Kirjoittaja Aihe: Astrid Lindgrenin tuotanto  (Luettu 6961 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

scout

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« : Maaliskuu 23, 2003, 11:04:00 »
Kuinka moni täällä on lukenut näitä mahtavia kirjoja?
Tai onko niitä luettu teille pienenä?
Kävin eilen ostamassa Veljeni Leijonamielen, kun se kerran oli alennuksessa. Siinä on kauhian surullinen alku mutta kyllä siitä sitten onnellistuu.
Lindgrenhän on kirjoittanut todella paljon lastenkirjoja, esim. Melukylän lapset-sarja, Ronja Ryövärintytär, Vaahteramäen Eemeli ja Peppi Pitkätossu. Oma suosikkini noista on ehkä Ronja Ryövärintytär. Se luettiin minulle pienenä ja olen nyttemmin lukenut sitä uudestaan.
Sitä on helppo lukea ja se on paikoin aika hauskakin.
 
Eli mitä mieltä olette? ja perustelkaa myös :p

Micla Boffin

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #1 : Maaliskuu 23, 2003, 11:50:33 »
Minä olen lukenut Astrid Lindgrenin kirjoista vain Veljeni Leijonamieli ja Melukylässä on hauskaa.
Ne ovat molemmat ihan hyviä kirjoja, jotenkin vain "vanhanaikaisia".

Veljeni Leijonamieli on tosi surullinen kirja. Lindgren on kyllä onnistunut sen kirjoittamisessa, ja hän osaa hyvin kuvailla asioita.

Melukylässä on hauskaa. Luin tuon kirjan joskus pienempänä, enkä siis muista siitä hölkäsen pöläystä. Tai oikeastaan muistan sen, että pidin kirjasta hirmuisen paljon.
Enpä osaa paremmin perustella ^_^

Poissa jenan

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #2 : Maaliskuu 24, 2003, 07:17:55 »
Oi.. Minä rakastan Astrid Lindgrenin kirjoja! Pienenä sain aina jotain Lindgreniä lahjaksi.. Peppi on suosikkini. Mutta myös Katto-Kassiset, Melukylät, Eemelit, Marikit, Ronja Ryövärintytär, Veljeni Leijonamieli sekä lyhemmät sadut [kultasiskoni!] ovat ihania.. Ja eiköhän ne yhdet Lotta-kirjatkin ole Astridin kirjoittamia?

Niin. Luin sitten viime yönä [21.-22.6] loppuun Leijonan. Ihana, satumainen kirja! Alennuksesta ostin sen ja Ronjan itselleni.. Lindgren-kokoelmani karttuu, vielä pitäisi Eemeleitä itselleen hommata.

Ai niin, ja olenhan toki lukenut tuon Kerstin ja minä -kirjankin. Ihan mukava, vaikken muista siitä kamalasti..

Eleisa

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #3 : Maaliskuu 24, 2003, 15:11:46 »
Monet näyttävät unohtavan kokonaan Astrid Lindgrenin hieman vanhemmille (vaikka kyllähän nuo muutkin Astridin kirjat käyvät vanhemmille  :wink: ) suunnatun tuotannon. Näitä ovat ainakin Kerstin ja minä sekä Kati Amerikassa. Kati-sarjaa ovat myös Kati Pariisissa ja Kati Italiassa, mutta näitä kahta ei ole käännety suomeksi, tai ainakaan niitä en uutterasta hakemisesta huolimatta ole löytänyt. Kaikki nämä ovat tyttökirjoja ja sangen hyviä lajissaan, mutta aivan Lindgrenin ihanien saturomaanien tasolle ne eivät yllä.
Kerstin ja minä kertoo (en spoilaa!)  16-vuotiaista kaksostytöistä, jotka muuttavat maalle isänsä lapsuudenkotiin ja heidän arkielämästään siellä. Aivan ihanaa Ruotsin maaseudun kuvausta, tuntee oikein miten on kesä.
Kati Amerikassa taas on nimen mukaisesti kertomus Katista, joka matkustaa Amerikkaan tiukan Musterinsa kanssa. Amerikkalainen yhteiskunta tuohon aikaan (ja miksei nykyäänkin) kaikkine hullutuksineen tulee hyvin selväksi. Olen havaitsevinani teksitissä jopa  hienoista epäastridmaista satiiria.
edit. Olin melkein unohtaa vielä yhden Lindgrenin tyttökirjan, nimittäin Riitta-Maija keventää sydäntään. Mielestäni ehkä paras näistä jonkin verran vanhemmille kirjoitetuista teoksista. Koostuu Riitta-Maijan kirjeistä, joita hän kirjoittaa tukholmalaiselle kirjeenvaihtotoverilleen. Lindgren on tässä taas onnistunut luomaan hyvin yksityiskohtaisen ja realistisen kuvan tavallisen 14-vuotiaan koulutytön elämästä pienessä ruotsalaisessa kaupungissa. Kuvailu on hyvin herkullista ja samoin ne pienet juorut joita kai tulee kirjeisiin kirjoitettua. Riitta-Maija on myös hyvin inhimillinen henkilö, hän erehtyy ja tekee virheitä, ei mikään Mary Sue
Kirjakaupassa sain ilokseni huomata, että Riitta-Maijasta ja Kerstin ja minästä oli otettu uudet painokset. Ansaitsevat kyllä tulla laajemminkin tunnetuiksi. Go Astrid, go!

Muok. Kjäh, nyt minä pääsen selostamaan pitkästi niistä lastenkirjoista. Minulle kaikkein rakkaimpia ovat ainakin Peppi Pitkätossu, Ronja Ryövärintytär ja Melukylän lapset.
Okei, Peppi siis. Se on vain niin klassisen ihana, ajatus maailman vahvimmasta tytöstä, joka asuu yksin ja joka on rikas kuin peikko. Peppi on symppis, päättäväinen ja vähän erikoinen luonne, jonkinlainen idoli ainakin minulle joskus. Pepi ei ole kovin nasellinen tyttö, eikä poikamainenkaan. Hän on Peppimäinen.

Melukylän lapset aivan ihana pitkä kuvaus pikku kylän lapsien arjesta. Näin vanhempna se ei ole mielestäni enää niin täydellinen kuin ennen, koska se on hiukkasen juoneton, kun olin pieni osa Lindgrenin kirjoista pelotti minua ja oli suloista upota tuttuun ja turvalliseen maailmaan Liisan ja muiden Melukylän lasten kanssa. Tapahtumat etenivät rauhallisesti, eikä mitään suurta ja mullistavaa koskaan tapahtunut. Mutta minä rakastin sitä.

Ronjassa on taas sitä jotain. Siinä on selkeä juoni ja silti se on pitkä satu. Ronjasta tuli minulle sitten Pepin jälkeen jonkinlainen esikuva, halusin elää niin vapaana kuin hän, olla metsän lapsi. Luettuani kirjan vähän aikaa sitten uudestaan tajusin
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

//Tinna muoksi spoilerin.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 06, 2007, 14:10:15 kirjoittanut Tinna »

Astaldothoniel

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #4 : Maaliskuu 31, 2003, 22:52:12 »
Meille luettiin kolmannella ja neljännellä muistaakseni kolme Lingrenin kirjaa; Veljeni Leijonamieli, Mio poikani Mio ja Ronja Ryövärintytär. Tuo Mio me käytiin ala-asteella kattomassa Savonlinnan kaupunginteatterissakin  :D
Luin nuo kolme mainitsemaani kirjaa itse uudelleen myöhemmin, ala-asteella se kai oli, en niin muista...
Viime Jouluna ostin lapsilleni yhteiseksi lahjaksi kirjan jossa on 4 Lingrenin teosta samoissa kansissa; Peppi Pitkätossu, Vaahteramäen Eemeli, Melukylän lapset ja Ronja Ryövärintytär. Olen siis ajatellut tutustuttavani lapsenikin Lingrenin ihanaan satumaailmaan  :D
(Kunhan nyt saamme ensin luettua Beatrix Potterin tuotannon läpi  :D )

Poissa Tha Lil' Dobby

  • Vuotislainen
    • http://www.geocities.com/teealdee/twilight.html
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #5 : Huhtikuu 02, 2003, 20:10:32 »
Minäminäminä!!

Oijj. Ihana topic, scout.

Se nainen tottatosiaan osaa kirjoittaa. Ihania kirjoja kaikki, mutta henk. koht suosikkini on ehdottomasti Veljeni Leijonamieli, olen lukenut sen tuhansia ja tass tuhansia kertoja, enkä pysty pitämään silmiäni irti siitä! Siinä on sitä.. jotakin. Se on kuvailtu aivan ihanasti, ja kauniisi. Kaikki on niin kaunista.. Ainakin melkein. Vaikka Kirsikkalaakso, voitko keksiä parempaa paikkaa asua? Ja Kaarle ja Joonatan ovat ihania, samoin kuin Sofia ja Matias. Ne ovat niin sellaisia.. Rakastettavia. Ihanan surullinen tarina, mutta samalla myös iloinen ja pelottava. Sitä ei osaa snaoin kuvailla. Rakastettava käyköön sanaksi ^^.
Ja Kuvitus! Oh ihanaa. Varsinkin kannet. Aivan upeat. Aivan ihanat. Ne on juuri sellaisia kuvia mitä voisit pitää seinälläsi, ja sitten et pystyisi olemaan katsomatta sitä, ja silloin kun et näe sitä kuvaa, kuvittelet sitä kokoajan ja muistelet miltä se näytti.. Ihana. Kirjastossa aina pakko ottaa vain käteen ja ihailla. Voi kun minäkin osaisin piirtää noin..

Ja tietenkin Mio, poikani Mio. Ihana. Melko samantyylinen kuin Veljeni leijonamielikin, mutta omalla tavallaan.. mystisempi, ja sellainen perinteisempi satu tai siis.. en osaa selittä, mutta sellainen enemmän aito- seikkailu tyylinen..

Ronja Ryövärintytär. Kerrassan upea kirja. Omalaatuinen idea ja henkilöt ovat aivan ihania. Ja Ronjakin on sellainen.. Omalaatuinen ja vapaa ja villi.. Ihania juttuja siinä. Pitänee taas lukea uusiksi :)

Ja paljon muitakin. Mutta nuo ovat henk. koht. suosikkini ^^

-TLD

MandyMoon

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #6 : Huhtikuu 04, 2003, 21:14:16 »
Astrid Lindgren, ihana kirjailija. Rakastan hänen kirjojaan. Olen lukenut melkein kaikki. Parhaat ovat ehdottomasti Marikki, Ronja Ryövärintytär ja Melukylän lapset. Niissä on ihanasti onnistuttu kuvailemaan kesä, tunnelma ja kuinka lapsuus on onnellista. Kuinka Saariston lapsien Pampula voi olla niin ihanan itsenäinen ja kuitenkin vielä niin tietämätön maailman pahuudesta?

Kirjat ovat oivia oppaita siihen kuinka lapset saadaan pienellä onnellisiksi, kuinka ei tarvita kuin pieni retki metsään aurinkoisena päivänä ja lapsi on iloinen. Elämän onnellisuus koostuu pienistä iloista.

Asun itsekin maaseudulla mutta serkkujeni koti ja sen ympärillä olevat metsät ovat aivan kuin Astridin kirjoista. Ne lehmihaat, vanhat kärrytiet ja metsissä kasvavat mansikat! Rakastan sitä paikkaa. Talvella laskettiin mäkeä ja tehtiin lumiukkoja, kesällä juostiin pelloilla, syksyllä kerättiin omenia omenatarhasta. Keväällä en ole siellä ollutkaan. En kyllä ole vieläkään ainakaan omasta mielestäni liian vanha sellaiseen.

Suomalaisessa ovat muuten Lindgrenin kirjat alennuksessa. Pitäisiköhän ostaa kaikki?

Luna

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #7 : Kesäkuu 17, 2003, 19:49:01 »
Veljeni Leijonamieli, se on ehdottomasti yksi lempikirjoistani. Rakastin tämän loppua ja sitä surullista alkuakin...  Ja niinkuin sinä scout sanoit, kohta jossa Joonatan kertoi Matiaksen odottavan heitä Omenalaaksossa, oli todellakin ihana kohta.

Muita kirjoja mitä Astrig Lindgreniltä olen lukenut, ovat Ronja Ryövärintytär, Mio, poikani Mio ja kaipa joskus olen Eemeliä ja Peppi Pitkätossuakin lukenut (jos muistini ei siis petä...). Kaikista olen pitänyt. Ronja Ryövärintyttären olen lukenut useampaankin otteeseen, sen verran mukava ja hauska kirja se oli...

Misha

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #8 : Kesäkuu 18, 2003, 17:18:34 »
Veljeni Leijonamieli on tosiaan ihana kirja. En ole vielä yhtään kertaa pystynyt lukemaan sitä itkemättä. Rakastan sitä loppua, se saa hymyilemään ja itkemään yhtä aikaa.

Ronja Ryövärintytär on myös hyvä, vaikka ei ihan niin liikuttava. Ryövärit ovat hauskoja, Matiasta on pakko rakastaa.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Pidän erittäin paljon myös Marikki-kirjoista. Marikissa on jotain mikä vetoaa minuun, ehkä se, että hän on minun täydellinen vastakohtani. Äitini luki minulle näitä kun olin alle esikouluikäinen, ja Marikki ja Kesäkummun tuikku oli ensimmäinen kirja, jonka lainasin omalla kirjastokortillani. Näitä pitäisi lukea uudestaan, niistä tulee hyvä mieli.

Olen lukenut myös Peppi-kirjoja. Pepillä on ihana isä, minäkin haluan tuollaisen. Eikä Huvikummussa asuminenkaan olisi yhtään huono vaihtoehto. Tommi ja Annika ärsyttävät hiukan kunnollisuudellaan, etenkin Annika on hiukan saamaton. Minulla vain on jotain juuri sellaisia henkilöitä vastaan.

Mio, poikani Mio kuuluu kirjoihin, jotka pitäisi lainata ensi tilassa. Olen lukenut siitä ensimmäisen luvun, joka oli kirjahyllystämme löytyneessä satukokoelmassa, ja se vaikutti mielenkiintoiselta. Onko kukaan muuten lukenut tarinaa Pieni punasilmäinen lohikäärme? Se on aivan ihana! Pikku lohikäärme, joka syö lankarullia ja kynttilänpätkiä ja jolla on surulliset, punaiset silmät...

// Spoilervaroituksen lisäsi Tinna
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 06, 2007, 14:13:15 kirjoittanut Tinna »

Saor

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #9 : Kesäkuu 18, 2003, 19:20:30 »
Lempikirjani Lindgreniltä on Mio, poikani Mio. Lähinnä sen takia, että se on kaikkein eniten fantasiaa, ja olen pienestä asti rakastanut fantasiaa. :) En kyllä muista siitäkään paljon mitään, koska olin aika pieni kun noita luin. :/

Veljeni Leijonamieltä en ole itse asiassa koskaan lukenut, kävin vain siskoni kanssa katsomassa sen Svenska Teaternissa. (Ilman juoniselostusta en olisi kyllä ymmärtänyt mitään. ^^) Ainakin se teatteriesitys oli erittäin hieno (vaikka se pienemmän pojan [Korpan?] näyttelijä muistutti enemmän Frodoa, mutta eniveis), etenkin pidin siitä lohikäärmeestä, mikäs senkin nimi nyt oli.

Hmm, puhuttiin kuitenkin kirjoista. Melukylän lapset olivat myös ihania kirjoja, mutta kaikkien vaahtoamista Pepistä ja Katto Kassisesta en ole koskaan hirveästi pitänyt.

Vähän Lindgrenin kirjoja muistuttavat Onneli ja Anneli-kirjat. Ne olivat suloisia. :)

Aamun Aurinkoinen

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #10 : Kesäkuu 19, 2003, 12:12:35 »
Olen kyllä lukenut Lindgrenin kirjoja. Eivätkä ne vieläkään mielestäni ole lapsellisia, vaikka osa niistä kertookin aivan tavallisista arkipäiväisistä asioista, ja esimerkiksi ensimmäisestä koulupäivästä. Niistä oppii, niissä on kuitenkin selvä opetus. Näistä suosikkejani ovat Melukylän lapset ja Marikki- sarja . En väitä että olisin lukenut viimeiseen pariin vuotieen näitä kirjoja mutta muistan silti hyvin.

Sitten se puoli kirjoistaan, jossa "hyvä voittaa pahan", eli nämä seikkilukirja tyyliset. Näistä suosikkini on Ronja Ryövärintytär, minkä luin kolmannella, siis yhdeksän vuotiaana. Pidin siitä kovin, vaikka se olikin melko paksu yhdeksän vuotiaalle. Lisäksi tähän sarjaan voisin lukea Peppi Pitkätossun, joka on aivan ihana. Se on mielestäni ehkä näiden kahden kirjalajin sekoitus. Kuitenkin oikein ihana.

Tiivistettynä siis: Mukavia ja suloisia kirjoja, joihin ei kyllästy koskaan, ei edes vanhetessaan. ^^;;;;

Poissa MissAlkupala

  • Vuotislainen
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #11 : Kesäkuu 20, 2003, 23:07:41 »
Eikö kukaan teistä ole lukenut yksityisetsivä Kalle Blomkvistia? Se on minusta kaikkein paras koko Assen tuotannoista. Meillä on se kirja, missä on kaikki kolme osaa. Se kertoo Kallesta, joka harrastaa etsivän toimia. Kaverit vaan härnää, mutta sitten se saakin vihjeitä poliisille suuresta jalokivivarkaudesta. Väliin mahtuu myös Ruusujen sota, jossa Valtakivi on suuressa arvossa. Juonta on vaikea selittää ja kirjan alku tuntuu aika lattealta. Mutta silti se on tosi hyvä. Yksi kohta jäi mieleen, meni jotenkin näin: *Anders höpöttää jotain omaa*
Kallea värisytti.
-Vaikene, hän sanoi. -Vaikene!
-Noin laulunopettajanikin aina sanoo, kun yritän laulaa, myönsi Anders auliisti. xP
Tossa toi tilanne oli vain semmonen, kun Kalle meni kertomaan vakavaa asiaa Andersille.


Klassikko, Veljeni leijonamieli on luettu monta kertaa. Tosi surullinen. Luen sitä aina, kun olen surullinen.

Peppi Pitkätossu on hulvaton! Siinä on tosi hyviä vitsejä ja muutenkin se on hyvä.

Ja muita hyviä: Mio, poikani Mio, Melukylän lapset ja Meidän Marikki. en nyt muista niitä muita. Muoksin, jos muistan :)

Newilya

  • Ankeuttaja
Ja tässä huomaamme addiktioni kirjoihin..
« Vastaus #12 : Kesäkuu 30, 2003, 18:05:48 »
Nif.
Lingren on yksi lempikirjailijoistani, niin kauan kuin muistan on minulle luettu niitä kirjoja, tai sitten olen lukenut niitä itse.

Peppi Pitkätossu oli pienenä lempihahmoistani, ja rakastin sitä kun äiti luki minulle Pepin toilailuista.
Sittemmin luin ne vielä itse, ja jos mahdollista, ne muuttuivat vielä paremmiksi.

Ronja Ryövärintytär oli minulle ensin kirja, jota en koskaan aikoisi lukea.
Äiti kumminkin maanitteli minua aloittamaan sen, ja lopulta nielin ylpeyteni ja aloin lukea sitä kirjaa.
Ja hupsista, pian olinkin lukenut koko kirjan kannesta kanteen, se oli mm. niitä ensimmäisiä pisimpiä kirjoja mitä pienenä luin.

Melukylän lapset-sarja on tuttu vain kuuntelukasetti-puolelta, kuuntelin pienenä melkein puhki ne kasetit. :)
En vain saanut tarpeekseni niistä, ehkä tämä sarja oli rakkain Lingrenin tuotannosta minulle.

Vaahteramäen Eemeli on taas vain tv:stä tuttu minulle, ja mummillahan minä aina niitä nauhoituksia katselin, silmät pyöreinä.
Suoraan sanottuna tämä ei oikein minuun kolahtanut edes pienenä, sillä pidin Eemeliä vain ilkeänä kakarana, joka tahallaan teki harmia muille.

Mutta ainoa kirja, mikä sai minut melkein järkytyksen puolelle oli Veljeni Leijonamieli, joka mummillani oli nauhoitettu videolle.
En pystynyt katsomaan sitä videota yksin, en pystynyt ikinä olemaan itkemättä.
En sano että se olisi ollut huono, se oli loistavasti tehty elokuva, mutta minua on aina järkyttänyt kuolema. En vaan voinut käsittää sitä, miten päähenkilöt vain annettiin kuolla..
Ehkä olin sitten liian pieni, mutta aina minä halusin katsoa uudestaan sen elokuvan. Hävetti tietysti itkeä, mutta täytyyhän sitä ymmärtää että se oli minun ensi kosketukseni kuolemaan, edes kirjoissa, joten..

Marikki-kirjat luin vasta hiukan vanhemmassa iässä, ja pidin niistäkin kovasti.
Muistaakseni olen lukenut Meidän Marikki-kirjan ainakin kaksi kertaa, se on aivan valloittavan ihana.
Ehkä ne jotenkin kuvastivat minua ja isosiskoani minun mielestäni, en tiedä. Rakkaita kirjoja kumminkin.

Viimeisin Lingrenin tuotannosta minkä varmaan olen lukenut, on Mestarietsivä Kalle Blomkvist. Parempaa lasten salapoliisiseikkailua saa hakea.
Taisin lukea sen 10-12 vuoden iässä, en tarkalleen ottaen muista..
Tämä kirjasarja avasi minulle rikosten ihmeellisen kirjamaailman eteeni, toden totta.

Olen niin kiitollinen Astrid Lingrenille, ihmiselle joka tutustutti minut niin moniin hyviin kirjoihin ja maailmoihin.
Kyllä olette paljosta paitsi jääneet jos ette näitä kirjoja ole lukeneet.
Jossain välissä ajattelin lukea omalla ajalla ne kaikki kirjat taas läpi, verestää vähän muistoja niistä.
Ne ovat hyviä kirjoja kaikki, eikä aika tai ikä niitä turmele. ^_^

Ja tämmöisenä pikku tietona, minulla on siis Meidän Marikki, Peppi Pitkätossun tarina ja Mestarietsivä Kalle Blomkvist omassa hyllyssäni.
(Kaikki ovat kokoelmia.)

Unkki punkki

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #13 : Heinäkuu 07, 2003, 12:04:03 »
Oi, rakastan Veljeni Leijonamieltä. [kuten tuo allekirjoituksenikin kertoo]
Olen tosin lukenut sen vasta kerran, viime syksynä. Leijonamieli oli hirmu surullinen, itkin kaksi kertaa kuin luin sitä.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Olen lukenut myös joitakin muitakin Lindgrenin tuotoksia. Ainakin Peppi Pitkätossuja ja Melukylän lapsia. Meillä on myös sellainen satukirja, jossa on Lindgrenin kirjoittamia satuja lähinnä joulusta. Siinä on ainakin Eemelistä, Pepistä, Melukylästä, Marikista jne. kertomuksia.

Lindgren on hyvä kirjailija, sillä hänen teoksiaan voi lukea ikään katsomatta lähes jokainen. Minusta se on yksihyvän kirjailijan tunnunsmerkki. :) [En siis tarkoita, että kaikkien kirjojen täytyisi olla tälläisiä, eivätkä ne tiäetenkään olekaan.]

//Tinna muoksi spoilerin.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 06, 2007, 14:16:12 kirjoittanut Tinna »

Lils

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #14 : Elokuu 07, 2003, 14:09:11 »
Rakastan Astrid Lindgrenin kirjoja! ^^ Lindgren osaa kirjoittaa todella kauniita, surullisiakin satuja. Sopivat todellakin aikuisille ja lapsille yhtä hyvin!

Minulle on luettu pienenä mm. Peppi Pitkätossu, Veljeni Leijonamieli, Marikki, Vaahteramäen Eemeli, Saariston lapset, Ronja Ryövärintytär sekä Mio, poikani Mio. Jälkimmäinen löytyy myös videona, ja luen kirjaa juuri pitkästä aikaa uudestaan. (huomatkaa tuolla vasemmalla kohta 'Paikkakunta: Vihreiden Niittyjen Saari' ^^)

Muoks. hieman lisää perusteluja...

Pepit olivat hulvattomia, Veljeni Leijonamielestä muistan sen, että se oli todella surullinen kirja... muistaakseni itkinkin kun äitini luki sitä minulle. Marikit olen lukenut ja katsonut videolta niin monta kirjaa, että muistan ne melkein vieläkin ulkoa. Saariston lapset oli myös ihana, pidin varsinkin siitä koirasta (en nyt muista nimeä). Ronja Ryövärintytär oli myös aivan ihana, erikoinen satu. Mio, poikani Mio on myös aivan ihana ja koskettava... Erittäin kaunista kuvailua. Liikuttavakin kirja.

Useat kirjat kiehtoivat, koska ne sijoittuivat maaseudulle. Vaikka asun kaupungissa, maaseudulla olen viettänyt paljon aikaani ja sinne haluan joskus muuttaa...

Darine

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #15 : Elokuu 07, 2003, 14:24:12 »
Olen lukenut joitakin Lindgrenin kirjoja kuten Peppi Pitkätossun tarina, Lotta on iloinen, Melukylän joulu, Veljeni leijonamieli ja Lapsuuteni Smoolanti (kertoo Astrid Lindgrenin elämästä ja kirjoista ym). Kirjahyllystämme löytyy myös Meidän Marikki, mutta en ole lukenut siitä kuin alun joskus pienenä lapsena, koska se alkoi tuntumaan tylsältä. Ehdottomasti eniten olen pitänyt Veljeni Leijonamielestä ehkä sen takia, koska se oli eniten fantasiamaista, siinä oli seikkailu ja toimintaa. Tyttökirjat kuten Meidän Marikkiu alkavat väkisinkin minua haukotuttaa jostakin ihmeen syystä. Oikeastaan ainut sellainen kirja, jonka voin lukea ilman että nukahdan on Tyttö ikkunassa, mutta se ei ole Lindgrenin tuotantoa. Lapsuuteni Smoolannissa kerrotaan, että Astridin omat lapsuudentapahtumat ovat vaikuttaneet hänen kirjoihinsa kovasti. Esim. Astrid otti kirjoihinsa henkilöitä, paikkoja ja tapahtumia joihin oli törmännyt elämänsä aikana. Ja eihän se periaatteessa ole mikään ihme, olen saanut sellaisen käsitteen, että useimmat kirjailiujat ottavat vaikutteita kirjoihinsa omasta elämästään.

Nelthilta

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #16 : Elokuu 10, 2003, 22:07:11 »
Lindgrenin vähemmän tunnettuja tyttökirjoja saa pitkästä aikaa kirjakaupoista. Onko kukaan lukenut. Minulla on Riitta-Maija keventää sydäntään sekä Kerstin ja minä äidiltä perittyinä. Varsinkin Riitta-Maijasta olen tykännyt. Se vain on jännää, miten Riitta-Maijan perhe kovasti muistuttaa Saariston lasten Melkersoneja. Varsinkin Malin ja Maikki ovat toistensa vastineet.

Viime viikkoina olen lukenut vastajulkaistuja Kati-kirjoja. Takakannessa luvataan herttaista ajankuvaa ja hyvin on luvattu! Niin sitä joskus matkustettiin. Ja ottaako Kati Janin vai Lennartin? Jaa-a. Varmaan joka tytöllä on oma Janinsa. Ihan kiva, mutta...

Poissa Emily Le Strange

  • pikkusyöjätär
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #17 : Huhtikuu 14, 2004, 22:39:29 »
Minä olen lukenut suurimman osan Lindgrenin lastenkirjatuotannosta. Pekka Peukaloinen - satukirjan, Mio poikani Mio, Ronja Ryövärintytär, Pepit, Eemelit, Marikit, Melukylät, Saariston lapset, Rasmus ja kulkuri, Veljeni Leijonamieli. Ne olivat niitä kirjoja joita luin silloin kun olin vasta oppinut lukemaan. Veljeni Leijonamieli oli ainut kirja silloin jonka luin ainakin viiteen kertaan. Astrid Lindgrenin kirjat ovat todella rakastettavia, koskettavia ja ainutlaatuisia. Vaikka Lindgrenin kirjassa olisikin kamalan surullisia juttuja, sitä rupeaa itkemään kyllä silkasta onnesta, koska lopulta kaikki on kuitenkin lohdullista. Niistä saa aina hyvän olon ja onnellisuuden tunteen pitkäksi aikaa. Eikä niistä löydy väkinäisyyttä yhtään, Lindgren todella omistautui asialleen ja aiheilleen joista kirjoitti. Ne ovat niin ihania kirjoja. Jokaisen pitäisi lukea niitä. Siinä vaan kaikki maailman pahuus ja se että systeemi kusee, asia joka muuten vainoaa ja stressaa, katoaa kun lukee Lindgrenin lastenkirjoja. Kirjailijalla oli ihana tapa kirjoittaa. Niin sellanen valoisa, kaikki arki ja kurjatkin jutut oli tehty niin kauniiksi.

Olen harkinnut lukevani Lindgrenin vähän vanhemmille suunnattuja kirjoja, siis nimenomaan Katia ym. Mutta luulen että ne ehkä vähän verottaisivat Lindgrenin lastenkirjojen ihanuutta.

Kaikki kunnioitus Lindgrenille.  Veljeni Leijonamieli taisi olla ensimmäinen lukemani ns. kunnon kirja, ja se innosti minua entistä enemmän kirjojen, ja etenkin fantasian pariin. Kiitos kaunis, alan melkein nytkin itkemään kun rakastan Lindgrenin satumaisen ihmuja tarinoita niin valtavasti. ^^

ehm.. toistoa? xD
Olen olento jolla ei ole kunnollista nimeä, olen haava maailman kyljessä. Mutta olen myös se täydellinen muukalainen jota rukoilit aina lapsena - että tulisin ja veisin sinut pois, sanoisin sinua kauniiksi, nostaisin sinut alastomana kadulta ja kantaisin ikkunan kautta Taivaaseen.

leinikki

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #18 : Kesäkuu 17, 2004, 00:12:41 »
Lainaus käyttäjältä: "EmilyLeStrange"
Siinä vaan kaikki maailman pahuus ja se että systeemi kusee, asia joka muuten vainoaa ja stressaa, katoaa kun lukee Lindgrenin lastenkirjoja. Kirjailijalla oli ihana tapa kirjoittaa. Niin sellanen valoisa, kaikki arki ja kurjatkin jutut oli tehty niin kauniiksi.

Kylläpä osasit hienosti kuvata Lindgrenin kirjojen salaisuuden. Juuri näin olen hänen kirjoistaan aina ajatellut.
Oi Astrid. Minä rakastan ja ihailen suunnattomasti häntä ja hänen kirjojansa. Nyt isona(ei, minusta ei tule koskaan aikuista!) olen alkanut oikein kunnolla arvostamaan Lindgrenin kirjoja, niiden merkitystä lapsuuteeni ja satojen muiden ihmisten lapsuuksiin. Maailmassa on monia verrattomia lastenkirjailijoita, mutta olen tullut siihen tulokseen että Astrid Lindgren on heistä parhain ja aidoin. Hän on kirjoittanut niin monenlaista, niin monenikäisille, oikeastaan 1-100 vuotialle ihmisille. Lämpöistä, turvallista lapsen arkea, seikkailua ja surua, salapoliisitarinaa, fantasiaa, luonnonylistystä, höpsöilyä, tyttökirjoja, satuja, kultaista lapsuuden kuvausta iloineen ja suruineen...

Pepit, Marikit, Lotat ja erityisesti Melukylän lapset olivat elintärkeitä ja suuria elämyksen lähteitä pienenä. Luin Melukylät yhä uudelleen ja uudelleen ja tuijottelin tiiviisti telkkarista samaista sarjaa. Ja kyllä vain, olen kyllä lukenut Kalle Mestarietsivät, lukuisat kerrat! Kerrassaan upeat tarinat, luen niitä vieläkin:) Saariston Lapsia suosittelisin myös ihan kaikille! Lämmin, aurinkoinen tarina, hahmot joita rakastaa, yksinkertaisesti hyvin inhimillinen ja koskettava tarina.

Ronja Ryövärintytärtä lukiessa itkeä pirautan aina, sekin on itseasiassa oikein älykäs ja syvällinen kirja. Paljon piilotettuja elämänopetuksia. Eikö kukaan ole lukenut Rasmus ja Kulkuri kirjaa? Ei välttämättä kuulosta kovin mielenkiintoiselta, mutta se on oikeasti yksi Lindgrenin parhaita, mielestäni. Se joka haluaa tuntea vapauden, ystävyyden, kesän ja lapsuuden tunne-elämyksien kirjon sydämessään, suosittelen!

Niin, kyllähän niitä kirjoja riittää ja kyllähän minulla riittäisi niistä muistelemista vaikka viisisivuisen esseen verran, mutta ehkä jätän sen toiseen kertaan. Astrid Lindgren on antanut meille aikamäärän sydänkylläistä lukunautintoa. Ihanaa. Kiitos.

Poissa HKR

  • Vuotislainen
    • http://www.hanna-kaisa.net
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #19 : Heinäkuu 11, 2004, 00:39:56 »
Voi että mä rakastan Astrid Lindgrenin tuotantoa! Kun olin pieni niin äitini luki mulle ja siskolleni (ollaan kaksoset) Astridin tuotantoa. Juuri tänään tilasin kirjakerhosta Peppi Pitkätossun Tarinan, Eemelin Kootut Metkut ja Ronja Ryövärintyttären. Nuo kaikki kirjat meidän perheessä on ollut, mutta ne ovat käytössä rispaantuneet ja sitten vielä hukkunut. :) Haluan kaikki lempparini Astridilta hyllyyni. Nuo kirjat eivät kirjakerhossa maksa kuin suunnilleen 10€/kpl joten niitä on ihan kiva ostella. :)
Lemppareita on Peppi, Eemeli, Katto Kassinen, Melukylän lapset ja Ronja Ryövärintytär.
Astridin ihana kirjoitustyyli sopii niin lapsen kuin aikuisenkin makuun ja hänen satujaan lukee mielellään monia monia kertoja vaikka osaa ne jo ulkoa. Nyt varmasti hankkimani Astridin kirjat tulevat säilymään hyvin joten voin sitten joskus lukea niitä lapsilleni jos joskus sellaisia saan. :) Tällä hetkellä luen taas itselleni "iltasaduksi" Melukylän lapsia kun löysin kirjan jostain kaapin perukoilta. Valitettavasti siitä puuttuu vaan sivuja aika paljon. :(
Näin ala-asteella luultavasti Teatteri 2000 esittämäna Veljeni Leijonanmielen ja voi herranjestas, että tää tyttö pelkäs! Mä en muista esityksestä kuin kaksi kohtaa  ja ne oli niin karmasevia. Voi toisaalta olla, että mä olin vaan kauheen herkkä ja pelokas muutenkin. No olin alle 10v.
Toisaalta ois kiva nähdä se teatterissa nyt ja kattoo viäkö pelottaa. :)
Astridia parempaa "satutehtailijaa" saa kyllä etsiä.

Anki M

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #20 : Kesäkuu 01, 2005, 18:23:02 »
Lainaus käyttäjältä: "falda"
Lindgrenin kirjoissa on taikaa, jaksan lukea niitä vuosi vuodelta uudelleen. Viimeisin kertaus oli Marikista, kävin kirjastossa lastenosastolta lainaamassa niitä ja mietin olenko ihan kahjo.. Mutta kyllä pitää olla niin avarakatseinen, että sallii itselleen vielä lastenkirjoja, varsinkin kun niistä löytyy aina uusia puolia.


Ehdottomasti kannattaa lainata hyviä kirjoja olivatpa ne millä osastolla tahansa. :)

Lindgrenin kirjoista suosikkini on Ronja ryövärintytär, jonka olen lukenut ties kuinka monta kertaa. Kirja on viisas ja kaunis tarina ystävyydestä. Joka kerta kirja tuntuu yhtä puhuttelevalta. Vähän vanhemmatkin saavat siitä mielestäni paljon irti.

Muistakin Lindgrenin kirjoista pidän suunnattomasti. Niissä on kaunis ja lämminhenkinen maailma.

Äitini luki minulle ainakin Marikkia kun olin pieni. Aioin itsekin lukea Astrid Lindgrenin kirjoja lapsilleni, jos joskus lapsia saan. Lapsille pitäisi lukea viisaita ja kauniita tarinoita, joissa on sopivasti surua ja jännitystä, eikä näyttää mitään kamalia piirrettyjä, joissa vaan haukutaan toisia ja tapetaan. Itse en antaisi lasteni edes katsoa kaikkia piirrettyjä, joita tv nykyisin lastenohjelman nimikkeellä suoltaa. (Anteeksi, meni vähän offtopikiksi).

le loup-garou

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #21 : Kesäkuu 09, 2005, 11:47:39 »
Minä olen lukenut Astrid Lingrenin kirjoja vasta nyt vähän vanhempana ja huomannut, että ne ovat aivan loistavia. Oikeastaan on todella sääli, ettei minulle ole luettu Astridin kirjoja pienenä, muita kirjoja kylläkin. Ronja Ryövärintyttären ostin viime kesänä omaan kirjahyllyyni, tosin olin kyllä lukenut sen jo ennemmin. Se on myös minun suosikkini Lindgrenin kirjoista. Todella kaunis tarina ystävyydestä ja siihen vielä sekoitettuna vanhaa aikaa ja fantasiaa. Olkoonkin lastenkirja, mutta minä todella rakastan sitä kirjaa.
Veljeni Leijonamielen luin viime kesänä. Myös tämä kirja on kaunis, vaikka olinkin ensin aika järkyttynyt sen surullisesta alusta. Luulen, että olisin lapsena saattanut jopa pelätä kirjaa. Kuitenkin, se omalla laillaan olisi myös voinut lievittää kuolemanpelkoani, joka minulla lapsena oli, koska Nangiala kuvattiin niin kauniiksi paikaksi, missä kuitenkin voisi elää samalla lailla kuin täälläkin. Siis hieno kirja, mutta kuitenkin on hyvä, ettei sitä minulle vielä lapsena luettu, enkä kyllä lukisi tätä omillekaan lapsilleni aivan pienenä, jos minulla joskus niitä on.
Rasmus ja Kulkuri minulle luettiin koulussa joskus kolmannelle luokalla ja Saariston lapset luin itse seiskalla, siis kolme vuotta takaperin. Eemelin metkujakin tuli luettua joskus ala-asteella, kun osasi jo itse lukea, Peppi Pitkätossu kuuluu taas niihin, mitä olen lukenut vasta vanhempana.

Tarkoituksenani olisi kerätä Lindgrenin tuotanto, ainakin nuo parhaat kirjat, omaan kirjahyllyyni, ne vaan tahtovat maksaa aika paljon, mutta jostakin alennuksesta niitä aina joskus löytää, onneksi.

Astrid Lindgren on mahtava kirjailija, minä todella kunnioitan häntä.

oraakkeli

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #22 : Kesäkuu 09, 2005, 19:04:19 »
Rakastan niitä. Kakarasta asti olen kuunnellut Peppiä ja Eemeliä kasetilta teemuin kera. Astridin luomat maailmat ovat hyvi kauniita, niissä tekisi mieli asua. Hepulla on aivan mahtava mielikuvitus. Olen lukenut/kuunnellut mm. kaikki Eemelit ja Pepit, Kalle Mestarietsivän, Ronja Ryövärintyttären, Mio, Poikani Mio, Marikin ja joitain lasten novelleja. Ainoana miinuksena on se, että hyvin monessa tarinassa käsitellään kuolemaa. Siis ihan liikaa. Onhan se sinäällään ihan ymmärrettävää, kun Lindgrenin oma lapsi on kuollut, mutta kuitenkin..
Suosikki kirjojani ovat (nyt tällä hetkellä) Veljeni Leijonamieli ja Ronja ryövärintytär. Molempien miljöö on ihana n_n Loistavia kertomuksia ystävyydestä, urheudesta ja muista sellaisista klassikkoaiheista.

Luftalarm

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #23 : Kesäkuu 11, 2005, 21:54:48 »
Astrid Lindgrenin kirjoittamista kirjoista olen lukenut kaikki Peppi Pitkätossut, muutaman Eemelin, Katto-Kassisen, Ronja Ryövärintytären ja Veljeni Leijonamielen. Lisäksi olen nähnyt Mio, poikani Mion elokuvana joskus ensimmäisellä luokalla ( en siis muista siitä mitään ), ja muitakin on tullut katsottua sarjana taikka elokuvana. Kirjailijalla oli todellakin oma ihana tyylinsä kirjoittaa ja hän oli myös kovin tuottelias.

Pepeistä pidin mahdottomasti silloin, kun luin ne ensimmäisen kerran. Kun vielä lainasin kirjastosta Peppi-kasetteja, hurahdin siihen täysin. Uudet piirretyt eivät minusta ole niin hyviä kuin näytellyt, mutta minulle ostettiin ensimmäinen piirretty Peppi VHS:nä. Eemeliäkin katsoin aina, kun se telkkarista tuli. En muista, osasinko jo lukea tekstityksiä, mutta mahdottomasti huvitti Eemelin isä huutamassa "Eeeeemil!". Kirjoista ei ole sen kummempaa sanomista, kun iltasatuina sain kuulla Eemelin metkuista. Televisiosarja myötäili yllättävän paljon kirjoja.

Katto-Kassinen. Tjaa, taisin lukea yhden kirjan - jos niitä nyt enempää on - ja minulle jäi aika outo mielikuva siitä. Oikastaan ainoa mitä muistan on se, kun ne kävivät pihistämässä pullia keittiöstä.

Vihdoin päästään näihin lemppareihini: Ronjaan ja Veljeni Leijonamieleen. Ronja oli kiva kertomus ryöväreistä, ja vaikka en hevosihmisiä olekaan, oli mukava lukea ratsastamisesta ja siitä, kuinka Ronja ja se poika( nimi? ) kesyttivät omat hevosensa. Haluaisin elää sillä lailla metsän keskellä ja juoksennella päivät pitkät ilman kenkiä. Ihanaa. ^-^ Kakkiaiset aiheuttivat hilpeyttä.
Veljeni Leijonamieli oli kirja, joka sai minut itkemään. Korpun ajatukset ja kuolema aivan alussa oli niin kauniisti kirjoitettu, että siinä pakostakin nousee tippa linssiin. Niin, ja lopussa. Nyyhkis. Nangiljala on taas sellainen paikka, jossa haluaisin elää, hyvän wanhan ajan mukainen ja se Kirsikkalaakso. Aijai.

Tulipas pitkä o_O

Poissa Rhiannon

  • Kiltalainen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #24 : Kesäkuu 15, 2005, 08:50:59 »
Astrid Lindgren on ehdottomasti yksi maailman parhaimmista kirjailijoista. Jos varttuu Lindgrenin ja Janssonin kirjojen kanssa, on todella onnekas! Lindgrenin kirjoissa on todella taikaa, ne ovat surullisia, kauniita, hauskoja, ja ne on todella kirjoitettu pilke silmäkulmassa. Lindgren on luonut monta aivan uskomatonta hahmoa - Peppi, Ronja, Eemeli...Mielestäni Lindgren ymmärtää lapsia todella hyvin. Usein hänen kirjansa kertovat lapsista, jotka ovat yksinäisiä, ja kuitenkin Lindgren onnistuu tekemään kaikesta kaunista ja antaa toivoa kaikkein onnettomimmallekin.

Henkilökohtainen suosikkini on luultavasti Ronja Ryövärintytär - Ronja on ihana ja hänen ja Birkin ystävyys on upeasti kirjoitettu. Lisäksi Matias on isähahmona aivan uskomaton. Veljeni Leijonamieli on tietenkin jäänyt mieleen, se on mielestäni Lindgrenin kaunein ja samalla myös kamalin ja pelottavin tarina. Korpun ja Joonatanin veljeys on kuvattu niin hienosti. Mio poikani Mio on koskettava, koska siinä todella yksinäinen poika saa isän ja ystäviä ja jopa kukistaa pahan.

Peppi, Eemeli ja Melukylän lapset ovat kaikki myös hienoa luettavaa, ja mielestäni näissä on myös yhteiskuntakritiikkiä, kuten myös Marikissa ja Rasmus ja kulkuri-kirjassa. Kirjoista välittyy toki aurinkoinen ja varsin onnellinen tunnelma, mutta kuitenkin myös näissä maailmoissa on vääryyksiä. Astrid Lindgrenin maailma ei ole mustavalkoinen. Niin, ja Kalle Blomqvist-salapoliisikirjat ovat myös todella viihdyttäviä.

Katto Kassinen on ehkä aino Lindgren-kirja, josta en pidä, enkä edes osaa selittää miksi :). Pekka Peukaloinen-satukirja on lyömätön, siinä on monta ihanaa tarinaa. Usein Lindgren kirjoittaa myös sairaista lapsista, eikä se ole mikään helppo asia.

Luin tuossa, että joku oli käynyt katsomassa Veljeni Leijonamieltä Svenska Teaternissa :). Kyseistä näytelmää on esitetty viime aikoina varsin tiuhaan, Suomenlinnan ja Raaseporin kesäteatterissa. Lindgrenin kirjoista on varmaan ihana tehdä teatteria. Ja ne TV-sarjat (Meukylän lapset, Eemeli) ovat ihania. Puhumattakaan Ronja ryövärintytär-elokuvasta.

Kaikkien pitäisi kyllä joskus lukea Lindgrenin kirjoja :).
Sirius Black; in a sack; I would like to pack; and thus take him back.

Grimelda

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #25 : Kesäkuu 15, 2005, 09:55:25 »
Onhan noita tullut luettua:) Astrid Lindgren on todella hyvä kirjoittaja. Hänen kirjoissaan on todella sitä jotain ja ne osaavat koskettaa. Todella ihania. Olen lukenut niitä paljon, Peppi- kirjat, Marikit, Vaahteramäen Eemelit (kaikista ihanin oli se miten isä aina huusi: "Eeeemeeeliiiiii!":P) ja Melukylän lapset joskus tosi kauan sitten. Marikit vähän myöhemmin. Meidän Marikki löytyy kyllä omasta hyllystäni ja se on luettu parikin kertaa niin kuin Veljeni Leijonamieli. Se oli lempparini. Ihanan koskettava. Olen itkenyt joka kerta kun olen lukenut sen. Yksinkertaisesti se on vain niin kaunis ja koskettava ja surullinen. Todella upea.

Se pikkuinen Lotta, oli pienenä lempparini. Söpö ja hauska kirja, jota oli ison tekstin ansiosta helppoa lukea pienenäkin:)
Lisäksi mökillä on Lotta, Janne ja Minnamanna, jota on tullut luettua usein pienempänä. Se oli kaiketi ensimmäinen Lindgrenin kirja, jonka luin, tai oikeastaan mummu luki minulle pienenä:)

Ronja Ryövärintytär on tullut luettua useaan kertaan ja se on videollakin. Elokuva on siinä kyllä melkein parempikin kuin itse kirja. Se on todella koskettava ja hauska. Hyvät näyttelijät valittu.

Katto Kassisiakin olen lukenut yhden kappaleen, mutta se ei kuitenkaan kolahtanut yhtä hyvin kuin muut. En enää kylläkään muista siitä paljoa mitään.

Yhden Saariston lapset olen joskus aloittanut, mutta se jäi jostain syystä kesken. En enää muista miksi, enkä muista paljoa muutakaan kirjasta.

Pitäisi varmaan taas kokeilla lukea Lindgrenin kirjoja, kun en ole pitkään aikaan sellaista avannut:)

Haru

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #26 : Heinäkuu 04, 2005, 19:15:51 »
Ala-asteella ope luki meidän luokalle Ronja Ryövärintyttären ja hän osasi todella eläytyä kirjaan. Siksi se varmaan kuullostikin niin hauskalta.

Sittemmin olen lukenut sen uudestaankin. Muita joita nyt tulee mieleen ovat Melukylän lapset, Meidän Marikki, Peppi Pitkätossu ja Veljeni Leijonamieli.
Ei tarvitse olla nero tajutakseen, että Lindgren on kirjailijoiden aatelia (tai sitten hän vain muisti, millaista oli olla lapsi). Hän todella osaa asiansa. Henkilöt ovat mahtavia ja varsinkin Veljeni Leijonamieli on juoneltaan ihanaa luettevaa.

En ainakaan muista, että minulle olisi luettu muuta kuin Peppi Pitkätossua lapsena. Muut olen ilmeisesti itse lukenut.
Ei voi muuta sanoa, kuin että todella hienoja kirjoja!

Mintunkukka

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #27 : Heinäkuu 31, 2006, 23:17:12 »
Lainaus
Katsoin pienempänä Muumeja tietysti ja on niiltä nauhallakin 13 videota...Astrid Lingren on minusta ihan hyvä kirjailia ja pidän hänen kirjoistaan ;)


Anteeksi, mutta Muumit eivät ole Astrid Lindgrenin hahmoja, vaan Tove Janssonin :)

Mutta asiaan.
Varmaankin melkein koko Lindgrenin suomennetun tuotannon olen lukenut ja osan muutamaankin kertaan. Omana ei vielä ole muuta kuin Katto-Kassinen, mutta haaveena olisi hankkia ainakin nämä: Ronja Ryövärintytär, Mio, poikani Mio, Veljeni, Leijonamieli ja Mestarietsivä Kalle Blomkvist. Kati-sarja ei ollut mielestäni yhtä hyvä, kuin nuo aiemmin mainitsemani. Lisäksi pidin tietysti Melukylän lapsista ja Marikeista ja oi, kaikista niin ihanista Lindgrenin kirjoista. Hän on kyllä ehdottomasti yksi suosikkikirjailijoistani.

Riitta-Maija keventää sydäntään ja Kerstin ja minä pitäisi vielä lukea... Ja Pekka Peukaloisesta en ole aivan varma olenko lukenut. Pari muutakin saattaa olla lukematta.
Pitäisi joku päivä mennä kirjastoon etsimään... :)

Muoks. // Tietysti unohdin mainita iki-ihanan Peppi Pitkätossun. <3

Havina

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #28 : Elokuu 05, 2006, 15:39:59 »
Astridin tuotanto on niin hieno, että en osaa kuvallakkaan sitä. Minä rakastan hänen kirjojaan jo pienestä. Aina äiti luki minulle illalla hänen kirjojaan. Mielestäni hänen kirjoissaan on niin paljon hyvää sisällä, että en koskaan lopeta hänen kirjojen lukemista. Kun olin pieni pidin aivan mielettömästi Pepistä ja Ronjasta. Kyllä nykyäänkin pidän, mutta eniten kylläkin Ronja on minun suosikkina. Ronja on vahva tyttö, mutta hänellä on hyvä sydän. Hän on urhea ja ihana tyttö.

Ronja Ryövärintytär kirja on niin mielettömän hyvä kirja. Kirja, kielletystä ystävyydestä ja seikkailuista. Tykkään tietenkin muistakin ja eniten pidän näistä Peppi Pitkätossu, Mio poikani Mio, Veljeni leijonamieli, Se pikkuinen Lotta ja Melukylän lapset ovat erittäin ihastuttavia kirjoja. En mainitse nyt kaikista miksi erittäin tykkään niistä, mutta sanoisin näistä kaikista kirjoista, että ne ovat mestariteoksia.

Astridin kirjasta tehdyistä elokuvista pidän eniten Pepistä ja Ronjasta nytkin. Erittäin hyvin tehtyjä. Lottakin on todella hienosti tehty !

Poissa Rubeus

  • Vuotislainen
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #29 : Elokuu 05, 2006, 15:50:51 »
Astrid Lindgrenin kirjoista olen lukenut ainoastaan Mio, poikani Mio.

Olin kolmannella luokalla, kun kyseinen kirja määrättiin luettavaksi. En oikein innostunut ajatuksesta, sillä kavereiden mielipiteiden saattelemana olin tullut siihen uskoon, että Lindgrenin kirjat ovat päiväkoti-ikäisten lukuiloa. Toisin kuitenkin kävi - Mion tarina vetäisi minut ensimmäisiltä sivuilta lähtien mukaansa enkä voinut laskea kirjaa kädestäni ennen kuin olin lukenut sen kannesta kanteen.

Vaikka pidinkin Mio, poikani Mio -kirjasta, muita Astrid Lindgrenin teoksia en ole lukenut. Ostin vähän aikaa sitten pikkusiskolleni synttärilahjaksi Ronja ryövärintytär -kirjan taka-ajatuksena se, että voisin samalla itse lukea kirjan. Ehkäpä sen jälkeen innostun tarttumaan muihinkin Lindgrenin teoksiin.

Poissa Neverlandwitch

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Vihreä Luihuinen
Re: Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #30 : Tammikuu 23, 2007, 16:16:19 »
Minulle luettiin 3 luokalla Veljeni Leijonamieli, ja siitähän on nyt suunnilleen 6 vuotta aikaa, silti muistan osan kirjan tapahtumista hyvin. Pidin kirjasta, lukuhetket olivat ihania.
 Itseasiassa tänään lainasin kirjastosta kirjan, jotta saisin lukea sen 7-vuotiaalle pikkuveljelleni, 10-vuotiaalle siskolleni ja 3 siskon lapselleni, joista vanhin on 7. Pidän kirjasta siksi, että siinä puhutaan haaveellisesti siitä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen. Se on erilainen kuin muut 'lastenkirjat', koska asioita ei kainostella niinkään. Puhutaan suoraan kuolemasta eikä jätetä sitä kohtaa pois. (olen syvästi järkyttynyt siitä, että osa vanhemmista haluaisi leikata Punahilkasta sen kohdan pois, jossa susi syö mummon ja Punahilkan, ja sen, jossa suden maha leikataan auki. Nämä kohtaukset muka järkyttävät lasten mieltä. Itse olen kuullut perinteiset sadut alkuperäisinä, eikä minulla ole traumoja)
 Pienenä minulle lisäksi luettiin Peppiä. Vaahteranmäen Eemeliä luettiin vain mummolassa, ja vain silloin kun isoveljeni ei ollut paikalla. Hän inhosi Eemeleitä yli kaiken, hänet näet nimettiin itse päähenkilän mukaan, hän on siis Eemeli:)
 Pidän siis Astrid Lindgrenin kirjoista, kuten myös Tove Janssonin. Rakastan muumia ikuisesti.
Yhtälailla säälittävä olen niinkuin muutkin, Yksinäinen jos et tuu, ja jos sä sitten tuutkin. Olen sulle kohtelias mutta vain sen verran, että saan sut sänkyyni tämän yhden kerran.

Poissa Ceciliah

  • Syystuuli
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Ceciliah - livejournal
Re: Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #31 : Helmikuu 05, 2007, 15:34:48 »
Minä myös pidän paljon Astrid Lingrenin tuotannosta. Eniten tässä keskustelussa on puhuttu Veljeni Leijonamieli - kirjasta. Pienempänä minulle luettiin tuota kirjaa ja olen pari kertaa itsekin lukenut sen. Muistan varsinkin yhden tylsän kesäpäivän. Katselin kirjahyllyäni ja nappasin kyseisen kirjan ja luin sen yhdeltä istumalta. Jo kirjan kansikin houkuttelee kauneudellaan lukemaan ja juoni on sopivan vauhdikas sekä elämän viisauksia löytyy piilotettuna tekstistä. Leijonamielen sanomastahan ollaan väitelty paljon julkisuudessa. Opettaako se luovuttamaan aina silloin kun on vaikeaa. Rohkaiseeko se lapsia itsemurhaan? Minun mielestäni ei. Ehkäpä se vain lohduttaa kuolemanpelkoisia lapsia. Onhan se mukava ajatella, että tästä maailmasta poistumisen jälkeen sinua odottaa uusi maailma.

Peppi Pitkätossu sekä Ronja Ryövärintytär ovat molemmat hauskoja hahmoja. Vahvoja tyttöjä, sekä henkisesti että fyysisesti. Katto-Kassinen on myös hauska kirja. Jo ajatus lentävästä pulleasta pojasta huvittaa. Mio, poikani Mio, Melukylän lapset ja monia muita olen myös lukenut. Suosikkini noista kaikista kirjoista on ehkä kuitenkin tuo Veljeni Leijonamieli. Se on muutenkin minulle varmaan tutuin tarina. Olin muuten Suomenlinnassa katsomassa sitä. (En muista valitettavasti, oliko se Ryhmäteatterin vai KOM-teatterin vai minkä esittämä...) Ronja Ryövärintytär - kirjan ympäristö on minun mielestäni upea ja sen takia pidän siitä myös hyvin paljon. Harmi vain, juuri sitä kirjaa en omista! Kakkiaiset ovat lumoavia.

Kaikissa Astrid Lingrenin kirjoissa tunnelma on jotenkin kotoisa ja hyväntahtoinen. Niitä lukiessa tulee hyvälle mielelle. Minun mielestäni Lingrenin kirjoja on mukavin lukea kesällä, kun on valoisaa ja olet ehkä mökillä tai muualla maalla. Silloin pääsee oikeaan tunnelmaan. Vaikka tietenkin kesäiset kertomukset piristävät myös harmaata marraskuun iltapäivää.
I just got lost
Every river that I've tried to cross
And every door I ever tried was locked
Ooh-Oh, And I'm just waiting till the shine wears off

Mallu

  • Ankeuttaja
Vs: Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #32 : Helmikuu 25, 2007, 14:55:49 »
Oih, Veljeni Leijonamieli on yksi ihanimmista kirjoista, mitä olen koskaan lukenut.

Se kirja luettiin minulle ja koko muulle luokalle ala-asteella, muistaakseni 2. luokalla. Muistan miten ihastuin kirjaan heti, koska se oli jotenkin erilainen (en ollut kai koskaan edes kuullut fantasiakirjoista). Kirja jäi muutamiksi vuosiksi unholaan, kunnes siirryttyäni yläasteelle muistin sen jälleen. Mieleni teki lukea se jälleen, tällä kertaa aivan itse, mutta jostain kumman syystä aloitin kirjan lukemisen vasta parisen vuotta aikomuksen jälkeen. En vaan saanut sitä aikaisemmin aikaiseksi, vaikka se mielessäni hautoikin. Joka tapauksessa. Lainasin kirjan muutama päivä sitten, kun se osui silmiini kirjastossa. Sain sen luettua loppuun eilen illalla ja voin sanoa, että siinä oli kyllä KOSKETTAVA kirja. Luin kirjaa pari kertaa kyyneleet silmissä, mutta hymyilin myös todella paljon. Kaikki kirjan paikat oli kuvailtu niin ihanasti ja niihin oli helppo samaistua. Kirja oli täynnä ihania ihmisiä ja Joonatanin ja Korpun suhde toisiinsa oli todella läheinen ja koskettava. Ei monenkaan pojan- ainakaan tuon ikäisen- ole noin uskomaton (mutta ai niin, tämä olikin kirja!). Ja ne kuvat! En tiedä kirjan muista painoksista, mutta ainakin tuossa minun lainamassani oli välillä jopa aukeaman kokoisia koskettavia kuvia. Kuvat olivat niin hienoja, että joskus jäin ihailemaan niitä jopa pitkäksikin aikaa. Kansikin on kaunis. Kirja on kokonaisuudessaan siis aivan ihana teos. En tiedä miten raaskin luopua siitä ja palauttaa sen kirjastoon.

Olen aloittanut myös joskus pienenä lukemaan kirjaa Ronja Ryövärintytär, mutta en muista selvisinkö koskaan loppuun asti. Epäilen kuitenkin, että en, sillä en muista kirjan tapahtumista juuri mitään. Tein kuitenkin kotoamme aikamoisen löydön, sillä löysin kirjahyllystä melkoisen paksun teoksen nimeltä "Astrid Lindgrenin rakkaimmat sadut." Tästä löytyy sadut Peppi Pitkätossu, Vaahteramäen Eemeli, Melukylän lapset sekä Ronja Ryövärintytär. Nyt ainakin tiedän, mitä kirjaa seuraavaksi alan lukemaan.


Paikalla samettiina

  • huoleton huuliharppuilija
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Pienestä kipinästä voi syntyä roihuava liekki
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #33 : Helmikuu 03, 2010, 08:01:37 »
Kerran aikoinani sain lahjaksi kirjan. Tuo teos lojui pitkän aikaa kirjahyllyssäni, kunnes pakotin itseni lukemaan opuksen. Näin jälkeenpäin sanottuna, olen iloinen siitä, että ylipäätään tartuin kirjaan; Veljeni Leijonamieli oli voittanut minut puolelleen.

En kadu sitä, että luin Veljeni Leijonamielen. Päinvastoin. Teos oli omalla tavallaan mukaansatempaava, vaikka itse tarina oli surumielinen. Kirjaa ei voinut laskea hetkeksikään, sillä tarinaan oli uppoutunut täysin.

Mihinkään muuhun Lindgrenin tuotantoon en (ainakaan vielä) ole päässyt käsiksi. Ronja Ryövärintytär on kuitenkin houkutellut minua jo useamman vuoden, mutta en vain jostain syystä ole sitä itselleni saanut hankittua.
Olen syytön kaikkeen siihen, mistä kehtaatkin minua epäillä.

Poissa Meriadoc

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: SickleFlame23606
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #34 : Helmikuu 14, 2010, 20:34:27 »
Rakastan Astrid Lindgrenin kirjoja. Tutustuin niihin muistaakseni Melukylän lasten kautta, kun isosiskoni lainasi niitä äänikirjoina. Ihastuin aivan täysin. Kaikki Astridin lastenkirjat kuvaavat juuri sitä lapsen maailmaa ja sen haaveita, jotka minunkin päässäni liikkuivat. Poikkeuksena Veljeni, Leijonamieli ja Mio, poikani Mio. Ne eivät oikein haaveiltavia kirjoja ole.
Osa hänen lastenkirjoistaan ovat jääneet minulle melko etäisiksi. En koskaan ole saanut otetta Peppi Pitkätossuihin ja Katto-Kassiseen. Heidän luonteensa ovat aika vieraita minulle. Sen sijaan erityisesti Ronja Ryövärintytär vei sydämeni ensimmäisellä kerralla ja nyt se löytyy hyllystä. Sen vieressä on myös heti seuraavana suosikkina tuleva Veljeni leijonamieli, jonka seikkailut ovat toisaalta hirveän surumielisiä, toisaalta toiveikkaita ja muutenkin vangitsevia. Mio, poikani Mio taitaa olla vähän tuntemattomampi, mutta itse tykkäsin siitä. Ei se noita kahta edellä mainittua voita, mutta on yhtä kaikki Astridin laadukasta tuotosta. Ronjassa tuo metsässä seikkaileminen on ihan minun luonteeni mukaista, lapsena seikkailin aina lähimetsissä ja nautin täysin sydämin.
Vähemmän seikkailullisia, mutta silti yhtä ihania kirjoja ovat esimerkiksi Marikit, Se pikkuinen Lotta, Melukylän lapset sekä Saariston lapset. Jälkimmäinen on välissä tylsä, mutta siihen pitää suhtautua omalla tavallaan (sekin löytyy kirjahyllystä). Iki-ihanaa Eemeliä ei tietenkään saa unohtaa!
Ostin Suomalaisen kirjakaupan alennusmyynnistä Astridin lapsuudesta kertovan kirjan, jonka nimeä en nyt muista. Astrid on poiminut kirjoihinsa ideoita oman lapsuutensa leikeistä, hänellä oli esimerkiksi ystävä nimeltä Marikki. Kyseisessä kirjassa saa hyvin kuvan useimpien hänen kirjoittamiensa tarinoiden alkuperästä. Astrid onkin sanonut lapsuudestaan, että "on ihme ettemme leikkineet itseämme hengiltä!" enkä yhtään ihmettele tuon tarinan luettuani.
Ronald Weasley
Fun, spontaneous, and loyal wins your heart. Completely lacking in pretention, you seek the guy that others might overlook but who will be totally dedicated to you alone...and will make you laugh along the way.

Poissa Kynttiläkäärme

  • Syksyn liekki
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: potioncharm26553
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #35 : Lokakuu 25, 2015, 17:23:57 »
Suosikkini Astrid Lindgrenin tuotannosta on Melukylän lapset ja Saariston lapset. Hän kuvaa ihanasti lapsuutta näissä kirjoissa. Sellaista idyllistä lapsuutta, mitä ei nykymaailmassa taida edes voida kokeilla, eikä tarinoihin ole sekoitettu mitään erikoista fantasiaa. Siksise tyli vetoaa minun todella. Peppi kirjoista en niin välitä, mutta pidän tästä 60-luvun tv-sarjasta. Peppi ei siinä ole nin ilkeä, kuin mitä kirjoissa. Ronja Ryövärintyttäressä on taasen niin ihanaa luontokuvausta, rakastan niin lukea luontokuvausta kirjoissa. Se saa minut haluamaan muuttamaan metsään ja antaa mielikuvitukseni lentää vaikka metsässä kävelyllä ollessani.

Poissa MariKok

  • Vuotislainen
Vs: Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #36 : Joulukuu 07, 2015, 10:01:05 »
Peppi Pitkätossu on suosikkini. Hän on idolini ja esikuvani. :) Haluaisin itsekin olla maailman vahvin tyttö. Jos en fyysisesti, niin henkisesti. Olen jopa pohtinut Peppi-tatuoinnin hankkimista. Pitäisi varmaan pyytää joululahjaksi tatuointilahjakorttia. Tai kokeilla pikavippiä. Veronpalautusrahat tuli kulutettua uuteen kameraan...

Muistan nähneeni lapsena Veljeni Leijonamieli -elokuvan ja sehän oli vallan surullinen. Lapsuudessa äiti luki Ronja Ryövärintytärtä ja Vaahteramäen Eemeliä.

//Zenz poisti mainoslinkin.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 07, 2015, 10:26:59 kirjoittanut Zenzibar »

Poissa Ulompi vino vatsalihas

  • Ankeuttaja!
  • Vuotislainen
  • PS. Pidän hapanpastilleista
    • Livejournal
    • Katso taivasta, tähtiratainsa täyttämää
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #37 : Joulukuu 10, 2015, 19:40:01 »
Lindgren ei ole lempikirjailijani, mutta osa hänen rikkaasta tuotannostaan on tuttua jo lapsuudesta lähtien. Peppi-kirjat ovat tietysti hauskoja seikkailuita. Luin tänä vuonna uudestaan Ronja Ryövärintyttären ja Veljeni Leijonamielen, ne ovat ihania. Aina ajankohtaisia niin lapsille kuin aikuisille. Mukava palautella vanhoja fiiliksiä mieleen ja pohtia, tekikö tässä jotain havaintoja, joita ei aiemmalla lukukerralla tehnyt. Leijonamielen loppuun tuli erilainen näkökulma kuin silloin kun luin sen 8-vuotiaana, en kyllä muista edes, mitä silloin ajattelin, ja ei se mitenkään liannut sitä lukukokemusta. Saariston lapset on joskus tullut luettua, mutta ei ole enää vuosien jälkeen tuoreessa muistissa, ja Mio, poikani, Mion aloitin. Kivaa kuulla tarinoita omapäisistä, mielikuvituksellisista lapsista, jotka eivät aina tottele aikuisia ja kyseenalaistaa aikuisten totuuksia siitä, miten pitää olla ja elää, ja siitä lasten yksinäisyydestäkin ja osattomaksi jäämisestä.
Peppi Pitkätossu-elokuvia katseltiin joskus ruotsintunneilla ja kai nekin oli ihan yees, vaikka pitäydyn mieluummin vain näissä kirjaksissa.
On the 10 year anniversary of Harry’s parents’ death and the first time Voldemort was defeated, 31st October 1991, he and Ron saved Hermione from the troll in the bathroom. This is generally regarded as the day the trio became friends

Poissa Carafiina

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #38 : Joulukuu 13, 2015, 18:44:38 »
Minulle on luettu Astrid Lingrenin kirjoja niin kauan kuin muistan, ja pienenä minun ja siskoni lemppareita oli ehdottomasti Saariston lapset (kirjoja tosin on vain yksi, mutta elokuvia viisi). Muistan kerran, kun isäni yritti lukea meille sitä kirjaa, mutta häntä nauratti niin paljon ettei se meinannut onnistua. :D

Itse olen noista kirjoista lukenut Mio poikani Mion, Kerstin ja minä ja Riitta-Maija keventää sydäntään. Veljeni leijonamieltä en ole koskaan onnistunut lukemaan, alku oli mielestäni liian surullinen, mutta olin silloin niin nuori, että ehkä nyt onnistuisi paremmin. Isäni sanoi että se oli lapsena hänen lempikirjansa. Kati Amerikassa kirjaa joskus aloitin, mutta en jaksanut lukea sitä loppuun asti...

Ja voi vitsi, Melukylän lapsetkin oli pienenä suosikkejani, tulee nostalginen fiilis. <3 Voih, Astrid Lingrenin kirjat ja niistä tehdyt elokuvat ovat niin rakkautta. <3

Muoks. Ja Vaahteramäen Eemeli on yksi perheemme klassikoista. Ja äitini osti minulle kaikki Peppi Pitkätossu-kirjat ennen kuin olin edes syntynyt, ehkä se kertoo jo jotain. :3
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 13, 2015, 18:48:28 kirjoittanut Carafiina »
"Happiness can be found, even in the darkest of times, if one only to remembers to turn on the light."
-Albus Dumbledore