Kirjoittaja Aihe: Kielten opiskelusta vol. 2  (Luettu 13051 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Wille

  • Ankeuttaja
Kielten opiskelusta vol. 2
« : Maaliskuu 22, 2008, 20:50:44 »
//*Kate tunkeutuu viestiin* Vanhaan topiciin jatkoa.

Onko kielten opiskelu helppoa, vaikeaa vai täyttää tuskaa ja itkua, ilman mitään tuloksia? Miten kieliä tulisi opiskella, mistä kielistä on eniten hyötyä? Mitä kieltä haluaisit alkaa opiskelemaan ja miksi? Miksi joillekin kielten opiskelu on uskomattoman vaikeaa ja joillekin helppoa? Mikä kieli on erityisen helppoa tai erityisen vaikeaa?//

Buenas tardes

Olen huomannut, että yhä useampi suomalainen on ruvennut opiskelemaan espanjaa. Itse olen espanjaa opiskellut kohta vuoden (omatoimisesti, en kursseilla). Minulla on Entrada Española -kirja, jossa on sanaston lisäksi tehtäviä, sekä se kertoo yleisimpiä espanjan kielen ilmaisuja ja kielioppia. Ei yleensäkään suomalaiset ole varmaan paljon espanjaa opiskelleet, mutta nyt se on hieman ollut nousussa. Haluaisinkin tietää, kuinka moni vuotislaisista on joskus opiskellut tai opiskelee tälläkin hetkellä espanjan kieltä? Millainen kieli? Oletko koskaan käyttänyt kieltä? Kuinka sujuvasti puhut kieltä? Kauanko olet opiskellut kieltä?

Adíos, y ¡buenas tardes!

//Kielten opiskelusta puhutaan yleisesti täällä, joten siellä voi myös espanjan opiskelusta puhua. Jokaista eri kieltä varten emme tarvitse omaa topicia, joten siirrän tämän viestin osaksi Kielten opiskelusta vol. 2-ketjua. -Kate

Vanha topic samasta aiheesta: Kielten opiskelusta vol 1
- Derica Tonks lisäsi linkin
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 29, 2008, 00:31:21 kirjoittanut Derica Tonks »

Poissa Welma

  • Velmu
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Puusta pudonnut
Vs: Kielten opiskelusta vol. 2
« Vastaus #1 : Maaliskuu 23, 2008, 11:52:28 »
Minulle kieltenopiskelu on oikeastaan aika helppoa. Peruskoulussa opiskelin vain pakollisia ruotsia ja englantia, joissa kummassakin oli kymppi todistuksessa. Ruotsissa luultavasti sen edestä osasinkin, koska siinä ei paljoa vaadittu - kieliopin nyt oppi tunnilla ja sanojakin oli aika vähän. Ruotsin kuuntelutkin ovat suhteellisen helppoja. Lukiossa minulla on ollut vasta yksi ruotsin kurssi, ja numero säilyi samana - nyt tosin hieman suuremmalla työmäärällä. Ei kieli silti ole yhtään vaikeammaksi tullut, ja juuri sen helppouden takia melkein pidän siitä... ;)
 
Englannin kuullunymmärtäminen taas on aina ollut vaikeaa minulle. Kuuntelulla yleensäkin oli aika pieni rooli yläasteen englannin kielen opetuksessa, minkä takia kuuntelutaitoni eivät parantuneet, mutta se ei myöskään näkynyt numerossa - kymppiin riitti kieliopin ja sanojen osaaminen, joita ei paljoa tainnut olla. Uskallan väittää, että olen kuuntelun suhteen tässä vuoden aikana kehittynyt - osittain koulun vuoksi, osittain sen takia, että olen joutunut käyttämään sitä käytännössä. (italialaisten englanti muuten on vielä epäselvempää kuin koulun kuuntelut) Numerot ovat olleet 8 ja 9 - meiltä vaaditaan huomattavasti enemmän kuin peruskoulussa, ja lisäksi kokeet ovat niin pitkiä, että kyllästyn puolessa välissä... ;)

Nyt lukiossa aloitin saksan kielen. Ensimmäisen vuoden kaikki kolme kurssia ovat nyt takana numeroin 9, 10 9. Opettajan mukaan olisin pystynyt parempaankin, kunhan vain olisin tehnyt kokeet huolellisemmin (aika paha tapa minulla jättää kokeet tarkistamatta ja suorastaan hutiloida :P en opi vaikka tiedän kyllä, että se on typerää). Saksa on kuitenkin ehkä vähän vaikeampaa kuin englanti ja ruotsi. Ehkä tunne johtuu siitä, että se on minulle kielenä uusi ja vähän erilaisempi kuin ruotsi ja englanti. Sanat todella ovat vaikeampia opetella, ja vaikka periaatteessa kurssien sisällön olen oppinut, en ole sitä täysin sisäistänyt, enkä sitä siksi osaa kunnolla käyttää. Saksan kuunteleminen ei ole kovin vaikeaa, mutta joskus en yksinkertaisesti saa sanoista selvää, vaikka kuuntelisin saman kohdan uudestaan ja uudestaan. :) Ehkä se on ajan kysymys, ja puhetyyliin tottuu... Kaiken kaikkiaan minulle on jäänyt saksan kielestä ihan mukava käsitys, ja jatkan kieltä ensi vuonna, vaikka se lisääkin työmäärää aika paljon - olisi paljon kivoja, vähemmän työmäärää vaativia kursseja ottaa tilalle...

Aloitin nyt keväällä italian kurssin kansalaisopistossa. Innostuimme kavereiden kanssa asiasta, koska olimme vieraina viime vuoden Eurooppa-päivän juhlassa Milanossa (Sain kantaa Suomen lippua soihtukulkueessa Milanon keskustassa!), luokka, joka meidät siellä majoitti, kävi Suomessa tammikuussa, ja nyt toukokuussa me menemme taas sinne... Päätimme siis vahvistaa heikohkoa italiankielen taitoamme ja pyysimme kansalaisopistoa järjestämään kurssin, ja saimmekin sen. Italia on siitä helppoa, että sitä luetaan melkein kuin suomea, ja siinä on paljon samoja sanoja kuin germaanisissa kielissä. Muilta osin italia on erilaista, ja siksi siihen onkin kiva tutustua.

Kaikissa kielissä ehdoton työväline on Askme -ohjelma, jota ilman en tulisi toimeen. Sanojen opiskelu suoraan kirjasta on tuskallisen hidasta ja hankalaa... :P Olen niin laiska, että inhoan pänttäämistä, mutta askemella sanat oppii kuin itsestään. Kielioppia en ole joutunut missään kielessä vielä erikseen pänttäämään, koska se onneksi tarttuu päähäni tunneillakin. Kuuntelua harjoittelen kuitenkin itseksenikin, se on heikko kohtani, enkä itse asiassa taida panostaa siihen tarpeeksi siltikään...

Näiden neljän kielen vaikeustasoa on kyllä oikeastaan aika vaikea vertailla, koska olen opiskellut kaikkia eri ajan, ja vaadittu taso siis on kaikissa erilainen. Englanti nyt on perusrakenteeltaan jo hallussa, ja nyt täytyy opetella lähinnä hienosäätöä ja laajentaa sanavarastoa, ruotsissa ja saksassa ei peruskielioppikaan ole vielä hanskassa ja italiassa nyt on vasta alkeet menossa. Pidän siitä, että on edes jonkinlainen käsitys useammastakin kielestä, eikä pelkästään englannista, jossa ei ole mitään erityistä, vaikka se tietty onkin kaikille tarpeellinen.

Rakastan

Poissa Kafee

  • Kahvikuppi
  • Vuotislainen
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Kielten opiskelusta vol. 2
« Vastaus #2 : Maaliskuu 23, 2008, 21:06:30 »
minusta kielten(englanti,ruotsi) opiskelu oli vaikeea ja tyhmää, tähän kevääseen asti jolloin aloin muuttaan asennettani ja se vaikutti todella paljon.
olen edelleen sitä mieltä että ruotsi on puhevika mutta englanti menee jo paremmin ja luultavasti numeroni nousee.
opettajanikin on huomannut asenteen muutokseni ja kehunut minua englannin tunneilla siitä että edes yritän.
kokemuksesta voin sanoa että kannattaa edes yrittää muutta asennetta sillä positiivinen asenne auttaa huomattavasti kielten opiskelussa.
Muumilimu 1,5 litran pulloihin! Kannatta käydä osallistuun...

Poissa Lusitania

  • Paluumuuttaja
  • Vuotislainen
  • So you screwed up
Vs: Kielten opiskelusta vol. 2
« Vastaus #3 : Maaliskuu 24, 2008, 19:30:27 »
Mulle kielten opiskelu on ollut aina aika helppo juttu, ja olen aina siitä pitänytkin. Koulussa tykkään erityisesti englannista ja saksasta, mutta kyllähän se ruotsikin menettelee, meillä on aivan loistava opettaja (mikä tietysti vaikuttaa asiaan).
Sanastot ei nyt aina oo niitä mukavampia kotitehtäviä, mutta ilman niitä ei kielissä pärjää, joten olen oppinut niidenkin lukemista arvostamaan. Kielioppi on mukavaa, ja se jää tunneilta (tai vähintäänkin kertaustehtävistä) päähän, joskus tosin on ärsyttää, kun edetään niiden mukaan, jotka eivät viitsi edes ajatella itsenäisesti. Mä inhoan, kun jotain asiaa jankataan monta tuntia putkeen.:/
Mun mielestä kielien osaaminen on rikkaus, ja on aika hienoa, kun huomaa, että on oppinutkin jotain. Olen nyt kasilla, ja luen englannin ja ruotsin lisäksi saksaa. Ja vapaa-ajalla olen pikkuhiljaa alkanut opetella venäjän aakkosia, ja joitain pikkusanoja ja lauseita (siitä se sitten lähtee ;) )

Asenne muuten on tärkeä juttu, koska työskentely tunneilla on paljon mielekkäämpää, kun kaikki suhtautuu myönteisesti. :)
Ja vaikkei sitä aina osaiskaan, niin yrittäminen nostaa mielettömästi tuntiaktiivisuutta. ^^
Help will always be given at Hogwarts to those who ask for it.

Caribu

  • Ankeuttaja
Vs: Kielten opiskelusta vol. 2
« Vastaus #4 : Maaliskuu 26, 2008, 08:28:37 »
Minusta kielten opiskelu on ihan mukavaa. En ole mikään maailman paras englannissa, mutta ei se oikeastaan haittaa. Itse haluaisin opiskella espanjaa, mutta täällä missä asun ei pidetä siihen kursseja. No, minulla ei vielä ole ruotsia, mutta osaan sitä silti ihan jonkun verran.

Poissa adswil

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Kielten opiskelusta vol. 2
« Vastaus #5 : Maaliskuu 26, 2008, 19:21:19 »
Tykkään kovasti kielten opiskelusta, ja melko helppoakin se on, englannin osalta ainakin. Osaan englantia melko hyvin, sillä sen kuulemiselta ei voi välttyä ja sitä on joskus pakko itsekin käyttää. Ruotsikin olisi periaatteessa todella helppoa, jos vain jaksaisin tankata niitä sanoja päähän kunnolla... ruotsin kielestä en pidä yhtään, sillä se kuulostaa todella rumalta, ja sanat eivät kuulosta yhtään siltä, mitä ne tarkoittavat. Pakollisten englannin ja ruotsin lisäksi opiskelen myös ranskaa, joka on mielestäni todella kaunis kieli ja jota haluaisin oppia loistavasti, mutta melko vaikeaa se toisinaan on - kielioppi varsinkin, aivan liikaa sääntöjä ja niiden poikkeuksia.
Noiden kielten lisäksi haluaisin oppia italiaa, sillä se kuulostaa mielestäni todella hauskalta, ja Italia on kiva maa muutenkin :> Espanjasta en ole jotenkin koskaan tykännyt (vaikka kaikki muut näyttävät tykkäävän), sillä se kuulostaa jotenkin liian ärhäkältä ja sellaiselta ihme pälätykseltä. Ai niin, ja saksaakin haluaisin osata, se kuulostaa aika mainiolta.

Kielten opiskelussa ehkä mukavinta on muuten  se, ettei koskaan tarvitse miettiä, mihin opiskeltavaa asiaa tulee tarvitsemaan (esim. joidenkin reaaliaineiden tunneilla tulee joskus sellainen olo, että ei tällaista tarvitse tietää). Kieltenopiskelumotivaationikin on melko korkealla, sillä haluaisin isona muuttaa ulkomaille tai vähintäänkin matkustella todella paljon.
In my world love is for poets - so I'm trying to be one.

Jevvi

  • Ankeuttaja
Vs: Kielten opiskelusta vol. 2
« Vastaus #6 : Maaliskuu 27, 2008, 19:03:47 »
Kieltenopiskelu on ihanaa kun vaan jaksaa yrittää. (:
Peruskoulun pakollisista kielistä englanti on helppoa ja sitä osaankin myös melko hyvin eikä sen opiskelu tee yhtään tiukkaa. Sanat menevät päähän ja kielioppi myös. Ruotsi sen sijaan, en ole ikinä osannut koko kieltä. Ei se johdu siitä, että minulla olisi asennevamma kieltä kohtaan (niinkuin opettaja väittää), se ei vaan mene päähän. Kolme vuotta on yritetty tässä opiskella ja lausettakaan en osaa.

Näiden lisäksi minulla on menossa toinen kurssi japanista, mikä onkin parin viikon päästä jo loppu. Perusasiat, hiragana/katakana merkit osaan ulkoa, kielioppia mm. verbi&adj. opin ja myös n. 50 kanjia. Minut jos laitettaisiin kävelemään yksin Tokion kadulle niin osaisin kielenosaamisen puolesta johdattaa itseni pois. Jos yhtään mielenkiintoa löytyy ja kielipäätä myös niin suosittelen, erittäin kiehtova, mielenkiintoinen ja tulevaisuudessa jopa tarpeellinen kieli. (:

Poissa Lady Asensio

  • Nilkanvilauttaja niinikään
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • DH luettu 9.12, KV 11.3
  • Pottermore: HeartWitch62
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Kielten opiskelusta vol. 2
« Vastaus #7 : Maaliskuu 28, 2008, 23:41:24 »
Ruotsia vihaan todella paljon, se kuulostaa aika rumalta. Ala-asteella valitsin luonnollisesti englannin, sillä olin vanhempieni kanssa samaa mieltä sen hyödyllisyydestä. Lukiossa aloitin ranskan ja latinan, yliopistossa aloitin ranskan alkeista 5 vuoden tauon jälkeen ja saksan.

Nyt olen kiinnostunut espanjasta ja japanista, joten otan niistä alkeiskurssin heti kun vain saan ne mahdutettua lukujärjestykseen. Voiko yliopistossa enää puhua lukujärjestyksestä? Lisäksi italia ja portugali kiinnostavat, sillä ne ovat lähellä espanjaa, mutta niistä ei välttämättä ole hyötyä ellei matkusta niihin maihin, mikä taas ei kiinnosta. Kiinakin olisi kiinnostava ja tarpeellinen, mutta se on kuulemani mukaan maailman vaikein kieli joten en taida uskaltaa. Jostain kumman syystä myös hollanti kiinnostaa, mutta sitä ei voi opiskella yliopistossa joten pitäisi itseopiskella. Ei taida motivaatio riittää kun on paljon muuta opiskeluhommaa.

Olen myös kiinnostunut ns. muinaisista kielistä. Latinan lisäksi olisi kiva osata myös antiikin kreikkaa ja muinaisen egyptin hieroglyfit, mutta niitä ei taideta opettaa missään.

Olisin kiinnostunut ottamaan yliopistossa ainakin perusopinnot joistakin kielistä jolloin saisi opetusta myös kyseisen maan kirjallisuudesta. Voi olla etten kuitenkaan läpäise lähtötasotestiä.
Mun blogi: http://www.pointblog.fi/?go=milluska    (HUOM! OSOITE HIEMAN MUUTTUNUT)
Vuoden 2008 kotitonttu  tässä, terve!

Poissa Lilyth Starr

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • tämän kaupungin kadut
  • Pottermore: MoonBludger9641
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Kielten opiskelusta vol. 2
« Vastaus #8 : Maaliskuu 29, 2008, 00:22:59 »
Minä tykkään kielten opiskelusta tosi paljon, mutta kun niitä ei tule puhuttua niin paljon täällä peräkylässä niin aika paljolti tämä osaaminen on sitten lukemista/kirjoittamista/kuuntelua. Mutta mielenkiintoa löytyy kyllä.

Nyt siis opiskelen englantia, ruotsia ja ranskaa, joista ranskan kanssa tosin menee hiukan kökösti. Väsyin tässä yhessä vaiheessa kaikenlaiseen koulunkäyntiin ja se siinä taisi eniten kärsiä. Englanti ja ruotsi ei vaikeita ole ja vaikka en ruotsia lempiaineisiin laskisikaan, on sekin silti ihan kivaa. On äärettömän viihdyttävää tehdä kotitehtäviä, joissa pitää kirjoittaa annetusta sanasta lause.

Nyt olisi lukiossa tarkoitus ranska lopettaa ja kokeilla saksaa, koska nyt olisi motivaatiota kokeilla sitäkin. En usko, kun muut sanoo saksan olevan vaikea kieli, ennen kuin saan sitä ite kokeilla. Ja sitähän en voi ymmärtää ollenkaan, että niin monet sanoo saksan olevan maailman rumimpia kieliä, omasta mielestä kun se kuulostaa hyvinkin kauniilta.

Mutta näin yleisesti kyllä kannatan kielten opiskelua. Kuitenkin kun kaikki koko ajan kansainvälistyy ja muutenkin ulkomailla käydessä on kivempaa asioida puhumalla kuin piirtämällä ja elehtimällä. Kieliäkään tuskin koskaan voi osata liikaa, siksi tässä itsekin yritän kokeilla kaikkia mahdollisia kieliä nyt kun on mahdollisuus ja tosiaan 09-10 sitten ollaan vaihtariksi USAan lähdössä. Se on aina sitten niin palkitsevaa kun kieliä on opiskellut ja jossain ihan oikeassa tilanteessa (ulkomailla, turistien seurassa) tms. huomaa, että ihan tosiaan osaa sitä kieltä käyttää ja että tulee ymmärrettyksi muullakin kun äidinkielellä. Harmittavaa vaan, että vieraiden kielten puhumista taidetaan vältellä ainakin jonkin verran sen takia, että pelätään kielioppivirheitä.

Jevvi

  • Ankeuttaja
Vs: Kielten opiskelusta vol. 2
« Vastaus #9 : Maaliskuu 29, 2008, 10:23:58 »
Lady Asensio, kiina on vaikea, mutta voi mitkä mahdollisuudet sinulle avautuisivat sen opiskelun jälkeen ja myös japanin opiskelu helpottuisi huomattavasti jos kiinan osaisi, ovathan ne sukulaiskieliä ja onhan japani polveutunut kiinasta. Olisimpa itse ollut sillon joskus järkevä ja aloittanut ensin kiinasta, mutta nyt en enää jaksa vaivautua vaan opiskelen japanin ja ehkä sitten kiinan, jos vielä yritystä löytyy.

Poissa Argonblue

  • Parasta ennen: 17.11.2009
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Kielten opiskelusta vol. 2
« Vastaus #10 : Maaliskuu 29, 2008, 10:50:46 »
Lady Asensio, kiina on vaikea, mutta voi mitkä mahdollisuudet sinulle avautuisivat sen opiskelun jälkeen ja myös japanin opiskelu helpottuisi huomattavasti jos kiinan osaisi, ovathan ne sukulaiskieliä ja onhan japani polveutunut kiinasta. Olisimpa itse ollut sillon joskus järkevä ja aloittanut ensin kiinasta, mutta nyt en enää jaksa vaivautua vaan opiskelen japanin ja ehkä sitten kiinan, jos vielä yritystä löytyy.

Itse jonkin aikaa japania opiskelleena olen siinä vakaassa käsityksessä, että japani ja kiina eivät ole sukulaiskieliä. Omien tietojeni mukaan japanilla ei ole sukulaiskieliä olemassakaan. En myöskään usko että kiinan kielen taitaminen helpottisi merkittävällä tavalla japanin oppimista, ovat kyseiset kielet kuulemani mukaan niin etäällä toisistaan.

Jevvi: Olet oikeassa siinä, että kanjit on otettu suoraan kiinasta. Se ei kuitenkaan tee kielistä sukulaiskieliä. Toki kiinan taidosta saattaa olla hyötyä juuri kanjien kannalta, mutta rakenteelisesti tai muutoin kiinan ja japanin kielissä ei juuri  yhtäläisyyksiä ole. Kanjit otettiin japanissa aikanaan käyttöön vain kiinan voimakkaan kulttuurillisen vaikutuksen ansiosta. Ei siis siksi, että se olisi ollut mitenkään hyödyllinen ja hyvä idea. Japanissa on tietääkseni jopa harkittu kanjeista luopumista mutta siitä hankkeesta kuitenkin luovuttiin.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 29, 2008, 13:37:53 kirjoittanut ArgonBlue »
"We will be perfect...    ...in every aspect of the Game"

Vastarannankiiski vauhdissa taas...

Jevvi

  • Ankeuttaja
Vs: Kielten opiskelusta vol. 2
« Vastaus #11 : Maaliskuu 29, 2008, 12:53:14 »
ArgonBlue, kyllähän ne jollain tavalla ovat. Mistäpä japanin kieleen suurinosa merkeistäkin olisi tullut, tietystihän niitä on muunnettu omaan kieleen vastaaviksi. En tiedä sitten ovatko ne läheisiä sukulaiskieliä, mutta ovat kuitenkin. Ja kyllä se helpottaa, opettajammekin on sanonut asiasta, mutta kaikilla on omat käsityksensä ja ne pysyköön sellaisina kun on, joitakin se helpottaa ja uskon, että useimpia ihmisiä kyllä, en uskalla ruveta asiasta enempää pukaroimaan.

Poissa Musta Koira

  • Veni, vidi, vici.
  • Vuotislainen
  • libertiini
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Kielten opiskelusta vol. 2
« Vastaus #12 : Maaliskuu 31, 2008, 16:16:38 »
Täällä ainakin on yksi espanjaa opiskellut!! Romaanisista kielistä espanja on lempparini, en kyllä tiedä miksi. Ehkä koska espanjankielisten maiden kulttuuri on mielenkiintoista, ja siihen taas pääsee parhaiten sisään kielen kautta. Olen lukenut lyhyen espanjan lukiossa ja käynyt yliopiston kursseja aina silloin tällöin. Ymmärrän kieltä hyvin, mutta puhuminen on vaikeampaa, kun ei ole ollut pitempää aikaa missään espanjankielisessä maassa. Lisäksi olen aika tyyppillinen suomalainen: minun pitäisi osata kieli täydellisesti, ennen kuin kehtaan puhua sitä. Tosin tuosta ajattelutavasta olen jo onnistunut pääsemään vähän irti...sólo se puede aprender a hablar hablando.

Olen myös kiinnostunut ns. muinaisista kielistä. Latinan lisäksi olisi kiva osata myös antiikin kreikkaa ja muinaisen egyptin hieroglyfit, mutta niitä ei taideta opettaa missään.

Kyllä klassista kreikkaa ja muinaisegyptiä opetetaan, ainakin Helsingin yliopistossa. Olisin odottanut, että opetusta on muissakin yliopistoissa, mutta en ole varma.

Itsekin olen kiinnostunut eniten hieman harvinaisemmista kielistä. Opiskelen tällä hetkellä latinaa ja arabiaa, ja aiemmin opiskelin myös klassista kreikkaa. Haluaisin jatkaa sitä ja oppia lisäksi myös muinaispersiaa. Myös sardin kieli kiinnostaa, sillä se on kuulemma lähempänä latinaa kuin italiaa. Maltan kieli taas on siksi kiinnostavaa, että sitä kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla, mutta se on muuten hyvin samankaltaista kuin arabia...kaikki muinaiset tai muuten erikoiset kielet ovat niiin ihania. Opiskelisin niitä kaikkia jos pää vain kestäisi moista.
-Non unde possim sed unde volo-

Poissa Túrin Turambar

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • One day, one room
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Kielten opiskelusta vol. 2
« Vastaus #13 : Huhtikuu 02, 2008, 15:11:16 »
Lainaus
Englanti on todella helppo kieli. Minä pidän Englannista ja Englannin kielestä.
English is a wery easy language. I like England and english.

Juu, näyttää siltä :D

Pidän todella paljon kielistä ja niiden opiskelusta. Meillä on vasta tullut Enkkua ja Ruåtsia, mutta kasilla tulloo sitten Espanja ja Saksa!

Englanti on minusta aina ollut helppoa, ja joka todistuksessa siinä on komeilut 10. Ruåtsi sitten taas... No, sanotaan vaikka näin että olen siinä tosi hyvä. Yhteenkin kokeeseen tuli kirjoitettua måksamåkkåra... [/sarcasm]

Odotan innolla espanjaa ja saksa! 
Cannery Row in Monterey in California is a poem, a stink, a grating noise, a quality of light, a tone, a habit, a nostalgia, a dream.

nr: Gabriel García Márquéz - One hundred years of solitude

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Kielten opiskelusta vol. 2
« Vastaus #14 : Huhtikuu 02, 2008, 17:34:25 »
En tiedä sitten ovatko ne läheisiä sukulaiskieliä, mutta ovat kuitenkin.

Japani ja kiina eivät ole sukua toisilleen. Japani on ns. isolaattikieli eli eristynyt kieli, jonka mahdollinen sukulaisuus korean tai altailaisten kielten kanssa on lähinnä teorian tasolla. Kanjit (kuten niin paljon muitakin kulttuurivaikutteita) toki kopioitiin alunperin Kiinasta, mutta niille on tänä päivänäkin olemassa sekä kiinalaiset että japanilaiset, toisistaan usein hyvinkin paljon poikkeavat ääntämykset. Lisäksi kaikkia japanin taivutusmuotoja ei voi ilmaista kanjeilla, mistä johtuen japaninkielisessä tekstissä on yleensä melko runsaasti hiragana-merkkejä kanjien seassa.
Constantem decorat honor

Vetehinen

  • Ankeuttaja
Vs: Kielten opiskelusta vol. 2
« Vastaus #15 : Huhtikuu 09, 2008, 15:26:00 »
Kieliä on kiva opiskella vaikka en ole mikään haka kieliopissa :D Tällä hetkellä opiskelen ruotsia, englantia ja venäjää joista joko ruotsi tai venäjä on hankalin. Ruotsissa on vaikeinta erilaiset taivutukset ja venäjässä sanojen oikein kirjoitus (ne painotukset!). Niin kuin sanoin kielten opiskelu on kivaa mutta enemmän olen kiinnostunut kielien historiasta.

Poissa Kate

  • Hänen korkeutensa
  • Reservi
  • *
  • Sukupuoli: Noita
    • Livejournal
    • Otteita elämästä lasikellon alla
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Kielten opiskelusta vol. 2
« Vastaus #16 : Huhtikuu 10, 2008, 13:49:39 »
Mielestäni kuitenkin kielet eivät sovi sellaisille ihmisille, jotka eivät hallitse suomen kielioppia täysin. Kieliä ei myöskään opi ns. "pakkopullana", eli aina pitää motivaatiota löytyä.

Minulla on juuri tämä, että olen aivan ulkona suomen kieliopista, vaikka suomea kirjoitankin selkärangasta oikein (en pääse läpi kielioppia käsittelevistä kokeista, mutta kirjoittamani aineet arvostellaan jonnekin M-L:n välimaastoon), mutta kielten opiskelussa tämä heijastuu ihan siihen, että kun en osaa kunnolla suomen kielioppia, en osaa sitten samaan syssyyn myöskään vieraita kieliä.

Helpoksi ratkaisuksi tähän voisi ajatella sen suomen kieliopin opettelemista, mutta minulla on aina ollut huono motivaatio sellaisia asioita kohtaan, joissa tiedän olevani huono ja verenmakusuussa-opiskelusta en ole saanut mitään muuta kuin itseni ahdistuneeksi, jonka jälkeen olen henkisesti sen verran lahjakkaasti lukossa etten opi vielä sitäkään vähää.

Puolisollani on joku ihmeellinen kuvitelma päällä, että opiskelemalla ahkerammin voisin muutamassa vuodessa nostaa ylioppilaskokeissani englantini nykyisestä A:sta lähemmäksi vähintään E:ksi, joka on imo minun mielestäni täysin seinähullu ajatus, sillä hänen mukaansa oppimisvaikuteni ovat puhdasta asennevammaa (jota ne osittain ovatkin, mutta itkeminen ahdistuksesta jo kouluun lähtiessä, kun tietää joutuvansa kahdeksi tunniksi opiskelemaan ruotsia, eivät nyt välttämättä täysin asennevamman puolelle mene). Turha kai sanoa, että hänen puolellaan englannin kielen osaaminen on siinä E-L:n välimaastossa, joten jos hänkin osaa, ei ole mitään estettä sille miksi minä en osaisi.

En ole ajatellut eroa, mutta murhaa sitäkin useammin, kuten vanhassa vitsissä asia ilmaistaan. 
"Jos mielesi tekee joskus arvostella jotakuta, hän sanoi, - niin muista, etteivät kaikki ihmiset maailmassa ole olleet yhtä edullisessa asemassa kuin sinä."

F. Scott Fitzgerard: Kultahattu

Poissa Audra Dancer

  • Sir Emilia Sarkington
  • Vuotislainen
  • Gaze the Haze
    • Livejournal
    • Vainajala.org
  • Pottermore: HazelNight52
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Kielten opiskelusta vol. 2
« Vastaus #17 : Huhtikuu 10, 2008, 18:38:38 »
Oi, kielten opiskeluhan on ihanaa. Opettajat eivät oikeastaan ole vaikuttaneet asiaan, sillä vaikka minä olen nähnyt jos jonkinlaista vipeltäjää opettajanpöydän takana, on englannin kieli tuntunut aina yhtä mukavalta. Se lukeutuu nykyisinkin lempioppiaineisiini koulussa, sillä minusta on tosi jännää osata eri kieliä. Tällä hetkellä tahtoisin kovasti opiskella venäjää. Venäjä kun kiehtoo maanakin, niin kielikin kiinnostaa tosi paljon. Erilaiset aakkoset, jännä maa, mielenkiintoinen kieli. Otan sen lukiossa valinnaiseksi sitten kun menen lukioon, mikäli mahdollista. ;) Voisi sitä tietysti itsekin opiskella. Jos joku tietää jonkin hyvän kirjan tai vaikka nettisivun, niin kertokoon tälle heti.

Omistan pakkomielteen, jonka mukaan minun on pakko pärjätä koulussa kielissä hyvin. Olen valmis tekemään sen vuoksi töitä, ja koska pidän kielistä paljon, se on helppoakin. Muun muassa englanti on minulle todella helppo aine, koska sanavarastoni on melko laaja eikä kielioppikaan tuota vaikeuksia. Englanti on helppo kieli. Ei ruotsikaan vaikeaa ole. Ruotsin sanavarastoni ei yllä läheskään englannin tasolle, mutta kai niitäkin oppii tässä opiskellessa. Aina sitä jotain päähän jää. x) Tahtoisin opiskella muitakin kieliä ja vieläkin kaduttaa kun en ottanut valinnaiseksi Saksaa, vaikka se olisi periaatteessa ollut mahdollista.

~Moondancer (joenvarren saapastanssija)

di Napoli

  • Ankeuttaja
Vs: Kielten opiskelusta vol. 2
« Vastaus #18 : Huhtikuu 11, 2008, 10:00:19 »
Englanti on todella helppo kieli. Minä pidän Englannista ja Englannin kielestä.
English is wery easy language. I like England and english.

Tarkotit varmaa et English is very easy language. I like England an English.

Enkus very-kirjotetaa iha normaalil veellä ja kielten nimet kirjotetaa isolla alkukirjaimella...

Ite puhun suomea, englantia, ranskaa ja italiaa. Kaikkii oon opiskellut koulussa. Ruotsia en osaa kuin pari sanaa, koska mulle ei ole annettu tilaisuutta oppia.

Poissa Valkovuokko

  • Orjuutettu kotitonttu
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • And give the kids a show.
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Kielten opiskelusta vol. 2
« Vastaus #19 : Huhtikuu 11, 2008, 16:45:54 »
Olen huomannut, että tähän vaikuttaa aika paljon opettaja.

Esimerkiksi meidän englanninopettajamme on minusta todella ärsyttävä, hän haukkuu lusereiksi niitä jotka eivät tee läksyjään ja muuta sellaista. Lisäksi hän arvostelee kokeet todella tiukasti, vaikka niistä saa 70 pistettä (tjs.). Kuitenkin pidän englannista kielenä, ja olen opetellut sitä oma-aloitteisesti aika paljon, mistä syystä ymmärrän paremmin kuin useimmat muut luokkalaiseni. Enkunope antoi minulle todistukseen 8, vaikka sain 9 kaikista kokeista ja viittaan tunnilla jos tiedän. (Olin ehkä vähän liikaa myöhässä, mutta kuka hemmetin hullu on laittanut koulun alkamaan kahdeksalta?!)

Toinen esimerkki on saksa, jossa meillä on todella kiva opettaja, ja pidän hänestä tosi paljon. En kuitenkaan pidä saksasta kielenä, minusta se on liian hankala ja monimutkainen ja kuulostaa rumalta. (Ei niin että englanti tai suomi olisivat jotenkin parempia kieliä.) Lisäksi olen aivan pudonnut kärryiltä, tuntuu etten osaa mitään, vaikka sain viime kokeesta 9½. Tiedän, että voisin tehdä asialle itsekin jotain, mutta kun ei huvita. Viimeistään ylä-asteella putoan oikeasti kärryiltä.

Tässäpä esimerkkini, onko jollain muulla samansuuntaisia kokemuksia?
Can't you see the way she's crying,
well that's what keeps her trying.
If you want to keep the girl for as long as you live,
just break it apart her heart.

Poissa Xanie

  • hymyilevä huomispäivä
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • *reps*
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Kielten opiskelusta vol. 2
« Vastaus #20 : Huhtikuu 11, 2008, 17:19:24 »
Lainaus käyttäjältä: Moondancer
Tällä hetkellä tahtoisin kovasti opiskella venäjää. Venäjä kun kiehtoo maanakin, niin kielikin kiinnostaa tosi paljon. Erilaiset aakkoset, jännä maa, mielenkiintoinen kieli. Otan sen lukiossa valinnaiseksi sitten kun menen lukioon, mikäli mahdollista. ;) Voisi sitä tietysti itsekin opiskella. Jos joku tietää jonkin hyvän kirjan tai vaikka nettisivun, niin kertokoon tälle heti.

Venäjä on kyllä mielenkiintoinen kieli. itse aloitin lukiossa ja urakka tavallaan päättyi nyt, kun kirjoitin sen. Tosin en minä sitä aio vallan unohtaa! Siihen kyllä vaaditaan tietynlaista pitkäjänteisyyttä, kun siinä on vähän..mm.. pöhköjä sääntöjä. Mutta kaikenkaikkiaan kieli kyllä vie mennessään!'
Noita nettisivuja en kyllä hirveästi tiedä. Pari, jossa voi opetella aakkoset ja sitten pari, jotka on sitten niille, jotka osaa jo alkeet ja vähän enemmän...

Mutta suosittelen kyllä venäjän ottamista! Ja voit kysellä minulta enemmän, jos siltä tuntuu. Voin vaikka laittaa muutaman linkin, jos haluat. Niiden kaikkien käytännöllisyydestä en kyllä mene mitään takaamaan..

~Xanie
Kun ystäväsi katselevat sinua hyppäämässä laskuvarjolla joka ei aukea, voisi olla hauska temppu, jos esittäisit vaikkapa uintiliikkeitä.
Avasta kiitos Seatearille!
Tee päivän hyvä työ: www.freerice.com

Poissa Audra Dancer

  • Sir Emilia Sarkington
  • Vuotislainen
  • Gaze the Haze
    • Livejournal
    • Vainajala.org
  • Pottermore: HazelNight52
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Kielten opiskelusta vol. 2
« Vastaus #21 : Huhtikuu 12, 2008, 19:49:04 »
Xanie, laita vain niitä linkkejä. :)

Hih, tällä ei ole oikeastaan varsinaista pitkäjänteisyyttä asioissa, mutta oikeastaan se ei päde opiskelussa. Nimittäin jos tahdon osata jotain, opiskelen sen vaikka sitten väkisellä ja sisuahan kyllä löytyy merkillisesti tarvittaessa. Minä en osaa venäjää tällä hetkellä kuin pari lausetta. Ensimmäinen lause jonka kyseisestä kielestä opin oli jotain "Minä tahdon vodkaa" -suuntaista. Serkkuni opiskelee venäjää, ja oli juuri pari viikkoa Venäjälläkin tutustumassa paikkaan. Se haluaisi kuulemma sinne opiskelemaan (hän on yliopistossa). Jos olisi ollut venäjä saatavana valinnaisaineeksi nyt yläasteellakin, olisin kyllä ottanut sen, mutta ei ollut kuin saksa. x) Eipä ole häneltä tullut kysyttyä kielestä mitään, mutta ehkä se voisi jonkin verran opettaa tällekin. Hii. Tosi jännä kieli se kyllä on.

~Moondancer (kirosana)


Poissa Amyna

  • 'urmaava neito
  • Vuotislainen
  • Vapaamatkustaja
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Kielten opiskelusta vol. 2
« Vastaus #22 : Huhtikuu 13, 2008, 00:02:22 »
Niin kielistä. Öh joo, haluaisin opiskella latinaa, ranskaa ja espanjaakin, mutta ikävä kyllä en taida niitä mitenkään saada valittua. Sen sijaan minulla on pakkopullaruotsin lisäksi englanti, saksa, venäjä ja japani.

Itse jonkin aikaa japania opiskelleena olen siinä vakaassa käsityksessä, että japani ja kiina eivät ole sukulaiskieliä. Omien tietojeni mukaan japanilla ei ole sukulaiskieliä olemassakaan.
Korealaisethan ainakin aina kovasti väittävät, että korea ja japani ovat sukua toisilleen, vaikka maiden kansalaiset muuten katsovatkin toisiaan neän vartta pitkin. Itse olen aina lukenut japanin omaksi tapauksekseen, mutta eihän noille kehtaa vastaankaan väittää.
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 01, 2008, 22:10:11 kirjoittanut Amyna »

Macy

  • Ankeuttaja
Vs: Kielten opiskelusta vol. 2
« Vastaus #23 : Huhtikuu 13, 2008, 00:43:38 »
Kielet ja niiden opiskelu todellakin ovat osa elämääni. Koulussa siis kolme kieltä suomi, ruotsi ja englanti. Vaikeuksia ei ole koskaan kielten opinnoissa ollut, englantia olen lukenut 15 vuoden iästäni puolet ja nykyään puhun englantia lähestulkoon yhtä hyvin kuin suomea. Ajattelen englanniksi ja toisinaan saatan puhua englantia pari viikkoa tuttavieni kanssa putkeen, minkä jälkeen seuraa eräänlainen "kielisokeus" ja totuttelu suomeen on vaikeaa. Miksi siis näin? no, opin lukemaan ollessani 5- vuotias ja muutaman vuoden kuluttua kaipasin haasteita, joten vanhempani laittoivat minut englanninkerhoon, mistä kaikki lähti. Englanninkielistä kirjallisuutta aloin lukemaan ala-asteella ja peruskoulun englanninopinnot ovat siitä lähtien tuntuneet toivottoman yksinkertaisilta. Englantia siis suurella brittiaksentilla (brittiläinen keskustelupiiri ja englantilaisia tuttavuuksi paljon). En ole koskaan katunut englannin omaksumista suomen tasolle, jollei jopa ylemmäksi, sillä sen merkitys varmaankin tulee olemaan suuri tulevaisuudessakin. Kotona vanhempien kanssa puhutaan suomea, mutta siskon kanssa siis englantia. Edessäni ensi vuonna saattaa olla yläasteen 9 luokan englanninopintojen sijaan lukion englanninkursseja ja tulevaisuudessa kansainvälinen lukio ja vaihto-oppilas vuosi englannissa.

Ruotsin opiskelu on kohtuullisen mukavaa, onhan se toinen virallinen kielemme. En nyt menisi väittämään, että rakastan sitä, mutta en pane kyllä pahakseni sen opiskeluakaan. Nyt on toinen vuosi menossa ja perusfraasit taittuvat arkitilanteissa vallan helposti ja vaivattomasti. Suomen kieliopin opiskelu on mielestäni tarpeeksi haastavaa, englantiin totuteltuani, mutta kyllä se sujuu.

Kiteytettynä mielestäni kielten opiskelu on mielestäni parasta koulussa ja sen eteen tehtyäni töitä, voin todeta olevani varsin tyytyväinen itseeni. Jokaisen kielen kohdalla on numero 10 todistuksessani ja pyrin sen siellä pitämäänkin.

Luisachenchenchen

  • Ankeuttaja
Vs: Kielten opiskelusta vol. 2
« Vastaus #24 : Huhtikuu 21, 2008, 16:27:32 »
Okei, ensin omista kielitaidoistani: olen kaksikielinen (suomi ja venäjä) ja olen saksalaisessa koulussa. Tjaah. Semmoinenkin on. Helsingissä. Suomen vanhimpia yksityisiä kouluja. Mutta. Lisäksi meillä alkoi jo pari vuotta sitten englanti ( osaan sitä suht koht hyvin) ja tänä vuonna ruotsi. Eli lukion loppuun mennessä tiedän ainakin 5 kieltä.

Kielissä kiinnostaa lähinnä.. ei mikään. Rautaisen äidin rautaisen käden puristuksissa oppii vaikka mandariinikiinan tai latinan viidessä päivässä. huoh.

Suosittelen kaikille lämpimästi venäjää, saksan lisäksi. Kummatkin aika vaikeita kieliä, mutta kyllä se ehkä joskus alkaa sujumaan!! (mulla ei ole tainnut alkaa vieläkään..)

Ja sitten kysymys: mikä kieli kannattaa ottaa sitten lukiossa? jos vaihtoehtoina ovat ranska, venäjä ja (ei ole kieli, mutta kuitenkin) filosofia? Koska jos ihan totta puhutaan, niin olen kuitenkin sitä tasoa, että voisin mennä venäjän tunneille nytkin vain torkahtelemaan..