapäivät ovat poikkeus ;>), sekä muuten jos olen menossa jonnekin. Juhliin meikkaan, mutta kauppareissulle en. Ja nyt kun on kesäloma, niin meikkiä ei tule mitenkään hirveästi käytettyä, kun en ole kesätöissä :> Mä olin kanssa tässä keväällä ihan öönä, kun pikkusiskoni kertoi yhden hänen luokkalaisistaan meikkaavan, laittavan ripsiväriä ja luomiväriä. Ja yllättäen piskkusiskoni on kolmosella, menee tänän syksynä neloselle. Huulikiillot ja ripsarit 5.-6. luokkalaisilla on ihan okei, muttei ihan noin aikaisin mielestäni kannata aloittaa meikkaamista :P

Meikkaan siksi, että tunnen itseni varmemmaksi, kun minulla on meikkiä. Johtunee siitä, että tunnen olevani nätimpi kuin tavallisesti. Seiskalle mennessäni aloin meikata (ja muutenkin kiinnittää paljon enemmän huomiota ulkonäköön). kouluun mennessäni laitan ripsarin + peitevärin (tjs) + kajaalia (joskus). Minua ei haittaa, mikäli pojat meikkaavat, tai huolehtivat ihostaan.

Meikkaus liian yleistä? Öö... :DD
"You being all mysterious with your - cheekbones and turning your collar up so you look cool."

Poissa Rainmaker

  • Rukka-Peikko Takkutukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #10 : Kesäkuu 25, 2008, 18:30:05 »
Minä en ole mikään hirveän innokas meikkaaja. Tunnen, että jos en kelpaa sellaisena kuin olen, niin ei sitten - ei ole pakko katsoa minua. Kyllähän meikillä saisi vaikka ihmeitä aikaan, mutta toisaalta en aina oikein luota kykyihini, sillä itseä tulee ehostettua lähinnä, jos lähden vaikka baariin tai joihinkin juhliin. Joskus saatan vähän peitellä tummia silmänalusia tai jotain näppyä naamassa, mutta muuten minulla ei oikein ole energiaa joka-aamuiseen meikeillä sähläämiseen. Olen muutenkin niin turta aamuisin, etten edes jaksa ajatella meikkien tunkemista naamaani. Muistelisin ensi kertaa meikanneeni ihan tosissani vasta joskus 15-16 -vuotiaana. Käytän edelleen meikkiä todella harvoin. Yritän olla tarkka rahoistani, joten säästelen kosmetiikkaani viimeiseen asti.

Onnistunut meikki näyttää toki hyvältä minunkin silmissäni. Hillitty, mutta elegantti meikki näyttää mielestäni hyvältä, ja jos naamaa on töhritty liian kirkkailla tai muuten vain mauttomilla väreillä, minua vähän etoo. En vain näe mitään järkeä siinä, että meikkaisi siksi, kun muutkin meikkaa. Jos joku haluaa käyttää aikaansa meikkaamiseen, niin olkoon, eihän asia minulle kuulu. Ala-asteikäisten meikkaamisen näen lähinnä huvittavana. Ja ylipäätään minusta on aika tyhmää se, miten yläasteikäiset läträävät naamaansa kaikkea mahdollista vain, koska kaveritkin läträä ja koska pitää olla niin cool.

Normaaliin meikkiini kuuluu meikkivoidetta ja ehkä vähän valokynää, jos naamassa on epäkohtia. Silmät tulee usein rajattua kajaalilla (yleensä kynällä, joskin omistan myös nestemäisen kajaalin). Käytän myös ripsiväriä ja joskus jotain silmänvarjostusta tai luomiväriä. Huuliin harvemmin laitan mitään, koska niille muodostuu niin helposti sellanen ällö kalvo.

Meikkaavista pojista en oikein perusta. Minusta miehen pitää näyttää mieheltä, eikä miltään wannabe-tytöltä, sillä minä aina jotenkin ajattelen meikkaavia poikia tyttömäisinä tai muuten hupaisina. Minusta miehille ei oikein edes sovi meikki. En muutenkaan hirveästi perusta näistä nykyajan metroseksuaaleista tai ylipäätään pojista, jotka ostavat kuukaudessa vaatteita enemmän kuin minä ja jotka kiinnittävät ulkonäköönsä liikaa huomiota. Eli kyllä meikkaaminen on minun mielestäni tyttöjen juttu.
Yhä, marras-iltana, kuljemme kahden. | "I AM VAMPIRE. HEAR ME TWINKLE." | Destination anywhere | There's a meaning to all that fades.

Poissa Jazmín

  • Vampyyrityttö
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #11 : Kesäkuu 25, 2008, 18:31:59 »
Minäkin meikkaan aika usein, mutta en mitenkään säännöllisesti. Joskus kouluun tai jonnekkin muualle lähtiessä tulee vähän meikattua, mutta useinmiten minun meikkaukseni rajoittuu siihen, että sutaisen vähän ripsaria silmiin, vaikka en sitä oikeastaan tarvitsisikaan. Ja en kyllä läheskään aina jaksa laittaa minkäänlaista meikkiä naamaan ulos lähtiessä. Minusta meikkaus ei ole mitenkään tarpeellista, mutta voihan se joissain tilanteissa saada itsevarmemman ja huolitellumman olon, mutta sitten pitää kuitenkin muistaa, että minkälainen meikki tahansa ei sovi kaikkiin tilanteisiin.
Enkä minä ihmisiä mitenkään meikkaustyylin mukaan ainakaan pelkästään luokittele. Siihen liittyy vaatteet, hiustyyli, asusteet, olemus ja kaikki muu mukaan, mutta olen yleensäkin yrittänyt olla luokittelematta ihmisiä liikaa ulkonäön perusteella.
Ja sitten poikien meikkauksesta. Totta kai heillä on yhtä suuri oikeus meikata, kuin tytöillä, mutta minun mielestä liika meikki ei kyllä tee heitä mitenkään kauniimman näköisiksi ja sama koskee tietysti myös tyttöjä.
"You shine so bright it's insane, you put the sun to shame."

Poissa gnomad

  • Hämärän
  • Vuotislainen
  • Severus & Remus by Ildi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #12 : Kesäkuu 25, 2008, 21:30:02 »
En ole eläissäni meikannut, ellei satunnaista teatterimaskeerausta lueta. Ei kiinnosta, ja kaikki kemikaalit haisevat ja maistuvat pahalta, eivätkä taatusti ole terveellisiä. Tyttöjä meikkaaminen ei yleisesti ottaen tee yhtään kauniimmaksi, päinvastoin. Pojat ovat sitten eri juttu, ainakin tietyt rokkarit meikeissä ovat namuja - mutta heitä ihailen tietysti kaukaa. En itse asiassa muista ketään miespuolista meikeissä lähietäisyydeltä.
I like my heroes the same way I like my chocolate: dark, slightly bitter and with more of a bite than sweetness - fanfic writer McKay

Poissa Niënor

  • Murheenkryynihkö
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #13 : Kesäkuu 25, 2008, 21:50:52 »
Meikkaan yleensä, kun lähden johonkin kotoa (paitsi mökille). Ripsaria / luomiväriä tms en käytä muutoin kun juhlissa. Kouluun ja johonkin ihmisten ilmoille mentäessä laitan meikkivoiteet, puuterit ja jotain peiteainetta vähän jos on tarvis.
Nykyään miusta lapset alottaa meikkaamisen liian aikaisin. Ja jotku pistää sen 2 sentin kerroksen meikkivoidetta ja ripsaria & rajauskynää sen verran ettei silmiä meinaa erottaa.

On kyllä (omasta mielestäni) melko naurettavaa jos pojat meikkaa. Ei sillä, onhan se jokaisen oma asia, mut miusta meikkaaminen on aina ollu se tyttöjen juttu. :D

Meikkaus ei välttämättä ole liian yleistä (paitsi ala-aste ikäisillä), mutta meikkien suuri määrä naamataulussa on liian yleistä. En esim. tykkää näiden gootti / emo-ihmisten (mielestäni oudoista) meikeistä naamassa.
Ei millään pahalla ketään kohtaan, se on vaan miun mielipide.


- Merri.
- What?
- I'm hungry.

Systen

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #14 : Kesäkuu 25, 2008, 21:56:37 »
Itse aloitin meikkaamaan vasta lukion ensimmäisen luokan puolessa välissä. Sitä ennen en kokenut tarpeelliseksi meikata, ja nykyäänkin lisään vain hieman ripsaria.

En oikein pidä ajatuksesta, että poikaystäväni kulkisi kanssani enemmän meikkiä naamassa kuin minulla - muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta meikkaaminen taitaa olla tyttöjen juttu. Jo mainitut rokkarit etc. meikkeineen menee.

Kauhistelen välillä sitä, kuinka paljon pakkelia pystyykään naamaan mahduttamaan, jotkut ovat siinä erityisen taitavia. Harmi vain, että pakkeli näkyy HIEMAN liian selvästi, jolloin heti arvaa, että naamassa on jotain ja pahasti vialla. Useimmilla ei edes ole, mutta pakkelia on silti laitettava sitäkin enemmän. En tuomitse ihmisiä meikkaustyylinsä takia, mutta olen tässä samaa mieltä Miyn kanssa:

Tosin on eräs hurjan yleistynyt meikkitapa, joka saa minut valitettavasti kategorioimaan ihmiset heti sanan TEINI-alle.

Poissa Loi

  • Vihdoin Voldemortin voittanut
  • Sanomaton
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Kuka mitä häh?
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #15 : Kesäkuu 25, 2008, 22:09:17 »
Tätä naamataulua mikään kaunista. Meikillä voisi ehkä saada jotain aikaan, mutta petolinnun peräpuolena se pysyy vaikka meikkaisikin, joten hukkaan heitettyä aikaa. :D Minusta meikit ainakin vaikuttavat aika myrkyiltä, kuivattavat ihoa ja kun muutenkin ihoni on aika herkkä, niin ehkä parempi, että ei yritä ehostaa sitä, mitä ei oikein edes voi ehostaa. Lisäksi ajatuskin siitä, ettei voisi lähteä minnekään sillä rumalla naamalla, joka on annettu, on pelottavaa. En vastusta kenenkään meikkaamista, mutta itse arvostan myös kanssaihmisissä uskallusta tulla sellaisena kuin on. :D Sitä paitsi oli lapsena äärimmäisen ärsyttävää, kun äidin piti valloittaa vessa tunniksi meikkaamisen takia ja sitten opiskellessa sitä harrastivat kämppikset ja meinasi usein tulla pissat housuun. Saan aikani kulumaan muuhunkin kuin pärstäkertoimeni parantelemiseen. Se on ajanhukkaa kuten sanoin. :D Mutta muissa ihmisissä siis jotakuinkin samantekevää. En tiedä, onko se aikaistunut vai ei, kyllä jo kaksikymmentä vuotta sitten osa nelosluokkalaisista meikkasi ja oli muutenkin kuin pieniä pimuja ja kuudennella luokalla jo reilusti yli puolet.
Toisin sanoen Vuoden Voldemort 2009 - kiitos äänensä antaneille. :)

Tapiirirakkautta

Poissa Ooka

  • Siivet kantapäissä -liitelijä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pilvilinnan kuningas
    • Tuliaavikko
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #16 : Kesäkuu 25, 2008, 22:09:36 »
Meikkaaminen on jees. JÄtkillä meikki on oikeastaan söpöä, jos sitä ei ole liikaa ja jos se ei ole mitään ihku daa pinkkiä :D kunnon mustaa kajaalia niin johan on söpö =^_^= ja sekin _tietysti_ riippuu jätkästä :D

itse meikkaan välillä aika rajusti, mustaa meikkiä.. omasta mielestäni olen okei, se on minun tyylini, mutta osaan kyllä meikata hillitymminkin.

Ja sitten.. kaupungilla näkee niitä nelos vitos luokkalaisia vaaleansinisissä meikeissään, ne saa kylmät väreet kulkemaan selkää pitkin.. hyi ällöä !! hyrrr... ja kun ne ovat vielä nuorempia ja nuorempia, minkä ikäisenä ne pikkulapset oikein alottavat sen meikkaamisen ?? Itse aloin meikkaamaan naamaani vasta seiskaluokan puolessa välissä, ja en vieläkään meikkaa joka päivä, paitsi välillä saatan laittaa meikkivoidetta jotten näyttäisi niin punaiselta :D
Do the impossible, see the invisible.
ROW ROW FIGHT DA POWER!
Touch the untouchable, break the unbreakable.
ROW ROW FIGHT DA POWER!

Poissa Ginger

  • Tyy
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Melko yksinkertainen
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #17 : Kesäkuu 25, 2008, 22:39:45 »
ja kun ne ovat vielä nuorempia ja nuorempia, minkä ikäisenä ne pikkulapset oikein alottavat sen meikkaamisen ??
Itse satuin kerran juttelemaan erään opiskelijaäidin kanssa ja hän kertoi, että antoi 10-vuotiaan tyttärensä meikata ihan sen takia, ettei tyttöä kiusattaisi o.O Kummallista, ei meillä vain aikanaan käytetty muuta kuin discossa huulikiiltoa ja glitteriä pitkin kasvoja. Vähän saattoi niillä suosituilla tytöillä olla sinistä naamassa, mutta...

Itse meikkaan, kun sille päälle satun, abi-ikäiseksi asti en muutoin kuin juhlia varten. Ripsiväriä en käytä ollenkaan, en ole oikestaan koskaan käsittänyt sen tökötin ideaa, kaikki kun tuntuvat vielä vetävän sen kanssa övrit niin, että näyttää kuin kasvoille olisi laskeutunut lintuhämähäkki. Yleensä tulee sipaistua puuteria, kun iho äityy läikikkääksi, ja fiiliksen mukaan laitettua huulipunaa. En tiedä mistä johtuu, mutta olen jotenkin omaksunut tavan ottaa aina huulipunan mukaan reissuun vaikken sitä ikinä käyttäisikään.
Jos hifistelemään ruvetaan ja kunnolla pitää meikata, niin silloin tulee käytettyä valokynää ja jotain hailakkaa luomiväriä. Huultenrajauskynää käytän enemmän hätäkynänä allakkamerkintöihin. Itse olen suht merkkiuskollinen, käytän vain Lumenea.

Kukin meikkaa kuten haluaa, niin tytöt kuin pojatkin, mutta kieltämättä minua naurattaa kuunnella selostuksia siitä, miten pitää nousta aikaiseen aamulla ylös ihan vain siksi, että on aikaa meikata tai ei voi lähteä ulos jos ei ole kunnolla pakkelia naamassa. Kun olimme kerran ystävän kanssa ulos lähdössä ja seurasin vierestä kun hän suoritti meikkiprosessilleen "loppusilauksen", taisin kysyä kolmesti "etkö sinä laittanut tuota jo?" Toinen mielenkiintoinen tapaus oli koulutoverini, jota en ollut koskaan nähnyt meikittä ennen kuin olimme leirikoulujaksolla ja härrekyyt hän näytti ihan vieraalta ihmiseltä.

Kuten on monesti todettu, niin täysipainoinen syy naisten meikkaamiseenhan ovat toiset naiset. On ryhmänpainetta, jos muut niin minäkin, ja sitten se eläimellinen kosioaspekti (:D), jossa pitää erottua joukosta kauneimmalla kuontalolla. Mitä minä olen perussuomalaisten miesten juttuja saunassa kevyessä humalassa kuunnellut (he humalassa, minä selvinpäin), niin eivät he käsitä meikkaamisen perimmäistä ideaa, heistä nainen on kaunis sellaisena mitä on. Joku miespuolinen voi toki tulla nyt sanomaan, ettei näin ole. Henkilökohtaisesti en ainakaan haluaisi miestä (tai tasapuolisuuden nimissä naista), jolle meikkaamisellani olisi jotain väliä.
Those who don't believe in magic will never find it.
~ Roald Dahl ~
Ikuisuusprojekti

Poissa Pau

  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #18 : Kesäkuu 25, 2008, 22:55:18 »
Meikkaaminen on itselleni melko tärkeää: niin tekemisenä kuin ulkonäköni kannaltakin. Monet puhuivat meikkaamisesta eräänlaisena tapana tai rutiinina, ja toisaalta se on sitä minullekin, mutta minä myös pidän siitä ja saatan joskus meikata ihan vain huvikseni. Tykkään kokeilla uusia tapoja ja pidän siitä, kun voin keskittyä meikkaamiseen rauhassa ajan kanssa. Meikkini on suuri osa ulkonäköäni - todennäköisesti siksi, etten meikkaa kovin luonnollisesti ja meikkaustyylini on näkyvä. Useat ihmiset vetävät meikkityylistäni ikäviä johtopäätöksiä, ja se saa minut raivostumaan ehkä vähän turhankin helposti. Itselleni meikkityylini ei ole tapa tuoda mitään erityistä tyyliä esille, vaan saada tuntemaan itseni kotoisaksi ja ehkä jollain tapaa myös itsevarmemmaksi. Jos tunnen oloni hyväksi tällaisen meikin kanssa, minulla on mielestäni oikeus pitää se ilman ikäviä kommentteja tai johtopäätöksiä, jotka on luotu ainoastaan meikkityylini takia. Minua suorastaan raivostuttavat ihmiset, jotka muodostavat mielipiteensä ainoastaan meikin perusteella tuntematta kyseistä henkilöä ja kehtaavat ihan tosissaan väittää kyseisen ihmisen olevan jotain, mitä tämä ei välttämättä ole.
Lainaus käyttäjältä: Miy
Tosin on eräs hurjan yleistynyt meikkitapa, joka saa minut valitettavasti kategorioimaan ihmiset heti sanan TEINI-alle.
Tästä kuulisinkin ihan mielelläni lisää. Mikä on tämä meikkitapa ja mikä siinä on sellaista, että se saa sinut kategoroimaan ihmisiä?

Meikkaaminen ei vie itseltäni loppujen lopuksi edes kovin kauaa, vaikka ihmiset usein luulevatkin niin. Selviän siitä mainiosti kymmenessä minuutissa, mutta jos tahdon tehdä kaiken huolellisesti, saan siihen kyllä kulumaan suunnilleen puoli tuntia. Meikkivoiteen levitys on melkein hitain homma, sillä pyrin levittämään sen mahdollisimman tasaisesti ja niin, ettei ihoni näyttäisi hirveältä pakkelikerrokselta. Sitten nappaankin valkoisen ja mustan luomivärin, joiden levittämiseen ei mene oikeastaan kauaa, etenkään nyt, kun niiden laitosta on tullut eräänlainen rutiini. Laitan luomen ulkonurkkaan mustaa luomiväriä ja levitän sitä myös silmän "sivulle". Loppu luomi tuleekin sitten valkoisella ja laitan sitä myös alaluomelle. Luomivärien laiton jälkeen laitan ripsiin hieman ripsiväriä ja taivutan ne. Siinä se sitten onkin, eikä siihen tosiaan kulu niin kauaa, kuin ihmiset yleisesti luulevat. Ette todennäköisesti saaneet selityksestäni mitään selvää, mutta jos teitä ihan hirveästi jäi kiinnostamaan, niin stalkatkaa galleriassa. *naur* Räikeitä väreitä vältän meikkaamisessa viimeiseen asti, sillä ne saavat mielestäni naaman näyttämään lähinnä maalitaululta ja meikkaajan kasvot lapsellisilta. Toki on ihmisiä, jotka hallitsevat räikeiden värejen käytön ja saavat niillä aikaan mahtavan näköisiä tyylejä, mutta omissa käsissäni sellainen ei onnistu.

Meikkaamisen aloitin kuudennella luokalla, mutta silloin käytin ainoastaan ripsiväriä. Seitsemännellä luokalla mukaan tuli myös meikkivoide ja ysiluokalle asti taisin käyttää ainoastaan meikkivoidetta ja ripsiväriä. Yhdeksännellä luokalla meikkimäärä alkoikin sitten hiljalleen lisäytyä ja nyt olen käyttänyt tätä tyyliä yli vuoden, sillä tunnen tässä oloni hyväksi. Perimmäinen syy meikkaamiseeni on tosiaan se, että haluan korostaa niitä asioita, joista pidän ja vastaavasti peittää hieman ikävämpiä puolia. Meikkaaminen on myös itselleni tapa luoda jonkinlaista omaa tyyliä ja kohottaa itseluottamusta. Meikkaan säännöllisesti, mutta pystyn tekemään lyhyitä reissuja ilman meikkiäkin. Ihoni on kummallisen punainen ilman meikkivoidetta, joten pyrin laittamaan meikkivoiteen päivittäin, vaikka esimerkiksi koiran kanssa lenkille lähtiessäni en jaksa alkaa meikkaamaan ainoastaan sitä varten. Mielestäni meikkaaminen ei kerro ihmisestä paljoakaan, vaikka niin voisi aluksi kuvitella. Meikin määrästä ei mielestäni voi päätellä sitä, kuinka paljon kyseinen ihminen pitää meikkaamisesta tai millainen tämän itsetunto on. Jokaisella on vain oma tyylinsä ja eri syyt meikkaamiselleen, eikä mielestäni tietynlaisesta meikkaamistyylistä voi päätellä lähes mitään.

Myös minä olen huomannut sen, että nykyään yhä nuoremmat ja nuoremmat meikkaavat. Se ei tunnu itsestäni missään nimessä hyvältä, vaan saa minut lähinnä ajattelemaan kyseisten lasten vanhempia ja sitä, miten he sallivat pienten lastensa meikkaavan. Ymmärrän kyllä pikkutyttöjen meikkikokeilut prinsessaleikeissä, mutta silloin kun meikkaus siirtyy kodin ulkopuolelle ja lapsella on ikää 8 vuotta, alkaa koko homma mennä minun älyni yli. Mielestäni meikkaus olisi parasta aloittaa vasta yläasteella, sillä ala-asteella se leviää kuudesluokkalaisista vuosi vuodelta nuorempiin. Itse tosiaan aloitin meikkaamisen silloin kuudennella, mutta jos saisin valita nyt, olisin aloittanut sen vasta yläasteella. Ihan siksikin, että sekin voisi olla tapa antaa lasten olla lapsia, eivätkä ala-asteen nuorimmat tottuisi meikkausmaailmaan vielä niin nuorina. En nyt tarkoita sitä, että kuudesluokkalaiset ovat kaiken pahan alku ja juuri, eivät todellakaan, mutta myös heillä saattaa olla jonkinlaista vaikutusta. Ala-asteen nuorimmaiset ihailevat kyseisen paikan vanhimpia, eli kuudesluokkalaisia, ja voivat oppia jonkinlaisen mallin heidän käyttäytymisestään: "minäkin saan meikata, kun olen noin vanha".
Medialla on toki suuri vaikutus lasten meikkaamiseen, eikä sitä olekaan niin helppoa valitettavasti kitkeä pois. Medialla tosin on vaikutus niin moneen muuhunkin asiaan ja sen pohtiminen menee jo täysin tämän topicin ohitse, joten taidan jättää sen jonnekin muualle.

Raivostuttavin asia, joka liittyy meikkaamiseen, on ehkä mielestäni meikkejen pois peseminen. Joskus illalla saattaa alkaa nukuttaa ihan mahdottomasti, ja ajatuskin siitä, että meikit tulisi vielä pestä pois, inhottaa. Eihän se loppujen lopuksi ole iso homma, mutta siltikin se silloin tällöin tuntuu ihan ylitsepääsemättömältä. Joskus kouluaamuina myös itse meikkaaminen tuntuu raivostuttavalta ajatukselta, vaikka siitä yleensä pidänkin. Joskus kuitenkin tulee päiviä, kun ei millään jaksaisi ottaa sitä meikkivoidepurkkia käteen ja alkaa sutia sitä naamaan - etenkään huolellisesti. Kuitenkin yleensä meikkaaminen on kivaa ja toisinaan meikkaan ihan huviksenikin, sillä tylsänä hetkenä se on myös hyvä ajanviettotapa.
Kusipäistä suloisin.
yhyy -> Pau

Poissa Lady Asensio

  • Nilkanvilauttaja niinikään
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • DH luettu 9.12, KV 11.3
  • Pottermore: HeartWitch62
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #19 : Kesäkuu 25, 2008, 23:53:50 »
Itse en meikkaa muiden ihmisten vuoksi. Meikkaan itseni vuoksi siksi, että haluan näyttää että huolehdin itsestäni. En ymmärrä naisia, jotka voivat mennä juhlimaan ilman meikkiä, mutten ymmärrä niitäkään jotka eivät voi viedä edes roskapussia ilman kunnon "sotamaalausta".

Mielestäni ala-asteella on ihan liian aikaista aloittaa meikkaaminen. Sopiva aloitusaika on mielestäni yläaste ja silloinkin riittää huulikiilto, peitepuikko ja/tai kevyt meikkivoide ja ripsiväri. Myöhemmin voi käyttää muitakin.

Huonot meikit vain tukkivat ihohuokoset ja aiheuttavat mustapäitä ja finnejä. Voihan niitä toki tulla hyvälaatuisistakin jos ei puhdista ihoaan, mutta huonot meikit voivat sisältää ihohuokosia tukkivia aineita kuten mineraaliöljyä. Meikattu iho on tärkeää puhdistaa jollakin puhdistusgeelillä tms. ja viimeistellä kasvovedellä. Lisäksi kasvovedellä täytyy puhdistaa kunnes likaa ja meikkiä ei enää tartu pumpulilappuun tai muuhun jolla sen kasvoveden levittää.

Aloin meikkaamaan joskus yläasteella, mutta silmämeikkiä aloin käyttämään vasta yliopistossa (lukuunottamatta vanhojen päivää ja lakkiaisia). Yläasteella käytin vain huulikiiltoa ja peitepuikkoa peittääkseni finnit. Lukiossa aloin toisinaan käyttämään myös huulipunaa ja puikkomeikkivoidetta. Yliopistossa käytän yleensä peitepuikkoa, meikkipuuteria, valopuuteria tummiin silmänalusiin ja puuteria sekä tietenkin huulipunaa. Toisinaan käytän luomiväriä, silmänrajausta ja ripsiväriä. Alussa silmämeikin teko kesti lähes puoli tuntia, nyt menee alle 10 minuuttia. En ymmärrä miten joku voi meikata yli tunnin, itse saan meikattua alle puolessa tunnissa.

Lempimerkkejäni ovat Revlon ja Lumene. Minulla on myös joitakin Max Factorin, Rimmelin, Isadoran ja Lorealin tuotteita.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 25, 2008, 23:58:06 kirjoittanut Lady Asensio »
Mun blogi: http://www.pointblog.fi/?go=milluska    (HUOM! OSOITE HIEMAN MUUTTUNUT)
Vuoden 2008 kotitonttu  tässä, terve!

Poissa Azura

  • ENFJ
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • do not go gentle
    • parasomnia
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #20 : Kesäkuu 26, 2008, 00:04:38 »
Jaa, no näköjään minäkin tänne viestiä laitan :)

No, yleensä se meikkaaminen alkaa siinä ylä-asteen alussa, kun huomaa että suurin osa oppilaista tekee niin ja se tuntuu jotenkin "coolilta." Minäkin aloitin suurinpiirtein samoihin aikoihin, mutta pääosin vain omaksi huvikseni.

Nykyään minulla on niin, että ulos on oikeasti vaikea lähteä ilman meikkiä - olo tuntuu jotenkin oudolta jos ei laita mitään päälle. Minua kyllä raivostuttaa se, että jos joku kiljuu sitä, että "iik, pojat ei tykkää jos en laita hirveitä paakkelikerroksia!!1" sillä ei mielestäni sitä kannata laittaa itselleen mitään maalitaulua jotta pojat pitäisivät. Yleensä sitä vain laitetaan ihan huvin vuoksi, koska se on hauskan näköistä.

Minä aloitin itse meikkaamisen vitosluokan lopulla, mutta en meikannut pahemmin. Laitoin huulikiiltoa ehkä kerran kuussa tai silloin kun ehdin, enkä kutosellakaan kummemmin meikannut - laitoin joskus luomiväriä ja sitä huulikiiltoa, mutta silloin näytin kyllä luultavasti aika huvittavalta :) Seiskalla se meikkaaminen sitten alkoi kunnolla, vaikka en siinä alussa vielä hirveästi mitään laittanut - jouluna ostin enemmän omia meikkejä ja niitä sitten kerääntyi. Tässä keväällä sitten omaksuin sellaisen ns. oman tyylin - laitan yleensä luomiväriä, ripsiväriä ja hieman huulikiiltoa ehkäpä, mutta en aina - luomiväri ja ripsiväri kuitenkin tulee lähes aina laitettua. Nykyään meikkaan mielestäni hyvin, koska olen sitä oppinut äidiltäkin yms. mutta en arkeen laita edes mitään pissismeikkiä - en edes käytä meikkivoidetta. Minun ihoni on muutenkin rasvainen, joten meikkivoide tai puuteri tms. tukkii ihohuokosia ja tulee lisää finnejä :> peitepuikkoa kuitenkin käytän välillä ja niin. Juhliin tulee laittauduttua yleensä pisimpään, joskus menee jopa puoli tuntia sen yleisen kymmenenminuuttisen sijaan.

Itse olen muuten kuullut tuosta TEINI-meikistä hieman, en ole varma tarkoittaako Miy samaa tapaa, mutta yleensä nykyään valkoinen rajaus silmien ympärillä,  paksu meikkivoide / puuterikerros ja sellainen huulien vaaleaksi värjääminen (en nyt tätä osaa kuvailla) saa useimmat kategorioimaan toisia TEINIksi, mutta ehkä näin on vain meidän seudulla :)

Meikkaaminen on hauskaa ja se on ns. luovaa hommaa kun saa valita värejä ja omaksua oman tapansa, joten pidän siitä.
"For if you're not afraid, how can you be really brave?"

- The Exploits of Moominpappa

Poissa Musta Koira

  • Veni, vidi, vici.
  • Vuotislainen
  • libertiini
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #21 : Kesäkuu 26, 2008, 14:14:28 »
Minun suhtaumiseni meikkaamiseen on hieman kaksijakoinen; toisaalta ihmisen pitäisi saada ja uskaltaa olla sellainen kuin hän luontaisesti on, mutta toisaalta, jos meikin käyttö oikeasti parantaa omaakin mieltä, niin mikäs siinä.

Itse aloitin aika nihkeästi. Yläasteella meikkasin silloin tällöin laittaen esim. ripsiväriä ja huulikiiltoa, mutta sekin oli aika harvinaista. Lukioaika oli minulle todellista taantumusta: meikkasin vielä harvemmin kuin yläasteella. Oikeastaan meikkaamiseni alkoikin kunnolla vasta yliopistossa, jolloin käyttööni tulikin pikkuhiljaa suunnilleen kaikki perusmeikkiin tarvittava: meikkipuuteri (koska olen laiska ja haluan meikkivoiteen & puuterin yhdessä), ripsiväri, rajauskynä sekä luomiväri ja huulipuna tai -kiilto, joskin viimeiseksi mainittuja käytän harvemmin. Mitä kauemmin olen meikannut, sitä riippuvaisemmaksi olen siitä tullut. Alussa meikkasin lähinnä yliopistolle mennessäni ja pystyin vallan mainiosti lähtemään vaikka viikonloppuna shoppaamaan ilman meikkiä, koska halusin antaa iholleni vapaapäiviä pakkeleista. Nyt en mielelläni lähde mihinkään ellei minulla ole ainakin meikkipuuteria, sillä ihoni ei ole läheskään virheetön. Jätän kuitenkin joskus kaiken muun pois.

Täytyy rehellisyyden nimissä myöntää, että meikki kyllä parantaa useimpia naamatauluja, ja se on syy siihen, miksi itsekin meikkaan. Sinänsä minulle on yksi lysti mitä muut minusta ajattelevat, mutta jos ei itse tekisi mieli nähdä edes vilaukselta omaa meikitöntä kuvajaistaan peilistä, voi kai sitten saman tien tehdä asialle jotain. Mutta mikä minua ärsyttää meikkaamisessa on se, että siitä on tullut ikään kuin yhteiskunnan sanelema velvoite naisille. Toisinaan meikkaamattomia naisia katsotaan karsaasti ja ajatellaan, etteivät he pidä itsestään huolta, vaikka he olisivatkin muuten huoliteltuja. Ja monissa ammateissa meikkaminen on lähes pakollista -voin kuvitella, että ihan tavallista virkailijanaistakin katsotaan toimistolla karsaasti, jos hän ei meikkaa. Puhumattakaan siitä, miten työhaastattelussa kävisi, jos samaa paikkaa hakisivat meikkaava ja meikkaamaton nainen. Muut ikään kuin paheksuvat meikkaamatonta naista siitä, että hän uskaltaa olla luonnollinen. Valitettavasti jokaisen naisen on otettava tämä huomioon, vaikka muuten olisikin sitä mieltä, että on sama mitä muut ajattelevat.
-Non unde possim sed unde volo-

Poissa gnomad

  • Hämärän
  • Vuotislainen
  • Severus & Remus by Ildi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #22 : Kesäkuu 26, 2008, 15:31:20 »
meikkaava ja meikkaamaton nainen. Muut ikään kuin paheksuvat meikkaamatonta naista siitä, että hän uskaltaa olla luonnollinen. Valitettavasti jokaisen naisen on otettava tämä huomioon, vaikka muuten olisikin sitä mieltä, että on sama

Elämme ilmeisesti eri maailmassa, kun en ole koskaan tuollaiseen törmännyt. En ole huomannut koskaan kenenkään paheksuvan eikä kukaan ole kysynyt, miksen meikkaa. Ja olen aivan varma, etten ole saanut epänaisellisuudesta miinuspisteitä työhaastatteluissa. Päinvastoin voisin kuvitella, että sotamaalauksessa ja hepeneissä haastatteluun tulo voisi antaa kuvan, että on ajattelukyvytön ja avuton pimu, vaikkei ulkonäön toki pitäisikään vaikuttaa. Niin, en ole hakenut töitä edustussihteerinä enkä edes pankkivirkailijana, epäilemättä jotkut työnantajat haluavat vain naisellisia naisia, mutta niin yleistä se ei ole, että jokaisen naisen pitäisi ottaa asia huomioon. Nykyinen työpaikkani on yliopisto, ja meikkaavat naiset ovat vähemmistö.
I like my heroes the same way I like my chocolate: dark, slightly bitter and with more of a bite than sweetness - fanfic writer McKay

Poissa nominal

  • Kuriositeetti
  • Vuotislainen
  • Pottermore: FireboltLumos114
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #23 : Kesäkuu 26, 2008, 15:41:43 »
Meikkaaminen on pitemmän päälle aika turhauttavaa, mutta silti itse meikkaan. Yleeensä laitan meikkivoidetta, puuteria ja ripsaria, toisinaan vähän luomiväriä tai rajausta tai sitten taas - varsinkin näin kesällä - jätän ripsarin pois. Joskus jätän myös meikkivoiteen, jos tulee esimerkiksi äkkilähtö jonnekin, mutten silti viitsi ihan ilman mitäänkään lähteä. En pidä naamastani ilman meikkiä, silmänaluset ovat liian tummat, virheitä vähän joka puolella ja naama kiiltää. Kuten Musta Koira sanoikin, jos ei itse tekisi mieli nähdä edes vilaukselta omaa meikitöntä kuvajaistaan peilistä, voi kai sitten saman tien tehdä asialle jotain.

En ole ihan varma, milloin aloin meikata. Ala-asteella taisin satunnaisesti jotain laittaa, mutta meillä se ei ainakaan mennyt niin, että jos ei meikannut niin sai ryhmän paineet niskaansa: ennemmin toisin päin. Olin kerran kahden kaverini kanssa ottanut meikkejä mukaan ja ajattelimme laittaa niitä koulussa. Menimme vessaan, muttemme sitten kuitenkaan loppujen lopuksi kehdanneet kulkea ne naamassa. Kerran olin laittanut ihan vähän ripsiväriä - ja taisin olla kuudennella luokalla, vähintään viidennellä - ja luokkalaiseni tuli heti kysymään, onko minulla ripsaria, ja minua hävetti hirveästi, vaikken ihan tajua, miksi. Meidän luokalla meikkaamista pidettiin kuitenkin lähinnä outona, tosin ainakaan yhdellä rinnakkaisluokalla tilanne ei ollut ihan sama.

Kun menin yläasteelle, taisin siirtyä puuteriin, oikeastaan meikkipuuteriin, jota laitoin, mutten muistaakseni muuta. Varsinkin seiskan jälkeen alkoi kyllä olla jo outoa, jos ei meikannut, ja kun katselee nykyisiä seiskoja, tosi harva on ilman meikkiä. On harmi, jos yhä nuoremmat meikkaavat siksi, että kokevat sen tarpeelliseksi, mutta toisaalta taas, jos he tekevät sitä siksi että se on hauskaa, en tiedä, miksi asiasta pitäisi olla huolissaan tai pahoillaan. Taidan kyllä silti olla.

Muiden meikkaamisella ei ole minulle mitään väliä niin pitkään, kun he eivät välitä siitä, mitä itse teen. Ei sillä, ei ole tullut vastaan tapausta, jossa joku meikkiä käyttämätön alkaa selittää siitä, kuinka kaikkien pitäisi tehdä kuten hän. Miehet ja pojatkin saavat minun puolestani meikata, jos heitä huvittaa, mutta pidän itse heillä outona muuta kuin kajalia. Minusta tuntuisi hassulta, että miehet yrittäisivät peittää ihon pieniä virheitä tai kiiltävyyttä samoin kuin naiset meikkivoiteilla ja puutereilla, koska se ei mielestäni vain ole miesten juttu - tietysti esimerkiksi televisiossa töitä tekevien tilanne on vähän eri.

En ole muuten koskaan ymmärtänyt, miksi ihmiset arvostavat niin paljon meikkivoidetta. Itse en ainakaan koe sen parantavan erityisesti mitään ilman, että laitan puuteria päälle.
Peitetty liekki on tulisin ~ Entä jos Voldemort olisikin valinnut toisin? ~ Taikalaiva Titanic

Poissa Pau

  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #24 : Kesäkuu 26, 2008, 16:43:00 »
En ole muuten koskaan ymmärtänyt, miksi ihmiset arvostavat niin paljon meikkivoidetta. Itse en ainakaan koe sen parantavan erityisesti mitään ilman, että laitan puuteria päälle.
Joko sinulla on jo valmiiksi kadehdittavan tasainen iho, tai meikkivoidevalintasi on huono. Meikkivoiteiden peittävyyshän vaihtelee ihan hirveästi: osa on läpikuultavia ja osa peittää todella hyvin. Läpikuultavat meikkivoiteet eivät mielestäni tee mitään, ehkä antavat iholle ainoastaan erivärisen sävyn, mutta kunnolla peittävät meikkivoiteet saavat ihon kyllä täysin erinäköiseksi. Tosin jos iho on jo valmiiksi tasainen ja kaunis, niin meikkivoide tuskin pystyy sille paljoa tekemään. Itselleni meikkivoide tekee ihmeitä, sillä ilman sitä ihoni on ikävän punainen ja väritykseltään epätasainen. Meikkivoide sitten tekee siitä tasaisen värisen ja näköisen, ja se on oikeastaan koko meikkini tärkein osa. Itseasiassa minä taas en ole oikein koskaan ymmärtänyt kunnolla puuterin ihannointia, sillä minusta tuntuu että se ei tee juuri mitään. Kuulemma pitää meikkivoiteen paikallaan, mutta en kyllä ole huomannut puuterin vaikuttavan sen pysyvyyteen, vaikka puuterini pitäisi olla hyvin tasokas. 
Kusipäistä suloisin.
yhyy -> Pau

Poissa Barella

  • Vuotis-kuollut
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • <3
    • Lohikäärmeliiga - Vuotishuispausjoukkue
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #25 : Kesäkuu 26, 2008, 18:41:50 »
Minusta meikkaminen on ihan suotavaa puuhaa, vaikken itse meikkaakkaan. Kuitenkin katson hieman paheksuvalla silmällä niitä, jotka meikkaavat "liikaa". Siisti meikki voi olla paikallaan, mutta sentin paksu meikkikerros on jo ihan liikaa. Oma meikkaamattomuuteni johtuu osittain siitä, että äiti ei anna minun meikata, mutta osittain myös siitä, että koen itseni ihan hyvän näköiseksi ilman meikkiäkin. Mielestäni meikkejä saavat käyttää kaikki, paitsi alle 10-vuotiaat lapset (se näyttää liian kummalliselta). Joillekin pojille sopii meikki, joillekin ei. Sama pätee tyttöihinkin. Joskus mietin meikkaamista siltä kannalta, että miksi niin moni meikkaa? Ovatko he omasta mielestään muuten niin rumia? Meikkaus ei ole liian yleistä. Kai sitä nyt kaikki saavat joskus kokeilla.

Luokittelen ihmisiä meikkaustyylin perusteella ehkä vähän liikaakin. Kaikki, jolla on mielestäni liikaa meikkiä, menevät älä-puhu-yksityisasioistasi-tämän-kanssa-osioon. Kaikki kaverini meikkaavat, mutta he käyttävät minun onnekseni maltillisesti meikkiä (siis minun mielestä maltillisesti). Joskus meikkaamisella on kuitenkin pieniä "sivuvaikutuksia". Esimerkiksi ne luokkalaiseni, jotka meikkaavat päivittäin, näyttävät omituisilta ilman meikkiä.
~Barella
Maailma on tulvillaan ylimaallisia olentoja, jotka kärsivällisesti odottavat älymme terävöitymistä.
                 -Eden Phillpotts

Systen

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #26 : Kesäkuu 26, 2008, 19:12:21 »
Lainaus käyttäjältä: Miy
Tosin on eräs hurjan yleistynyt meikkitapa, joka saa minut valitettavasti kategorioimaan ihmiset heti sanan TEINI-alle.
Tästä kuulisinkin ihan mielelläni lisää. Mikä on tämä meikkitapa ja mikä siinä on sellaista, että se saa sinut kategoroimaan ihmisiä?

meikkivoidetta litra, puuteria toinen, aurinkopuuteria nätisti niin, että näkee selvän rajan jos kurkistaa leuan alle, sekä silaus poskipunaa korvista nenään saakka. Ripsiväriä n.10 kerrosta ylä- sekä alaripsiin niin, että silmien räpäyttäminen on varmasti mahdotonta, ja ripset ovat yksi suuri paakku. Vähän kajaalia tai kenties luomiväriä, sekä jotain kivasti kimaltavaa silmien ympärille. Kulmakarvat piirretään nätskylisti tummaksi ja nypitäään niihin vekkejä. Huuletkin kannattaa pakkeloida huolella. Tärkeintä on kuitenkin, ettei kukaan näe, miltä oikeasti näytät.

Edelence

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #27 : Kesäkuu 26, 2008, 19:31:33 »
Lainaus käyttäjältä: Miy
Tosin on eräs hurjan yleistynyt meikkitapa, joka saa minut valitettavasti kategorioimaan ihmiset heti sanan TEINI-alle.
Tästä kuulisinkin ihan mielelläni lisää. Mikä on tämä meikkitapa ja mikä siinä on sellaista, että se saa sinut kategoroimaan ihmisiä?

meikkivoidetta litra, puuteria toinen, aurinkopuuteria nätisti niin, että näkee selvän rajan jos kurkistaa leuan alle, sekä silaus poskipunaa korvista nenään saakka. Ripsiväriä n.10 kerrosta ylä- sekä alaripsiin niin, että silmien räpäyttäminen on varmasti mahdotonta, ja ripset ovat yksi suuri paakku. Vähän kajaalia tai kenties luomiväriä, sekä jotain kivasti kimaltavaa silmien ympärille. Kulmakarvat piirretään nätskylisti tummaksi ja nypitäään niihin vekkejä. Huuletkin kannattaa pakkeloida huolella. Tärkeintä on kuitenkin, ettei kukaan näe, miltä oikeasti näytät.
Okei, itse en ole koskaan nähnyt aivan tuollaista pakkelointia, mutta eräs meidän luokkalainen (joka omaa akneihon, eli tosi kivalta näyttää joo) käyttää itselleen aivan liian tummaa meikkivoidetta varmaankin sen litran, piirtää aina todella paksut mustat rajaukset (useamman sentin) ja tähän tyyliin. Ennen se meikkivoide oli semmoinen, että tyyppi näytti ihan kuolleelta, joten on tuo turhan tumma edes pikkuisen parempi. Kumminkin, en tajua myöskään sitä, että meikkaa pitkään, vaikka pysyisi koko päivän neljän seinän sisällä ja yksin.

Itse meikkaan lähes aina kun menen kouluun, kaupungille, kylään, ulos jonkun kanssa tai jos joku tulee meille, eli kuitenkin aika usein. Mun meikkaus on yleensä ensin joku kosteuttava juttu, sitten mahd. ohut kerros meikkivoidetta ja puuteria hiukan vain siksi, että meikki pysyisi paremmin. Sitten korkeintaan ruskeaa luomiin ja hiukan ripsaria yläripsiin. Jaksaessani laitan vielä pikkuisen huulikiiltoakin. Tuo peittää kyllä ihan tarpeeksi hyvin omat pienet epätäydellisyydet. Yleensä pesen meikit pois heti kun olen taas yksin kotona, että iho saisi kuitenkin melko paljon olla ilman tukkivaa kerrosta ja hengittää rauhassa.

Poissa Saphire Tulenpunainen

  • Kliseitä rakastava
  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
  • UGH!
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #28 : Kesäkuu 26, 2008, 21:35:42 »
Meikkaaminen, ah tuo ihanan naamani pelastaja!

Mielestäni meikkaaminen on ihan ok juttu, eihän siinä mitään jos haluaa "näyttää paremmalta" kuin luonnollisesti on itse. Tosin liiallinen putelien törkkiminen naamaan on jo vähän liikaa. Ja typerän näköistä, jos olet meikannut suurin piirtein varpaisiin saakka. Puuterit ja kaikki... Joskus itse kyllä käytän puuteria ei siinä mitään. Mutta liika on aina liikaa. Ei tarvitse laittaa kolmea vahvaa kerrosta naamaan, yksikin riittää. Mutta toisaalta ärsyttää, että ihmiset voivat katsoa ja paheksua, jos ei ole meikkejä, tai sanovat suoraan jollekulle, että mikset meikkaa, meikkaisit niin olisit kuin me ja sievempi. Juu, tottahan toki... Ei kaikkien tarvitse meikata, minun kaverini ei meikkaa ja hän on ihan normaalin näköinen ja nätti. Mitä sen on väliä, meikkaako vai ei?

Itse meikkaan aina silloin kun on tarve. Meikkaan siksi, että tykkään meikata ja no, olen paremman näköinen meikkien kera kuin ilman. Omasta mielestäni. Tosin vapaa-ajalla en meikkaa, mutta kouluun ja muihin menoihin kyllä. Olen meikannut jostain 13 vuotiaasta asti, enkä vain pysty lopettamaan. Sama tyyli minulla on vieläkin. Oli kyllä aika outoa, kun minulla oli rippijuhlat, kun minulle laitettiin siniset meikit. Hyi oksetus kun näytin typerältä! En ollut yhtään oma itseni! Olin kuin joku tekoprinsessa vaaleansinisessä mekossa kiharoineen. Yh, ei enää koskaan meikkaajalle, ei enää ikinä!!!

Normaali meikkini on tavallinen kajaali, jolla rajaan silmäni. Musta tietenkin. ^^ Ja luomiväriä. Joskus jotain voidetta, harvoin aurinkopuuteria, joskus on sitäkin kiva laittaa. Mutta no, ripsiväriä käytän todella harvoin. Ihan vain siitä syystä, että ei ole ripsaria. ^^; Heh. Huulipunaa en käytä. Huulikiiltoa joskus. (oli pakko nuolaista huulia heti tuon kirjoitettuani... ^^;)

Jotenkin tulee olo, että jos tytöt huomaavat jonkun pojan meikkaavan, he alkavat tirskua. Minusta se on ihailtavaa, että joku jätkä uskaltaa laittaa kajaalia! Ja no, kaikille ei sovia kajaali, ei edes tytöille. Mutta jotenkin on selainen olo, että kaikkien jätkien ei pitäisi edes meikata. Jotenkin tuntuu hassulta kuvitella poika meikkaamassa aamuisin... No, kullakin omat tapansa. Harvoin näkee kajaalisilmäisiä poikia, mutta kun näkyy, niin UUH, hienoa! ^^ Tykkään siitä, että joillakin on kajaalit, jos ne sopivat. Aika ristiriitaisia tunteita minullakin, mutta no, osalle sopii osalle ei, kuten sanoin. ^^ Mutta kyllä tytöt tuntuvat olevan sitä mieltä, että pojat ovat homoja, jos he meikkaavat. Ainakin minä olen huomannut joidenkin tyttöjen reagoivan näin. Pojista taas en osaa sanoa. Ainakin näköjään joidenkin mielestä tyttöjen ei tarvitsisi meikata, jotkut pitävät siitä. Hankala sanoa kun en ole kysynyt. ^^

Aika usein näkee tyttöjä, jotka ovat meikanneet, josksu taas näkyy paljon niitä, jotka eivät ole. Mielestäni meikkaus ei ole liian yleistä.  Niin, en osaa muuta sanoa.

Itse luokittelen melkolailla, jos on kajaalit, että ahaa, tämä tyttönen on hevari. Mutta aian se ei pidä paikkaansa. Tulee liian helposti luokiteltua, vaikka ei olisi aihetta. Teinimeikeistä puhuttiin edellisessä Systenin kommentissa, ja olen ihan samaa mieltä. Liika meikki ON teinimäistä. Ei tarvitse pakkeloida naamaansa täyteen tököttejä, kyllä me kaikki ollaan ihan luonnollisen nättejä, vaikka se ei siltä tunnukkaan.
"Minä annan kaiken ja enemmän tuli polttaa uskon mihinkään, mitä sitten jos sielun menettää. Mutta on vaan pakko roikkuu perässä."  I want stay Together Forever.

jaina

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #29 : Kesäkuu 26, 2008, 23:02:22 »
Ihanaa, Indigo, kun teit tämmöisen mielenkiintoisen aiheen (ja minä rakastan meikkaamista).

Meikkaaminen on mielestäni kiva juttu, itsekin sitä harrastan. Katson kylläkin mulkoillen (näkisittepä kauniille kasvoilleni syntyvän kylmän mulkkausilmeen) about 10-vuotiaita lapsosia, jotka ovat lapioineet meikkiä naamaan. Niin pienille se ei mielestäni sovi, ja pidän sen ikäisiä, reilusti meikkaavia niiQ ihQ4444!!!

Niin kuin jo mainitsin, minä meikkaan myöskin! Meikkaan, koska näytän silloin vielä paremmalta kuin normaalisti. Ilman meikkiä olen ihan ok-näköinen, mutta kun sipaisen normaalimeikkini naamaan, näytän vielä paremmalta. Aloitin säännöllisen meikkaamisen kun tulin seiskalle, eli noin vuosi sitten. Aluksi oli pelkkää ripsiväriä ja jotain huulikiiltoa, mutta nyt se on lisääntynyt.

Normaalimeikkini voisi kai luokitella teini-taviksen välillä, pakko myöntää. Laitan aika paljon ripsiväriä, hopeista rajausta silmäkulmiin (tiedätte varmaankin) ja puuteria. Huuliani en silti vaalenna, joskus tummennan niitä hippusen. Ai niin, peitän finnit peitepuikolla ja siihen päälle puuteria (minulla ei kylläkään ole finnejä oikeastaan, JES). Näin meikkaan kun menen ulos kavereiden kanssa jne. Ja sitten kun koulu alkaa, aion meikata näin (kun koulu loppui, en vielä meikannut näin, silloin oli pelkkää ripsiväriä, eli kesän aikana olen löytänyt tyylini, hyvä minä ^_^)

Ai että mitä minä ajattelen meikkaavista pojista? Öh, antaa meikata vain. Kunhan ei mitään luomiväriä ja huulipunaa ala laittelemaan. Ja luulisin, että pojat pitävät tytöistä, jotka meikkaavat kohtuuden rajoissa. Kyllä varmasti luonnollisetkin kelpaavat, mikseivät?

Minua ei oikeastaan kiinnosta, onko meikkaus yleistä. Hyvin monet aikuiset naiset meikkaavat (ainakin juhliin ja töihin jne), ja minun ikäiset teinit. Teini-iässähän meikkaus yleensä alkaakin.

Ja joo, luokkitelen ihmisiä heidän meikkaustyylin mukaan. Esimerkiksi minun meikkini menisivät enemmän tuonne teinipuolelle, vaikkakaan en ikinä käytä meikkivoidetta enkä laita ripsiväriä niin paljon etten ripsiä pystyisi räpäyttämään. Ja ihmiset, joilla on hirmupaljon kajaalia ja näyttävät muutenkin kalpeilta, ovat mielestäni gootteja (+ heidän pukeutumistyylinsä kruunaa kaiken).

Poissa Hirmu

  • Kirjekyyhky
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Teepannu on muuttunut mäyräksi!
  • Pottermore: FlightLumos2
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #30 : Kesäkuu 27, 2008, 16:29:04 »
Hmm, meikkaaminen... Mikäs siinä, joitakuita se pukee, toisille se saattaa olla tarpeetonta. :D Itse kuulun niihin, jotka eivät juuri meikkaa. Lähtiessäni omaa koviovea kauemmas pistän puuteria naamaan (ja tämänkin aloitin vasta 9. luokalla), mutta siihen se jääkin. En luota kykyihini meikkaajana, ja pelkään, että näyttäisin vielä typerämmältä sutatessani summassa erilaisia meikkejä naamaan. :D Joihinkin juhliin saattaa äiti "pakottaa" laittamaan vaikkapa huulipunaa, mutta siitäkään en kamalasti tykkää. Esiinnyn ihmisille mieluimmin sellaisena kuin olen. Vain kiiltävän ihon pelkään karkottavan juttukavereita, joten sen peitän. :) Joskus olen kokeillut ripsiväriä ja muuta, mutta silloin saa koko ajan pelätä sen leviävän, joten ei kiitos. :P Minulla on usein tapana nauraa vedet silmissä, enkä millään usko voivani luottaa edes mihinkään vedenpitäväviin meikkeihin. :P

Jaa, en osaa sanoa, onko meikkaaminen liian yleistä; meikatkoon ketkä haluavat. Se tosin juuri ärsyttää, kun jotkut pistävät naaman täyteen meikkejä ja kyselevät sitten kaiken päivää: "Eihän mun meikit oo levinny?", mutta tuo nyt kuului lähinnä ala-asteelle. :P Pojat saavat mielestäni meikata siinä missä tytötkin, en vain koskaan muista nähneeni pojalla meikkiä... ainakaan kellään vähänkään tutulla. :P

Ja kyllä, täytyy myöntää, että luokittelen ihmisiä helposti meikin perusteella. :/ Jos jollakulla on paljon erikoista/värikästä meikkiä, hänestä tulee auttamatta mieleen pissis. :D Mutta olen tavannut ihmisiä, jotka meikkaavat paljon, ja jotka ovat silti ihan mukavia tyyppejä (olen siis myös rinnastanut pissikset ilkeiksi :D), joten yritän päästä ennakkoluuloistani eroon. :P Meikki ei kuitenkaan välttämättä ole ensimmäinen asia, jonka panen uudessa ihmisessä merkille, eikä sen mielestäni missään nimessä pitäisikään olla.

Poissa Lorainne

  • glottaaliklusiili
  • Hämykeiju
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: MoonMist
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #31 : Kesäkuu 27, 2008, 16:51:09 »
Ei, ei ole minun juttuni. En tiedä mikä siinä on, mutta meikkaaminen ei kiinnosta yhtään. Joskus 3. luokalla päätin alkaa meikkaamaan, ja olin äitille vihainen, kun tämä ei antanut minun käyttää edes ripsiväriä. Sain luvan alkaa meikata kun menen yläasteelle, mutta nyt olen menossa 8. luokalle, enkä meikkaa. Se meikkaamisinto meni siis nopeasti ohi. Nyt minulla ei ensinnäkään ole aikaa, enkä edes haluaisi meikata, vaikka voisinkin.

Ei millään pahalla niitä kaikkia kohtaan, jotka meikkaavat, mutta en ymmärrä miten joku voi jaksaa olla koko päivän meikit naamassa. Enkä jaksaisi miettiä koko ajan, onko ripsiväri levinnyt tai jotain muuta vastaavaa. Kaverini alkoivat meikata, kun menimme yläasteelle, ja muuttuivat jotenkin oudoksi sen takia. Eivät siis pelkästään ulkonäöllisesti, vaan myös luonteeltaan. Toinen heistä oli aiemmin vähän poikatyttö, ja nyt hän kyselee, että onko kellään peiliä, kun hiukset on varmaan räjähtäneet. Tuntia kauempaa he eivät selviä ilman peiliä, ja joka välitunti pitää poiketa vessassa tarkistamassa kampaus ja meikki. Kai tuo on vain sellaista, että pitää näyttää miten iso on...

En laita edes hiuksiani kovinkaan paljon. No, harjaan ne tietysti ja joskus laitan ponnarille tms, mutta siihen se jääkin. Koko elämäni aikana minulla on ollut tasan kerran lakkaa hiuksissa, ja sekin oli jossain esityksessä, kun minusta piti tehdä peikko. Nämä em. kaverit kysyvät välillä, miksen käytä hiuksissani lakkaa tai muuta, mutta en näe sille mitään syytä. Ei vaan kiinnosta laittaa hiuksia mitenkään erikoisesti. Minusta ne ovat kauneimmillaan auki, eikä siihen tarvitse lakkaa. Sori, meni aika offiksi... :D

En tiedä, milloin alan meikkaamaan, jos koskaan. Kai sitä joskus vanhempana täytyy, mutta tällä hetkellä ei kiinnosta.
Using the "are we", are we?

Sad Mushroom

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #32 : Kesäkuu 27, 2008, 18:22:12 »
Meikkaavissa pojissa ei ole mitään vikaa :) (paitsi se että on liian harvassa)

Itse aloitin säännöllisen meikkauksen joskus 10-11 vuotiaana, silloin ihan vaan peitepuikko+puuteri+ripsari(+huulikiilto) komboja, sitten joskus 13 veenä aivan liikaa kajalia (ja valkoista, siis puhtaan valkoista puuteria, vaikka en haluasi mainita edes asiasta) ;)

Ja nyt kaksi vuotta myöhemmin se päivittäinen: peitepuikko+valokynä+meikkivoide+puuteri+kajali+eyeliner+luomiväri+huulipuna yhdistelmä, joka ei oikeastikaan näytä niin paljolta naamassa ollessaan, mutta peitepuikkoa luomiin+finneihin, valokynää silmänalusiin etc, meikkivoide ja puuteri tietysti, eyelineria ripsen rajaan ja kajalia "sisäpuolelle", luomiväriä varjostuksiin ja ripsaria ripsiin sekä huulipunaa huulille. Joten se näyttää ihan kohtuulliselta.

Tuntuu oudolta olla ilman meikkiä, on niin tottunut päivittäiseen laittoon. Se tulee ihan rutiinilla, meikkaaminen siis. Olihan joskus kun aloin käyttämään ripsaria niin kamala työ olla hieromatta silmiä, mutta myöhemmin ei tule edes mieleenkään. Kaikkeen tottuu.

Oma rakkauteni on ehdottomasti Kanebo. En tiedä miten olen niin ihastunut siihen merkkiin, mutta Kanebon 38*c on vain ihmeellinen! Huono harjahan siinä on, mutta kullanarvoinen kesällä kun ei valu ja kohtalaisen helppo saada pois. Sitten iskin jostain (en edes muista merkkiä) aivan uskomattoman hyvän eyelinerin, vedenkestävä, mutta lähtee ihan vaan "hankaamalla" pois sottaamatta, eli minulle täydellinen ja uskomattoman halpakin oli...

Meikkaaminen on mielestäni kiva juttu, itsekin sitä harrastan. Katson kylläkin mulkoillen (näkisittepä kauniille kasvoilleni syntyvän kylmän mulkkausilmeen) about 10-vuotiaita lapsosia, jotka ovat lapioineet meikkiä naamaan. Niin pienille se ei mielestäni sovi, ja pidän sen ikäisiä, reilusti meikkaavia niiQ ihQ4444!!!
Miksei se niin nuorille ei sopisi? Itsekään et ole kuin muutamaa vuotta heitä vanhempi ja luultavasti monet vanhemmat lapsukaiset (ja aikuiset) ajattelevat ihan samoin sinusta. Mitä se muka haittaa jos he meikkaavat? Oppivat ainakin nuorena meikkaamaan etteivät näytä teineinä pelleiltä, sillä kukaan ei opi salamaniskusta meikkaamaan. (ja allekirjoittanutkin on jumalattoman kateellinen kaverilleen joka aloitti meikkaaminen joku 9 vuotiaana kunnolla, eli kajalit ja kaikkia, ja osaa nyt meikata aivan ihanasti.... Vaikken kyllä myönnäkään asiaa....)

Poissa Rainmaker

  • Rukka-Peikko Takkutukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #33 : Kesäkuu 27, 2008, 18:52:57 »
Nottura, sinuna en kiiruhtaisi vielä niin kovasti tuohon meikkaamiseen. Ilmaiset asian niin kuin käyttäisit meikkiä ihan pikkuisen, mutta oikeastaan meikkivoide, ripsari, luomiväri ja huulikiilto on enemmän kuin pikkuisen - minun korvaani se nimenomaan kuulostaa kohtuuttomalta. Iho ei välttämättä tykkää, kun sitä sotkee koko ajan kaikenlaisilla kemikaaleilla. Ole sinä vain ihan kaikessa rauhassa lapsi, kun vielä voit. Itsekään en tuossa vaiheessa vielä edes ajatellut, että pitäisi jotain ylimääräistä naamaansa laittaa. Meikeillä ehtii kyllä sählätä myöhemminkin kyllästymiseen asti.
Yhä, marras-iltana, kuljemme kahden. | "I AM VAMPIRE. HEAR ME TWINKLE." | Destination anywhere | There's a meaning to all that fades.

jaina

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #34 : Kesäkuu 27, 2008, 20:26:07 »
Miksei se niin nuorille ei sopisi? Itsekään et ole kuin muutamaa vuotta heitä vanhempi ja luultavasti monet vanhemmat lapsukaiset (ja aikuiset) ajattelevat ihan samoin sinusta. Mitä se muka haittaa jos he meikkaavat?

Neljä vuotta on aika iso ikäero, kun vertaa lapseen ja teiniin. Useimmat alle 10-vuotiaat eivät ole vielä teinejä, ainakaan minä en ollut siinä iässä teini. En usko että minusta ajatellaan niin, koska meidän ikäiset "lapset" meikkaavat jo (suurinosa). Enkä todellakaan laita pakkelia naamaan niin paljoa että se suurta huomiota herättäisi.

Poissa Rainmaker

  • Rukka-Peikko Takkutukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #35 : Kesäkuu 27, 2008, 20:42:06 »
Nottura, toki saat meikata niin paljon kuin haluat, oma asiasihan se on. Muistutan vain, että sinä olet edelleen lapsi, ja minusta lapsen maailmaan pitäisi kuulua aivan muut asiat kuin meikkaaminen.

Ja näin selvennyksenä - kukaan 10-vuotias ei suinkaan ole vielä teini. Kuten Wikipedia teini-sanasta sanoo:

Lainaus
Nykyinen käyttö perustuu 1900-luvun puolivälissä Yhdysvalloissa käyttöön otettuun teenager-sanaan, joka on johdettu lukujen 13-19 englanninkielisestä loppuosasta teen tarkoittamaan vastaavaa ikäkautta 13-19 vuotta.
Yhä, marras-iltana, kuljemme kahden. | "I AM VAMPIRE. HEAR ME TWINKLE." | Destination anywhere | There's a meaning to all that fades.

Sad Mushroom

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #36 : Kesäkuu 27, 2008, 21:06:49 »
Miksei se niin nuorille ei sopisi? Itsekään et ole kuin muutamaa vuotta heitä vanhempi ja luultavasti monet vanhemmat lapsukaiset (ja aikuiset) ajattelevat ihan samoin sinusta. Mitä se muka haittaa jos he meikkaavat?

Neljä vuotta on aika iso ikäero, kun vertaa lapseen ja teiniin. Useimmat alle 10-vuotiaat eivät ole vielä teinejä, ainakaan minä en ollut siinä iässä teini. En usko että minusta ajatellaan niin, koska meidän ikäiset "lapset" meikkaavat jo (suurinosa). Enkä todellakaan laita pakkelia naamaan niin paljoa että se suurta huomiota herättäisi.

Oppivat ainakin nuorena meikkaamaan etteivät näytä teineinä pelleiltä
Näin sanoin, en puhunut mitään siitä että 10 vuotta vanha lapsi olisi teini, vaan sitä että oppivat silloin meikkaamaan etteivät vanhempina näytä täysin pelleiltä. Sillä itse olen nähnyt monia 14-16 vuotiaita joiden meikit on kamalan näköiset, kun eivät osaa meikata ja yritys on niin kova. Eihän se ole kaunista että 10 vuotiaankaan meikit ovat pitkin poskia, mutta monesti silloin käytetään vähemmän ja sen voi "vielä antaa anteeksi".

Lainaus
En usko että minusta ajatellaan niin, koska meidän ikäiset "lapset" meikkaavat jo (suurinosa).

Ehkä tänä hetkenä, mutta entäs aikaisemmin? Aika liikkuu, ajat muuttuu.

En sano että se olisi omaa kauneuskäsitystäni hipovaa (nuorten lapsien meikatut naamat siis), mutta minusta meikkaamisessa ei ole mitään pahaa, joten mikseivät he saisi "leikkiä prinsessaa"? Ketä se haittaa, jos he tuntevat ne naamallaan itsensä kauniiksi? Se ei vahingoita ketään, joten miksi tehdä asiasta haloota tai kieltää? Jokainen toteuttakoon itseään miten haluaa ja tehkööt ulkonäölle mitä tahtoo, jos tuntee silloin itsensä hyväksi.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 27, 2008, 21:12:23 kirjoittanut Sad Mushroom »

Poissa Bad Girl

  • Rebel Yell
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Guilty 'til I'm proven innocent
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #37 : Kesäkuu 27, 2008, 21:22:57 »
Minä en meikkaa, paitsi laitan huulikiiltoa koulun itsenäisyyspäivä- ja kevät juhlissa, mutta en koskaan sen enempää, sillä en edes juurikaan meikkiä omista :> Minun mielestäni on aivan hölmöä, että jotkut meidän luokkamme tytöt meikkasivat jo kolmannella luokalla.. silloinkin he käyttivät jo ripsiväriä, huulipunaa yms. aivan älyttömän paljon. Neljännen luokan lopusta lähtien jo yli puolet luokan tytöistä meikkasivat kouluun joka päivä :/ Itse aloitan varmaan aikaisintaan seitsemännellä luokalla, jos edes silloinkaan, koska en koskaan ole oikein innostunut meikkaamisesta enkä minä meikkiä koskaan ole edes tarvinnut, mitä nyt välillä juhliin jotakin :p Toistaiseksi olen tyytyväinen ilman meikkaamistakin :''D Mutta sitten kun joskus alan meikkaamaan (uskon niin x)), niin luulisin että omaa tyyliäni olisi sellainen vähän vahvempi, tumma meikki, mustat rajaukset silmiin, ripsiväriä, jne., haaveilen mustasta huulipunasta.. :p

- Bad Girl -

//Muoksista. Pakko sanoa vielä mielipiteeni meikkaavista pojista :> Mitä pahaa siinä muka on? O.o Ihan samalla tavalla pojat saavat meikata kuin tytötkin.. ärsyttää sellaiset ihmiset jotka alkavat haukkua homoksi poikia, jotka meikkaavat >:/ Minusta on hienoa että he uskaltavat meikata, varsinkin kun nykyisin kaiken maailman ääliöt ovat suunilleen heti haukkumassa jos jollakin  tapaa poikkeaa massasta..
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 13, 2009, 23:58:10 kirjoittanut Bad Girl »
He kuuntelivat hevimetallia, se syövytti heidän aivonsa ja spraymaalattuaan koulujen seinät heidät kärrättiin mielisairaalaan !

Vuoden Luihuinen, kiitoksia äänestäjille <2 || Epäaktiivinen säännöllisen epäsäännöllisesti

Edelence

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #38 : Kesäkuu 27, 2008, 23:23:11 »
Lainaus
Ai että mitä minä ajattelen meikkaavista pojista? Öh, antaa meikata vain. Kunhan ei mitään luomiväriä ja huulipunaa ala laittelemaan. Ja luulisin, että pojat pitävät tytöistä, jotka meikkaavat kohtuuden rajoissa. Kyllä varmasti luonnollisetkin kelpaavat, mikseivät?
Haluaisin kysyä, että mitä mahdat tarkoittaa tällä luonnollisella meikillä? Puuteria? Ripsiväriä? Kajalia? Onhan luomivärejäkin todella luonnollisen sävyisenä ja samoin huulipunia. Nimenomaan huulipuna ja luomiväri taisivat olla ensimmäiset meikit joita kokeilin. 
Tästä tyttöjen meikkauksesta on monesti kyselty pojilta, ja juuri tuo luonnollinen taitaa olla se yleisin vastaus. Yleensähän luonnollisella meikillä tarkoitetaan ns. ehostusta, eli puuteri, meikkivoide, luomivärit sun muut pakkelit on okei, kunhan lopputulos ei ole epäluonnollinen ja paksu kerros jotain mössöä, mustat silmänympärykset jne. Itse pyrin meikatessani juuri tuohon luonnolliseen, joka sisältää meikkivoiteen + puuterin(kurkistakaa vaikka leuan alle, oikeat sävyt pitäisi olla), ripsarin, huulikiillon ja joskus myös luomarin. (Minulta ei myöskään kysytty, tiedän. Oli ihan pakko tunkea kumminkin oma mielipide tähän.)

Exorcist

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #39 : Kesäkuu 28, 2008, 17:27:53 »
Minulla tulee meikattua aina kun olen lähdössä ihmisten ilmoille. Siis aina kun lähden täältä korvesta tuonne kaupunkiin. Yleensä laitan meikkivoidetta, puuteria, kajaalia, luomiväriä ja ripsiväriä, joskus huulikiiltoa. Mutta toisaalta, jos on vaikka kiire, niin laitan vain sen meikkivoiteen ja puuterin. Sillä meikkaan lähinnä siksi että ihoni on aika huonossa kunnossa, tai siis se on aika tasainen, mutta se on ikään kuin "laikukas", se punertaa joistakin kohti ja näin. Jo pelkkä meikkivoide ja puuteri saa minut tuntemaan itseni paljon kauniimmaksi, ja rohkeammaksi. Itsetuntoni nousee. Ilman meikkiä kävelisin suunnilleen kädet naamani edessä, ettei kukaan näkisi.
Seiskalla aloitin meikkaamaan niin, että meikkvoide ja puuteri ja joskus huulikiilto. Kasilla mukaan tuli myös silmämeikki. Mielestäni en meikkaa liikaa, joskus äiti on saattanut sanoa että onpas tytöllä taas pakkelia naamassa, mutta ihan sama. Mutta todellakin, syy siihen että meikkaan, on se, että itsetuntoni nousee, näytän kauniimmalta (ainakin omasta mielestäni, ja se on tärkeintä), ja voi olla paremmilla mielin.

En tunne ketään poikaa joka meikkaa. Yhden kaverin toisaalta voisin KUVITELLA meikkaavan. :) mutta tiedän, että jos joku poika meidänkin koululta meikkaiasi, hän ei saisi hetken rauhaa. Häntä todellakin kiusattaisiin. Sen takia luultavasti täällä meillä päin kukaan ei meikkaa. Suvaitsematonta sakkia... Julkkiksilla se taas on aika normaalia. Meikkaaminen siis. Siellä miehetkin saa rauhassa pitää huolta ulkonäöstään. :) Mutta se on pakko sanoa, että itse en ehkä pystyisi seurustelemaan pojan kanssa joka meikkaa. Varsinkin jos hän olisi muutenkin sellainen että laittautuu enemmän kuin minä. Johtuu luultavasti siitä, että saattaisin tuntea itseni epätyttömäiseksi siinä vierellä tai jotain. Ainakin nyt tuntuu siltä, kun yritän vielä oppia olemaan sinut itseni kanssa.

Meikkaavat ala-astelaiset. Ei herranjumala. Se on jotain niin säälittävän näköistä kun joku kolmosluokkalainen on meikannu naamansa niin täyteen, että näyttää kuin hän kaatuisi kohta naamalleen. Mutta siihen suuntaan kehitymme, eikä kehitystä voi estää. Paitsi ehkä jollakin lailla, joka kieltäisi alle yläasteikäisten meikkauksen. :D Mahtavaa.
Luultavasti syy siihen meikkaamisen aloittamiseen niin nuorena, on pojat. Nykyään jo tosi nuorena aletaan "seukkaa" ja "oleeen". Totta kai pitää näyttää jo pienenä hyvältä poikien silmis et varmasti saa sen "poikkiksen". Eiih. Eihän se minun ongelmani ole, mutta sitten sitä tulee ajateltua että mihin tämä tästä vielä etenee. Ja vaikka se ei ehkä tähän nyt liitykkään niin sitten vielä ne vaatteet. Jotakin napapaitoja koulussa, plus sitten vielä se meikki, ja poikaystävä. Mitä nämä ihmiset tulevat olemaan aikuisina? Pelottavaa!

Hullu Proffa

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #40 : Kesäkuu 28, 2008, 19:19:07 »
No juu meikkaaminenhan on ihan normaalia, mutta ehdottomasti ei liian nuorena pitäisi alkaa meikkaamaan. Kun olin itse kymmenen minä ja kaverini menimme kaupunkiin ja Mcdonalssin vessaan ja tottakai meikkaamaan ilman lupaa kävimme ostamassa meikit ja laitoimme niitä naamaan ja kaiken kukkuraksi laitoimme kauheat ninjan korvakorut korviin. Sitten astelimmme vessasta tyytyväisinä "onnistuneesta" meikkauksesta. Meikkimme olivat ihan kaameat todella moni  sitten triossa tuijoitti meitä ja takaa kuului tirskuntaa. Me siinä kaverini kanssa kävelimme ylpeinä. Silloin molemmat sanoivat toiselle, että oot tosi nätti mutta nyt kun on paljon vanhempi ymmärtää miten naurettavaa se oli. Sitten kun olimme shoppailleet tarpeeksi menimme vessan pesemään meikkejä pois etteivät vanhemmat huomaisi. Vanhempamme kyllä huomasivat ja kysyivät meiltä ja me valehtelimme, että emme tietenkään kotona katsoin itseäni peilistä ja huomasin etteivät puoletkaan meikeistä olleet lähteneet sen päivän jälkeen en moniin vuosiin koskenut meikkeihin. Siis meikki on kyllä ihan hyvä keksintö, jos sitä osaa käyttää kohtuudella halusin nyt minäkin vain kertoamielipiteeni.

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #41 : Kesäkuu 28, 2008, 19:59:51 »
Kertokaapa te muutamat meikkaamiseen hieman nihkeämmin suhtautuvat, että mikä siinä luonnollisuudessa on niin mahdottoman tavoiteltavaa?

Olin itse murkkuikäisenä hevostyttö, ja silloisen ideologian mukaan "oikea" hevostyttö ei meikannut, koska "oikea" hevostyttö ei ollut kiinnostunut pojista - ainakaan sellaisista, joille tytön ulkonäkö on tärkeä - ja hevosia taas ei tunnetusti kiinnosta pätkääkään, miltä joku näyttää. Siksi kunnon hevostyttö panosti järkevyyteen ja käytännöllisyyteen, ei turhanaikaiseen sievyyteen.

Minulta jäi loppujen lopuksi meikkaaminen opettelematta kokonaan, enkä vielä nytkään, päälle kolmekymppisenä, osaisi muuta kuin laittaa ripsiväriä, ja sitäkin vain juuri ja juuri. Meikkaamattomuudessa on minun mielestäni ainakin kolme hyvää asiaa: 1. Voin hieroa silmiäni, hangata poskiani, pyyhkiä suutani, raapia otsaani, itkeä jne pelkäämättä, että jokin väri leviää tai suttaantuu. 2. Rahaa säästyy muihin tarkoituksiin, kun ei tarvitse ostaa imo naurettavan ylihinnoiteltuja naamamaaleja. 3. Luonnollisella ulkonäölläni viestitän myös ulospäin, ettei naisihmisen tarvitse meikata voidakseen näyttäytyä julkisesti ja elää normaalisti - se kun ei ihan kaikille ihmisille ole selvää.

Henkilökohtaisesti en paheksu meikkaamista, mutta suhtaudun kyllä säälinsekaisella huvittuneisuudella niihin, jotka vakavissaan sanovat, etteivät kehtaa näyttäytyä ilman meikkiä. Kuinka olematon itsetunto ihmisellä pitää olla, ettei edes omia kasvojaan voi ehostamattomina paljastaa muiden silmille? Halveksunnan säästän niille, joiden mielestä kaikkien naisten pitäisi meikata. Minun ulkonäöstäni päättäminen kun ei muille ihmisille kuulu.

Lainaus
Huvittaa muuten tämä nuorten tyttöjen meikkaamisen kauhistelu.

Eihän siinä tosiaan kauhisteluun ole aihetta - kunhan kokeilujen taustalla ei ole se pakkomielle, että tytön pitää meikata.

« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 28, 2008, 20:04:21 kirjoittanut Isilmírë »
Constantem decorat honor

Poissa paahto

  • vanamo
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #42 : Kesäkuu 29, 2008, 22:08:30 »
Mielestäni meikkaaminen on ihan OK. Tietysti pitää tietää, mikä on liikaa. Itse meikkaan sen verran, että näytän kivalta ja kaikki epäkohdat ei pomppaa silmille. Pyrin meikkaamaan mahdollisimman vähän, mutta joskus huomaan itsekin, että tuli vähän liikaa... Vanhempani eivät ole sanoneet minulle mitään meikkaamisestani, ehkä koska aloitin sen varovaisesti, ja meikkaan yleensä kohtuudella. Minulle on ihan sama meikkaako joku vai ei, se on hänen oma asiansa.

Olen aloittanut meikkaamisen ihan vasta tänä vuonna. En kylläkään meikkaa kuin silloin tällöin, jos olen lähdössä jonnekin vähän julkisemmalle paikalle ja juhliin yms. Kouluun meikkaan joskus, jos näytän tavallista kamalammalta. Silloin tuntuu vähän itsevarmemmalta, kun tietää, että näyttää edes siedettävältä. Joskus meikkaan myös siksi, että tuntuu ettei pojat huomaa kuin ne tytöt, joilla on kilo pakkelia naamassa ja purkillinen ripsiväriä töherrettynä silmiin... Onhan se kai ihan ymmärrettävää, että haluaa näyttää nätiltä, jos vastaan tulee kivan näköinen poika.

Yleensä meikkiini kuuluu puuteri (ja kevyesti meikkivoidetta, jos on näppylöitä tai naama punoittaa) ja ripsiväri. Joskus sillepäälle sattuessani saatan laittaa myös luomiväriä. Päivästä riippuen joko vaaleaa tai tummanruskeaa. En ole oikein koskaan oppinut käyttämään huulikiiltoja ja-punia. Laitan niitä ehkä joskus juhliin, mutta yleensä riittää huulirasva. Käytän äidin ja siskon kanssa samaa ripsiväriä. Se on ihan laatutavaraa, joku Kanebo muistaakseni. Puuteri on Avon-merkkistä, tosin hitusen liian tumma, joten yleensä lainaan siskoni Lumenea.

Julkisuuden henkilöille meikkaaminen on aivan normaalia ja hyväksyn sen. Rock-muusikot käyttävät ehkä kajalia ja se on ihan OK ja kyllähän monet goottimiehetkin käyttävät sitä. Sillä ei ole minulle hirveästi väliä, mutta olisi se ehkä vähän outoa, jos kaveri (poika) meikkaisi. Olisi se sitten ihan vaan miespuolinen kaveri tai poikakaveri (sitten vanhempana). Tietty tapauksesta riippuen voisihan siihen tottua, että poikakaveri kysyy saako lainata jotain meikkejäsi. :)  Olisi se silti vähän kummallista. Sitäpaitsi tuskimpa minulla olisi lainata mitään, koska en käytä kajalia. Käyttävätkö sitäpaitsi meikkaavat pojat muita meikkejä, kuten puuteria ja ripsiväriä? Itse en tunne ketään sellaista, joten en tiedä. :o  Mutta esim. uutistoimittajilla ja muilla juontajillahan on yleensä jotain puuteria. En kyllä tiedä miksi? Kauneusihanteen takiako, vai liittyykö se jotenkin kameraan? Ja näytteliöillä on varmasti meikkejä! Sekä naisilla että miehillä. Esim. mustat silmät ja muut tehosteet tehdään meikillä. Normipojat pärjäävät kuitenkin ilman meikkiä, mutta se on eri asia kuin ihostaan huolehtiminen!

Sitten lavameikki on taas asia erikseen. Itse kun harrastan balettia, siinä pitää yleensä olla aika vahvat meikit. Myös teattri esityksissä pitää joskus olla maski. Balettimeikkissä on aika paljon silmämeikkiä, luomivärit ja rajaukset yms. Meikkivoiteet ja semmoiset pitää olla myös. Niitten laittaminen on tosi rassaavaa, kun aikaa kuluu paljon enemmän, kuin omaa normimeikkiä laittaessa!

En oikeastaan ole kiinnittänyt huomiota, miten yleistä meikkaaminen (yleisesti ottaen) on, mutta nuoret meikkaavat nykyään aika paljon. Minulle on ihan sama minkä ikäisenä kukin aloittaa meikkaamisen, jos aloittaa ja paljonko meikkaa, jos meikkaa, mutta ei se ole niin kivan näköistä, kun yhä nuoremmat alkavat sokea niillä meikeillä. Ja usko tai älä, tiedän erään, joka käytti koulussa luomiväriä ekalla luokalla! Se on jo aaaivan liian aikaisin! :s Onhan se toki niinkin, että jos meikkaa jo nuorena, vanhempana osaa jo meikata hyvin ja kohtuudella ja järkevästi.

Pelkän meikin perusteella en oikeastaan luokittele ihmisiä vaan siihen liittyy myös vaatteet, hiukset ja olemus. :)
*pring pring* Tämä on pirikello.

Kiitos avasta Seatearille! :)

Poissa fascino

  • Merirosvo
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #43 : Kesäkuu 29, 2008, 23:47:06 »
No jaaha. Aloitin meikkaamisen vakituisesti vasta kahdeksannella luokalla. Seiskalla meikkasin pikkuisen, mutta aamulla ei oikein ollut aikaa eikä se tuntunut tärkeältä. Meikkaan aina kun lähden ihmistenilmoille tai kouluun. Ennen ajattelin että mitä se muka auttaa mutta voin sanoa että omalla kohdallani se ainakin auttaaa aika lailla =O Kaikkein järkyttäviä ovat ne esim. 3-5 luokkalaiset jotka meikkaavat. Minun mielestäni voisi alottaa aikaisintaan kutosella eikä silloinkaan ole pakko. Tämähän on siis vain oma mielipiteeni. Ja varsinkin kuin suurin osa näistä pienemmistä ei oikein osaa meikata hillitysti. HRRR yksikin pikkusiskoni luokkalainen luokkakuvassa. Häpeän kyseisen henkilön puolesta :) Hirveän näköistä on myös se kun joillakin on naama niin täynnä jotain puuteria ja meikkivoidetta että siinä leuan alapuolella menee sellainen väriraja joka erottaa oman ihon ja meikatun ihon naamassa :/ Liikaa on liikaa. Joo eipä muuta :P
Missä on aarteesi, siellä on sydämesi
RIP Elli 4.8.2008

Poissa Indigo

  • Zera
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Nidsi nuikuu <3
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #44 : Kesäkuu 30, 2008, 01:54:02 »
Lainaus
Hirveän näköistä on myös se kun joillakin on naama niin täynnä jotain puuteria ja meikkivoidetta että siinä leuan alapuolella menee sellainen väriraja joka erottaa oman ihon ja meikatun ihon naamassa
Sama on myös jonkin itseruskettavan kanssa. Meillä koulussa oli tyttö (joka oli myös yli 18-vuotias) käytti itseruskettavaa ja minua ja kavereita suorastaan nauratti kun naama oli ruskea ja leuka ja kaula melkein vitivalkoisia. Ei ollut nättiä, mutta jossain vaiheessa tyttö kai tajusi tämän kun yhtäkkiä tuo raja jotenkin katosi. En tiedä millä se sai sen niin nopeasti pois näkyvistä, mutta onnistui aika hyvin. Vaikka tyttö olikin suht nätti, asiaa ei auttanut juurikaan se kun hänen hiuksensa olivat pikkuleteillä ja päänahka näkyi aika hyvin, eli tämä itseruskettavan käyttö aiheutti myös hiusrajaan näkyvän rajan.
Hän pelaa aikaa miettiäkseen tekosyitä. Oikeuttaakseen kipua sisällään.
Luulen että hän tietää hymyistä, ja katseista. Että kaikilla on teoria paremmasta.

Poissa Rainmaker

  • Rukka-Peikko Takkutukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #45 : Kesäkuu 30, 2008, 21:02:59 »
Voisiko muuten joku kertoa, että mikä ihmeen järki noissa itseruskettavissa oikein on? Minä en niitä ole koskaan tajunnut - väriä saa kyllä naamaansa jos menee pihalle, ja jos iho ei rusketu, niin sitten se ei rusketu. Onko siinä kyseessä joku ongelma itsetunnon kanssa, jos pitää omaa ulkonäköään "muokata" tällaisten trendien mukaiseksi? Minusta joku itseruskettavien ostaminen on niin hullua rahantuhlausta, että oksat pois. Ja sitten kun joskus juuri näkee tuollaisia Indigon mainitsemia vähän epäonnistuneempia tuloksia, ei voi muuta kuin nauraa. Kyllä se luonnollinen rusketus aina keinotekoisen värin hakkaa 100-0.
Yhä, marras-iltana, kuljemme kahden. | "I AM VAMPIRE. HEAR ME TWINKLE." | Destination anywhere | There's a meaning to all that fades.

Poissa Rei Shimohira

  • Nosferatu
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Libera me domine.
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #46 : Kesäkuu 30, 2008, 21:51:56 »
Henkilökohtaisesti en paheksu meikkaamista, mutta suhtaudun kyllä säälinsekaisella huvittuneisuudella niihin, jotka vakavissaan sanovat, etteivät kehtaa näyttäytyä ilman meikkiä. Kuinka olematon itsetunto ihmisellä pitää olla, ettei edes omia kasvojaan voi ehostamattomina paljastaa muiden silmille?
Asialla ei välttämättä ole juurikaan mitään tekemistä itsetunnon kanssa. Minusta tuntuu, että ne onnekkaat ihmiset, jotka ovat suurinpiirtein luonnonkauniita, eivät tajua sitä niiden kannalta jotka eivät ole. Joillain on esim. huono iho tai jotain muuta, mikä saa kasvot vaatimaan tietyn määrän ehostusta. Ilman sitä kukaan ei välttämättä huomaa niitä omia kasvoja, vaan sen miten paljon ihossa on niitä punaisia näppyjä, eli huomio kiinnittyy vaan niihin negatiivisiin asioihin jotka on suhteellisen helposti peitettävissä.

Minulla saattaa kyllä olla oma lehmä ojassa, koska en lähtisi minnekään lähikauppaa pidemmälle ilman meikkiä. Itsetuntoni ei ole mitenkään huono, mutta tiedostan ne asiat kasvoissani jotka vaativat korjausta. Näytän muuten syöpäpotilaszombilta, jolla on punaisten näppyjen täyttämä iho (olen niin vaalea, että kaikki paistaa siitä), olemattomat silmäripset eikä ollenkaan kulmakarvoja. Satun valitettavasti kuulumaan niihin, jotka eivät ole ilman ehostusta ollenkaan kauniita, mutta kykenevät siihen muutaman kemikaalipurnukan avulla. En sitten tajua, mikä siinä on niin säälinsekaisen huvittavaa.

Normaali meikkini käsittää meikkipuuterin, ripsivärin, kulmakynän, kajalin/eyelinerin ja huulirasvan/kiillon. Jos olen laiska tai menossa töihin, en välttämättä laita kajalia ja piirrän kulmiakin vain sen verran että siinä silmien yläpuolella on jotain, toisaalta jos jaksan niin laitan luomiväriä, valokynää ja huulipunaa. Minusta on joskus hauska kokeilla erilaisia juttuja ja piirrellä naamaani, minut on bongailtu valkoisia tekoarpia ja mustia ristejä kasvoissa. Viimeksi piirsin nestemäisellä eyelinerilla pitkän mustan viivan vaakasuoraan keskelle naamaa, nenän poikki, joku kaverin puolituttu totesi sen olevan hieno. *naur* Tietty riippuu mihin olen menossa, olen nykyään jo niin vanha että pyrin yleensä näyttämään asialliselta, kun tilanne sitä vaatii. Lisäksi sovitan meikkini tarkkaan senhetkisiin vaatteisiin, tyyliin ja väreihin. (Punainen tukka on muuten siitä inha että minulla on jatkuvia skismoja sen ja violettien luomivärien yhteensopivuudesta.)

Minä en juurikaan välitä siitä, että joku miespuolinen ihminen pakkeloi naamaansa, enemmänkin yleisesti kaikkien ihmisten kohdalla siitä, kuinka hyvällä maulla kyseinen meikki on tehty ja miten hyvin se sopii kantajalleen. Useimpien miesten naamaan ei ehkä sopisikaan paljoakaan meikkiä, mutta tunnen sellaisiakin jotka meikkaavat melkein yhtä paljon kuin minä. Tekee pahaa kun heille sitten kettuillaan siitä. Joskus kyllä on tullut mietittyä joidenkin teini-ikäisten poikien kohdalla, että tuo voisi peittää jollain nuo kamalat punaiset kraaterit naamassaan tai edes tehdä jotain niiden hävittämiseksi, mutta omapa on asiansa. Oma miesystäväni meikkaa (tai minähän sen useimmiten meikkaan, kun olen kokeneempi hommassa) lähinnä klubille, yleensä vain kajalia ja luomiväriä, mutta onpa hän kerran hetken mielijohteesta pistänyt punaista huulipunaakin ja se ihme kyllä sopi. :D Siinä sitten oltiin molemmat barokki-ihmisiä.

Minua jaksaa yhä huvittaa, kun joskus tuli väiteltyä miespuolisen kaverini kanssa naisten meikkaamisesta. Hän kun totesi pitävänsä enemmän tytöistä, jotka eivät meikkaa. Minusta se on ihan okei, preferenssinsä kullakin vaikka henk. koht. en pysty tukemaan sellaista yksipuolista rajoitusta. Pohdin vain, että kun monetkin miehet sanovat pitävänsä luonnollisista/meikkaamattomista naisista, niin monikohan niistä naisista on oikeasti ilman meikkiä? Asiaan perehtymätön mies ei välttämättä huomaa vähäistä meikkivoiteen, ripsivärin ja kulmakynän käyttöä, vaan pitää ko. naisihmistä ihan au naturellina. Sitten vaan me näkyvämmin meikkaavat ollaan niitä luonnottomia ja pakkeloituja tekoihmisiä.

Meikkauksen aloitusikään en osaa oikein sanoa edellä kirjoittaneiden lisäksi kuin sen, että usein ne ensimmäiseksi meikkauksen aloittaneet pikkutyttelit ovat olleet niitä tulevia teinipissiksiä, joten dissaan sitä vaistomaisesti. En nyt tarkoita mitään huulikiiltoa vaan ihan kunnon arsenaalia, mikä yleensä vielä pistetään yhtäkkiä ilman, että osataan koko hommaa kunnolla. Voihan sitä nuorena harjoitella, jos tahtoo, mutta sisäistäisivät sen että usein vähemmän on enemmän. Eivätkä lapset edes tarvitse meikkiä, finnit ym. tulee vasta murrosiässä ja harvemmin niiden naamassa on mitään hirvittävän kamalaa vikaa.

Lainaus käyttäjältä: Rainmaker
Voisiko muuten joku kertoa, että mikä ihmeen järki noissa itseruskettavissa oikein on? Minä en niitä ole koskaan tajunnut - väriä saa kyllä naamaansa jos menee pihalle, ja jos iho ei rusketu, niin sitten se ei rusketu.
Minäkään en tajua, yleensä vaalealle ihmiselle, joka ei omin avuin rusketu, ei edes sovi kamalan ruskettunut iho. Typerintä minusta on se, että sitten kasvot ja muu kroppa, tai miten sitä voidetta onkaan levitetty, ovat ihan eri väriset. Joskus näkee niitä ihmisiä, joilla on tummat kasvot ja paljon vaaleampi iho kaulasta alaspäin, tai sitten naama on kolmea astetta muuta kroppaa vaaleampi. Siinä sitten naureskellen mietin, ovatko ne käyneet solariumissa pyyhe pään ympärillä vai mitä. Minusta on ihan yleinen ulkonäön kunnollisuuden kriteeri, että iho olisi joka paikasta suunnilleen saman värinen.

Lainaus
Mutta esim. uutistoimittajilla ja muilla juontajillahan on yleensä jotain puuteria. En kyllä tiedä miksi? Kauneusihanteen takiako, vai liittyykö se jotenkin kameraan?
Joskus kun kameran edessä heiluin, niin ne halusivat väkipakolla tunkea vaaleaan naamaani aurinkopuuteria. Kuulemma siksi, että kamerassa vaalea iho näyttää tosi aavemaisen valkoiselta, joten kun ehostaa tummemmaksi, kuvasta tulee paljon selkeämpi ja todempi. Lisäksi ilman puuteria kaikkien ihmisten iho kiiltää hieman, mitä ei normaalioloissa edes välttämättä huomaa, mutta valokuvissa ja tv-ruudulla se erottuu paljon paremmin.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 30, 2008, 21:56:05 kirjoittanut Rei Shimohira »
"I looked and looked at her, and I knew, as clearly as I know that I will die, that I loved her more than anything I had ever seen or imagined on earth. She could fade and wither - I didn't care. I would still go mad with tenderness at the mere sight of her face."

Fanitaidettani

Poissa Villi Lohi

  • Pasi
  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
  • Morning is working.
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #47 : Kesäkuu 30, 2008, 22:06:25 »
Typerintä minusta on se, että sitten kasvot ja muu kroppa, tai miten sitä voidetta onkaan levitetty, ovat ihan eri väriset. Joskus näkee niitä ihmisiä, joilla on tummat kasvot ja paljon vaaleampi iho kaulasta alaspäin, tai sitten naama on kolmea astetta muuta kroppaa vaaleampi. Siinä sitten naureskellen mietin, ovatko ne käyneet solariumissa pyyhe pään ympärillä vai mitä. Minusta on ihan yleinen ulkonäön kunnollisuuden kriteeri, että iho olisi joka paikasta suunnilleen saman värinen.

Tämä kuvailemasi ilmiöhän on ihan luonnollinen! Ainakin omalla kohdallani, vaikka itseruskettaviin en ole koskaan koskenut. Homma menee nimittäin niin, että auringonotosta en välitä lainkaan, mutta kesällä tulee kyllä oleiltua paljon ulkona ja on kai sanomattakin selvää, että silloin pidän jonkin verran kangasta ihoni peittona, joten tietyt osani eivät juuri auringonvaloa näe. Epätasainen päivetyshän kertoo siis pelkästään aktiivisesta ulkoelämästä muualla kuin rannalla.

Eli, heh, itse asiassa meikäläinen tarvitsisi itseruskettavaa, jos ulkonäön kunnollisuuden kriteerinä on se, että ihon tulee olla joka paikasta suunnilleen saman värinen ;)


Poissa Rei Shimohira

  • Nosferatu
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Libera me domine.
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #48 : Kesäkuu 30, 2008, 22:23:18 »
Njoo, arvelinkin että joku tarttuisi tuohon. ^^ En tarkoittanut niitä, joilla on esim. kasvot, kaula ja kädet tummemmat kuin ne peitossa olleet osat, koska he viettävät aktiivista mutta rannan ulkopuolista ulkoilmaelämää. Harvoin sellaisilla ihmisillä on niin selkeästi erottuvia rajoja, erottuvia kyllä mutta ei paistavia - ja kuten jo taisin todeta, luonnostaan hyvin vaaleaihoiset eivät rusketu vaan palavat, joten tätä rusketusilmiötä ei pääse syntymään niin radikaalina. Sitä paitsi, jos ihminen oleskelee paljolti ulkona suunnilleen peitettynä, niin ne samat osat ovat aina suunnilleen peitettynä, joten mistä ihmeestä näkisin minkä värinen sen iho niiden vaatteiden alla on? :D

Ulkoilmaelämä suotakoon kaikille. Viittasin oikeasti vaan niihin (useimmiten nais)eläjiin, jotka a) käyttävät itseruskettavaa voidetta naamassa tai liian tummaa meikkivoidetta, joten jo kaula on paljon vaaleampi ja siinä näkyy selvät rajat b) paahtavat itseään rannalla/solariumissa ja käyttävät liian vaaleaa meikkivoidetta, joten kaulassa erottuu taas selvä raja.

Henkilökohtainen preferenssini on kyllä siinä, että iho olisi suunnilleen samanvärinen joka paikasta, joten rantaleijonat ja rusketusjippoja käyttävät karsiutuvat siinä sitten pois. Rantaelämästä syntyneet rusketusrajat ovat kamalan näköisiä, eurgh.
"I looked and looked at her, and I knew, as clearly as I know that I will die, that I loved her more than anything I had ever seen or imagined on earth. She could fade and wither - I didn't care. I would still go mad with tenderness at the mere sight of her face."

Fanitaidettani

Elwë Faelivrin

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #49 : Kesäkuu 30, 2008, 22:53:58 »
Minun mielestäni se on jokaisen oma asia miten meikkaa, milloin meikkaa ja miksi meikkaa. En jaksa olla kiinnostunut siitä, että jollakin on esimerkiksi kasvot ja kaula täysin eriväriset, totta kai sitä tulee mieleen, että josko henkilö itse edes on huomannut tätä asiaa mutta itse en jaksa sitä miettiä enempää. Olkoon vain pissiksillä paakkuiset ripset, puuteria vaikka muille jakaa ja huulet meikkivoiteen alla.
Itselläni normaali meikkiin kuuluu meikkivoide, puuteri ja kulmakynä, ja normaalisti kun jaksan ja on aikaa niin myös ripsiväri ja sillointällöin myös kajaali. Itse pyrin aina mahdollisimman luonnollisen näköiseen tulokseen, mikä on aika vaikeaa minun kasvoillani. Olen meikannut vasta vähän yli vuoden, eli aloitin meikkaamaan ysi luokan alussa. Seiskalla ja kasilla olin aina se melkein ainut tyttö, joka ei meikannut, ja kaikki kyselivät aina että miksen meikkaa. En vain silloin jaksanut olla kiinnostunut meikkaamisesta, ja toivon etten olisi koskaan kiinnostunutkaan, sillä nyt kun meikkaan, niin en voi enää olla meikkaamatta. Olen jäänyt koukkuun siihen, koukkuun yrittää näyttää paremmalta.

Hmm .. Tiedän monia tyttöjä jotka ovat sitä mieltä, että pojat eivät saisi meikata, ja jos meikkaavat se tekee heistä homoja. Myös lähes kaikki tuntemani pojat, jotka eivät meikkaa tuntuvat ajattelevan näin. Itse olen sitä mieltä, että jos poika tykkää meikata, niin hänellä on täysi oikeus siihen. Eihän pojatkaan tule sanomaan tytöille mitään heidän meikeistään, niin miksi pojillekkaan pitäisi mitään sanoa. Meidän koulussa oli yksi sellainen hevari poika, joka laittoi kajaalia silmiinsä muutamana päivänä. Muutama poika huomautti siitä hänelle päin naamaa, ja loput juorusivat ja nauroivat selän takana. Ja se että tytöt meikkaavat, siinä en ole nähnyt mitään samanlaista ongelmaa kuin poikien meikkaamisessa. Se on nykyään jo niin tavallista, etteivät pojat tunnu edes huomaavan tyttöjen meikkausta. Toki joku aina huomauttaa, jos on meikannut jotenkin normaalista suuresti poikkeavalla tavalla. Mutta muuten en ole huomannut että pojat sekaantuisivat mitenkään tyttöjen meikkaamisen.

Mielestäni meikkaus ei ole liian yleistä, vaikkakin lähes kaikki tytöt meikkaavat. Meikkauksen aloitus ikää vain pitäisi hieman rajoittaa. En ymmärrä mitä vanhemmat, jotka antavat nelosluokkalaisten lapsiensa meikata ajattelevat. Lastenhan pitäisi vielä siinä iässä pitkälti leikkiä barbeilla, eikä ajatella ulkonäköään .. ?

Mutta yleisesti ottaen, en välitä miten ihmiset meikkaavat vai meikkaavatko he ollenkaan. Jokainen omalla tavallaan, eikä kenelläkään ole siihen oikeutta puuttua. Pääasia että itse on tyytyväinen, muulla ei pitäisi olla väliä. (:

- elwae

Huurretursas

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #50 : Kesäkuu 30, 2008, 23:09:09 »
Ei, ei ole minun juttuni. En tiedä mikä siinä on, mutta meikkaaminen ei kiinnosta yhtään.

Ei millään pahalla niitä kaikkia kohtaan, jotka meikkaavat, mutta en ymmärrä miten joku voi jaksaa olla koko päivän meikit naamassa. Enkä jaksaisi miettiä koko ajan, onko ripsiväri levinnyt tai jotain muuta vastaavaa.

En laita edes hiuksiani kovinkaan paljon. No, harjaan ne tietysti ja joskus laitan ponnarille tms, mutta siihen se jääkin.

Ei vaan kiinnosta laittaa hiuksia mitenkään erikoisesti.

Veit jalat suustani! :D

Minä en ole koskaan tuntenut meikkaamista omaksi jutukseni. Minä en ole kokenut, että meikkaaminen olisi elämäni kannalta jotenkin tärkeää, ja toisaalta en edes kiusallanikaan halua meikata, koska en halua lokeroitua siihen stereotyyppisen tytön muottiin. Olen myöskin ollut aina astetta enemmän poikatyttö kuin tyttömäinen tyttö.

Sitä minä en hyväksy, että naisten automaattisesti odotetaan pitävän huolta kauneudesta. Oletetaan, että naiset meikkaavat, laittavat tukkansa, pukeutuvat johonkin vähän kauniimpaan kuin isoisän vanhoihin verkkareihin. Miehiltä tätä ei odoteta, miehiltä riittää se harjaa hampaat, kampaa tukka. Joten olen kind of koko ajan sotajalalla tämän asian takia, koska ottaa niin kovasti päähän, kun mummot ja vaarit automaattisesti odottavat, että minä meikkaan. Minkä ihmeen takia minun pitäisi meikata, pitäisikö minun meikata, koska minulle sanotaan niin? Eh, ei riitä perusteluksi. Ei naisten, eikä miesten pidä meikata. Ei se ole mikään absoluuttinen pakko.

Ja siksi toisekseen, minulla ei riitä aika ja energia herätä aamulla ja meikata. Mielummin käytän sen ajan nukkumiseen. En vain yksinkertaisesti tarvitse meikkiä mihinkään. Kauneus lähtee sisältä.

En edes halua pilata ihoani kaiken maailman pakkeleilla, kun se atooppisena ärsyyntyy jo nyt ties mistä.

Lainaus käyttäjältä: Villi Lohi
Kertokaapa te muutamat meikkaamiseen hieman nihkeämmin suhtautuvat, että mikä siinä luonnollisuudessa on niin mahdottoman tavoiteltavaa?

Juuri se luonnollisuus. Se vapauden tunne. Kun mikään ei kahlitse meikkaamisen muottiin.
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 07, 2008, 00:59:38 kirjoittanut Huurretursas »

Poissa Asoalian

  • : W
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #51 : Heinäkuu 01, 2008, 01:10:59 »
Minä meikkaan suunnilleen joka päivä, ainakin jos olen lähdössä jonnekin. Tai no okei, en oikeasti läheskään aina. Voin kyllä ihan hyvin mennä kaupungille/kouluun/mihin vain ilman meikkiä ^^ Silti kouluun meikkaan useimmiten, en tosin mitenkään hirveästi (meikkivoide+puuteri+ripsiväri(+joskus rajaukset) ja se siitä) mutta silti, ja useimpiin juhliin sekä keikoille ja festareille. Koska en meikkaa hirveästi, ei siitä koidu mitään sellaista stressiä että pitäisi herätä aamuisin puoli tuntia aiemmin että ehtii tälläytyä kouluun (koska miun koulumeikkini tekemiseen menee ehkä minuutti) tai koko ajan olla vahtimassa että leviääkö meikit. Ja pakko muuten myöntää, että aika usein unohdan että olen meikannut ja jossain vaiheessa huomaamattani nojaan päätä käsiin niin että ripsivärit leviää varmasti. Mutta nääää, ei se maailmaa kaada.
Enpä kyllä oikeastaan tiedä että miksi meikkaan. Ehkä siksi koska näytän aina aamuisin niin väsähtäneeltä, että ainoa keino näyttää edes suht järkevältä on meikata? Tai sitten vain huvittaa. Mutta ehdottomasti en meikkaa sen takia, että tyttöjen oletettaisiin meikkaavan tai mitään.

Normaalimeikkini on sama asia kuin koulumeikkini, koska se on ainoa jonka osaan :p Olen oikeasti aika heikko meikkaaja, vähän tasoa "10v. pikkutyttö joka äitinsä meikkipussin varasti". OKEI ei sentään, kyllä minä sen verran osaan hillitä sitä meikin läiskimistä että homma ei mene niin järkyttäväksi kuin esimerkiksi useimmilla pissiksillä. Mutta en minä silti ole kovin hyvä. Mielelläni tosin oppisin paremmaksi meikkaajaksi.

Lainaus
Rantaelämästä syntyneet rusketusrajat ovat kamalan näköisiä, eurgh.

Voi olla mutta useimmiten rantaelämän rusketusrajat on sellaisia että niitä vaaleammaksi jääviä alueita harvemmin esitellään ihan joka vastaantulijalle... :P
"You think that's hard? Try auditioning for Baywatch
and being told they're going in another direction."

Edelence

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #52 : Heinäkuu 01, 2008, 09:49:00 »
Nyt kun on tullut puhe tästä pienien ala-asteikäisten (siis ekaluokkalaiset, tokat, kolmoset...) meikkaamisesta, niin muistin, että entinen kaveri kiskoi mukaan meikkileikkeihin kun olin tokalla. Siitä lähtien opettelin meikkausta aina välillä äidin meikeillä ja pesin heti pois. Tällainen harjoittelu on mielestäni ihan okei, mutta jos tyyliin ekaluokkalainen kävelee kouluun hirmuinen sotamaalaus naamassa... ei (offia, mutta nykyään tuntuu, että kun ennen ekaluokkalaisilla oli verkkarit, haalarit jne, niin nyt kouluun ilmestytään pillifarkuissa)

Koulussa mun naamassa nähtiin ekan kerran huulikiiltoa/ripsaria kutosella ja viime vuonna (seiskalla) aloitin sitten kouluun meikkaamisen lähes joka päivä. Tämäkin lähti siitä, että kun lähes kaikilla meidän luokkalaisilla tytöillä (viidellä ei) alkoi jo näkyä meikki naamassa niin uskalsi sitä itsekin herättämättä turhaa huomiota. Kun oli tullut opeteltua, ei tarvinnut hävetä ylisuurta pakkelimäärää omassa naamassa.

Ja muuten, ei tarvitse suhtautua meikkaamiseen nihkeästi arvostaakseen luonnollisuutta. Omasta mielestäni meikkaaminen on ihan mukavaa, kiva nähdä paljon siistimpi lopputulos, mutta se luonnollinen taitaa olla kyllä hyvä vastapaino tuolle "sotamaalausmeikkaamiselle".

Viivih

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #53 : Heinäkuu 01, 2008, 10:54:04 »
Minä meikkaan, mutten kovin rajusti. Ripsari ja puuteri/meikkivoide on parhaita kavereita ja niitä sitten laitan jos jonnekkin lähden. Eye Lineria en jäksä käyttää kun harvoin, ennen laitoin sitä useammin. Se on vaan turhaa huolehtimista sitten koko päivä "hieroinko silmää niin että meikit levisivät?" yms.
Naurettavan näköistä on se, että viides- ja kuudesluokkalaiset laittavat naamansa täyteen meikkiä (rajaukset kajaalilla koko luomelle yms). Lähinnä koomisen näköistä välillä kun yritetään olla niin meikkipellejä.
Lainaus
Voisiko muuten joku kertoa, että mikä ihmeen järki noissa itseruskettavissa oikein on? Minä en niitä ole koskaan tajunnut - väriä saa kyllä naamaansa jos menee pihalle, ja jos iho ei rusketu, niin sitten se ei rusketu.
Niinpä, minäkään en lähtisi itserusketuslinjalle. Eikä se ole minulle edes tärkeää rusketunko, eihän se ole hyväksi vaan ihon suojareaktio aurinkoa vastaan. Ulkomailla otan aurinkoa ja näin, mutten silloinkaan halua olla koko aikaa paahtumassa. Ja olen nähnyt kun ihmiset laittavat itseruskettavaa ja epäonnistuvat, aika hirveän näköistä tuhrua on luvassa :>.
Hiuksiin käytän lakkaa, mutten laita sitä niin paljon että hiukset ovat kova kuin kivi. Järjenkäyttö ulkonäön laittamisessa on sallittua ::)

Poissa tamina

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tomaatti
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #54 : Heinäkuu 01, 2008, 12:22:33 »
Lainaus
Voisiko muuten joku kertoa, että mikä ihmeen järki noissa itseruskettavissa oikein on? Minä en niitä ole koskaan tajunnut - väriä saa kyllä naamaansa jos menee pihalle, ja jos iho ei rusketu, niin sitten se ei rusketu.

Yhyy pakko avautua aiheesta vaikka se onkin aika lailla tullut loppuunkäsitellyksi. Mutta ihan tosi, niiden helposti - tai edes vähän - ruskettuvien on paha kritisoida toisten itseruskettavankäyttöä. Enpä osaa laskeakaan niitä kertoja, kun tutut tai ihan tuntemattomatkin on tullut utelemaan että "et taida tykätä ulkoilmasta" tai "eipä oo näköjään tullut ulkomailla käytyä", jos olen jossain aikaa viettänyt niin että vähänkään näkyy omaa ihoa mistään. Minun ihoni on nääs sitä sorttia, että se ei rusketu. Ei vaikka mitä tekisi. Se on hohtavan valkoinen 24/7 vuodenaikaa katsomatta. Pisamia tulee naamaan ja välillä käsiinkin. Siinä se. Kuinka onnellinen tämä pieni ihminen olisikaan jos ruskettuisi, edes ihan inasen verran, ettei aina erottuisi nätinriuskeasta massasta.

Ota aurinkoa, vastataan. Joo, lähdenpäs tästä heti zeniittiasemille ihoa grillaamaan. Juu ei ehkä toimi. Kerrotaanpa esimerkiksi, että eräänä kauniina toukokouisena päivänä makoilimme koulun pihassa sen 40 minuutin ruokiksen verran. Muistoksi jäi punaisena helottavat kädet ja kaula. On muuten vieläkin sen väriset. Ja nyt on virallisesti heinäkuu...Kerran pelasin korttia auringossa kymmenen minuuttia kavereiden kanssa. Korva paloi rakolle. Nam.

No ole sitten ylpeä valkoisuudestasi, sanotaan tässä vaiheessa. Juu moro. Valkoinen iho vastaa harvempien ihmisten kauneuskäsitystä, minun vähiten. Ja olisipa kiva joskus voida ottaa aurinkoa rannalla ollessa siinä missä kaveritkin. Mutta vaikka olisi se kymmenen sentin aurinkorasvakerros päällä, niin ei ole kiva näyttää lumipallolta vihreällä nurmikolla. En muutenkaan ikinä kehtaisi käyttää hametta ilman sukkiksia. Valkoisina hohtavat jalat keräisivät kaikkien huomion. Tänä kesänä olen tosin uskaltanut, ensimmäistä kertaa moneen vuoteen, käytää t-paitoja muualla kuin kotona. Vaikka käteni ovat minkä väriset ovat. Eli antaisitteko pliis tässä vaiheessa ihmisten leikkiä itseruskettavilla tuotteilla ihan rauhassa, jooko?

Itse en tosin ole joo koskaan käyttänyt. Pelkään läikikästä ja epätasaista väritystä (plus sitten alkaisi kuulua kuittailua keinorusketuksesta. Kaikki vähänkään tuttuni meinaan tietävät luontaisesta värittömyydestäni...). Heh. Että se siitä vuodatuksesta. Mutta antakaa läikkäihoisille anteeksi ja kääntäkää katsetta. Kaikille tulee parempi mieli.

Mutta meikkaamisesta ylipäätänsä, meikkaaminen on kivaa ja mieluummin missaan aamupalan kuin joka-aamuisen meikkaussession. Siinä on se hetki aikaa rentoutua laittautuessa. Paitsi kun joinain aamuina kaikki tuntuu menevän metsään, ripsarit poskille ja rajaukset vinoon. Mutta on se sen arvoista, kun pystyy semi-itsevarmana poistumaan kotoa ja hetkellisesti tuntemaan itsensä ihan nätiksi.   
"Hehe, I wonder about that..."

Poissa Rainmaker

  • Rukka-Peikko Takkutukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #55 : Heinäkuu 01, 2008, 21:12:27 »
tamina, tarkoitin tuossa postauksessani lähinnä sitä, etten ymmärrä näitä, jotka ruskettuvat ihan normaalisti ja käyttävät silti noita itseruskettavia mömmmöjä, kun muka "tähän aikaan vuodesta pitää olla ruskettunut". Kyllä näitäkin tapauksia on tullut vastaan. Minä oikeastaan tykkäisin tuollaisesta aina vaaleasta ihosta, vaikka on siinä mitä ilmeisimmin ne vaikeutensakin. Tuollaiset kuittailijat saisivat painua sinne, missä aurinko ei paista, sillä minusta toisen ihmisen ihon väristä kuittailu on aivan idioottimaista. Toki minäkin panen merkille, jos joku on vähän värjäillyt pärstäänsä epämääräisin tuloksin, mutta en minä siitä mene suoraan päin naamaa vinkumaan, kun ei asia oikeastaan minulle kuulu. Ja juuri tuollaisiin keinovärjättyihin sitä kiinnittääkin huomiota enemmän kuin luonnollisen näköiseen ihoon. Kyllä se pitäisi ymmärtää, että täällä pohjoisessa ihmiset ovat kalpeita, toiset enemmän ja toiset vähemmän.

Mutta meikkaamisesta ylipäätänsä, meikkaaminen on kivaa ja mieluummin missaan aamupalan kuin joka-aamuisen meikkaussession. Siinä on se hetki aikaa rentoutua laittautuessa.

Tällaista asennetta minä en oikeastaan voi ihan ymmärtää. Siis mikä järki siinä on, että jättää aamupalan väliin ja sen sijaan läträä maaleilla ja pakkeleilla? Ehkä tuntee itsensä nätiksi, mutta saakin sitten vatsa kurnien pinnistellä seuraavaan ruokataukoon/ruokailumahdollisuuteen, ja siitä johtuen se keskittymiskykykin saattaa olla vähän jossain muualla kuin esim. oppitunneissa tai työssä. Kyllä minä ainakin mieluummin menen täydellä vatsalla ja puhtaalla naamalla töihin kuin kärvistelen maalattuna ja nälissäni kahvitauolle asti. Jaksaakin paljon paremmin. Ja kaikkiallahan sitä hoetaan, kuinka aamupala on päivän tärkein ateria. Miettii vaikka sitä pitkää aikaakin, joka viimeisestä tankkauksesta on saattanut kulua. Jos aamuun pitää saada mahtumaan se meikkituokio ja aamupala, niin sitten vain herää aikaisemmin, niin ehtii tekemään kaiken. Minä en muuten ole koskaan kokenut meikkaamista erityisen rentouttavana. :D
Yhä, marras-iltana, kuljemme kahden. | "I AM VAMPIRE. HEAR ME TWINKLE." | Destination anywhere | There's a meaning to all that fades.

Poissa tamina

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tomaatti
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #56 : Heinäkuu 01, 2008, 21:35:25 »
Niinno, minulle meikkaaminen on kivempaa kuin syöminen. Meikkaaminen itsessään on kivaa ja sitä tulee paremmalle tuulelle kun itsetunto kohoaa naaman muuttuessa aamumonsterista ihan ookooksi. Minulle syömisen pointti on lähinnä se että on masu täysi. Päivä alkaa paremmin jos tekee jotain kivaa :P Ja jos nälkä on ihan valtava, niin ainahan voi ennen koulua täi välitunnin aikana kipaista ostamaan jotain syötävää. Minun kouluani on onnekkaasti siunattu maanmainiolla kahviolla ruokalassa, josta saa parhaita sämpylöitä ikinä. Ja syäminen onnistuu onneksi nopsaan vaikka koulun käytävällä, mutta meikkaaminen on lähinnä ikävää moisissa olosuhteissa. Ja siinä häviää se aamuinen fiilistelyhetki. Mutta, yllättävää kyllä, erilaisina ihmisinä meillä on erilaisia aamurutiineita...

Minua ei myöskään hirveemmin häiritse itseään ruskettavat ihmiset, oli motiivi mikä tahansa. Vaikka masentaahan se kun joillekin ei pienikään ruskeus kelpaa kun itse tekisin melkeinpä mitä vaan edes sellaisesta. Tähän sopisi joku tosi lattea sananlasku vihreestä nurmikosta :D
"Hehe, I wonder about that..."

Poissa Lorainne

  • glottaaliklusiili
  • Hämykeiju
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: MoonMist
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #57 : Heinäkuu 03, 2008, 18:43:31 »
Minä en ole koskaan tuntenut meikkaamista omaksi jutukseni. Minä en ole kokenut, että meikkaaminen olisi elämäni kannalta jotenkin tärkeää, ja toisaalta en edes kiusallanikaan halua meikata, koska en halua lokeroitua siihen stereotyyppisen tytön muottiin. Olen myöskin ollut aina astetta enemmän poikatyttö kuin tyttömäinen tyttö.

Nyt sinä veit jalat suustani... ;D
En tiedä mistä se on tullut, mutta meikkaamisen lisäksi muutkin "suositut" jutut, esim. tietyt vaatteet, ärsyttävät minua suunnattomasti. Esimerkkinä nyt vaikka valkoiset pillifarkut, hame/sortsit ja leggingsit yms. Ei kiitos! En halua mennä valtavirran mukana, mutta toisaalta en myöskään halua erottua joukosta liikaa. Olen vain tavallinen tyttö. Ei siinä mitään ihmeempää.
Using the "are we", are we?

Poissa Larten

  • Anarkisti tarhatäti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: Nimbuspumpkin12006
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #58 : Heinäkuu 06, 2008, 17:54:49 »
Noniin, tännekki änkesin taas.
Meikkaaminen on mielestäni ihan ookoo, tosin rajansa kaikella tässäkin asiassa. Meikkaaminen ei kuulu mun mielestä ihan kaikille, on aika typerän näköistä jos jotkut kakkosluokkalaiset kulkee kadulla vastaan älyttömässä sotamaalauksessa - toisaalta tämä ei ole kovin kaunista myöskään kahdeksankymppisillä mummeleilla. Jokainen tietysti tykkää mistä tykkää, itse en tästä. :D
Ei älytön pakkelin naamaan lättäminen näytä kovin nätiltä kenelläkään, ja tietenkin olisi ihan plussaa jos osaisi meikata edes jotenkin, ettei esim huulipunaa hiero luomiin (enpä ole kyllä nähnyt että kukaan näin tekisi). Makunsa kullakin mutta mun silmää ei miellytä mikään sotkuinen pärstä varsinkin jos se olisi kaks kertaa nätimpi naturena.

Itse meikkaan. En paljon, mutta siitä huolimatta. Mua oikeestaan nakertaa että alotin koko meikkaamisen, sillä mun iho on huomattavasti huonontunut jotenki siitä, varsinkin puuteri kuivattaa; ennen mun posket oli pehmeet ku vauvan pylly :D En kummiskaan enää osaa jättää meikkiä poiskaan, sillä näytän nyt jotenkin typerältä ilman sitä. Aloitin meikkaamisen joskus viitos-kuutosluokalla, mutta se jäi pitkäksikin aikaa. Seuraavan kerran aloitin meikkaamisen siinä seiska-kasiluokan vaihteessa.
En koskaan meikkaa kovin paljon, aseinani käytän yleensä ripsiväriä, puuteria, kajaalia ja sellaista jänskää sävyttävää "voidetta". Joskus harvoin myös luomiväriä. Yleensä ei hirveästi edes huomaa että naamassani on pakkelia, mutta tunnen oloni jotenkin nätimmäksi ja itsevarmemmaksi kun iho ei kiillä ja ripset ovat pidemmät. :D

Mielestäni meikki ei kuulu pojille. Ärsyttää katsella joitain Lovexin tyyppejä telkkarista tai jotain emojätkiä kaupungilla, kun ne näyttäisi paremmalta ilman meikkiä. Pojat eivät ole ennenkään käyttääneet meikkiä, eikä ne mun mielestä tarvi sitä vastedeskään.
Jos sanon että taivas on musta
se on niin musta kuin tahdon sen olevan ja
jos sanon että maailma ei pyöri
se ei silloin pyöri, jumalauta

Poissa Kate

  • Hänen korkeutensa
  • Reservi
  • *
  • Sukupuoli: Noita
    • Livejournal
    • Otteita elämästä lasikellon alla
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #59 : Heinäkuu 06, 2008, 18:06:20 »
Pojat eivät ole ennenkään käyttääneet meikkiä, eikä ne mun mielestä tarvi sitä vastedeskään.

Ovathan miehet ehostautuneet siinä missä naisetkin. Välillä se vain on ollut poissa muodista ja välillä taas muodissa.
"Jos mielesi tekee joskus arvostella jotakuta, hän sanoi, - niin muista, etteivät kaikki ihmiset maailmassa ole olleet yhtä edullisessa asemassa kuin sinä."

F. Scott Fitzgerard: Kultahattu

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #60 : Heinäkuu 06, 2008, 22:36:14 »
Asialla ei välttämättä ole juurikaan mitään tekemistä itsetunnon kanssa. Minusta tuntuu, että ne onnekkaat ihmiset, jotka ovat suurinpiirtein luonnonkauniita, eivät tajua sitä niiden kannalta jotka eivät ole. Joillain on esim. huono iho tai jotain muuta, mikä saa kasvot vaatimaan tietyn määrän ehostusta. Ilman sitä kukaan ei välttämättä huomaa niitä omia kasvoja, vaan sen miten paljon ihossa on niitä punaisia näppyjä, eli huomio kiinnittyy vaan niihin negatiivisiin asioihin jotka on suhteellisen helposti peitettävissä.

Tämä on tietysti vain henkilökohtainen näkökulmani, mutta itse kiinnitän paljon enemmän huomiota peittely-yrityksiin kuin esim. siihen että jollakulla on paha akne. Jotenkin se rypyliäinen pakkelikerros vain korostaa asiaa sen sijaan, että peittäisi. Myönnän auliisti, että tämä näkemys pohjautuu varsinaisesti vain kahteen ex-työkaveriin, joista toisella oli todella paha akne, ts. kasvot ja hartiat aivan näppylöillä (ja punainen tukka plus vaaleat kulmakarvat ja ripset), toisella vain ns, huono iho eli paljon näppyjä. Ensinmainitun olen nähnyt sekä naturellina töissä että meikattuna vapaa-ajalla, ja ainakin minun silmääni puhtaaksipesty nassu näytti paljon siistimmältä kuin muhkurainen - vaikkakin taidolla laitettu - meikkivoide. Jälkimmäisen kasvoissa taas huomio kiintyi helposti siihen, kuinka hyvin näppyjen peittely kunakin päivänä oli onnistunut. Mutta ehkä minä olen vain kieroutunut luonne, kun en ymmärrä, miksi esimerkiksi vaaleat ripset ja kulmakarvat olisivat huono juttu - ainakin kummitytölläni sellaiset ovat todella kivan ja erikoisen näköiset, varsinkin nyt kesällä, kun rusketus oikein korostaa niitä - tai miksi epätasainen ja siksi epäsiistin näköinen meikkivoidepinta olisi silmälle miellyttävämpi kuin puhtaaksipesty akneiho.
Constantem decorat honor

Poissa Lady Asensio

  • Nilkanvilauttaja niinikään
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • DH luettu 9.12, KV 11.3
  • Pottermore: HeartWitch62
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #61 : Heinäkuu 06, 2008, 23:02:34 »
Inhoan ns. smokey eyes eli "utuiset silmät" -silmämeikkiä. Musta tai todella tumma on rajauksena ja ripsivärinä ihan kivan näköistä, mutta en ymmärrä miksi sellaista pitää käyttää vielä luomivärinä. Mielestäni silmämeikin on tarkoitus tuoda silmät paremmin esille, eli luoda ns. hieman isomman silmän vaikutelma. Voi olla että moni ei osaa tehdä kyseistä meikkityyliä oikein, mutta mielestäni musta luomiväri on vain suttuisen näköistä. Lisäksi silmä näyttää pieneltä ja itse silmää saa etsiä sotkun keskeltä suurennuslasin avulla. Moista opetettiin vielä cosmopolitanin jossakin numerossa.
Mun blogi: http://www.pointblog.fi/?go=milluska    (HUOM! OSOITE HIEMAN MUUTTUNUT)
Vuoden 2008 kotitonttu  tässä, terve!

Poissa Indigo

  • Zera
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Nidsi nuikuu <3
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #62 : Heinäkuu 06, 2008, 23:09:16 »
Lainaus
Voi olla että moni ei osaa tehdä kyseistä meikkityyliä oikein, mutta mielestäni musta luomiväri on vain suttuisen näköistä. Lisäksi silmä näyttää pieneltä ja itse silmää saa etsiä sotkun keskeltä suurennuslasin avulla.
Kaukaa katsottuna tälläiset myöskin näyttävät mustalta silmältä, läheltä huomaa jo että meikissä on "vika".

Minä en pidä tälläistä meikkiä mitenkään pahana, jokaisella on omatyylinsä, mutta kaikesta ei vain ihminen voi pitää. Minä en missään vaiheessa ole sietänyt kirkasta vaaleanpunaista luomiväriä ja huulipunaa/-kiiltoa ja glitteriä kasvoilla. *kylmät väreet*. Vaikka tämä on minusta kamalan "teinimäiset", vaikka itsekin vappuna tein tämän meikin itselleni, mutten sentään kuin tuon luomivärin. O_O
Hän pelaa aikaa miettiäkseen tekosyitä. Oikeuttaakseen kipua sisällään.
Luulen että hän tietää hymyistä, ja katseista. Että kaikilla on teoria paremmasta.

Poissa Jessie

  • Sanomaton
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #63 : Heinäkuu 07, 2008, 04:26:53 »
Inhoan ns. smokey eyes eli "utuiset silmät" -silmämeikkiä. Musta tai todella tumma on rajauksena ja ripsivärinä ihan kivan näköistä, mutta en ymmärrä miksi sellaista pitää käyttää vielä luomivärinä. Mielestäni silmämeikin on tarkoitus tuoda silmät paremmin esille, eli luoda ns. hieman isomman silmän vaikutelma. Voi olla että moni ei osaa tehdä kyseistä meikkityyliä oikein, mutta mielestäni musta luomiväri on vain suttuisen näköistä. Lisäksi silmä näyttää pieneltä ja itse silmää saa etsiä sotkun keskeltä suurennuslasin avulla. Moista opetettiin vielä cosmopolitanin jossakin numerossa.

Minusta taas smokey eyes- meikki toimii kyllä jos sen osaa tehdä oikein. Voin kyllä itsekkin sanoa että luin Cosmosta nuo ohjeet, ja lähdin kokeilemaan sitä mustalla luomivärillä, minulle tuo musta luomivärinä ainakaan sovi ollenkaan eikä se sopinut tässäkään. Se näytti tosiaan suttuiselta ja siltä kuin minua olisi lyöty turpaan:) Eli luovutin ihan suosiolla, ihan niin tumma luomiväri siihen ei kyllä sovi. Käytän yleensä vaalean liilaa luomiväriä (omistan siis vihreät silmät) ja päätin nyt kokeilla tumman liilaa, hyvä häivytys ja silmänsisänurkkaan vaaleaan liilaa ja se toimi erittäin hyvin. Sitten laitoin tummat rajaukset ja mustaa ripsiväriä (mitä nyt yleensä käytänkin) ja nykyään käytän aina tuota meikkaus-tyyliä, siitä tuli lempparini vaikkakin se on aika aikaa vievää.

Mitä noin yleensä tulee meikkaukseen, aloitin meikkaamaan kun olin kahdeksannella luokalla. Tällöin hulppeaan meikkiini kuului kultainen luomiväri sekä ripsiväriä ja ripsaria en aina jaksanut laittaa. Aika karmaisevan näköinen olin kun välillä "unohdin" että minulla oli ripsiväriä ja hankasin naamaani päivän aikana. Ripsarit oli sitten aina levinneet kun kotiin pääsin. No sitten loppui kultainen luomiväri ja sekin jäi. Ysillä en sitten meikannut ollenkaan, paitsi kun johonkin lähettiin niin ripsaria tungin naamaani ja olin taas erittäin suttuinen. Voisin kyllä sanoa että meikkaamaan olen oppinut vasta tässä viimeisen vuoden aikana. Olen ylipäätänsä aika laiska meikkaaja, kun en iltaisin millään jaksa meikkejä pestä pois, josta johtuen meikkaan vaan kun lähden "liikenteeseen" eli siis baariin tai juhliin tai kaverien kanssa aikaa viettämään. Mihinkään kauppaan menoa varten en jaksa meikata, edes ripsaria, koska liikun yleensä asenteella : "Kuka mua muka kaupassa kattoisi".
Perusmeikkini on peitevoide, puuteri, joku yksi luomiväri ja ripsari - jos laiskaksi rupean niin pelkkä ripsari, mikä kesällä on hyvinkin yleistä. Sitten baarimeikkini taas kostuu: kosteusvoiteesta jonka jälkeen peitevoide ja puuteri + aurinkopuuteri ja poskipuna. Sitten kulmakynä, kolme / neljä erisävyistä luomiväriä, kajaali ja sitten lopuksi ripsari. Tähän menee yleensä sellainen tunti tai puoltoista- riippuu vähän.
Minusta meikkaaminen on mukavaa ja baarimeikin tekeminen on aina yksi "kohokohta" ennen kuin baariin lähden ja siihen tykkään panostaa koska "aika" harvoin baarissa käyn.
Noin muuten meikkaaminen ei kyllä ole mikään hallitseva tekijä elämässäni, meikkaan silloin kun jaksan ja katson sen tarpeelliseksi- eli kohtalaisen harvoin.
♥ Pottereita vuodesta 1999 ♥
“Dumbledore's man through and through, aren't you Potter?"
"Yeah I am," said Harry. "Glad we straightened that out.”

Poissa Loi

  • Vihdoin Voldemortin voittanut
  • Sanomaton
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Kuka mitä häh?
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #64 : Heinäkuu 07, 2008, 21:23:30 »
Lainaus käyttäjältä: Kommando
Se ei häiritse minun elämääni, jos joku meikkaa tai jättää meikkaamatta. Kukin ehostautukoon siten kuinka tahtoo; kyseessä on ihan oma valinta, kunhan ei liiallisuuksiin mennä. Meikkaaminenkin on taito. Usein näkee, kuinka siihen perehtymättömät ovat lappaneet naamansa täyteen erilaisia tököttejä periaatteella "mitä enemmän, sen parempi".

Olen eri mieltä. Meikkaaminen voi olla taitokin, mutta se on myös pitkälti makukysymys. Ei voi minusta sanoa, että ihminen, joka käyttää vaikka paksua meikkivoidekerrosta, olisi välttämättä taitamaton meikkaamaan. Hän voi tykätä senkaltaisesta lookista ihan niin kuin joku toinen voi tykätä hillitymmästä tyylistä. Vielä paremmin minusta tämä makuasia korostuu värivalinnoissa. Huulipunassa, luomivärissä ja muissa. Kukin voi tykönään miettiä, että onpa tuo taitamaton, kun se meikkaa noin, mutta ehkä ei. Siinä kuten kaikessa korostuu erilaisuuden sietokyky. Eivät kaikki meikkaa samalla tavalla, vaikka yleensä tuntuukin olevan vallalla joku tyyli, joka edustaa kunakin aikakautena sitä yleistä "hyvää makua". Maut muuttuvat ajan mukana, samoin kuin tyylit.


Lainaus käyttäjältä: Rei Shimora
Itsetuntoni ei ole mitenkään huono, mutta tiedostan ne asiat kasvoissani jotka vaativat korjausta. Näytän muuten syöpäpotilaszombilta, jolla on punaisten näppyjen täyttämä iho (olen niin vaalea, että kaikki paistaa siitä), olemattomat silmäripset eikä ollenkaan kulmakarvoja. Satun valitettavasti kuulumaan niihin, jotka eivät ole ilman ehostusta ollenkaan kauniita, mutta kykenevät siihen muutaman kemikaalipurnukan avulla. En sitten tajua, mikä siinä on niin säälinsekaisen huvittavaa.

Itse asiassa tuo hieman huolestuttaa minua, koska tuo nimenomaan viestii sen, että jos omaa nuo ominaisuudet omassa naamassaan, pitäisi hävetä niitä ja peittää ne eikä saisi mennä sellaisenaan ulos. Ja minä teen juuri niin. :D Mietin tuon kommentin kautta käänteisesto, että jos olen valinnut niin, että en laita meikkiä, vaikka olen kulmakarvaton zombie, niin saako minua sen vuoksi halveksua, että en käytä kemikaalipurkkeja ehostaakseni itseäni? Minä yhdyn tässä vähän Isilmirën mielipiteeseen. Ei se haittaa, että joku haluaa ehostaa itseään, mutta se haittaa, jos aletaan olettaa, että kaikkien pitäisi ja jos eivät tee niin, ovat halveksuttavia. Varsinkin ne, jotka eivät ole luonnonkauniita. Se ei ole säälinsekaisen huvittavaa, mutten myöskään halua olla säälinsekaisen huvittava siitä syystä, etten suostu meikkaamaan. Sitä en tiedä olenko nyt vai enkö, mutta en oikeastaan välitä. Ehkä on typerää ideologiaa ajatella, että tuntuu kivemmalta jos joku kiinnittää huomiota juuri sellaisena kuin on eikä silloin kun on jonkinlaiset maskit päällä. Olisi jonkinlaista kynnystä sitten riisua ne maskit. Eipä tuo tuuri ole miesrintamalla pahemmin käynyt. :D Mutta jotenkin silti epäilen, ettei meikkaaminen osakkeita kohottaisi ja omalla kohdallani se vaan tuntuisi keinotekoiselta ratkaisulta eikä omalta itseltä. Ehkä siihen olisi pitänyt totuttautua aikanaan. No varmaan siihen voisi tottua vieläkin, jos vaan aloittaisi, mutta olen laiska. :D Ja ihoni on allergiaherkkä ja kuiva.
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 07, 2008, 21:47:21 kirjoittanut Lizlego »
Toisin sanoen Vuoden Voldemort 2009 - kiitos äänensä antaneille. :)

Tapiirirakkautta

Poissa Rei Shimohira

  • Nosferatu
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Libera me domine.
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #65 : Heinäkuu 08, 2008, 11:07:15 »
Minä en mielestäni ilmaissut, että ketään meikkaamatonta saisi halveksua, pahoittelen jos viestistäni sai jotenkin sellaisen kuvan. Käytin vain omaa pärstääni esimerkkinä, enkä sanonut että nuo piirteet olisivat mitenkään kammottavia kaikkien naamoissa (Saimi Hoyer on paremman näköinen kulmakarvattomana eivätkä iho-ongelmat läheskään kaikilla ensimmäisenä pomppaa silmille). Ihmiset kun ovat eri näköisiä ja kulmakarvattomuuskin näyttää erilaiselta kaikilla, joten mitään piirrettä tuskin voi nimetä yksiselitteisesti rumaksi.

Tarkoitin sitä, että minä koen, että minä näytän paremmalta, kun piirrän kulmakarvat itselleni. Meikkaaminenhan on loppujen lopuksi ihan omasta katsannosta lähtevä ja itseä varten tehtävä juttu, koska oma pärstä on ainoa jonka kanssa joutuu 24/7 elämään. Yritin vain ajatella asiaa sellaisen paljon ja usein meikkaavan ihmisen näkökulmasta, minua kun tuppaa hienoisesti ärsyttämään, jos joku sitten katsoo parhaaksi pitää kaikkia sellaisia ihmisiä säälinsekaisen huvittavina. Vielä kun usein tuntuu, että ne noin ajattelevat ovat niitä luonnon siunaamia yksilöitä, jotka eivät ole koskaan iho-ongelmia nähneetkään :D Hyvä siinä sitten muita arvostella jos haluavat ehostaa itseään. Yhtä lailla minua kyllä ärsyttää nekin, joiden mielestä kaikkien (naisten) pitäisi meikata.

Sitä paitsi meikkaamisen ei imo pitäisi lähteä yksinomaan minkään peittelystä tai korjailusta, vaan ainakin yhtä lailla niiden omasta mielestä kivojen piirteiden korostamisesta. Ja kenenkään muun paljon meikkaavan puolesta en tietty voi mitään sanoa, mutta itse meikkaan (kuten myös pukeudun tietyllä tavalla) ensisijaisesti siksi, että näyttäisin enemmän omalta itseltäni. Siis siltä ihmiseltä, joka olen jossain metafyysisesti syvemmällä, enkä siltä ulkokuorelta johon kaikki materiallinen maailma on hyökännyt ikäkausiongelmien suun muun kanssa. Meikattuani voin katsoa peiliin ja näkeväni itseni, ilman meikkiä samaa ei tapahdu. Joten totta kai meikkaan joka paikkaan lähikauppaa pidemmälle, ihan vain sen takia että näyttäisin itseltäni - myös jotta ne huomiota kiinnittävät kiinnittävät sitä huomiota minuun sellaisena kuin oikeasti olen, joskin se on minulle yleensä hyvin toisarvoinen seikka.
"I looked and looked at her, and I knew, as clearly as I know that I will die, that I loved her more than anything I had ever seen or imagined on earth. She could fade and wither - I didn't care. I would still go mad with tenderness at the mere sight of her face."

Fanitaidettani

Poissa Loi

  • Vihdoin Voldemortin voittanut
  • Sanomaton
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Kuka mitä häh?
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #66 : Heinäkuu 08, 2008, 12:39:22 »
Mä ilmaisin itseni huonosti, koska en tarkoittanut ihan sitäkään. En tarkoittanut, että sinä ajattelisit niin. Tarkoitin vaan sitä käänteisilmiötä, että jos ihmiset ehostavat vapaaehtoisesti itseään näyttääkseen ulkoisesti paremmilta, se saattaa helposti kääntyä siihen, että oletetaan kaikkien muidenkin tekevän niin ja jos eivät tee, ovat jotenkin huonompia ihmisiä, ajattelevat vähemmän muita, ottavat vähemmän muut huomioon ja niin edelleen. Olen törmännyt vähän sellaiseen asenteeseen keskustelussa ja jänyt miettimään, että onko silloin tosiaan huonompi ihminen, jos menee ulos sillä naamalla mikä on luonnostaan olemassa ja pitäisikö tuntea huonoa omatuntoa naisena, ettei tee sille mitään. :D Se ajatus on pelottava, kun se edes päähän pälkähtää, koska minusta on ihan kivaa pystyä kohtaamaan maailma tällä naamalla. :D
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 08, 2008, 12:42:58 kirjoittanut Lizlego »
Toisin sanoen Vuoden Voldemort 2009 - kiitos äänensä antaneille. :)

Tapiirirakkautta

Huurretursas

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #67 : Heinäkuu 09, 2008, 01:46:10 »
Mielestäni meikki ei kuulu pojille. Ärsyttää katsella joitain Lovexin tyyppejä telkkarista tai jotain emojätkiä kaupungilla, kun ne näyttäisi paremmalta ilman meikkiä. Pojat eivät ole ennenkään käyttääneet meikkiä, eikä ne mun mielestä tarvi sitä vastedeskään.

Tätä en nyt ihan tajunnut, että meikki ei kuulu pojille? Millä perusteella? Onko meikkaaminen joku tyttöjen täysin oma juttu johon pojat eivät saa koskea? :D Vai onko se peruste juuri se, että "emojätkät näyttäisivät paremmalta ilman meikkiä". Eli että pojat näyttäisivät paremmalta jos eivät meikkaisi, ja näiden ulkonäkösyiden takia meikkaaminen ei kuulu heille?

Poissa Rainmaker

  • Rukka-Peikko Takkutukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #68 : Heinäkuu 09, 2008, 18:08:47 »
Tätä en nyt ihan tajunnut, että meikki ei kuulu pojille? Millä perusteella? Onko meikkaaminen joku tyttöjen täysin oma juttu johon pojat eivät saa koskea? :D Vai onko se peruste juuri se, että "emojätkät näyttäisivät paremmalta ilman meikkiä". Eli että pojat näyttäisivät paremmalta jos eivät meikkaisi, ja näiden ulkonäkösyiden takia meikkaaminen ei kuulu heille?

Tätä mieltä minä ainakin olen. Meikki ei sovi miehille/pojille yhtään ja minulla meinaa lähinnä päästä nauru, kun näen jonkun itseään meikanneen klopin. Ymmärrän meikkaamisen esim. jos on jossain larpissa tai televisiossa (tosin siellä tuskin näkee miehillä rajauksia ym.), mutta ihan tavallisessa arkikäytössä se näyttää lähinnä hupaisalta. Mielestäni mies saa muutenkin näyttää vähän karhealta ja sellaiselta, ettei ole aamulla viettänyt puolta tuntia peilin edessä puunaamassa naamaansa. Miehekkäät miehet ovat muutenkin minusta viehättävämpiä kuin nykyajan metroseksuaalit.
Yhä, marras-iltana, kuljemme kahden. | "I AM VAMPIRE. HEAR ME TWINKLE." | Destination anywhere | There's a meaning to all that fades.

Poissa Rainmaker

  • Rukka-Peikko Takkutukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #69 : Heinäkuu 09, 2008, 21:34:47 »
Mielipiteesi on minusta vanhanaikainen ja epäreilu. Minulle on henkilökohtaisesti ihan sama meikkaako tytöt tai pojat. Minusta on hienoa, kun uskaltaa meikata tai olla meikkaamatta omien mieltymyksien mukaan välittämättä muista. Ja ei sinun tarvitse olla tekemisissä meikkaavien poikien kanssa, mutta mitä haittaa jonkun meikkauksesta on sinulle? Vaikka itse olet mieltynyt miehekkäisiin miehiin (tosin meikkaavakin mies voi olla miehekäs), niin mitä väliä vaikkapa miespuolisien kavereittesi meikkauksella olisi? 

En käsittääkseni postauksessani kieltänyt poikia meikkaamasta tai ylipäätään sanonut, että minä todella repeilisin ääneen, kun näen jonkun meikkaavan pojan. Meikatkoon, jos sillä onnelliseksi tulevat. Ilmaisin vain mielipiteeni, joka on se, että minusta meikattu poika näyttää naurettavalta. Mitä vanhanaikaista ja epäreilua siinä on? Jos ei pidä jostain, niin sitten ei pidä, eikä se tee ihmistä sen huonommaksi. Eikö ole ennemminkin epäreilua kutsua toisten mielipiteitä vanhanaikaisiksi? Ei kenenkään mielipide ole toisen mielipidettä arvokkaampi. Ja kyllä jos minä näen meikkaavan miehen, niin ensimmäinen tätä henkilöä kuvaava adjektiivi päässäni ei yleensä ole miehekäs, oli se sitten sinusta vanhanaikaista tai epäreilua eli ei.
Yhä, marras-iltana, kuljemme kahden. | "I AM VAMPIRE. HEAR ME TWINKLE." | Destination anywhere | There's a meaning to all that fades.

Poissa Ooka

  • Siivet kantapäissä -liitelijä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pilvilinnan kuningas
    • Tuliaavikko
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #70 : Heinäkuu 09, 2008, 22:05:54 »
u.u

mielipide kysymys, tykkääkö meikkaavista pojista vai ei... ei sitä voi sanoa..
Itse kerrasaan tykkään meikkaavista jätkistä, tai en nyt niin yhtä meikkaavista kuin tytöt, mutta silmärajaus on aika söpöä >:D Mjoo, itse meikkaan välillä aika rajusti, kuten aiemmin muistaakseni kerroin u.u
Meikkaamisessa ei ole mitään pahaa, miehellä tai naisella, kukin tykkää mistä tykkää. Ei mitään väliä minulle, ei mun tarvi niitä naamoja katsella jos en halua..
Do the impossible, see the invisible.
ROW ROW FIGHT DA POWER!
Touch the untouchable, break the unbreakable.
ROW ROW FIGHT DA POWER!

Knight Rider

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #71 : Heinäkuu 09, 2008, 22:54:12 »
Minusta meikkaaminen on tytöillä täysin okei. Jos itseänsä haluaa ehostaa/peittää joitain pieniä virheitä niin mikäs siinä? Paitsi jos on kyse joistain ~10v. pikkutytöistä. Ei niiden tarvitse vielä meikata.

Kyllä, meikkaan itse. Meikkaan, koska ihoni ei ole se paras mahdollinen ja silmälasien takia haluan korostaa hieman silmiäni. Tuntuu että ne ovat piilossa lasien takana. Aloin meikata siinä yläasteen alkaessa.

Normaali meikkini... No se koostuu aika lailla meikkivoiteesta ja puuterista (peitepuikko tarvittaessa), kajalista ja ripsiväristä. Koulussa tuo. Riippuu tietysti vähän, hienompiin tilaisuuksiin luomiväriä ja huulikiiltoa. Vakiovarusteisiin tietysti kuuluu ripsentaivutin...

Poikien meikkaaminen. Okei, myönnetään, olen vanhanaikainen. Minusta vain meikki ei sovi pojille. Ei tippaakaan. Ajattelen aina, ettei ennen vanhaan olisi kuuna päivänä hyväksytty meikkaavia poikia. Eieiei. Minäkään en voisi kuvitella hankkivani meikkaavaa poikaystävää. Tiedä sitten miten tässä käy, rakkaushan on aika usein sokea. Mutta silti, ei meikkiä pojille. Meikit ovat epämiehekkäitä (kohta yksäriloota pullistelee vastaväitteitä). Tämä on minun mielipiteeni ja jos siitä on huomauttamista niin pistä ihmeessä viestiä. Ei se minun mielipidettäni kyllä miksikään muuta. :D

No ei se minun mielestäni ole liian yleistä. Meikkien käyttö vaan leviää entistä nuorempien keskuuteen mikä ei ole hyvä asia. Ja poikien keskuuteen mikä ei myöskään ole hyvä.

Valitettavasti kyllä. :D Shoppaillessa osoittelen mielessäni ihmisiä: "Gootti... Pissis... Pissis... Kolmas pissis... Emo... Pissis... Hintti... Hintti... Taas gootti... Animefani... Toinen animefani..." jne. Hieman rasistista kenties? No voi olla. Mutta minkäs sitä mielipiteilleen voi. :D

Poissa kumppari

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #72 : Heinäkuu 09, 2008, 23:19:07 »
Lainaus
En käsittääkseni postauksessani kieltänyt poikia meikkaamasta tai ylipäätään sanonut, että minä todella repeilisin ääneen, kun näen jonkun meikkaavan pojan. Meikatkoon, jos sillä onnelliseksi tulevat. Ilmaisin vain mielipiteeni, joka on se, että minusta meikattu poika näyttää naurettavalta. Mitä vanhanaikaista ja epäreilua siinä on? Jos ei pidä jostain, niin sitten ei pidä, eikä se tee ihmistä sen huonommaksi. Eikö ole ennemminkin epäreilua kutsua toisten mielipiteitä vanhanaikaisiksi? Ei kenenkään mielipide ole toisen mielipidettä arvokkaampi. Ja kyllä jos minä näen meikkaavan miehen, niin ensimmäinen tätä henkilöä kuvaava adjektiivi päässäni ei yleensä ole miehekäs, oli se sitten sinusta vanhanaikaista tai epäreilua eli ei.

No jaa, ehkä ymmärsin tulkitsin mielipiteesi väärin. Monet tuttunikin ajattelevat juuri sinun tavallasi ja saat kyllä olla mitä mieltä tahansa poikien meikkaamisesta. Ja vanhanaikaisella tarkoitin sitä, että ennen poikien meikkaaminen oli vielä harvinaisempaa ja paheksuttavampaa kuin nykyaikana.

// Korjasin lainauksen toimimaan. - Villi Lohi
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 10, 2008, 11:42:39 kirjoittanut Villi Lohi »
I'm a picture
Of ugly stories
I'm a killer
And I'm a clown

Poissa Rei Shimohira

  • Nosferatu
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Libera me domine.
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #73 : Heinäkuu 10, 2008, 00:28:54 »
...niin ja tämä poikien ja miesten meikkaaminen ei olekaan kuin jo tuhansia vuosia vanha juttu, lähtöisin kenties muinaisesta Egyptistä missä mustat rajaukset ja ihanan myrkylliset luomivärit olivat suurta huutoa kummallakin sukupuolella. Faaraothan ne eniten varmaan ehostivat kasvojaan ja miehiähän he useimmiten olivat. Ja silloin kun Mozart ja kumppanit elelivät (olen huono vuosiluvuissa, olisiko ollut 1700-luvun kieppeillä?) yläluokkaiset nuoret miehet käyttivät puuteria ja huulipunaa ja piirtelivät kauneuspilkkuja poskipäilleen. Että niinkin moderni juttu.

Tämä on vähän sama juttu kuin jakautuva mielipide miehistä ja hameista. Perutetaanpa siinäkin kukoistavan Rooman kohdalle niin housut ovat barbaarien vaate.

Ja tämä alkaa mennä jo offiksi, mutta mikä ihme tämä jako on, että mies on joko miehekäs tai sitten metroseksuaali? Omat preferenssini kulkevat siinä jossain välissä, joten ehkä en vaan ymmärrä tätä suureleistä karkeuden ja miehekkyyden ihailua sen enempää kuin animepoikien näköisten tyyppien ihkutustakaan.
"I looked and looked at her, and I knew, as clearly as I know that I will die, that I loved her more than anything I had ever seen or imagined on earth. She could fade and wither - I didn't care. I would still go mad with tenderness at the mere sight of her face."

Fanitaidettani

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #74 : Heinäkuu 10, 2008, 09:52:22 »
Hieman rasistista kenties? No voi olla. Mutta minkäs sitä mielipiteilleen voi. :D

Voi miettiä tarkkaan, mihin ne omat mielipiteet oikeastaan perustuvat. Jos kyseessä ovat ennakkoluulot tyyliin "ei noin tehty ennekään niin ei pidä tehdä nytkään", niin sitten voi miettiä esimerkiksi omaa elämäänsä ja sitä, mitä kaikkea sellaista siihen kuuluu mitä "ei tehty ennenkään". Kuten vaikkapa Internetin keskustelufoorumeilla roikkuminen.

Näin muuten itse eilen nuoren miehen, joka oli koottipoikien paksusta mustasta kajalista poiketen meikattu paljon hempeämmin: tummaa ripsiväriä, pastellisävyistä luomiväriä, hillitynsävyistä huulipunaa ja vaalenpunaista kynsilakkaa. Se näytti aika kivalta, kun vain konventionaalisena ihmisenä olin ensin päässyt yli hämmästyksestäni ja siitä ennakko-oletuksesta, ettei herkkäsävyinen meikki kuulu yhteen parransänkeä puskevien poskien kanssa.
Constantem decorat honor

Poissa Craza

  • välikappale
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Meikkaaminen
« Vastaus #75 : Heinäkuu 10, 2008, 20:13:04 »
Minunkin on pakko sanoa nyt jotain tuohon poikien meikkaukseen. En nyt tässä tasa-arvoisessa yhteiskunnassamme tahtoisi olla mitenkään jäykkä tai muuta, mutta suoraan sanottuna olen vähän huolissani tästä. En nyt siis sillä lailla huolissani, että elämäni kaatuu jos näen pojan jolla on ripsaria ehhei. Meinaan vaan kun ilmiselvästi mainonta ynnä muu on kohdistumassa nykyisin yhä enemmän miehiin. ("jee uutta teknolokiaa, suklaa axea, pian miesten oma huulipuna! hei osta osta") Naiset on saatu jo aikaa sitten ansaan meikkiriippuvuuteen ja kaikkeen mahdolliseen, eli nyt on sitten miesten vuoro.

 Haen nyt siis sitä, että en tykkää ollenkaan jos meikkaaminen ja kaikenlainen muu hömpötys tulee miehillekin ihan yhtä yleiseksi. Minä vain...en erityisemmin innostu ajatuksesta. (yleensä kun miehet yrittävät laittaa itseään liikaa, siitä ei hyvä seuraa. Kyllä, raju yleistys.) Tarkoitan nyt siis sellaista meikkivoidetta, puuteria, peitepuikko, kulmakynää, poskipunaa, ripsaria ja luomiväriä tasoa. Mielestäni kuitenkin joku kajali tms. on joskus ihan okei.

Nyt saatoin kyllä kuulostaa aika pahalta jonkun mielestä, ja kenties meikki vastaiseltakin varsinkin kun lisään tähän, että kyllä minä itse joskus meikkaan. Ajattelen, että kerran kun meikkaus nyt sitten kuitenkin on naisille mahdollista/pakollista niin mikäs siinä sitten. Meikkaan oikeastaan siksi, että minusta niillä on hauska pelleillä ja kokeilla kaikkea. Joskus suorastaan maalailen kaikkea (olen hurahtanut luomiväreihin) varsinkin silmiä. Yleensä kuitenkin kokeilen niitä vain yksin kotona, en lähde niillä minnekään.

Minulla on aika hyvä iho, joten meikkini perustuu lähinnä meikkipuuteriin ja kajaliin ja luomiväriin. Eli tykkään leikkiä silmillä. Pystyn kuitenkin lähtemään vallan mainiosti meikittäkin.

Nyt tuli kyllä vähän liian pitkä ja ristiriitainen viesti. Äh.   
Wake up my dear!

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #76 : Heinäkuu 10, 2008, 22:31:00 »
Ajattelin lähinnä tätä lähihistoriaa, vaikkapa aikaa 60 vuotta sitten. Silloin poikien meikkaus oli melkein syntiä.

Silloin sitä oli pitkälti kyllä tyttöjenkin meikkaus. "Maalattu nainen" terminä oli pitkään synonyymi prostituoidulle, eikä siveä ja kunniallinen nainen tietenkään halunnut tulla lasketuksi tähän "langenneiden" luokkaan. Onhan kaikki meikkaaminen edelleenkin syntiä mm. vanhoillislestadiolaisten piirissä, sillä ihmisen ulkonäkö on Jumalan luoma eikä siihen siksi saa mennä puuttumaan.
Constantem decorat honor

Poissa Flyrashaz

  • sub rosa
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Northern Light
    • Livejournal
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #77 : Heinäkuu 11, 2008, 12:57:17 »
En meikkaa, enkä varmaan lähiaikoina alakaan. En edes osaa meikata kunnolla, en halua eikä kyllä liiemmin kiinnosta. Ehkei sopisi mulle tai jotain, enkä halua vain käyttää meikkiä. Joku ripsiväri tuhriutuisi heti, kun hieron silmiäni lähes koko ajan... En vain halua, osaa enkä jaksaisi ainakun lähden ulos alkaa meikata tms.


Meikki on nättiä jos sitä on sopivasti. Olen ymmärtänyt, että meikin tarkotius on tuoda itseään esille kauniilla tavalla, muttei leimata itseään joksikin ihmehemmoksi. Liika meikki on ärsyttävät silmiinpistävää, ja heti alitajunta tai jokin luokittelee meikkaajan pissikseksi, gootiksi, hevariksi yms. Kauheaa on nähdä jotain kymmenen vanhoja meikkaajia. Yhden ekaluokkalaisenkin olen nähnyt meikkaavan, tuli semmonen olo että mihinköhän tämä maailma on menossa...
En kyllä paheksukaan niitä, jotka meikkaavat, mutta just jotkut meikkaavat ekaluokkalaiset menevät VÄHÄN ylitse. Meikin tarkoitus on ehostaa itseään, ja olen tottunut näkemään meikkiä yli 12-vuotiailla.

Pojat, jotka meikkaavat.. Hmm. Enpä oikein tiedä mitä ajatella. Gooteilla ymmärrän, julkimoilla ymmärrän. En kylläkään voisi kuvitella jotain ystäväpoikaani meikkaamaan... Se on hyvä, jos pojat huolehtivat itsestään ja ihostaan. Mutta hirveät meikit on vähän outo, mutta jonkun silmienrajauksen yms. vielä ymmärrän. Omapa on asiansa.
Pojat taitavat pitää tytöistä, jotka tunkevat naamansa täyteen meikkiä.. Sen verran olen nähnyt, mutta kait näitä ihan normejakin suositaan, jotka eivät esitä koviksia tms. TYttöjen mielipiteistä en tiedä, omani on tuosas yläpuolella.

Meikkaus alkaa yleistymään yhä nuoremmilla. Vitoskutosilla ne vielä pystyn ymmärtämään, mutta sitä nuoremmat... Eieiei. Eikä seurustelukaan yms. Ei.
Joskus alennun välillä luokittelemana ihmisiä, koska he meikkaavat tietyllä tavalla, mutta pyrin välttämään sitä..

- Flyra
"Oh, the bad guy of the game, me, you're not serious, I'm... umm... fortuneteller!"

Poissa Reta

  • Kirotun lapsen odottaja
  • Vuotislainen
    • Todella vaiheessa -kirjablogi
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #78 : Heinäkuu 11, 2008, 13:01:36 »
^ Ehkä jossain jenkeissä oli melkein laki että naiset meikkasivat, mutta ainakin täällä Suomessa oltiin silloin 50-luvulla varsin siveellisiä. Isovanhempani elivät silloin nuoruuttaan, ja tuskin sodanjälkeisinä aikoina oltiin niin tarkkoja siitä ovatko huulet punatut vai eivät.

Itse en pidä meikkaamista mitenkään huonon itsetunnon merkkinä. Minä itse laitan ripsaria, puuteria ja huulirasvaa, ja juhliin jotain värillistä huulijuttua ja vaaleanruskeaa luomiväriä. Joskus yläasteen alkuaikoina, kun aloittelin meikkaamista, minulla oli järkyttävä teinityyli: pinkkiä huulikiiltoa, vaaleanpunaista luomiväriä ja tuhti kerros ripsaria. Siitä se on sitten vähentynyt huomattavasti.

Minun mielestäni meikkaaminen on omien hyvien puolien korostamista ja huonojen puolien peittamistä. Minulla esim on pitkät, mutta vaaleat ripset. Laitan hieman ripsiväriä, niin ripseni erottuvat selvemmin. Minulla on kiiltävä iho, joten kevyellä puuterikerroksella se ei kiillä.

En minäkään tosin tajua niitä, jotka käyttävät joka päivä tekokynsiä, tekoripsiä, ajavat kulmakarvat pois ja piirtävät uudet tilalle, laittavat kirkasta huulipunaa ja peittävät kasvot meikkivoidekerroksella ja tekevät monimutkaisia kampauksia useasti värjättyihin hiuksiinsa. Sellainen look soveltuu ehkä jollekin hollywood-tähdelle. Täällä Pohjoisessa siitä tulee mieleen maalattu nainen.
The adventures I enjoy are usually of the literary nature. -Henry Winchester

Miksi me ihmiset kaadumme?
- Jotta oppisimme nousemaan jaloillemme.

Knight Rider

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #79 : Heinäkuu 11, 2008, 16:46:54 »
Hieman rasistista kenties? No voi olla. Mutta minkäs sitä mielipiteilleen voi. :D

Voi miettiä tarkkaan, mihin ne omat mielipiteet oikeastaan perustuvat. Jos kyseessä ovat ennakkoluulot tyyliin "ei noin tehty ennekään niin ei pidä tehdä nytkään", niin sitten voi miettiä esimerkiksi omaa elämäänsä ja sitä, mitä kaikkea sellaista siihen kuuluu mitä "ei tehty ennenkään". Kuten vaikkapa Internetin keskustelufoorumeilla roikkuminen.


Minun mielipiteeseeni vaikuttaa tietysti Suomen kulttuurihistoria, mutta se ei ole ainoa syy. Minun mielestäni meikit eivät yksinkertaisesti sovi pojille eivätkä ne ole poikien juttu. Ikävää, jos mielipiteeni loukkaa jotakuta, mutta Suomen kansalaisena minulla lienee oikeus ilmaista mielipiteeni kunhan teen sen asiallisesti, ja mielestäni viestini oli ihan asiallinen. Loukkaukseksi se ei ollut tarkoitettu.

Poissa Cassiopeia

  • Giliathin isosisko
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Hei, täällä taas!
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #80 : Heinäkuu 14, 2008, 22:37:18 »
Täytyypä nyt minunkin tulla mielipiteeni ilmaisemaan eli siis, kyllä, minäkin meikkaan. Aloitin sen joskus ylä-asteelle mentyäni ja normi meikkiini kuuluu peitevoide+puuteri, ripsari ja joskus luomiväri. Rajauskyniä ja kajaaleita en ole koskaan oikein tykännyt käyttää. Syy siihen, miksi meikkaan on kai ainoastaan se. että en näyttäisi niin väsyneeltä ja kalpealta. Jotkut meikkaavat hyvän itsetunnon vuoksi, mutta miulla on kyllä aina ollut hyvä itsetunto. joten se ei asiaan vaikuta. Eli ihan hyvin voin mennä käymään vaikka lähikauppaan ilman meikkiä, mutta sitten ihan kaupungille kyllä meikkaan. Tosin näin kesällä laitan vaan ripsaria ja vähän peitepuikkoa, jos käyn jossain:) Kotona ja mökillä en käytä meikkiä.

Joillakin meikkaminen menee miusta hivenen yli ja esim. jossakin kesämokillä täytyy meikata ihan kuin jotkut linnut katsosivat ootko sie meikannut vai et? Myös se on ärsyttävää, että jotkut käyttää koko ajan aikaa peilin etsimiseen, että voi katsoa, onko meikit hyvin. Mutta muuten meikkaaminen on OK ja useimmat meikkaa nätisti eikä "ammu" yli;) Mutta miusta on järkyttävää nähdä pikkutyttojä, jotka on meikannut eli siis noin kymmenvuotiaita, kun ei miun mielestä niiden tarvitsisi meikata vaan nautta lapsuudesta;)

Poikien meikkausta vastaan miulla ei oikeestaan oo mitään. Joillekin se sopii ja joillekin ei, ja jokaisellahan on oma tyylinsä, vai mitä?

Meikkaus on kyllä aika yleistä, mutta se johtuu varmaan pitkälti siitä, että ennen ei oikeastaan hirveästi meikattu, ja nykyisin se on levinnyt yhä nuorempien keskuuteen. Myös eri meikkejä on tullut lisää ja niitä valmistetaan koko ajan yhä enemmän.

Mie en luokittele ihmisiä meikkaamisen perusteella, vaikka usein kyllä pissikset erottuu joukosta, mutta siihen vaikuttaa kyllä luonteet ja vaatetus, että ei siis pelkkä meikki.

Että tämmöistä nyt, ja toivottavasti tästä nyt jotain saa selvää;)
Maailmassa ei ole mikään mukavampaa kuin viihtyminen, eikä mikään ole helpompaa. -Mymmeli-

Minun mielestäni on hyvin vähän sellaista, mikä on turhaa. Ehkä puuron syöminen ja itsensä peseminen. -Muumipeikko-

Nepetius

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #81 : Heinäkuu 22, 2008, 11:42:56 »
En ite meikkaa vielä, koska en saa...
Mun mielestä meikkaaminen on ihan järkevää puuhaa, koska sehän on vain itsensä kaunistamista.
Itse ajattelen että meikki kuuluu enimmäkseen tytölle, enkä kyllä tiedä mitä sanoisin jos joku meijän luokan poika alkais meikkaamaan...

Poissa Tibby

  • kotitonttu
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Can I have a look at Uranus too, Lavender?
    • LiveJournalini
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #82 : Heinäkuu 23, 2008, 13:32:51 »
Meikkaamisesta on muodostunut minulle melkein jokapäiväinen tapa. Meikkaan usein, koulussa minulla on aina meikkiä ja jos poistun kotoa, niin yleensä sitä meikkiä on naamassa. En tietenkään meikkaa jos löhöilen koko päivän kotona, tai lähden vaikka rannalle ottamaan aurinkoa.

Aloitin meikkaamisen kuudennen ja seitsemännen luokan kesälomalla. Ensin se alkoi muutamasta luomiväristä ja ripsiväristä, jossain vaiheessa aloin käyttämään meikkivoidetta ja puuteria, ja ajan mittaan mukaan tuli myös poskipuna, aurinkopuuteri, kajaalit jne. Kahdeksannella luokalla jostain kumman syystä sitä meikkiä tuli laitettua ehkä vähän liikaakin naamaa, mutta nyt olen oppinut käyttämään kohtuullisesti. Normaaliin päivämeikkiini kuuluu vähän meikkivoidetta, puuteria, poskipunaa ja luomiväriä aika hillitysti ja ripsiväriä vähän yläripsiin. Vaikka meikkaankin, tahdon näyttää kuitenkin luonnolliselta.

Meikkaan sen takia, että voin piilottaa epäkohtia ja korostaa niitä parempia puolia. Lähinnä se on varmaan itsetuntokysymys, on jotenkin varmempi olo kun tietää ettei naama kiillä tai punoita. Joskus tulee ehostauduttua kunnolla ja silloin uhraan meikkaamiselle vähän enemmän aikaa kuin sen viisi minuuttia. Mutta en nyt normaalina arkipäivinä tee mitään "biletys meikkejä".

Meikkaus on yleistynyt viime vuosina aika paljon, mitä nuoremmilla näkee meikkiä naamassa, vaikkeivat he sitä tarvitsisi. Välillä kauhistuttaa nähdä ala-asteelaisia kamalat pakkelit naamassa, ja kyllä tulee välillä kauhistuttua vähän vanhempienkin kohdalla. Rajansa kaikella, meikkien alta pitäisi kuitenkin nähdä miltä tämä ihminen näyttää. Ei ole kovin kauniin näköistä, kun naama on niin täynnä meikkiä, että näyttää avaruusoliolta.

Jos pojat haluavat meikkaa, mikäs siinä. Tosin siinä vaiheessa alan vähän ihmettelemään, jos pojalla on jotain puuteria, poskipunaa ja ripsiväriä. Joillekkin sopii sellainen pieni kajaalikerros, mutta jos meikkejä tulee lisää mukaan niin sitten ihmettelen enkä suosittele. En kamalasti välitä laittavatko pojat jotain naamaansa vai ei. Itse mielummin katson poikia joilla ei ole mitään naamassa.

Meikkaustyyli voi saada paljon mielipiteitä aikaan. Heti jos on vähänkin enemmän meikkiä, niin henkilön on jotenkin automaattisesti oltava "pissis". Ihmisten kannattaisi mielummin tutustua ensin ja sen jälkeen muodostaa mielipiteensä henkilöstä. Eihän nyt kenenkään meikkaustyyli kerro millainen ihminen olet. Muistan joskus silloin kahdeksannella luokalla, kun meikkini oli vähän runsaampi ja kyllä nyt jostain aina kuului kuinka pissaliisa olen. En kuitenkaan nyt sanoisi itseäni pissaliisaksi, tykkään lukemisesta, kirjoittamisesta, Pottereista ym. kaikesta, mitä ei kamalasti voi pissaliisaan yhdistää. Onneksi tuostakin on kuitenkin monta vuotta, enkä enään kuule tuollaista. Mutta ei ole oikein arvostella toisia heidän meikkaustyyliensä perusteella.
"There's no need to call me sir, Professor"

Poissa Kutale

  • live like horses
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • last.fm
  • Pottermore: WolfEcho8
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #83 : Elokuu 09, 2008, 19:10:36 »
Meikkaaminen on mielestäni ihan normaalia, eikä siinä ole mitään vikaa jos haluaa korostaa jotain. Liika on kuitenkin liikaa ja itse ajattelen liialliseksi sen, kun ei enää näytäkkään nätiltä. Sitä vaan olen miettinyt, että kun lehdistä saattaa joskus lukea tyyliin 'luonnollinen on nyt in', niin miksi sitten pitää meikata ollenkaan ?

Itse en oikein meikkaa, en ole koskaan innostunut siitä, vaikka kaikki ystäväni meikkaavatkin. Joskus jos on pahannäköinen finni vaikka leuassa, sen peitän jollain. Mutta en siis käytä edes ripsaria, juhlissakaan. En vaan koe tarvitsevani meikkiä, ja se ei tarkoita sitä että olisin jotenkin ylikaunis. Todennäköisesti naamani menisi vain pahemmaksi jos käyttäisin päivittäin meikkivoidetta yms. Ja mielummin nukun aamulla pidempään! Tosin äiti yrittää ehdoin tahdoin saada mua meikkaamaan.

Pojille meikkaaminen on mielestäni ihan yhtä sallittua kuin tytöillekin, mutta ei se meikki kovin monen tyylisille pojille sovi. Pakko sanoa, että kyllä aika häijysti naurahtaisin, jos näkisin jossain pojan poskipunat sun muut naamassa. Mutta oikeastaan sehän on tärkeintä, että pitää itsestään, eikä välitä vaikka joku kutale vähän naureskeleekin.

Se menee kyllä jo vähän yli, että pienet tytöt meikkaavat ihan päivittäin kouluun. Ripsarissa ja huulikiillossa ei ole mitään pahaa, mutta mihin niitä meikkivoide+puuteri -kerroksia tarvitaan ? Saati sitten poski- ja huulipunaa. Etenkin kun nämä tytöt eivät meikkaa itseään varten, vaan siksi että muut näkisivät miten isoja he ovat.

En ajattele mitään erikoista nähdessäni meikatun ihmisen, ainakin tämä pitää huolta itsestään. Sen sijaan nähdessäni 'meikkaavan ikäluokan' ihmisen, joka ei meikkaa, ajattelen hyvin myönteisesti! Nyt ensimmäisenä tulee mieleen, että onpas siinä tyypillä hyvä itsetunto kun ei välitä ryhmäpaineesta meikata.
imagine none of this is real

jaina

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #84 : Elokuu 10, 2008, 00:12:44 »
Nyt kyllä sanon sellaisen asian, että mitä JÄRKEÄ ekaluokkalaisten on MEIKATA, herranen aika! Itse sen ikäisenä suunnilleen leivoin mutakakkuja (hah).

Lemoni

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #85 : Elokuu 12, 2008, 17:07:58 »
Aloitin meikkaamisen joskus yläasteen alussa tai ala-asteen jälkeisenä kesänä. Se lähti siitä, että oli pakko saada huono iho jotakuinkin paremman näköiseksi. Silmiäni aloin ensin meikkaamaan ihan sen takia, että saisin suurennettua silmiäni (minulla on miinuslasit, joissa on aika kovat vahvuudet ja ne pienentävät silmiä ihan himona). Kun löysin itselleni sen omimman tyylin, aloin meikkaamisellani korostaa sitä.

Kuudennella luokalla suurin osa ystävistäni meikkasi, eikä siinä ollut minusta mitään pahaa. Mielestäni meikkaaminen on kaikkien oma asia, kuinka paljon ja mitä kukakin haluaa käyttää. Omassa koulussani on tullut vastaan näitä "pikkuteinejä", elikkäs tyyliin 3. luokkalaisia täydet pakkelit naamassa. Ei se kauniin näköistä ole, enkä ikinä ole ymmärtänyt miksi pitäisi haluta näyttää ikäistään vanhemmalta, mutta jos se on heidän valintasa niin antaa olla. Ja eikö meikkaamisen voi ihan hyvin rinnastaa pukeutumiseen? - ei ihmisiä sen takia tulisi luokitella. Toki kuitenkin myönnän, että tietynlaisesta meikistä tulee mieleen tietynlainen ihmisryhmä - "nuo on hirveitä pissiksiä", "kato, gootteja!" tai "tuollaki hirvee joukko emoja".

Poikien meikkaaminen ei oikeastaan minua kamalasti hetkauta. Mikseivät pojat yhtä hyvin kuin tytötkin saisi ilmentää omaa tyyliään käyttämällä meikkiä? Sukupuolen takia kenenkään meikkaamsita ei pitäisi katsella pahalla silmällä. ollaan ihmiset suvaitsevaisia ja annetaan ihmisten sukupuoleen katsomatta olla omanlaisiaan!

Yleensäkin hyväksyn meikkaamisen kenellä tahansa, toivon kuitenkin vain että ja meikkaamisen ohella osaavat hoitaa ihoaan oikein ja poistaa meikit. Eihän tämä pakollista ole, mutta näillä ala-aste ikäisillä lapsillakin iho näyttää parinkymmenen vuoden jälkeen paljon paremmalta jos he ymmärtävät, että meikin poistamien/ihon hoito on iso osa meikkaamista.

//muoksi sitten vielä: Kun koen olevani aika visuaalinen ihminen (siis taiteellinen ja kaikkeia muuta kivaa) niin meikkaaminen on oikeastaan vähän sama kuin taulua maalaisi : hauskaa, luovaa ja mukavaa leikkiä, jossa saa itse keksiä mitä erilaisempia yhdistelmiä! Onko siis paha asia ns. luoda taidetta omaan naamavärkkinnsä?
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 11, 2008, 17:44:08 kirjoittanut Lemoni »

Poissa Tuulikeiju

  • Vuotislainen
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #86 : Elokuu 12, 2008, 18:05:01 »
Itse aloitin säännöllisen meikkaamisen varmaan joillekin aika myöhäisellä iällä eli 9lk:lla. Päivittäisiin rutiineihin ei kuulunut kuin ripsivärin laitto kouluaamuina ja joskus puuteria. Ihoni tosin on sen verran hyvässä kunnossa, että on oikeastaan ihan sama laitanko puuteria vai en. Peitevoidetta olen joskus kokeillut, mutta en jaksaisi ottaa jokapäiväiseksi, melkein kuin pukeutuisin naamioon. Kajaalin opin laittamaan vasta ihan äskettäin ja jos on aikaa, niin voin vetää yläluomiin ruskeat rajaukset, mutta sitä en todellakaan jaksaisi joka päivä. Sitäpaitsi silmäni ovat varsin herkät ja ihoni muutenkin, joten kajaali kutittaa pidemmän päälle. Ripsivärinikin on apteekista (kokeilin joskus Lumenen jotain herkkäihoisille, eikä auttanut), sekin ruskeaa, koska musta ei vain sovi ihooni. Tai se ei näytä luonnolliselta.

En oikeastaan tiedä miksi meikkaan. Se on vähän niinkuin joku vaate tai asuste, joka tarttui jostain joskus matkaan niin että siitä tuli tapa. Kai jotenkin haluan korostaa silmiäni ja parhaimpia puoliani, mutta ei se silti olisi minulle maailmanloppu jos menisin kaupungille tai kouluun ilman meikkiä. Huolestuisin enemmän, jos se olisi.

Meikki pojilla.. hmm. Riippuu toki meikistä ja ihmisestä ja yleisesti pojan tyylistäkin. Ystäväni aloitti lukion toisella paikkakunnalla kuin minä ja kun soittelin kuulumisia, hän kertoi tohkeissaan, että yhdellä pojalla koulussa oli ihan kamalasti pakkelia ja kummastelimme asiaa. Tuntuuhan se vähän hassulta, mutta kai pojatkin saavat kiinnittää ulkonäköönsä huomiota. Silti en kyllä voisi olla ihmettelemättä, jos vastaan tulisi normaalisti meikkaava poika. Ja mikäs normaalisti meikkaava poika sitten minun mielestäni on? No, vain se, että meikkaa luonnollisesti mutta niin, että sen huomaa: ripsiväriä ehkä ja puuteria, tms. "Rokkaripoikia" olen nähnyt meikeissä, eikä siinä ole mitään outoa, edelleen olisin enemmän kysymysmerkkinä luonnollisesti meikkaavan kanssa.

Mutta poikien ihonhoidossa tai hiusten laitossa ei ole mitään pahaa (ellei hiustenlaitto menee liiallisuuksin kuten yhdellä tutullani, joka leikkasi ja värjäsi itse muka ylikasvaneet hiuksensa (en siis sano että jos poika värjää itse hiuksensa, että siinä olisi jotain pahaa, mutta tuttavani kohdalla en voinut olla nauramatta, lakkaakin menee ties kuinka paljon päivässä, minkä takia häntä puhutellaan kotona tytön nimellä)). Ihonhoito pojilla on tosiaankin vain plussaa: kuorinnat, naamiot ja kosteusvoiteet, tms. Hyvä osoitus siitä, että pitää huolta ulkonäöstään terveessä mielessä.

Luokittelen ihmisiä meikkaustyylin perusteella, mutta en niinkään pahassa mielessä, se vain tulee jotenkin automaattisesta. Tosin kyllähän sitä on tullut naurettua pienemmille tytöille, joilla on niin paljon meikkiä ettei tosikaan - hyvä kun muistavat pestä edes pois, eikä osa varmasti muistakaan. Mukava seurata tuloksia sitten parin, kymmenen vuoden päästä, kun iho on millainen on. Itse käytän puhdistusliinoja: vaikka olisi kuinka väsynyt melkein aina jaksaa kiskoa jostakin yhden ja pyyhkiä naaman.

Mielestäni meikkaaminen on yleisesti ookoo, mutta en silti katso hyvällä ala-asteen alaluokkalaisia (yläluokkalaiset nyt jotenkin menee), jotka haluavat olla niin aikuisia. Olisivat vielä lapsia ja miettisivät noita asioita vasta myöhemmällä iällä. En muuten ennen ole ajatellut mitä pojat puhuvat tyttöjen meikkaamisesta kunnes kaveripoika huomautti, että yhdellä tytöllä oli hienot meikit. Toinen on joskus sanonut, että joku näyttää ihan urpolta, kun rajaukset on miten sattuu. Ja ryhmä kolmosluokkalaisia poikia, joille olen pitänyt leirejä, on ollut myös sitä mieltä, että näyttää tyhmältä, jos käyttää liikaa meikkiä (hymyilytti, kun itse toivat asian julki). Riippuu varmaan taas pojasta mitä mieltä on meikkauksesta, tyttöjen ja poikien, mutta nykyään se on varmaan normaalittomampaa (kiva sana) jos ei meikkaa.
It's easier not to do things than left them undone.

Poissa Mirrekala

  • Suklaamurmeli
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #87 : Elokuu 12, 2008, 18:40:05 »
Sitä vaan olen miettinyt, että kun lehdistä saattaa joskus lukea tyyliin 'luonnollinen on nyt in', niin miksi sitten pitää meikata ollenkaan ?
Olen ihmetellyt samaa. En kerta kaikkiaan näe järkeä ostaa kauneustuotetta, jonka kuuluisi muka tehdä kasvoista luonnollisemmat kuin ne luonnostaan ovat. Saattaa olla mielikuvitustani, mutta jokin pieni ristiriita tässä hämää. Onko luonnollinen kauneus sitten vain sitä, että huulipuna ei olekaan ihan kirkkainta mahdollista väriä eivätkä silmänymprykset näytä ihan siltä, kuin meikattu olisi saanut kuonoonsa (vaikka siitäpähän on luonnollisemman näköiseksi vaikea päästä ;D)? Jaa-a. Minusta tämä paljon markkinoitu "luonnollinen kauneus" on juuri sitä, nimittäin markkinointia, ja vieläpä aika epätoivoista. Mutta ei se ole tyhmä joka myy, vaan se joka ostaa. Minusta on muutenkin hiukan hassua meikata niin, ettei sitä muka huomattaisi. Sama jättää tekemättä. Tietysti siinä on se, että kyllähän se varmasti kummasti varmentaa oloa, jos tietää tehneensä jotain sen eteen että... ei näytä meikatulta? No äh, kyllä minä oikeasti luulen tietäväni, että idea on olevinaan se, että näyttää "luonnollisessa meikissään" siltä, kuin näyttäisi siltä luonnostaankin. En minä sille muutakaan ideaa keksi kuin silkan huijaamisen. Itsensä ja muiden. Mutta eipä tuo minusta kovin vakavaa ole.

Yleensä ottaen, noin 362 päivänä vuodessa, olen luomu, kelpasin eli en. Loppuina päivinä saatan huluudenpuukassani sipaista olemattoman kajalkorostuksen silmiini, mutta sehän on vain tuota ylempänä mainittua itsensä huijaamista ja itsetunnon hetkellistä nostatusta, joka silloin tällöin on vain hyväksi. En tiedä, onko tämä nyt sitten kytköksissä varsin olemattomaan seurusteluhistoriaani, mutta en ehkä ihan allekirjoita asiaa. Jos onkin, niin olenpa kiitollinen. En ole varma, haluaisinko seurustella sellaisen ihmisen kanssa, joka haluaa minut mieluummin meikillä kuin ilman. 

Olen itse melko tyytyväinen pärstääni sellaisena kuin se on, ja en osaa enkä ole motivoitunut opettelemaan meikkausta. Lisäksi se on mielestäni kallista ja myöskin tuntuu epämukavalta. Jos olen aivan rehellinen itselleni, niin meikattuna itsetuntoni on pohjalukemissa, koska naamassa tuntuu olevan jotain, mikä ei sinne kuulu ja olen aivan yliveto meikkien sotkemisessa. Mutta ilokseni olen saanut varmistettua, että kaikki, jotka haluavat minut meikata ja sitä yrittävät (kokeillahan saa aina, en minä kiellä, lähteehän ne pesussa pois), eivät halua tehdä sitä toista kertaa :D Parastaan ovat varmasti yrittäneet, mutta jostain syystä en ole koskaan nähnyt peilistä läheskään sitä, mitä minusta olisi mukava siellä nähdä. Ja minusta asenne ja hyvin leikatut hiukset korvaavat puuttuvan meikin omalta osaltani täysin.

Minun suhtautumiseni meikkaaviin poikiin... nokun en yleensä ajattele sitä. Tuntemillani meikkaavilla pojilla (muutamia) se on olut mielestäni kaunista ja korostanut heidän ulkonäössään sellaisia asioita, joita he luultavasti haluavat sillä korostaa. Enkä halua uskoa, että kaikki tuntevani meikkaavat tytötkään meikkaavat silkasta ympäristön paineesta, vaan samasta syystä kuin tuntevani meikkaavat pojat, eli meikatulla naamalla on kotoisampi olla. Tai jotain. En suostu uskomaan, että se muka olisi niin kamalan vaikeaa olla meikkaamatta kun kaikki muut meikkaavat, kun ei se ole. Sitä paitsi kaikki muut tytöt eivät (ainakaan täällä, enkä minä nyt niin korvesta kotoisin ole) eivät meikkaa.

Mutta silti olen ihan oikeasti sitä mieltä, että meikki voi kaunistaa tai korostaa ja meikkaaminen voi varmasti olla hauskaa ja tuoda itsevarmuutta. Ja mikäpä siinä, antaa palaa. Mutta toisaalta on myös tunnustettava, että kyllä sitä vähän turhautuu odottelemaan ihmisiä, joiden pitää vielä vääntää ripsarit ja puuterit naamaan, kun oltais jo lähdössä. Mutta silloin kuuluisi ehkä minun katsoa peiliin myöskin ;) Ainakaan tähän asti elämäni ei koskaan ole ollut kiinni siitä kymmenminuuttisesta. Silti... Tuntuu vain monesti, että elämäni on niin paljon helpompaa, kun en ole totuttautunut siihen joka-aamuiseen ylös-kahvi-pakkelit-ulos -rutiiniin. Peiliinkään ei tarvitse monesti päivässä vilkuilla, jos uskoo voivansa luottaa siihen, että näyttää yhä suunnilleen samalta kuin aamulla herättyään. Silti en voi väittää, ettenkö rakastaisi huolella tehtyä, näyttävää ja ennen kaikkea hitusella luovalla huulludella varustettua meikkiä :D Sellainen tekee minut aina hitusen iloisemmaksi. Sillä meikaaminen voi olla luovaa, ja sellaista vasta ilo on katsella.
"Paras tapa toimia on ystäville kostaa
jos päältä kauniin hevosen saa silmiin tuijottaa
Mut takaisin ei käytettyä sieluaan voi ostaa
kun kalpein kauppamiehistä ovelle kolkuttaa
" -Viikate: Tie

Poissa maisamiisa

  • TYM-
  • Vuotislainen
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #88 : Elokuu 12, 2008, 19:02:30 »
Nyt tuhmasti vastailen Indigon ekaviestin kysymyksiin.

Mielestäni meikkaaminen on ihan hyvän asia, jos tuntuu siltä että tuntuu hyvältä meikata, niin mikäs siinä. Itse meikkaan ihan suht paljonkin, tykkään aamulla katsoa peiliin hiukset pystyssä ja pikkuhiljaa muuttua
Meikkaan. Omasta halustani, en siksi että haluaisin olla niin kuin muut, vaan siksi että se tuntuu hyvältä edellämainituista syistä. Aloitin oikeastaan viime keväänä kunnolla meikkaamaan, eli olin melkein 13.
Normaali meikkini on ripsari + musta kajali. Näyttää aika vahvoilta mun kasvoissa, mut kuulemma näytän vanhemmalta (mitääh, vielä vanhemmalta kun se 17, jonka ikäiseksi mua bussikuskit luulee? O.o) ja suhteellisen hyvältä noiden kanssa, ja tykkään todellakin siitä kun ihmiset kysyy millä luokalla olen ja vastaan että seiskalla, ja ne kysyy että olenko jäänyt luokalle tai jotain, kun en näytä 13-vuotiaalta.
Poikien meikkaaminen. No. Se on aika namia, tai no tietysti riippuu pojasta ja mitä meikkiä käyttää. Esimerkiksi Gerard Way on mielettömän hot kaikkine meikkeineen (vaikka meikkaakin itsensä kuolleen näköiseksi). Eyeliner menee läpi poikien kohdalla, muttei oikeastaan muut. Tietty kynsilakka kans, kunhan on mustaa. Ja tietenkin riippuu kans vaatteista ja musiikista, miten suhtaudun poikiin jotka meikkaa. Yleisesti hieman rockahtavammin pukeutuvien kohdalla menee läpi ja näyttää mielestäni useimmiten jopa hotilta, mut no...
Tavallaan ärsyttää kun niin moni meikkaa, just mustat silmänrajaukset, koska silloin ei todellakaan erotu massasta. Olen itse AINA halunnut olla erilainen kun muut, haluan erottua ulkonäköni avulla muista, ja kahdeksansadan täsmälleen samanlaisesti silmänsä meikanneen teinin kanssa on vähän vaikeaa näyttää erilaiselta. Äääh.
'cause baby you weren't the first or the last or the worst, SHAKE IT

Poissa moottorisaha

  • Voldemortisti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • be loud, let your colors show.
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #89 : Elokuu 12, 2008, 19:24:38 »
Minulle on aivan yksi ja sama, meikkaako joku vai eikö. Toisinaan joistakin ihmisistä tulee kuitenkin ajateltua, että "miksi pitää laittaa noin paljon pakkelia naamaan, olisi nätti ilmankin?".
   Itse meikkaan siitä syystä, että olen niin vaalea. Naamani näyttää "tyhjältä" ilman kapeita rajauksia ja ripsaria. Ja nyt kun on meikkiin tottunut vuosien mittaan, tuo se huomattavasti itsevarmemman olon. Ei sillä etten voisi olla oma itseni, olen nimittäin juuri näin.

Aloin meikkaamaan ylä-asteella. Siihen saakka painelin tyhjänaamaisena. Minusta ala-asteikäisten ei edes tarvitsisi meikata. Ripsivärin, huulikiillon yms. vielä ymmärrän, mutta miksi tuputtaa naamaa täyteen mömmöjä, kun iho on muuten vielä niin hyvä? Sen takia minusta ei kenenkään tule meikata että se on "hienoa". Jos minulla olisi luonnostaan niin hyvä iho, etten tarvitsisi siihen mitään, niin olisin ikionnellinen.
   Tai no, itseasiassa, minulla on. Vanhojen tansseihin tuli laitettua ensimmäistä kertaa elämässä meikkivoidetta, ja se on sitten jäänyt päälle. Siihen saakka painelin pelkän puuterin voimalla.

Normimeikkini on simppeli: ripsari, kulmakynä, eyeliner, meikkivoide ja puuteri. That's it. Luomivärien kanssa pelleilen äärimmäisen harvoin, enkä muutenkaan hallitse mitään kikkakolmosia valokynien yms. suhteen. Aamulla kiireessä en kovin paljon taidokkaampiin luomuksiin pystyisikään.
   Todennäköisesti en meikkasi juuri lainkaan, jos ripseni ja kulmakarvani eivät olisi blondit. Eyeliner on tullut sitten siihen ohelle jossakin vaiheessa, en osaa enää luopua siitä. Katse näyttää tyhjältä ilman sitä.

Mitä sitten tulee meikkaaviin poikiin, mielestäni se on ihan suloista. En ole mikään emo-poikafani, en todellakaan, mutta mikäli poika hallitsee vaikkapa kajaalin vetämisen simmuihinsa, niin mikäs siinä. Tyylinsä kullakin.
When you say it's dead and gone, yes, I know you're wrong

Luisachenchenchen

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #90 : Elokuu 12, 2008, 19:44:14 »
Tjaah.. Meikkaamminen..
Vaikea asia. Mielestäni ei pitäisi meikata, ellei ole hyviä meikkejä (ei mitään Glitterin meikkejä, ne on yhtä surkeita kuin jos ostaisi aidon timantin Tiimarista.. :D) ja Osaamista. Kuka ei ole nähnyt huonosti meikkaavia ihmisia? Viitatkaa ja ilmoittautukaa minulle. Olette harvinaisuus, suorastaan keräilykappaleita.

Meikkaaminen on mielestän i ihan normaali asia ja (tietenkin riippuen henkilöstä) hyvin kaunista joskus. Minulla oli joskus hyvin nolo tilanne.. Vasta vähän aikaa sitten.. niin, olin varma ettei uusi tuttuni meikkaa ja ylistelin häntä jostain kumman syystä kaveriporukalle. Ylistettyäni varmaan viisi minuuttia hänen luonnollista kauneuttaan ja muuta kivaa, hän asteli taakseni (en tiennyt, että hän oli paikalla) ja kiitti minua hänen meikkaustaitojensa kehumisesta. Hän siis todellakin meikkasi!

Poikien meikkaaminen.. aika harvoin, mutta mahdollista se kuitenkin on, se voi olla kaunista.

En siis itse meikkaa.. :D 

Poissa Nadia

  • mastermind
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #91 : Elokuu 12, 2008, 19:46:26 »
Minulle on ihan sama miltä ihmiset näyttävät, mutta on minuakin häirinnyt nämä ihmiset, jotka laittavat kerroskaupalla meikkiä naamaan, vaikka olisivat ehkä jopa kauniimpia ilmankin. Itse en meikkaa, näytän liian tytöltä ripsarissa. Joskus rajaan tietenkin silmät rajauskynällä, teen vähän koristuksia liilalla, ja sitten kaupungille. :) Ihmiset tuijottavat, mutta antaa tuijottaa, oma on naamani, saan vaikka repiä nenäni irti jos haluan. Harvoin teen näin, kaupungilla kun ei ikinä tule liikuttua tällaisessa seurassa, jota ei haittaa se, että minulla on hauskat rajaukset. Omituinen kiintymykseni paksuihin, hieman 'emomaisiin' rajauksiin näyttää aika hyvältä (Nyt luulette minua joksikin itserakkaaksi hyypiöksi) aika kalpeaa ihoani vasten. Ja teen niin ihan huvikseni, kouluun nyt en laita minkäänlaista tököttiä, sillä minusta on todella kuvottavaa nähdä kun meikit leviävät sateessa tai muuten. Pärjään ilman meikkiäkin varsin hyvin, näin.
so throw your diamonds in the sky
we'll stay gold forever

Poissa Graveheart

  • Vesijuoppo Yrjäläinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #92 : Elokuu 14, 2008, 02:05:36 »
Mitä minä olen perussuomalaisten miesten juttuja saunassa kevyessä humalassa kuunnellut (he humalassa, minä selvinpäin), niin eivät he käsitä meikkaamisen perimmäistä ideaa, heistä nainen on kaunis sellaisena mitä on. Joku miespuolinen voi toki tulla nyt sanomaan, ettei näin ole. Henkilökohtaisesti en ainakaan haluaisi miestä (tai tasapuolisuuden nimissä naista), jolle meikkaamisellani olisi jotain väliä.

Kai se riippuu siitä kuinka hyvin meikki sopii naiselle. En oikeastaan muista koskaan ainakaan arkitilanteissa nähneeni naista joka on mielestäni "meikannut huonosti", koska en osaa tarkastella, arvostella enkä vertailla koko juttua mitenkään mihinkään. Eli asialla on lopulta hyvin vähän merkitystä, ulkonäköjutuissa suurin osa naisista voi siis olla vain voitolla, riippumatta siitä minkä verran niillä maaleilla läträä vai läträäkö ollenkaan. Mervi Tapolan kaksoisolentoja ei kuitenkaan millään meikillä pelasteta, siinä tapauksessa on oikeastaan vain parempi olla vaivautumatta edes yrittämään mitään, koska Johanna Tukiaisen kaksoisolennot ovat vielä järkyttävämpiä.

Uskallan kyllä väittää että ehkä kaikki miehet ja varmasti naisetkin ovat kanssani samaa mieltä siitä että jos nainen on hyvännäköinen, on tietysti sitä parempi mitä vähemmällä meikillä se onnistuu. Tuo ei kuitenkaan mustavalkoisesti käänny matematiikan kielelle lauseekkeeksi jonka mukaan meikin vähäisyys on aina suoraan verrannollinen kauneuteen, koska naiset ovat yksilöihmisiä jotka toisinaan joko kumoavat tai vahvistavat sääntöä. Silti sellainen kevyt meikki ei koskaan oikeastaan kenelläkään naisella näytä pahalta (älkää pyytäkö minua määrittelemään mikä on kevyt meikki, koska minulla ei oikeasti ole hajuakaan mitä se tarkoittaa), toisilla on vain enemmän tai vähemmän tarvetta siihen. Väitän kuitenkin että useimmissa tapauksissa miehen mielestä se on vähemmän ja tarkastelun kohteena olevan naisen mielestä enemmän. Suomeksi tarkoittaa sitä, että naisen itsearviointi on ankarampaa kuin miehen naisarviointi, noin yleisesti.

Raskas meikki kuitenkin (siitä osaan jotenkin sanoa mitä se on; kun ei meinaa enää ihmiseksi tunnistaa, kun miessilmäkin huomaa mitä on tapahtunut ja valittaa huonosta silmänruoasta) on melkein poikkeuksetta todella epämiellyttävää jälkeä. Nämä poikkeustapaukset ovat harvinaisia, yleensä jonkinlaisia juhlallisia tilaisuuksia tai muuten vain kerran vuodessa -tapahtumia. Ja sekin riippuu tilanteen lisäksi henkilöstä: onko raskasta meikkiä amerikkalaisella Hollywood-näyttelijättärellä Oscar-gaalassa vai 13-vuotiaalla likalla suomalaisessa katukuvassa. Raskas meikki arkitilanteissa yleensä antaa naisesta sellaisen kuvan ettei hän välttämättä kunnolla ymmärrä miehiä, jotenkin luulee olevansa suosittu sen näköisenä. Samoin kuin niistä miehistä jotka sitten suosivat sellaisia naisia, tulee kuva etteivät he taas välttämättä kunnolla ymmärrä naisia.

Luisachenchenchen: itse en välttämättä sanoisi edustavani mitään ennenkuulumatonta näkökulmaa tässä aiheessa. En tiedä kuka muu kuin media väittää että suurin osa ihmisistä tai ainakaan suurin osa miehistä pitäisi meikkejä normaaleina tai jopa oletuksellisena ihanteena. Totuus on että viimeistään yläasteiän jälkeen "yllättävän" monet eivät enää välitä kuka meikkaa ja kuka ei. Mikäli nyt yhtään ymmärsin missä mielessä tarkoitit että ajattelen poikkeavasti näitä juttuja.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 12, 2008, 01:37:18 kirjoittanut Graveheart »
My gramma has this joke where she says "Knock knock"
I say "Who's there?"
She says "I can't remember" and starts to cry

Luisachenchenchen

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #93 : Elokuu 16, 2008, 17:43:11 »
Graveheart, olet harvinaisuus. Jos olisit ei-elävä-olento, olisit monien miljoonien arvoinen.

Poissa Kartanon kummitus

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #94 : Elokuu 24, 2008, 18:34:38 »
Aloitin meikkaamisen mielestäni myöhään, vasta lukio-iässä. Nykyisin meikkaan aina kun lähden ulos. Siitä on tullut tapa.

Kerron vähän perusmeikistäni. Otan vaikutteita Jrock/Visual kei-silmämeikeistä ja rajaan yleensä alaluomen puolilleen ja paksummin. Yläluomen rajaan kokonaan ja sivulle luomeen laitan lisää kajaalia painaen kynää paljon hennommin, ettei tule liian tummaa jälkeä. Tässä ihan hyvä esimerkkikuva millainen meikkini yleensä on, mutta tuota toista yläluomen rajausta en tee noin pitkälle.
Joskus teen myös sellaiset kissan silmät, jota varten rajaan alaluomeni aina todella ohuesti.

Piirsin aikoinaan kulmani itse ja tein niistä aina mahdollisimman luonnollisen näköiset, mutta koska homma kävi niin tylsäksi niin lopetin niiden piirtelyn ja siirryin käyttämään kulmakynää kulmieni tummentamiseen. Monet ihmiset, jotka piirtävät kulmansa itse, tekevät niistä monesti järkyttävän näköiset, eivätkä takuulla edes käytä kulmakynän kulmaharjaa. Kulmat, jotka alkavat nenän varresta ja loppuvat hiusrajaan ovat mielestäni järkyttävät o_o Joitain poikkeuksiakin olen nähnyt~

Suosin edullisia meikkejä. Kajaalista ja kulmakynästä maksan aina n. 5-6e kpl, mutta kynsilakkoja ja huulipunia yritän etsiä käyttämättöminä kirppareilta, sillä kaupassa ne maksavat niin paljon. Meikkivoidetta käytän mahdollisimman säästeliäästi.

Minua viehättävät näyttävät ja hyvin tehdyt meikit. Esim. japanilaisten visual kei-bändien meikit ovat todella vaikuttavia.

Mitä tulee tuohon poikien meikkaamiseen, niin minulla ei ole mitään sitä vastaan, enkä koe sitä mitenkään kummallisena. Itseasiassa olen tottunut siihen kiinnostuksenkohteideni myötä. En ole varmaan koskaan nähnyt tavallisesti pukeutuvaa poikaa joka meikkaisi, enkä usko että tavispoikia meikkaaminen edes kiinnostaa. Meikkaavia poikia tulee harvoin vastaan ja yleensä nämä ovat tyyliin esim. gootteja, hevareita tai Jrockin kuuntelijoita. En voi kyllä olla kuolaamatta meikkaavia goottipoikia! ´*-*` Suurimmalle osalle näkemistäni meikkaavista pojista/miehistä meikki on sopinut todella hyvin. Meikki sopii mielestäni yhtä hyvin miehille kuin naisillekin, kunhan se tehdään hyvin.  Viona-artin sivuilla voi ihastella näyttävästi pukeutuvia ja meikkaavia miehiä. Mutta makunsa kullakin ketä sellaiset miellyttävät :D Omasta mielestäni meikkaavat miehet osaavat olla todella upeannäköisiä.

Poissa Marygold

  • Irorua
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #95 : Elokuu 24, 2008, 18:38:44 »
Meikki voi olla osa ihmisen tyyliä tai asenteita tai elämäntapaa, siten osa sitä ihmistä, kyllä. Mutta sekään ei yleensä sulje pois sitä, että lopulta meikkaaminen on kuitenkin vain naaman maalaamista väreillä ja tököteillä, siis oman, luonnollisen itsensä piilottamista jonkin teollisen naamarin kätköihin. Jos joku sitä pohjimmiltaan haluaa, muiden asia ei kai periaatteessa ole puuttua siihen. Mutta kuinka moni tosiaankin, rehellisesti, haluaa käyttää jatkuvasti ja pakonomaisesti aikaansa ja vaivaansa kasvojensa maalaamiseen, tuntea hirveää epävarmuutta aina kun ripsarit voivat vähänkin päästä valumaan ja vielä hirveämpää silloin, kun jossakin tilanteessa pitääkin näyttää omia kasvojaan kaikkine mahdollisine "virheineen"? Ei aivan lievästikään kärjistettyä, tiedän, mutta valitettavan harvoin juuri nämä kaikkein meikkaamisesta riippuvaisimmat tulevat näitä juttuja kyseenalaistaneeksi.

"Luonnollisuus" itsessään on jo siksi vähän hankala termi, että se lopulta kuitenkin perustuu vain ihmisten omiin käsityksiin siitä, mikä milloinkin on "luonnollista", millainen on luonnollinen nainen, luonnollinen mies, luonnollinen meikki ja niin edelleen. Tuskin kaikki edes haluavat olla luonnollsia, ja tuskin luonnollisuuteen voidaan ketään myöskään pakottaa. Nykyään luonnollisuudestakin on tehty eräänlainen brändi ja muoti-ilmiö, mutta oikeassa, tässä tapauksessa siis lähinnä meikittömässä luonnollisuudessa on minulle itselleni kysymys enemmänkin itsensä hyväksymisestä. En usko olevani kovin kaukana totuudesta väittäessäni, että useimmat ihmiset toivovat pohjimmiltaan kelpaavansa  edes jollekin tässä maailmassa "sellaisina kuin ovat". Eivät "sellaisina kuin ovat viisi senttiä meikkivoidetta naamassa ja ripset Super Extra Ultra Slash -ripsarilla vedeltyinä", vaikka miten väittäisivät sellaisen tököttikerroksen olevan jotenkin osa itseään. Siksi minusta se tämänhetkinen muotisuuntaus, että tyttöjen lisäksi poikiakin ollaan ajamassa ihanteeseen piilottaa kasvonsa päivittäin erinäisiin mömmöihin, ei minusta ole mikään kovin suuri askel kohti tasa-arvoisempaa maailmaa tai mitään muutakaan erityisen ihailtavaa. Ehkä niin, jos tasa-arvossa todella olisi kyse jonkinlaisesta silmä silmästä ja hammas hampaasta -meiningistä, mutta noin yleisesti ottaen poikien meikkaamisen yleistyminen on minusta ajautumista kohti taas vähän romuttuneempia itsetuntoja.

Omiin tapoihini raskas meikki ei ole koskaan kuulunutkaan, mutta siitä kevyestäkin voidaan tietysti olla Graveheartin sanoin montaa mieltä. Tragikoomista sinänsä, että luonnollisuus kuuluu niin lähtemättömänä tekijänä omiinkin kauneusihanteisiini, ja silti taisin olla jo täyttänyt 18, kun ensimmäistä kertaa tulin oikeasti ajatelleeksi, että minäkin voisin ja minulla olisi jopa oikeus kelvata joskus ihan omana itsenäni. En missään nimessä väitä, että ihmiset laittaisivat ja heidän pitäisi laittaa itseään aina vain "itselleen", siinä että pitää kohtuullisesti huolta itsestään ja esimerkiksi pukeutuu kutakuinkin tilanteeseen sopivasti, on minusta kyse paitsi itsensä myös muiden huomioon ottamisesta, ja tässä maailmassa muiden huomioon ottaminen on usein yhtä tärkeää kuin itsensäkin. Mutta meikkaamisessa ei minusta ole kyse sovituista "normeista" samalla tavalla kuin vaikka vaatteiden pukemisessa päälleen, jolle sinänsä löytyy jo paljon rationaalisia järkisyitä aina paleltumisriskistä alkaen.

Periaatteessa kun meikkaamisen pitäisi olla jokaisen henkilökohtainen päätös, mutta käytäntö tahtoo varsinkin nuorten, vasta meikkaamisen aloittaneiden keskuudessa olla hieman toinen. Luultavasti melko moni tyttö minut mukaan lukien olisi valmis myöntämään sen tosiasian, että kotoa tulisi vähän useammin lähdettyä ilman meikkiä, jos niin tekisi 90 prosenttia muistakin naisista, ja jos emme olisi suunnilleen kymmenvuotiaasta lähtien altistuneet teinilehtien meikkivinkeille ja sukulaistätien joululahjaksi tyrkyttämille leikkimeikkiseteille. On periaatteessa totta, että itsetunnon ns. rakennusvaiheessa se meikkikerros kasvoilla voi luoda jonkinlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tasoittaa hieman oman itsensä hyväksymistä, mutta pidemmällä aikavälillä sen oman naamansa hyväksyminen siellä meikin alla voi sitten osoittautua aika tuskalliseksi tieksi. Meikkaamista sinänsä vastaan minulla ei ole siis mitään erityistä hampaankolossa, vaan yleisiä asenteita, mainontaa, markkinointia, kaikkea sitä mikä saa ihmiset kuvittelemaan, ettei heidän tarvitse kelvata kenellekään, edes itselleen, sellaisinaan, omana itsenään.
« Viimeksi muokattu: Elokuu 24, 2008, 18:44:14 kirjoittanut Marygold »
Sadevesiämpärit, auringonkukkaniityt, saippuapalat ja raparperinvarret... Oikullisesti versoilevat lommot elämän alaviitteissä.

Poissa Freya

  • Green Dragonflight
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • + The Song of Life +
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #96 : Elokuu 27, 2008, 20:23:51 »
Minusta meikkaaminen on vähän turhankin yliarvostettua. Useimmissa tapauksissa en ymmärrä sitä lainkaan, esimerkiksi kun jotkut eivät pysty edes kauppaan tai kouluun yms. menemään meikkaamatta.

Itsehän en meikkaa. Joskus sitäkin harrastin, lähinnä vain itsetunnon kohotustarkoituksessa. Näytin mielestäni liian kiltiltä ja söpöltä ilman meikkiä enkä halunnut olla sellainen. :P Sitten kun itsevarmuutta tuli lisää, myös meikkaaminen jäi pois. Lisäksi se vei turhan paljon rahaa joille minulla on parempaakin (ja kestävämpää) käyttöä. Jatkuva meikkien maalaaminen, ehostelu ja poistaminen myös kuivattivat ja rasittivat ihoa siinä määrin, että pakostikin alkoi ajatella, että miltähän mahdan näyttää vanhempana jos pilaan ihoni jo tässä vaiheessa kaiken maailman tököteillä. Myös ne meikkaamisen aikaan kauhistelemani finnit ja epätasaisuudet ihon värissä häipyivät, kun lopetin tunkemasta myrkkyjä naamaani.

En yleensä laita meikkiä edes juhliin, koska en oikeastaan edes tarvitse sitä. Jos kulmakarvat pitää siistinä ja laittaa hiukset nätisti niin meikkejä ei imo tarvitse mihinkään. Ainoa paikka minne meikkaan, on festarit, missä meikkaaminen on lisäksi "luvallista" vetää överiksi. Myöhemmin saa sitten naureskella valokuville joissa on rivi mustavalkonaamaisia, pitkätukkaisia tyyppejä, joista ei erota kuka on kuka, kun kaikki ovat niin saman näköisiä. :D

Noin yleisesti minulle on aivan sama kuka meikkaa ja kuka ei. En vaan ymmärrä niitä jotka jaksavat/haluavat joka päivä joka paikkaan mennä hirmuinen pakkelikerros naamassa. Nykyisin näkee niin harvoin meikittömiä ihmisiä, että olen jo alkanut yrittää kuvitella, miltä he näyttäisivät ilman meikkiä. Yleensä paremmalta kuin meikin kanssa, vaikka itse taitavat toisin luullakin. Joka kerta ainakin kun jonkun vahvasti meikkaavan kaverini olen jossain yllättänyt ilman meikkiä, niin reaktioni on ollut jotakuinkin "Aah! Ihana!" ^-^
I've been fire, fed by the four winds. I've been water in the stream. And a drop of dew on the culm.
I've been clay in the hands of a potter. I've been rosin of a tree, and a leaf, by the breeze carried away.

Poissa Emubird

  • Fyysisesti paikalla, henkisesti muualla
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Always the tone of surprise!
  • Pottermore: ScarletCentaur10898
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #97 : Syyskuu 09, 2008, 14:07:12 »
Aloitin meikkaamisen joskus viidennellä. En ole aivan varma. Nykyään jokapäivämeikkini koostuu lähinnä Ripsiväristä ja peitepuikosta. Joskus voi käyttää luomiväriä ja kajaaliakin. Pystyn kyllä menemään julkisille paikolle niin ettei minulla ole meikkiä. Pääasiassa meikkaan vain arkipäivisin. Meikkini näyttää yleensä luonnolliselta. Tai,  mistäs minä tiedän, miten rumalta joidenkin mielestä näytän?
Välillä on kiva hullutella meikin kanssa. Esim. jos menee joihinkin naamiaisiin tai bileisiin. Lisäksi harrastan tanssia ja laitan esiintymisiin aina opettajan mielestä sopivat meikit. Tai sitten ihan muuten vaan meikata itsensä typerän näköiseksi.
Mielestäni ihmiset saavat meikata miten haluavat. Niin miehet kuin naisetkin. Se on heidän oma asiansa, jos haluavat näyttää oudoilta tai muuten vaan typeriltä. Ei pahalla sitä vastaan, jotka haluavat tehdä niin, mutta minusta se on aikas typerää, mutta oma asiahan se on.

I have seen your heart, and it is mine
Blogini: http://mylifemyfandoms.blogspot.fi/

Poissa Hassu

  • Karkulainen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #98 : Syyskuu 09, 2008, 15:42:36 »
Minä ja meikki. Eipä paljon meitä löydä erillään :D

Meikkaamisen aloitin siinä seiskalla, tunnen itseni varmemmaksi naamamönjissä. Ilman meikkiä lähden nykyään enää harjoituksiin, mökille ja mahdollisesti ruokakauppaan. Perusmeikkiini kuuluvat meikkivoide(Se ihme mineraalihuiskutsydeemi :D <3), peitepuikko, puuteri, valkoinen luomiväri(teiniä, juu tiedän, mutta sopii minulle), joskus harvoin käytän valkoisen sijasta lähes mustaa luomiväriä, kajal, ripsari ja huuliin jotain väriä vähän :) Poskipunaa käytän silloin, kun saan sellaisen jostain hankittua jälleen, tämä ei mikään välttämätön minulle ole. Tärkeimpiin meikkeihini luettelisin puuterin, kajalin ja ripsarin, ilman noita ei paljon mihinkään lähdetä :D

Niin. Syitä meikkaamiseeni ei hirveästi ole, tunnen itseni vain varmemmaksi ja kauniimmaksi korostettuani kasvonpiirteitäni. Ja uskon, että pojat tykkäävät enemmän, jos on meikkiä (:D). En kyllä tiedä uskonko tuohon itsekkään, taitaa olla vain tekosyy. En tiedä, ehkä vähän fifty-fifty :D

Ihmiset saavat meikata miten haluavat, mutta Johanna Tukiaiset ärsyttävät. Naama täynnä pakkelia ja näytetään täysin luonnottomalta, ei näin, ei näin. Meikin pitää näyttää luonnolliselta(paitsi jos kyseessä on ns. hevarimeikki=paksut rajaukset, paljon mustaa luomiväriä/tummaa luomiväriä tai sitten ihan vain nuo rajaukset ja ripsari). Mielestäni oma meikkini pysyy vielä ihan luonnollisena, en luokittele itseäni pakkelinaamaksi, käytän paljon eri meikkejä mutta kaikkia kohtuudella. Ja miehetkin saavat meikata, joillekin sopii, joillekin ei. Itse en ainakaan osaisi kuvitella paria mieslaulajaa yhtä vetävän näköisiksi ilman kajaleita :D
| Neville Longbottom vuosimallia 2008 | Hymiöiden liikakäyttäjä vuosimallia 2009 | Luuleeko ravut että kalat osaa lentää? |

Sirusho

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #99 : Syyskuu 10, 2008, 18:21:07 »
Onneksi meikkaamisesta ei ole tullut minulle tapaa. Puuteria laitan aamuisin naamaani ennen töihin lähtöä, mutta siinä se sitten onkin. Joskus saatan laittaa ripsiväri ja poskipunaa, mutta jos minulla on meikkiä tunnen itseni oudoksi enkä tunnista, kun katson peiliin. :D

En ole oikein koskaan tykännyt meikata. Mielestäni meikillä koitetaan jotenkin kohentaa itsetuntoa. Koen itseni tarpeeksi nätiksi ilman meikkiä ja moni onkin kehunut minua koska olen luonnonkaunis.

Itse meikkaamista vastaan minulla ei ole mitään. Luonnollinen meikki on kaunista. Jokainen saa meikata jos tykkää. Kuitenkin välillä alkaa ärsyttämään se, kun ihmisillä on kilo pakkelia naamassa ja he näyttävät aivan Tikkurilan käveleviltä mainoksilta, toisin sanottuna aivan hirveiltä.

Eipä minulla poikienkaan meikkaamista vastaan mitään ole. Omassa tuttavapiirissäni on aika paljon näitä rokkipoikia ja metallimusiikkia kuuntelevia miehiä. Tottakai aina koitan mahdollisimman varovasti huomauttaa jos kajaali ei pue kyseistä ihmistä, vaisinkin jos olen itse liikumassa mukana. :D Välillä kyllä huomaan, että osalta kavereistani lähtee humalapäissään tämä homma käsistä ja sitten herätään aamulla corpsepaintit naamassa tai vaihtoehtoisesti kamala teinimeikki naamassa. :D

Poissa Tiitii

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Yes, no, yes, no, I don't know.
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #100 : Syyskuu 10, 2008, 20:50:47 »
Minä meikkaan ihan vain siitä syystä, että saisin kasvoni näyttämään puhtaammalta ja virheettömämmältä. En meikkaa paljon. Meikkivoide, valokynä ja puurei ovat tärkeimmät. Niillä saa ikävät virheet piilotettua aika hyvin. Ripsaria käytän yleensä. Sillontällöin jotain hillittyä luomiväriä, tai kajaalia harva se päivä.. Riippuu kovin fiiliksestä ja pukeutumisesta.
Why is everything so confusing?

Poissa Mab

  • Vuotislainen
  • Meidän Korkeutemme
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #101 : Syyskuu 11, 2008, 10:16:59 »
Mä en ole koskaan ollut kova meikkaamaan. Lukioaikoina vähän aloittelin, mutta en päässyt puusta pitkälle, mä pysyin ihan vaan puuterilinjalla. Sitten jossain vaiheessa lisäsin ripsarin ja vähän myös meikkivoidetta, mutta ripsari tippui aika pian pois. Ja tässä sitä sitten edelleen ollaan. Mun meikkaus koostuu lähinnä ihon punoituksen, kiiltelyn ja mahdollisten näppylöiden piiloittamisesta. Jos mä oon omissa oloissani, niin en mä meikkaa ollenkaan (ellei sitten ole sen verran muhkeaa finniä ettei sitä yksinkertaisesti kestä katsoa).

Mun mielestä meikkaaminen on sinänsä ihan viaton ja harmiton tapa, siihen liittyvistä lieveilmiöistä mä vaan oon hieman huolissani. Meikkaus ensinnäkin lisää ulkonäkökeskeisyyttä, mikä ei ole hyvä juttu. Lisäksi jos siitä tulee pakko niin itsen kuin yhteiskunnan taholtakin (siis osa perussiistinä oloa), niin sitten ollaan menty metsään. Niin kauan kuin kyse on vain vapaaehtoisesta pynttäytymisestä, niin kaikki on ihan hyvin. Tuntuu kyllä vähän, että naisten meikkauksessa ollaan ehkä menty jo tän rajan yli.

Ja vielä poikien meikkauksesta... joku jo täällä vähän valittelikin sitä, että ei poikia pitäisi tempaista meikkiruljanssiin mukaan. Mä oon tavallaan samaa mieltä, pikemminkin tytöt pitäisi vapauttaa siitä eikä  haalia lisää uhreja. Huonoa tasa-arvoa ;) Toisaalta, ei missään ole julistettu, että poikien meikkaamisen tuloksena olisi välttämättä yhteiskunta, jossa kaikkien on pakko meikata. Voihan olla, että se jopa jotenkin rentouttaisi tilannetta. No, kuiteski, mulla ei ole mitään poikien meikkaamista vastaan. Toki heilläkin on yhtäläinen oikeus leikkiä ulkonäkönsä kanssa (ja aika monet btw jo katsovat vaatteita ja hiustyylejä, meikkaus on tälle suoraa jatkumoa). Jos jokin on sallittua toiselle puolikkaalle ihmiskunnasta, niin olkoon se sitä myös toiselle. Mä en usko miehekkyyteen enkä naisellisuuteen. En mä murehdi, että onko joku nyt miehekäs/naisellinen ihminen, vaan että onko hän hyvä ihminen. Sitäpaitsi, jos nyt ihan rehellisiä ollaan, niin en mä varmaan edes huomaisi mitään erikoista, jos vastaan tulisi mies hillityssä au naturel -meikissä (mistä mä tiedän, vaikka kaikki täkäläiset miehet olisivat meikattuja :D). Näyttävämmät meikit tietysti pistävät silmään, mutta jos niitä rupeaisi moni laittamaan, niin äkkiäkös siihen tottuisi. Samahan se on vaatemuodin kanssa. Aluksi näyttää oudolta, mutta kun tarpeeksi moni käyttää tarpeeksi kauan, niin silmä tottuu.
"Kun hän on kohteliaimmillaan, hän on myös kavalimmillaan, mikä lienee pettämätön sivistyksen merkki." -J.M.Barrie, Peter Pan

October

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #102 : Syyskuu 11, 2008, 18:46:37 »
  • Ensinnäkin mitä mieltä olette meikkaamisesta?
  • Meikkaatko itse? Miksi? Mistä lähtien olet meikannut?
  • Millainen on normaali meikkisi?
  • Mitä tytöt ajattelevat kun pojat meikkaavat ja toisinpäin?
  • Onko mielestänne meikkaus liian yleistä?
  • Luokitteletko ihmisiä helposti heidän meikkaustyylinsä mukaan?

Meikkaus on ok, mutta mielestäni se jalo taito on osattava ennen, kun alkaa työntää nassuunsa viiden kilon pakkelikerrosta.

Meikkaan itse joka päivä, siitä on tullut tapa jo aikaa sitten. En itseasiassa vaan pysty olemaan enää meikkaamatta, vaikka toisaalta en tunne itseäni yhtään rumemmaksi meikattuna, kuin ilmankaan, enkä meikkaa kovinkaan vahvasti.

Normaali päivämeikkini on yleensä pelkkä ripsiväri ja taivutan ripsi joka aamu, mutta yleensä vaaleaa luomiväriäkin tulee käytettyä. Juhlissa käytän vähän voimakkaammin värejä.

Nojaa, on se kai jokaisen oma asia meikkaako vai ei. Poikien meikkaaminen on suhteellisuuden määrissä ihan ok, mutta jos näkisin jollakin miespuolisella henkilöllä pinkkiä kimalleluomiväriä, se ei välttämättä olisikaan enää niin ok. Yleensä meikkaavat pojat käyttävät kajaalia, joka usein vaan parantaa ihmisen silmien piirteitä ja vahvistaa niitä, joten ei siinä ole mitään pahaa.

Meikkaus liian yleistä? Noh, vaikea sanoa, kun nykyään jo sellaiset kolmatta luokkaa käyvät tyttäret peittävät naamasa pakkeliin. Kai se on yleistymässä vähän liikaa huonoon suuntaan, mutta itse en kiinnitä asiaan kummempaa huomiota. Kai juuri siksi, että se on ollut aina niin kovin yleistä.

Myönnettäkööt, että silloin tällöin valitettavasti tulee leimattua ihmisiä johonkin tapaan meikkausjäljen perusteella, sillä omasta mielestäni ainakaan viiden sentin kajaalireunoilla, paakkuisella ripsivärillä, kulmakarvoihin asti ylettyvällä luomivärillä ja hampaassa olevalla huulipunalla ei luoda oikein hyvää kuvaa muille ihmisille.


Poissa adswil

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #103 : Huhtikuu 19, 2009, 18:05:29 »


Meikkaaminen on mielestäni yleisesti ottaen hyvä juttu, sillä melko vähäiselläkin meikillä saa taiottua naamastaan huomattavasti paremman näköisen - edellyttäen, että osaa meikata. Liika tai suttuinen meikki ei kuitenkaan koskaan ole kaunista, sitä näkee ihan liian usein varsinkin juuri meikkaamisen aloittaneilla varhaisteineillä. Mutta sinänsä meikkaamisessa tai meikkaamattomuudessa ei ole mitään vikaa; jos ei ole tyytyväinen ulkonäköönsä ja haluaa helposti parannella sitä, niin mikäs siinä. Se näyttää kuitenkin aika typerältä, jos todella nuoret (tarkoitan tällä lähinnä jotain alle 15-vuotiaita) meikkaavat todella vahvasti arkisin.

Itse aloitin meikkaamisen toden teolla vasta joskus 15-16-vuotiaana, sitä ennen tyydyin lähinnä huulikiiltoon ja valkoiseen luomiväriin (jota jossain vaiheessa käytin ihan liikaa :D). Nykyään en osaa olla meikkaamatta, jos lähden jonnekin kodin ulkopuolelle, sillä näytän todella erilaiselta ilman meikkiä (minulla on mm. todella vaaleat silmäripset ja vähän punakka iho toisinaan). Meikkaan siksi, että meikit naamassa olen huomattavasti tyytyväisempi ulkonäkööni, ja taitaa se itsevarmuuskin vähän kasvaa. Erityisesti kirkkaanpunainen huulipuna tekee helposti olon paljon itsevarmemmaksi ja pirteämmäksi jostain ihmeen syystä :D
Perus arkimeikkini on yleensä tällainen: meikkivoide, puuteri, kulmakynä, ripsari (joskus kajalia ja jotain neutraalin sävyistä luomiväriä) ja huulipuna. Varsinkin viimeiseksi mainitusta tuotteesta olen ihan hurmaantunut, se piristää jokaisen tylsänkin asukokonaisuuden ja tekee kasvot paljon ilmeikkäämmän näköiseksi (minulla on muuten aika väritön naama).

Poikien meikkaamisesta voi olla montaa mieltä, mutta itse en pidä sitä kovin kauniina katsottavana. Tietysti poikkeuksiakin on, esimerkiksi voimakkaat silmänrajaukset saattavat sopia goottipojille, mutta esimerkiksi huuli- ja poskipuna pojilla näyttävät aika karmeilta. Taidan olla hieman vanhanaikainen, mutta kyllä minun mielestäni meikkaaminen on enemmän naisten ja tyttöjen juttu.
In my world love is for poets - so I'm trying to be one.

Leung

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #104 : Heinäkuu 12, 2009, 02:45:42 »
Ite taisin alottaa ihan säännöllisesti kutosluokalla meikkaamisen, mutta se oli vaan peitevoiteella ja puuterilla meikkaamista. Tummien silmänalusten, jotka on mulla ollut lähes aina, ja muka finnien takia. Just joo, mulla oli pari pikku näppyä, joita sitten hiljalleen tuli muutamia lisää. Jossain vaiheessa kuvioihin tuli ripsari ja meikkivoide. Nyt meen kasille ja meikkaan meikkivoiteella, ripsarilla ja joskus puuterilla, riippuu onko se meikkivoide ollu nestemäistä vai ei.. Meikkaan niiden tummien silmänalusten ja joidenkin finnien ja pienten arpien takia, joita onkin lähtenyt paljon pois kesän aikana!

Poikien meikkaamista en oikeen ymmärrä, korkeintaan jonkun kajalin laiton. Mutta musta on todellakin outoa, jos joku poika meikkaa finnit piiloon tai jotenkin muuten :D Poikien omasta ihosta huolehtiminen on kuitenki ihan hyvä juttu.
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 12, 2009, 13:00:30 kirjoittanut Leung »

Poissa Audra Dancer

  • Sir Emilia Sarkington
  • Vuotislainen
  • Gaze the Haze
    • Livejournal
    • Vainajala.org
  • Pottermore: HazelNight52
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #105 : Heinäkuu 17, 2009, 12:23:30 »
Meikkaaminen, tuo hyvin monien, varsinkin nuorten ja varsinkin naispuolisten henkilöiden harrastus, jota minunkin lusikallani on joskus sorkittu. Jöps, meikkaileva ihminen löytyy täältäkin. Tai ainakin joskus löytyi. Ensimmäiset meikkini sain jostakin joskus aika pienenä, mutta niitä en käyttänyt, koska se ei mielestäni ollut mitenkään tarpeellista, en osannut ja opetteleminen kuulosti liian isotöiseltä. Vuosia kului ja siinä seitsemännen luokan tienoilla hoksasin että jaahas, nyt voisi alkaa meikkaamaan. Kaksi, kolme viikkoa sitä kesti, sitä aktiivista meikkaamista. Ne olivat seiskaluokan ensimmäiset viikot ja syynä oli suurimmaksi osaksi silkka vertaispaine (kirottu sosiaalinen koodi ja kirottu sen seuraamisinto!). Sitten tuli satunnaismeikkauksen vaihe, jolloin korjailin naamaa osan sieltä, toisen täältä. En vieläkään omistanut mitään peitepuikkoa, ripsi- ja luomivärejä sekä huulikiiltoa kummempaa.

Kahdeksannella luokalla meikkaaminen jatkui samanlaisena satunnaismeikkauksena kuin seiskallakin. Ripsiväri tosin sai vakinaisemman aseman tänä vuonna. Ysillä kuvioihin astui meikkivoide ja peitepuikko sai lentää roskiksen syviin ja haiseviin syövereihin. Ainakin se vanha, joka oli huonoa. Ysillä meikkaaminen oli vaihtelevaa, säännötöntä ja semirunsasta, ei tosin puoleksikaan niin runsasta kuin suurella osalla kanssakoululaisista oli. Rajaukset olivat mustat tai ruskeat, ripsiväriä oli, mutta luomiväri puuttui, samoin kuin huulimeikkikin. Huulikiiltojen aika oli ohi. Impulssitoimintaa se oli silloin, meikkasin niinä päivinä kun aamulla oli aikaa ja fiilinkiä moiseen, mutta osana jätin meikkaamatta. Hyvin suurena osana ja pitkinä aikoina toisinaan, en vain jaksanut, koska tärkeämpiäkin asioita oli. Välillä oli myös vähän puuterikautta, mutta se meni nopsaan ohi, kun en pitänyt koko puuterista.

Ysiluokka oli ja meni ja meikkaaminen meni myös sen mukana. Kotona roikkumista varten en ole meikannut koskaan, lähinnä siksi etten pidä moista kovin tärkeänä ja koska inhoan meikkien poispesemistä (mutten kyllä koskaan laiminlyökään sitä, koska ajatus meikit naamassa nukkumisesta tuntuu vastenmieliseltä rikokselta pärstän ihoa kohtaan). Lomalla ollessani en ole meikannut edes kaupungille lähtiessäni, sillä olen ottanut "meikkaan vaan juhliin" -linjan ja silloinkin olen aikonut tyytyä hyvin simppeleihin meikkeihin, juurikin naaman punoituksen ehkäisemiseen ja simmukoiden suurentamiseen miinuslasien pahisvaikutuksen estämiseksi.

Mielipiteeni meikkaamisesta on kaksijakoinen, se kun koskee omaa meikkaamista ja muiden meikkaamista. Itseänihän en nykyään meikkaa muutoin kuin juhliin, kuten tuossa jo edellä sanoin. En kouluun, en kaupungille, en laskettelurinteeseen enkä elokuviin. Syitä on pari, esimerkiksi laiskuus, joka on aika suuri ja vaikuttava syy, sitten tietty piittaamattomuus ja se, ettei ulkonäöllä ole niin suurta merkitystä, kunhan ei ole likainen ja myös se, etten halua että lähtöön valmistautumiseen menee tuntikausia, enkä osaa meikata nopeasti. Ja koska inhoan meikkien poispesemistä, joka sekin tuli jo esille aiemmin. Naamassani on kyllä pieniä virheitä, jotka meikillä voisi korjata, mutta koska ne eivät haittaa minua niin paljon että viitsisin meikata ne piiloon, ne saavat olla haittaamatta muitakin. Sitten on se meikkaaminen, jota toiset ihmiset harrastavat. Minulle on se ja sama, meikkaako joku vai ei. Jos joku haluaa meikata, niin mikä ettei, hänellä on siihen oikeus, olipa hän nainen tai mies, vanha tai nuori. Kunhan osaa meikata, sillä huonosti meikkaaminen ei ole kivan näköistä. Meikkaamattomuuskin on samalla tavalla oma asia, en katso kieroon jos joku ihminen ei ole paklannut naamaansa ollenkaan, enhän itsekään sitä usein tee.

Ala-asteikäisten ja sitä nuorempien meikkaamista en kuitenkaan ymmärrä, sillä senikäiset ovat mielestäni vielä sen verran lapsia, että meikkaamisen ei pitäisi kuulua heidän maailmaansa. Jos näinkin nuoret harrastavat meikkaamista ihan noin yleensä, minua kyllä alkaa hirvittää tämän maailman pinnallisuus. Meikkaavat miehet ovat sitten yksi jännä asia, josta olen taas "ihan sama"-linjalla, siinäpähän meikkaavat jos haluavat. En silti usko, että tulisin esimerkiksi seurustelemaan sellaisen ihmisen kanssa, joka käyttää meikkaamiseen enemmän aikaa kuin minä, muttei se olisi kiinni juuri siitä meikkaamisesta, vaan muun muassa siitä että hän varmaankin pitäisi ulkonäköä niin paljon tärkeämpänä kuin minä pidän, ettei hänkään minun kanssani viihtyisi (varsinkaan julkisilla paikoilla!).

Liian yleistä meikkaaminen ei mielestäni ole. Tämän mielipiteen syynä on varmaan se yhdentekevyyden asenne joka johtaa siihen ettei meikkaaminen haittaa minua. En tiedä, tapaavatko ala-astelaiset meikata nykyisin (silloin kun minä olin ala-asteella, niin en tiennyt ketään senikäisiä jotka olisivat meikanneet), mutta mikäli he sitä laajamittaisesti harrastavat, se on mielestäni liikaa. Se ei sinällään haittaa, se huolestuttaa ja herättää kysymyksen "Mihin tämä maailma on menossa?".

~Moondancer (viherhelmirannerengas)

Poissa Raimei

  • Ms. Stalker
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #106 : Heinäkuu 17, 2009, 13:20:25 »
Meikkaamisesta on tullut minulle jo tapa. Aloitin meikkaamisen muistaakseni viidennellä luokalla, mutta käytin silloin
vain ripsiväriä. Nykyään käytän ripsivärin kanssa mustaa tai ruskeaa kajaalia ja tarpeen tullen meikkivoidetta.

Liiasta meikkamisesta en pidä ollenkaan, mielestäni minä en meikkaa liikaa, mutta muutama kavereistani meikkaa
todellakin liikaa. Kevyt meikki näyttää kauniilta, mutta liian raskas rumalta.

Meikkaus on myös vaativaa, joten sitä kannattaa harjoitella paljon, ennen kuin lähtee vaikka kaupungille pyörimään
heti kun on saanut ekan kerran jotain meikkiä naamaansa. Itse harjoittelen kajaalin laittoa nopeasti, mutta siisti, koska aamulla minulle ei yleensä jää aikaa meikkien laittoon kovin kauan ennen koulua.
Älä minua katso, en minä mitään sanonut!

Hemming

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #107 : Heinäkuu 20, 2009, 23:04:00 »
Aloitin meikkaamisen todella myöhään, vasta aloitettuani korkeakoulussa eli noin kaksi vuotta sitten (olen 21 vuotias tällä hetkellä). Olin harjoitellut jo aikaisemmin mutta pidin meikkaamista epämiellyttävänä ja aikaa vievänä puuhana - olin myös täysin vakuuttunut siitä, että olin toivottaman ruma, joten miksi vaivautua kun naamaansa ei kuitenkaan voi muuttaa kivemmaksi minkäänlaisella pakkelilla?

Vielä nykyäänkään en meikkaa paljon - oikeastaan laitan vain valitettavan tummat, yöunien määrästä riippumattomat ja täysin synnynnäiset silmänalusrinkulani piiloon. Ne saavat minut näyttämään kulahtaneelta pesukarhulta. DX Mutta onneksi meikkini syntyy alta viidessä minuutissa ja kestää kevyesti aamusta iltaan, joten vaiva on minimaalinen ja nostaa itsetuntoani roimasti. Ennen pohjustin silmänaluset piiloon meikkivoiteella ja sitten kiinnitin sen puuterilla - lopputulos oli erittäin kestävä jos ei sattunut kastumaan, ja se oli myös taloudellinen. Meikkivoideputeli oli käytössä lähes päivittäin puolitoista vuotta eikä ole vieläkään tyhjä. Nykyään olen siirtynyt käyttämään Everyday Mineralsin mineraalimeikkejä, koska ne ovat kestäviä, taloudellisempia ja ennen kaikkea iholle parempia kun ne eivät sisällä kaiken maailman jätteitä (esimerkiksi silikonia, talkkia ja muuta sontaa, jotka tukkivat ihohuokoset ja pitkällä aikavälillä tekevät pahaa iholle). Myös valkoiset vaatteet vähentävät tummien silmänalusten huomioarvoa (siis jos olet maidonvaalea iholtasi kuten minä), mikä onkin miellyttävää sillä pukeudun usein kokonaan valkoisiin.

Juhlavampaa meikkiä varten laitan ripsiväriä ja jotain erottuvaa luomiväriä - usein jäänsinistä tai ruohonvihreää. Minulla on jo valmiiksi pitkät ja tummat ripset, joten ripsiväri korostaa sitä mukavasti ja antaa katseeseen säväyksen. Talviaikaan käytän myös poskipunaa. Näytän valehtelematta vampyyrilta keskellä sydäntalvea ilman meikkiä ja en ole niin kiihkeä vampyyrifanaatikko, että olisin siitä mitenkään mielissäni.

Lisättäköön tähän että olen jo lakannut pitämästä itseäni rumana, meikkailen nykyään ihan vain näyttääkseni virkeämmältä. ;)

Snaggletooth

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #108 : Heinäkuu 21, 2009, 02:37:22 »
Meikkaaminen on jossain määrin mielestäni ihan hyvä asia, koska sillä saa (kohtuudella käytettynä) kasvot pirteämmän ja eloisamman näköisiksi. Toisaalta taas olisin mieluummin kokonaan meikkaamatta kuin käyttäisin meikkiä ihan hirveitä määriä, jolloin kasvoista tulee entistä tunkkaisemmat ja likaisemman näköiset. Meikki näyttää hyvältä, kun sen tekee oikein.

Itse aloitin meikkaamaan kahdeksannella luokalla. Alkuun naamavärkkiini taiteilemani tuherrukset näyttivät melko karmivilta ja ihmekkös tuo, kun ottaa huomioon meikkimäärän, jonka kasvoilleni joka ikinen päivä laitoin. Meikkityylejäkin olen kokeillut vaikka minkälaisia. Noista ajoista on nyt kulunut vuosi tai pari, enkä millään käsitä, miksi niistä olin niin riippuvainen. Liekö syynä ollut silloinen huono itsetuntoni vai mikä, mutta onneksi olen irtaantunut tavoistani. Nykypäivänä meikkaan vain silloin, kun johonkin olen lähdössä (lähikaupassa käyntejä yms. lukuunottamatta). Perusarkimeikkiini kuuluu hiukan meikkivoidetta, ripaus puuteria sekä ripsien taivutusta. Joskus myös lisään jokusen poskipunaa saadakseni kasvoihini hiukan eloa, mutta ripsiväriä, luomivärejä, kajalia yms. en käytä ollenkaan. Meikkikokoelmaani pitäisi myös varmaankin lisätä valokynä tai muu vastaava, jolla saisin peitettyä tummat silmänaluseni...

Meikkaavat miespuoliset henkilöt eivät ole mitenkään eri asemassa sellaisten kanssa, jotka eivät meikkaa. Kuitenkin jos vaikkapa kadulla vastaan tulee poika, jolla on poskipunaa, kajalia, ripsaria, punaista huulipunaa ynnä muuta, niin kyllä se kieltämättä huomion herättää, mutta mielestäni se ei ole paha asia ollenkaan. Harvemmin tuon kaltaisia mieshenkilöitä kylläkään missään oikeasti tapaa, lukuunottamatta julkkiksia yms.

Nykyään meikkaaminen lasten ja nuorten keskuudessa on hirveästi yleistynyt ja usein olen nähnyt todella nuoren näköisiä tyttöjä, joilla on ihan liikaa meikkiä. Mielestäni ala-asteikäisten ei vielä tarvitse meikata, eikä ehkä yläastelaistenkaan, paitsi jos nyt joitakin pieniä virheitä ihossaan haluaa peittää.

Täytyy myöntää, että itsekin luokittelen helposti ihmisiä meikin ja muun ulkonäön perusteella. Olen onneksi saanut vähennettyä tuota pahettani, sillä mikä minä olen tuomitsemaan ihmisiä, varsinkaan pelkän ulkoisen olemuksen vuoksi. Kunhan on siistin ja puhtaan näköinen, se on pääasia. :)

Poissa Erizza

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • diibadaabafggh
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #109 : Heinäkuu 23, 2009, 10:36:48 »
Aloitin meikkaamisen seiskalla. Nykyisin käytän ripsaria ja luomiväriä, ja ostoslistalla on mm. puuteri.

Meikkaamisessahan tärkeintä on tärkeintä hyvä hygienia. Itse, kun en käytä paljoa meikkiä, eikä iho ole kovin rasvainenkaan, tyydyn vesipesuun.

Minulle ei sovi liian tumma silmämeikki, vaikka kajaalia haluisin käyttääkin. Jos minulla on liikaa silmämeikkiä, silmäni näyttävät aivan mustelmaisilta. (: Minulla on finnejä, joista on alkanut tulla aikamoiset ulkonäköpaineet minulle. Ne on -aah- pakko peittää -aah- pakko tai mää näytän  ihan mursulta XD

-Elikkä 3R1Zz4

Poissa lullaby

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: HawthornMagic6297
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #110 : Heinäkuu 26, 2009, 17:14:26 »
Suhteeni meikkaamiseen on viime vuosina ollut erittäin ailahteleva. Ensimmäiset meikkikokemukseni sijoittuvat ala-asteen loppupuolelle, jolloin lähinnä kokeilumielessä käytin vähän ripsiväriä ja puuteria. Koulun discoissa tuli tietenkin meikattua aika lailla reippaammin, mistä ei koskaan seurannut mitään nättiä lopputulosta. : D Olin silloin sitä mieltä, että enempi on parempi. Huulipunan tuli olla mahdollisimman kirkkaanpunaista ja luomivärit ulottuivat kulmakarvoihin asti, kaiken maailman glittermössöjäkin tuli mätettyä naamalle. Onneksi kukaan ei pahemmin muistele noita aikoja enää.

Yläasteelle mennessäni aloitin meikkaamisen kunnolla, mutta silloinkin erittäin pelkistetysti. Hyväksyin sen tosiasian, etteivät suuret meikkimäärät näytä hyvältä minun tekeminäni. Angstiaikoina täytyi tietenkin rajata silmät mahdollisimman paksusti mustalla, mutta muuten meikkini rajoittuivat niihin perus ripsareihin ja puutereihin. Muutamat ystäväni eivät käyttäneet meikkiä ollenkaan, ja jossain kahdeksannen luokan perukoilla lopetin itsekin meikkaamisen kokonaan. Oli mukavaa nukkua aamulla vähän pidempään ja kävellä vesisateessa ihan rennosti, murehtimatta että ovatko meikit levinneet naamalle. Loput yläasteesta kuljin sitten meikittä, lukuunottamatta joulutanssiaisia ja muita juhlia.

Amiksessa aloitin meikkaamisen taas uudestaan, edelleen liikoja yrittämättä. Toistaiseksi ripsari ja puuteri ovat tehneet tehtävänsä ihan hyvin, olen jopa oppinut käyttämään valokynää ja meikkivoidettakin. Meikittä oleminen ei kuitenkaan ole mikään ongelma, pystyn aivan hyvin menemään kouluun naturellina. Olen erittäin poikavaltaisella linjalla, enkä usko, että heitä kauheasti meikkimääräni kiinnostavat. : D Olen muutenkin vähän poikatyttö, tunnen oloni mukavaksi miesten vaatteissa ja noin niin kuin muutenkaan en ole mikään prinsessaluonne. Meikkaamiseni on vieläkin aika kömpelöä, joten en edes viitsi yrittää käyttää mitään luomivärejä ynnämuita vastaavia.

Meikkaaminen on siis mielestäni ihan jees, kunhan sen tekee kohtuudella. Mieluummin katselen meikitöntä ihoa kuin raskasta naamiota. Aika moneen asiaan pätee sanonta "less is more".

Poissa kumppari

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #111 : Elokuu 03, 2009, 18:31:12 »
Lainaus
Aloitin meikkaamisen seiskalla. Nykyisin käytän ripsaria ja luomiväriä, ja ostoslistalla on mm. puuteri.

Meikkaamisessahan tärkeintä on tärkeintä hyvä hygienia. Itse, kun en käytä paljoa meikkiä, eikä iho ole kovin rasvainenkaan, tyydyn vesipesuun.

Minulle ei sovi liian tumma silmämeikki, vaikka kajaalia haluisin käyttääkin. Jos minulla on liikaa silmämeikkiä, silmäni näyttävät aivan mustelmaisilta. (: Minulla on finnejä, joista on alkanut tulla aikamoiset ulkonäköpaineet minulle. Ne on -aah- pakko peittää -aah- pakko tai mää näytän  ihan mursulta XD

-Elikkä 3R1Zz4

Oli pakko kommentoida tähän. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että hygienia on tärkeää ja siksi ihmettelenkin kun kerroit että itse tyydyt vesipesuun, vaikka sinulla on finnejä. Suosittelisin sinun ihotyypillesi sopivaa puhdistusmaitoa/-geeliä ja kasvovettä, sillä ne voisivat auttaa tuohon finniongelmaan. Voit kysyä joltain kosmetologilta tai muulta asiantuntijalta millainen ihotyyppi sinulla on. Ja koska käytät myös ripsaria ja luoviväriä ei olisi silmämeikinpuhdistusainekkaan pahitteeksi. 

Tummasta silmämeikistä voisin sanoa sen verran, että se ei välttämättä ole kovin käytännöllinen arikisin ja kuten sanoitkin liian tumma silmämeikki ei ole aina hienon näköinen. Eli kannattaa siis harjoitella sen tekemistä ja kokeilla minkälainen sopii juuri sinulle. Kajaalia voi käyttää vaikkei tekisikään tummaa silmämeikkiä, mutta kajaalin käyttöä kannattaa todellakin harjoitella etukäteen ellei halua näyttää pandakarhulle. :D

I'm a picture
Of ugly stories
I'm a killer
And I'm a clown

Paikalla samettiina

  • huoleton huuliharppuilija
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Pienestä kipinästä voi syntyä roihuava liekki
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #112 : Joulukuu 16, 2009, 21:25:30 »
Itsensä ehostaminen, meikkaaminen, kuuluu nykypäivänä monen jokapäiväiseen elämään. Itselleni ei meikkaaminen ole pakollinen henkireikä ja elämäntyyli, vaan edellisissäkin viesteissä esiin tullut hygienia.

Meikkaaminen on mielestäni hyvästä, jos sitä harrastaa kohtuudella: liika meikki ei ole hyväksi kenellekään - ei meikkaajalle eikä toisen meikkejä katselevalle. Itse en ole mikään meikkiekspertti, vähäsen olen muutaman vuoden aikana ennen kouluun lähtöä pistänyt puuteria naamavärkkiin, en sen enempää. Minulla ei ole intoa ja tahtoa laittautua sen enempää, ja se riittää.

Onhan tuo meikkaaminen aika yleistä, mutta tunnen myös paljon sellaisia, jotka eivät meikkaa ollenkaan taikka hyvin vähän. Mikäs siinä, jokainen on vapaa käyttämään vaikka minkälaista paakkelssia omaan ihoonsa, en minä sitä ole kieltämässä. Itse en myöskään leimaa ihmisiä heidän meikkaamisensa takia.
Olen syytön kaikkeen siihen, mistä kehtaatkin minua epäillä.

Poissa Tuazophia

  • Tinwen
  • Vuotislainen
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #113 : Joulukuu 17, 2009, 15:55:57 »
En meikkaa. Kasvoillani on joskus ollut jonkun toisen levittämä meikki, mutta en tykännyt. Olen kyllä perhepiirissä tunnettu siitäkin, etten kestä edes kosteusvoiteen tunnetta ihollani - äitini ja sisareni kyllä meikkaavat. Ja ikää on siis 30+, joten tuskin tulee meikkausta aloitettuakaan enää.

Lapsena/teini-iän alkuvuosina en välittänyt siitä, miltä näytin ja sitten, kun jossain vaiheessa jo jonkin verran välitin, päätin, että kelpaan itselleni tällaisena. Ja se, että kelpaanko muille, on heidän ongelmansa. En siis ole mikään kaunotar, mutta toisaalta en pelottavan rumakaan.

Toisten (naisten tai miesten) meikkaamista en juuri huomioi. Todella nuorilla tai vahvasti meikatuilla meikki on räikeämmin esillä, mutta silloinkaan ei yleensä kiinnosta. Se ärsyttää, jos joku huomauttaa meikkaamattomuudestani. En tajua, kuinka monet uskovat meikkaamisen parantavan itsetuntoaan; silloin tekisi yleensä mieli sanoa, etten usko. Voihan se sen hetkistä oloa helpottaa, mutta useimmat sellaiset ovat aivan järkyttyneitä, jos meikki sotkeutuu tai joutuvat jostain syystä meikittömiksi - eli itsetunto ei oikeasti ole meikistä parantunut yhtään.

Sellaisen olen huomannut, että ihoni on tosi hyvä verrattuna jo kauan meikanneisiin ystäviini. Enkä siis tarkoita epäpuhtauksia tms. vaan ihon yleistä kuntoa. Pesen kasvoni kerran päivässä vedellä - joskus tosi pahasti likaantuneen (mm. maalia) jopa suihkusaippualla. Jos iho tuntuu kuivalta, laitan jotain rasvaa, mutta yleensä ei tarvita sitäkään. Eli, suosittelisin meikkaajia miettimään kemikaaleja, joita kylvävät elimistöönsä - on olemassa myös parempia vaihtoehtoja (ymmärtääkseni esim. mineraalimeikit).

Onnekseni meikkaamattomuuteni on mieheni mielestä vain hyvä juttu. Tuttavamiesten olen kuullut vitsailevan ystävänsä paljon meikkaavasta vaimosta, että näkeehän tämän oikean ulkonäön viimeistään sitten heidän lapsistaan, jos eivät satu tulemaan isäänsä. Totta sekin.

Scrooge

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #114 : Joulukuu 18, 2009, 18:48:47 »
Meikkaamisessa ei ole mitään pahaa, tai riippuu siitä aloitatko sen jo ekalla luokalla. Ja meikkaaminen ei ole ikinä pakollista, se on vain ehostuskeino. Ala-asteella tosin katsottiin pahalla niitä 5. luokan lissusia, joilla oli pakkelia niin paksu kerros, että huhhuh. Itse käytän meikkiä useimmiten, joka päivä, mutten aina.

Koko touhun taisin aloittaa viime vuonna eli seiskalla, kun sain jostain ripsaria käsiini. En sen tarkemmin muista, mutta meikkaan nykyään enemmän. Yleensä laitan puuteria, ripsaria, vedän silmän aluset tummiksi ja lähden.
Alunperin aloin pelkästään käyttämään silmämeikkiä, sillä silmäni näyttivät jotenkin... sellaisilta... En tiedä, mutta aloin vain ajattelemaan, että silmät olisivat kivemman näköiset tummempina tai jotain sellaista.

En luokittele mitenkään ihmisiä automaattisesti meikkaustyylin perusteella, mutta kyllä sen hevarinkin meikistä tunnistaa.

Poissa Bloody Princess

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #115 : Joulukuu 18, 2009, 19:44:41 »
Jokainen päättäköön itse, meikkaako ja kuinka paljon. En luokittele ihmisiä meikin tai muutenkaan ulkonäön perusteella, sillä mielestäni luonne ja "sisin olemus" on tärkeämpi. Tietysti meikkaaminen voi olla joko hyvä tai huono asia, riippuu ihan ihmisestä ja meikkaustyylistä. Kovin nuorena, ainakaan ala-asteella meikkaaminen ei ole yleensä muuta kuin että yritetään näyttää niin "isoilta" ja se menee sitten vähän yli äyräiden se. Meikkaamisessahan on tarkoitus, että näytetään kauniimmalta tai muulla tavalla korostetaan tyyliään, mutta jos meikkiä on ihan oikeasti liikaa tai liian nuorella ihmisellä, ei se kovin sievältä näytä.

Itse en meikkaa vahvasti, lähinnä käytän ohuelti meikkivoidetta ja puuteria. Niitäkin vain ihon takia. Mikäli minulla olisi kovin virheetön iho, en käyttäisi todennäköisesti kumpaakaan. Ripsiväriä käytän vähän vaihtelevasti, kyllä sitä tulee kuitenkin yleensä kouluun laitettua. Poikkeustapauksia on, sillä käyn toisinaan kosmetologilla ihonpuhdistuksessa ja siellä ripsiini ja kulmiini on tapana laittaa kestovärit samalla. Ne kestävät pari-kolme viikkoa, eikä minulla ole tapana käyttää ripsiväriä sinä aikana. Silloin ripset erottuvat muutenkin ainakin normaalia enemmän. Huuliin minulla ei ole tapana laittaa muuta kuin huulirasvaa, koska huulipunan käyttö ei ole muodostunut minulle tavaksi ja huulikiilloista en vain pidä.

//Viesti on vanha, mutta meikkaustottumukseni eivät ole muuttuneet sen suuremmin. Sen eron osaan kuitenkin sanoa, että tykkään käyttää nykyisin myös kulmakynää. Omat kulmakarvani ovat varsin värittömät kestovärjäysten väleissä, ja oikealla tavalla muotoiltujen kulmien tummentaminen selkeyttää kasvonpiirteitä aika nätisti. Ripsariakin käytän useammin kuin ennen. Vielä viime vuonna jätin ripsivärin reippaasti pois meikistä niinä kouluaamuina, joina uhkasi tulla kiire (= lähes aina), mutta kun nyt ajattelen, olisin kyllä laittanut sitä jos olisin tiennyt, miten valjulta näytän ilman. En kuitenkaan lotraa ripsaria tuhottomasti, paakkuripset ovat yök.
« Viimeksi muokattu: Elokuu 29, 2012, 20:28:58 kirjoittanut Bloody Princess »

Poissa Lorainne

  • glottaaliklusiili
  • Hämykeiju
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: MoonMist
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #116 : Tammikuu 02, 2010, 21:06:21 »
En tajua, kuinka monet uskovat meikkaamisen parantavan itsetuntoaan; silloin tekisi yleensä mieli sanoa, etten usko. Voihan se sen hetkistä oloa helpottaa, mutta useimmat sellaiset ovat aivan järkyttyneitä, jos meikki sotkeutuu tai joutuvat jostain syystä meikittömiksi - eli itsetunto ei oikeasti ole meikistä parantunut yhtään.

Vähän näin minäkin ajattelen. Jollain muulla foorumilla puhuin juuri tästä; en voisi viettää kokonaista koulupäivää meikit naamassa, peläten koko ajan meikin sotkeutuvan. Vastaukseksi sain, että kyllä huomaa, ettet ole ikinä meikannut. Kai se sitten oikeasti parantaa itsetuntoa joillain.
En ole missään vaiheessa oppinut meikkaamaan, enkä usko, että tulenkaan oppimaan. Välillä on vähän ulkopuolinen olo, mutta onneksi minulla on meikkaamaton kaveri, joten en ole ihan yksin. Oikeastaan kaikki muut tuntemani ikäiseni (kuulostaa tyhmältä) meikkaavat. Tämän yhden kaverini kanssa päätimme joskus, että jos meidät joskus kutsutaan linnan juhliin, niin mehän emme meikkaa. :D

Luin jostain lehdestä jutun meikkaamisesta, ja nimenomaan lasten meikkaamisesta. Meikkileikit ovat kuulemma hyväksi, mutta vanhempien pitäisi asettaa rajat sille, milloin meikataan. Esimerkiksi kovin moni vanhempi ei varmaan tykkäisi, jos ekaluokkalainen meikkaisi kouluun. Tästä olen samaa mieltä, mutta törmäsin jonkun asiantuntijan mielipiteeseen: meikkileikit ovat hyväksi, koska jokaisen tytön täytyy oppia kuitenkin jossain vaiheessa meikkaamaan. Voi elämä, vähän pisti vihaksi! Minähän en opettele jos en halua. Jos meikkaaminen joskus myöhemmin tuntuu tarpeelliselta, niin voin harkita, mutta tällä hetkellä ei kiinnosta sitten pätkääkään. Jos asiantuntija on tuota mieltä, niin selvä, mutta ei mielestäni meikkaamista voi yleistää noin. Jokaisella on oikeus valita.
Using the "are we", are we?

Poissa Afro

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #117 : Toukokuu 09, 2010, 13:04:37 »
Mielestäni meikkaus on hyvä asia. Ensinnäkin, sehän parantaa itsetuntoa, jos näyttää vähän kauniimmalta, eikö? Mutta tämäkin vain ja ainoastaan tietyissä rajoissa. Liiallinen pakkeli ei näytä hyvältä. Minä kyllä oon sitä mieltä että meikkaus on ihan ok, kunhan osaa käyttää niitä oikein, ja sopivan määrän. Itse aloitin meikkaamisen ripsivärillä pari vuotta sitten. Sitä ennen kokeilin veskissä salaa äitini meikkejä esimerkiksi laitin rajauskynää kulmakarvoihin kun en tiennyt mitä tuli käyttää mihinkin kasvonosaan. Sen kynän hinkkaamisessa menikin sitten loppu iltapäivä. :)

Kun täytin kaksitoista, ystäväni ja minä menimme laivalle, ja päätimme sitten ostaa luomivärit lahjaksi toisillemme. Päätin sitten viisaana tyttönä, koska luomivärin laitto kuulosti kamalan vaikealta, että käyttäisin sitä vain erikoistilaisuuksissa, ja alkuun sen saisi naamaani laittaa äityli. Ja se on pitänyt tähän päivään asti, tosin nyt olen alkanut opetella itse tuota luomiväriä. Mukaan meikkiskaalaani on tullut huulirasva ja kynsilakka (oon ollut joskus tosi laiska..)

Minun täytyy nyt mennä, mutta muokkailen jos sattuu jotakin mieleeni.

//Muoks. Muistuihan sitä! Nyt siis olen löytänyt äitini huulipunan (Joo!) ja oon käyttänyt sitä vaan kolme kertaa, kun se leviää tosi helposti. Lähinnä silloin ku olen yksin ja haluan olla nätti :D Nyt maanantaina kyllä kun menin isovanhempia katsomaan vanhainkotiin laitoin sitä naamaan. Tiedä sitten huomattiinko edes.
« Viimeksi muokattu: Elokuu 06, 2010, 09:49:48 kirjoittanut Arabian »

Rosecliff

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #118 : Toukokuu 09, 2010, 17:28:38 »
Tykkään meikkaamisesta. En kuitenkaan vedä ihan kauheesti maalia naamaan, vaan aika sopivasti: meikkivoide, puuteri, ripsari, kevyet rajaukset yläluomiin + joskus poskipuna. Laitan meikkiä aina, kun lähden johonkin ihmisten ilmoille, kotona / kotikulmilla ei tarvii laittaa. Alotin yläasteella meikkaamisen, seiskalla muistaakseni. Silloin käytin vähän kevyemmin meikkiä kuin nykyään.

Vierastan vähän poikien meikkaamista, vaikka saahan pojatkin meikkiä käyttää, jos huvittaa. Nykyään nuoret / lapset aloittaa liian aikaisin meikkaamisen, ala-asteikäisillä jo silmät niin mustat, hyvä että eteensä näkevät. Ja useat tosiaan käyttävät vähän liikaa meikkiä, monet myös liian tummaa meikkivoidetta. Hieman voin sanoa luokittelevani ihmisiä meikkaustyylinsä mukaan, mutta en kauhean helposti.

Poissa tulppaanipenkki

  • kastelua vailla
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #119 : Toukokuu 09, 2010, 19:49:46 »
En ole ikinä ajatellut meikkaamista sen tarkemmin. Itse aloitin kunnon meikkaamisen vasta viime syksynä eli kasin alussa, sitä ennen ei vaan ollut mitään tarvetta meikkaamiseen. Nykyään laitan peitepuikko, mineraalipuuteria tai meikkivoidetta sitten taivutan ripset + ripsari ja huulirasvaa ja sitten menoksi eli ei mitään kovin erikoista todellakaan :D En edes osaa meikata sen kummoisemmin, jotkut rajaukset on ihan hepreaa :D Musta olisi ihan kiva osata meikata silmät hienoksi vaikka juhliin, mutta pärjään ihan hyvin ilman sitäkin taitoa... Meikkaamiseen ei ole mitään sen erikoisempaa syytä, näytän vain siedettävämmältä.

Meikkaus on ihan ok, jos siitä ei tule pakkomielle ja ennen kaikkea jos näyttää ihan ihmiseltä meikit naamassa. Musta on ihan järkyttävää nähdä joitain melkein aikuisia sen näköisiä että yrittää esittää klovnia tai jotain kun on niin paksut pakkelit. Ja sama myös joillain pienillä tytöillä ( ja vanhemmillakin) jotka näyttävät siltä, että laittavat naamaan ekaa vastaantulevaa mömmöä. Ja liian tumma meikkivoide ( ja siitä jäävät rajat) on kanssa kauheaa kateltavaa! En väitä, että itse olisin täydellinen, mutta eikö tällaisilla ihmisillä ole mitään tyylitajua oikeasti? :D
We're not gonna sit in silence,
We're not gonna live in fear

tuulimari

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #120 : Toukokuu 11, 2010, 19:41:55 »
Alkuun kysymyksiä joilla saamme keskustelua aikaiseksi.
  • Ensinnäkin mitä mieltä olette meikkaamisesta?
  • Meikkaatko itse? Miksi? Mistä lähtien olet meikannut?
  • Millainen on normaali meikkisi?
  • Mitä tytöt ajattelevat kun pojat meikkaavat ja toisinpäin?
  • Onko mielestänne meikkaus liian yleistä?
  • Luokitteletko ihmisiä helposti heidän meikkaustyylinsä mukaan?
Noh, onhan se meikkaaminen ihan hyväksyttävä asia, kunhan se pysyy kohtuuden rajoissa eikä muutu liian tärkeäksi, ja kunhan se ei muutu IhQ Daa massateinimeiningiksi...
Noh, meikkaanhan minä... Lähinnä korostaakseni "niin upeita silmiäni" kuten minulle aina sanotaan, sekä peittääkseni joskus huonohkon ihoni. Perussetti siis puuteri, ripsari, luomiväri ja huulikiilto.
Noh, tyttöjen meikkaaminen ihan ok, mutta en sitten tiedä poikien maikkaamisesta... Out, jollei kyseessä jokin julkisuuden hahmo.
Ei meikkaaminen liian yleistä ole, onhan jokaisella oikeus meikata ja se on ihan hyvästäkin.
En luokittele niinkään paljoa meikkaustyylin perusteella, mutta jonkin verran, ihQ Daa massateinin erottaa helposti meikin avulla, ja tietysti nörtinkin, mutta ne perustallaajat, jotka käyttävät meikkiä kohtuuden rajoissa, ovat mielestäni parasta kategoriaa.

Poissa Aiëdaíl

  • Näätärikkaus
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #121 : Toukokuu 11, 2010, 21:05:24 »
Meikkaan päivittäin. Peruskasvojenlaittoon kuluu puhdistusten ja pohjavoiteiden lisäksi minulla useampi purkki, tuubi ja purnukka. Ensinnäkin peittävä meikkivoide, joka on perusjutuista tärkein. Sen päälle vielä kuultava peitevoide. Auttaa meikkivoidettani levittymään tasaisesti, ja antaa sille oikean värin (MIKSI Suomessa, kalpeiden ihmisten luvatussa maassa ei myydä vaaleaa, peittävää meikkivoidetta?!). Peitepuikolla peitän punertavat kohdat ja tummat silmänaluset ja kiinnitän kaiken puuterilla. Tämänhetkiseeni en tosin ole kovin tyytyväinen: Lumenen Natural Code jää jauhomaiseksi eikä levity tasaisesti. Ikävä kyllä muita kukkarolleni sopivia vaaleita sävyjä on hirmuisen hankala löytää. Rajaan joka päivä silmäni mustalla nestemäisellä eyelinerilla ja laitan ripsiväriä. Huuliin riittää yleensä rasva, etenkin talvella Bepanthen on kullanarvoista. Jos minulla on aikaa, laitan huulipunaa (tai -sineä :D) sekä luomiväriä, joskus poskipunaa. Ja piirrän yleensä kulmakarvani - useimmiten pisteillä tai sinisellä, sillä pelkät mustat kynän viivat eivät näytä minusta kovin kauniilta. Onneksi otsatukka peittää useimmiten, ettei tarvitse nähdä paljon vaivaa.

Olen meikannut yläasteelta lähtien. Toki ala-asteella oli niitä harjoitteluita, mutta rutiini tästä tuli vasta myöhemmin, tietysti aluksi vähän vähemmällä. En koe suurta tarvetta meikata mökillä tai lähikauppaan kiiruhtaessani, mutta arkityylissäni meikki on olennaista. T-paita ja farkut -yhdistelmä toimii hyvin ilman suuria maalauksia, mutta... yäk. T-paita ja farkut?! Kasvoni uppoaisivat vaatteisiini ja silmäni lasien taakse, jos jättäisin meikkaamatta. Tavallinen pukeutumiseni on sen verran näyttävää, että siihen kuuluu viimeistelty meikki, muuten näyttäisin vain ala-astelaiselta näytelmäharjoituksissa tai isosiskon vaatekaapilla :D Ei itsetuntoni meikistä riipu, mutta olen huomannut, että minut usein määritellään ulkonäön perusteella. Suoraan sanottuna se on minusta äärimmäisen typerää - kyse on aivan samasta ilmiöstä, kuin jos meikkaamaton henkilö menisi täydessä tällingissä kouluun/töihin/minne vain. Eli olo voi olla epämukava, koska ei ole tottunut ulkonäköönsä. Ei se johdu siitä, että koko minäkuva perustuisi meikkiin tai sen puutteeseen. Kaunis, itsevarma, itseään ehostava henkilökin voi olla älykäs, mukava jne. Onneksi suurin osa tajuaa tämän hieman vanhetessaan. Sama toimii myös toisinpäin, eli meikkaamattomuuskin on ihan normaalia ja sosiaalisesti hyväksyttävää. Miksi täytyy asetella vastakkain? :D

Noh, tyttöjen meikkaaminen ihan ok, mutta en sitten tiedä poikien maikkaamisesta... Out, jollei kyseessä jokin julkisuuden hahmo.
Olen samaa mieltä siitä, että poikien meikkaaminen voi joissain piireissä olla "out", mutta ei se tee siitä vähemmän tyylikästä (tyyli=/=muoti=/=paikallisten teinien suosimat jutut) tai hyväksyttävää. Jos haluaa näyttää samalta kuin meikkaava julkkis tai ylipäätään ehostaa itseään, niin mikäs siinä ♥ Meikkaamisen lisäksi pitää tosin kiinnittää huomiota myös ihonhoitoon, oli sitten tyttö tai poika (jälkimmäisten kasvot vain tuntuvat olevan teini-iässä jonkinlaisia ruusutarhoja, vähemmän viehättäviä sellaisia). Ja huonosti meikattu tyttö näyttää yhtä hirveältä kuin huonosti meikattu poika.

Meikkaus on ihan ok, jos siitä ei tule pakkomielle ja ennen kaikkea jos näyttää ihan ihmiseltä meikit naamassa. Musta on ihan järkyttävää nähdä joitain melkein aikuisia sen näköisiä että yrittää esittää klovnia tai jotain kun on niin paksut pakkelit. Ja sama myös joillain pienillä tytöillä ( ja vanhemmillakin) jotka näyttävät siltä, että laittavat naamaan ekaa vastaantulevaa mömmöä. Ja liian tumma meikkivoide ( ja siitä jäävät rajat) on kanssa kauheaa kateltavaa!
Hmm... Ihmiseltä näyttäminenkin on aika suhteellista. Esimerkiksi tiettyihin tyyleihin (gal) kuuluu erittäin vahva meikki, mutta kyseessä ei ole vahingossa sattunut ylilyönti vaan, no, katutyyli. Ja alienmaskeeraukset ♥♥♥ Mutta joo, pieleen mennyt meikki onkin eri asia. Ja liian paksut meikkivoidekerrokset kannattaa imeyttää vaikka nenäliinaan ennen puuterointia. Photoshooteissa vahva meikki on tietysti eri asia, mutta silloin sen tehtävä onkin saada iho näyttämään hyvältä kuvissa. Liian tumma meikkivoide on Suomessa tapa enemmän kuin poikkeus, koska suurin osa täällä myytävistä väreistä ei sovi suomalaisen ihon sävyihin. Mutta rajat pitäisi häivyttää, ja oranssi naama (mistä ihmeestä ne löytävät sitä oranssia meikkivoidetta?!) + blondit hiukset on jo niin hirveää, että ihan naurattaa.

Ala-astelaisilla ei minusta ole mitään tarvetta meikata. Meikkileikit kuuluvat tietysti lapsuuteen, mutta päivittäinen ehostus on aika turhaa, kun ihokin on vielä sileä ja kaunis. Tässä topikissa moni on myös maininnut, miten esimerkiksi "hevarin" tai "pissiksen" tunnistaa meikeistä. Pissiksen määritelmää en ole koskaan sisäistänyt, mutta toki tietyt meikkityylit ovat teinien keskuudessa suosittuja kausittain (muistatteko tökköripset? Hyi!). Yksikään tuntemistani hevareista ei meikkaa vahvasti tai ylipäätään mitenkään kummemmin. En oikein ymmärrä tätä luokittelua.

// Juu, käytän siis Lumenen Natural Codea, puuteri ja nestemäinen meikkivoide ovat passelin värisiä, mutta ensimmäinen levittyy huonosti ja toinen ei ole peittävä. Se peittävä, purkissa oleva meikkivoide on asteen liian tumma, joten yhdistän sitä nestemäiseen :)
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 13, 2010, 20:47:42 kirjoittanut Aiëdaíl »

Rosecliff

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #122 : Toukokuu 12, 2010, 22:37:56 »
MIKSI Suomessa, kalpeiden ihmisten luvatussa maassa ei myydä vaaleaa, peittävää meikkivoidetta?!.
 

Oon havainnut Lumenen Natural Code -meikkivoiteen suht peittäväksi. Itsellä on kalpea iho ja se vaalein sävy on just passeli. Vaikka enhän tiedä kuinka vaalea iho sinulla sitten on. Varmaan just jostain Lumenen tuotteista muutenkin löytyy vaalealle iholle, kun ne on ihan supisuomalaisia.

Muoks! No, olinpa taas tarkkaavainen, juuri tuossa sanoit, että Lumenen Natural Code ei oikein sovi sinulle. (Viestiä ei ilmeisesti voi poistaa..)

Poissa Vergessen Kind

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • tumblr.
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #123 : Toukokuu 31, 2010, 21:59:38 »
Ensinnäkin mitä mieltä olette meikkaamisesta?
No siis minun mielestäni se on ihan hyvä asia, jos sillä haluaa vaikka korostaa jotain piirteitään ja peittää toisia. Ja tietenkin se voi kohottaa itsetuntoa. On tietenkin jokaisen henkilökohtainen päätös, meikkaako vai ei, enkä tuomitse ketään sen perusteella.

Meikkaatko itse? Miksi? Mistä lähtien olet meikannut?
Meikkaan. Lähinnä itseni takia, minua ei ehkä niinkään kiinnosta muiden mielipide, vaan ihan oma mielipiteeni. En tykkää katsoa peiliin, jos sieltä takaisin kurkistaa jokin peikko. Toisaalta meikkaan ehkä kohottaakseni hieman itsetuntoani, joka on ollut ala-asteen jäljiltä toisinaan aika alhainen. Olen meikannut varmaan 6. luokalta asti (ainakin luokkakuvasta päätellen), ja nyt olen siis ihan kahdeksannen luokan lopussa.

Millainen on normaali meikkisi?
Meikkivoide ja puuteri. Sitten aamuina, joina kerkeän, laitan kajaalia ja ripsiväriä. That's all.

Mitä tytöt ajattelevat kun pojat meikkaavat ja toisinpäin?
Hmmh, oikeastaan aika usein pidän siitä, kun pojat meikkaavat, mutta mun tietääkseni meidän koulussa kukaan poika ei meikkaa. Oon kuitenkin muutamia vuosia kuunnellut kaikkia bändejä, joiden jäsenet meikkaavat, joten olen tottunut siihen ja pidän sitä toisinaan erittäin kivan näköisenä, mutta on tietenkin monia, joille ei minun mielestäni meikit sovi.

Onko mielestänne meikkaus liian yleistä?
Ei. Arvatkaa mitä, minä en osaa perustella. ;___;

Luokitteletko ihmisiä helposti heidän meikkaustyylinsä mukaan?
En kait. Tiedän kyllä, että "lissuilla on aina lokinpaskat silmäkulmissa" jne, mutta oikeasti en pidä varsinaisesti mitään meikkityyliä minkään "lokeron" omana asiana, vaan kaikki voivat meikata juuri miten haluavat.

Ah rakastuin äsken Maybelinen siihen ihme Mousse -juttuun, "vaahtomaiseen mineraalimeikkivoiteeseen", jota ostin kaupasta. Tähän mennessä parasta, mitä mulla on ollut. Muutenkin mulla on jostain syystä positiivisimmat kokemukset Maybelinestä, koska vain tältä merkiltä oon löytänyt sellaisia "kevyitä" meikkivoiteita, kun kaikki tuntuu aina niin ällöpaksuilta ja alkavat kiiltämään, hui.
I wanna scream "I love you" from the top of my lungs
but I'm afraid that someone else will hear me.

Poissa lakritsitahna

  • Stalkkaa hakkeria
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #124 : Toukokuu 31, 2010, 22:23:18 »
Ensinnäkin mitä mieltä olette meikkaamisesta?

Se näyttää ihan hyvältä, kun osaa meikata sopivasti eikä tyhjennä kokonaista puuterirasiaa naamaan päivässä.

Meikkaatko itse? Miksi? Mistä lähtien olet meikannut?

Eihei, en. Vaikka olenkin tyttö, ja olen seiskalla - suurin osa tytöistä siis meikkaa - itse en ole ikinä pitänyt meikkaamista tarpeellisena: ehkä se johtuu siitä, että olen niin poikamainen. Tai sitten siitä, että olen seko-feministi, eikä tyttöjen (minun mielestä) ihan oikeasti kannata meikata teini-ikäisinä liikaa (jotkut näyttävät jo keinotekoisilta nukeilta... joka EI ole hyvä asia). Tietysti tiedostan, että usein on kyseessä huono itsetunto; eikä minulla ole itse meikkaamista vastaan mitään, kiinnostaa vain miksi pitää meikata niiiin paljon.

Mitä tytöt ajattelevat kun pojat meikkaavat ja toisinpäin?

Söpöä :D Meikki ei mielestäni ole mikään vain-tytöille-tarkoitettu.

Onko mielestänne meikkaus liian yleistä?

Lissujen yli-meikkaus on. Muuten meikkaus ei ole liian yleistä.

Luokitteletko ihmisiä helposti heidän meikkaustyylinsä mukaan?

Ööh (hyvin syyllinen ööh)... no joskus. Okei, aika usein. Mutta miten voi olla luokittelematta (lissut, emot, rockarit jne.)? Tietysti en mene tuomitsemaan ketään aivottomaksi blondiksi, en tietysti. Luokittelen vain tiettyihin kategorioihin.
En tykkää lakritsitahnasta >.<

Poissa Drámella

  • ihan hirveen ilkeä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Livejournal
    • LJ
  • Pottermore: NifflerHallow18061
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #125 : Toukokuu 31, 2010, 22:42:33 »
Ensinnäkin mitä mieltä olette meikkaamisesta?
- Minusta meikkaaminen on ihan normaalia, mutta myös meikkaamattomuus. Ei sillä niin väliä käyttääkö joku meikkiä vai eikö.

Meikkaatko itse? Miksi? Mistä lähtien olet meikannut?
- Aloitin meikkaamisen joskus ala-asteella discoihin, silloin laitettiin jotain luomiväriä ja huulikiiltoa. Yläasteella aloin meikkaamaan kouluun päivittäin, ensin meikkivoidetta ja luomiväriä sekä ripsaria, myöhemmin sitten kajaalia ja poskipunaakin. Minulla oli ysiluokalla sellainen "goottivaihe" jolloin kajaalia tuli laitettua oikeasti aivan liikaakin. Lukiossa meikkaaminen vähentyi ja en edes joka päivä jaksanut laittaa yhtään mitään, kun kouluakin saattoi olla vain muutama tunti päivässä. Nykyisin meikkaan yleensä niin, että laitan meikkivoiteen sekä mahdollisesti puuterin, joskus sipaisen luomiväriä, mutta en edes osaa mitään hienoja meikkejä laittaa, niin että luomella olisi tyyliin viittä eri ruskean sävyä eri kohdissa. Yleensä laitan valkoista luomiväriä ja ehkä jotain tummempaa sitten ulkonurkkiin. Ripsaria en juurikaan käytä tai kajaalia, koska minun silmäni alkavat nykyään vuotaa niin herkästi että koko ajan saisi olla kurkkimassa peiliin jos joku olisi vaikka levinnyt. Huulipunaa saatan laittaa joskus, mutta ei mitään räikeitä värejä siinäkään. Eikä ole yhtään katastrofi lähteä kauppaan ilman mitään ehostustakaan.

Millainen on normaali meikkisi?
- Siitä kerroinkin juuri edellisen kysymyksen jälkeen :D

Mitä tytöt ajattelevat kun pojat meikkaavat ja toisinpäin?
- Minusta on aivan sama meikkaako joku poika. Riippuen tietenkin millaista meikkiä hän käyttää ja miten se sopii kantajalleen. Ihan niinkuin tytöilläkin.

Onko mielestänne meikkaus liian yleistä?
- En tiedä, sillä kyllähän todella suuri osa ihmisistä, varsinkin siis naisista, meikkaa. Mutta kaunis meikki on hyvännäköistä. Se minua ihmetyttää, miksi todella nuoret jo meikkaavat nykyisin. Kun itse olin ala-asteella niin kukaan ei meikannut päivittäin kouluun, yläluokilla sitten jotkut laittoivat vähän discoihin jotain huulikiiltoa ja luomiväriä tai ripsaria, mutta minusta on kamalaa jos joku 10- vuotias tyttö kävelee vastaan täydessä pakkelissa.

Luokitteletko ihmisiä helposti heidän meikkaustyylinsä mukaan?
- Oikeastaan en. Arvostelen kyllä (hiljaa mielessäni) meikkausjälkeä ja sen sopivuutta kantajalleen, mutta en oikeastaan kategorioi ihmisiä sen mukaan.
haistan, haistan ihmislihaa, sanoi kuu ja hymyili julmaa, verenhimoista hymyään.

Poissa whitemouse

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #126 : Toukokuu 31, 2010, 23:07:37 »
Itse en arkena juurikaan meikkaa, joskus laitan meikkivoidetta tai puuteria, jotta iho hieman tasoittuisi, sillä ihoni tuntuu olevan aina melko punoittava. Kesällä kaikki sanovat, että olen palanut naamastani, mutta tosiasiassa varsinkin poskeni ovat punaiset ympäri vuoden, tästä syystä en ikinä käytä poskipunaa, haluaisin, että ihoni ei olisi niin punoittava. Iholleni on myös vaikeaa löytää meikkivoiteita, niin että ihosta ei tule liian tumma, koska aina en voi käyttää vaaleinta sävyä meikkivoiteessa ja puuterissa tuon punoittavan ihoni takia. Kesällä se ei haittaa, koska silloin se on ihan luonnollista, että iho ei ole aivan kalpea, pyrin silti kesälläkin käyttämään melko vaaleita sävyjä, koska se on hirveän näköistä jos tumma meikkivoide jää epätasaiseksi.

Ylä-asteella meikkasin ihan arkipäivinä, muutamana päivänä viikossa, en silloinkaan meikannut jokapäivä. Nykyään ripsarit ja muut kuuluvat juhlatilaisuuksiin ja sellaisiin, ei todellakaan arkipäivään. On kiva, että arki ja juhla eroavat näin, ettei ole joka päivä meikkiä, vaikka tokihan arki- ja juhlameikit ovat erilaisia. Jos meikkaa arkena, niin tykkään mahdollisimman luonnollisesta lopputuloksesta, eli ripsaria ja meikkivoidetta, ei muuta.
Huomaan että minusta on tullut muutamassa vuodessa paljon huonompi meikkaaja kuin esim. yläasteella, kun en ole sen jälkeen meikkiä jokapäivä käyttänyt. Joskus se vähän ärsyttää, kun pitäisi laittautua, mutta tuntuu, että siinä ei onnistu niin hyvin kuin ennen. Olen silti tyytyväinen ratkaisuuni olla meikkaamatta arkisin.
 
Hirveintä on kai se, kun jollain on liikaa pakkelia naamassa, luonnollisesti meikattu ihminen näyttää paljon kauniimmalta. Luokittelen kyllä meikin ja vaatteiden perusteella joitain pissiksiksi. En myöskään tykkää siitä, jos meikki menee ihan överiksi. Muistan kun joskus Helsingissä minua vastaan käveli tyttö, joka oli meikannut mustalla luomivärillä yläluomensa, sekä alaluomet, niin että mustaa luomiväriä tuli reilusti posken puolelle. Se oli järkyttävän näköistä.

Mielestäni ilman meikkiä pitää pystyä lähtemään ruokakauppaan, lenkille ja sellaisiinkin urheiluharrastuksiin, joissa ollaan jonkun ryhmän kanssa. Myös töihin pitää pystyä menemään ilman meikkiä, tuo kyllä varmaan riippuu alastakin, mutta itse menen yleensä töihin ilman meikkiä. Meikkaus ei saa olla sellainen pakkomiele, ettei mihinkään voi lähteä ilman meikkiä. Ymmärrän kyllä, jos haluaa laitaa meikkiä silloin, kun lähtee esim. kaupungille.

Itse olen kai epäreilu tässä asiassa, kun en pidä meikkaamista yhtään poikien juttuna. Mielestäni miehien ei pitäisi meikata, ei varsinkaan mitään ripsaria ja kajaalia, ymmärrän jonkun meikkivoiteen, vaikka en oikein pidä siitäkään pojilla. Tiedän, että ajattelen epäreilusti ja epätasa-arvoisesti. En edes tykkää mistään meikattujen rokkareitten tyylistä. Vaikka jokaisen oma asiahan se on meikkaako vai ei, eikä sen pitäisi muita häiritä, tai olla sukupuolesta kiinni, että "saako" meikata, mutta en vain itse tykkää tuosta.
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 31, 2010, 23:12:47 kirjoittanut whitemouse »

Poissa Air Princess

  • Twilight-hullu
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Eclipse 30.6<333
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #127 : Kesäkuu 01, 2010, 20:59:39 »
     Ensinnäkin mitä mieltä olette meikkaamisesta?
Mielestäni meikkaaminen on ok, kun meikkiä käytetään hillitysti. Liika meikki näyttää typerältä ja rumalta. Mielestäni meikki ei kuitenkaan sovi pienille lapsille.
     Meikkaatko itse? Miksi? Mistä lähtien olet meikannut?
Meikkaan kyllä, koska pidän siitä. Tykkään laittaa itseäni ja en siksi meikkaa vain sen vuoksi, että näyttäisin nätiltä vaan myös sen vuoksi, että se on kivaa! :) Olen käyttänyt meikkiä "aktiivisesti" n. pari tai kolme vuotta eli n. 5-luokalta lähtien.
    Millainen on normaali meikkisi?
Normaali meikkini on hyvin yksinkertainen: ripsiväri ja sipaisu huulikiiltoa. Halutessa myös hieman luomiväriä ja poskipunaa. Tykkään raikkaasta huolellisesta meikistä, jossa ei yritetä käyttää liikaa tavaraa eikä vain sutaista jotenkin. Kun teet meikkisi huolella, siitä tulee varmasti nätimpi kuin meikki, jonka määrällä yrität peittää suttuisuuden! :)
   
   
   
Minkä puolesta elät, jos olet minä? TWILIGHTIN<333!

Poissa karoliina

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #128 : Kesäkuu 02, 2010, 10:26:02 »
Itse olen kehittänyt pahan tavan meikata joka päivä. Yleensä laitan meikkivoiteen, puuterin ja ripsivärin. Itse aloitin meikkaamisen säännöllisen kasiluokan lopulla, Eli noin vuosi sitte.
olen varma että olin saamassa kutsua Tylypahkaan, kunnes pöllö törmäsi lentokoneeseen.

Eemi

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #129 : Kesäkuu 02, 2010, 14:22:13 »
En meikkaa...viel. Ens vuonna meikkaan, nyt mull on niin usein treenei et menis hermot ku pesis niitä pois. Ja ei, en mee futistreeneihi meikit naamas. Monet mun kaverit kyllä meikkaa, osa vähän liianki paljo... Tönäsin kerran yhtä meijän luokkalaist selkää matikan tunnil, ni puuterit ropsahti kirjalle. Tirskahdin ja se kyseinen tyyppi luuli, ettei kukaa nähy. Sit se rupes sillee hieroon kirjaa, mut ne puuterit vaan levis ja kirjast tuli iha samee. Kyllä saatiin kavereitten kanssa hyvät naurut ja pitkäks aikaa.

Kyllähän mä joskus kattelen ihmisten meikkejä silleen miettien et, minkähälaine toi on? Kyllä musta meikkien perusteella on tavallaan aika huono arvioida, minkälainen on ihmisenä. Kertoohan tietty meikki vähän että minkälainen on. Kyllä must on aika suuri ero et onko meikannut ihan sopivasti, nätisti ja niinku ns "kuuluu", eikä niin että on ripsarii kilotolkul, kajaalii koko silmäluomet täynnä ja puuterii ja/tai meikkivoidettaki niin että iho on ihan luonnoton.

Oltiin vähän aikaa sitte leirikoulus(oltiin kyllä vitosellaki, mut kutosel(nyt) oli paljon kivempaa). Käytiin yhdessä kylpylässä ja kyllä siellä huomas ku muutamat silleen läästi itteensä aika paljon kaikkee. Hei haloo, me mennään saaristoon, ei sinne kannata lähtee pakkelit naamas. Ok, myönnetään, oli mullakin koko ajan täydet meikit siel, mut silti. En mä nyt taksivenettä varten meikkais iha hirmuna.

Poissa Suvituuli

  • Tsirp tsirp krääk titityy.
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • You're not mating with me, sunshine!
  • Pottermore: AccioDream**
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #130 : Kesäkuu 02, 2010, 15:50:37 »
Täällä on tullut jo kiitettävästi kommentteja siitä, miten meikki vaikuttaa mielipiteisiin jos mitenkään. Haluaisin heittääkin väliin kysymyksen, mitä ajattelette meikkaamattomista ihmisistä? Jos kadulla ei tulisikaan vastaan sitä pakkeliin hukkuvaa pissisihqdaata, vaan selvästi meikitön kasvo?

Itseäni kiinnostaa vastaukset tuohon, koska en meikkaa, vaikka ikää löytyy jo mukavasti. En osaa sanoa mitään yhtä, suurinta syytä. Osittain vaikuttaa tietty se, etten ole koskaan aloittanut, ja nyt on jo niin paljon järkeä, ettei kehtaa mennä ekat meikit naamassa minnekään. (Tiedätte, niitä juuri meikkauksen aloittaneita naamoja, kun meikkiä on liikaa ja väärissä paikoissa.) Lisäksi olen mukavuuden haluinen. En jaksaisi pestä meikkejä pois, saati laittaa niitä joka aamu. Muutenkaan ei riitä aika... :D
Toisinaan olisi mukava saada silmät suuremman näköisiksi, mutta ongelmansa tuottaa silmälasit. En edes tiedä, miten pitäisi meikata, että silmämeikki näkyisikin lasieni takaa, mutta ei näyttäisi oudolle.

On myös mukava kävellä sateessa, hyppiä liikuntatunnilla ja muutenkin hinkata naamaansa tietäen, ettei meikit voi levitä. Peitepuikkoa käytän tarvittaessa, ja voin sanoa, että on kummallinen taipumus nojata kädellä/pyyhkäistä/hinkata/etc aina sitä kohtaa, missä peitepuikkoa on. Toisin sanoen, jos joskus saisin meikit naamaani, pyyhkisin ne vahingossa pois päivän mittaan <3
Myös huulirasva kuuluu varustukseen, lähinnä talvisin. Omaan myös huulipunia, jotka kuuluvat juhliin sitten.

Olen siitä onnekas, että minulla on hyvä iho. Se ei ole läikikäs, rasvoittuva tai mitään, millaisia virheitä ihmiset ovatkin ihoihinsa nimenneet. Kulmiani rakastan! Ne ovat tummat ja 'siiven malliset', kuten yksi kavereistani luonnehti.
Silmistäni en sitten niin pidäkään, minusta ne ovat liian pienet :D Jostain syystä ne näyttävät kuitenkin isommilta lasit päässä, vaikka minulla onkin miinuslinssit.
Se hyppi ja pomppi, söi ja nauroi. Se istui ja itki. Se ilmassa leijui.
Outo heppu, kummajainen, vailla mieltä ja ruumista.
Itketään yhdessä, olemattomuudessa, ihan yksin.
Jos sinulle sopii, se minulle käy

Poissa Jents

  • hapankorpputyttö
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #131 : Kesäkuu 02, 2010, 19:43:28 »
Hmm. Itse olen meikannut jo vuosia, mutta siltikään minulle ei tuota sen suurempaa ongelmaa lähteä meikittä ulos. Kuitenkin siitä on tullut niin osa 'minua', että tunnen oloni ehkä hieman epämukavaksikin ilman? Kun on tunne ettei ripset osukaan silmälaseihin tai silmiä voi hieroa mielin määrin. Omistan myös silmälasit, ja vaikka ripseni ovatkin tummat ja suht pitkät, silmäni silti 'uppoavat' eivätkä näy juuri mihinkään. Vaikka silmäni ovatkin suht isot. Minusta on mukavaa korostaa kauniita asioita kasvoissani, kuten juuri silmät, ja peittää vähemmän kauniit asiat.

Minulle on ihan normaalia, ettei jotkut ihmiset meikkaa. Vaikka itse olenkin meikkifriikki, ja omistan enemmän meikkejä kuin keskiverto suomalainen nainen (kuinka monella oikeasti on 7 ripsiväriä tai lähemmäs 200 eri luomivärisävyä?), en siltikään katso ketään kieroon, joka on ilman meikkiä.

Oma normimeikkini on aamuisin pohja (meikkivoide + puuteri, joskus peitepuikkoa), poskipuna, (silmäluomien pohjustus), (luomiväri), eyerliner, ripsiväri (mahdollisesti myös toinen) sekä huuliin kiiltoa, punaa tai ihan vain rasvaa. Kulmani ovat tummat, mutta rehottavat toisinaan, joten aamuisin nypin hajakarvoja pois, ja jos liikaa lähtee niin kulmakynä apuun.

En kuitenkaan ymmärrä, miksi meikkaamisesta tehdänä niiiiin suuri ongelma. Itse jopa pidän ns. kosmetiikkablogia, ja kaikki kosmetiikkaan liittyvä on itselleni arkipäivää! Miksi se siis joillekin on ongelma?
Hän on kuin sade tai pimeys, tai kivi joka täytyy kiertää, että pääsisi eteenpäin.

Poissa Millat

  • jolie coquine
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • shock me like an electric eel
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #132 : Kesäkuu 02, 2010, 23:28:06 »
Suvituulin kysymykseen meikkaamattomista ihmisistä. Suoraan sanoen itse en ajattele siitä mitään sen suurempaa normaalitilanteessa – jos edes huomaan meikittömyyden. Toki myönnän, että sen verran pinnallisuutta on ilmassa, että jos on naama aivan ruvella ja pikimustat silmänaluset ja muutenkin jotenkin täysin seinästärepäistyn näköinen niin mielessäni käy, että jos vähän meikkiä laittaisi niin voisi peittää pahimmat sillä. Eipä sillä, ei se minua suoranaisesti häiritse ja yleensä en edes kiinnitä huomiota tällaisiin asioihin esimerkiksi kaupungilla, koska ei monista välttämättä voi edes sanoa onko kevyt, luonnollinen meikki vai ei meikkiä ollenkaan. Joten normaalitilanteessa ei tule ajateltua meikittömyydestä oikeastaan mitään ellei se sitten jotenkin todella pahasti paista esiin (ja itseäni useamman vuoden nuoremmat eivät herätä meikittömyydellä huomiota oikeasti ikinä negatiivisessa mielessä). Voisin sanoa, että henkilökohtaisesti kiinnitän enemmän huomiota tummaan meikkiin ja selkeästi näkyvään meikkaustapaan kuin meikittömyyteen.

Itse olen meikkaillut nyt oikeastaan vain pari vuotta kunnolla oikeastaan päivittäin. Jotenkin löysin itsestäni uuden puolen vasta lukiossa, jossa tajusin, että pystyn korostamaan meikillä asioita, joista pidän itsessäni. Erityisesti silmiäni, joilla tykkään herättää huomiota. Siis en sillä tavalla, että meikkaisin vahvasti, sillä niin se ei todellakaan ole. Ripseni vaan ovat normaalivalaistuksessa olemattoman vaaleat, mutta ripsarilla saan niihin volyymiä ja ne korostavat nätisti – tekevät silmistäni suuremmat ja nukkemaisemmat ja itse tykkään siitä efektistä älyttömästi. Positiivista kommenttia olin silmistäni kuullut ennenkin, mutta nykyään vielä enemmän kuin ennen.

Noin arkisin käytän lähinnä meikkivoidetta, peitepuikkoa ja valokynää tarvittaessa, mutta yleensä vähintään puuteria ja ripsaria. Huulipuniin tai -kiiltoihin en ole koskaan sen suuremmin mieltynyt, huulirasva riittää minulle yleensä. Kajaalit ja luomivärit ovat jossain kaapin perällä, en erityisemmin käytä nimittäin mitään muuta edellämainittujen lisäksi. Kulmakynää käytän melko harvoin, sillä tykkään kulmistani nypittyinä ihan tällaisenäänkin. Lisäksi toki lakkaan kynsiäni, mutta en sitäkään tee säännöllisesti ajanpuutteen (ja siis myös laiskuuden) vuoksi. Toisaalta tykkään kyllä kotona kokeilla uudenlaisia jippoja mutta ihmisten ilmoille en oikeastaan voimakkaassa, näkyvässä meikissä ikinä astu.

Meikkaus ei ole minulle välttämättömyys, mutta ihoni on valitettavasti rasvoittuva, joten puuteri pitää sen mukavan mattapintaisena. Lisäksi olen herkkä punastumaan ja muutenkin aurinko ja oikeastaan mikä tahansa muukin suurempi ärsyke saavat ihoni punoittamaan, joten on ihan kiva juttu pystyä vähän hillitsemään meikillä tätä punaisuusefektiä.

En pidä itseäni rumana ilman meikkiä, mutta erityisesti tuo ripsien lähes valkoisuus on harmittava juttu silloinkin kun muuten ei tule meikattua. On nimittäin aina välillä päiviä, jolloin en meikkaa (usein ne päivät menevät kiireen tai väsymyksen piikkiin, mutta eivät toki aina). Muuten meikkaamattomuus noina päivinä ei häiritse itseäni, mutta olisihan se kiva, että ripsien olemassaolokin näkyisi. Meikkaamattomuus ei ole minulle mikään ongelma kuitenkaan enkä häpeile olla meikittä oikeastaan missään, suurimman osan elämästäni kun olen toki kulkenut meikittä kaikkialla – mutta tietyissä tilanteissa kuten juhlissa, nätti meikki myös lisää juhlatunnelmaa ja tuo viimeistellymmän vaikutelman, joten jo siksikin meikkaan. Lisäksi meikkaaminen on jotenkin terapeuttista ja miellyttävä tapa ottaa aikaa vain itselleen. Sama on hiustenlaiton kanssa – juuri siksi kiroan tällä hetkellä lyhyttä kampaustani, sillä pitkiä hiuksia on ihana laittaa. Ennen kuin leikkasin hiukseni saatoin viettää tunnin tai parikin päivässä kokeillen erilaisia kampauksia, vaikken ollut edes lähdössä minnekään. Terapeuttista, kuten sanoin.
"Je vais bien, t'en fais pas."

Poissa Craza

  • välikappale
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #133 : Kesäkuu 03, 2010, 19:04:51 »
Minä olen nykyisin mennyt meikissä sillä mielellä että kaikki tai ei mitään. Jotenkin olen vähän väsynyt tähän naisten meikki maailmaan. Lähes kaikki meikkaavat ainakin jollakin tasolla. Jollakin tavalla, kaikista väitteistä huolimatta, tunnutaan ajattelevan että meikkaaminen on vähän kuin jonkinlainen naisten velvollisuus. Joo eihän sitä siellä perustuslaissa seiso, että naisten on käytettävä meikkiä, mutta eikö kulttuurilliset tekijät ja asenteet olekin ne kaikkein vaikeimmat? Varsinkin juhlatilaisuudessa, on suoraan sanottuna melkein häveliästä ja homssuisen näköistä ilmestyä juhlavaan tilaisuuteen naama puhtaana. Tästä tulee vähän sellainen olo, kuin naiset olisivat liian rumia tai jotain, eivät kelpaa sillä naamalla minkä omistavat vaan heidän _on oltava_ reilusti kauniinpia ja ihananpia kuin miehet, sillä eiväthän miehetkään rumia ole, vaikkeivat meikkiä käytäkään. (Vaikka oikeasti meikki ei kylläkään välttämättä aina kaunista kantajaansa.) Juu tiedän kyllä että viestistäni saattaa kuulta pienimuotoinen katkeruus, mutta siltä minusta tuntuu kun asiaa oikeasti alan miettimään.

Joten, jos aijon meikata miksi sitten en kanssa näyttäisi siltä että minulla on meikkiä? Jos kerran pakkelia pitää naamaan tunkea, tungetaan sitten kanssa kunnolla. Löysin eyelinerin aivan uudestaan kun silmien rajauksen myötä aloin tehdä sillä kaikenlaisia muitakin kuvioita silmiin ja sen läheisyyteen. Ynnä muut räikeät luomivärit ja naama koristeet. Tämän vastapainoksi sitten on päiviä etten jaksa laisinkaan panostaa meikin kanssa pelleilyyn. Silloin itse asiassa alkaa inhottamaan miksi ihmeessä tahdon tunkea naamaani järkyttävät kasat kemikaaleja, jotka vuosien mittaan kertyy elimistööni. Muistan lukeneeni jostakin, jonkun tutkimuksen, että jos tytöt aloittavat meikkaamisen liian aikaisin siitä voi ilmetä jotain ongelmia...en tarkkaan muista mitä, mutta ei mitään kovin kivaa. No tutkimuksen tutkimukset..
Wake up my dear!

Poissa whitemouse

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #134 : Kesäkuu 03, 2010, 21:55:51 »
Lainaus
mitä ajattelette meikkaamattomista ihmisistä?
Meikkaamaton ihminen on paljon parempi näky, kuin se pissisihqdaa. En siis välttämättä itsekkään meikkaa aina kaupungille, joten ainakaan mitenkään negatiivisesti en ajattele. Ei välttämättä edes tule kiinnitettyä huomiota siihen, jos joku ei meikkaa. Mielestäni meikkaus ei ole mikään sellainen juttu, että teini-ikään tullessa tai aikuisena tarvitsisi meikata, kyllä sitä voi ihan hyvin meikittömänäkin kulkea.
Se on kyllä totta, että naisten nykyään jopa odotetaan meikkaavan juhlatilaisuuksiin. Ajatelkaa jos, esim. linnanjuhliin tulisi nainen, jolla ei ole meikkiä? Sitä ihan varmasti päiviteltäisiin, mutta tuo nyt taas on huono esimerkki ja ihan eri juttu, kun sinne linnanjuhliin kuitenkin pukeudutaan tietyn etikettikaavan mukaan.
On ihan yhtä normaalia olla meikkaamatta, kuin meikata.

Mansikka

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #135 : Kesäkuu 04, 2010, 07:56:16 »
 Vaikka olenkin vasta viidennellä (viimeistä päivää), luokallani on jo muutama meikkaava tyttö. M laittaa pelkästään ripsaria, ja ripsarit jäävät ripsien kärkeen epäluonnollisiksi paakuiksi. M näyttää rumalta. S meikkaa koko naamansa ja onnistuu kieltämättä paremmin kun M, mutta hänellä on vaaleat hiukset, ja se näyttää epäluonnolliselta. K laittaa ripsaria. Mitään muuta en osaa sanoa. Ihan hyvin se sitä laittaa. L on ehkä kaikkein onnistuneinen meikkaaja luokaltani, tosin hän ei ehkä välttämättä tarvitse meikkiä, hänellä on ilmankin melko tummat piirteet.

 Entäs minä sitten? Luojan kiitos, minun ei ikinä tarvitse meikata. On niin tummat ripset jo valmiiksi. Legoparini pajassa sanoi aina, ettei kellään VOI olla yhtä tummat ripset ilman ripsaria, ja M, S, K ja Lkin kyselevät, mitä ripsaria käytän, kun ripseni näyttävät niin tummilta. Minun ei ikinä tarvitse upottaa rahojani meikkeihin! =)

 Tunnen yhden POJAN, jolla on niin pitkät ripset, että ne menevät takkuun ja näyttävät jo oikeasti rumilta. Voisikohan semmoiselle ostaa vaalentavaa ripsaria? Huomenna on ruusujuhla, ja tunnen melko hyvin sen pojan kummin. (poika on ekalla)

Poissa tulppaanipenkki

  • kastelua vailla
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #136 : Kesäkuu 04, 2010, 21:10:03 »

Meikkaus on ihan ok, jos siitä ei tule pakkomielle ja ennen kaikkea jos näyttää ihan ihmiseltä meikit naamassa. Musta on ihan järkyttävää nähdä joitain melkein aikuisia sen näköisiä että yrittää esittää klovnia tai jotain kun on niin paksut pakkelit. Ja sama myös joillain pienillä tytöillä ( ja vanhemmillakin) jotka näyttävät siltä, että laittavat naamaan ekaa vastaantulevaa mömmöä. Ja liian tumma meikkivoide ( ja siitä jäävät rajat) on kanssa kauheaa kateltavaa!
Hmm... Ihmiseltä näyttäminenkin on aika suhteellista. Esimerkiksi tiettyihin tyyleihin (gal) kuuluu erittäin vahva meikki, mutta kyseessä ei ole vahingossa sattunut ylilyönti vaan, no, katutyyli.


Joo, tarkoitin nimenomaan selvästi huonosta meikkaustaidosta johtuvaa sotamaalausta, tyylit on juttu erikseen. Niitä arvostan ihan oikeasti, mutta tyylitön pieleen mennyt meikki ja hieno jotain katutyyliä edustava meikki on onneksi helppo erottaa toisistaan :)
We're not gonna sit in silence,
We're not gonna live in fear

Poissa nominal

  • Kuriositeetti
  • Vuotislainen
  • Pottermore: FireboltLumos114
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #137 : Heinäkuu 16, 2010, 20:47:05 »
Hoo, mietin tuota ihan samaa asiaa itsekin juuri vähän aikaa sitten!

Minulla on aika pitkälti sama juttu kuin Notturalla, että kesällä meikkaaminen jää vähemmälle - tai ainakin näin kuumalla kelillä, koska siitä ei yksinkertaiseti ole mitään hyötyä, kun naama kiiltää hiestä joka tapauksessa. Eilen olin jopa töissä täysin meikittä, tänäänkin pelkkää ripsaria eikä mitään muuta. Minusta ainakin tuntuu siltä, että jos iho on ruskettunut, liika meikkivoide ja puuteri näyttää vähän tökeröltä. Tai ehkä tämä on vain joku minun oma kokemukseni, joka ei oikesti päde kehenkään muuhun :D
Peitetty liekki on tulisin ~ Entä jos Voldemort olisikin valinnut toisin? ~ Taikalaiva Titanic

Poissa whitemouse

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #138 : Heinäkuu 18, 2010, 22:02:52 »
En minäkään kesällä meikkaa, ellei ole juhlat tai jotain. Edes festareille en ole meikannut, kun se on jotenkin epäkäytännöllistä, jos meikit leviää. Kesällä saatan joskus laittaa meikkivoidetta tai puuteria, kun sillon ei haittaa vaikka meikit leviäisikin sillon kun menee uimaan, mutta en yleensä laita sitäkään, koska kesällä hikoilee niin paljon, ettei siitä oikein olisi hyötyä. Pyrin kesällä mielummin laittamaan meikkivoiteen sijasta niitä voiteita joiden pitäisi tehdä ihosta mattapintainen ja joissa on uv:suoja, ettei naama pala. Vaikka kyllä se naama noista voiteista huolimatta kiiltää sillon kun hikoilee, mutta itsellä on ehkä vähän parempi mieli kun kuvittelee, ettei iho pala silloin niin helposti.
Kesällä kyllä huomaa tuon, että joillain on pakkomielle laittaa meikkiä aina, kun tullaan ripsarit naamassa uimaan, ja yritetään varoa ettei meikit leviä, mutta välillä ne leviää silloinkin. Ei siinä mitään, vaikka kesällä meikkaisikin, mutta jos on lähdössä uimaan, niin ei kannata laittaa meikkiä, koska silloin vaikuttaa vain jotenkin turhamaiselta rannalla, ja jos on jo meikannut, niin kyllä ne meikit on parempi putsata kotona pois ennenkuin tulee uimaan. Mutta siis kesällä on kyllä ihan hyvä olla ilman meikkiä.

Poissa Akai

  • In dreams
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Lumos!
    • Akai on dA
  • Pottermore: MarauderBlood107
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #139 : Heinäkuu 18, 2010, 23:09:50 »
Minä en meikkaa ikinä, lukuunottamatta joitakin poikkeuksia kuten juhlat tms. ja silloinkin käytän vain ripsiväriä. Ei minulla kuitenkaan ole mitään meikkaamista vastaan, en vain itse jaksa, kun näytän ihan siedettävältä ilmankin. :D Sitäpaitsi on kiva näyttää esimerkkiä että luonnollisestikin voi näyttää hyvältä (enkä tarkoita tällä mitään että olisin omasta mielestäni joku superkaunis).
"Kautta Merlinin lötköimpien sepaluspöksyjen" - Ron, KV s. 251

Poissa Ria

  • Haaveilija
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: YewCharm170
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #140 : Heinäkuu 18, 2010, 23:37:53 »
Itse meikkaan tosi harvoin kesällä mutta sitten kesäloman loputtua kun koulut alkaa niin meikkaan päivittäin kouluun. En kuitenkaan tunge naamaani sentin paksuista meikkikerrosta vaan meikkivoidetta, vähän puuteria, luomiväriä ja ripsaria. En kuitenkaan meikkaa viikonloppuisin ellen ole menossa jonnekkin. Miksi oikeasti meikata jos on vaan kotona tai vaikka koiraa ulkoiluttamassa. Pikkusiskoni (joka on minua vuoden nuorempi) niin meikkaa oli arki tai ei. Ja välillä ihmettelen, kun sunnuntaina hän meikkaa, lenkittää koiraa ehkä puoli tuntia ja on muuten kotona. Miksi oikeasti meikata kun on vain kotona löhöämäsää, en minä ainakaan viitsi.

Poissa Rat-Tail Jim

  • Rock n Roll -sekopää
  • Vuotislainen
  • Feuer Frei
    • Feuer Frei
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #141 : Heinäkuu 19, 2010, 00:23:26 »
Kesällä meikkaaminen on epäkäytännöllisyyden multihuipentuma. Ripsivärit ja rajaukset leviävät kun hikoilee/pyyhkii hikeä, ja jos tekee mieli mennä uimaan, pitää ensin pestä meikit pois.

En itse meikkaa kesällä kuin vähän, mutta syksyisin, talvisin ja keväisin otan sen takaisin. Käytän yleensä meikkivoidetta, puuteria, ripsiväriä, eyelineriä, kajalia ja huulikiiltoa tai -rasvaa, joista jälkimmäistä yleensä talvisin. Kouluaikana on äärimmäisen poikkeuksellista, jos minut näkee ilman meikkiä. En meikkaa, koska se kohottaa itsetuntoani, vaan siksi, että pidän meikkaamisesta ja itseni muokkaamisesta oman kauneuskäsitykseni mukaiseksi. Sitäpaitsi näyttäisin typerältä ilman meikkiä, sillä olen muuten todella laitetun näköinen.

Ja mitä tulee miesten meikkaamiseen, voin sanoa vain, että meikkaavat miehet vievät meikkaamattomat 6-0. Miksi meikkaaminen olisi vain naisten juttu?
Und der Haifisch, der hat tränen, und die laufen vom Gesicht, doch der Haifisch lebt im Wasser - so die Tränen sieht man nicht.

Poissa Jents

  • hapankorpputyttö
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #142 : Heinäkuu 20, 2010, 21:29:41 »
Miksi oikeasti meikata kun on vain kotona löhöämäsää, en minä ainakaan viitsi.

Minulle ainakin meikkaaminen on harrastus, nautin siitä. Eli joskus on ihan kiva vain meikata yksikseen ja kokeilla jotain uutta ;)
Hän on kuin sade tai pimeys, tai kivi joka täytyy kiertää, että pääsisi eteenpäin.

Poissa Ria

  • Haaveilija
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: YewCharm170
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #143 : Heinäkuu 20, 2010, 21:41:34 »
Miksi oikeasti meikata kun on vain kotona löhöämäsää, en minä ainakaan viitsi.

Minulle ainakin meikkaaminen on harrastus, nautin siitä. Eli joskus on ihan kiva vain meikata yksikseen ja kokeilla jotain uutta ;)

Kyllä minäkin tätä välillä harrastan ja kokeilen uusia meikkejä, mutta tarkoitan tuolla nyt siis sitä että herää aamulla ja meikkaa ensimmäisenä vaikkei ole lähdössä kesällä kokopäivänä minnekkään ja pysyy kotona koko päivän :)

Poissa Tobin

  • aka Tinna
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • leeroy
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #144 : Heinäkuu 20, 2010, 21:42:34 »
Mä en juurikaan käy uimassa kesällä, joten mun meikkaustottumukset ovat suht koht ennallaan. Tosin olen jättänyt meikkivoiteen pois ja korvannut sen vähän peittävämmällä puuterilla. Mulle meikkaaminen ei ole mitään pakkopullaa, että pitäisi laittaa joka päivä tunti meikkiä naamaan, mutta en kuitenkaan mielelläni lähde ulos meikittömänä, puuteri on kaveri.

nuotii

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #145 : Heinäkuu 24, 2010, 12:23:02 »
Minusta meikkaaminen on ok, mutta itsen en meikkaa-vielä. Liiallinen meikin käyttö kuitenkin ärsyttää. Sehän pilaa ihon ja lisää niitä epäpuhtauksia, joita yritetään peittää. Ripsivärin käyttö ja hillitty puuteri ovat minusta tarpeeksi meikkaamista.

Rosecliff

  • Ankeuttaja
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #146 : Heinäkuu 25, 2010, 22:19:36 »
Liiallinen meikin käyttö kuitenkin ärsyttää. Sehän pilaa ihon ja lisää niitä epäpuhtauksia, joita yritetään peittää.


Asiantuntijoiden mukaan meikki suojaa ihoa ilmansaasteilta ja muulta.
Toki liika on aina liikaa, mutta (laadukkaat) meikit eivät tuki ihohuokosia. Ei meikkaaminen tietty varsinaisesti paranna ihoa, mutta ei se sitä kyllä huononnakaan.

Poissa Jents

  • hapankorpputyttö
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #147 : Heinäkuu 27, 2010, 12:47:11 »
^ Tietty, jos jättää pesemättä, jää siitä aina jälki ihoon. Mutta esim. talvella meikki suojaa myös pakkaselta :>
Hän on kuin sade tai pimeys, tai kivi joka täytyy kiertää, että pääsisi eteenpäin.

Poissa Svitanie Tonttu

  • Onnettoman oikukas
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #148 : Elokuu 07, 2010, 15:04:10 »
* Ensinnäkin mitä mieltä olette meikkaamisesta?
No mikäs siinä, jos ite tykkää :)

* Meikkaatko itse? Miksi? Mistä lähtien olet meikannut?

Meikkaan, ei tiedä ''syytä'' miksi meikkaan, mutta pidän siitä :) Kutosella meikkasin tosi harvoin, sillo vaan jotai ripsaria. Seiskan alussa käytin jonkun aikaa ripsaria+jotain vaaleaa luomiväriä, mutta sitte seki jäi ja nyt keväällä oon alkanu taas meikkaamaan säännöllisemmin :)

* Millainen on normaali meikkisi?
Luomiväri+rajauskynä+ripsiväri, joskus huulikiilto

* Mitä tytöt ajattelevat kun pojat meikkaavat ja toisinpäin?
Poikien meikkaaminen on ok, poikien ajatusmaaimasta en osaa sanoa

* Onko mielestänne meikkaus liian yleistä?

Ei mun mielestä

* Luokitteletko ihmisiä helposti heidän meikkaustyylinsä mukaan?
Tietyllä tasolla joo..
''Emme lopeta leikkimistä sen takia, että vanhenemme. Vanhenemme sen takia, että lopetamme leikkimisen.''

''Hänet vastaanotti lääkäri, joka totesi:
Tonttu on lisätty keskusteluun'' (c)ryhmis

Poissa Ryövärintytär

  • pulupikkunen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Täydenkuun ja yksinäisen karhun neljäs tytär
  • Pottermore: PotionRain200
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #149 : Elokuu 07, 2010, 17:32:02 »
Itse en meikkaa paitsi joskus jos sattun sille tuulelle. Silloinkin yleensä vaan ripsaria, joskus jos haluan vähän väriä laitan tummanpunaista huulipunaa :)
Muuten en yksinkertaisesti vaan jaksa vaivautua. Pärjäähän sitä ilmankin.
Muiden meikkaaminen ei häiritse, paitsi jos sitä meikkiä on niin paksusti että se on melkeen jo kuin joku naamari, eikä siitä tyypistä enää näe/muista miltä se "oikeasti" näyttää. Silloin alkaa mennä jo hiukan yli...
Sekin ärsyttää jos joku ei voi astua jalallaan ulos, ilman täydellistä meikkausta, voi herranjestas sehän olisi maailman loppu... (toivottavasti kukaan ei loukkaannu, se ei ollut tarkoitukseni)
Mutta siis, itse en tosiaan oikeastaan meikkiä käytä.
"Hän kirjoittaa kuin känninen rapu!"
"I'm not crazy! My mother had me tested."
"Oh Remus you're so fine, you're so fine you blow my mind, hey Remus!"
http://lorunloppu.tumblr.com/

Poissa Arminas

  • Addikti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #150 : Elokuu 11, 2010, 20:57:06 »
Minusta kukin saa tehdä ihan niin kuin haluaa, joko meikkaa tai sitten ei. Tietysti liika on liikaa ja väärä meikkaus voi kaunistuksen sijaan saada ihmisen näyttämään, no, kauheammalta ja epäluonnolliselta. Itse olen meikannut yläasteelta lähtien, tosin sitä aikaisemminkin on ollut järkyttäviä luomivärikokeiluja. Meikkaan lähinnä kaunistautuakseni, tai ainakin se saa minut tuntemaan itseni kauniimmalta. Lisäksi minulla on todella huono iho, joten yritän välttää kanssaihmisten kauhistuttamista, kun astun ovesta ulos. Yleensä minulla on meikkivoidetta, peitevoidetta, puuteria sekä ripsaria, tosin nyt kesällä olen mennyt monesti ilman kahta viimeistä.Joskus laitan kevyesti huulikiiltoa.  Rajauksia ja luomiväriä käytän harvoin, lähinnä juhlissa. Kotona en meikkaa, ja muutenkin pyrin käyttämään mahdollisimman vähän pakkelia naamallani huonon ihon takia.
The stories we love best do live in us forever.

Poissa Túrin Turambar

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • One day, one room
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #151 : Elokuu 11, 2010, 21:39:27 »
Olen harvinaisen jyrkkä meikkaamisen suhteen ja mielestäni koko ajatus on täysin turha. EI se ihmistä mitenkään kaunista jos on vaikka pikimustat silmänympäristöt, oudonvärinen iho tai vaikka huulipunaa. Tulee mieleen Barbiet, miten koko "kauneus"käsite on muuttunut. Ei muka voi olla kaunis ellei ole pitkät ripset, todella tarkasti rajatut kulmakarvat, oudonväriset luomet etc. Paljon kauniimpana pidän naista joka näyttää normaalilta ihmiseltä kuin muoviselta meikkinukelta. Koko meikkaustapa on luultavastikin vain jonkinlainen addiktio, josta on vaikea luopua. Nuo tökötit ovat törkeän kalliitakin, joku pieni vaivainen purnukka maksaa yli kympin. Täysin järjetöntä rahan hukkaa. Myöskin vastustan kaiken maailman hiusvärejä, -lisäkkeitä, lävistyksiä sun muita. Ei se mitenkään ihmistä kaunista...
Cannery Row in Monterey in California is a poem, a stink, a grating noise, a quality of light, a tone, a habit, a nostalgia, a dream.

nr: Gabriel García Márquéz - One hundred years of solitude

Poissa Nemi

  • Jälkeenjäänyt
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tulin tänne - ja täällä ollaan edelleen. :) ♥
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #152 : Elokuu 12, 2010, 15:12:33 »
Mä en meikkaa paljoa, aloitin nyt vasta seiskalla ihan säännöllisen meikkaamisen. Eli laitan ripsaria, huulikiiltoa ja joskus harvoin jotain muuta.

On kamala kattoo kun mun vanhalla luokalla oli sellainen tyyppi joka meikkas koko ajan ja aivan liikaa. Se kertoi kerran ylpeänä että mä laitan ensin meikkivoidetta, sitten puuteria, taas meikkivoidetta, sitten vielä vähän puuteria ja poskipunaa. Ja sitten sanoin että on varmaan tosi mukava aina pestä noita kaikkia pois ja sehän katto mua ihan ku hullua. Sitten se sanoi: enhän mä näitä pese pois ikinä. Mä vaan meikkaan aamulla uuden päälle. Silloin kyllä moni tyttö vaihtoi keskenään katseita...

Monet puhuu just siitä "ihmisiks meikkaamisesta" ja silti ite ei omaa naamaa näy ollenkaan. Enmä todellakaan ole mitään meikkaamista vastaan, se on ihan hienon näköstä jos osaa meikata oikein. Mutta kyllä se on aika teennäistä jos naama on ihan valkoinen ja omasta naamasta ei näy milliäkään. Ei vaan kaikki näytä tajuavan että ei jokaista finniä voi onnistua peittämään, ja sehän onkin tosi terveellistä jos läästii viis senttiä puuteria, meikkivoidetta ja peitepuikkoa jokaisen minifinninkin päälle.

Niin, tä ei nyt liity meikkaamiseen, periaatteessa. Mua ainakin ärsyttää ihan sairaasti jos jotkut ´minäolentäydellinenjaenhuomaamuitaollenkaan´-ihmiset tulee huomauttamaan jostain finnistä, mikä ärsyttää itseäänkin jo tarpeeksi.
"Hei siis ootko huomannut että sulla on TOSSA ihan KAUHEEE finni!??!"
Tä oli taas mun mielipide. :P
-Nemi ♥

Poissa Venia

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #153 : Elokuu 15, 2010, 11:19:33 »
Lainaus käyttäjältä: Túrin Turambar
Olen harvinaisen jyrkkä meikkaamisen suhteen ja mielestäni koko ajatus on täysin turha. EI se ihmistä mitenkään kaunista jos on vaikka pikimustat silmänympäristöt, oudonvärinen iho tai vaikka huulipunaa. Tulee mieleen Barbiet, miten koko "kauneus"käsite on muuttunut. Ei muka voi olla kaunis ellei ole pitkät ripset, todella tarkasti rajatut kulmakarvat, oudonväriset luomet etc. Paljon kauniimpana pidän naista joka näyttää normaalilta ihmiseltä kuin muoviselta meikkinukelta. Koko meikkaustapa on luultavastikin vain jonkinlainen addiktio, josta on vaikea luopua. Nuo tökötit ovat törkeän kalliitakin, joku pieni vaivainen purnukka maksaa yli kympin. Täysin järjetöntä rahan hukkaa. Myöskin vastustan kaiken maailman hiusvärejä, -lisäkkeitä, lävistyksiä sun muita. Ei se mitenkään ihmistä kaunista...

Täyttä asiaa! Mukavaa, että joku poikakin on tuota mieltä. Minua itseäni suoraan sanottuna puistattaa joidenkin teinien meikkipelleilyt. Miksi ennestään mukavan näköiset ihmiset pilaavat ulkonäkönsä joillakin ihme mömmöillä, eikä luonnollisuudesta ole häivääkään. Hiusten värjäämistäkään en usein katso hyvällä. Ripsarin ja meikkivoiteen vielä hyväksyn, mutta siinä se raja sitten alkaakin olla. Käytän itse meikkivoidetta todella vähän ja siinä kaikki meikkaamiseni onkin. Olen kokenut sen aina hyvin ahdistavaksi, kun naisten on pyrittävä olemaan ulkonäöltään mahdollisimman täydellisiä, niin kuin muuten ei kelvattaisi. On ikään kuin tarvis piilottaa itsensä pakkelinaamion ja turhien tököttien taakse.
"There is no creature on earth half so terrifying as a truly just man."

Poissa maisamiisa

  • TYM-
  • Vuotislainen
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #154 : Elokuu 15, 2010, 19:54:47 »
Täyttä asiaa! Mukavaa, että joku poikakin on tuota mieltä. Minua itseäni suoraan sanottuna puistattaa joidenkin teinien meikkipelleilyt. Miksi ennestään mukavan näköiset ihmiset pilaavat ulkonäkönsä joillakin ihme mömmöillä, eikä luonnollisuudesta ole häivääkään. Hiusten värjäämistäkään en usein katso hyvällä. Ripsarin ja meikkivoiteen vielä hyväksyn, mutta siinä se raja sitten alkaakin olla. Käytän itse meikkivoidetta todella vähän ja siinä kaikki meikkaamiseni onkin. Olen kokenut sen aina hyvin ahdistavaksi, kun naisten on pyrittävä olemaan ulkonäöltään mahdollisimman täydellisiä, niin kuin muuten ei kelvattaisi. On ikään kuin tarvis piilottaa itsensä pakkelinaamion ja turhien tököttien taakse.

Tai sitten se meikki on todellakin osa persoonaa. Osa mun persoonaa on se, että mä käytän vahvojakin silmänrajauksia ja erivärisiä kajaleita (vaaleanpunainen kausi tällä hetkellä menossa), ja tällä hetkellä on mustapinkit hiukset - oma väri on sellainen vaaleanharmaa. En sano, että kenenkään mielipide on väärä, mutta musta on vähän turhan paljon sanoa että "piilottaa itsensä pakkelinaamioihin". Mä en ainakaan koe kätkeväni itseäni yhtään mitenkään, koska mun meikit kuuluvat samaan kategoriaan kuin vaatteet - käytän mitä lystän just niin paljon kyn lystän.
'cause baby you weren't the first or the last or the worst, SHAKE IT

Poissa Barella

  • Vuotis-kuollut
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • <3
    • Lohikäärmeliiga - Vuotishuispausjoukkue
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #155 : Elokuu 16, 2010, 14:45:17 »
Katselin tuossa parin vuoden takaista kommenttiani... olen todellakin sen jälkeen muuttunut. En vieläkään kyllä meikkaa ihan järkyttävästi, mutta joskus jonkin verran.

En meikkaa sen takia, että näyttäisin mitenkään kauniilta, vaan siksi että joku outo ihminen on keksinyt että siihen tyyliin, johon pukeudun, kuuluu meikkaaminen. Ei se tietenkään tämänkään jälkeen mitään pakollista ole, enkä meikkaa nykyäänkään edes joka viikko. Aloin jossain kohtaa meikkaamaan siksi, ettei kaikki ihmiset luulisi minua kokoajan täysi-ikäiseksi. Nämä väärinkäsitykset vähentyvät kyllä huimasti silloin kun meikkaan ja olen onnellinen siitä. Inhoan selitellä ihmisille sitä, minkä ikäinen olen kun he jo ovat täyttä päätä kyselemässä että tulinko omalla autolla ja haluaisinko liittyä siihen ja siihen puolueeseen. Käytän meikkejä sillälailla "tilanteeseen sopivasti", mikä ei tarkoita että meikkaisin juhliin, vaan että meikkaan kun liikun sellaisessa seurassa jossa muutkin meikkaavat. Olen kyllä erittäin usein kyseenalaistanut sen, että miten meikkaaminen muka kuuluu johonkin tyyliin ja miksi edes olisi pakko edustaa jotain tyyliä? Miksi ihmeessä pitäisi olla samanlainen kuin joku toinen tunteakseen itsensä hyväksi?

Ei se ihan noin ole minun kohdallani, en meikatessani tunne itseäni mitenkään kauhean cooliksi tai kauniiksi, ennemminkin päinvastoin, mutta haluan vain kääntää ihmisten katseita puoleeni, tykkään kuulla vanhusten paheksuvan ulkonäköäni selän takana. Ja jos haluan olla jotenkin edustavan näköinen tai menen sukulaisten luo, jätän meikit suosiolla kotiin. Sellaisten läheisten ihmisten seurassa en halua käyttää meikkejä, ketkä eivät ymmärrä käyttötarkoitustani tai ovat muutenvain meikkejä vastaan. Enkä käytä meikkeihin kovin paljoa rahaakaan, säästän niitä mieluummin johonkin parempaan. Niin ja minusta on ihanaa jos ajaudun joskus keskusteluun jonkun kanssa jonka mielestä meikkaaminen on täysin turhaa. Tykkään näistä keskusteluista ehkä juuri siksi, etten ole ihan sataprosenttisen varma vielä itsekään mitä mieltä meikkaamisesta olen ja miksi sitä harrastan.
~Barella
Maailma on tulvillaan ylimaallisia olentoja, jotka kärsivällisesti odottavat älymme terävöitymistä.
                 -Eden Phillpotts

Poissa Venia

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #156 : Elokuu 16, 2010, 17:56:35 »
Lainaus käyttäjältä: maisamiisa
Mä en ainakaan koe kätkeväni itseäni yhtään mitenkään, koska mun meikit kuuluvat samaan kategoriaan kuin vaatteet - käytän mitä lystän just niin paljon kyn lystän.

Mielipidekysymys. Itse vain en ole koskaan tottunut meikkeihin ja suosin luonnollisuutta, joten olen tuota mieltä. Toiset taas pitävät sitä ihan luontevana, mutta itse en.
"There is no creature on earth half so terrifying as a truly just man."

Poissa Pingu

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #157 : Elokuu 16, 2010, 18:09:03 »
En alkanut selata paljoa taaksepäin ja lukea mitä muut on kirjoittanut, joten sanon vain oman mielipiteeni.
Mulle on yks ja sama hailee kuka meikkaa ja kuka ei ja miten joku meikkaa ja miten toinen meikkaa. Tietysti esim. "huonosti" meikatut silmät (olipas esimerkki) saa multa huomioo, samoin mun milestä ei oo enää nättiä jos meikin kanssa liiotellaan.

Joudun myöntämään, että vaikken muuten meikkiä käytä erilaisia meikki- ja peitevoiteita ja puutereita tulee tungettua naamaan aika reilusti :s Sen verran, että joutuu varomaan naamaan koskemista varsinkin märillä sormilla, koska jäis läikät. Syy tähän nämä järkyttävät pisamat joita en edes nenän päältä ja silmien alta, siis tuolta nätiltä alueelta paljoakaan yritä peittää, mutta muu naama saa heittää kärpäsen paskoille hyvästit. Varsinkin kun nää mun pisamat ei oo niitä nättejä tummanruskeita pieniä pisteitä, vaan puolsenttii kertaa puolsenttii oransseja läiskiä. 

Ripsaria en normaalisti kouluun jaksa laittaa, mutta keikoille ja festareille esimerkiksi jaksan sen verran panostaa, että laitan pienen kerroksen ripsaria.
ihminen ei voi löytää uusia valtameriä ellei hän uskalla kadottaa rantaa näkyvistään

http://exchangeboarding.blogspot.fi/

Poissa Mansikkarahka

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #158 : Tammikuu 16, 2012, 01:52:05 »
Mielipiteeni meikkaamisesta on, että sillä ei ole väliä meikkaako joku vai ei. Se on jokaisen oma asia.

Meikkaan, koska se on minusta kivaa ja siitä tulee jotenkin huoliteltu ja viimeistelty olo. Haluan myös korostaa silmiäni. Minulla on isot silmät ja pitkät ripset, sekä miinus- lasit, joten haluan korostaa silmiäni ja tuoda niitä esiin lasien takaa. Ilman ripsiväriä tulee ihan alaston olo ja kun on tottunut, että sitä on, niin näytän mielestäni ihan valjulta ilman sitä.

Meikkailin satunnaisesti peruskoulussa. Ensimmäisen kerran meikkasin varmaan joskus viidennellä luokalla. Nyt olen hieman yli kolme vuotta meikannut päivittäin.

Normaali meikkini on nykyään pelkkä tuuheuttava ripsiväri. Joskus laitan myös rajaukset. Ennen meikkasin enemmän, mutta pari vuotta sitten kesällä, kun oli kovat helteet, aloin käyttää pelkkää ripsiväriä ja sillä tiellä olen edelleen.

Minusta meikkaamisesta otetaan liikaa paineita. Etenkin siinä iässä, kun aloitellaan meikkaamista, on paine usein kova. Meikataan, kun kaikki muutkin meikkaavat. Minusta meikkaamisen pitäisi lähteä siitä, että itse haluaa sitä, eikä siksi, kun muutkin tekevät sitä. Mutta ymmärrän kyllä, että siinä iässä ympäristön paine on kova, eikä haluta erottua joukosta.
Muutenkin maailma on melko ulkonäkökeskeinen, mikä on minusta melko surullista.

En luokittele ihmisiä heidän meikkaustyyliensä takia, ainakaan negatiiviseen sävyyn. Saatan ajatella, että "Tuo on tavis, tuo on gootti, onpas siinä nätti meikki, onpas paljon meikkiä", mutta en mitään sen kummempaa. Jokainen meikkaa niin kuin haluaa ja niin kuin itsestä näyttää kivalta. Minusta on tärkeintä, että omasta mielestään näyttää kivalta, viis siitä mitä muut ajattelevat.


Poissa Lorainne

  • glottaaliklusiili
  • Hämykeiju
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: MoonMist
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #159 : Tammikuu 24, 2012, 19:08:10 »
Kirjoitin tähän topaan viimeksi, kun olin menossa kasiluokalle. Ohhoh, miten aika kuluu nopeasti... :)

Edellisessä viestissäni siis kerroin, etten meikkaa enkä juuri laita hiuksianikaan. No, tässä muutaman vuoden aikana kuvaan on astunut peitevoide, jolla nyt pahimmat finnit peitän, mutta siihen se sitten jääkin. Hiukset ovat välillä auki, sitten kiinni ja kohta nutturalla, mutta esimerkiksi lakkapulloa en ole koskaan omistanut. Aamut sujuvat siis edelleen melko jouhevasti, kun ehostamiseen ei kulu kuin pikku hetki.

Yleisesti ottaen kavereiden meikkaaminen ei häiritse, mutta kaveripiiriini ei oikeastaan kuulukaan ketään sellaista, joka peittäisi joka neliösentin naamastaan pakkelilla. Silloin tällöin tulee hiljaa pienessä mielessä ihmeteltyä ihmisiä, joiden omaa ihoa ei näy lainkaan. Totta kai meikkaaminen on jokaisen oma asia, enkä kenellekään menisi siitä huomauttamaan, mutta silloin tällöin kaupungilla ihmisiä katsellessani tuntuu, että olen oikeastaan aika vapaa. Eipä tarvitse paljon peiliin katsella.

Vanhojen tanssit lähestyvät uhkaavasti, ja siinä missä muut miettivät irtoripsiä ja sitä, mistä saa halvimmalla ammattilaismeikkejä, minun meikkini kyseiselle päivälle on selvä: ripaus sitä tavallista peitevoidetta piilottamaan finnit, ja vähän puuteria, ettei naama kiillä kovin pahasti. Siinä se. Tämä tietysti herättää kavereissa ihmetystä ja epäuskoa, ja osa yrittää jopa vakuuttaa minulle, miten vanhojen päivänä kuuluu meikata. Ai jaa, enpä sellaista ole kuullukaan.

Kaiken kaikkiaan olen onnellinen näin: ei tarvitse turhia miettiä, kun ei ole naamassa mitään, mikä voisi päivän aikana levitä. :)
Using the "are we", are we?

Poissa Koala

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #160 : Helmikuu 02, 2012, 10:30:17 »
Aloitin meikkaamisen seitsemättä luokaa edeltävänä kesänä. En kuitenkaan käyttänyt meikkiä joka päivä, vaan aina silloin tällöin taivutin ripseni ja lisäsin vähä ripsiväriä. Nykyään käytän meikkiä joka päivä. Arkimeikkiini kuuluu meikkivoide, puuteri, poskipuna, ripsiväri, eye liner ja huulipuna. Meikkituotteita on aivan järjettömän ihana shoppailla, ja niitä tuleekin usein ostettua paljon. Minulle on melko tärkeää se, miltä näytän, ja hyvän meikin alla tuntee olonsa paljon itsevarmemmaksi ja huolitellummaksi.
 En oikein tykkää irtoripsistä tai tatuoiduista kulmakarvoista - luonnollinen meikki näyttää mielestäni aina parhaalta. Nykyään näen paljon kymmenenvuotiaita tyttöjä, jotka ovat piirtäneet kulmakarvansa vahvasti. He näyttävät takuulla paljon paljon paremmalta, jos käyttäisivät vähemmän kulmakynää tai piirtäisivät omien kulmiensa sekaan ohutta karvaa. Levitän itse meikkivoidetta vain yhden ohuen kerroksen ja puuteroin poskipäät ja nenän kevyesti. Omat kulmakarvani eivät näy kunnolla otsahiuksien takia, mutta vahvista niitä yleensä kevyesti. Rakastan punaista huulipunaa ja sipaisen sitä kevyesti huuliin.
  Kaikkien meikkaavien tyttöjen olisi syytä puhdistaa ihonsa joka ilta vedellä ja kasvojenpesugeelillä/puhdistusaineella. Poistakaa siis meikit, vaikka olisitte kuinka väsyneitä. Jos ei poista meikkiään kasvoilta, epäpuhtaudet jäävät naamalle ja ihoon syntyy uusia finnejä ja mustapäitä. Silmämeikkikin kannattaa poistaa, vaikka tuntuisikin, että ripsiväri on varissut päivän aikana pois. Jos silmämeikkiään ei poista, näkö heikkenee ja silmien terveys kärsii.
 

« Viimeksi muokattu: Syyskuu 02, 2012, 16:04:09 kirjoittanut Koala »

Poissa Megia

  • Human Error
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #161 : Helmikuu 02, 2012, 13:25:50 »
Aloin meikkaamaan joskus yläasteen alussa ja nykyään tulee harvoin lähdettyä kotoa ilman meikkiä. Perusmeikkiin eli koulumeikkiin kuuluu meikkivoide, puuteri, ripsari ja kajali + peruspiilarit ja valkoinen luomiväri avartamaan silmäkulmaa. Vapaa-ajalla heitän usein mukaan värilliset piilarit, luomivärin, kulmakynän, varjostukset ja toisinaan tekoripset. En koe olevani ruma ilman meikkiä, omalla kohdallani se on vain pinttynyt tapa laittautua ennen kotoa lähtöä. Joskus tulee kiire tai en yksinkertaisesti vain jaksa ja sekin on ok olla koulussa ilman meikkiä. En koe olevani feikki tai millään tasolla muita huonompi tai parempi sen takia että käytän paljon meikkiä. Meikillä korostan kasvojeni hyviä puolia ja peitän huonompia. Se tuo minulle lisää itsevarmuutta.

Se meikkaako vai ei on jokaisen oma asia. Kuten jo aiemmin sanoin meikkaaminen ei omasta mielestäni tee kenestäkään yhtään huonompaa tai parempaa ihmistä. Meikki voi luoda illuusion kauneudesta, mutta aivan yhtä hyvin se voi kieliä epävarmuudesta itseään kohtaan. Meikkaamattomilla ihmisillä kasvonpiirteet eivät yhtä helposti korostu, mutta hellä on usein parempi itsetunto ja ovat enemmän sinut itsensä kanssa kuin meikkipellet.

En siis koe meikkaamista mitenkään tarpeelliseksi. Itse pidän meikeistä, meikkaamisesta ja ehostautumisesta yleensä, joten luonnollisesti teen sitä. Meikkejä omistan helposti satojen eurojen arvosta, enkä mene sanomaan, että ne olisivat välttämättä sellaisten summien arvoisia, mutta minkäs sitä luonteelleen mahtaa.
live hard live your dream.

Poissa narri

  • Ajassa harhaileva
  • Vuotislainen
  • Terveisiä Pangaialta
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #162 : Helmikuu 03, 2012, 12:44:11 »
Meikki- ja yleensäkin kauneudenhoitoteollisuus, on kuvottavaa bisnestä. Joskus kun astelee kaupan käytävillä ja pysähtyy katsomaan sitä piiiitkääää pullojen ja rasioiden sun muun sälän täyttämää hyllystöä, ei voi olla tuntematta voimatonta pahoinvointia. Meikkaavat ihmiset tai meikkaus ajatuksena eivät sinänsä häiritse mielenrauhaani – itseasiassa eräällä tavalla kasvomaalaus ja muuntautuminen on kiehtovaa - mutta siitä kaupan pullorivistöstä löyhkää välinpitämättömyys ja turhuus ja ennenkaikkea ahneus.

Rohkenen väittää ettei valtaosasta kauneudenhoitotuotteita ole mitään hyötyä hipiän laadun ylläpidossa. Varsinaiset ehostustuotteet, meikit, ovat asia erikseen. Niiden tarkoitushan on ennemminkin peittää ja korostaa kuin hoitaa eli tietyllä tapaa ne ovat täysin turhamaisuuden synnyttämiä ja markkinoimia tuotteita. Siitä huolimatta luulen toisten käyttävän meikkejä vähemmän turhamaisista syistä, maailma kun on epäreilu ja julma, ja turhamaisuuskin on joskus vain halua päästä samalle viivalle ja tasolle kuin millä olettaa muiden olevan. Se on kai sitä heikkoa itsetuntoa.

Koska vihaan - pääosin ympäristösyistä – kauneudenhoitotuotteita, en voi hyväksyä niiden yletöntä tarjontaa enkä niin ollen käyttöäkään. Käyttäjiä en kuitenkaan kovin ankarasti moralisoi, sillä heidän käyttömotiivinsa on yleensä itsestään huolehtiminen. Jos he pyrkivät tekemään sen valistuneesti parhaan ymmärryksensä mukaan ja heidän valitsemansa tuote todella toimii niin hyvä, mutta epäilen, että samaan tulokseen pääsisi muitakin reittejä.

Iho ei nimittäin vaadi ihmeitä (eli mainosten puteleita). Se mitä syö on ykkösasia, sillä kaikki ei sovi kaikille ja seurauksena voi olla iho-ongelmia. Sitten on kosteus. Iho tykkää tietyssä määrin auringosta, koska se lisää ihon oman kosteuttajan keramidin tuotantoa. Myös hiki huoltaa ihoa. Ihon oma rasvakerros taas estää vettä haihtumasta, joten rasvaa on hyvä saada ravinnosta tai halutessa sitä voi lätkäista nassuun purkista. Sitten on vielä glyseroli, joka on ihon oma kosteuttaja ja sitä löytyy perusvoiteista. Juuri muuta niissä purkeissa ei sitten tarvitsekaan olla, joten vilkaiskaa kiltit niitä ainesosaluetteloita ennen kuin ostatte mitään. Sellaiset aineet kuin esim DHA tai BHT ovat täysin turhia ja ainakin ympäristölle rasite. Olette varmaan huomanneet että ainesosalistat ovat syntisen pitkiä.

Ja ne meikit. Niin, ehostautuminen on hauskaa ja tulos tuottaa helposti mielihyvää, joten meikkausta on hankala vastustaa. Ympäristön vuoksi näen meikkauksessa kuitenkin ongelmallisen puolen. Olen samalla linjalla niiden kanssa, jotka ovat maininneet pitävänsä yletöntä ja pakonomaista meikkaamista huonona tapana. Ihmiset ovat vain erinäköisiä meikin kera, eivät sen kummemmin kauniimpia. Paitsi jos haluavat itselleen niin uskotella. 

En siis koe meikkaamista mitenkään tarpeelliseksi. Itse pidän meikeistä, meikkaamisesta ja ehostautumisesta yleensä, joten luonnollisesti teen sitä. Meikkejä omistan helposti satojen eurojen arvosta, enkä mene sanomaan, että ne olisivat välttämättä sellaisten summien arvoisia, mutta minkäs sitä luonteelleen mahtaa.
Hyvin sanottu! Suoraan ytimeen minun mielestäni. Ihmisluonto nyt vain on sellainen, jota tietty turhamaisuus vetää puoleensa, jos ei meikkien muodossa, niin jossakin muussa sitten.
Hämmentää.

Poissa nominal

  • Kuriositeetti
  • Vuotislainen
  • Pottermore: FireboltLumos114
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #163 : Helmikuu 03, 2012, 23:04:57 »
Ihmiset ovat vain erinäköisiä meikin kera, eivät sen kummemmin kauniimpia. Paitsi jos haluavat itselleen niin uskotella.

Sinänsä ihailen "vakaumustasi" (paremman sanan puutteessa), mutta tästä olen eri mieltä. En missään nimessä koe, että meikitön ihminen olisi ruma, tai että liika meikki olisi kaunista, mutta mielestäni minä ja myös erittäin monet muut ovat kauniimpia, kun naamassa on vähän meikkiä. Sitten onkin ihan eri asia, että mistä se puolestaan johtuu, koska kyseessähän on lähinnä kauneusihanne, joka ylistää tasaista ihoa sekä tummia ja näyttäviä ripsiä. Ja tiettyyn kulttuuriin kuuluvana pidän - todella monien muiden tavoin - kauniina tämänhetkisen kauneusihanteen mukaisia kasvoja.

Eri asia on taas se, kun jollain on niin kadehdittavan nätti iho, ettei tarvitse meikkivoidetta tasoittamaan punaisia kohtia, tummia silmänalusia tai finnejä. Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miten ihmeessä jotkut sellaisen ihon omistavat vaivautuvat edes meikkaamaan, kun he eivät edes näytä millään tavalla eri näköisiltä meikkaamisen jälkeen. (nimimerkillä itsellänikin oli pitkään sellainen iho MUTTA)
Peitetty liekki on tulisin ~ Entä jos Voldemort olisikin valinnut toisin? ~ Taikalaiva Titanic

Poissa Xanie

  • hymyilevä huomispäivä
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • *reps*
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #164 : Helmikuu 04, 2012, 11:05:28 »
Mun perus koulumeikkiin kuuluu ripsiväri ja kajaali ja joskus puuteri. En käytä mitään peitevoiteta sen suuremmin enkä luomivärejä ellei ole mitään erityistilaisuutta enkä silloinkaan aina. Kouluun tai töihin en edes aina meikkaa, vaikka aika usein kylläkin. Sateisina päivinä jätän suosilla väliin tai nyt kun on ollut niin paljon pakkasta että ripsiväri on ihan levinnyttä kun pääsee johonkin. :D

Meikkaan tasan vain ja ainoastaan itseäni varten, en ketään muuta. Mulla on itselläni kivempi olo ja silmämeikin tekeminen on kivaa :) Lisäksi ripsivärin laittaminen aamulla saa silmäni pysymään paremmin auki ja sitä kautta pikkuisen virkistääkin väsyneinä aamuina :D

En tosiaan meikkaa ketään toista varten. Minulla on poikaystävä, joten ei tarvitse meikata siksi "että pojat tykkäis" (ja omani ei  edes huomaa kun olen meikkiä laittanut eikä siis hirveästi välitä siittä :D) eikä ystäväni meikkaa mitenkään hirveästi joten en meikkaa heidänkään takia. Ja jos totta puhutaan, niin jos kaverini eivät pitäisi minusta tai viettäisivät kanssani vähemmän aikaa jos en meikkaisi tarpeeksi, niin saisi olla sitten :D Sitten menisi jo liian pinnalliseksi minun makuuni. :D Joten meikkaan vähän ja vain itseäni varten :)

Juhlameikit on sitten erikseen, hienoissa tilaisuuksissa on kivempi laittaa vähän enemmän meikkiä kun tulee itselle paljon nätimpi ja kivempi olo :)
Kun ystäväsi katselevat sinua hyppäämässä laskuvarjolla joka ei aukea, voisi olla hauska temppu, jos esittäisit vaikkapa uintiliikkeitä.
Avasta kiitos Seatearille!
Tee päivän hyvä työ: www.freerice.com

Poissa Zenzibar

  • Pelastaja katsoi profiiliaan ja läikytti teetä pöydälle
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • jouluinen-eskapisti-merirosvo-vampyyri-söpö-skotti
    • Home sweet home
  • Pottermore: BloodNight6399
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #165 : Helmikuu 04, 2012, 11:25:45 »
Joskus yläasteella sitä kuvitteli, että ei vaan voi mennä kouluun ilman meikkiä tai kaikki kattoo et oot ihan friikki... öh. Joo, varhaisteinit on tyhmiä. (Ja nyt pyydän anteeksi niiltä kaikilta fiksuilta varhaisteineiltä siellä, lähinnä toi kommentti koski mua :P)

Joo, mua ei haittaa jos jotkut meikkaa, vaikka meikkais tosi paljonkin, se on kaikkien oma asia. Pientä ärtymystä saatan tuntea, kun kaveri lisää kaupungilla ollessamme viisi kertaa tunnin sisällä puuteria naamaansa, mutta hyvänä ystävänä tuijotan häntä vain murhaavasti ja keskustelen niitä näitä sillä aikaa kun puuterihuisku heiluu.

Kyllä meikkaaminen voi saada ihmisen näyttämään kauniimmalta, kunhan se tekee oikein eikä niiden meikkien kanssa liioittele. Itse en osaa oikeastaan meikata juuri yhtään. Joo, osaan laittaa ripsiväriä ja luomiväriä ja meikkivoidetta, mutta en mie varsinaisesti ymmärrä mitään eri värisävyjen eroista tai siitä mihin aurinkopuuteria pitää laittaa jos haluaa korostaa tiettyjä piirteitä... eikä se mua oikeastaan haittakaan. Hyvä vaan, että tajusin ajoissa, että se jos osaa pistää viis kerrosta ripsiväriä ei tarkota että osais meikata. Tai että se näyttäis hienolta.

Aikasemmin, vielä lukion alussa mie meikkasin kouluun melkein joka päivä. Yläasteella se oli vähän pakkomielteistä, mutta lukioon mennessä se oli vain tapa. Lähinnä en halunnut näyttää niin väsyneeltä ja meikki sai mun silmät näyttään suuremmilta. Sitte aloin jättään meikin pois koeviikolla - niinku sitä koetta kiinnostais miltä mie näytän ja itellä on mukavampi fiilis - ja sitte koeviikon jälkeen ei enää jaksanu normipäivänäkään tunkea pakkelia naamaan.

 Nykyään meikkaan oikeastaan harvemmin kuin en. Syytän mun laiskuutta, en vaan jaksa alkaa aamulla ajattelemaan jotain meikkausta, joten jätän sen vaan tekemättä. Joskus, jos huomaan näyttäväni tosi väsyneeltä, saatan meikata hiukan, mutta muuten en oikeastaan jaksa.
Jos joskus herään jostain syystä todella aikaisin ja mulla on tuhottomasti aikaa, saatan meikata vain aikaa tappaakseni. Onhan se ihan kiva joskus näyttää vähän nätimmältä.

Jos lähden juhliin tai kaupungille isommalla porukalla tai baariin yms. niin meikkaan lähes aina. Sekin on ehkä enemmän sellainen "tapa", että ennen baaria kokoonnutaan yhden kaverin luokse alottelemaan ja samalla kaikki meikkaa itsensä - tai toisensa. Vähänniinkuin joku rituaali :D Mutta vaikka lähestulkoon mun kaikki kaverit meikkaa joka päivä, ei ne sanonu mitään vaikka yhtäkkiä mie lopetin meikkaamisen lähes kokonaan. Jos ois sanonu, niin ois voinu olla mun puolesta entisiä kavereita sitte. :D

Kuten Xaniekin tuossa ylhäällä, en siis meikkaan ketään toista ihmistä varten. Lähinnä vain itseäni varten tai tavan vuoksi. Sittenkin jos meikkaan, laitan meikkiä aika vähän, ripsari, valokynä, meikkivoide, silloin tällöin luomiväriä ja kajaalia.

Nii ja juu, Xan sano tuosta "poikien takia meikkaamisesta", jota mie en myöskään jaksa harrastaa. Tai kai se on yksi syy miksi juhliin ja baariin sitä meikkiä laitetaan, mutta lähinnä mie kohotan sillä omaa itsetuntoani, enkä ajattele, et jes, nyt näyttää hyvältä ja kaikki pojat on varmana heti mussa kiinni. En oikein usko, että löydän poikaystävää jostain random -juhlista tai baarista, enemminkin ehkä kouluympäristöstä, jossa minulla ei edelleenkään ole sitä meikkiä.

Että näin. :D
"You're only given a little spark of madness. You mustn't lose it." -Robin Williams

Poissa Drámella

  • ihan hirveen ilkeä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Livejournal
    • LJ
  • Pottermore: NifflerHallow18061
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #166 : Helmikuu 04, 2012, 12:11:17 »
Minulla on poikaystävä, joten ei tarvitse meikata siksi "että pojat tykkäis" (ja omani ei  edes huomaa kun olen meikkiä laittanut eikä siis hirveästi välitä siittä :D)

Pakko kompata tätä. Me oltiin poikaystävän kanssa seurusteltu varmaan reilu puoli vuotta jo ja oltiin lähdössä keilaamaan yhdessä. Aloin sitten meikkaamaan ennen lähtöä ja poikkis katselee hetken mun touhuja ja kysyy "Ooksä muka aina meikannu vai onks tää keilaamaan meno jotenkin erityistilaisuus?" :D En ymmärrä miten hän ei ollut huomannut asiaa aiemmin. En meikkaa mitenkään vahvasti, mutta ihoni on ilman meikkiä hyvin punoittava (syntymämerkki, joka saa koko otsan hehkumaan kirkkaan punaisena...) ja finnejäkin löytyy aika paljon. Joskus sitten valittelin jotain mustapäistä, joita minulla on nenässä ihan kamalasti, niin poikkis ei tajunnut mitä ne ovat vaikka näytin meikitöntä nenääni ja sanoin että katso. "No en mä mitään nää" :D

Perusmeikkini on yksikertainen; meikkivoide, puuteri, peiteaine silmänalusille ja mahdollisille finneille, vaalea luomiväri silmän sisänurkkaan ja melko luonnollinen ruskea ulkonurkkaan/luomivakoon, ripsiväri ja se on siinä. Jos on aamulla aikaa, niin saatan laittaa poskipunaa ja rajaukset yläluomelle, mutta useimmiten herään (lue:torkutan kelloa meikkaamiseen varatun ajan yli) niin myöhään, että tuo vajaa 10 minuutin perusmeikki on se minkä laitan. Juhliin ja vastaaviin sitten panostan vähän enemmän, ihan vaan siksi koska meikkaaminen on kivaa erikoistilaisuuksiin. Minulle ei tuota ongelmia lähteä kotoa myöskään meikittä, mutta mieluummin kuitenkin meikkaan pikkuisen. Tosin maitokauppaan, poikaystävän tai porukoiden luo lähtiessä en jaksa laittaa mitään. 
haistan, haistan ihmislihaa, sanoi kuu ja hymyili julmaa, verenhimoista hymyään.

Poissa nominal

  • Kuriositeetti
  • Vuotislainen
  • Pottermore: FireboltLumos114
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #167 : Helmikuu 04, 2012, 14:34:46 »
Heh, joo, poikien takia meikkaaminen on ajanhukkaa. Olin seurustellut oman poikaystäväni kanssa muutaman kuukauden, kun hän ihan muuten vain kysyi, meikkaanko minä. Olin että mitäääääääh kai sä nyt huomaat että mulla on meikkiä, onhan ripsetkin ihan eri näköiset, ja se totesi vaan, että en kyllä huomaa. Krhm.

Ja mitä tulee siihen, että baariin lähdettäessä saisi enemmän huomiota näyttävämmällä meikillä, niin en oikein jaksa uskoa siihenkään. Ensinnäkin siksi, että baarissa on niin huono valaistus, ettei se näy. Ja toisekseen siksi, että itse usein vähän innostun juhlameikkini kanssa, ja siitä saattaa tulla suhteellisen järkyttävä, mutta se ei ole millään lailla vaikuttanut baarissa jätkiltä saatuun huomioon.
Peitetty liekki on tulisin ~ Entä jos Voldemort olisikin valinnut toisin? ~ Taikalaiva Titanic

Poissa Megia

  • Human Error
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #168 : Helmikuu 05, 2012, 10:30:16 »
Rohkenen väittää ettei valtaosasta kauneudenhoitotuotteita ole mitään hyötyä hipiän laadun ylläpidossa. Varsinaiset ehostustuotteet, meikit, ovat asia erikseen. Niiden tarkoitushan on ennemminkin peittää ja korostaa kuin hoitaa eli tietyllä tapaa ne ovat täysin turhamaisuuden synnyttämiä ja markkinoimia tuotteita.

Minä myöskin ihailen kantaasi, mutta tässä kohtaa olet osin väärässä. En väitä, että meikkivoiteet, puuterit tmv hoitaisivat ihoa tai tekisivät siitä parempi kuntoisen, mutta ne suojelevat ihoa. Kun aamulla vetäisee naamaan kerroksen meikkivoidetta tai rasvaa kaikki ihoon päivän aikana kohdistuneet roinat ja sasteet jäävät tähän kerrokseen kiinni, eivätkä tuki ihohuokosia. Illalla naamaa pestessä ne sitten huuhtoutuvat viemäristä alas. Eli jotain hyvääkin sentään.
live hard live your dream.

Poissa narri

  • Ajassa harhaileva
  • Vuotislainen
  • Terveisiä Pangaialta
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #169 : Helmikuu 05, 2012, 12:28:51 »
Ihmiset ovat vain erinäköisiä meikin kera, eivät sen kummemmin kauniimpia. Paitsi jos haluavat itselleen niin uskotella.

Sinänsä ihailen "vakaumustasi" (paremman sanan puutteessa), mutta tästä olen eri mieltä. En missään nimessä koe, että meikitön ihminen olisi ruma, tai että liika meikki olisi kaunista, mutta mielestäni minä ja myös erittäin monet muut ovat kauniimpia, kun naamassa on vähän meikkiä. Sitten onkin ihan eri asia, että mistä se puolestaan johtuu, koska kyseessähän on lähinnä kauneusihanne, joka ylistää tasaista ihoa sekä tummia ja näyttäviä ripsiä. Ja tiettyyn kulttuuriin kuuluvana pidän - todella monien muiden tavoin - kauniina tämänhetkisen kauneusihanteen mukaisia kasvoja.
Pidän kyllä edelleen kiinni siitä, että ihmiset näyttävät meikattuaan lähinnä erilaisilta (minun silmissäni), eivät kauniimmilta, mutta myönnän, että väitettä kirjoittaessani olin jo ehtinyt unohtaa iho-ongelmien olemassaolon. Tiettyjen kauneusihanteidenkin olemassaolo on kai pakko myöntää, mutta itse kuulun niihin, joiden arvioihin kauneudesta ei juuri meikkauksella voi vaikuttaa – paitsi kun kyseessä on ihon laatu. Yleisesti kuvittelisin, että täysin meikitön ihminen nähdään vähintään yhtä kauniina kuin taidokkaasti meikattu, jos hänellä vain on hyvä iho. Toisin lienee asian laita, jos meikatun tyypin tai heleä ihoisen luonnonlapsen vierellä seisookin verrattavana ehostamaton luonnonlapsi kakkonen, jonka kasvot oikein kukoistavat. Häntä tuskin voisi parhaalla tahdollaankaan sanoa porukan näteimmäksi, jos arviointiperusteena käyttää vain(Huom!) hyvää ihoa. Epäreilua ja vissiin tätä epäkohtaa korjaamassa meikit ovat.

Lainaus
Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miten ihmeessä jotkut sellaisen ihon omistavat vaivautuvat edes meikkaamaan, kun he eivät edes näytä millään tavalla eri näköisiltä meikkaamisen jälkeen.
Niinpä tuota käytöstä ei ymmärrä. Ehkä laittautuminen vain on niin tyydyttävää? Tai omakuva vääristynyt? Tai jos se on ihon suojelua saasteilta, kuten Megia huomauttaa? En tiedä.
Oma ihoni ei ole sitten ala-asteaikojen ollut lähelläkään nukkaisen pehmyttä persikanposkea, mutta käyttämättä ovat avut jääneet. Ehkä siksi, että olen syvästi epäluuloinen enkä pysty laskeutumaan riittävän luottavaiseen tilaan ryhtyäkseni varsinkaan minkään sellaisen tuotteen käyttäjäksi, jonka ainesluetteloa en ymmärrä. Aikoinaan tuli kyllä parisen pulloa puhdistusaineita ostettua siinä toivossa että ne auttaisivat, mutta muuta niistä ei irti saanut kuin synkän olon ja tunteen, että on haaskannut rahansa turhuuteen, joka vain kuormittaa ympäristöä. Käyttämättä jäivät ja olen siitä pitäen tyytynyt veteen. Iho on parempi, mutta tuskin veden ansiosta.

Minä myöskin ihailen kantaasi, mutta tässä kohtaa olet osin väärässä. En väitä, että meikkivoiteet, puuterit tmv hoitaisivat ihoa tai tekisivät siitä parempi kuntoisen, mutta ne suojelevat ihoa. Kun aamulla vetäisee naamaan kerroksen meikkivoidetta tai rasvaa kaikki ihoon päivän aikana kohdistuneet roinat ja sasteet jäävät tähän kerrokseen kiinni, eivätkä tuki ihohuokosia. Illalla naamaa pestessä ne sitten huuhtoutuvat viemäristä alas. Eli jotain hyvääkin sentään.
Tuo on hyvä puoli, kieltämättä, mikäli pitää paikkansa ja loogiseltahan tuo kuulostaa. Toivottavasti eivät itse voiteet tuki huokoisia tai vaikuta muulla epämukavalla tavalla. Mutta kyllä minun puolestani ehostustarvikkeita sopii olla olemassa silkan muuntautumisen ilostakin. Se mikä tässä pääasiassa jurppii ei ole meikkien ja hoitotuotteiden olemassaolo, vaan niiden yletön tarjonta ja välinpitämätön käyttö. Aineita on niin paljon erilaisia, eikä juuri piitata siitä mitä ne sisältävät vaan uskotaan ja luotetaan hyvin pintapuolisiin väitteisiin. Viemäreihin huuhdotaan ties mitä mömmöä vesistöjen asukkien taakaksi. Toivon vain että pysytään tietyssä kohtuudessa ja ne tuotteet joita käytetään valitaan huolella ja tästä näkökulmasta. No joo, suoraan sanottuna ehostusbisnes on vain pieni osa tätä ongelmaa, mutta ei sitä sen takia kannata väheksyä. 
Hämmentää.

Poissa Xanie

  • hymyilevä huomispäivä
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • *reps*
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #170 : Helmikuu 05, 2012, 16:13:39 »
Minä myöskin ihailen kantaasi, mutta tässä kohtaa olet osin väärässä. En väitä, että meikkivoiteet, puuterit tmv hoitaisivat ihoa tai tekisivät siitä parempi kuntoisen, mutta ne suojelevat ihoa. Kun aamulla vetäisee naamaan kerroksen meikkivoidetta tai rasvaa kaikki ihoon päivän aikana kohdistuneet roinat ja sasteet jäävät tähän kerrokseen kiinni, eivätkä tuki ihohuokosia. Illalla naamaa pestessä ne sitten huuhtoutuvat viemäristä alas. Eli jotain hyvääkin sentään.

Itse asiassa mää oon ymmärtänyt että meikkivoiteet osiltaan tukkivat niitä ihohuokosia. Riippuu toki meikkivoiteesta ja siitä, minkä laatuista se on :) Ja esim talvella kun on näitä kovia pakkasia puuteri osaltaan auttaa suojaamaan kasvoja paleltumilta. Yhtä lailla ihoa voi pestä ja huuhdella vedellä (ja mahd jollain pesuaineella) iltaisin ilmankin että on meikannut, jolloin kaikki päivän aikana naamaan kertyneet "roinat ja saasteet" lähtee pois :)

Kesäisin ei kannata käyttää mitään kovin tujuja voiteita naamassa kun ne vain tukkii ihohuokoset pahemmin :)

Ja mullahan on ihan hirveän punainen iho naamassa kiitos punapigmentin ja hyvän ääreisverenkierron. Mun ei tartte kävellä kun  100 metriä ja näyttää et oisin tehny kunnon urheilusuorituksen :D Yläaste aikaan se ärsytti suunnattoasti, mutta toisaalta kun tuohon ei oikein auta mitkään määrät meikkiä, niin eipä kannata naamaa pilata hirveillä määrillä tököttiä, eikä monen sentin meikkikerros edes näytä kivalta. Nyt olen jo onneksi ihan sinut sen kanssa, että naamani punottaa lähes aina :) Puuteria käytän välillä kiiltoa vähentämään, mutta muuta siihen on turha laittaa. :)


Lainaus käyttäjältä: narri
Lainaus
Henkilökohtaisesti en ymmärrä, miten ihmeessä jotkut sellaisen ihon omistavat vaivautuvat edes meikkaamaan, kun he eivät edes näytä millään tavalla eri näköisiltä meikkaamisen jälkeen.
Niinpä tuota käytöstä ei ymmärrä. Ehkä laittautuminen vain on niin tyydyttävää? Tai omakuva vääristynyt? Tai jos se on ihon suojelua saasteilta, kuten Megia huomauttaa? En tiedä.

Itse meikkaan tosiaan siksi, että tulee itselle kivempi olo ja aamuisin se myös virkistää ja saa silmät pysymään paremmin auki :) Tiedän, että ei sitä kunnolla edes kukaan huomaa ja ne jotka huomaavat eivät varmaan edes välitä tai jos välittävät niin eipä sitten oo kovin kummoisia kavereita :D

// Niin ja jos on taitavasti ja hyvin meikattu, niin ei sitä edes oikeastaan kuulukaan huomata :D Silloin on peittänyt esim pahimmat virheet ihosta, piilottanut tummia silmänalusia yms, mutta sitä ei edes imho kuulu huomata :) Taitavan meikkaajan ja "ylimeikkaajan" ero on siinä, että jälkimmäisestä huomaa sen sentin meikkikerroksen ;)
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 05, 2012, 17:22:29 kirjoittanut Xanie »
Kun ystäväsi katselevat sinua hyppäämässä laskuvarjolla joka ei aukea, voisi olla hauska temppu, jos esittäisit vaikkapa uintiliikkeitä.
Avasta kiitos Seatearille!
Tee päivän hyvä työ: www.freerice.com

Poissa Drámella

  • ihan hirveen ilkeä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Livejournal
    • LJ
  • Pottermore: NifflerHallow18061
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #171 : Helmikuu 05, 2012, 18:21:38 »
// Niin ja jos on taitavasti ja hyvin meikattu, niin ei sitä edes oikeastaan kuulukaan huomata :D Silloin on peittänyt esim pahimmat virheet ihosta, piilottanut tummia silmänalusia yms, mutta sitä ei edes imho kuulu huomata :) Taitavan meikkaajan ja "ylimeikkaajan" ero on siinä, että jälkimmäisestä huomaa sen sentin meikkikerroksen ;)

Minusta myös voimakas meikki voi olla kaunis ja taitavasti tehty. Vahvalla meikillä tarkoitan esimerkiksi tummaksi tai värikkääksi meikattuja silmiä ja/tai huulia. En tarkoita sentin meikkivoidekerrosta ja silmiä, jotka muistuttavat Tikkurilan värikarttaa. Voimakkaan meikin voi loihtia myös siten, että meikkipohja on luonnollinen ja silmä-/huulimeikki taidokas, vaikka vahva. Vai tarkoittiko kommenttisi etupäässä niitä hyvän ihon omaavia, joista topicissa oli aiemmin puhe? :) Toki on taitavaa tehdä luonnollinen meikki niin, ettei sitä edes huomaa esim. juuri peittämällä finnit ja silmänaluset huomaamattomasti. Tyylejä on monia, mutta minusta voimakas meikki ei ole aina yhtä kuin sentin pakkelikerros ja tussilla tehdyt kulmakarvat.
haistan, haistan ihmislihaa, sanoi kuu ja hymyili julmaa, verenhimoista hymyään.

Poissa Xanie

  • hymyilevä huomispäivä
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • *reps*
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #172 : Helmikuu 05, 2012, 23:25:38 »
Joo, oon näköjään tänään aika monessa paikkaa harrastanut kärjistämistä ja epäselvästi selittämistä aika paljon :D

Siis joo, tarkoitin lähinnä sellaista perusmeikkiä. Oma lukunsahan sitten ovat he, joiden tyyliin kuuluu meikata huomiota herättävästi / muuten paljon tai joilla on huono iho ja haluavat sen peittää. En sano, etteikö voimakas meikki voisi olla kaunista, vaan sitä, että jos meikkaa ns tavallisesti, niin taitavalla meikkaajalla ei sitä meikkiä juurikaan huomaa (vaikka niitä ihovirheitä olisi kuinka paljon ja meikkiä käyttäisi paljon), "ylimeikkaajalla" taas huomaa sen, että meikkiä on, no, paljon. "Ylimeikkaajalla" tarkoitan henkilöä, joka ajattelee "enempi parempi" ja laittaa sitä meikkiä kerros toisensa perään eikä lopputulos ole nättiä. Voimakas meikki ei ole sama kuin ylimeikkaaminen. Vahvasti ja paljon voi meikata myös nätisti ja huolitellusti ja siten, että ei oikeastaan näytä siltä että on paljon meikkiä naamassa, mikä siis on eri asia kuin ylimeikkaus, josta puhuin.  Mitenköhän epäselvästi tän voi selittää? :D
Kun ystäväsi katselevat sinua hyppäämässä laskuvarjolla joka ei aukea, voisi olla hauska temppu, jos esittäisit vaikkapa uintiliikkeitä.
Avasta kiitos Seatearille!
Tee päivän hyvä työ: www.freerice.com

Poissa Drámella

  • ihan hirveen ilkeä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Livejournal
    • LJ
  • Pottermore: NifflerHallow18061
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #173 : Helmikuu 06, 2012, 15:37:06 »
^ Heh, ihan tarpeeksi selvästi, että ainakin minä tajusin. Eli samaa kuin itsekin tarkoitin vahvan meikin ja "ylimeikkaajan" meikin erolla :)

Se on kyllä oikeasti ruman näköistä, jos on ihan hirveän paksu meikkivoidekerros (varsinkin jos sävy on yhtään väärä tai meikkivoide niin paksua jankkia, että se näyttää naamarilta). Myös suttuinen silmämeikki on rumaa, puhumattakaan kulmakarvoista jotka on joko liian tummat, paksut tai molempia :D

Itse olen todella surkea kulmien meikkaaja, enkä siis juuri ikinä niille tee mitään muuta kuin harjaan. Minulla on luonnostaan tumma tukka ja ihokarvat, joten kulmat kyllä näkyvät ilman väriäkin. En tiedä mikä siinä mättää kun laitan kulmakynää, kun tuntuu että saan aikaiseksi juuri semmoiset ällöttävät liian tummat ja paksut ja eri muotoiset pötköt. Ainakaan kulmakarvani eivät ole identtiset noin muutenkaan, vaikka olisin nypityttänyt ne ammattilaisella. Se tietenkin lisää haastetta meikkaamiseen, mutta joskus olisi kiva opetella sekin taito kunnolla. Toki voi olla ihan sekin, että olen vain tottunut katsomaan itseäni ilman kulmaväriä, ja pienikin muutos näyttää omasta mielestäni kauhean tummalta ja erilaiselta. Täytynee jatkaa harjoituksia...
haistan, haistan ihmislihaa, sanoi kuu ja hymyili julmaa, verenhimoista hymyään.

Poissa Megia

  • Human Error
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #174 : Helmikuu 06, 2012, 15:57:05 »
Itse asiassa mää oon ymmärtänyt että meikkivoiteet osiltaan tukkivat niitä ihohuokosia. Riippuu toki meikkivoiteesta ja siitä, minkä laatuista se on :) Ja esim talvella kun on näitä kovia pakkasia puuteri osaltaan auttaa suojaamaan kasvoja paleltumilta. Yhtä lailla ihoa voi pestä ja huuhdella vedellä (ja mahd jollain pesuaineella) iltaisin ilmankin että on meikannut, jolloin kaikki päivän aikana naamaan kertyneet "roinat ja saasteet" lähtee pois :)

En sanonutkaan ettei niilläkin olisi osuutta ihohuokosten tukkiintumiseen. Jokainen joka on meikkejä käyttänyt on varmaankin tuohon ilmiöön törmännyt. Nykyään on kuitenkin myös todella paljon oikeasti hyviä mineraalimeikkivoiteita ja -puutereita jotka antavat ihon myös hengittää. Mutta pointti oli tosiaan sillä että jotain hyvääkin saavat meikit aikaan.

//Piti vielä sanoa tuohon naaman pesemiseen iltaisin(mitä suht moni meikkejä käyttämätönkin todennäköisesti harrastaa), niin siinä vaiheessa kun naama illalla pestään ovat ihohuokoset jo tukossa. Se on sitten asia erikseen, miten hyvin iho itsessään hylkii ympäristön saasteita. Taidan kuulostaa kauhealta puolustelijalta/käännyttäjältä... Anteeksi siitä, se ei ole tarkoitukseni :D
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 06, 2012, 16:02:14 kirjoittanut Megia »
live hard live your dream.

Poissa Nefgliniel

  • Puuton lehti
  • Vuotislainen
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #175 : Helmikuu 11, 2012, 08:59:08 »
Arkisin en meikkaa, mulla on aikuiseksi ihan hyvä iho edelleen (tai sit mie en vaan ole kovin kriittinen ja määritelmä "hyvä" on eri kuin jollain muulla). Eikä ryppyjäkään, mutta hmm, jos laihdun niin saattaa olla että jokunen poimu jää. =D

Juhliin ja joskus huvikseen teen lähinnä silmämeikin, yläripsiin ruskeaa mascaraa ja luomelle rajaus linerillä, alaripset ei mitään mutta rajausta ruskealla kajalilla, hyvin pehmeästi, ei selkeitä rajoja. Huuliin ei mitään. Naamalle ehkä pohjustus meikkivoiteella/puuterilla, ei aina. Itse asiassa tein juuri meikkipussin siivouksen, no lähti sieltä roskiin sellaisia 10-13 vuotta vanhoja juttuja...

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #176 : Helmikuu 14, 2012, 10:14:30 »
confusion, miksi räkäinen nauru? Eikö jokaisen pitäisi kelvata sellaisena kuin itse haluaa naamansa näyttää, oli meikkiä tai ei?

Minusta ei myöskään ole naurettavaa, jos joku ei uskalla näyttäytyä ilman meikkiä. Sen sijaan se on surullista, ja vaikka se toki vähän hymyilyttää niin ainakin minua enemmän säälittää. Siis jos ihminen meikkaa siksi, että olettaa muiden ihmisten edellyttävän häneltä tietynlaista ulkonäköä. Eri asia tietysti on, jos tietynlainen meikki kuuluu omaan imagoon. Eihän kukaan kai halua esiintyä julkisesti sellaisissa vaatteissakaan, joissa ei itse tunne oloaan hyväksi?

Constantem decorat honor

Poissa Omppu

  • potterpore
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: PumpkinWitch94
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #177 : Helmikuu 27, 2012, 19:42:53 »
Olen meikannut suunnilleen viime kesästä asti. Eli en kauaa, muttei ole tarvinnutkaan. Yhä on (melko paljonkin) sellaisia päiviä jolloin en jaksa/halua meikata, ja ei se ole iso juttu. Sellaiset ihmiset jotka eivät viitsi mennä minnekään meikkaamatta, surettavat hieman. Eivätkö he osaa tuntea itseään kauniiksi ilman pakkelikerroksia?

Normaalisti meikkaan aika vähän. Ripsiväriä, ehkä ohut kajalirajaus, ei mitään näkyvää kumminkaan. Ehkä puuteria tai valokynää vähän, muttei läheskään aina. Ja se huulikiilto, jota en kylläkään kovin paljoa käytä. Ennen käytin enemmän, mutta enää en. Meikkivoide on sellainen jota käytän vain hyvin, hyvin harvoin.
Iltaisin pesen kasvoni - lähes poikkeuksetta aina. Lisäksi yleensä laitan Clearasilia tms. nassuun, joskus myös jotain rasvoja sun muuta näppyjä ehkäiseviä tuotteita.. Ihoni rasvoittuu usein, ja parin päivän tauon naamahoidossa huomaa herkästi.

-omppu
Should I sink or swim or simply disappear?

Poissa Ales

  • Fanficcari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • 24365
    • My life, my party!
  • Pottermore: DreamFlight25004
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #178 : Helmikuu 27, 2012, 22:09:02 »
Meikkaus on ihan normaalia näinä päivinä.

Itse en meikkaa ollenkaan. Minua on yllytetty siihen, että aloittaisin. Mutta ei, niin ei.
Suurin osa meikkaajista meikkaavat itsensä takia, ja se on ok. Mutta jos meikkaa jonkun muun takia, niin ei ehkä niinkään ok.
Kyllä, saa meikata ensitreffeille, vaikka ei muuten meikkaisi. Ymmärsittekö pointin?
Mutta siis, kannattaa olla oma itsensä, se on paras vaihtoehto.

Meikkaamisessa ei ole mitään pahaa, kunhan pidetään se hyvän maun rajoissa.
Esim halloweenina voi irrotella ja tehdä 'supermeikit' , mutta taas esim liikkuessa on hyvä jättää meikki vähemmälle/kokonaan pois.
Hey! You just lost The Game.

Poissa Puppet

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: PhoenixAccio1128
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #179 : Maaliskuu 09, 2012, 11:24:03 »
En meikkaa, mutten paheksu tai muutenkaan pilkkaa niitä, ketkä meikkaavat. Itse koen, että olen kauniimpi ilman meikkiä. Olenkin vasta 12v, joten ei ole edes mikään kiire aloittaa meikkaamista.
Joskus saatan joihinkin sukujuhliin tai muihin tilaisuuksiin laittaa kerroksen ripsiväriä, ja se on siinä.

Tykkään kyllä meikata muita ihmisiä, mutta en itseäni. Meikkaan mm. äitini aika usein, jos se menee viettämään iltaa johonkin tai jotain tämmöstä. Mutta en tiedä mistä johtuu, en vaan tykkää meikata itseäni. Luulen, että sain traumat jostain kuvasta (joka oli varmasti muokattu, mut kuitenki), missä oli joku nainen 23-vuotiaana ja se näytti joltain 50-vuotiaalta, ja siin oli et se olis alottanu jo ala-asteella meikkaamisen ja sen iho oli ihan kamala! Toki sitä on voitu muokata, mut mistä senki sit tietää.
Draco Malfoy: Training for the ballet, Potter?

Poissa Charlotte

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • No books, no life
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #180 : Tammikuu 24, 2015, 22:20:01 »
Olen tietoinen, että aihe on aloitettu seitsemän vuotta sitten, mutta vastaan nyt kumminkin.
Eli olen sitä mieltä, että meikkaus on ihan ok. Ei pakollista tietenkään, mutta kivaa ja ihan normaalia.

Itse meikkaan. Kuudennella luolla aloin meikkaamaan vähän (peitevoide, ripsiväri) ja seiskalla säännöllisesti. Olen siis nyt yläasteella. Joka päiväiseen meikkini kuuluu
-meikkivoide
-peitevoide
-puuteri, jos iho näyttää epätasaiselta
-ripsiväri
-värillinen huulirasva/huulikiilto

Tiedän, että olen vähän epäreilu, mutta on jotenkin vähän hassu/outo ajatus, että pojat meikkaavat. Ei siinä mitään pahaa ole, mutta jotenkin se on sellainen "tyttöjen juttu". Useimmat pojat eivät itsekkään voisi kuvitella meikkaavansa. Pikkuveljenikin juoksee huulikiiltoa pakoon.

Meikkaus on tosiaan nykyään tosi yleistä. Ja se on ok niin. Välillä kyllä ärsyttää, kun kymmenvuotiaat kertovat käyttävänsä joka päivä kajaalia ja kahta luomiväriä. Toisaalta taas olen lopen kyllästynyt äiteihin, jotka sanovat etteivät anna tyttöjensä meikata ennen 16-vuoden ikää, koska olettavat, että 13-vuotiaat eivät osaa meikata. Oikeasti, monet 13-vuotiaat meikkaavat paremmin kuin jotkut aikuiset!

Pidän itseäni parempana meikattuna, mutta se johtuu suurelta osin ihon epäpuhtauksista ja asia tod. näk. korjaantuu, kunhan murrosiästä päästään.

Kaiken kaikkiaan meikkaus on ok kunhan pysyy kohtuuden rajoissa. Vähemmän on enemmän!
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 25, 2015, 20:14:12 kirjoittanut Charlotte »
"Mutta sinähän olet kuollut", Harry sanoi.
"Niin olen", Dumbledore sanoi arkisesti.

Poissa katjuska

  • ainoa laatuaan
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #181 : Tammikuu 24, 2015, 22:59:44 »
minä meikkaan. aloitin meikkaamisen kuudennen luokan alussa 11-votiaana (kyllä, tiedän että kutoselle mennessä ollaan 12-vuotiaita, mutta satuin syntymään syyskuussa). en käytä hirveästi meikkiä. ainoastaan ripsaria kun menen kouluun ja muuta en tarvitse kuin juhlissa, jonne laitan huulipunaa.
mitä miltäkö olen alle vitos luokkalaisen meikkaamisesta? en tykkää. lapsien pitäisi silloin vielä leikkiä tai jos mielikuvitus ei enää riitä, niin ainakin pysyä pois äidin meikkikaapilta vielä piiitkän aikaan mulle on kuitenkin okei jos päiväkotilaiselle lakataan välillä kynnet (esim. kaverin synttärijuhliin). En näe myöskään haittaa siina jos parivuotiaat lapset löytävät huulipunan ja päättävät vähän leikkiä sillä.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 14, 2016, 18:54:35 kirjoittanut katjuska »
"In 900 years of time and space I’ve never met anyone who wasn’t important"- The Doctor

Poissa Sakura

  • Sudenmorsian
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • 私は悪魔で執事ですから。
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #182 : Tammikuu 25, 2015, 19:51:14 »
Mä olen kai siinä mielessä vähän kukkahattutäti, että en yleensä katso hyvällä, jos lapset meikkaavat - ja tässä tapauksessa lasken alle 15-vuotiaat lapsiksi. Oon aina ollut vähän sitä mieltä, että lapsien pitää saada olla lapsia ja jotenkin en vaan yhdistä meikkiä lapsuuteen. Lapsilla ei ole mun mielestä tarvetta yrittää meikata, toki ymmärrän, että jotkut haluaa meikata, mutta ei kai mun silti tarvi aina pitää siitä. Joskus rajanveto lapsuudelle tuntuu vaikealta, mutta esim. en kyllä haluaisi, että omat lapseni sikälimikäli niitä hankin, alkaisivat meikkaamaan esim. 13-vuotiaina. Vähintään varmaan kysyisin, miksi kokevat tarpeelliseksi meikata ja vakuuttaisin, että ovat kauniita ilmankin.

Okei, meikkaan itsekin, mutta tyydyn hyvin vähään. Yleensä arkena en edes jaksa meikata ja meikki on mulle enemmänkin asuste, jota käytän sillon, kun muu asu sitä vaatii. Arkimeikkinä silloin harvoin, kun sitä käytän on yleensä melko huuliin painottuva meikki - useimmin näyttävänpunaiset huulet ja sipaus puuteria ja siipirajaus. En jostain syystä tykkää käyttää rajauskyniä, en vaan saa niillä siistejä rajauksia, joten tuppaan kostuttaa kapeen siveltimen vedellä ja sitten käytän rajausten tekoon luomiväriä. Sillä saan paljon tarkemmat ja siistimmät rajaukset, vaikkakin ne pysyy suht huonosti (jollon usein vahvistan rajauksen eyelinerilla, mutta koskaan en vedä rajausta suoraan rajauskynällä tai nestemäisellä). Toki opiskelen sellasta alaa, jossa ollaan tosi runsaasti välillä maastossa - etenkin nyt lintujen rengastuskurssin myötä, enkä jotenkin vaan nää järkeväksi sitä, että panostaa ulkonäköönsä sillon, kun menee keskelle metsää, missä sitä ei nää kukaan ja missä on ihan turha näyttää huolitellulta, kun vaan suttaa itsensä. Jotenkin koen lintujen rengastamisen meikattuna harvinaisen hölmöksi yhdistelmäksi tai sen, että tekee viimeisen päälle meikattuna kasviruutuja keskellä suota. Jotenkin vaan meikki ja mun ala ja elämäntapa ei vaan sovi yhteen - ja huonohkosta itsetunnostakin mies pitää huolen, koska ei tunnu kyllästyvän siihen, että kehuu tyttöystävänsä ulkonäköä enkä edes koe itselleni luontevaksi meikata miehen silmiä varten.

Tavallaan koen olevani jotenkin erikoinen, kun olen sitä mieltä, että olen enemmän minä silloin, kun en meikkaa. Meikit naamassa olen roolissa enemmän tai vähemmän - tai sitten olen muutenkin enemmän flirttifiiliksellä kuin normaalisti. En myöskään jaksa kiikuttaa huulipunia tai rajauskyniä mukanani missään esim. metsässä, jossa kuitenkin "työn" ja harrastuksien takia vietän aika paljon aikaa. En yleensä meikkaa edes juhliin, luon juhlavan fiiliksen ihan muilla elementeillä, mm. kynsillä ja panostamalla hiuksiin. Oon muutenkin enemmän kynsiin ja kampauksiin keskittyvää tyyppiä, ainakin sillon kun jaksan ja jotenkin meikkaaminen tuntuu vaan vieraalta.

Meikkaavien miesten suhteen mulla ei ole juurikaan mitään mielipidettä, koska se riippuu ihan miehestä. Jotkut miehet näyttää meikeissä vaan ihan tolkuttoman syötävän hyviltä ja joitain se ei pue sitten yhtää. Teen myös yleensä ison eron "esiintymismeikin" ja arkimeikin suhteen, koska arkimeikin suhteen pidän naturellista, mutta esiintymismeikki esim. malleillessa voi olla ihan mielettömän tärkeetä. Mulle meikki on usein tilanteesta riippumatta melkein maski, joissain tilanteissa se vaan korostuu ja yleensä oon kyllä kieltäytynyt, jos joku on mut halunnut meikata - ja näitä kieltäytymisiäkin on tullut vuosien varrella joitakin, mm. omat lakkiaiseni menin meikeittä, koska se tuntui luonnollisimmalta.
信じることさ必ず最後に愛は勝つ。
You've gotta believe that one day love will win.

Poissa Charlotte

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • No books, no life
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #183 : Tammikuu 25, 2015, 20:23:17 »
Mä olen kai siinä mielessä vähän kukkahattutäti, että en yleensä katso hyvällä, jos lapset meikkaavat - ja tässä tapauksessa lasken alle 15-vuotiaat lapsiksi. Oon aina ollut vähän sitä mieltä, että lapsien pitää saada olla lapsia ja jotenkin en vaan yhdistä meikkiä lapsuuteen. Lapsilla ei ole mun mielestä tarvetta yrittää meikata, toki ymmärrän, että jotkut haluaa meikata, mutta ei kai mun silti tarvi aina pitää siitä. Joskus rajanveto lapsuudelle tuntuu vaikealta, mutta esim. en kyllä haluaisi, että omat lapseni sikälimikäli niitä hankin, alkaisivat meikkaamaan esim. 13-vuotiaina. Vähintään varmaan kysyisin, miksi kokevat tarpeelliseksi meikata ja vakuuttaisin, että ovat kauniita ilmankin.

Mun mielestä yli 12-vuotiaat ei oo enää lapsia, mutta se nyt on vähän mielipideasia (sitä paitsi useimmat alkavat meikkaamaan 11-13 vuotiaana).
Meikkauksen syynä voi olla monia asioita esim. akne yms. epäpuhtaudet. Toisilla vaan voi olla niin hyvä iho ettei meikkiin oo tarvetta. Mulla ei.
Lisäksi meikkaus voi olla harrastus tai kivaa vapaa-ajan viettoa. Kokeilla vaan, että mitä saa aikaan ja leikkiä väreillä :)
"Mutta sinähän olet kuollut", Harry sanoi.
"Niin olen", Dumbledore sanoi arkisesti.

Poissa Rantsake

  • Ei mikään surkkimus
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: SparksWolf20852
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #184 : Tammikuu 25, 2015, 21:15:02 »
Mä olen kai siinä mielessä vähän kukkahattutäti, että en yleensä katso hyvällä, jos lapset meikkaavat - ja tässä tapauksessa lasken alle 15-vuotiaat lapsiksi. Oon aina ollut vähän sitä mieltä, että lapsien pitää saada olla lapsia ja jotenkin en vaan yhdistä meikkiä lapsuuteen. Lapsilla ei ole mun mielestä tarvetta yrittää meikata, toki ymmärrän, että jotkut haluaa meikata, mutta ei kai mun silti tarvi aina pitää siitä. Joskus rajanveto lapsuudelle tuntuu vaikealta, mutta esim. en kyllä haluaisi, että omat lapseni sikälimikäli niitä hankin, alkaisivat meikkaamaan esim. 13-vuotiaina. Vähintään varmaan kysyisin, miksi kokevat tarpeelliseksi meikata ja vakuuttaisin, että ovat kauniita ilmankin.

Mun mielestä yli 12-vuotiaat ei oo enää lapsia, mutta se nyt on vähän mielipideasia (sitä paitsi useimmat alkavat meikkaamaan 11-13 vuotiaana).
Meikkauksen syynä voi olla monia asioita esim. akne yms. epäpuhtaudet. Toisilla vaan voi olla niin hyvä iho ettei meikkiin oo tarvetta. Mulla ei.
Lisäksi meikkaus voi olla harrastus tai kivaa vapaa-ajan viettoa. Kokeilla vaan, että mitä saa aikaan ja leikkiä väreillä :)

Samaa mieltä Charlotten kans, paitsi että tohon "lapsi" sanan määritelmään en ota kantaa.
En näe mitään syytä, miksi yläasteikäistä pitäisi kieltää meikkaamasta, eikä se meikkien kokeileminen ja käyttö välttämättä tarkota sitä, että nuori pitäisi itseään rumana ilman meikkiä. Voi joku pitääkin, ja siihen tietty täytyy puuttua, mut jos hän tahtoo kokeilla miekkejä, mitä pahaa siinä voi olla? Ei se ole vaarallista eikä satuta ketään.
Sen käsitän, jos vaikkapa joku uskonnollinen vakaumus tms. kieltää meikin, mut jos mitään sellasta ei ole niin... Eikö ne saa ne nuoret tytöt (tai pojat) ihan itse päättää, että meikatako vai ei?

Oma suhde meikkaamiseen on kyllä muilta osin melko samankaltainen kuin Sakuralla. Mä en yleensä arkena laita meikkiä, en jos lähen töihin tai kouluun tai oon vaan kotona. Mut ehkä sit jos lähen esim. shoppaileen, baariin, juhliin... Sit joo. Musta tuntuu, että jos menisin ilman meikkiä juhliin, sois vähän sama jos menisin t-paidassa ja farkuissa sinne. Enkä nyt tarkota sanoa, etteikö ihminen kelpais ilman meikkiä juhliin, vaan ihan vaan sitä, että ittellä on juhlissa jotenkin kummallinen olo ilman meikkiä.
"Tuntematonta me pelkäämme, kun katsomme kuolemaa ja pimeyttä, siinä kaikki."
- Harry Potter ja Puoliverinen prinssi

Poissa Sakura

  • Sudenmorsian
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • 私は悪魔で執事ですから。
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #185 : Tammikuu 25, 2015, 21:57:41 »
Lainaus
Mun mielestä yli 12-vuotiaat ei oo enää lapsia
Lapsen raja on kyllä vähän häilyvä omassakin mielessä, mutta toi 15 on ainakin itsellä ollut sellanen rajapyykki, että miellän useimmat sen ikäiset vielä lapsiksi. 13 vuotta alkaa olla jo vähän sellanen, että sen jälkeen ei ehkä oo järkevintä sanoa lapseksi, vaan teini-ikäiseksi, mutta oon ehkä jollain tavalla vähän vanhanaikainen omissa ajatuksissani.

Enkä näe sinällään pahaksi, että haluaa kokeilla meikkejä, mutta ainakin itselle on tullut jostain sellanen kuva, että valitettavan monella voi olla itsetunnon kanssa pulmia ja yrittää meikkien kautta olla kauniimpi. Nykyään kun jo lapsuudestakin asti tyrkyllä on photoshopilla käsiteltyjä mallien kuvia ja kauneuskäsitykset on joskus jopa täysin absurdeja. Sitä en tosin ymmärrä, jos oikeasti nuori lapsi (tyyliin ala-asteikäinen) tulee vastaan viimeisen päälle meikattuna. Vähintäänkin siinä tulee vaan epämukava olo, koska mun mielestä lapset on kauniita ja sieviä ilman meikkiä ja jotenkin tuntuu, että tässä iässä, kun monet omanikäset alkaa jo olla äitejä ja itsekin oon melko äidillinen persoona, niin itse reagoin ehkä vähän turhankin kauhistuneesti moniin asioihin (sitä on sitten hyvä miettiä, kuinka kanaemo olisin itse äitinä).

Toki joihinkin tyyleihin meikki kuuluu ja jotkut näistä tyyleistä on mielettömän kauniita (rakastan itse esim. goottityyliä, vaikken koskaan itse sellaisia meikkejä käyttäisikään).
信じることさ必ず最後に愛は勝つ。
You've gotta believe that one day love will win.

Poissa Sateenropina

  • Vuotislainen
  • Pottermore: AvisErised8561
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #186 : Tammikuu 25, 2015, 23:48:18 »
"Meikkaaminen! Maailman turhin asia. Mitä hyötyä siitä on, että meikkaa?" - veljeni kun hipsi taakseni ja näki tämän topan

Olen meikannut yläasteen alusta lähtien. Aluksi käytin ainoastaan meikkipuuteria ja lähikuukausina aloin käyttämään myös meikkivoidetta, ripsiväriä ja rajauskynää. Meikkasin alusta lähtien joka päivä, koska ihoni oli (ja on edelleen) punoittava ja akneinen.

Nykyisin (lukiossa) käytän meikkiä koulussa yms. julkisilla paikoilla. Pesen kasvoni aamuin illoin ja koitan käyttää kerran viikossa kasvonaamiota. Normaalisti käytän meikkivoidetta, puuteria, ripsiväriä, ruskeaa rajauskynää sekä huuli- ja poskipunaa. Silloin tällöin saatan yrittää esim. piirtää mustan siipirajauksen nestemäisellä kynällä tai laittaa luomiväriä. Verrattuna muihin tähän topaan vastanneisiin vaikutan varmaan siltä, että meikkaan tosi paljon, mutta oikeasti lopputulos ei ole sävyjen neutraaliuden takia kovin räikeän näköinen. En tosin tavoittele meikatessani luonnollisen näköistä naamaa. Ihomeikkini koitan tehdä mahdollisimman peittäväksi ja kestäväksi aknen takia, mutta lopputulos ei ole ulkopuolisten antaman palautteen mukaan järkyttävän naamarimainen.

Meikkaaminen on mielestäni sinänsä hauskaa, mutta koulumatkani kestää vajaan tunnin ja joudun heräämään arkiaamuina yleensä niin aikaisin, että meikkaaminen tapahtuu kiireessä väsyneenä ja en siksi jaksa kokeilla mitään uutta ja jännää. Topicin selailun perusteella monet vaikuttavat suhtautuvan negatiivisesti meikkaamiseen - miksi näin? Käsitykseni mukaan esimerkiksi eläinkokeita ei nykyään kuitenkaan enää juuri tehdä, koska niin moni aine tunnetaan jo, ja mm. The Body Shop ja Lush ovat täysin irtisanoutuneet eläinkokeista.

Täällä usein mainittuun lasten meikkaamiseen en osaa oikein sanoa juuri mitään - toisaalta meikkaamisen varhaiseen aloittamiseen voi olla monia erilaisia syitä, toisaalta meikkaaminen johtuu usein huonosta itsetunnosta ja tarpeesta näyttää olevansa aikuinen. Meikkejä ei kuitenkaan voi syyttää tyttölasten liian varhaisesta aikuisuuden tavoittelusta, sillä ne ovat vain väline ja aikuisen esittäminen ei rajoitu pelkästään meikkeihin, vaan myös käytökseen ja vaatetyyliin. Ylipäätään tarve esittää itseään vanhempaa on niin laaja ja monisyinen ilmiö, että se ei ole vain lasten meikkaamisen tai vaatetyylin syytä.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 28, 2015, 17:45:21 kirjoittanut Sateenropina »

Poissa Helmiina

  • Tonttu vain ei saa unta
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Älä häiritse! Luen Harry Potteria!
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #187 : Tammikuu 26, 2015, 11:19:31 »
Meikkaaminen.
Hm. Mulla ei ole mitään meikkaamista vastaan, itse en ole kummoinen meikkaaja, joskus
käytin vähän peitekynää rumien näppylöiden peittelyyn ja vähän ripsaria mutta olen
kaikkinensa surkea meikkaaja, kaipa senkin oppisi, jos harjoittelisi.  Mielestäni olen luonnonkaunis, enkä
kaipaa meikkiä ainakaan paljoa näyttääkseni hyvältä, ja ripsari olisi mulle vain ongelma jokapäiväisesti käytettynä, koska
kurkkisinj aina peliin, ettei ripsiväri ole karannut pitkin poskia, tällä hetkellä opiskelen keittiössä, joten meikki ei ehkä
oikein istuisi päivittäiseen käyttööni.

Lasten meikkaamiseen en nyt ota kummemmin kantaa.
"Puh?"
"No mitä, Nasu?
"Ei mitään", vastasi Nasu hiljaa.
"Tarkastin vain, että olet vielä ystäväni".

Poissa Aurican

  • vinokas
  • Vuotislainen
  • Kirjoittaa liian pitkiä viestejä.
  • Pottermore: SilverSand14724
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #188 : Tammikuu 27, 2015, 23:09:10 »
Itse olen vähän hassu tapaus, koska en oikeastaan vieläkään meikkaa mitenkään säännöllisesti. Pienempänä olin se nörtti poikatyttö, eikä luokan sosiaalinen paine oikeastaan koskenut minua. Olin jo valmiiksi vähän outo, joten kiinostuksen puute meikkaamista kohtaan vain liitettiin muun outouden mukaan. Joskus lukiossa tuli suttuinen hevari-kajaali silloin kun sitä identiteettiä piti erityisesti tuoda esiin.

Lukion lopulla aloitin myös cosplayn ja sitä varten opettelin meikkaamaan. Voin sanoa, että nuorena meikkaamisen aloittamisessa on se hyvä puoli, että kärsii läpi sen awkwardin "en ihan vielä osaa" vaiheen muiden kanssa samaan aikaan, joten kukaan ei oikein tuomitse sinua. Mutta kun 18-vuotiaana tarttuu ensimmäistä kertaa nestemäisen eyelineriin ja yrittää saada silmänsä näyttämään juuri sen yhden animehahmon silmiltä? Tuskaa.

Nyt näin 23-vuotiaana olen ensinnäkin tajunnut, että en ole meikannut, koska en ole tiennyt miten tekisin sen näyttämättä feminiinisemmältä kuin jo valmiiksi olen. Cosplayn myötä olen kuitenkin pukeutunut usein  mieheksi ja hahmottanut itselleni tietynlaisen perusmeikin. Laitan yleensä meikkivoidetta ja/tai puuteria pohjalle. Koska en ole sijoittanut contouring/varjostus-palettiin, käytän aurinkopuuteria siihen, että laitan sitä poskiluiden alapuolelle ja leukaperien alapuolelle. En ihan vielä hallitse sen kunnollista blendausta niin, että se näyttäisi luonnolliselta. Sitten tummennan hiukan kulmakarvojani joko tummanruskealla luomivärillä tai sivelemällä niihin varovasti mustaa ripsiväriä ja harjaamalla paakut pois. Aika harvoin jaksan meikata, yleensä juhlatilanteissa ja ehkä joskus ulos tai miitteihin mennessä. Toisin sanoen, miksipä muutkin kuin naiset eivät voisi meikata? Pitää ymmärtää, että meikkejä voi käyttää muuhunkin kuin siihen mihin naisten niitä odotetaan käyttävän.

Topicin selailun perusteella monet vaikuttavat suhtautuvan negatiivisesti meikkaamiseen - miksi näin? Käsitykseni mukaan esimerkiksi eläinkokeita ei nykyään kuitenkaan enää juuri tehdä, koska niin moni aine tunnetaan jo, ja mm. The Body Shop ja Lush ovat täysin irtisanoutuneet eläinkokeista.
Itse olen teininä käynyt läpi sen "Meikkaaminen on tyhmää"-vaiheen. Kai se oli kiinni yleisestä asenteesta, jonka mukaan meikkaaminen on jotenkin pinnallista ja turhaa, mikä taas juontaa juurensa lähinnä siihen, että "feminiiniset asiat ovat pinnallisia ja turhia". Nyt olen toki viisastunut, mutta sama asenne elää jopa meikkaavissa ihmisissä itsessään!
Minulla on hyvä kaveri, joka meikkaa mielestäni taitavasti ja tietää kosmetiikasta enemmän kuin keskiverto kosmetiikkaosaston myyjä, ilmeisesti. Kyseinen kaveri valittelee usein sitä, kun opiskelukaverit (Itsekin meikkaavat ihmiset yliopistotasolla!!!) passiivisagressiivisesti keskustelevat hänen läsnäollessaan siitä, miten "Punainen huulipuna on kyllä vähän liikaa yrittämistä ja että luonnollinen sen olla pitää ja kun pojatkaan ei tykkää".
(Sidenotena Lush on ihana! Ensinnäkin ne on tosi eettisesti hyvä firma ja toiseks niiden tuotteet on kivoja.)

Mielestäni olen luonnonkaunis, enkä
kaipaa meikkiä ainakaan paljoa näyttääkseni hyvältä, ja ripsari olisi mulle vain ongelma jokapäiväisesti käytettynä, koska
kurkkisinj aina peliin, ettei ripsiväri ole karannut pitkin poskia, tällä hetkellä opiskelen keittiössä, joten meikki ei ehkä
oikein istuisi päivittäiseen käyttööni.
Ripsarin valuminen on kyllä kiinni merkistäkin. Minulla on aina ollut Kanebon 38, koska äitini vannoo sen nimeen. Keittiön höyryissä se ei välttämättä kyllä kestä, koska nimensä mukaisesti se kestää lämpötiloja 38 asteeseen, joten itkeminen, hikoilu tai sade ei oikein tee sille mitään.

//Oho, tulipa taas pitkä viesti.
(//edit Lueskelin topiccia enemmän taaksepäin ja haluan todeta, että useat ihmiset meikkaavat ihan vain koska oman ulkonäön muuttelu on hauskaa ja virkistävää. Mieti vaikka, että vaihtoehtonasi on mennä aina ja kaikkialle harmaassa collegehaalarissa (tässä analogiassa se meikitön pärstä, joka sinulla sattuu olemaan) tai vaihdella vaatteita päivittäin aina tarkoituksen ja fiiliksen mukaan. Kokeile eri väriyhdistelmiä ja erilaisia tyylejä ja imagoja. Jotain siistiä kouluun, glitteriä bileisiin, hienompaa juhliin jne.)
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 27, 2015, 23:29:39 kirjoittanut Aurican »
Lily:"You're disgusting, Black -- I don't know what Remus sees in you. If you were my boyfriend I'd poison your morning pumpkinjuice."
Sirius:"If you were my girlfriend, I'd drink it"
-Casting Moonshadows, chapter 59
deviantArt | Tumblr | instagram

Poissa Dancer

  • Vuotislainen
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #189 : Toukokuu 25, 2015, 22:56:18 »
Itse en meikkaa, vaikka välillä mieli tavallaan tekisikin. Siirryn syksyllä kasille, ja luokallani on lisäkseni vain yksi tyttö, joka ei meikkaa. Joten välillä tulee vähän paineita ja tuntuu oudolta, kun kaikki muut meikkaavat ja minä en. Toistaiseksi en ole kokenut sitä riittävän tarpeelliseksi.
Varmasti monet, jotka eivät meikkaa, ovat huomanneet tämän: ollaan kaveriporukassa. Ja yhtäkkiä _kaikki_ muut alkavat puhua meikeistä. "Siis mikä ripsari sul on?" "Vai mitä et toi xx meikkivoide on vaix kui ihanaa!" "Siis mä sain just mun tädilt lahjaks xx merkkisen luomiväripaletin ja se on iiihan kakka." Jep. Mä ainakin olen huomannut. Siinä sitten vaan hymyilet ja oot ku mikäki puulla päähän lyöty hevoskotka :)
Lisäksi meikeissä minua ahdistaa se, että monia on testattu eläinkokein. ELÄINKOKEIN! En todellakaan halua, että yhtään enempää söpöä valkoista pupuraukkaa joutuu kärsimään naamani takia. Eläinkokeet ovat sellainen asia, joka oksettaa ja inhottaa minua niin paljon.
No, saa nähdä mitä tulevaisuus tullessaan tuo. Niin meikkien kuin muunkin elämän saralta.
The ones that love us, never really leave us. You can always find them in here❤

Poissa Kaistapää

  • Pöllölän siivooja
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Frettein kanssa matkaan jo käyn
  • Pottermore: AurorBat15224
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #190 : Toukokuu 26, 2015, 20:03:47 »
No, itse en meikkaa, koska en saa, enkä omista meikkejä, paitsi niinkun kynsilakkpja ja yksi huulikiilto... Mä mee nyt kutoselle (joo joo, tiedetään, hyvä minä pikkukakara olen täällä puhumaan meikkaamisesta...), mut meidän luokalta niin kuin about 7 meikkaa, ja se nyt on sellasta että ripsien päissä on sellaset pikkupisarat mustaa kökköö, jota tippuilee poskille, ja muu meikki... no... huulet paistaa kilometrin päähän... Ja mun yks aika läheinen kaveri sano, että mä oon tämmönen luonnonlapsi kun en meikkaa. En ottanu sitä pahalla, oisko pitäny?

Oon huomannu, ett tässä topicissa puhutaan aina nelosluokkalaisista meikkaajista pikkuisina, kyllä ne munkin mielestä on, mut ikävä kyllä meidän koulussa YKKÖSLUOKKALAISET meikkaa. Kyllä. Karu totuus.

Mun paras kaveri meikkaa, mut se on mua kaks vuotta vanhempi, eli menee kasille, joten ymmärrän. Mut se tuntuu ironiselta kun se kysyy MULTA että ei kai mua haittaa kun se menee meikkaamaan :)

Mä varmaan meikkaisin jo nyt jos saisin, kyllä,jo nyt, mutta kieltoni on saanut minuun vaan enemmän halua ehostaa itseäni. Mun äiti ei meikkaa paljoo. Ja iskä ei haluu et meikkaan koska se ei oo tyttö, eikä ymmärrä, ja vetoaa että "eihän äitikään meikkaa, miks sun pitäs?!?!" Mut kun se meikkaa...

Mut kyl mä niinkun just toissapäivänä olin mun bestiksen kaa meikkikaupassa
.
Ei tässä muuta, muoksin jos asiaa.
Kaistapää ei tunnistaisi vitsiä vaikka se tanssisi hänen edessään ilkosillaan ja Dobbyn pannumyssy päässään.

"Minäkin tykkäsin kokouksista", Luna sanoi seesteisesti.
"Ihan kuin olisi ollut ystäviä."

Poissa Viheriä

  • Kaistapäinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: GlowCastle10343
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #191 : Toukokuu 31, 2015, 23:26:47 »
En meikkaa ollenkaan, omistan vain pari vähän väriä antavaa huulirasvaa. Menen ensi vuonna kuudennelle. En tiedä, saisinko meikata, tuskin. Ei se sileen kiinnosta, kelpaan ihan hyvin näinkin. Äitini omistaa yhden luomivärin, ripsivärin ja melko huultensävyisen huulipunan. Hän meikkaa joskus harvoin juhliin, eli yleenaä parin vuodrn välein joutuu heittämään meikkejä roskiin ja ostamaan uusia, eihän ne ikusuulsia kestä :D Omasta meikkaamisesta vielä se, että minulle riittää hieman oranssia sävyä antava huulirasva, taikka sitten sellainen Labellon vaaleanpunainen, jotka kummatkin jättää sellaisen jäljen joka näyttää luonnolliselta mutta vähän omia huulia paremmalta. Ripsiväriä en todellanaan ole käyttämässä, nämä ylipitkät + ripsivöri, hyih :'D Olen kerran kokeillut äidin ripsiväriä, ja lopputulos... Saan luultavasti alkaa meikkaamaan yläkoulun alettua, ja silloin veikkaan että meikkiini kuuluu joki haalea rajauskynä.
Jos kulmakarvojen nyppiminen yms lasketaan meikkaamiseen, sitä en harrasta. Kulmani ovat liian vaaleat ja...

En osaa kauheasti sanoa ala-astellaisten meikkaamisesta, kummassakin koulussa kukaan ei ole meikannut mitenkään erityisesti. Minua vanhemmalla luokalla oleva meikkasi melko vahvasti, silloin oli neljännellä. Jotkut luokkalaisistani käyttävät vähän ripsiväriä koulussa, ei mitenkään erityisesti. Ripsiväriä siis vain, juhlissa ehkä huulikiiltoa.

Ja hiusten värjämisestä se, että kummallakin luokalla parilla pesukerralla lähtevät värit on tuttuja, mutta uudella luokallani neljä tyttöä _värjää hiuksiaan kestoväreillä_ Mielestäni täysin järjetöntä... Raidat ymmärrän (viidennlä on ne), ja ne näyttävät näteiltä. Mutta kestovärjäys, eihän heillä ole edes varaa hoitaa sitä kunnolla! Yhdellä siis kampaamossa värjätty, ja sen verran omaa väriä lähellä etä juurikasvu ei näy, mutta kahdella muulla on kaupan väreillä ja sniin kaukana omasta väristä... ja viimeisellä on varmaan lkauppaväreillä värjätty, sen verran huonossa kunnossa tukka.

Mutta näin :3

Poissa huispauskotka

  • Teddy Lupinin vaimo
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Se uniikki ja lahjaton.
  • Pottermore: MarauderHeart20696
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #192 : Kesäkuu 19, 2015, 01:44:07 »
   Otampa sitten kantaa tähänkin aiheeseen :D

   Meikkaaminen? Tuttua puuhaa. En tosin koskaan ole ollut siinä mitenkään hyvä, varsinkin vanhojen kuvien katselu kauhistuttaa. Mutta nyt olen jo onneksi kehittynyt siitä 12-vuotiaasta myös meikkaamisen jalossa taidossa ja olen jopa tyytyväinen tämänhetkiseen tyyliini :) Ihan lähinnä meikkivoidetta, ripsiväriä, mustaa kajaalia, poskipunaa ja kulmaväriä käytän :D

   Minua ei kiinnosta muiden meikkaamiset, tosin tuleehan sitä aina välillä nähtyä mukavan näköisiä lookeja. Mutta itseäni ei siis haittaa vaikka vastaantulevalla ihmisellä olisi eyelinerit kulmista leukarajaan. Jokaisella on oma tyylinsä :)
"Kaunis puukko rinnassa haavoittaa ruostuneen lailla"
-Apulanta

Poissa Kynttiläkäärme

  • Syksyn liekki
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: potioncharm26553
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #193 : Lokakuu 22, 2015, 17:30:27 »
Ite aloin käyttää meikkiä siinä 14-vuoden hujakoilla. Silloin sitä oli joka päivä naamassa, jos oli julkisille paikoille tai muualle menossa. Siitä olen rauhtoittunut rutkasti. Ihmettelen itekkin miksi heräsin aamulla meikkaamaan, kun olisin voinut vaikka nukkua pidempään ja olla vaikka virkeänä koulussa oppitunnilla.

En ole ikinä osannut käyttää puuteria, valokynäää jne. Kaikki meikki mikä ei näy selvästi naamastani on minusta aika turhaa meikkaamista. Siksi kait olenkin siinä niin nopea, verrattuna kavereihini, jokta laittaa voiteit ayms kasvoillensa. Ei se minua haittaa, mutta pidän sitä aika turhana. Ainoa mitä joskus käytän on finnivoide kasvoille ja sitäkin vain silloin, jos näen uusien näppyjen naamalle kasvavan.

Omistan ainoastaan ripsivärin, kajaalia, huultenrajauskynän ja huulikiillon. Noita huulijuttujakin pidän vain juhlissa. En itelleni semmosia olisi koskaan hankkinut, mutta kun anoppi antoi lahjaksi niin en raaskinut poiskaan heittää.

Nykyään laitan meikkiä vain juhliin, keikoille ja työharjoitteluun (asiakaspalvelualalla se on eduksi)

Poissa lisbe

  • Vuotislainen
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #194 : Elokuu 11, 2016, 01:14:21 »
Itse aloin meikkaamaan yläasteella. Meikkivoide, puuteri, ripsari. Toisena vuotena yliopistossa tajusin tämän olevan turhaa. Nykyään en käytä ollenkaan meikkivoidetta enkä puuteria. Kärsin liikahikoilusta ja en enää pystyisi kuvittelemaan tuollaista naamiota kasvoilleni. Olen usein ilman meikkiä koulussa, töissä ja baarissa. Juhliin laitan kajaalin, ripsarin, kulmakynää, huultenrajauskynää ja huulipunaa. Välillä käytän muutenkin ripsaria ja kulmakynää. Haluisin osata tehdä hienon silmämeikin mutta en osaa. Mielestäni kovin voimakkaassa meikissä ei ole järkeä. Ja oikein tehdyn näköiset naiset eivät ole kauniita. Itse en haluaisi käyttää meikkeihin kamalasti rahaa eli käytän meikkeihin vuodessa ehkä 30 €. No mut jokainen saa kyllä meikata jos haluaa. Ite en myöskään käyttäisi meikkaukseen aikaa vaan normisti menee minuutti ja juhlameikkiin 5 min :D

Poissa Hassu

  • Karkulainen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Meikkaaminen
« Vastaus #195 : Elokuu 29, 2016, 14:21:49 »
Huvittavaa lukea kahdeksan vuotta sitten tähän ketjuun kirjoittamaani viestiä. Tavallaan niin moni asia on ennallaan, mutta niin moni kuitenkin muuttunut.

Pidän meikkaamisesta ja meikkaan paljon. Pelkästään arkimeikkiini kuuluu päälle parikymmentä eri tuotetta, puhumattakaan juhlameikistä. Minulle meikkaaminen on harrastus ja osa tyyliäni. Intoilen uusista tuotteista, tutkin INCI-listoja ja opiskelen eri ainesosien merkityksiä ja kokeilen ennakkoluulottomasti eri värejä ja tekniikoita. Kosmetiikka on minulle siis harrastus, ehkä jonain päivänä siitä tulee vielä työni.

En meikkaa kenenkään muun vuoksi, en meikkaa sen takia että pitäisin itseäni rumana, en meikkaa sen takia että kieroutunut yhteiskuntamme sitä jollain tasolta minulta odottaa enkä myöskään meikkaa miellyttääkseni muita ihmisiä. Meikkaan koska pidän siitä, se on aamuinen luksushetkeni jolloin saan sulkea mieleni kaikelta pahalta ja keskittyä vaan vaaleanpunaiseen hattaramaailmaan. Meikkaan koska se on minun tapani tehdä taidetta. Voin halutessani meikata itseni aivan eri ihmiseksi. Voin leikitellä väreillä, valolla ja varjolla, rikkoa rajoja ja olla oma itseni.

Vaikka rakastankin meikkejä ja meikkaamista, en koe ongelmaksi poistua kotoa ilman meikkiä. Voin käydä Helsingin keskustassa shoppailemassa aivan ryönäisenä, juuri sen näköisenä että olen vain hypännyt sängystä ylös ja astunut ovesta ulos. Voin mennä kavereiden kanssa hengailemaan puistoon meikittä, voin tehdä aivan täysin samoja juttuja kuin meikanneenakin. Meikki ei ole minulle suojamuuri, mutta valehtelisin jos väittäisin ettei se vaikuttaisi itsevarmuuteeni. Huoliteltuna ja ehostettuna olen oma itseni, joka pystyy keskittymään siihen mitä tekee.

On hauska myös lukea kahdeksan vuoden takaisia ajatuksiani koskien muiden ihmisten meikkaustapoja. Nykyään sillä ei ole minulle minkään maailman merkitystä. Meikin ei tarvitse näyttää luonnolliselta, meikin ei tarvitse miellyttää minun silmääni eikä minulla ole oikeutta puuttua muiden ihmisten tyylivalintoihin. En tietenkään aiemminkaan kenenkään meikkejä ole mennyt haukkumaan, mutta nykyään kuljen niin laput silmillä etten edes huomaa mitään "meikkimokia" muilla ihmisillä. Sen kuitenkin tunnustan, että netissä saatan hieman kauhistella hiljaa omassa mielessäni toisten ihmisten meikkejä. Olen pahemman luokan kulmakarvapoliisi, tästä täytyisi opetella eroon.

On ollut hauska huomata kuinka meikkitrendit muuttuvat vuosien varrella. Nykyään yläasteikäiset meikkaavat aivan älyttömän taitavasti ja he tietävät paljon meikeistä ja niiden käyttötarkoituksista. Todella harvalla näkee enää mitään totaalisia ylilyöntejä ja mokia, toista se oli vielä kymmenen vuotta takaperin teini-ikäisten keskuudessa. Ainut ikävä asia nykyisessä meikkitrendissä on se, että lapsetkin ovat alkaneet meikata. Ei se ala-asteikäinen vielä tarvitse paksua pakkelikerrosta mielestäni, kunpa he tajuaisivat nauttia lapsuudesta niin kauan kun sen on mahdollista.

Omaan arkimeikkiini palatakseni ajattelin vielä laskeskella että montako tuotetta tosiaan kuuluu arkityylini luomiseen. Arkikäytössä on siis meikinpohjustusvoide, meikkivoide, kaksi eri peitevoidetta, puuteri, varjostusväri, poskipuna, korostusväri, kulmaväri, kulmageeli, eyeliner, silmän vesirajaan tuleva kajal, ripsiväri, huultenpohjustusaine, huulipuna ja meikinkiinnityssuihke. Melkoinen arsenaali, mutta kun kaikkea käyttää kohtuudella niin lopputuloskin on erittäin arkeen sopiva. Arkimeikin tekemiseen ei edes mene kovin pitkää aikaa, suunnilleen 10-20 minuuttia. En edes halua ajatella sitä summaa jonka käytän vuodessa meikkeihin. Rehellisesti sanoen en tiedä mennäänkö jo nelinumeroisessa summassa. Viime aikoina olen kuitenkin pitänyt pientä shoppailulakkoa, sillä asuntoni on aivan täynnä kosmetiikkaa eikä tänne mahdu enää yhtään lisää. Olen varmasti siis säästänyt pitkän pennin tilanpuutteen vuoksi :D

Meikkaamiseen liittyy isona osana myös ihonhoito. Onneksi sekin on kasvava trendi ja sitä kautta moni alkaa huolehtia ihostaan enemmän. Kaikkien ihossahan laiska hoito ei näy välittömästi, mutta todennäköisesti muutaman vuosikymmenen päästä itseään kiittää hyvästä ihonhoidosta. Etenkin meikit pitäisi muistaa aina pestä, tätä ei voi toitottaa tarpeeksi!

Meikkaaminen on kivaa, siitä ei saa ottaa liian suuria paineita. Ja kannattaa aina muistaa ne syyt joiden vuoksi meikkaa. Sen tulisi lähteä itsestä, ei siitä että tuntee sen olevan pakollista tai että joku painostaa sinua siihen. Mielestäni jokainen ihminen on kauneimmillaan vasta suihkusta tulleena, täysin ilman meikkiä. Puhdas ja aito henkilö, jota on helppo lähestyä :)
| Neville Longbottom vuosimallia 2008 | Hymiöiden liikakäyttäjä vuosimallia 2009 | Luuleeko ravut että kalat osaa lentää? |