En ole koskaan ollut hautajaisissa, enkä ole oikein osannut suunnitella omianikaan. Tilaisuuden musiikkia olen kuitenkin joskus miettinyt.
Viimeiset juhlani voisivat alkaa Coldplayn kappaleella Fix You, joka on minulle hyvin tärkeä. Jos on pakko yrittää valita yksi suosikkikappale, mainitsen useimmiten tämän. Sitä tulee kuunneltua usein etenkin vähän pimeimpinä hetkinä, kappaleen lohdullisuuden takia. Se on se minun lauluni, ja toivoisin sen soivan myös hautajaisissani.
When you try your best, but you don't succeed
When you get what you want, but not what you need
When you feel so tired, but you can't sleep
Stuck in reverse
And the tears come streaming down your face
When you lose something you can't replace
When you love someone, but it goes to waste
Could it be worse?
Lights will guide you home
And ignite your bones
And I will try to fix you.
Siellä voisi soida myös The Smithsin Asleep, joka on toiminut läpi vuosien "kehtolaulunani", jota tapaan kuunnella ennen nukahtamistani. Kappale on aika synkkä ja kolkkokin. Laulajaksi voi hyvin kuvitella itseltään hengen riistäneen. Itse kuitenkin uskoisin eläväni ihan hyvän elämän, jonka päätteeksi jatkaisin ihan mielelläni jonnekin muualle. En pelkää kuolemaa nyt, enkä halua pelätä sitä tulevaisuudessakaan. Täten laulu voisi istua ajatusmalliini.
Sing me to sleep
Sing me to sleep
I don't want to wake up
On my own anymore
Don't feel bad for me
I want you to know
Deep in the cell of my heart
I really want to go
There is another world
There is a better world
Well, there must be
Well, there must be
Well, there must be
Well, there must be
Well ...
Bye bye
Bye bye
Bye ...
Soittolistaani voisin lisätä tässä ketjussakin jo pariin otteeseen mainitun Annie Lennoxin Into The Westin. Tämän kappaleen kauneutta ei käy kiistäminen. Se kuvaa hienolla tavalla siirtymistä tuon puoleiseen, on se sitten todellisuudessa millaista onkaan.
Hope fades
Into the world of night
Through shadows falling
Out of memory and time
Don't say we have come now to the end
White shores are calling
You and I will meet again
And you'll be here in my arms
Just sleeping
And all will turn
To silver glass
A light on the water
Grey ships pass
Into the West.
Johonkin väliin voisi soida jotain vähän "iloisempaa". Haluaisin kuulla Death Cab For Cutien kappaleen I Will Follow You Into The Dark. En tiedä miltä kuoleminen tuntuu, mutta tämän kappaleen antama kuva ei vaikuta kovinkaan kamalalta.
Love of mine some day you will die
But I'll be close behind
I'll follow you into the dark
No blinding light or tunnels to gates of white
Just our hands clasped so tight
Waiting for the hint of a spark
If Heaven and Hell decide
That they both are satisfied
Illuminate the No's on their vacancy signs
If there's no one beside you
When your soul embarks
Then I'll follow you into the dark
Then I'll follow you into the dark.
Viimeisenä haluaisin soitettavan Iron & Winen kappaleen Passing Afternoon. Se on hyvin monin tavoin tulkittavissa, mutta itselleni se on aina kuvastanut lopullisuutta, ja sitä, että kaikki jättävät jäljen lähtiessään. Kuullessani sen ensimmäisen kerran, suorastaan näin arkkuni ja mustiin pukeutuneet vieraat. Rytmistä tulee jostain syystä mieleen viimeinen rauhassa kuljettu marssi. Kappale on yhtä aikaa surumielinen, mutta lohduttava. Lopun instrumentaaliosio on äärettömän kaunis. Kappale jättää jälkeensä juuri sellaisen tunnelman, kuin toivoisin tilaisuudessa vallitsevan.
There are things we can't recall, blind as night that finds us all
Winter tucks her children in, her fragile china dolls
But my hands remember hers, rolling 'round the shaded ferns
Naked arms, her secrets still like songs I'd never learned
There are names across the sea, only now I do believe
Sometimes, with the windows closed, she'll sit and think of me
But she'll mend his tattered clothes and they'll kiss as if they know
A baby sleeps in all our bones, so scared to be alone.
