Kirjoittaja Aihe: Astrid Lindgrenin tuotanto  (Luettu 4816 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

scout

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« : Maaliskuu 23, 2003, 11:04:00 »
Kuinka moni täällä on lukenut näitä mahtavia kirjoja?
Tai onko niitä luettu teille pienenä?
Kävin eilen ostamassa Veljeni Leijonamielen, kun se kerran oli alennuksessa. Siinä on kauhian surullinen alku mutta kyllä siitä sitten onnellistuu.
Lindgrenhän on kirjoittanut todella paljon lastenkirjoja, esim. Melukylän lapset-sarja, Ronja Ryövärintytär, Vaahteramäen Eemeli ja Peppi Pitkätossu. Oma suosikkini noista on ehkä Ronja Ryövärintytär. Se luettiin minulle pienenä ja olen nyttemmin lukenut sitä uudestaan.
Sitä on helppo lukea ja se on paikoin aika hauskakin.
 
Eli mitä mieltä olette? ja perustelkaa myös :p

Micla Boffin

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #1 : Maaliskuu 23, 2003, 11:50:33 »
Minä olen lukenut Astrid Lindgrenin kirjoista vain Veljeni Leijonamieli ja Melukylässä on hauskaa.
Ne ovat molemmat ihan hyviä kirjoja, jotenkin vain "vanhanaikaisia".

Veljeni Leijonamieli on tosi surullinen kirja. Lindgren on kyllä onnistunut sen kirjoittamisessa, ja hän osaa hyvin kuvailla asioita.

Melukylässä on hauskaa. Luin tuon kirjan joskus pienempänä, enkä siis muista siitä hölkäsen pöläystä. Tai oikeastaan muistan sen, että pidin kirjasta hirmuisen paljon.
Enpä osaa paremmin perustella ^_^

Poissa jenan

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #2 : Maaliskuu 24, 2003, 07:17:55 »
Oi.. Minä rakastan Astrid Lindgrenin kirjoja! Pienenä sain aina jotain Lindgreniä lahjaksi.. Peppi on suosikkini. Mutta myös Katto-Kassiset, Melukylät, Eemelit, Marikit, Ronja Ryövärintytär, Veljeni Leijonamieli sekä lyhemmät sadut [kultasiskoni!] ovat ihania.. Ja eiköhän ne yhdet Lotta-kirjatkin ole Astridin kirjoittamia?

Niin. Luin sitten viime yönä [21.-22.6] loppuun Leijonan. Ihana, satumainen kirja! Alennuksesta ostin sen ja Ronjan itselleni.. Lindgren-kokoelmani karttuu, vielä pitäisi Eemeleitä itselleen hommata.

Ai niin, ja olenhan toki lukenut tuon Kerstin ja minä -kirjankin. Ihan mukava, vaikken muista siitä kamalasti..

Eleisa

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #3 : Maaliskuu 24, 2003, 15:11:46 »
Monet näyttävät unohtavan kokonaan Astrid Lindgrenin hieman vanhemmille (vaikka kyllähän nuo muutkin Astridin kirjat käyvät vanhemmille  :wink: ) suunnatun tuotannon. Näitä ovat ainakin Kerstin ja minä sekä Kati Amerikassa. Kati-sarjaa ovat myös Kati Pariisissa ja Kati Italiassa, mutta näitä kahta ei ole käännety suomeksi, tai ainakaan niitä en uutterasta hakemisesta huolimatta ole löytänyt. Kaikki nämä ovat tyttökirjoja ja sangen hyviä lajissaan, mutta aivan Lindgrenin ihanien saturomaanien tasolle ne eivät yllä.
Kerstin ja minä kertoo (en spoilaa!)  16-vuotiaista kaksostytöistä, jotka muuttavat maalle isänsä lapsuudenkotiin ja heidän arkielämästään siellä. Aivan ihanaa Ruotsin maaseudun kuvausta, tuntee oikein miten on kesä.
Kati Amerikassa taas on nimen mukaisesti kertomus Katista, joka matkustaa Amerikkaan tiukan Musterinsa kanssa. Amerikkalainen yhteiskunta tuohon aikaan (ja miksei nykyäänkin) kaikkine hullutuksineen tulee hyvin selväksi. Olen havaitsevinani teksitissä jopa  hienoista epäastridmaista satiiria.
edit. Olin melkein unohtaa vielä yhden Lindgrenin tyttökirjan, nimittäin Riitta-Maija keventää sydäntään. Mielestäni ehkä paras näistä jonkin verran vanhemmille kirjoitetuista teoksista. Koostuu Riitta-Maijan kirjeistä, joita hän kirjoittaa tukholmalaiselle kirjeenvaihtotoverilleen. Lindgren on tässä taas onnistunut luomaan hyvin yksityiskohtaisen ja realistisen kuvan tavallisen 14-vuotiaan koulutytön elämästä pienessä ruotsalaisessa kaupungissa. Kuvailu on hyvin herkullista ja samoin ne pienet juorut joita kai tulee kirjeisiin kirjoitettua. Riitta-Maija on myös hyvin inhimillinen henkilö, hän erehtyy ja tekee virheitä, ei mikään Mary Sue
Kirjakaupassa sain ilokseni huomata, että Riitta-Maijasta ja Kerstin ja minästä oli otettu uudet painokset. Ansaitsevat kyllä tulla laajemminkin tunnetuiksi. Go Astrid, go!

Muok. Kjäh, nyt minä pääsen selostamaan pitkästi niistä lastenkirjoista. Minulle kaikkein rakkaimpia ovat ainakin Peppi Pitkätossu, Ronja Ryövärintytär ja Melukylän lapset.
Okei, Peppi siis. Se on vain niin klassisen ihana, ajatus maailman vahvimmasta tytöstä, joka asuu yksin ja joka on rikas kuin peikko. Peppi on symppis, päättäväinen ja vähän erikoinen luonne, jonkinlainen idoli ainakin minulle joskus. Pepi ei ole kovin nasellinen tyttö, eikä poikamainenkaan. Hän on Peppimäinen.

Melukylän lapset aivan ihana pitkä kuvaus pikku kylän lapsien arjesta. Näin vanhempna se ei ole mielestäni enää niin täydellinen kuin ennen, koska se on hiukkasen juoneton, kun olin pieni osa Lindgrenin kirjoista pelotti minua ja oli suloista upota tuttuun ja turvalliseen maailmaan Liisan ja muiden Melukylän lasten kanssa. Tapahtumat etenivät rauhallisesti, eikä mitään suurta ja mullistavaa koskaan tapahtunut. Mutta minä rakastin sitä.

Ronjassa on taas sitä jotain. Siinä on selkeä juoni ja silti se on pitkä satu. Ronjasta tuli minulle sitten Pepin jälkeen jonkinlainen esikuva, halusin elää niin vapaana kuin hän, olla metsän lapsi. Luettuani kirjan vähän aikaa sitten uudestaan tajusin
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

//Tinna muoksi spoilerin.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 06, 2007, 14:10:15 kirjoittanut Tinna »

Astaldothoniel

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #4 : Maaliskuu 31, 2003, 22:52:12 »
Meille luettiin kolmannella ja neljännellä muistaakseni kolme Lingrenin kirjaa; Veljeni Leijonamieli, Mio poikani Mio ja Ronja Ryövärintytär. Tuo Mio me käytiin ala-asteella kattomassa Savonlinnan kaupunginteatterissakin  :D
Luin nuo kolme mainitsemaani kirjaa itse uudelleen myöhemmin, ala-asteella se kai oli, en niin muista...
Viime Jouluna ostin lapsilleni yhteiseksi lahjaksi kirjan jossa on 4 Lingrenin teosta samoissa kansissa; Peppi Pitkätossu, Vaahteramäen Eemeli, Melukylän lapset ja Ronja Ryövärintytär. Olen siis ajatellut tutustuttavani lapsenikin Lingrenin ihanaan satumaailmaan  :D
(Kunhan nyt saamme ensin luettua Beatrix Potterin tuotannon läpi  :D )

Poissa Tha Lil' Dobby

  • Vuotislainen
    • http://www.geocities.com/teealdee/twilight.html
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #5 : Huhtikuu 02, 2003, 20:10:32 »
Minäminäminä!!

Oijj. Ihana topic, scout.

Se nainen tottatosiaan osaa kirjoittaa. Ihania kirjoja kaikki, mutta henk. koht suosikkini on ehdottomasti Veljeni Leijonamieli, olen lukenut sen tuhansia ja tass tuhansia kertoja, enkä pysty pitämään silmiäni irti siitä! Siinä on sitä.. jotakin. Se on kuvailtu aivan ihanasti, ja kauniisi. Kaikki on niin kaunista.. Ainakin melkein. Vaikka Kirsikkalaakso, voitko keksiä parempaa paikkaa asua? Ja Kaarle ja Joonatan ovat ihania, samoin kuin Sofia ja Matias. Ne ovat niin sellaisia.. Rakastettavia. Ihanan surullinen tarina, mutta samalla myös iloinen ja pelottava. Sitä ei osaa snaoin kuvailla. Rakastettava käyköön sanaksi ^^.
Ja Kuvitus! Oh ihanaa. Varsinkin kannet. Aivan upeat. Aivan ihanat. Ne on juuri sellaisia kuvia mitä voisit pitää seinälläsi, ja sitten et pystyisi olemaan katsomatta sitä, ja silloin kun et näe sitä kuvaa, kuvittelet sitä kokoajan ja muistelet miltä se näytti.. Ihana. Kirjastossa aina pakko ottaa vain käteen ja ihailla. Voi kun minäkin osaisin piirtää noin..

Ja tietenkin Mio, poikani Mio. Ihana. Melko samantyylinen kuin Veljeni leijonamielikin, mutta omalla tavallaan.. mystisempi, ja sellainen perinteisempi satu tai siis.. en osaa selittä, mutta sellainen enemmän aito- seikkailu tyylinen..

Ronja Ryövärintytär. Kerrassan upea kirja. Omalaatuinen idea ja henkilöt ovat aivan ihania. Ja Ronjakin on sellainen.. Omalaatuinen ja vapaa ja villi.. Ihania juttuja siinä. Pitänee taas lukea uusiksi :)

Ja paljon muitakin. Mutta nuo ovat henk. koht. suosikkini ^^

-TLD

MandyMoon

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #6 : Huhtikuu 04, 2003, 21:14:16 »
Astrid Lindgren, ihana kirjailija. Rakastan hänen kirjojaan. Olen lukenut melkein kaikki. Parhaat ovat ehdottomasti Marikki, Ronja Ryövärintytär ja Melukylän lapset. Niissä on ihanasti onnistuttu kuvailemaan kesä, tunnelma ja kuinka lapsuus on onnellista. Kuinka Saariston lapsien Pampula voi olla niin ihanan itsenäinen ja kuitenkin vielä niin tietämätön maailman pahuudesta?

Kirjat ovat oivia oppaita siihen kuinka lapset saadaan pienellä onnellisiksi, kuinka ei tarvita kuin pieni retki metsään aurinkoisena päivänä ja lapsi on iloinen. Elämän onnellisuus koostuu pienistä iloista.

Asun itsekin maaseudulla mutta serkkujeni koti ja sen ympärillä olevat metsät ovat aivan kuin Astridin kirjoista. Ne lehmihaat, vanhat kärrytiet ja metsissä kasvavat mansikat! Rakastan sitä paikkaa. Talvella laskettiin mäkeä ja tehtiin lumiukkoja, kesällä juostiin pelloilla, syksyllä kerättiin omenia omenatarhasta. Keväällä en ole siellä ollutkaan. En kyllä ole vieläkään ainakaan omasta mielestäni liian vanha sellaiseen.

Suomalaisessa ovat muuten Lindgrenin kirjat alennuksessa. Pitäisiköhän ostaa kaikki?

Luna

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #7 : Kesäkuu 17, 2003, 19:49:01 »
Veljeni Leijonamieli, se on ehdottomasti yksi lempikirjoistani. Rakastin tämän loppua ja sitä surullista alkuakin...  Ja niinkuin sinä scout sanoit, kohta jossa Joonatan kertoi Matiaksen odottavan heitä Omenalaaksossa, oli todellakin ihana kohta.

Muita kirjoja mitä Astrig Lindgreniltä olen lukenut, ovat Ronja Ryövärintytär, Mio, poikani Mio ja kaipa joskus olen Eemeliä ja Peppi Pitkätossuakin lukenut (jos muistini ei siis petä...). Kaikista olen pitänyt. Ronja Ryövärintyttären olen lukenut useampaankin otteeseen, sen verran mukava ja hauska kirja se oli...

Misha

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #8 : Kesäkuu 18, 2003, 17:18:34 »
Veljeni Leijonamieli on tosiaan ihana kirja. En ole vielä yhtään kertaa pystynyt lukemaan sitä itkemättä. Rakastan sitä loppua, se saa hymyilemään ja itkemään yhtä aikaa.

Ronja Ryövärintytär on myös hyvä, vaikka ei ihan niin liikuttava. Ryövärit ovat hauskoja, Matiasta on pakko rakastaa.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Pidän erittäin paljon myös Marikki-kirjoista. Marikissa on jotain mikä vetoaa minuun, ehkä se, että hän on minun täydellinen vastakohtani. Äitini luki minulle näitä kun olin alle esikouluikäinen, ja Marikki ja Kesäkummun tuikku oli ensimmäinen kirja, jonka lainasin omalla kirjastokortillani. Näitä pitäisi lukea uudestaan, niistä tulee hyvä mieli.

Olen lukenut myös Peppi-kirjoja. Pepillä on ihana isä, minäkin haluan tuollaisen. Eikä Huvikummussa asuminenkaan olisi yhtään huono vaihtoehto. Tommi ja Annika ärsyttävät hiukan kunnollisuudellaan, etenkin Annika on hiukan saamaton. Minulla vain on jotain juuri sellaisia henkilöitä vastaan.

Mio, poikani Mio kuuluu kirjoihin, jotka pitäisi lainata ensi tilassa. Olen lukenut siitä ensimmäisen luvun, joka oli kirjahyllystämme löytyneessä satukokoelmassa, ja se vaikutti mielenkiintoiselta. Onko kukaan muuten lukenut tarinaa Pieni punasilmäinen lohikäärme? Se on aivan ihana! Pikku lohikäärme, joka syö lankarullia ja kynttilänpätkiä ja jolla on surulliset, punaiset silmät...

// Spoilervaroituksen lisäsi Tinna
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 06, 2007, 14:13:15 kirjoittanut Tinna »

Saor

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #9 : Kesäkuu 18, 2003, 19:20:30 »
Lempikirjani Lindgreniltä on Mio, poikani Mio. Lähinnä sen takia, että se on kaikkein eniten fantasiaa, ja olen pienestä asti rakastanut fantasiaa. :) En kyllä muista siitäkään paljon mitään, koska olin aika pieni kun noita luin. :/

Veljeni Leijonamieltä en ole itse asiassa koskaan lukenut, kävin vain siskoni kanssa katsomassa sen Svenska Teaternissa. (Ilman juoniselostusta en olisi kyllä ymmärtänyt mitään. ^^) Ainakin se teatteriesitys oli erittäin hieno (vaikka se pienemmän pojan [Korpan?] näyttelijä muistutti enemmän Frodoa, mutta eniveis), etenkin pidin siitä lohikäärmeestä, mikäs senkin nimi nyt oli.

Hmm, puhuttiin kuitenkin kirjoista. Melukylän lapset olivat myös ihania kirjoja, mutta kaikkien vaahtoamista Pepistä ja Katto Kassisesta en ole koskaan hirveästi pitänyt.

Vähän Lindgrenin kirjoja muistuttavat Onneli ja Anneli-kirjat. Ne olivat suloisia. :)

Aamun Aurinkoinen

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #10 : Kesäkuu 19, 2003, 12:12:35 »
Olen kyllä lukenut Lindgrenin kirjoja. Eivätkä ne vieläkään mielestäni ole lapsellisia, vaikka osa niistä kertookin aivan tavallisista arkipäiväisistä asioista, ja esimerkiksi ensimmäisestä koulupäivästä. Niistä oppii, niissä on kuitenkin selvä opetus. Näistä suosikkejani ovat Melukylän lapset ja Marikki- sarja . En väitä että olisin lukenut viimeiseen pariin vuotieen näitä kirjoja mutta muistan silti hyvin.

Sitten se puoli kirjoistaan, jossa "hyvä voittaa pahan", eli nämä seikkilukirja tyyliset. Näistä suosikkini on Ronja Ryövärintytär, minkä luin kolmannella, siis yhdeksän vuotiaana. Pidin siitä kovin, vaikka se olikin melko paksu yhdeksän vuotiaalle. Lisäksi tähän sarjaan voisin lukea Peppi Pitkätossun, joka on aivan ihana. Se on mielestäni ehkä näiden kahden kirjalajin sekoitus. Kuitenkin oikein ihana.

Tiivistettynä siis: Mukavia ja suloisia kirjoja, joihin ei kyllästy koskaan, ei edes vanhetessaan. ^^;;;;

Poissa MissAlkupala

  • Vuotislainen
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #11 : Kesäkuu 20, 2003, 23:07:41 »
Eikö kukaan teistä ole lukenut yksityisetsivä Kalle Blomkvistia? Se on minusta kaikkein paras koko Assen tuotannoista. Meillä on se kirja, missä on kaikki kolme osaa. Se kertoo Kallesta, joka harrastaa etsivän toimia. Kaverit vaan härnää, mutta sitten se saakin vihjeitä poliisille suuresta jalokivivarkaudesta. Väliin mahtuu myös Ruusujen sota, jossa Valtakivi on suuressa arvossa. Juonta on vaikea selittää ja kirjan alku tuntuu aika lattealta. Mutta silti se on tosi hyvä. Yksi kohta jäi mieleen, meni jotenkin näin: *Anders höpöttää jotain omaa*
Kallea värisytti.
-Vaikene, hän sanoi. -Vaikene!
-Noin laulunopettajanikin aina sanoo, kun yritän laulaa, myönsi Anders auliisti. xP
Tossa toi tilanne oli vain semmonen, kun Kalle meni kertomaan vakavaa asiaa Andersille.


Klassikko, Veljeni leijonamieli on luettu monta kertaa. Tosi surullinen. Luen sitä aina, kun olen surullinen.

Peppi Pitkätossu on hulvaton! Siinä on tosi hyviä vitsejä ja muutenkin se on hyvä.

Ja muita hyviä: Mio, poikani Mio, Melukylän lapset ja Meidän Marikki. en nyt muista niitä muita. Muoksin, jos muistan :)

Newilya

  • Ankeuttaja
Ja tässä huomaamme addiktioni kirjoihin..
« Vastaus #12 : Kesäkuu 30, 2003, 18:05:48 »
Nif.
Lingren on yksi lempikirjailijoistani, niin kauan kuin muistan on minulle luettu niitä kirjoja, tai sitten olen lukenut niitä itse.

Peppi Pitkätossu oli pienenä lempihahmoistani, ja rakastin sitä kun äiti luki minulle Pepin toilailuista.
Sittemmin luin ne vielä itse, ja jos mahdollista, ne muuttuivat vielä paremmiksi.

Ronja Ryövärintytär oli minulle ensin kirja, jota en koskaan aikoisi lukea.
Äiti kumminkin maanitteli minua aloittamaan sen, ja lopulta nielin ylpeyteni ja aloin lukea sitä kirjaa.
Ja hupsista, pian olinkin lukenut koko kirjan kannesta kanteen, se oli mm. niitä ensimmäisiä pisimpiä kirjoja mitä pienenä luin.

Melukylän lapset-sarja on tuttu vain kuuntelukasetti-puolelta, kuuntelin pienenä melkein puhki ne kasetit. :)
En vain saanut tarpeekseni niistä, ehkä tämä sarja oli rakkain Lingrenin tuotannosta minulle.

Vaahteramäen Eemeli on taas vain tv:stä tuttu minulle, ja mummillahan minä aina niitä nauhoituksia katselin, silmät pyöreinä.
Suoraan sanottuna tämä ei oikein minuun kolahtanut edes pienenä, sillä pidin Eemeliä vain ilkeänä kakarana, joka tahallaan teki harmia muille.

Mutta ainoa kirja, mikä sai minut melkein järkytyksen puolelle oli Veljeni Leijonamieli, joka mummillani oli nauhoitettu videolle.
En pystynyt katsomaan sitä videota yksin, en pystynyt ikinä olemaan itkemättä.
En sano että se olisi ollut huono, se oli loistavasti tehty elokuva, mutta minua on aina järkyttänyt kuolema. En vaan voinut käsittää sitä, miten päähenkilöt vain annettiin kuolla..
Ehkä olin sitten liian pieni, mutta aina minä halusin katsoa uudestaan sen elokuvan. Hävetti tietysti itkeä, mutta täytyyhän sitä ymmärtää että se oli minun ensi kosketukseni kuolemaan, edes kirjoissa, joten..

Marikki-kirjat luin vasta hiukan vanhemmassa iässä, ja pidin niistäkin kovasti.
Muistaakseni olen lukenut Meidän Marikki-kirjan ainakin kaksi kertaa, se on aivan valloittavan ihana.
Ehkä ne jotenkin kuvastivat minua ja isosiskoani minun mielestäni, en tiedä. Rakkaita kirjoja kumminkin.

Viimeisin Lingrenin tuotannosta minkä varmaan olen lukenut, on Mestarietsivä Kalle Blomkvist. Parempaa lasten salapoliisiseikkailua saa hakea.
Taisin lukea sen 10-12 vuoden iässä, en tarkalleen ottaen muista..
Tämä kirjasarja avasi minulle rikosten ihmeellisen kirjamaailman eteeni, toden totta.

Olen niin kiitollinen Astrid Lingrenille, ihmiselle joka tutustutti minut niin moniin hyviin kirjoihin ja maailmoihin.
Kyllä olette paljosta paitsi jääneet jos ette näitä kirjoja ole lukeneet.
Jossain välissä ajattelin lukea omalla ajalla ne kaikki kirjat taas läpi, verestää vähän muistoja niistä.
Ne ovat hyviä kirjoja kaikki, eikä aika tai ikä niitä turmele. ^_^

Ja tämmöisenä pikku tietona, minulla on siis Meidän Marikki, Peppi Pitkätossun tarina ja Mestarietsivä Kalle Blomkvist omassa hyllyssäni.
(Kaikki ovat kokoelmia.)

Unkki punkki

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #13 : Heinäkuu 07, 2003, 12:04:03 »
Oi, rakastan Veljeni Leijonamieltä. [kuten tuo allekirjoituksenikin kertoo]
Olen tosin lukenut sen vasta kerran, viime syksynä. Leijonamieli oli hirmu surullinen, itkin kaksi kertaa kuin luin sitä.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Olen lukenut myös joitakin muitakin Lindgrenin tuotoksia. Ainakin Peppi Pitkätossuja ja Melukylän lapsia. Meillä on myös sellainen satukirja, jossa on Lindgrenin kirjoittamia satuja lähinnä joulusta. Siinä on ainakin Eemelistä, Pepistä, Melukylästä, Marikista jne. kertomuksia.

Lindgren on hyvä kirjailija, sillä hänen teoksiaan voi lukea ikään katsomatta lähes jokainen. Minusta se on yksihyvän kirjailijan tunnunsmerkki. :) [En siis tarkoita, että kaikkien kirjojen täytyisi olla tälläisiä, eivätkä ne tiäetenkään olekaan.]

//Tinna muoksi spoilerin.
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 06, 2007, 14:16:12 kirjoittanut Tinna »

Lils

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #14 : Elokuu 07, 2003, 14:09:11 »
Rakastan Astrid Lindgrenin kirjoja! ^^ Lindgren osaa kirjoittaa todella kauniita, surullisiakin satuja. Sopivat todellakin aikuisille ja lapsille yhtä hyvin!

Minulle on luettu pienenä mm. Peppi Pitkätossu, Veljeni Leijonamieli, Marikki, Vaahteramäen Eemeli, Saariston lapset, Ronja Ryövärintytär sekä Mio, poikani Mio. Jälkimmäinen löytyy myös videona, ja luen kirjaa juuri pitkästä aikaa uudestaan. (huomatkaa tuolla vasemmalla kohta 'Paikkakunta: Vihreiden Niittyjen Saari' ^^)

Muoks. hieman lisää perusteluja...

Pepit olivat hulvattomia, Veljeni Leijonamielestä muistan sen, että se oli todella surullinen kirja... muistaakseni itkinkin kun äitini luki sitä minulle. Marikit olen lukenut ja katsonut videolta niin monta kirjaa, että muistan ne melkein vieläkin ulkoa. Saariston lapset oli myös ihana, pidin varsinkin siitä koirasta (en nyt muista nimeä). Ronja Ryövärintytär oli myös aivan ihana, erikoinen satu. Mio, poikani Mio on myös aivan ihana ja koskettava... Erittäin kaunista kuvailua. Liikuttavakin kirja.

Useat kirjat kiehtoivat, koska ne sijoittuivat maaseudulle. Vaikka asun kaupungissa, maaseudulla olen viettänyt paljon aikaani ja sinne haluan joskus muuttaa...

Darine

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #15 : Elokuu 07, 2003, 14:24:12 »
Olen lukenut joitakin Lindgrenin kirjoja kuten Peppi Pitkätossun tarina, Lotta on iloinen, Melukylän joulu, Veljeni leijonamieli ja Lapsuuteni Smoolanti (kertoo Astrid Lindgrenin elämästä ja kirjoista ym). Kirjahyllystämme löytyy myös Meidän Marikki, mutta en ole lukenut siitä kuin alun joskus pienenä lapsena, koska se alkoi tuntumaan tylsältä. Ehdottomasti eniten olen pitänyt Veljeni Leijonamielestä ehkä sen takia, koska se oli eniten fantasiamaista, siinä oli seikkailu ja toimintaa. Tyttökirjat kuten Meidän Marikkiu alkavat väkisinkin minua haukotuttaa jostakin ihmeen syystä. Oikeastaan ainut sellainen kirja, jonka voin lukea ilman että nukahdan on Tyttö ikkunassa, mutta se ei ole Lindgrenin tuotantoa. Lapsuuteni Smoolannissa kerrotaan, että Astridin omat lapsuudentapahtumat ovat vaikuttaneet hänen kirjoihinsa kovasti. Esim. Astrid otti kirjoihinsa henkilöitä, paikkoja ja tapahtumia joihin oli törmännyt elämänsä aikana. Ja eihän se periaatteessa ole mikään ihme, olen saanut sellaisen käsitteen, että useimmat kirjailiujat ottavat vaikutteita kirjoihinsa omasta elämästään.

Nelthilta

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #16 : Elokuu 10, 2003, 22:07:11 »
Lindgrenin vähemmän tunnettuja tyttökirjoja saa pitkästä aikaa kirjakaupoista. Onko kukaan lukenut. Minulla on Riitta-Maija keventää sydäntään sekä Kerstin ja minä äidiltä perittyinä. Varsinkin Riitta-Maijasta olen tykännyt. Se vain on jännää, miten Riitta-Maijan perhe kovasti muistuttaa Saariston lasten Melkersoneja. Varsinkin Malin ja Maikki ovat toistensa vastineet.

Viime viikkoina olen lukenut vastajulkaistuja Kati-kirjoja. Takakannessa luvataan herttaista ajankuvaa ja hyvin on luvattu! Niin sitä joskus matkustettiin. Ja ottaako Kati Janin vai Lennartin? Jaa-a. Varmaan joka tytöllä on oma Janinsa. Ihan kiva, mutta...

Poissa Emily Le Strange

  • pikkusyöjätär
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #17 : Huhtikuu 14, 2004, 22:39:29 »
Minä olen lukenut suurimman osan Lindgrenin lastenkirjatuotannosta. Pekka Peukaloinen - satukirjan, Mio poikani Mio, Ronja Ryövärintytär, Pepit, Eemelit, Marikit, Melukylät, Saariston lapset, Rasmus ja kulkuri, Veljeni Leijonamieli. Ne olivat niitä kirjoja joita luin silloin kun olin vasta oppinut lukemaan. Veljeni Leijonamieli oli ainut kirja silloin jonka luin ainakin viiteen kertaan. Astrid Lindgrenin kirjat ovat todella rakastettavia, koskettavia ja ainutlaatuisia. Vaikka Lindgrenin kirjassa olisikin kamalan surullisia juttuja, sitä rupeaa itkemään kyllä silkasta onnesta, koska lopulta kaikki on kuitenkin lohdullista. Niistä saa aina hyvän olon ja onnellisuuden tunteen pitkäksi aikaa. Eikä niistä löydy väkinäisyyttä yhtään, Lindgren todella omistautui asialleen ja aiheilleen joista kirjoitti. Ne ovat niin ihania kirjoja. Jokaisen pitäisi lukea niitä. Siinä vaan kaikki maailman pahuus ja se että systeemi kusee, asia joka muuten vainoaa ja stressaa, katoaa kun lukee Lindgrenin lastenkirjoja. Kirjailijalla oli ihana tapa kirjoittaa. Niin sellanen valoisa, kaikki arki ja kurjatkin jutut oli tehty niin kauniiksi.

Olen harkinnut lukevani Lindgrenin vähän vanhemmille suunnattuja kirjoja, siis nimenomaan Katia ym. Mutta luulen että ne ehkä vähän verottaisivat Lindgrenin lastenkirjojen ihanuutta.

Kaikki kunnioitus Lindgrenille.  Veljeni Leijonamieli taisi olla ensimmäinen lukemani ns. kunnon kirja, ja se innosti minua entistä enemmän kirjojen, ja etenkin fantasian pariin. Kiitos kaunis, alan melkein nytkin itkemään kun rakastan Lindgrenin satumaisen ihmuja tarinoita niin valtavasti. ^^

ehm.. toistoa? xD
Olen olento jolla ei ole kunnollista nimeä, olen haava maailman kyljessä. Mutta olen myös se täydellinen muukalainen jota rukoilit aina lapsena - että tulisin ja veisin sinut pois, sanoisin sinua kauniiksi, nostaisin sinut alastomana kadulta ja kantaisin ikkunan kautta Taivaaseen.

leinikki

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #18 : Kesäkuu 17, 2004, 00:12:41 »
Lainaus käyttäjältä: "EmilyLeStrange"
Siinä vaan kaikki maailman pahuus ja se että systeemi kusee, asia joka muuten vainoaa ja stressaa, katoaa kun lukee Lindgrenin lastenkirjoja. Kirjailijalla oli ihana tapa kirjoittaa. Niin sellanen valoisa, kaikki arki ja kurjatkin jutut oli tehty niin kauniiksi.

Kylläpä osasit hienosti kuvata Lindgrenin kirjojen salaisuuden. Juuri näin olen hänen kirjoistaan aina ajatellut.
Oi Astrid. Minä rakastan ja ihailen suunnattomasti häntä ja hänen kirjojansa. Nyt isona(ei, minusta ei tule koskaan aikuista!) olen alkanut oikein kunnolla arvostamaan Lindgrenin kirjoja, niiden merkitystä lapsuuteeni ja satojen muiden ihmisten lapsuuksiin. Maailmassa on monia verrattomia lastenkirjailijoita, mutta olen tullut siihen tulokseen että Astrid Lindgren on heistä parhain ja aidoin. Hän on kirjoittanut niin monenlaista, niin monenikäisille, oikeastaan 1-100 vuotialle ihmisille. Lämpöistä, turvallista lapsen arkea, seikkailua ja surua, salapoliisitarinaa, fantasiaa, luonnonylistystä, höpsöilyä, tyttökirjoja, satuja, kultaista lapsuuden kuvausta iloineen ja suruineen...

Pepit, Marikit, Lotat ja erityisesti Melukylän lapset olivat elintärkeitä ja suuria elämyksen lähteitä pienenä. Luin Melukylät yhä uudelleen ja uudelleen ja tuijottelin tiiviisti telkkarista samaista sarjaa. Ja kyllä vain, olen kyllä lukenut Kalle Mestarietsivät, lukuisat kerrat! Kerrassaan upeat tarinat, luen niitä vieläkin:) Saariston Lapsia suosittelisin myös ihan kaikille! Lämmin, aurinkoinen tarina, hahmot joita rakastaa, yksinkertaisesti hyvin inhimillinen ja koskettava tarina.

Ronja Ryövärintytärtä lukiessa itkeä pirautan aina, sekin on itseasiassa oikein älykäs ja syvällinen kirja. Paljon piilotettuja elämänopetuksia. Eikö kukaan ole lukenut Rasmus ja Kulkuri kirjaa? Ei välttämättä kuulosta kovin mielenkiintoiselta, mutta se on oikeasti yksi Lindgrenin parhaita, mielestäni. Se joka haluaa tuntea vapauden, ystävyyden, kesän ja lapsuuden tunne-elämyksien kirjon sydämessään, suosittelen!

Niin, kyllähän niitä kirjoja riittää ja kyllähän minulla riittäisi niistä muistelemista vaikka viisisivuisen esseen verran, mutta ehkä jätän sen toiseen kertaan. Astrid Lindgren on antanut meille aikamäärän sydänkylläistä lukunautintoa. Ihanaa. Kiitos.

Poissa HKR

  • Vuotislainen
    • http://www.hanna-kaisa.net
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #19 : Heinäkuu 11, 2004, 00:39:56 »
Voi että mä rakastan Astrid Lindgrenin tuotantoa! Kun olin pieni niin äitini luki mulle ja siskolleni (ollaan kaksoset) Astridin tuotantoa. Juuri tänään tilasin kirjakerhosta Peppi Pitkätossun Tarinan, Eemelin Kootut Metkut ja Ronja Ryövärintyttären. Nuo kaikki kirjat meidän perheessä on ollut, mutta ne ovat käytössä rispaantuneet ja sitten vielä hukkunut. :) Haluan kaikki lempparini Astridilta hyllyyni. Nuo kirjat eivät kirjakerhossa maksa kuin suunnilleen 10€/kpl joten niitä on ihan kiva ostella. :)
Lemppareita on Peppi, Eemeli, Katto Kassinen, Melukylän lapset ja Ronja Ryövärintytär.
Astridin ihana kirjoitustyyli sopii niin lapsen kuin aikuisenkin makuun ja hänen satujaan lukee mielellään monia monia kertoja vaikka osaa ne jo ulkoa. Nyt varmasti hankkimani Astridin kirjat tulevat säilymään hyvin joten voin sitten joskus lukea niitä lapsilleni jos joskus sellaisia saan. :) Tällä hetkellä luen taas itselleni "iltasaduksi" Melukylän lapsia kun löysin kirjan jostain kaapin perukoilta. Valitettavasti siitä puuttuu vaan sivuja aika paljon. :(
Näin ala-asteella luultavasti Teatteri 2000 esittämäna Veljeni Leijonanmielen ja voi herranjestas, että tää tyttö pelkäs! Mä en muista esityksestä kuin kaksi kohtaa  ja ne oli niin karmasevia. Voi toisaalta olla, että mä olin vaan kauheen herkkä ja pelokas muutenkin. No olin alle 10v.
Toisaalta ois kiva nähdä se teatterissa nyt ja kattoo viäkö pelottaa. :)
Astridia parempaa "satutehtailijaa" saa kyllä etsiä.

Anki M

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #20 : Kesäkuu 01, 2005, 18:23:02 »
Lainaus käyttäjältä: "falda"
Lindgrenin kirjoissa on taikaa, jaksan lukea niitä vuosi vuodelta uudelleen. Viimeisin kertaus oli Marikista, kävin kirjastossa lastenosastolta lainaamassa niitä ja mietin olenko ihan kahjo.. Mutta kyllä pitää olla niin avarakatseinen, että sallii itselleen vielä lastenkirjoja, varsinkin kun niistä löytyy aina uusia puolia.


Ehdottomasti kannattaa lainata hyviä kirjoja olivatpa ne millä osastolla tahansa. :)

Lindgrenin kirjoista suosikkini on Ronja ryövärintytär, jonka olen lukenut ties kuinka monta kertaa. Kirja on viisas ja kaunis tarina ystävyydestä. Joka kerta kirja tuntuu yhtä puhuttelevalta. Vähän vanhemmatkin saavat siitä mielestäni paljon irti.

Muistakin Lindgrenin kirjoista pidän suunnattomasti. Niissä on kaunis ja lämminhenkinen maailma.

Äitini luki minulle ainakin Marikkia kun olin pieni. Aioin itsekin lukea Astrid Lindgrenin kirjoja lapsilleni, jos joskus lapsia saan. Lapsille pitäisi lukea viisaita ja kauniita tarinoita, joissa on sopivasti surua ja jännitystä, eikä näyttää mitään kamalia piirrettyjä, joissa vaan haukutaan toisia ja tapetaan. Itse en antaisi lasteni edes katsoa kaikkia piirrettyjä, joita tv nykyisin lastenohjelman nimikkeellä suoltaa. (Anteeksi, meni vähän offtopikiksi).

le loup-garou

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #21 : Kesäkuu 09, 2005, 11:47:39 »
Minä olen lukenut Astrid Lingrenin kirjoja vasta nyt vähän vanhempana ja huomannut, että ne ovat aivan loistavia. Oikeastaan on todella sääli, ettei minulle ole luettu Astridin kirjoja pienenä, muita kirjoja kylläkin. Ronja Ryövärintyttären ostin viime kesänä omaan kirjahyllyyni, tosin olin kyllä lukenut sen jo ennemmin. Se on myös minun suosikkini Lindgrenin kirjoista. Todella kaunis tarina ystävyydestä ja siihen vielä sekoitettuna vanhaa aikaa ja fantasiaa. Olkoonkin lastenkirja, mutta minä todella rakastan sitä kirjaa.
Veljeni Leijonamielen luin viime kesänä. Myös tämä kirja on kaunis, vaikka olinkin ensin aika järkyttynyt sen surullisesta alusta. Luulen, että olisin lapsena saattanut jopa pelätä kirjaa. Kuitenkin, se omalla laillaan olisi myös voinut lievittää kuolemanpelkoani, joka minulla lapsena oli, koska Nangiala kuvattiin niin kauniiksi paikaksi, missä kuitenkin voisi elää samalla lailla kuin täälläkin. Siis hieno kirja, mutta kuitenkin on hyvä, ettei sitä minulle vielä lapsena luettu, enkä kyllä lukisi tätä omillekaan lapsilleni aivan pienenä, jos minulla joskus niitä on.
Rasmus ja Kulkuri minulle luettiin koulussa joskus kolmannelle luokalla ja Saariston lapset luin itse seiskalla, siis kolme vuotta takaperin. Eemelin metkujakin tuli luettua joskus ala-asteella, kun osasi jo itse lukea, Peppi Pitkätossu kuuluu taas niihin, mitä olen lukenut vasta vanhempana.

Tarkoituksenani olisi kerätä Lindgrenin tuotanto, ainakin nuo parhaat kirjat, omaan kirjahyllyyni, ne vaan tahtovat maksaa aika paljon, mutta jostakin alennuksesta niitä aina joskus löytää, onneksi.

Astrid Lindgren on mahtava kirjailija, minä todella kunnioitan häntä.

oraakkeli

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #22 : Kesäkuu 09, 2005, 19:04:19 »
Rakastan niitä. Kakarasta asti olen kuunnellut Peppiä ja Eemeliä kasetilta teemuin kera. Astridin luomat maailmat ovat hyvi kauniita, niissä tekisi mieli asua. Hepulla on aivan mahtava mielikuvitus. Olen lukenut/kuunnellut mm. kaikki Eemelit ja Pepit, Kalle Mestarietsivän, Ronja Ryövärintyttären, Mio, Poikani Mio, Marikin ja joitain lasten novelleja. Ainoana miinuksena on se, että hyvin monessa tarinassa käsitellään kuolemaa. Siis ihan liikaa. Onhan se sinäällään ihan ymmärrettävää, kun Lindgrenin oma lapsi on kuollut, mutta kuitenkin..
Suosikki kirjojani ovat (nyt tällä hetkellä) Veljeni Leijonamieli ja Ronja ryövärintytär. Molempien miljöö on ihana n_n Loistavia kertomuksia ystävyydestä, urheudesta ja muista sellaisista klassikkoaiheista.

Luftalarm

  • Ankeuttaja
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #23 : Kesäkuu 11, 2005, 21:54:48 »
Astrid Lindgrenin kirjoittamista kirjoista olen lukenut kaikki Peppi Pitkätossut, muutaman Eemelin, Katto-Kassisen, Ronja Ryövärintytären ja Veljeni Leijonamielen. Lisäksi olen nähnyt Mio, poikani Mion elokuvana joskus ensimmäisellä luokalla ( en siis muista siitä mitään ), ja muitakin on tullut katsottua sarjana taikka elokuvana. Kirjailijalla oli todellakin oma ihana tyylinsä kirjoittaa ja hän oli myös kovin tuottelias.

Pepeistä pidin mahdottomasti silloin, kun luin ne ensimmäisen kerran. Kun vielä lainasin kirjastosta Peppi-kasetteja, hurahdin siihen täysin. Uudet piirretyt eivät minusta ole niin hyviä kuin näytellyt, mutta minulle ostettiin ensimmäinen piirretty Peppi VHS:nä. Eemeliäkin katsoin aina, kun se telkkarista tuli. En muista, osasinko jo lukea tekstityksiä, mutta mahdottomasti huvitti Eemelin isä huutamassa "Eeeeemil!". Kirjoista ei ole sen kummempaa sanomista, kun iltasatuina sain kuulla Eemelin metkuista. Televisiosarja myötäili yllättävän paljon kirjoja.

Katto-Kassinen. Tjaa, taisin lukea yhden kirjan - jos niitä nyt enempää on - ja minulle jäi aika outo mielikuva siitä. Oikastaan ainoa mitä muistan on se, kun ne kävivät pihistämässä pullia keittiöstä.

Vihdoin päästään näihin lemppareihini: Ronjaan ja Veljeni Leijonamieleen. Ronja oli kiva kertomus ryöväreistä, ja vaikka en hevosihmisiä olekaan, oli mukava lukea ratsastamisesta ja siitä, kuinka Ronja ja se poika( nimi? ) kesyttivät omat hevosensa. Haluaisin elää sillä lailla metsän keskellä ja juoksennella päivät pitkät ilman kenkiä. Ihanaa. ^-^ Kakkiaiset aiheuttivat hilpeyttä.
Veljeni Leijonamieli oli kirja, joka sai minut itkemään. Korpun ajatukset ja kuolema aivan alussa oli niin kauniisti kirjoitettu, että siinä pakostakin nousee tippa linssiin. Niin, ja lopussa. Nyyhkis. Nangiljala on taas sellainen paikka, jossa haluaisin elää, hyvän wanhan ajan mukainen ja se Kirsikkalaakso. Aijai.

Tulipas pitkä o_O

Poissa Rhiannon

  • Kiltalainen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Astrid Lindgrenin tuotanto
« Vastaus #24 : Kesäkuu 15, 2005, 08:50:59 »
Astrid Lindgren on ehdottomasti yksi maailman parhaimmista kirjailijoista. Jos varttuu Lindgrenin ja Janssonin kirjojen kanssa, on todella onnekas! Lindgrenin kirjoissa on todella taikaa, ne ovat surullisia, kauniita, hauskoja, ja ne on todella kirjoitettu pilke silmäkulmassa. Lindgren on luonut monta aivan uskomatonta hahmoa - Peppi, Ronja, Eemeli...Mielestäni Lindgren ymmärtää lapsia todella hyvin. Usein hänen kirjansa kertovat lapsista, jotka ovat yksinäisiä, ja kuitenkin Lindgren onnistuu tekemään kaikesta kaunista ja antaa toivoa kaikkein onnettomimmallekin.

Henkilökohtainen suosikkini on luultavasti Ronja Ryövärintytär - Ronja on ihana ja hänen ja Birkin ystävyys on upeasti kirjoitettu. Lisäksi Matias on isähahmona aivan uskomaton. Veljeni Leijonamieli on tietenkin jäänyt mieleen, se on mielestäni Lindgrenin kaunein ja samalla myös kamalin ja pelottavin tarina. Korpun ja Joonatanin veljeys on kuvattu niin hienosti. Mio poikani Mio on koskettava, koska siinä todella yksinäinen poika saa isän ja ystäviä ja jopa kukistaa pahan.

Peppi, Eemeli ja Melukylän lapset ovat kaikki myös hienoa luettavaa, ja mielestäni näissä on myös yhteiskuntakritiikkiä, kuten myös Marikissa ja Rasmus ja kulkuri-kirjassa. Kirjoista välittyy toki aurinkoinen ja varsin onnellinen tunnelma, mutta kuitenkin myös näissä maailmoissa on vääryyksiä. Astrid Lindgrenin maailma ei ole mustavalkoinen. Niin, ja Kalle Blomqvist-salapoliisikirjat ovat myös todella viihdyttäviä.

Katto Kassinen on ehkä aino Lindgren-kirja, josta en pidä, enkä edes osaa selittää miksi :). Pekka Peukaloinen-satukirja on lyömätön, siinä on monta ihanaa tarinaa. Usein Lindgren kirjoittaa myös sairaista lapsista, eikä se ole mikään helppo asia.

Luin tuossa, että joku oli käynyt katsomassa Veljeni Leijonamieltä Svenska Teaternissa :). Kyseistä näytelmää on esitetty viime aikoina varsin tiuhaan, Suomenlinnan ja Raaseporin kesäteatterissa. Lindgrenin kirjoista on varmaan ihana tehdä teatteria. Ja ne TV-sarjat (Meukylän lapset, Eemeli) ovat ihania. Puhumattakaan Ronja ryövärintytär-elokuvasta.

Kaikkien pitäisi kyllä joskus lukea Lindgrenin kirjoja :).
Sirius Black; in a sack; I would like to pack; and thus take him back.