Kirjoittaja Aihe: Leijonakuningas  (Luettu 22476 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

jackie

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« : Maaliskuu 23, 2003, 09:30:26 »
Jep. Maailman paras piirretty, sanon minä.

Leijonakuningas on mielestäni erinomaisesti piirretty ja musiikit ovat rakastettavia. Ja se on yksi niistä harvoista piirretyistä, jonka dubbaaminen suomeksi on onnistunut hyvin. Erityisesti pidin Pumban dubbaus oli onnistunut... Oliko se Vesa-Matti Loiri, joka sen loi? En muista...

Henkilöistä suosikkejani ovat ehdottomasti Mufasa (what a suprise), Nala, Pumba ja Ed (hyeena, joka ei puhu vaan nauraa hulluna). Ah. Mufasasta pidän muuten vain, ihana harja, komea jellona. Nala on kaunis ja ihailtava jotenkin. Jaja. Pumba ja Ed ovat hauskoja. Nauran kuollakseni Edin naurulle. :p

Musiikeista vielä sen verran... Leijonakuningas on mielestäni toinen niistä piirroselokuvista, jossa on parhaat musiikit. (Ja tämä toinen elokuva onkin sitten Aladdin.) Ne sopivat niihin kohtiin, eikä niitä ole liikaa. Ne vievät mukaan. IIIhk. Se ensimmäisen laulun alku... Sanoinkuvaamattoman ihana.
Ja parhaat laulut/musiikit ovat I just want to be king, Hakuna Matata ja Can you feel the love tonight.
Erityisesti juuri tuossa "Can you feel the love tonight"-kohdassa tulee tippa silmään ja tekee mieli halia.

Spoilausta: (vaikka uskoisin, että jokainen on nähnyt Lion Kingin:p)
Surullisin kohta on mielestäni Mufasan kuolema. Se vain koskettaa joka kerta. Ei sitä olisi saanut oikeasti tappaa. :(
Ja Scar on ilkeä. Haluaa vain olla kuningas ja sen takia tappaa. Onneksi loppu on onnellinen. /spoilausta

Nyt hiukkasen kommentteja. Saatan lisätäkin tähän viestiin vielä jotain...

Poissa Freya

  • Green Dragonflight
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • + The Song of Life +
Leijonakuningas
« Vastaus #1 : Maaliskuu 23, 2003, 09:41:15 »
Tämä leffa minun kyllä pitäisi hankkia DVD:nä, mutta viimeiset rahat hupenivat eilen Liloon ja Stitchiin ^^ Kasetin alussa vain mainittiin että Leijonakuningas on tulossa ensimmäistä kertaa DVD:nä. Ja eikun uudestaan rahaa keräämään...

Ei tätä turhaan kehuta kaikkien aikojen suosituimmaksi Disney-elokuvaksi. Tämä on hauska, jännittävä ja koskettava, ja tämän jaksaa katsoa aina vain uudelleen. Tämähän onkin vissiin niitä ensimmäisten joukossa ilmestyneitä Disney-leffoja, joilla yleensä onkin sama juttu. Kyllä minullakin tulee tippa silmään tai kylmiä väreitä melko monessakin kohdassa elokuvaa, vaikken enää olekaan mikään pieni katsoja. Ainakaan fyysisesti O_o

En nyt osaa mitenkään eritellä lempihahmojani tästä, koska pidän kaikista. Niin juuri, pidän jopa Scarista, mutta en siksi että se tappoi Mufasan ja on tyhmä ääliö. Minä vain pidän siitä enkä tiedä miksi. Pidän Leijonakuningas 2:n Zirastakin mutta se on ihan toinen juttu.

Mutta siis: todella ihana elokuva ^__^
I've been fire, fed by the four winds. I've been water in the stream. And a drop of dew on the culm.
I've been clay in the hands of a potter. I've been rosin of a tree, and a leaf, by the breeze carried away.

Micla Boffin

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #2 : Maaliskuu 23, 2003, 09:54:38 »
Tämä on ihana elokuva.
Juuri se juoni tekee siitä uskomattoman hauskan ja jännittävän, ja kun Timon ja Pumba tulevat kuvioon, se hauskuus vasta alkaa!

Lemppareitani ovat ehdottomasti Pumba ja Zazu.
Ne ovat kummantkin niin...piristäviä ^_^

Scar on kauhea. Yök yök, paha paha....

Leijonakuningas on yksi Disneyn parhaimmista elokuvista, kuuluu lemppareihini.
Mutta Leijonakuningas 2 ei tietenkään ole yhtä hyvä.

Voisin katsoa Leijonakuninkaan vaikka kymmenen kertaa päivässä. Siinä on todellakin fantastisia biisejä....

Käykää osoitteessa : www.lionking.com. (tai sitten toi loppu oli net. En muista kumpi, com vai net.)

*muokkaus*

Se oli www.lionking.net

Sleeping Sun

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #3 : Maaliskuu 23, 2003, 12:33:54 »
Itselläni on Leijonakuningas videolla.
Se on varmastikin yksi Disneyn parhaista piirretyistä ellei paras.

Musiikki on kaunista, varsinkin Can You Feel the Love Tonight.

Piirrokset ovat aidon näköisiä ja juoni on kiva.
Kakkosen olen nähnyt vain kerran, mutta ykkönen on paljon paljon parempi.
Paras hahmo on varmaan Pumba. Se on vaan niin sulonen. [:

Hunajasieni

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #4 : Maaliskuu 29, 2003, 10:21:11 »
Aivan ihana elokuva. Monet disneyt ovat muutenkin ihania, mutta tämä on klassikko.

Hauska ja surullinen ja kaikin puolin ihana elokuva. Pumba(on hauska ja sika), Simba(se vaan on niin söpö), Zasu(se on hauska ja silleen) ja Timon ovat suosikkejani ja tietenkin myös Nala(tyttöhahmo joka on sellinen mistä yksinkertaisesti mi likes).
Elokuvan musiikki on aivan ihanaa, mutta minusta parempia englanniksi.
Omaan sekä 1 että 2 osan.(no ne on mun pikkusiskon..) Olen ehdottomasti sitä mieltä että ensimmäinen on parempi. Siinä on sitä jotain.
Meillä on myös pelit molemmista osista (siskoni on fanaatikko) ja varsinkin ensimmäisen osan peliä on tullut pelattua. Se on ihan paras^~. Ja siinäkin on hyvä musiikki.

Wolfie

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #5 : Maaliskuu 29, 2003, 22:32:47 »
Jaajaa. Pakko munkin on kai tähän jotakin naputella :p
Jeps, Leijonakuningas on mahtava. Yhdessä vaiheessa, muutamaa vuotta sitten, olin hurahtanut fani. En enää kylläkään, mutta todella hyvä leffa...
Loistava juoni, hyvät piirrokset, persoonalliset hahmot. Niin ja hienot musiikit totta kai... Parhaat hahmot... hmm... Ainakin Scar (evil me... *g*) ja... jaja... no joo. :p Scar on ehdoton ykkönen!
Leijonakuningas kakkonen... no ykkönen on sinänsä parempi mutta olen nähnyt ykkösen miljoona kertaa (meillä on molemmat videona)... Kakkosessa huonompi juoni ja huonommin piirretyt hahmot... sen kyllä huomaa heti, ykkösessä on paljon aidomman ja sulavamman näköiset 'tyypit'... Mutta en enää uskalla katsoa ykköstä koska pelkään sen menevän mustavalkoiseksi  :lol: siinä on jo hieman huonompi... huonompi... ääh, mikä se nyt on! no sanotaan vaikka niin että se on kehnomman näköinen jo. :p
Mutta pointtini on että LK rullaa!

Salmakia

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #6 : Maaliskuu 30, 2003, 22:38:40 »
Taidanpa kuulua samaan Leijonakuningas -lapsien ryhmään, silloin se oli hetken aikaa mielestäni paras elokuvakin(asiantila muuttui Jurassic parkin näkemisen myötä, ja muutokset jatkuvat edelleen). Hienoa musiikkia, täytyy sanoa, mutta suomenkielisenä ei vaan oikein iske ne laulut.. erittäin mielelläni katsoisin aluperäisversiona samoin kuin kaikki muutkin Disney-piirretyt. :/ Katsoin Leijonakuninkaan juuri uudestaan monen vuoden tauon jälkeen, ja kokemusta voisi kuvailla niin että 'menettelee, jos hyppää yli joitain kohtia'. Nämä kohdat ovat sattumoisin Timonin ja Pumban tähdittämiä. Inhoan niitä hahmoja, olen inhonnut lapsesta asti kaikkia tuontyyppisiä "hauskuuttajia". Nykyään ei oikein iske LK:n hahmojen ulkomuoto muutenkaan, kun olen hieman entistä aikuisemmalla maulla tutustunut paljon, paljon parempiin Disney-piirrettyihin uudestaan.. Bambi, Fantasia ja Lumikki, siinä ihania elokuvia. Fantasia tietenkin ylitse muiden, Bambissa ja Lumikissakin on ärsyttäviä hupihahmoja. :P
Mutta on Leijonakuningas edelleen sitä Hyvää Piirroselokuvaa, johon surkeassa jamassa olevan Disneyn pitäisi taas pyrkiä.. ei se määrä vaan se laatu, se pitäisi nykyDisneyn oppia.

Sydney

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #7 : Huhtikuu 24, 2003, 16:21:20 »
Leijonakuningas on paras Disney- piirretty ikinä! Näin sen englanniksi ensimmäisen kerran kun näin sen, ja en ole tähän päivään mennesäkään suostunut katsomaan sitä suomeksi, koska pelkään että se pilaisi tunnelman mikä elokuvatsa minulle tulee. *vähän vaikeaa selittää mutta niin se on* ^^

Omaan soundtrackin, ja se on aivan ihana!! Sitä kuuntelee todella mielellään. Leffassa maisemat ovat niin kauniita ja piirrosjälki loistavaa. Englanninkieliset äänet todella ovat loistavia (esim. Jeremy Irons Scarina ja Nathan Lane Timonina)

Kuuttis

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #8 : Huhtikuu 24, 2003, 18:15:47 »
AAAAAA! Leijonakuningas on aivan jumalaisen suloinen ja hieno, miksen minä huomannut tätä topikkia aiemmin? . :) Olen ihan leijjonakuningas-fani. Aaaaa. Ihku on.

Lempihahmojani ovat mm. Zazuu (KIRJOTETAAN KAHDELLA UULLA!11 (ainakin jos minä saisin päättää...), Scar (Iiivöl, sitä paitsi sillä on jumalainen ääni, siis ainakin suomalaisessa. Jos Harry Potterit dubattaisiin, se tyyppi saisi tulla Volden ääneksi. Tai Lucius Malfoyn), pikku-Simba (aikuinen ei ole enää hyvä, tosin siihen voi samaistua kun sekin on ihan hukassa), hyeenat (*hihittää* Ne on niin hölmöjä), Mufasa (oi, se on niin lämmin ja turvallinen leijjona), Nala (Se on niin kaunis :)). Mutta yleisesti ottaen, kaikissa hahmoissa on jotain joka tehoaa.

Paras biisi on luultavasti se Scarin laulu, se "valmistautuen käy tähän juoneen, vihdoin päättyvi tää kuninkuus! Se selkääsi riipii, kun luoksesi hiipii" -biisi. Se on niin ihveli. Toinen on se "I just can't wait to be King", se siis se on enkuksi, suomeksi en tiedä. Se nuoren Simban, Nalan ja Zazuun biisi. Muutenkin tykkään niistä biiseistä ihan hirveän paljon. :)

Ja paras lause on joko alun "Voit aina piiskata hänet", tai sitten sen yhden biisin jälkeen tuleva "Anteeksi molemmat mutta... NOUSKAA YLÖS! Simba? Naa-laa!" *kuolee nauruun* Tuo naurattaa aina. Kohtauksista melkein kaikki ovat uskomattoman upeita, mutta pidän paljon esimerkiksi lopun taistelusta, koko alusta ja Mufasan kuolemiskohdasta (:((().

Kakkososa on ihan kakka.

muokkendaali. Tässä on muuten esimerkki erittäin rönsyilevästä viestistä. No kuitenkin. Haluaisin tietää, mitkä ovat teidän lempiquottejanne tästä leffasta?

Ja haluaako kukaan kertoa suomenkielisen soundtrackin biisilistaa? (tosin löydän sen varmaan itsekin mutta... :/) Lisäilen niitä omia lempiquottejani luultavasti pian.

-kuude

Walda

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #9 : Huhtikuu 25, 2003, 10:18:07 »
(voi sisältää hiukan spoilausta)

Leijonakuningas-lapsi minäkin! Mulla on LK videolla ja sen jaksaa katsella aina ja aina uudestaan. Mufasan kuolema jaksaa aina koskettaa, Simban "isäää" huuto on niin sydäntäriipaiseva!

Musiikki ja dubbaus ovat aivan loistavat, se aivan ihkaensimmäisen laulun alku on ihana, aivan kuten jackie jo sanoikin. Ja äänet on hyvät, Scarin ääni on niin hyytävän ihana. Ja muutkin laulut on loistavia, hakuna matata on ihku!

Paras henkilö LK:ssa on se apina, jonka nimeä en nyt just muista, siis se joka kastaa Simban ja kaikkea. Se on niin ehdottoman ihanan hassu ja hauska ja viisas ja ja ja.. ^__^ Aivan ihana.

Kakkososaa en ole nähnyt, enkä aio katsoakaan, se kuitenkin vain pilaisi ykkösosan nautinnon. Pöh.

Hailie Jade

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #10 : Huhtikuu 25, 2003, 21:44:20 »
((Walda, se apina on Rafiki. ^__^))

Vooii. Näin tämän ensimmäisen kerran elokuvateatterissa ollessani neljä vuotta. Tämä on niin kauniisti piirretty. Henkilöt ovat niin ihania. Ja Simban isän kuolema on liikuttava.

Ja se musiikki. "Can you feel the love tonight" on ihana biisi. Elton John osaa laulaa. Ja sitten se tunnari, joka soi Simbaa kastettaessa (en nyt muista nimeä tähän hätään... ^^;;). Ja tietenkin Hakuna Matata. (Timon ja Pumba jyräävät! :D)

Lempihahmoni on Timon. ja Simba. Pumba on kiva, mutta ei aivan lempihahmoni..

Kakkososa on ahterista (anteeksi nyt). se, mikäs se 'paha' poika siinä nyt olikaan, Kovukos se oli, nyt vielä menettelee, mutta muuten se kakkososa on huono. Kakkososat on muuten aina huonoja.

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Leijonakuningas
« Vastaus #11 : Huhtikuu 26, 2003, 14:59:50 »
Olenko minä ainoa, jota Leijonakuninkaan katsominen tökkii pahasti? Toki raina on hienosti tehty ja mitä kaikkea, mutta perusasetelma ärsyttää. Leijonat ovat hyviä, komeita, yleviä, uljaita ja sivistyneitä ja niille kuuluu "kaikki, mitä auringon valo koskettaa", hyeenat taas ovat ilkeitä, rumia, raukkamaisia, sivistymättömiä otuksia, joiden paikka on varjossa, poissa "parempiensa" jaloista. Eikö ketään muuta häiritse tämä Beverly Hills versus slummikortteli -asetelma? Tai se, miten filmissä hyvin yksioikoisesti annetaan ymmärtää, että kaikki menee pieleen jos "slummiasukkaat" päästetään "paremman väen" alueelle nauttimaan samoista oikeuksista. Eiväthän nyt hyvänen aika slummien köyhimykset osaa käyttäytyä, joten ajetaan ne takaisin loukkoihinsa, niin maailma pelastuu ja hyväosaiset voivat taas rauhassa keskittyä nauttimaan elämästään.
Constantem decorat honor

LuMi

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #12 : Huhtikuu 26, 2003, 17:12:49 »
Ah aivan ihana elokuva.
Minusta ehdottomasti Disneyn paras elokuva. (ja lilo ja Stitch)
Siitä on kyllä jo aikaa kun näin sen viimeksi.
Minusta eka osa oli PALJON parempi kuin toinen.

Lemopi hahmoni ovat Bumba ja ne hyeenat. Ah. Minun pitää lainata tämä joltain. (:

Musiikkikin on ihanaa. Ja niin kuin Jackie sanoi tässä duppauskin kuulosti erinomaisen hyvältä. (:

Poissa Cielo

  • fearless
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
leijonakuningas
« Vastaus #13 : Kesäkuu 05, 2003, 15:40:26 »
Leijonakuningas (The Lion King)
Ehdottomasti Disneyn paras elokuva. Musiikki on sanoinkuvaamattoman hienoa. Se luo juuri oikean tunnelman. Juoni on ihana, koskettava ja hauska. Omistan sekä videon, että DVD:n. Hyeenat ovat ihan parhaita! Etenkin Ed. Se nauru... Leijonista lemppari on varmaankin Nala. Siinä on vain sitä jotain. Ihailtava hahmo. Simban äänestä (aikuisena siis) en pidä ollenkaan. En edes tiedä miksi. Se on jotenkin ärsyttävä. Rafiki (apina) on hauska, mutta syvällinen. Mielenkiintoinen persoona.

Leijonakuningas 2 - Jylhäkallion ylpeys (The Lion King 2 - Simba's pride)
Ei ollenkaan niin hyvä kuin ensimmäinen osa, mutta voisi se olla huonompikin. Taas kivaa musiikkia ja juonikin on ihan ok. Olin tyytyväinen, että hyeenoja ei ollut taas "vastapuolella". Siitä olisi tullut jo liikaa toistoa. Zira oli kiva hahmo. Hiukan scarmainen tosin. Ainoa hahmo, mistä en pitänyt ollenkaan oli Kiara. Todella ärsyttävä. Se ääni... (siis pentuna) Tosi ärsyttävä. (Miten joku ääni voi ärsyttää niin paljon?) Omistan videon, mutta ajattelin ostaa DVD:n kun se ilmestyy.

Leijonakuningas 3 -  Hakuna matata (The Lion King 3 - Hakuna matata)
Ihan katsottava. Hauska. Repeilin ihan totaalisesti kohdassa, jossa Timon ja Pumba tanssii freestyle:a. Uusi tunnelinkaivamislaulu on ihan kiva. Jotenkin tarttuva. Varoitus: se alkaa soimaan päässä.

Leijonakuningas vie sydämen. :)
LaForks.net                                    
suomenkielinen Houkutus-foorumi
--
ava by blackdogicons @ LJ

Poissa Sun Lee

  • Ronnieponnie
  • Vuotislainen
    • Tarinamaa
:)
« Vastaus #14 : Kesäkuu 07, 2003, 20:49:50 »
Leijonankuningas on aivan ihana lastenelokuva - varsinkin tykkään toisesta osasta Jylhäkallion ylpeydestä. Yleensä kakkososat ei aina onnistu niin hyvin kuin ensimmäiset, mutta tässä tapauksessa niin ainakin kävi. Vaikka moni onkin sanonut toisinpäin.

Ensimmäinen osa oli hieno, kun se oli jotenkin uusi kokemus ja sitä katseli moneen kertaan. Tykkäsin Timonista ja Bumbasta, he olivat niin hassuja tyyppejä, että koko ajan sai vain nauraa heidän kommelluksilleen ja vitseilleen.

Toisessa osassa pidin heistä myös, mutta tämä osa oli mielenkiintoinen ja ihana muutenkin. Juoni oli hyvä ja siinä tapahtui paljon kaikkea kiinnostavaa. Oli hienoa, että Simba oli jo kasvanut isoksi ja hänellä oli pentukin. Se oli suloista.

Piirretyt ovat aina iskeneet minuun - ne ovat niin herttaisia ja niissä on yleensä aina jokin sanoma, josta pidän. Piirretyissä harvoin ei ole sotaa eikä väkivaltaisuuksia, ne ovat suloisia ja niitä voi katsoa, minkä ikäinen tahansa. Leijonakuninkaan kolmatta osaa en ole nähnyt, missä seikkailevat Timon ja Bumba. En kyllä aio sitä katsoakaan :D

Aniimariem

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #15 : Kesäkuu 08, 2003, 20:46:31 »
Leijonakuningas. Pidän kovasti, yksi lempipiirroselokuvistani... Lisäksi sen on Harry Potter ja salaisuuksien kammio-elokuvan lisäksi ainoa, jonka olen elokuvateattereissa nähnyt. Oli hurjan jännää istua leffateatterissa nelivuotiaana ensimmäistä kertaa elämässä (oli se kyllä toisen Potter-leffan Suomen ensi-illassakin, kun en ollut käynyt leffassa sitten LK:n...)

Parhaat hahmot ovat Mufasa ja...ja... Simba ja Nala. Vaikea sanoa parasta, kun kaikki hahmot ovat suurin piirtein täydellisiä.

Musiikki on ihanaa ja olemme musiikin tunnilla laulaneet useasti suomenkielisiä lauluja... Se oli hauskaa.

Miranda

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #16 : Kesäkuu 10, 2003, 12:05:32 »
Katsoin sen eilen pitkästä aikaa. Ja pakko sanoa, että paras näkemäni piirretty elokuva. Animaatio ei ole yhtä tönkköä kuin uusissa disney-leffoissa.

Musiikki on m a h t a v a a. Katsoin  kahteen kertaan sen kunhan kruunun  saan kuninkaan -pätkän, musiikki on myös suomeksi upea ja menee mahtavasti yhteen kuvan kanssa. Ainoa ongelma on, että kääntäjä ei ole saanut sitä 'Everywhere you look I'm / Standing in the spotlight' -kohtaa käännettyä, siinä on ihan selkeä valokeila ^^ Mutta dubbaus on mahtava muuten ja ne osaavat laulaa suomeksikin.

Simba: "En voi naida häntä, hän on ystäväni!"
Nala: "Jea, se ois ällöö!"

vegetable

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #17 : Kesäkuu 11, 2003, 22:44:55 »
Aivan mahtava elokuva kaikella huumorintajullaan, sekä ihanalla juonellaan. Mahtavaa elokuvaa täydentää fantastinen musiikki, jossa on erittäin hyviä ja koskettavia biisejä. Suosikkihahmoni, sininen lintu(mikä sen nimi nyt taas olikaan!) se joka joútu lopussa laulamaan, se todella ärsyttävä pikku lintu!

ayu

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #18 : Kesäkuu 15, 2003, 18:14:51 »
Se on aivan ihana elokuva! Ja Elton John osasi laulaa hyvin. Lempi kappaleeni on elokuvassa

Se on tie elämään!
Tunnetko jo rakkauden?

Paras hahmo on Simba. Se oli minun ensimmäinen elokuva, jonka sain pienenä, heti Hopeanuoli kakkosen jälkeen. Ihastuin siihen heti ja katsoin ja kelasin sitä niin kauan, kunnes se meni rikki ja äiti meni ja osti uuden. :)
Samoin kävi, kun veli oli pieni ja näki ensimmäistä kertaa elämässään Hopeanuoli nelosen..:) Toivottavasti se ei nyt lue tätä.

hipsukka

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #19 : Kesäkuu 15, 2003, 18:28:49 »
Leijona kuningas on yksi lempipiirretyistäni (etten jopa sanoisi, että paras!) Paras hahmo mielestäni on (hyeena) Edi. Jotenkin osaan samaistua siihen ja sen nauru saa mutkin aina nauramaan. Toinen mahtava hahmo on Rafiki "seuraa vanhaa Rafikia, hän tuntee tien" Ihan mahtava. Musiikit on tosiaan aivan uskomattomia, paras mielestäni on se mitä Timon ja Pumba laulelee siinä yhdessä vaiheessa (en nyt muista nimeä) menee jotenkin näin: "viidakossa, viidakossa. Nukkuu jellona...".
koskettavin kohta 1 elokuvasta on se kun Mufasa kuolee. en voi mitään joka kerta kun katson sen kohdan kyyneleet alkaa valua silmistä.

Iceheart

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #20 : Elokuu 11, 2003, 15:50:01 »
Nyyh, tippa tulee linssiin heti kun sitä jo ajatteleekin. Ehdottomasti paras piirrettyleffa maailmassa, eikä tietenkään ihme kun Disney on kaiken takana.

Elokuvan juoni, ah, siinä on sitä jotakin. Se kuinka tarina seuraa pienen Simban kasvamista, hänen suruaan ja iloaan, hänen taisteluaan... Ei voi muuta sanoa kuin että loistava kokonaisuus.

Olen ajatellut, että tämä on yksi niistä ajattomista elokuvista. Sellainen johon lapset monien vuosienkin jälkeen ihastuvat. Tarinan aihe ei koskaan katoa...

Elokuvan musiikki onkin sitten jo luku sinänsä. Alussa soiva musiikki (nimeä en muista) on todella kaunis, ja lupaa elokuvalle hyvää jatkoa. Tunnari Can you feel the love tonight on todella kaunis, lauloi sen sitten Elton John, tai elokuvan hahmot :)

siunattu

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #21 : Elokuu 23, 2003, 10:10:51 »
Mielipiteeni on lähes sama kuin edellisillä, ja varmasti tulee usealle asialle toistoa.

Leijonakuningas - hieno elokuva. Kaiken ikäisille. Kokoisille. Kaikille. Minä olen katsonut sen elämäni aikana ainakin kaksikymmentä kertaa. Mutta nyt en muutamaan vuoteen, muistan sen silti erinomaisesti.

Toteutus, kuva, juoni, hahmot ja musiikki on aivan mahtava. Koko elokuva aivan mahtava.

..mutta kakkoselokuvasta minä en pidä todellakaan. Se on hieman liikaa. Se ei ole todellakaan ykkösen arvoinen. Minä en ole nähnyt kakkosta kuin
kerran, ja kyllä se riittikin. Minä en osaa arvostella oliko se jatko oikeasti hyvä asia, mutta mielestäni ei. Siitäkin voi olla montaa mieltä.

Omistan ykkösosan, ja voisi sen lähiaikoina katsoakin. Rakastan myös elokuvan musiikkia.

Lils

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #22 : Elokuu 23, 2003, 15:12:16 »
Leijonakuningas on mielestäni upea elokuva ja se kuuluu ehdottomiin suosikkeihini Disneyn piirretyistä!

Teksti saattaa sisältää spoilausta!

Katsoin juuri tänään Leijonakuninkaan uudelleen usean vuoden jälkeen, itseasiassa tämän topicin innoittamana! Kiitos siitä teille! ^^ Yhä nauroin samoille kohdille, joille nauroin pienenäkin... Bumba jaksoi naurattaa, samoin Zazu.

Elokuva alkaa mielestäni aivan ihanasti. Musiikit ovat upeita, kuten Disneyn elokuvissa yleensä. Erityisesti Tunnetko jo rakkauden liikutti kauneudellaan.

Minulle tulee jostain syystä Scarista mieleen Kalkaros. o_O Jotenkin samantapainen "pahis" kuin Kalkaroskin on Pottereissa... Jotain samaa heissä kyllä on! Elokuvassahan oli tuttu "hyvä vastaan paha"-asetelma, mutta se ei haitannut.

Muistan, kuinka pienenä suosikkihenkilöni oli Timon. Se oli hauska ja rento tyyppi. ^^ Ihana se Timonin ja Bumban "Hakuna matata"-lausahdus. "Ei huolen häivää, päivä tää on huoleton..." Pidin myös Edistä, siitä hassusti nauravasta hyeenasta josta täällä on puhuttu paljon.

Suosikkikohtiani ovat mm. ne hauskat laulut, elokuvan alku sekä kun Nala ja Simba menevät Norsujen Hautausmaalle, vaikka siellä onkin vaarallista. Huih. Surullisin kohta on mielestäni Mufasan kuolema. Lisäksi liikuttava kohta oli se, kun Mufasa kuolemansa jälkeen puhui taivaalta Simballe...

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Leijonakuningas
« Vastaus #23 : Elokuu 24, 2003, 13:55:42 »
Lainaus käyttäjältä: "jackie"
Kuitenkaan tässä ei ole mitenkään tarkoitus manipuloida lapsia vihaamaan mitään slummiasukkaita, vaan tarkoituksena on erottaa hyvä ja paha toisistaan.


Ikävä vain, etteivät hyvä ja paha ole mitään todellisessa olemassaolevassa väestössä absoluuttisina esiintyviä ominaisuuksia. Ja vaikkei tarkoitus todennäköisesti olekaan manipuloida, niin kyllä tämäkin elokuva vahvistaa sitä stereotyyppistä näkemystä, että kauniit ja rikkaat ja onnelliset ihmiset ovat hyviä, rumat, köyhät ja onnettomat taas pahoja.

Lainaus

Sitä paitsí ne hyeenat + Scar on ilkeitä. Spoilausta: Ne tappavat viattoman leijonan hengen. /Spoilausta


Minä väittäisin pikemminkin, että Scar on ahne ja vallanhimoinen, hyeenat taas oppimattomia, ajattelemattomia ja ahdingossaan agressiivisia. Scar kääntää taitavasti hyeenat puolelleen näiden heikkouksia hyväksi käyttäen ja uskottelee, että voi tarjota näille paremman elämän: "Stick with me, and you´ll never go hungry again!".
   
Leijonien kannalta ajateltuna hyeenoiden omalle alueelleen eristämistä rakentavampi vaihtoehto olisi huolehtia, ettei näiden tarvitsisi elää nälkäisinä ja muutenkin heikoissa oloissa, ja näin varmistaa, ettei kuka tahansa pikkuhitler saa näistä altista kannattajajoukkoa pelkästään inhimillisiä elinoloja lupaamalla. Ja peilaan tässä nyt ihmisyhteiskuntaa, en oikeita leijonia ja hyeenoita, joiden kanssa Disneyn piirretyllä ei ole paljonkaan tekemistä.

Lainaus

Minusta leffa on varsin suloinen, ikävää jos et itse pitänyt siitä.


Väitinkö, etten pitänyt siitä? Kai sitä voi nauttia hienosta piirrosjäljestä ja hyvästä musiikista, vaikkei rainan perusarvoasetelmaa hyväksyisikään? Pidän monista muistakin leffoista, jotka jättävät paljon toivomisen varaa joko juonen tai toteutuksen tai molempien suhteen, esimerkkeinä mainittakoon vaikka Tomb Raiderit ja Harry Potterit.
Constantem decorat honor

Poissa Peetuli

  • Spoilaajia syövä
  • Hirnyrkki
  • Tupa: Puuskupuh
heips taas
« Vastaus #24 : Marraskuu 02, 2003, 15:44:09 »
Olen juuri ostanut Leijonakuninkaan dvd:nä, ja voin (varokaa spoilausta!) sanoa että se dvd-versio on aivan täyden kympin arvoinen! No, tokan levyn jutut on vähän niin ja näin, mut eka levy on aivan upea!

Poissa Liberty

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • http://liberty.vuodatus.net
Leijonakuningas
« Vastaus #25 : Marraskuu 03, 2003, 17:31:23 »
Leijonakuningas on ehdottomasti maailman paras piirretty. Se vain jotenkin iski minuun. Oisiko osittain siksi, että se oli ensimmäinen elokuva jonka sillä tavalla, että muistinkin siitä jotain (ensimmäinen oli Muumi ja Pyrstötähti).

Todella koskettava. Itken aina, kun Mufasa kuolee. Mufasa oli niin hyvä ja ymmärtäväinen ja sitten se Scar meni tappamaan sen. Tosin minä kyllä pidän Scarista. Sen letkaukset saavat minut aina nauramaan, jostain kumman syystä. Pikkuveljeni aina ihmettelee että miksi nauran joillekin ei välttämättä yhtään hauskoille kohdille.

Musiikit ovat aivan upeita. Kunhan Kruunun saan kuninkaan tempaa mukaansa ja Tunnetko jo rakkauden on mielettömän kaunis kipale. Soudtracki on nauhoitettuna kasettille. Se on suorastaan välttämätöntä jotta pystyisi laulamaan niitä uudestaan ja uudestaan.

Uutta versiota Leijonakuningasta en omaa, koska äidän mielestä on järjetöntä ostaa se kun meillä on vanhakin. Täytyy siis tyytyä lähes loppuun kulutettuun vanhaan versioon. Se todella vetää viimeisiään, kun on tullut katsottua se kuluneen vuoden aikana lähes kolmekymmentä kertaa. Ulkoa se on osattu jo kauan sitten.

Simba:"Hei Scar-setä arvaa mitä?"
Scar:"Minä vihaan arvoituksia."
Simba:"Minusta tulee Jylhäkallion kuningas. Tulen hallitsemaan iiiiiiiihan kaiken... HÄHÄ!"
Scar:"Mmmm... Anteeksi jos en hypi ilosta... On selkä kipuja."
Simba:"Hei setä Scar! Kun minä olen kuningas niin mikä sinä sitten olet?"
Scar"Vanha ja raihnainen."

Näihin Leijonakuninkaan upeisiin sanoihin lopetamme tällä kertaa... Ja jos joku omaa jotain Leijonakuninkaaseen liittyvää (ei videota) jonka tahtoisi vaihtavan omistajaa senkun otat yhteyttä yksärillä...
You are everything I want 'cause you are everything I'm not.

Madara

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #26 : Marraskuu 03, 2003, 20:30:24 »
Hah, minäkin liityn porukkaan joka on juuri katsonut LK:n DVD:ltä. Extroja en ole vielä katsonut, mutta elokuva on itsestään aivan mahtava. Toiseksi paras Disneyn piirretty IMHO. Ainut mistä en järin pitänyt oli alkuperäiset äänet: ne olivat jotenkin vaimeita. Ja sitten niitä leikattuja kohtia ei ollut paljoa. Zazu hyräili yhden täysin turhan laulun, pari sekunttia lisää sälää siellä täällä (ehkä), mutta eipä sitten muuta. Leijonakuningas 2:a en ole nähnyt ja tuskin näen ellen löydä siitä netistä ladattavaa versiota.
Tiesittekös, että on tulossa Leijonakunigas 3? Rahastusta, sanon minä. Kertoo käsittääkseni ajasta ennen Leijonakuningas yhtä. Surullista. Tulee varmaan samaa luokkaa kuin Pumba&Timon TV-sarjasta. Että pitää mennä hyvä elokuva jatko-osilla pilaamaan.

helzie

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #27 : Marraskuu 18, 2003, 18:34:49 »
minustakin leijonakuningas on ehdottomasti paras disneyn elokuva ja paras kaikista piirretyistä. siinä on aito idea joka oikeasti koskettaa ainakin mua syvältä. vaikka siitä onkin jo vuosia kun näin ykkösen viimeksi. kakkosen taas olen katsonut pariin otteeseen, ja ilokseni voin sanoa että se ei todellakaan ole tyypillisesti kakkososien tapaan huono. eiei, se on aivan loistava sekin, vaikkei tietenkään voi olla aivan ensimmäisen veroinen.
musiikista vielä (minä kun kiinnitän siihen niin paljon huomiota). minusta molempiin elokuviin on onnistuttu tekemään aivan loistavan sopivat musiikit, ja kaiken lisäks ne kappaleet on vielä suomennettu hyvin. bravo. toivon joululahjaksi leijonakuninkaan soundtrackia.

parempi-ananas

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #28 : Maaliskuu 14, 2004, 21:21:43 »
Kaikkien aikojen paras piirretty! Se leffa mulla on sekä suomen, että englannin kielisenä (jossa simbaa esittää Rowan Atkinson). Se jaksaa riemastuttaa AINA. Varsinkin Timon ja Pumba... ja ne laulut.
Kyllä niitä repliikkejä tulee aina lainattua kavereitten kanssa jutellessa. Mieleen jäänein:
"-Päästä mut sisään, päästä mut sisään!
-Päästä mut ulos, päästä mut ulos!"

Horatia

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #29 : Maaliskuu 15, 2004, 11:23:35 »
Minustakin tämä on yksi parhaita elokuvia :) Pienenä se pyöri jatkuvasti videoissa ja katselin saitä aivan haltioissani. Lempi hahmoni on aina ollut Timon ja Pumba, aivan mahtavat kaverukset! Muitakin hyviä hahmoja elokuvassa on esim. rafiki apina. Nykyään lasten elokuvissa on joskus liikaa musiikki, joka on ärsyttänyt minua suuresti, mutta tässä ei ole liikaa. Tämänkin takia elokuva keikkuu minun TOP 3:men joukossa.

Poissa Ranloo

  • Vuotislainen
Leijonakuningas
« Vastaus #30 : Maaliskuu 22, 2004, 16:19:49 »
Kamalaa, kun melkein kaikki tuntuvat vihaavan Scaria :>

Scar on aivan mahtava. Jeremy Irons tekee aivan upean äänityön originellissä versiossa. Myös suomalainen dubbausääni (oliko se Jukka-Pekka Palo?) on todella onnistunut, joskaan ei yllä läheskään samalle tasolle alkuperäisen kanssa. Olen tosin viimeksi nähnyt Leijonakuninkaan suomenkielisillä dubbauksilla monta, monta vuotta sitten.

Myös Simba (sekä lapsena että aikuisena) on ihana. Yksinäinen, eksynyt ja väärinymmärretty.

Be Prepared on ihq. Sitä jaksaisi kuunnella ikuisuuden. Myös Circle of the Life on kaikesta kliseisyydestään (ja ällöttävän imelästä sanomastaan) huolimatta erinomainen, eikä sen suomenkielinenkään vastine (Tie elämän?) kovin huono. Vallan saan (?, no, Be Prepared suomeksi) on aivan käsittämättömän huono -_-,,.

Timon ja Pumba. Inhottavia. Tekopirteitä. Niiden vitsit on sitäpaitsi aivan kamalia :|. Zazu on ehkä ainut huumorihahmo, Alladdinin Jagon ohella, josta oikeasti pidän :p Se 'Morning Report' on kyllä jotain aivan käsittämätöntä. Toivottavasti se on tarkoitettu vitsinä.
Yök!

Poissa unihukka

  • Vuotislainen
    • http://www.livejournal.com/~unihukka
Leijonakuningas
« Vastaus #31 : Maaliskuu 23, 2004, 18:04:06 »
Leijonakuningas on visuaalisesti, tunnelmallisesti ja musiikillisestikin upea. Itse juoni ja osa hahmoista on kyllä oikein ärsyttävää tekopirteää ällötystä. Luen silti tämän elokuvan suosikkeihini.

Scar (!!), Rafiki, Mufasa ja hyeenat parhaita. Sanokaa "Jeremy Irons" ja minä pyörryn ja tipun tuolilta. Voi ihkutus.
Scarin suomenkielinenkin ääni on ihan kiva, mutta ei mitenkään yllä samalle tasolle Ironsin suorituksen kanssa. Ihkutanko vielä vähän lisää? :D

Hyeenat ovat niin tyhmiä ja hauskoja että tykkään niistä kauheasti. Varsinkin kun se Whoopin ääninäyttelemä näyttää ihan Whoopilta.
Timon ja Pumba ei oikein iske. Todellakin inhottavia ja epähauskoja. Mutta Simba ja Nala pieninä on ihkuja. Ja Rafiki! Paras hullu paviaani. Mufasa on myös ihana, mutta en oikein tykkää sen suomenkielisen version äänestä. Se ei ole yhtä kuninkaallinen, ylhäinen ja leijonamaisen muriseva, kuin se alkuperäinen.

Paras kohtaus on ehdottomasti Be Prepared, siis alkuperäisversiossa. En varmasti kyllästy siihen ikinä. Musiikeista puhuttaessa pidän myös Circle of Lifestä ja niistä taustateemoista, sen sijaan Can You Feel The Love Tonight ja kaikki huumorilaulut ovat aika tylsiä.

Jatko-osia en ole nähnyt, enkä aio.

Poissa Hopeanuoli

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Leijonakuningas
« Vastaus #32 : Maaliskuu 25, 2004, 19:51:31 »
Kun nyt katson DVD/video hyllyäni, niin ainut piirretty elokuva on leijonakuningas (hopsua ei kai lasketa ku sehän on anime). Muut oon myyny. Leijonakuningas on jäänyt hyllyyni siksi koska se on (yksinkertaisesti) paras piirettyelokuva. Hauska, opettavainen ja kaunis (hyvin piirretyt hahmot ja kauniit maisemat/taustat) ja tietty myös siinä on aivan ihana musiikki.
Parhaat hahmot elokuvassa ovat:
1. Simba (varsinkin pentuna)
2. Sarabi (vaikkei häntä näykkään hirveesti elokuvassa)
3. Scar (jotenkin säälittävä pahis)
4. Zazu (Tosi hauska tärkeilijä)
5. Hyeenat (varsinkin Ed (johtuu sen naurusta! :lol: ))
Pitää vielä sanoa pari sanaa Leijonakuninkaan jatko-osista. Varrattuna ykköseen niin esim. 2 osa oli minulle aikamoinen pettymys. Se väritys tapa oli hirveä. Ykkösessä väritys oli hallittua ja musiikki oli todella hyvää toisin kuin kakosessa. Kolmonen ei myöskään vetänyt vertoja ykköselle (olen aina ollut sitä mieltä että jatko-osat epäonnistuvat). Siinä vain oli pari kohtaa jotka olivat hauskoja ja ihan mielenkiintoisia.
"Are we there yet?"
"No"

Poissa Cache

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Leijonakuningas
« Vastaus #33 : Maaliskuu 25, 2004, 20:10:24 »
Leijonakuningas on yksi niistä leffoista jonka jaksaa myös monta kertaa katsoa. Vain Nemoa Etsimässä nousee sen rinnalle parhaissa pirretyissä (vaikka Nemoa Etsimässä onkin uutta Pixar tekniikkaa, leffa toimii!). Molemmat ovat niin koskettavia ja hauskoja. Ne ovat hirveän "toden tuntuisia". Juoni on aivan loistava. Hahmot ovat hyvin persoonallisia ja todella omanlaisiaan joka tuo väriä leffaan ja täydennystä toisiin hahmoihin.

Lempparit leffassa ovat:
Bumba, Timon, Nala, Simba, Rafiki ^^
En edelleenkään kannata pahiksia. HAH!

Leijonakuninkaassa rakastan sitä ihanaa huumoria. Timon ja Bumba ovat ne ihanat huumorin luojat. Ih!
Musiikki on myös aivan loistavaa.
Erityisesti pidän "Can you feel the love tonight", "In the jungle" ja "Hakuna Matata". Aina laulan noiden mukana ja rupeamaan hymyilemään yksinäni.

Minulla on todella vanha VHS versio Leijonakuninkaasta. Pelkään että se menee rikki! Haluaisin sen DVD version koska sitten voisin katsoa sen myös Englanniksi. En vielä ole nähnyt sitä Englanníksi ja se masentaa minua.

Jatko-osat:
Itselläni on myös Leijonakuningas 2. Sekin on hyvä muttei nouse todellakaan yhtä korkealle, kuin 1. 3:sta en ole vielä nähnyt mutta aion hommata senkin.

Luna

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #34 : Maaliskuu 27, 2004, 12:25:16 »
Liityn tässä muiden joukkoon kutsumalla Leijonakuningasta yhdeksi parhaista piirroselokuvista.
On jotenkin vaikeaa sanoa tästä mitään negatiivista, pitäisi kai katsella uudestaan näinkin pitkän ajan jälkeen. Mutta ehdottomasti Disneyn kirkkaimpia tähtiä.
Simba, hyeenat ja Rafiki ovat kaikki hyvinkin hyviä hahmoja. Simba nyt vain on hyvä, sekä pentuna että vähän vanhempanakin. Hyeenat, mitä niistä nyt voi sanoa? Ja Rafikin jutut, aivan parhaita. Scaria ei tietenkään saa listasta unohtaa, ei sitä kerta kaikkiaan voi inhota ihan niiin paljon.  ^^

"Kun minä olen kuningas, mikä sinä olet?"
"Vanha ja raihinainen."

Musiikit. Aivan loistavia. Oikeastaan kaikki, mitä niistä nyt voisi sanoa, on jo täällä sanottu.

Toisen ja kolmannenkin elokuvan olen jo nähnyt. Toinen oli aika hyvä, otettuna huomioon, minkälaisia jatko-osia Disneyltä yleensä ilmestyy. Mutta ei tällä toisella osalla oikeastaan mitään virkaa ollut, olipahan vain. Ei vedä millään vertoja ensimmäiselle osalle.
Kolmas osa... noh, sanotaanko, että minä en niin hirveästi pitänyt. Tulihan siinä vähän niinkuin selitetyksi asioita ja sitä rataa, mutta ei mitään sellaista, mikä minua hirveästi olisi kiinnostunut. Tuli vain katsottua, kun veli kerran sen nyt oli hankkinut. Hauskahan se joistakin kohdista oli, ei siinä mitään. Ei silti vain iskenyt.

Elruwen

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #35 : Huhtikuu 02, 2004, 17:06:38 »
Juuuu!! Voi, määhän rakastan sitä.. Timon ja Pumba. varsinkin 3(1½) on hyvä! Leijonakuningas Timonin ja Pumban näkökulmasta. ihanaa. ^^ Se on siis ihanasti toteutettu.. Mä on kattonu kamullani sen erikois jutun, en muista mikä se ihan oli.xD  Ja Sega- pelinä soon mahtava:D

Poissa Mc Puuhto

  • Vuotislainen
  • Tupa: Tuvaton
Leijonakuningas
« Vastaus #36 : Huhtikuu 06, 2004, 20:12:17 »
Tämä kertonee aika paljon:

Yläasteen ysiluokalla (eli, voi ei, NELJÄ ja puoli vuotta sitten) minä ja kaverini katsoimme parin kuukauden ajan Leijonakuninkaan JOKA MAANANTAI jotain parin kuukauden ajan.
En kyllästynyt.

Sen seurauksena osaan nykyään monta (todella monta) kokonaista kohtausta ulkoa.

Ja rakastan leffaa edelleen. En tajua, miten Disney-leffa voi olla niin LOISTAVA. (Monet niistä ovat loistavia, ei siinä mitään, Notre Damesta tykkään KAIKKEIN eniten.) Pointtina siis, että kun ajattelee että piirretty elokuva puhuvista leijonista ja täynnä kliseitä - miten se voi olla niin hyvä, OIKEASTi hyvä?! Minä ja Muovi juuri puhuimme, että jos Disney-leffoista tehtäisiin näytellyt versiot, ne olisivat huonoja. Miettikää nyt.

Mutta siis, Leijonakuningas on kyllä ollut suuri osa elämääni. :D Rakastan sitä. Rakastan hahmoja. Rakastan musaa. Aaaaaa.

En voisi naida häntä! Hän on ystäväni!
-Jea, se olisi ällöä!

Hattara

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #37 : Huhtikuu 11, 2004, 23:48:28 »
Ehdottomasti yksi parhaista Disney-leffoista. Itselläni ei Leijonakuningasta ole, mutta vähintään kerran vuodessa pakotan kaverini (jolla siis se video on) katsomaan sen kanssani.

Kaikki savannin eläimet on toteutettu kerta kaikkiaan upeasti. Maisemat ovat todella kauniita. Loistavaa huumoria. Ja se musiikki. Minä rakastan sitä musiikkia. Musiikki ainakin on Disney-elokuvien parhaimmistoa, ellei peräti parhainta.

Hassua, olen aina pitänyt elokuvan hyeenoista, vaikka nehän niitä pahiksia oikeastaan ovatkin. Tavallaan olen aina pitänyt tarinan ilkeistä hahmoista (kuten loistavasti toteutetusta Scarista), heihin voi jollain tavalla samaistua.

Haluaisin todellakin nähdä dubbaamattoman version. Olisi hauska kuulla Rowan Atkinson alias Mr. Bean Zazuna.

Poissa Seireeni

  • Kielipoliisi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • 17 seconds is all you need
  • Tupa: Rohkelikko
Leijonakuningas
« Vastaus #38 : Huhtikuu 14, 2004, 20:12:08 »
Blaabaa ehkä spoilinkia joo jee.

Aaaah, Leijonakuningas on ehdottomasti yksi lempileffoistani kautta aikojen! Mikään piirretty leffa ei vedä vertoja tälle. Leijonakuninkaan suhteen olen täysin sokea, kuuro ja ehdoton. Osaan valehtelematta koko leffan repliikit ulkoa (kysykää vaikka kavereiltani, heiltä palaa kohta käämi), enkä epäröi jättää siteeraamatta sitä sopivissa tilanteissa. En edes viitsi arvuutella, kuinka monesti olen tämän nähnyt. Loistavasti piirretty, loistava dubbaus, mahtava musiikki, hulvattomat hahmot, opettavainen, hyvää huumoria... Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Vaikka voisihan sitä ajatella, että 'buuuu toi juonihan on ihan klisee wah wah', mutta saduissa hyvä-paha -asettelu tuppaa vähän sellaista olemaan.

Pidän valtavasti kaikista leffan hahmoista - on vaikeaa nimetä yhtä tai edes muutamaa ylitse muiden - mutta sanottakoon nyt kuitenkin ainakin Simba ja Timon. Timonin heitot ovat aivan uskomattomia, ne eivät jätä ketään kylmäksi. Pirkka-Pekan ääni sopii hänelle kuin nakutettu. Simban kasvutarina on hyvä, veikkaan että monet samaistuvat häneen ainakin siinä vaiheessa, kun Nala ystävällisesti muistuttaa häntä velvollisuuksistaan.

Sain viimeinkin nähtyä viime vuonna myös alkuperäisen version. Totta puhuakseni petyin. Osaksi voi vaikuttaa sekin, että olen kasvanut suomenkielisen version mukana, mutta kyllä ne englanninkieliset repliikit muutenkin kuulostivat kumman valjuilta ja innottomilta. Varsinkin Timon, joka on varsinainen tapaus PPP:n näyttelemänä. Jeremy Irons oli myös sangen karvas pettymys, tai sitten minulla oli liian suuret odotukset.

Jatko-osakin Leijonakuninkaasta on myös tehty, aye? Kuten jo aiemmin sanoin, olen maailman puolueellisin ja epärealistisin ihminen tämän leffan suhteen enkä katsoisi kakkosta kuin aseella uhattaessa. Jotain siinä oli Scarin pojasta (?!?! Scarin POIKA? Missä vaiheessa muka? Miten --? Nöööööy) ja tietysti Simban ja Nalan pennusta, olisiko ollut tyttö sitten. Tai sitten sukupuolet olivat toisin päin, aivan sama. Joka tapauksessa, minusta on pyhäinhäväistys tehdä Leijonakuninkaasta jatko-osaa, enkä varmasti ole ainoa, joka näin ajattelee. Ehkäpä siitä on siksi pidetty niin matalaa profiiliakin, kuka tietää. Jatko-osa taisi muutenkin ilmestyä suoraan VHS:nä.

Toivottavasti en ikinä kyllästy tähän leffaan.

//Muokkasin viestistä typerät hymiöt pois ja muutenkin fiksummaksi.

//Ai hitsit, en muistanut kaikkea yhdellä muokkauskerralla.

Nimittäin Se Alku. Nykyään itken joka kerran kuin maanis-depressiivinen, kun ensimmäiset soinnut kajahtavat. Jotenkin se värimaisema ja kappale ja kaikki on jotain aivan liian kaunista. En ymmärrä, miten saatoin katsoa sen pienenä ihan coolina. Olen tulossa vanhaksi o_O Muutenkin käsintehdyt piirretyt ovat nannaa tänä digitaalisena aikakautena. Snif.

Musiikki on muutenkin erinomaista, pakkohan siinä on aina hoilottaa mukana. Ainut biisi mistä en pidä on Tunnetko jo rakkauden/Can You Feel The Love Tonight. En vain tykkää, minusta se ei vain jotenkin sovi siihen. Liian siirappinen minun makuuni tai jotain. Teen vieläkin tuossa kohtauksessa samoja kiusaantuneita "ööööäääääähhhh" -ääniä kuin kymmenen vuotta sitten 8-vuotiaana :D

Niin, ja aion edelleenkin antaa tulevalle kissalleni nimeksi Simba, jos se on poika.
Ja naamiaiset satumaan, ne on lopuillaan
Niin seireeni vei kuninkaan

Poissa HKR

  • Vuotislainen
    • http://www.hanna-kaisa.net
Re: Leijonakuningas
« Vastaus #39 : Huhtikuu 15, 2004, 22:06:34 »
Lainaus käyttäjältä: "jackie"
Erityisesti pidin Pumban dubbaus oli onnistunut... Oliko se Vesa-Matti Loiri, joka sen loi? En muista...


En nyt ole aivan varma mitä tarkoitat luomisella, mutta äänensä Pumballe antoi Pekka Laiho. :)

Leijonakuningas on parhain Disney leffa eikä parempaa tule.. ainakin niin uskon. :)
Parasta siinä on uskomattoman ihana musiikki, grafiikka ja tarina. :)

Poissa HKR

  • Vuotislainen
    • http://www.hanna-kaisa.net
Leijonakuningas
« Vastaus #40 : Huhtikuu 15, 2004, 22:35:29 »
Lainaus käyttäjältä: "Peetuli"
Tietääkö joku koska uusi painos elokuvasta Leijonakuningas- jylhäkallion ylpeys tulee myyntiin?


No tuota tuota.. Muistaakseni se tulee jenkeissä myyntiin 31.8.04 joten luulisin, että se tulee Suomessa sen jälkeen..
Toisaalta Ranskassa ja Hollannissa Jylhäkallion Ylpeys julkaistaan heinäkuun alussa joten se voisi olla Suomessakin mahdollista.  Norjassa kyseinen DVD julkaistaan jo kesäkuun alussa.. ehkä Suomi seuraa muitten pohjoismaitten aikataulua? Nämä on vain arvailuja... :)
Kuitenkaan Home Entertainmentin Filmclubin "tulevia julkaisuja" listassa ei Jylhäkallion ylpeyttä ollut vaikka he ovat listan laittaneet syyskuuhun asti. :(

Poissa Woldfine

  • High Tea
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Leijonakuningas
« Vastaus #41 : Heinäkuu 14, 2004, 11:46:39 »
Miksen ole kommentoinut? *raastaa hiuksiaan*

Totta tosiaan, tämä on yksi Disneyn tuotannut parhaista elokuvista. Tähän sisältyy niin paljon tunnetta, uskomatonta musiikkia ja työhön paneutumista. Uskomatonta.

Me saatiin siskon kanssa Leijonakuningas DVD:n juhlajulkaisu - tai mikä lie - ja itse elokuvan lisäksi lisämatsku on todella kiinnostavaa! On käsikirjoittajien ja ohjaajien kommentteja koko elokuvan ajan, on näytetty miten se on tehty, on kerrottu musiikista, on kerrottu sen työvaiheista. Vau. Siinä on ollut uskomaton työ. Lisäksi englanninkieliset alkunäyttelijät ovat toisella levyllä laulaneet "Hakuna Matata"-laulusta aina 20 sekuntia eri kieliksi. On suomi, Ruotsi, Zulu (paikka, missä elokuvan "tapahtumat" ovat.), Japani tai Kiina ja Ranskaa, Espanjaa... Ja Ruotsin kohdallahe laulavat vain "hakuna matata..." *räkäistä naurua*

Mutta. Vitsi, itkeekö kukaan muu aina, kun näkee kohdan, missä Mufasa kuolee? ;S Ja tiesittekös muuten, että Simba tarkoittaa (olikohansenyt) Zuluksi Kuningasta?

Scar: "Murhaaja."
Simba: "Ei, en ole!"

Oih. Nousee ihan tippa linssiin.

Zazu oli kyllä aivan ihana. Ainakin alussa. No, olihan se lopussakin. Mitä muuta voisin sanoa? Ilmiömäinen elokuva, tekee elokuvahistoriaa, mutta miten, en tiedä. Mielestäni kaikki kohtaukset olivat taidolla toteutettu, ja elokuvasta näki, että siihen oltiin panostettu, tosiaan.
This sentence is is Spanish when you are not looking.

Lonely

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #42 : Heinäkuu 14, 2004, 20:45:34 »
Tämä leffa on lempparini piirretyistä. Siinä on kyllä kaikki hienoa.
Upea musiikki, hienot maisemat ja kaikki muut. Itsekin pystyn katselemaan leffaa monta päivää enkä pitkästy ikinä.
Tulee aina tippa linssiin siinä kohdassa kun Mufasa kuolee,,,
Osaan monta kohtausta ulkoa ja kaikki laulutkin. Joskus ne soi päässä.
Tätä elokuvaa voisi ylistää kyllä loputtomiin.
*alkaa hyräillä elämän tie laulua*

Akatora

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #43 : Syyskuu 23, 2005, 09:28:18 »
Siis leijona kuningas on aivan ihana leffa. Mulla on kaikki kolme leffaa videona, mutta haluisin ne dvd:lle ja varmaan ostankin ne dvd:t jos joulun alla jostain löydän. Miusta se on niinkoskettava leffa yhtä koskettavaa disneyn leffaa en oo ikuna kattonu. Toivottavasti saan ostettua ne dvd:t

alcor

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #44 : Syyskuu 23, 2005, 14:55:10 »
Ooh i love it!<3 ehe. Jooh. Katsoin muuten juuri viime viikonloppuna. Timonin ja Pumban jutut tosiaankin ihania (*Pumba: Ooksä ikinä miettinyt mitä noi kirkkaat pisteet on tuolla ylhäällä? Timon: Pumba, mä en mieti, mä tiedän. Pumba: Jaa, mitä ne on? Timon: Tulikärpäsiä. Ja ne on tarttunut tohon suureen, isoon, siniseen, mikä se nyt on? Pumba: Voi jehna. Mä aina luulin että ne on palavia kaasupalloja miljoonien kilometrien päässä. Timon: Pumba. Sä olet liiaksi keskittynyt noihin kaasujuttuihin* Wirn). Ehe. Joo. Ja sit se tarinana on aivan mahtava, kauniisti piirretty ja hienoa musiikkia *huokaus* Tahtoo Afrikkaan!

Joka tapauksessa. Suomenkielisessä versiossa äänet sopivat roolihahmoille ERITTÄIN hyvin *aplodeeraa* ja hahmot ovat ihanan tarkasti mietittyjä ja erilaisia. Scar rocks;) (*Simba: Kun minä olen kuningas, mikä sinusta tulee? Scar: Vanha ja raihnainen*) Hellyyttävä, värien täyteinen leffa, jota rakastan. Ei huonoa sanaa Leijonakuninkaasta paitsi että jatko-osa huono. Ei ollenkaan kiva. Circle of life on hyvä tunnelmannostattaja heti alkuun. Itkettää vaan joka kerta, kun Mufasa kuolee, vaikka siihen kuinka varautuu. Törkeää käsikirjoittajan vallan väärinkäyttöä! Kamalaa.

Luftalarm

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #45 : Syyskuu 23, 2005, 17:54:58 »
Awww, Leijonakuningas! Aikojen paras Disney-elokuva, jota on todellakin tullut katseltua ja paljon( vielä joku surun päivä VHS:n nauha menee poikki ). Kuunneltua on myös tullut ihan mukavasti; latailin ykkösosan laulut englanniksi juuri päivä pari sitten koneelle. 'Circle of life' ja 'Be prepared' ovat suosikkejani. Muutkin leffan laulut ovat todella upeita ja ovelasti sisälletty tarinaan. Minulla ainakin tulee sellainen tunne, että normaalistikin ihminen voisi pistää lauluksi kesken kertomuksensa. Suomenkielinen versio ei ole hävettävä, vaan päin vastoin työssä on onnistuttu mainiosti. Scar, Zazu sekä Timon ja Pumba ovat parhaita hahmoja. Hyeenoilla on myös hyvin hilpeitä juttuja. ^-^

Jatko-osista en ole liiemmin pitänyt. Kolmosen omistan, mutta se ei kestä kovinkaan monia katselukertoja vitsien menettäessä hauskuttavuutensa. Jylhäkallion ylpeys -elokuvasta en kehtaa sanoa mitään, sillä jätin sen katsomisen puolivälissä. En siis ihan lämmennyt sille.

Tietääkö joku muuten, saiko niitä suomenkielisiä lauluja kasetilla/CD:llä elokuvan ilmeestymisen aikoihin? Olisi nimittäin kovin mukava löytää sellainen aarre.

Poissa Linnea

  • Vuotislainen
Leijonakuningas
« Vastaus #46 : Syyskuu 25, 2005, 20:08:31 »
Oih, Leijonakuningas on ehdottomasti paras Disneyn animaatio ikinä. On ihme, jos joku ei tätä elokuvaa ole nähnyt. Tai vielä pahempaa; jos ei pidä siitä.

Minä ainakin rakastan tätä elokuvaa. Muistan kun pienenä aina leikittiin tätä. Elokuva oli katsottu kaverini kanssa moneen kertaan ja vuorosanat osattiin ulkoa. (Ja kyllä ne ovat vieläkin tuolla jossakin aivojen sopukoissa tallella.)

Elokuva itketti sekä nauratti minua ja itkettää ja naurattaa vieläkin. Mufasan kuolema oli surullisinta koko leffassa. Silloin aina itketti. Se oli liian surullista katsottavaa. Onneksi pian tapahtuman jälkeen Timon ja Bumba tulevat piristämään tunnelmaa. Nämä kaksi veijaria ovat ehdottomasti meidän perheen suosikkeja. Varsinkin isä piti näistä ja pitää edelleenkin.  Joskus vieläkin saattaa ruokapöydässä tulla yhtäkkiä kommentti: "Limaista, mutta maukasta!" :)

Elokuvassa ihanaa ovat laulut. Tuo 90-luku oli sitä aikaa, kun laulut osattiin kääntää suomeksi erittäin hyvin ja niistä tuli uskottavia. Harmi vain ettei niin ole enää. Pienenä suosikkini oli ehdottomasti I can wait to be a king. En nyt muista sitä suomenkielistä nimeä. :)

Bumba sanoo Simballe: "Sä melkein kuolit."
Timon: "Mää pelastin!"
Bumba röhkäisee.
Timon: "No Bumba autto." Lisää pian: "Vähän."
Kind of dumb with her finger and her thumb
In the shape of an "L" on her forehead

Mithriel

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #47 : Syyskuu 26, 2005, 15:25:13 »
Voi...

Leijonakuningas on paras piirretty minkä olen ikinä nähnyt. Eniten pidin kyllä siitä ykkösestä, mutta ei muitakaan voi moittia. Ja ne laulut sitten? Todella ihania ja vieläpä sopii hyvin tarinaan.

Aina kun katson Leijonakuningas ykköstä, rupee itkettämään. Se on kuvattu niin koskettavasti ja ihanasti. *sniif* Leijonista tuli lempieläimiä heti kun katsoin tämän. Tosin se oli sitä lapsuutta..

Ja vaikka tämä(kin) on suomeksi dubattu, tälläkertaa se ei haittaa. Nimittäin tässä se on jotenkin tehty huolella ja niin ihanasti. Muiden piirrettyjen dubbaukset vaan samalla tavalla, niin johan alkaisi tapahtua.

Leijonakuningas on ykkönen

Poissa Eleanír

  • Lähes vaaraton
  • Reservi
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Minäkö?
    • Blogi
  • Tupa: Tuvaton
Leijonakuningas
« Vastaus #48 : Syyskuu 28, 2005, 14:16:22 »
Leijona kuningas ja Disneyn klassikot yleensäkin ovat ihan parhaita ja lemppareitani. ^^
Aladdin on kylä ihan paras, mutta jos nyt pysyn aiheessa. :>

Ostin leijonkuningas, olikos se nyt juhlajulkaisu dvd:n kun video on jo aika huono kuntoinen, isukin mielestä se on rahantuhlausta, kun se kerran on meillä jo. Ei minusta, tahdon katsoa noita jellonia vielä useamman vuoden, tai vuosikymmenen ;)

Leijonakuningas on hauska, koskettava ja surullinen. En tiedä miksi Disneyn täytyy olla yleensä aina tappamassa jotakuta, harvemmin kylläkin kuolee hyvis. Bumba ja Timon on kyllä aika veijareita siellä "poikamies boxissaan" :D Bumba keksii jotain ja Timon omii ne itselleen, koska Bumba on ehkä vähän tyhmä :>
Simba on kyllä ihan fiksu kaveri, vaikkka vähän villi lapsena onkin, niin ja aikuisena myös :p
Menetin kaiken kiinnostukseni psykologiseen analyysiin siitä lähtien kun tiedostin, että ihmiset tuntevat mitä he kuvittelevat tuntevansa.
Siitä oli hyvin lyhyt askel ajatukseen, että he kuvittelevat tuntevansa mitä tuntevat

Sydney

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #49 : Syyskuu 30, 2005, 17:22:09 »
Heh, leijonakuningas on ehkä ihanin leffa ikinä :) En ole nähny sen kuin enkuksi, pitäis ehkä joskus katsoa se suomeksi, mutta toistaseksi en ole uskaltanut... pelkään että kuvani siitä leffasta särkyy, nii ntyhmältä ku se kuulostaakin.  Mutta tosiaan, jos on DVD niin on hauska katsoa niitä eri dubbauksia- viimeksi katsoin Pocahontaksen ruotsiksi, ja dubbaus oli mielestäni toteutettu niin paljon paremmin kuin suomeksi... ja se arja korisevan (?) laulu pocahontaksessa on jotain niin karmivaa :DD kun taas ruotsinkielisessä se nainen laulaa melkee nätimmin ku alkuperäsessä... sori meni vähän offtopiciksi!

Poissa Eleanír

  • Lähes vaaraton
  • Reservi
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Minäkö?
    • Blogi
  • Tupa: Tuvaton
Leijonakuningas
« Vastaus #50 : Lokakuu 10, 2005, 13:43:30 »
Lainaus käyttäjältä: "alcor"
Joka tapauksessa. Suomenkielisessä versiossa äänet sopivat roolihahmoille ERITTÄIN hyvin

Disney on itseasiassa aika tarkka ilmeisesti noista äänistä ja hyvä niin ^^
Tykkään katsella noita Disneyn lisämateriaaleja ja minusta siinä kerrottiin, juuri tuosta dubbauksesta. Äänien pitää muistuttaa mahd. paljon alkuperäisiä ja ääninäyttelijöiden pitää muutenkin olla hyviä.
Jos oikein muistan, ne ehkä tarkistaakin ne jotenkin, lähettämällä ääninäytteitä(?) tai sitten tuo muistui mieleeni jostain muusta.
Pitäisi kai kahlata materiaalit läpi, ennenkuin tulen tänne selittelemään, mutta minkäs teet kun olet malttamaton... :s
Menetin kaiken kiinnostukseni psykologiseen analyysiin siitä lähtien kun tiedostin, että ihmiset tuntevat mitä he kuvittelevat tuntevansa.
Siitä oli hyvin lyhyt askel ajatukseen, että he kuvittelevat tuntevansa mitä tuntevat

Poissa Hartsa

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • http://www.freewebs.com/moottoriurheilu05
Leijonakuningas
« Vastaus #51 : Helmikuu 22, 2006, 09:30:02 »
Aivan loistava elokuva! Ainakin se ykkösosa. Kakkonenkin oli ihan katsottava, vaikkei jostakin syystä aivan yhtä hyvä, kuin ykkönen. No, yleensä alkuperäiselokuvat ovat parempia, kuin jatko-osat. Kolmosesta en hirveästi pitänyt. Siinä oli liikaa huumoria ja leijonia oli aivan liian vähän. Luulisi nyt, että niitä enemmänkin olisi, kun kerran nimi on Leijonakuningas 3. Eihän se oikeastaan edes ollut mikään jatko-osa, vaan ykkösosa Timonin ja Pumban näkökulmasta. Lempihahmoni on ehdottomasti Simba. Niin suloinen ja sinnikäs. Häntä käy vähän sääliksi, kun on ollut niin vaikea lapsuus. Scar on myös mahtava hahmo. Tarinassa kuuluu olla pahis ja Scar on juuri sopiva sellainen. Oikeastaan pidän kaikista hahmoista jollakin tavalla, mutta tässä olivat ne kaikkein parhaimmat.
Terve kaikille!

Poissa Jessie

  • Sanomaton
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Leijonakuningas
« Vastaus #52 : Helmikuu 22, 2006, 10:46:00 »
Minusta Leijonakuningas on ehdottomasti Disneyn kaikkien aikojen paras elokuva. Olen ollut aina sitämieltä etteivät kakkososat voi päihittää ykkösosaa, vaikka leijokuninkaan tapauksessa kakkos-osa on ihan katsotatava.

Pienestä saakka kun on leijonakuningasta katsonut niin osaa edelleen arvostaa sitä isona. Näiden kaikkien nykypäivän Madagasgarin,pikku kanasten yms, jälkeen. En sano etteivät nekin olisi hyviä mutta eivät ne leijonakuningasta päihitä.

Leijonakuninkaassa, on niin ihana tarina. Kaunis hellyyttävä,koskettava. Muistan itkeneeni Mufasan kuolemaa pienenä monta tuntia. Musiikki on aivan ihanaa ja Timo ja Pumba ovat suber hauskoja. Kertakaikkisen ihana elokuva.
♥ Pottereita vuodesta 1999 ♥
“Dumbledore's man through and through, aren't you Potter?"
"Yeah I am," said Harry. "Glad we straightened that out.”

Poissa Kira

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • twitter
  • Pottermore: CentaurRune18
  • Tupa: Luihuinen
Leijonakuningas
« Vastaus #53 : Helmikuu 22, 2006, 20:34:02 »
Leijonakuningas on minustakin kaikkein parhain Disneyn elokuvista. Ensimmäisen kerran näin Leijonakuninkaan silloin, kun se oli elokuvateatterissa eli se taisi olla 1994 ellen ihan väärin muista. Siitä asti olen pitänyt siitä todella paljon.
Olen nähnyt leffan vain suomidubeilla, mutta olisi se kiva nähdä englanninkielisenäkin. Ne dubbaukset ovat kyllä aivan loistavat, äänet sopivat hahmoille paremmin kuin hyvin, joten ihan mielellään Leijonakuningasta katsoo suomeksi dubattuna, vaikka yleensä vierastankin dubbauksia ja suosin alkuperäisversiota.

willy

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #54 : Maaliskuu 10, 2006, 22:06:14 »
Disneyn klassikot. Kuuluu selvästi parhaimmistoon. Elokuva on rakkaus, ihan toista kuin nykyään, joku 'Pikku kananen' jonka sekin idea otettu lastensadusta, pah (en ole nähnyt kyseistä elokuvaa, joten voin olla väärässäkin). Tämä on muiden Disneyn klassikoiden ohella niitä elokuvia, missä suomidubbaus on onnistunut hyvin. Kai se johtuu siitäkin, että näin tämän elokuvan ja muutkin Disneyn vanhat elokuvat pienenä, enkä varmaan osannut lukea vielä silloin, joten olen tottunut suomalaisiin ääniin. No, kuitenkin, voisi olla ihan mielenkiintoista nähdä alkuperäisäänillä.

Parhaimmat hahmot ovat ehdottomasti Mufasa, Simba, Nala, Timon ja Bumba, ja.. Sazu? Miten se nimi kirjoitetaan? Kuninkaan 'neuvonantaja' :D Njoo ^^' En pidä Scarista hirveän paljon. Hyeenat on ihan kivoja, Ed kivoin.

Leijonakuninkaan tapauksessa kakkososa on ok, muuten on kyllä aika tyhmää tehdä jatko-osia klassikoista (esimerkkinä Bambi 2, jonka kyllä haluaisin mennä katsomaan muttamutta ^^; onhan se tehty sentään perinteisellä lyijykynätekniikalla). Kiara ja Kovu ovat suloisia (tosin Kiaran pentusuomalaisääni on kyllä järkyttävä).

Musiikitkin ovat hyviä, ehdottomasti paras on Hakuna Matata ja Can You Feel The Love Tonight? -kappaleet. En ole kuullut itse elokuvassa tuota jälkeenpäinmainittua englanniksi, mutta olen kuullut monta kertaa radiosta. On se suomalainen versio ihan kuunneltava kyllä, siihenkin tottunut.
Sen juhlajulkaisu DVD:n (olikos se joku tuollainen?) haluaisin. Kaverillani oli joskus pienempänä tähän elokuvaan liittyvä peli tietokoneella, tykkäsin pelata sitä aina.

Magic eyes

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #55 : Maaliskuu 10, 2006, 22:36:52 »
Ensimmäinen elokuva, jonka olen koskaan käynyt elokuvissa katsomassa. Olin silloin arviolta 7- vuotias. Tykkäsin siitä kovasti. Kun se tuli uudelleen videolle piti tietenkin hankkia ja jatko-osatkin. Suosittelen elokuvaa lämpymästi. Musiikki on mukavaa ja mukaansa tempaavaa. Timon ja Pumba ovat varmaan hauskimpia koko leffassa :)

Meja Curtis

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #56 : Maaliskuu 13, 2006, 15:16:43 »
Jep. Ehkä paras piirretty kautta aikojen.
Innostuin tässä puoli vuotta sitten kys. elokuvasta uudelleen ja katsoin sen 4 tai 5 krt viikossa.. :D
Ah, ja se musiikki. Kaunista musiikkia, varsinkin Can you feel the love tonight rakastan kys. biisissä erityisesti yhtä kohtaa, 'Nalan' sooloa. (Englanniksi.)

acoustic

  • Ankeuttaja
Leijonakuningas
« Vastaus #57 : Maaliskuu 15, 2006, 13:16:29 »
varoitus, tykkään spoilata.

Leijonakuningas ei ole pelkästään kaikkien aikojen paras piirretty, vaan yksi parhaista elokuvista mitä ikinä on tehty.

Katsoin ensimmäisen kerran 3-vuotiaana, ja äiti muistuttaa yhä siitä kuinka elokuvan loputtua kysyin teatterissa että "voidaanko kelata se alkuun ja katsoa uudestaan?". Nykyään olen harvemmin katsonut tuota, kun ei ole DVD:tä, mutta se onkin ollut jo kiikarissa.

Surullisin kohta on varmastikin Mufasan kuolema, ja itselleni tulee paha mieli aina kun lähestyykin Mufasan kuolemaa. Onneksi tuo Mufasan taivaassa olo jotenkin helpotti pikkutyton tuskaa. :D

Uskon, että tuo dubattukin versio on hyvä, mutta pidän edelleenkin eniten aidosta, alkuperäisestä englanninkielisestä versiosta - varsinkin laulut ovat aina parempia englanniksi.

Tarina, repliikit, kuvanlaatu, maisemat..kaikki olivat kauniita, ja Elton Johnin "Can You Feel the Love Tonight" on yhä yksi maailman kauniimmista biiseistä, ja sopii niin hyvin tuohon piirrettyyn.

Dididii, nyt kun on tästäkin saarnattu, voisi nostaa takapuolen penkistä ja lähteä ostamaan tuon leffan.

Poissa Founa

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #58 : Kesäkuu 28, 2007, 17:20:42 »
MUFASAMUFASAMUFASA! Idolini.

Olen aina rakastanut tätä elokuvaa, se on Pocahontaksen ja Kaunottaren ja Hirviön rinnalla paras Disneyn klassikko! Muistan, kun pienenä katsoin monesti pimeässä huoneessa Leijonakuningasta (tarkoittaen siis silloin, kun olin 2-4-vuotias) ja ihailin Scarin laulun aikana välkkyviä värejä, kun yhtäkkiä koko huone muuttui vaikka punaiseksi, sitten vihreäksi jne. Ja itkin joka kerta kun Mufasa kuoli. Hirveää. Sitten vähän vanhempana (noin 4-6-vuotiaana) katsoin Leijonakuninkaan joka aamu, siis ihan jokainen aamu uudestaan. Olin kai aika friikki.

Nykyään en tosin katso ihan niin usein, mutta kuitenkin katselen Leijonakuninkaan aina silloin tällöin ja osaan vuorosanat ja laulut ulkoa. Soitan pianolla niitä musiikkeja hankkimistani nuottivihoista, mutta tämä on todettu aika vaikeaksi, kun ne osaavat joskus olla aika monimutkaisiakin! :D Olen katsonut Leijonakuninkaan monta kertaa myös alkuperäiskielisenä, mutta en osaa sanoa onko dubattu vai alkuperäinen parempi. Kun tämä dubattu on sellainen vanha ja tuttu, jota katsoin silloin pienenä niin monta kertaa, mutta sitten taas tässä englanninkielisessä on kaikkea.. alkuperäistä. Jotkut laulut kuulostavat tosin vähän paremmilta dubattuina, jotkut alkuperäisinä. Vaikea siis sanoa.

Mutta kuitenkin. Tiivistettynä siis; olin pienenä suorastaan Leijonakuningas -friikki, nykyään en ehkä ihan niin suuresti fanita, mutta kuitenkin jokatapauksessa pidän tooosi paljon.
i am my own life, own harm

cokeco

  • Ankeuttaja
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #59 : Kesäkuu 28, 2007, 19:38:51 »
Täydellinen elokuva! Parempaa pirrettyä ei ole vielä tullut ja tuskin tulee.

Eniten pidän Ed hyenasta koska se on yhtä seko kuin minä. Simba ja Nala on tylsiä mutta Timon ja Pumba ovat ihan ykkösiä.

musiikit ovat loistavia ja ne jäävät päähän soimaan, mutta se ei haittaa.

Olen sitä mieltä että kyllä englannin kielinen on parempi mutta kyllä se suomeksi dupattukin on ihan hyvä.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 28, 2007, 19:41:58 kirjoittanut cokeco »

Poissa Kalke

  • Lyhennetty painos
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • I told you so.
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #60 : Heinäkuu 09, 2007, 16:28:28 »
Ihana elokuva <3
Katselimme pienempinä tätä aina vain uudestaan ja uudestaan, ja nytkin tulee aina joskus katseltua. Eihän Leijonakuninkaaseen voi kyllästyä.
Kaikkien aikojen paras Disney-piirretty, sitä ei voi kiistää. Ykkönen on lempparini tästä trilogiasta, kakkonen ja kolmonen eivät niinkään iskeneet, vaikkakin jatko-osina ne olivat ihan ok - versioita, paljon heikompiakin kun on näkynyt...

Lempihahmojani ovat ehdottomasti Mufasa ja Scar. He ovat niin herttaisia ja ovelia leijonia. Mufasa on kyllä aina ollut ylitse muiden, siin on poweria! Scar taas on pahiksena jotekin ylitse muiden Disney-leffojen pahisten. Se ei tee mitään typerää, vaan hoitaa asiat tyylikkäästi, ilman mitään pelletemppuja ja turhaa naurattamista.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 15, 2010, 13:45:31 kirjoittanut Kalke »
"A goal without a plan is just a wish."

hantza

  • Ankeuttaja
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #61 : Heinäkuu 18, 2007, 22:39:06 »
Haatsu-vengaa-a-la-piippula-poo! svengaa-a-jee-u-uoo... Kun Leijonakuninkaan ensi savelet kajahtavat kuulolle ja eteen avautuu aamuinen Afrikan savanni, nousee ihoni kananlihalle ja kyyneleet silmiin.

Sain ostettua Ranskasta ikioman Leijonakuninkaani vuosi sitten ja DVD on jo ihan puhki kulunut ;) Elokuva on taynna taitoa, taikaa ja rakkautta. Kuinka joku on voinut keksia sen kaiken? Musiikki on aivan omaa luokkaansa, maisemat paata huimaavat ja hahmot rakastettavia. Leijonakuningas ei ole taidonnayte vain Disneyn tuotannossa, vaan koko elokuvabineksessa, niin kuin joku jo mainitsikin. Yhta suureen tulokseen paasee vain Aladdin. Englanninkielinen versio on se ainut oikea, vaikka nostankin hattua suomalaiselle osaamiselle. Maassa, jossa ei duppaamista paljon harrasteta, on parhaat dupatut Disney-versiot (luoja saalin ranskalaisia, heidan versionsa ovat aivan jarkyttavia).

Kuolen, jos omat lapseni eivat sitten kiinnostu kasin piirretyista elokuvista tai etta heidan mielestaan Diqney on aivan liian plosoa. Leijonakuninkaan tarina ja moraali kantaa itsensa lapi ajan ja paikan, niin ainakin toivon. Aaaaaah, rakastan sita niin paljon!!!

Hukkakukka

  • Ankeuttaja
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #62 : Elokuu 06, 2007, 00:13:30 »
Voipi olla tosiaan että Leijonakuningas on paras disneyn piirretty ikinä.
Se on aivan mahtava elokuva.
Itse vollaan aina kuin vesiputous kun Mufasa kuolee. Se on vain niin epäreilua. Sydäntäsärkevää, sanalla sanoen. Ja joka kerta mun sydän särkyy uudestaan, kun Simba huutaa "Heeeei! joku? Kuka tahansa...? Apua.."
Enkä mä kovin monessa elokuvassa ole vollannut. Tuskin edelleenkään yhdessäkään yhtä paljon ku leijonakuninkaassa kun mufasa kuoli.
Ne laulut, ne leijonat, maisemat.. Timon ja pumba (jotka muistuttavat erehdyttävästi mua ja kaveriani:D).
Ja olen myös sitä mieltä, että leijonakuninkaan jatko-osa on ehkä onnistunein disneyn jatko-osa.
Pidän siitä erittäin paljon. Ja täytyy kyllä sanoa, että jos oisin sellainen naarasleijona niin kyllä mä sellaisen teini-simban aika mielelläni ottaisin.. Hitsi sen ääni on niiiiiiin mahtava siinä Hakuna matatassa sillon kun se laulaa teininä siinä lopussa. <3 Grraaauh. <3

Poissa Sieppeli

  • Käppyrällä viihtyvä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tuhisija
  • Pottermore: ThornSky164
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #63 : Marraskuu 23, 2007, 21:49:11 »
Siis aivan järjettömän ihana <3 Rakastan kaikkia disneyn klassikkopiirrettyjä, mutta leijonakuningas on ihanin. Kaikki ne kappaleet, kaikki ne hahmot <3 Varsinkin hyenat ja Scar (unohtamatta Timonia ja Pumbaa) ovat parhaita. Scarilla on suomessa niinniinniin paras ääni. Ja hyenat on niin sympaattisia hulluja, varsinkin Ed, se joka nauraa, eikä puhu. Jotenka voin suoraan sanoa, että ykkösestä ehdottomasti paras kappale on Be Prepardet ns. Vallan saan. Nytkin kun kirjoitan tätä, kuuntelen sitä.
Mufasan kuolema on erittäin liikuttava kohta. Pikku-Simba ressukka menettää isänsä ja pyytää hellyyttävästu apua *nyyh*

Leijonakuningas kakkosessa on kaksi vielä ihanampaa kappaletta, kuin vallan saan; One of us ja Hän sussa on. Näitäkin on pakko kuunnella kokoajan.
Kuvalaatu on tässä ehkä hiukan parempi, johtuen siitä, ettei tätä ole tehty samalla tavalla kuin ykköstä.

Miksi ykkönen ja kakkonen alkaa melkein samalla tavalla? Se vähän ärsyttää, mutta toisaalta se on mukava aloitus tapa. Leijonanpennun ristijäisjuttu <3

Joo, mutta taidampa keskittyä youtubeen ja leijonakuninkaan kappaleiden kuunteluun ja siirryn nyt pois lavalta.
Even you can be happy once in a while. It won't kill you, but'yer face might crack if you smile, so be careful.

Vieläkö juonituttaa? Juonittelupelit Facebookissa

Poissa Blue Ice

  • Pupilliinsa uponnut
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Kihokki
    • Livejournal
  • Pottermore: AshLeviosa8992
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #64 : Marraskuu 24, 2007, 00:49:26 »
Leijonakuningas I : parempaa Disney piirrettyä saa hakea, muttei sellaista vain löydä. Tarina on niin Disney (ongelmallinen päähenkilö, menetys, uusi alku, pientä tempoilua menneen ja tulevan välissä, rakkautta, uusi paluu, taisteluscene, voitto ja onnellinen loppu ja pari lasta), hahmot ovat niin Disney (söpöjä eläimiä hassuilla nimillä) mutta silti kaikki on niin aaah. Aina kun kysytään, mikä on lempipiirrettyni, tulee vastattua tämä.

Tämä on ensimmäinen piirretty, jossa muistan pelänneeni ja ensimmäinen piirretty, jossa itkin. Kävimme katsomassa tämän elokuvateatterissa joskus kaaaaauuuun sitten äidin ja sisarusten kanssa ja kun Mufasa tippui kalliolta, minä painoin pään polviin ja laitoin sormet korviin ja mussutin suklaapoppareita niin kovasti, etteivät elokuvan äänet kuuluneet. Pidin itseni siinä asennossa, kun elokuvassa pöly oli laskeutunut ja Simba hissutti Mufasan luo. Tuo itkeminen sattui sitten hieman vanhemmalla iällä, olisinko ollut pari vuotta sitten, kun olin 17-18.vuotta ? Katsoin pikkuveikan (7 vuotta) kanssa tuota elokuvaa ja kun Simba kysyi värisevällä äänellä käski isää liikkumaan, minä pillahdin kyyneliin. Kun pikkuveli kysyi, mikä on, sanoin että meni roska silmään. So cliche.

Onko kukaan katsonut Leijonakuningasta englanniksi? Scar, voi tavaton, sen sanonnat siinä ovat niin mainiot.
" Uncle Scar, when I'm king, what you are?"
" Old and frail."
Tuo on vain niin koko elokuvan paras kohta ja yleensäkin, Scarin vitsaukset ja sutjaukset.

Hahmoista varmaan jokunen sana:
Simbasta en niin kamalasti pidä, ainakaan aikuisena, liian uppiniskainen ja olevinaan. Timon ja Pumba, noh, kuka heistä ei tykkäisi?

Jatko-osista en niin välitä, en ainakaan kolmannesta, vaikka onhan se kiva nähdä tarinan Timonin ja Pumban näkökulmasta. Myöskään kakkonen ei viihdytä minua, sillä idea on jotenkin käytetty ykkösen aikana. Ehkä paras kohta kakkosessa on alku:
"Se on tyttö."
"Tyttö?!"
Pakko on paras muusa.

Poissa Gollim

  • Paras
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #65 : Marraskuu 25, 2007, 17:12:42 »
Leijonakuningas.. Olen syntynyt -92 joten olin juuri ihanteellisessa iässä kun leijonakuningas rantautui tänne Suomeen. Sain sen VHS kasettina joskus 3-vuotiaana ja katsoin sen varmasti kymmeniä kertoja, koska minulla on paljon muistoja ja muistan koko elokuvan suunnilleen ulokoa, vaikka en ole sitä nähnyt varmaan kymmeneen vuoteen. En ole uskaltanut elokuvaa enää uudestaan katsoa, koska jos se osoittautuisikin huonoksi, kaikki parhaat muistot lapsuudesta muuttuisivat kokonaan.
Muistan elokuvasta, että pelkäsin kamalasti sitä antilooppi-kohtausta ja kelasin sen yli niin monesti, että se kohta meni ihan lumisateeksi. Olin pienenä hirveä itkupilli ja itkin aina kun Mufasa kuoli Scarin tappamana. Suosikkihahmoni olivat Timon ja Pumba, joiden jutuille (etenkin pienenä) jaksoi nauraa ^^. Kakkososasta en pidä muuten kuin laulujen osalta ja kolmososa, jonka näin joskus pari vuotta sitten, oli niin dorka, että voisin löydä vetoa ettei se pure edes pikkulapsiin. Ei se edes ollut kunnon jatko-osa vaan ykkönen hieman erin äkökulmasta? En muista enää tarkkaan.
Pari päivää sitten satuin törmäämään youtubessa videoon, joka sai minussa hirveän nostalgian tunteen. Suosittelen jokaiselle, joka ei vuosiin ole jellonakunkkua nähnyt.

//Huhutar poisti laittoman youtube-linkin

« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 20, 2010, 22:37:10 kirjoittanut Huhutar »

Poissa Rainmaker

  • Rukka-Peikko Takkutukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #66 : Marraskuu 25, 2007, 19:16:18 »
Voi, Leijonakuningas on teh elokuva niiltä ajoilta, kun Disneyllä oli vielä homma hanskassa. Ehkä parhaita Disneyn leffoja koskaan (tietysti heti Kaunottaren ja Hirviön jälkeen) - noista uusista tekeleistä ei voi edes puhua samana päivänä. Tarina on hieno, hahmot ovat mielestäni onnistuneita, musiikki hienoa ja katsoja tempautuu mukaan (jos Mufasan kuolema ei ole jonkun mielestä koskettava, niin sitten on kyllä tunnepuolessa jotain häikkää, ainakin minun mielestäni). Muistan yhä, kun näin Leijonakuninkaan elokuvissa silloin muinoin. Se kokemus on kyllä painunut syvälle selkäytimeen (taisi olla ensimmäinen tai toinen kerta, kun minä olin elokuvateatterissa). Varsinaista lempihahmoa en kyllä osaa sanoa, tosin Scarilla on hupaisat jutut ja Mufasa ainakin teki minuun heti ensimmäisellä kerralla vaikutuksen. Myös Timon ja Pumba ovat hauskoja tapauksia.
Yhä, marras-iltana, kuljemme kahden. | "I AM VAMPIRE. HEAR ME TWINKLE." | Destination anywhere | There's a meaning to all that fades.

Gwilithiel

  • Ankeuttaja
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #67 : Joulukuu 15, 2007, 00:17:28 »
Leijonakuningas on jotain aivan mahtavaa. Se oli ensimmäin elokuva jonka kävin katsomassa elokuvateatterissa nelivuotiaana ja se teki suuren vaikutuksen. Tarhassa on tullut leikittyä kaverien kanssa sitä Mufasan kuolema-kohtausta liukumäessä ja muutenkin leijonaleikkejä aika paljon.

Saan siitä elokuvasta kylmiä väreitä käytännössä kokoajan. Musiikki, hahmot, juoni on niin loistavia ettei sitä voi välttää.

Lempihahmoni on Simba ylitse muiden. Etenkin aikuisena. En tiedä mistä se johtuu mutta Simbassa on jotain äärettömän viehättävää. Sen turkki näyttä ihanan pehmeältä ja upottavalta. Ja se ääni! En voi ymmärtää miten jollain voi olla niin taivaallinen ääni! Huokaan aina rakastuneesti kun ajattelenkin sitä. Olenko hullu tai jotain kun "ihastun" piirroshahmoon? Onko minulla kohtalotovereita?

Mutta pidän myös muista hahmoista. Rafiki, Mufasa, Zasu, Hyeenat, Scar, Sarabi, Nala, Timon & Bumba... Eli toisinsanoen melkeinpä kaikki.

Poissa Punkki

  • Hissun kissun
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #68 : Joulukuu 30, 2007, 23:14:31 »
Aivan ihana leffa. Itselläni se on vielä videolla mutta pitäisi hankkia DVD:lle, kunhan vain saan rahaa. Pienenä sitä todellakin tuli katsottua melkein joka päivä ja tulee sitä katsottua tänäkin päivänä. Leijonakuningas on mielestäni parhain Disneyn piirretty, siihen ei kyllästy koskaan. Musiikitkin ovat ihania ja mukaansa tempaavia.

Suosikkihahmoni ovat Ed (ihan paras), Scar,Pumba ja Nala

Toki myös muut hahmot ovat kivoja mutta noista tykkään jotenkin eniten.

Poissa Ooka

  • Siivet kantapäissä -liitelijä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pilvilinnan kuningas
    • Tuliaavikko
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #69 : Tammikuu 17, 2008, 17:26:49 »
Leijonakuningas on mahtava leffa, paha kyllä että idea on kopioitu (luultavasti laittomasti) eräästä anime leffasta, joka ei tietenkään saanut siihen aikaan innostusta länsimaissa. Disney kopioi idean ja toteutti oman visionsa tarinasta, ehkä hieman muunnellen. Myöhemmin asiasta vaiettiin, kun ei oltu varmoja elokuvaoikeuksista.. Eli muuten hyvä leffa, kaunista musiikkia ja piirrustustyötä, vähän tuo kopiointi harmittaa. En siis muista kyseisen animen nimeä, mutta jos tarpeeksi netistä tonkii niin varmasti löytää. Tai kysyy joltain, joka tietää asiasta enemmän kuin minä. Tämä on vain mitä minä olen kuullut, joten en hirveästi Disneystä enää pidä.

Leijonakuningas oli pienenä lempileffani, meillä on kyseinen vhs, ja katsottiin sitä aika tiuhaan tahtiin aina kun lupa saatiin. Alku oli mielestäni tylsä, nykyään se menee musiikkia kuunnellen ja kaunista piirtotyötä katsellen. Koskettavin kohta ikinä on, kun Simba menee [kuolleen] Mufasan luo, on harmaata ja kaikkea.. siinä tuli tippa linssiin, vaikken ikinä itke minkään elokuvan aikana, yleensä.
Leffa on paljon parempi englannin kielisenä, enkä pidä Simban aikuisääninäyttelijästä.. Se on jotenkin.. no, outo o.O

No, joka tapauksessa, hyvä leffa (tod. näk. laittomasta) kopioinnista huolimatta.

MUOKS:// tällainen tekstin pätkä löytyi kun vähän tongin; täältä, en osaa (vieläkään) lyhentää http://koti.phnet.fi/otaku/historia/animeprimer.html

Kimba, the white lion

"Mushi. Disneyn Leijonakuninkaan esikuva, johon Tezuka vuorostaan lainasi aineksia Bambista. Jungle Taitein kertomus pienestä leijonanpennusta nimeltä Leo on monessa suhteessa puhdasta Disneyä. Koomiset ja dramaattiset kohtaukset vuorottelevat. Leo jää orvoksi. Viidakon herraksi nousee roistomainen leijona, jolla on arpi vasemman silmän päällä. Eläinystäviensä avulla Leo nousee viidakon kuninkaaksi. Eläinten ja ihmisten väliset suhteet ja ongelmat ovat olennainen osa Tezukan tarinaa. Esitettiin vuodesta 1966 eteenpäin amerikkalaisilla televisioasemilla nimellä Kimba, The White Lion. Käsikirjoituksen teki Shunichi Yukimuro, ja taiteellinen johto oli Tsuyoshi Matsumoton vastuulla. Musiikin sävelsi Isao Tomita. Sarjan ohjasivat Eiichi Yamamoto ja Hayashi Shigeyuki."

En nyt tiedä onko laittomasti kopsattu ym ym, olen vain kuullut että japanilaiset olisivat näreissään kyseisestä asiasta. Mutta enhän mitä kaikkea tiedä, joten..
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 18, 2008, 18:23:32 kirjoittanut Littlerat »
Do the impossible, see the invisible.
ROW ROW FIGHT DA POWER!
Touch the untouchable, break the unbreakable.
ROW ROW FIGHT DA POWER!

Poissa Hopeanuoli

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #70 : Tammikuu 18, 2008, 13:38:13 »
Leijonakuningas on mahtava leffa, paha kyllä että idea on kopioitu (luultavasti laittomasti) eräästä anime leffasta, joka ei tietenkään saanut siihen aikaan innostusta länsimaissa. Disney kopioi idean ja toteutti oman visionsa tarinasta, ehkä hieman muunnellen.

Koska olen tällainen Disney-vastainen persoona, haluasinkin uskoa että tuo konserni on laittomasti kopioinut tuon elokuvan siitä animesta Jonka-Nimiä-En-Muista. Mutta, koska Leijona kuningas on paraspiirroselokuva jonka olen nähnyt ja koska tuo kopiointi juttu tuntuu lähinnä pakolta väännetyltä niin en nyt menisi lyömään päätäni pantiksi tuon asian puolesta. Minusta kun voisi mistä tahansa elokuvasta löytää yhden näköisyyttä mihin tahansa vastaavaan elokuvaan (varsinkin kun omaperäiset aiheet alkavat olla lopussa).
"Are we there yet?"
"No"

rêve

  • Ankeuttaja
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #71 : Helmikuu 10, 2008, 22:33:31 »
Oi, Leijonakuningas! Rakastan! Aina kun masentaa, niin piristän itseäni katsomalla kohdan jossa Timon sanoo "Mitä sä haluut, pukeudun naiseks ja heitän hulaa?!" ja sitten laulaa sen hienon laulun :D "Jos sä haluut syödä mehukkaita sikoja..."

Täytyy muuten sanoa, että Leijonakuninkaassa suomalainen ääninäyttely on kyllä parhaimmillaan.

Poissa Uppo

  • -outo
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #72 : Helmikuu 20, 2008, 19:40:12 »
Meillä on kaksi Leijonakunigas elokuvaa 1 ja 2. Pidän molemmista paljon.1.elokuva oli siksi hauska koska Tiomn ja Pumba oli siinä. He ovat parhaita
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)
. En ole kyllä katsonut pitkään aikaan niitä. Minun mielestä Timon ja Pumba ovat hauskoja. Ne keksivät hauskoja juttuja. Se oli harmi että Mufasa kuoli. Mufasan kuolema oli ainoa surullinen elokuvassa. Leijonakuningas 2 ei ollut kovin erikoinen. Pidän siitä kuitenkin. Lempihahmojani ovat Timon, Pumba, Simba ja Mufasa. Katson muutenkin paljon Disney elokuvia. Minä rakastan Disney elokuvia.

Ajinda

  • Ankeuttaja
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #73 : Maaliskuu 13, 2008, 17:29:39 »
Minunkin mielestäni Leijona Kunignas on ehdottomasti yksi Disney parhaimmistoa. Aivan mahtava (Kaunottaren ja Hirviön <3 lisäksi)! Se on ollut lempparileffa jo ihan pienestä lähtien..

Mufasan kuolema on aina yhtä koskettava, enkä jaksa kyllästyä leffaan miljoonan katselukerran jälkeenkään. On hienoa nähdä, miten Simba kasvaa leffan myötä Pumban ja Timonin hoivissa :)

Leffan musiikkia kun monet on kehuskellut voisin sanoa, että säveltäjä on Hans Zimmer, aivan mahtava mies! Rakastan leffan soundtrackia!

Kakkososan olen pari kertaa nähnyt, mutta eihän ne koskaan päihitä ensimmäistä. (Ellei ne sitten jatka suoraan samaa tarinaa sujuvasti.)

Poissa puolipro

  • Lapsellinen eli lapsi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • BANG
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #74 : Huhtikuu 26, 2008, 16:37:22 »
Yksi sana riittää. Legenda.

Olen ikuinen Disney-fani, ja ylpeä siitä. Jokaisessa elokuvassa, (eteenkin Leijonakuninkaassa) on hyvä ja kiinnostava juoni. Leijonakuningas kuuluu parhaimmistoon juonensa, tunnelmansa, ja hienon musiikkinsa saattelemana. Ihanan koskettavia kohtauksia löytyy monia, ja huumoria ei voita mikään. Se, kun Simba menettää isänsä, on aivan kauhean tunnelmallinen kohtaus. Nenäliinat esiin. Katson tämän varmaan kerran kuussa. :) 2. ja 3. osat ovat siinä rajalla ovatko hyviä. Kolmannessa se hyvä puoli että Pumba on pääosassa.

Kookospähkinöitä mulla tässä on..
- LAULETAAN SE YHESSÄ, "PIRATE'S LIFE FOR ME" !
- EI, MÄ OON VAMPYYRI. "VAMPYYRII MÄ METSÄSTÄN, VAMPYYRII MÄ METSÄSTÄN. TAHDON SAADA CULLENIN, TAHDON SAADA CULLENIN. ENKÄ PELKÄÄ BELLAAKAAN."

Kromisade

  • Ankeuttaja
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #75 : Lokakuu 30, 2008, 13:22:49 »
Jep. Maailman paras piirretty, sanon minä.
Leijonakuningas on mielestäni erinomaisesti piirretty ja musiikit ovat rakastettavia.

Yhdyn täysin sanoihisi! Leijonakuningas on varmasti Disneyn parhain elokuva, jonka tarina on kaunis ja musiikki upeaa. Dubattuversio on myöskin todella onnistunut, vaikka usein Disneyn dubatutelokuvat ovat aina onnistuneita. En pidä Disneyn tuhansista jatko-osista (niitä tulee välillä ihan liikaa), mutta Leijonakuninkaan ensimmäinen osa on kerrassaan LOISTAVA. Koskettava ja kaunis. Elokuva sisältää myös kiehtovia hahmoja, suosikkejani ovat erityisesti Timon ja Bumpa. Itkettää hyvin paljon, etenkin alun "Circle of life" kappale, kohtaus, jossa Mufasa kuolee ja loppu. Voisi sanoa, että "niiskniisk-elokuva", mutta tavallaan myös hauska. :) Tämän kaltaisia tarinoita saisi Disneyltä syntyä lisää! Ei tietenkään samanlaista, mutta samankaltaista.

Poissa Evilheart

  • Kuolonsyöjä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Taivaskiiturit, neiti kapteeni
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #76 : Marraskuu 03, 2008, 19:34:53 »
Mmmmm... Leijonakuningas <333

Kyllä, olen samaa mieltä kanssanne ja kukapa ei olisi?! Leijonakuningas on jotain hienoa, klassista, ihanaa ja sykähdyttävää että parempaa piirrettyä saa kunnolla hakea ja usein ilman tulosta.

Itselläni on kaikki Lion Kingit ja pidän enitä I ja III, sillä Timon ja Bumba ovat niin parhaita, Timon 'olen-viisas-mangusti-ja-tiedän-kaiken-paremmin-kuin-Bumba'  ja Bumba niillä pienillä parhailla ajatuksillaan
"Pääsenksmä sulhaspojaks?"
 Ykkönen on todella taidokkaasti tehty niinkuin monet muutkin Disneyn klassikkopiirretyt. Musiikki, kohtauksien tarkkaan suunnittelu ja juoni ovat jotain hienoa. Laulut tekevät filmistä elävän ja mukaansa tempaavan.

Kakkosesta en nyt oikein tiedä, sitä tulee harvemmin katseltua sillä osa tuntuu olevan jo kerran nähtyä. Toki nuoren parin/väärän suvun ajatus tuo melkein Romeon ja Julian mieleen.

Kolmonen miellyttää minua kanssa, sillä iinähän hyppivät hassun hömelöt Timon ja Bumba, mitä nyt pienet Timonin äksyilykohtaukset napsahtavat liikaa..

Mutta perusluonteeltaa Leijonakuningas on niin ihana leffa että sitä ei haittaa vaikka kuinka vanhana katsoisi. <3333
I wanna spend my nights and days between your arms
Every day breathing your love
And even in my dreams I wanna be kissing your lips
Baby, breathing your love

Poissa Unissakävelija

  • uneksija
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tavataan unissa tai unelmissa.
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #77 : Joulukuu 09, 2008, 19:17:05 »
Lapsuuteni ykköspiirretty ja yhä klassikko. Katsottiin siskon kanssa varmaan viiteen kertaan syysloman aikana ihan vain vanhojen hyvien aikojen muistoksi. Ja sitten jonain päivänä pakotan omat (tai siskon) lapset katsomaan tämän lefan blue-raylta tai mikä tallennussysteemi silloin ikinä onkaan.

Kuinka tätä elokuvaa voisi olla rakastamatta? Erittäin laadukas musiikki, piirrostyö, ääninäytteleminen (suomeksikin poikkeuksellisen ihana), juoni, hahmot ja listaa voisi vain jatkaa ja jatkaa. Tässä elokuvassa vain oli kaikki klassikon ainekset jo syntyessään.

Ehkäpä hienointa on Simban kasvutarina ja haavoituvuus päähenkilönä. Hän ei ole yli-ihminen (siis leijona), vaan sankari, jolla on heikkouksia ja joka tekee erehdyksiä. Hänen tunneskaalansa on laaja ja monipuolinen ja mielentilat vaihtelevat elokuvan eri vaiheissa. Siis todella monipuolinen hahmo noin animaatiohahmoksi, eikä täydellisyydellä pilattu kuten jotkut disneyn prinssit/prinsessat (yäk).

Vaikka Simbaa ylistelinkin niin suosikkini oli jo pienenä (ja on varmaan vieläkin) Mufasa. Rakastin sitä suomenkielistä ääntä ihan tajuttomasti ja osaan vieläkin ulkoa kaikki Mufan repliikit. Pras kohtaus oli ehkäpä se Mufasan "Simba, olen hyvin pettynyt sinuun." tai vaihtoehtoisesti "Katso, Simba. Kaikki mitä valo koskettaa on osa kuningaskuntaamme." Tulipa itkettyä aikoinaan paritkin kyyneleet siinä Mufasan kuolinkohtauksessa (Liitin muuten Mufasan aina pappaani, joka kuoli vähän sen jälkeen kun näin tämän elokuvan. Ajattelin aina että pappakin oli tähdissä ja katseli minua :)).

Jatko-osia en ole nähnyt enkä todennäköisesti (toivottavasti) katso. Näin joskus Pieni merenneito 2, joka vei täysin luottamukseni Disneyn jatko-osiin. Leijonakuningas pysyy silti klassikkona ja parhaana piirroselokuvana kautta aikojen :).
   
                                                        -Unissakävelija
"Kaikki on mahdollista. Mahdoton vain kestää kauemmin."

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #78 : Huhtikuu 04, 2010, 02:28:15 »
Olin lapsena täysin tämän lumoissa vaikka kuinka ja kauan, ja yhäkin tämä on kaikkien aikojen suosikkielokuvani.

Yksi Disneyn synkimmistä piirretyistä, pohjimmaisimmalta teemaltaan ja tarinaltaan; pahis murhaa veljensä ja (yrittää) murhata veljenpoikansa vain kaapatakseen kruunun itselleen. Veljenmurha näytetään hyvin, hyvin lähikuvassa ja syy isin kuolemasta vieritetään surutta ja häikäilemättä pienen pojan niskaan, ihan kirjaimellisesti. Miettikää nyt kun sillä on sydäntä sanoa "...ja ilman sinua, hän vielä eläisi" ja sitten vielä psyykaaa sen juoksemaan maanpakoon iäksi, mutta sitten aikookin vaan usuttaa kolme hyeenaa repimään lapsen kappaleiksi. Lapsen, joka sillä hetkellä yrittää käsitellä "syyllisyyttään" rakkaan isänsä kuolemaan. Ja ihan lopussa pahis aikoo taas tappaa tämän niin mahdollisimman julmasti kuin vain keksii. Eli ajaa sen kielekkeen reunalle, puhuen sille kuin pienelle lapselle eli psyykaten sen takaisin lapsen tasolle ("Voi, Simba, olet pulassa taas - mutta tällä kertaa isi ei pelasta sinua. Ja nyt he kaikki kuulivat MIKSI.") ja sitten aikoo heittää sen kielekkeeltä tulimereen juuri sen jälkeen, kun paljasti, että poikaparka oli kantanut viattomana syyllisyyttä vuosikaudet, koska oikeasti setäkulta murhasi tämän isän... En nyt oikeesti keksi mitään synkempää tarinaa kuin Leijonakuningas, ellei sitten Hiidenpata...joka ikävä kyllä on pilattu läpeensä äklöonnellisella lopulla. Anyway, äskenmainittu on myös syy, miksi pidän Scarista eniten, Disneyn pahiksista. Siitä ei ole tehty pelleä ja lisäksi se on todella synkkä ja henkisesti raaka. (Tai no, fyysisestikin kai. Olihan sillä pokkaa heittää tulikipinöitä suoraan Simban silmille.)

Pidän Leijonakuninkaassa erityisesti myös siitä, ettei siinä herätetä kuolleita henkiin. Tai no, melkein, kun Mufasan haamu ilmestyy, mutta se on silti eri asia jo sinänsä - saati sitten, että sillä on pointti, eikä sitä tehdä vain jotta joku ei olisikaan kuollut ja saataisiin happy-happy-joy-joy -loppu tarinalle. Otetaan nyt nimittäin huomioon se, että Simba ei ikimaailmassa olisi saanut mistään uskoa ja rohkeutta palata takaisin, ilman isänsä apua. Sen oli pakko nähdä ja kuulla isänsä vielä kerran. Simbahan oli tosiaan kantanut äärimmäisen raskasta syyllisyyttä ja häpeää sisällään pienestä lapsesta saakka. Mun mielestä se oikein huokuu tavasta, jolla Simba tuijottaa silmät suurina taivaalle ja siitä, miten se hönkii siinä epäuskoisena ja helpottuneena. Siis se, miten se varmaan ajatteli "Uskomatonta! Rakastat minua vieläkin! Ja haluat minun seuraavan tassunjäljissäsi!" ((: Ja se, että Leijonakuningas perustuu "Hamlet"iin, tekee tuosta Mufasan haamuilusta vieläkin hyväksyttävämmän lisän.

Mielestäni Leijonakuningas on yksi harvoja Disneyn piirrettyjä, jotka opettavat lapsille elämän tosiasioita realistisella/realistisemmalla tavalla. Hence, ketään ei täydellisesti herätetä kuolleista, eikä pääpahis ole toivoton pelle, joka lisäksi päihitetään lopussa ko. pahista mahdollisimman nöyryyttävällä tavalla. Tietty Disneyn pitää aina laittaa hyvä voittamaan pahan vaikkei se oikeesti aina mene niin, mutta ainakin tässä tapauksessa Scarista tekivät lopun hyeenat, eivätkä hyvikset, ja hyenaatkin vain siksi, että Scar oli pettänyt nämä.

Suosikkirepliikkini koko leffassa:
"Juokse pois, Simba. Juokse, kauas pois - äläkä ikinä palaa."
"Simba. Olet unohtanut minut." "Ei! En voisi." "Olet unohtanut itsesi ja siten unohtanut minut." ... "En voi mennä takaisin! En ole sama kuin ennen."
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 04, 2010, 02:36:30 kirjoittanut Nibs »
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa narri

  • Ajassa harhaileva
  • Vuotislainen
  • Terveisiä Pangaialta
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #79 : Huhtikuu 04, 2010, 12:39:27 »
Kas, täällä on oma topic Leijonakuninkaalle. Siitä onkin kauan kun olen sen viimeksi nähnyt tai useat muutkaan Disneyn klassikko piirretyt, harmi kyllä, mutta muutaman sentään olen viime aikoinakin katsonut läpi. Muistan Leijonakuninkaan olleen ilmestymisensä aikaan jonkinmoinen ilmiö, itse näin elokuvan kavereilla ja sukulaisilla ja tahdoin tietysti omaksikin, mutta se jäi. En omista kuin muutaman vanhan videon, (Lumikki, Bambi, Kaunotar ja Hirviö) mutta olen silti nähnyt klassikoista lähes kaikki ja siksi varmaan minulle on jäänyt elämään eräänlainen kaipuu niitä kohtaan. Himoitsen DVD versioita, mutta rahan säästö syistä ne ovat jääneet hankkimatta ja enää niitä ei meinaa löytää mistään. Aladdin tosin näkyi olevan hyllyssä, se olikin yhteen aikaan suosikkini. Leijonakuningas DVD olisi kuitenkin pitänyt ostaa heti, kun sitä vielä jokunen vuosi sitten oli saatavilla. Niin kauan olen sen uudelleen halunnut nähdä.
Hienoa säilyttää kyky nauttia hyvistä piirretyistä, vaikka katselu- ja havainnointitapa saattaisikin olla muuttunut tai vaihdella. Yleensä tosin itse taidan tuijottaa niitä vähän kuin lapsi; nauttien väreistä ja kuvista ja jännästä ja kiehtovasta tarinasta. Taidan olla ikuisesti piirrettyjen lumoissa ja hyvä niin: mielikuvitus on äärimmäisen tärkeä asia.
Jos Amerikkaa yhdessä jos toisessa asiassa morkataankin, niin on sieltä sentään jotain hyvää tullut: Disneyn piirretyt ja sarjakuvat!  

Lainaus
Mielestäni Leijonakuningas on yksi harvoja Disneyn piirrettyjä, jotka opettavat lapsille elämän tosiasioita realistisella/realistisemmalla tavalla. Hence, ketään ei täydellisesti herätetä kuolleista, eikä pääpahis ole toivoton pelle, joka lisäksi päihitetään lopussa ko. pahista mahdollisimman nöyryyttävällä tavalla.
Niitä harvoja ovat varmasti myös Bambi, jolta muuten kuolee äiti kuten Simbalta isä ja elokuvat ovat vähän saman tapaiset muutenkin asetelmalla metsän kuningas-Afrikan kuningas. Muistelisin kuitenkin Bambin olevan paljon herkempi ja surullisempi elokuva kuin Leijonakuningas. Taitaa olla tavallaan realistisempikin, mutta ehkäpä juuri noista syistä se ei yleensä niin kovalla voimalla vetoa suureen lapsimassaan kuin hauska ja toiminnallinen leijonakuningas. En muista edes että Bambissa olisi varsinaista pahista.
  
Disneyn klassikoita meillä ovat korvanneet pitkä rivi Maa aikojen alussa piirrettyjä sekä televisionauhoitukset, kuten Näkymätön ystävä(Tonari no Totoro) ja Ruohometsän kansa. Loistavia piirrettyjä kaikki. Hirmuliskot ovat tosi kiehtovia. Niskakarvat pystyssä tuli kuunneltua aikoinaan kertojan alkusanat: "Yli 100 miljoonaa vuotta sitten..."
Totorossa taas on todella taikaa ja Ruohometsän kansa on lapselle jännääkin jännempi ja verinen.

Laajensin näemmä muihinkin piirrettyihin, mutta täällä ei taitaisi olla niille omaa aihetta.
Hämmentää.

nuotii

  • Ankeuttaja
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #80 : Huhtikuu 04, 2010, 14:40:22 »
Leijonakuningas on yksi niistä harvoista Disney-legendoista.
Se on surullinen, kun Mufasa kuolee(jossa muuten itken joka kerta). Mutta myös hauska(kiitos Timon ja Bumban). Siinä on kaikki legendan ainekset. Muuta ei sitten tarvitsekkaan sanoa. Leijonakuningas on yksinkertaisesti mahtava.

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #81 : Syyskuu 04, 2010, 21:40:41 »
Simba on suosikkini. Aina ollut ja tulee aina olemaan. Muistan miten piirsin lukemattomia Simboja kun olin pieni ja kun ensimmäiset LK-pehmot tuli myyntiin iskin silmäni heti Simba-pehmoon ja muita en edes harkinnut ja kiusasin äitee niin kauan että se osti mulle Simban, vaik se oliki kallis. Nyt mulla on kolme erilaista Simba-pehmoa. <3 Simba on vaan se hahmo johon samaistun eniten ja helpoiten ja lisäksi se on mielestäni loistava hahmo muutenkin, mutta etenkin sankariksi. Ei se tyypillinen Disney-sankari, mutta silti hyvis. Ja vauva-Simba kilpailee maailman söpöimmän tittelistä Topin ja Tessun pentuversioiden kanssa.

Rakastan Leijonakuninkaan palasiksi myös siksi, että se on niin synkkä ja dramaattinen ja syvän psykologinen, varsinkin Disney-elokuvien joukossa, mutta muutenkin. Jos Timonia ja Pumbaa ei olisi mukana, pitäisin varmasti elokuvasta yhtä paljon, mutta aina katselun jälkeen olisin varmasti enemmän tuskainen, kuin viihdytetty. Tarina olisi aivan liian synkkä ilman Timonin ja Pumban tuomaa kepeyttä... Sitä paitsi niillä on olennainen osa Simban selviytymistäkin... Joskus mietin millä muulla tavoin ne olisi voineet Simban tarinan jatkumaan maanpaosta eteenpäin...

Suomiversiossa jotkut vitsit kärsii, mutta imho se Simban ja Scarin välinen on tuhat kertaa parempi suomiversiossa.

"Hey, uncle Scar, when I'm king, what'll that meke you?"
"A monkey's uncle."

Toi on niin TYHMÄ ja jotenkin random.

Mutta suomeksi:

"Hei, Scar-setä, kun minä olen kuningas, mikä sinä sitten olet?"
"Vanha ja raihnainen."

Tuossa yhdistyy vitsi ja tosiasia oikein tehokkaasti.

Ja toisin kuin yleensä Disneyn klassikoissa, laulut eivät kauheesti kärsi suomiversiossa. Itse asiassa, mielestäni Kunhan Kruunun Saan Kuninkaan on parempi, kuin alkuperäisversionsa.
Erityisesti "Kuningas mä huomisen, siis kaikki varokaa." pesee 6-0 "I'm gonna be your mighty king, so enemies beware." - Taas kerran hauskempi ja nerokkaampi lyriikka suomeksi. Ja "Tehdä ihan kaiken saan - kruunun kun saan kuninkaan!" "No ei missään tapauksessa!!" on hauskempi ja osuvampi kuin alkuperäinen jota en tosin muista just nyt.

Ja kuten yleensä Disney klassikoissa, suomalaiset ääninäyttelijät heittäytyy rooleihinsa mielestäni huomattavasti syvemmällä ja värikkäämmällä tunteella, kuin alkuperäiset.

Ja joskus pelottaa miten tavattoman samankuuloisen äänen ne löysi suomalaisista pentu-Simballe, verraten englanninkieliseen ääneen. o.O Mufasan alkuperäisääni on ihanan badass, mutta pidän silti paljon enemmän suomenkielisestä, koska siinä on mahtipontisuutta ja lempeyttä, siinä missä mielestäni alkuperäisen Mufasan äänestä puuttui lempeys.

Jos vaihtoehtoiseen todellisuuteen sijoittuva Leijonakuningas -roolipeli kiinnostaa, tsekkaa allekirjoituksessani oleva linkki. (:
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa castlevania

  • Enterpricen kapteeni.
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Nihilisti.
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #82 : Syyskuu 08, 2010, 20:41:31 »
Ripoff. Hamletista ja Kimba: the White Lionista. Ja silti ei voi olla pitämättä siitä, huolimatta että juoni on varastettu vuosisatojen takaa. Leijonakuningas kakkonen taas on Romeo ja Julia-plagiointia.
"Oh, my offense is rank, it smells to heaven! It hath primal elder curse upon it; the brother's murder.

Poissa Hawkolf

  • Thought Police
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • 2 + 2 = 5
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #83 : Syyskuu 08, 2010, 21:45:38 »
Ripoff. Hamletista ja Kimba: the White Lionista. Ja silti ei voi olla pitämättä siitä, huolimatta että juoni on varastettu vuosisatojen takaa. Leijonakuningas kakkonen taas on Romeo ja Julia-plagiointia.
Ripoff ja mallin ottaminen/pohjana käyttäminen ovat eri asia. Kaikkihan ne muuten on plagioitu jostakin? Oliver and co = Oliwer Twist. Ja mitenkäs Grimmin satujen kanssa? Muistaakseni parista niistäkin on tehty Disney-elokuva? ;o Ei Leijonakuningasta voi syyttää plagioinnista ilman, että syyttää kaikkia muitakin Disney-elokuvia. Ne tuovat lapsille löyhät kuvat suurista mestariteoksista ja se on ihan kunnioitettava saavutus.
Näin siis ennen, kun kunnollinen Disney oli vielä olemassa.
If you want a picture of the future, imagine a boot stamping on a human face— forever.
Reviewing the world!

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #84 : Syyskuu 08, 2010, 22:19:45 »
Ripoff. Hamletista ja Kimba: the White Lionista. Ja silti ei voi olla pitämättä siitä, huolimatta että juoni on varastettu vuosisatojen takaa. Leijonakuningas kakkonen taas on Romeo ja Julia-plagiointia.
Ripoff ja mallin ottaminen/pohjana käyttäminen ovat eri asia. Kaikkihan ne muuten on plagioitu jostakin? Oliver and co = Oliwer Twist. Ja mitenkäs Grimmin satujen kanssa? Muistaakseni parista niistäkin on tehty Disney-elokuva? ;o Ei Leijonakuningasta voi syyttää plagioinnista ilman, että syyttää kaikkia muitakin Disney-elokuvia. Ne tuovat lapsille löyhät kuvat suurista mestariteoksista ja se on ihan kunnioitettava saavutus.
Näin siis ennen, kun kunnollinen Disney oli vielä olemassa.

Nimenomaan. Onko Disneyllä yhtään mitään mikä ei tavalla tai toisella perustuisi johonkin aiempaan (mestari)teokseen? Karhuveljeni Koda, kenties?
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Mameha

  • Peilijään uurtaja
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #85 : Syyskuu 08, 2010, 22:32:26 »
Kaikkihan ne muuten on plagioitu jostakin? Oliver and co = Oliwer Twist. Ja mitenkäs Grimmin satujen kanssa? Muistaakseni parista niistäkin on tehty Disney-elokuva? ;o Ei Leijonakuningasta voi syyttää plagioinnista ilman, että syyttää kaikkia muitakin Disney-elokuvia. Ne tuovat lapsille löyhät kuvat suurista mestariteoksista ja se on ihan kunnioitettava saavutus.

Kirjoittiko Disney prinsessa Ruususen? Oliko Tuhkimo uusi juttu? Lumikki ja seitsemän kääpiötä ainakin, vai oliko? No Tarzan ainakin on puhtaasti Disneyn oma tarina. Ai eikö? Hirmuisen moni Disney-leffa on uusi tulkinta vanhasta sadusta tai tarinasta, tai myytistä kuten Herkules. Leijonakuningas on huomattavasti uniikimpi kuin mikään aikaisemmin mainitsemistani. On normaalia, että tarinassa on vaikutteista jostain muusta, vanhemmasta tarinasta. Jos miettii vaikkapa Harry Potteria, onhan siinäkin melkoisen paljon vaikutteita vanhemmista fantasiakirjoista. Rowling ei ole ensimmäinen, jonka tarinoissa esiintyy maahisia, noitia, jättiläisiä tai pohjimmainen idea hyvän ja pahan taistelu. Silti se ei ole kopiointia, koska se on uusi tarina ja uusi tulkinta. Loppujen lopuksi on melko mahdotonta nykyään tai edes muutama kymmenen vuotta sitten luoda mitään niin uutta, ettei jossain vaiheessa olisi ollu samanlaista.

Minusta Leijonakuningas on Disneyn parhaimpia piirrettyjä, ellei jopa paras. Osaan ykkösosan ulkoa, se näet oli ensimmäinen piirrettyni DVD:llä ikinä ja tuli katsottua kerran jos toisenkin. Edelleen se on minusta upea. Siitä aukeaa jotain uutta aina vain, vaikka sen on nähnyt jo monta kertaa. Piirtojälki on hieno, laulut ovat nerokkaita ja myös suomennokset, kuten Nibs jo sanoi.
"Mikä on motto?"
"Vähän niinku otto mut ei sinne päinkään!"
tai lempilauseeni: "Heei tässähän olis hyvä paikka tökätä vähä ötököitä pötsiin!" (Yritä sanoa se yhtä nopeasti kuin Timon)

Myös suomenkieliset dubit ovat mielestäni hyvin onnistuneet. Pumban ääni on loistava, samoin Zazu ja hyeenat. Yleisesti ottaen äänet ovat hyvinkin autenttiset ja Scarin ääni on minusta jopa parempi kuin alkuperäinen.

"Hänestä tulisi hyvä ovimatto."
"Zazu!"
"Ajattele, aina kun hän tulisi likaiseksi, voisit piiskata häntä!"
Wow! We're identical!

Poissa Hawkolf

  • Thought Police
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • 2 + 2 = 5
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #86 : Syyskuu 08, 2010, 23:06:42 »
Kaikkihan ne muuten on plagioitu jostakin? Oliver and co = Oliwer Twist. Ja mitenkäs Grimmin satujen kanssa? Muistaakseni parista niistäkin on tehty Disney-elokuva? ;o Ei Leijonakuningasta voi syyttää plagioinnista ilman, että syyttää kaikkia muitakin Disney-elokuvia. Ne tuovat lapsille löyhät kuvat suurista mestariteoksista ja se on ihan kunnioitettava saavutus.

Kirjoittiko Disney prinsessa Ruususen? Oliko Tuhkimo uusi juttu? Lumikki ja seitsemän kääpiötä ainakin, vai oliko? No Tarzan ainakin on puhtaasti Disneyn oma tarina. Ai eikö? Hirmuisen moni Disney-leffa on uusi tulkinta vanhasta sadusta tai tarinasta, tai myytistä kuten Herkules. Leijonakuningas on huomattavasti uniikimpi kuin mikään aikaisemmin mainitsemistani. On normaalia, että tarinassa on vaikutteista jostain muusta, vanhemmasta tarinasta. Jos miettii vaikkapa Harry Potteria, onhan siinäkin melkoisen paljon vaikutteita vanhemmista fantasiakirjoista. Rowling ei ole ensimmäinen, jonka tarinoissa esiintyy maahisia, noitia, jättiläisiä tai pohjimmainen idea hyvän ja pahan taistelu. Silti se ei ole kopiointia, koska se on uusi tarina ja uusi tulkinta. Loppujen lopuksi on melko mahdotonta nykyään tai edes muutama kymmenen vuotta sitten luoda mitään niin uutta, ettei jossain vaiheessa olisi ollu samanlaista.
Taisit vastata nyt väärälle tai käsitit viestini aivan väärin... Meillä oli sama pointti. Eli Disney käyttää pohjana vahoja satuja ja se on okei. En ole väittänyt, että se ei tekisi niin ja ettäkö se olisi paha juttu -_-
If you want a picture of the future, imagine a boot stamping on a human face— forever.
Reviewing the world!

Poissa castlevania

  • Enterpricen kapteeni.
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Nihilisti.
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #87 : Syyskuu 09, 2010, 14:29:45 »
Oliver & Co. ja Oliver Twistillä ei ole muuta samaa kuin joidenkin hahmojen nimet. Leijonakuninkaassa taas on selvästi Hamlet-asetelma ja jopa samanlaisia hahmoja, esim. Timon ja Pumba ovat melkein ilmetyt Rosencrantz ja Guildenstern, jotka koettavat lohduttaa Simbaa/Hamletia, isän aave ilmestyy pojalle, pikkuveli murhaa isoveljensä kuninkaan kruunun takia ja veljenpojan murhaaminen, päähenkilö käy tuskallisia monologeja omantuntonsa ja velvollisuutensa kanssa. Tärkeimmät erot ovat ehkä Ophelia/Polonius-asetelman puuttuminen, pessimistisempi asetelma ja se että Simba ei tapattanut ystäviään. Lisäksi Leijonakuningas koettaa "piilotella" plagiontiaan enemmän kuin jotkut muut teokset osoittavat avointa homagea.
"Oh, my offense is rank, it smells to heaven! It hath primal elder curse upon it; the brother's murder.

Poissa Mameha

  • Peilijään uurtaja
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #88 : Syyskuu 09, 2010, 17:47:14 »
Taisit vastata nyt väärälle tai käsitit viestini aivan väärin... Meillä oli sama pointti. Eli Disney käyttää pohjana vahoja satuja ja se on okei. En ole väittänyt, että se ei tekisi niin ja ettäkö se olisi paha juttu -_-
En vastannut väärälle enkä käsittänyt väärin, komppailin sinun sanomiasi vain. :) Olisi ehkä pitänyt selventää, mutta nimenomaan, sama pointti meillä oli!

Ja vielä jatkaakseni, castlevania: Romeon ja Julian idea löytyy vaikka kuinka monesta myöhemmästä tarinasta, kuten myös monien muiden Shakespearen näytelmien. Leijonakuninkaassa on selviä vaikutteita Hamletista, mutta niin on myös esimerkiksi Percy Jackson - Salamavarkaassa vaikutteita Harry Potterista. Minusta se ei ole huono juttu. Ja Leijonakuningas on kuitenkin lapsille tehty, jolloin on huomattavasti parempi tehdä elokuva hamletmaisista leijonista, kuin Hamlet aidossa karuudessaan.
Wow! We're identical!

Poissa Hawkolf

  • Thought Police
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • 2 + 2 = 5
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #89 : Syyskuu 09, 2010, 17:51:42 »
En vastannut väärälle enkä käsittänyt väärin, komppailin sinun sanomiasi vain. :) Olisi ehkä pitänyt selventää, mutta nimenomaan, sama pointti meillä oli!
Ah! Pahoitteluni ^^

Ja Leijonakuningas on kuitenkin lapsille tehty, jolloin on huomattavasti parempi tehdä elokuva hamletmaisista leijonista, kuin Hamlet aidossa karuudessaan.
Tässä olen myös samaa mieltä. En tajua miten Leijonakuningas muka "salaa" Hamletista lainausta kuten castle väitti. Tarina tuskin kiinnostaisi lapsia jos se olisi tehty ihmishahmoilla.

Ja kyllä Oliver and co on velkaa Twistille muistakin asioista kuin hahmojen nimistä.
If you want a picture of the future, imagine a boot stamping on a human face— forever.
Reviewing the world!

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #90 : Syyskuu 09, 2010, 21:14:50 »
Haha, en toki ole lukenut Hamletia tai nähnyt näytelmää tai mahdollisia elokuvia, mutta sen mitä siitä tiedän, nähdäkseni Leijonakuningas suorastaan heittää Hamlet-viitteet katsojan naamalle eikä millään tavalla salaile niitä. Ja miksi sen pitäisi salailla? En jaksa tajuta mikä rikos muka on ottaa vaikutteita tai pohjata aiempiin tarinoihin? Minusta on vain rikkaus jos vanhoista tarinoista tehdään uusia tulkintoja, uusien hahmojen kera. Jotakin jokaiselle, ja varsinkin lapsia kiinnostavalla tavalla, on ehdottoman hyvä asia.
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Haisku

  • Kummitus-susi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #91 : Lokakuu 11, 2010, 11:23:25 »
Leijona kuningas on aivan ihana elokuva! Tykkäsin siitä pienenä hirveästi ja tuossa viikonloppuna tuli pitkästä aikaa katsottua ykkönen ja kakkonen ja hyvähän se edelleen oli<3

Tarina on ihana, vaikka ei sinäänsä mitenkään yllättävä. Tämä on erittäin hyvin tehty ja piirrokset ovat erittäin kauniita. Voi niitä aikoja kun nuo vielä käsin tehtiin... Lempihamojani ovat Scar(ihan ykkönen ollut aina), Simba, hyenat, ja tietysti Timon ja Bumba :D Mufasasta en jostain syystä kauheesti tykkää. Elokuvan surullisin kohta(melko risti riitaisesti äskeisen kanssa) on Mufasan kuolema. Pidän elokuvan lauluista ja musiikeista muutenkin. Ihmekkös tuo kun on säveltäjänä Hans Zimmer.

Kakkonenkin on hyvä, vaikka ei samaa tasoa edeltäjänsä kanssa. Mutta harvinaisen onnitunut jatko-osa kuitenkin. Tässä pidän eniten Zirasta, Kovusta, Kovun siskosta jonka nimeä en nyt muista ja Simbasta, Timonista ja Bumbasta edelleen. Kiara on jotenkin ärsyttävä.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 10, 2010, 18:02:29 kirjoittanut Haisku »
Walked into the flames
Called out your name
But there was no answer
And now I know my heart is a ghost town…

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #92 : Lokakuu 11, 2010, 14:56:35 »
Jee, en siis ole ainoa, jonka mielestä Kiara on ärsyttävä. :D (Huom. Kiara a:lla, ei e:llä.) Toisaalta mieluummin Kiara kuin Kopa. ;)

Kopa on Simban ja Nalan poika vuonna 1994 julkaistusta fanfiction-kirjasarjasta, jonka sekä alkuperäisen elokuvan, että tuon jatko-osan tekijät ovat täysin ignooranneet. Vuonna 2003, juhlajulkaisu-DVD:n kommenttiraidalla tuottaja ja ohjaajat kirjaimellisesti kielsivät Kopan olemassaolon elokuvauniversumissa, viittaamalla lopun pentuun nimellä "Fluffy". Tämä tietysti tarkoittaa sitä, että heidän näkemyksessään pentu ei ole myöskään Kiara, mutta koska Kiara kuuluu kuitenkin virallisesti samaan universumiin, pentu on virallisesti Fluffy/Kiara. Ja ne kirjat, joissa Kopa on, ovat fanfictionia koska niiden kirjoittajat eivät varsinaisesti kuulu Disney-yhtiön työntekijöihin ja elokuvien tekijät, jotka ovat se varsinainen virallinen taho, ovat käytännössä sivuttaneet ja kieltäneet niiden osallisuuden canoniin.

Ja Kovun siskon nimi on Vitani. Mä toin en koskaan kuullut sitä oikein ja tiesin sen oikean nimen vasta, kun luin sen jostakin. :D Vitani vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselta persoonalta. Sillä ois mun puolesta saanu olla isompi rooli leffassa. (:
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 11, 2010, 15:05:06 kirjoittanut Nibs »
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

easilyswayed

  • Ankeuttaja
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #93 : Lokakuu 11, 2010, 15:15:47 »
mitä enemmän kyynisemmäksi ja aikuisemmaksi muutun, sitä helpottuneemman olon se tuo, kun poraan edelleen leijonakuninkaan katsottuani kuin pieni lapsi :---) ehdottomasti paras disney-leffa. oikeastaan, se voisi melkein olla maailman parhain elokuva. haha. no en tiedä. mutta lähenee täydellisyyttä.

en tiedä mitään raastavampaa kuin se kohta, jossa mufasa kuolee. poraan sille aina. oikeastaan meinaan alkaa porata jo alussa sen laulun aikana. XD kun kuulun tähän sukupolveen joka varttui disneyn ympäröimänä, leijonakuningas taitaa vain olla ikisuosikki.

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #94 : Lokakuu 11, 2010, 16:31:18 »
Hahah. Vaikuttaa siltä että iso osa niitä, jotka rakastaa Leijonakuningasta, vihaa/inhoaa Mufasan kuolemaa, mikä kuitenkin sattumoisin on koko tarinan perustava elementti. :D

Raastava fanitaide - varsinkin yhdistettynä piirtäjänsä kuvaukseen laittamiin lainauksiin:
Simba and Mufasa's spirit
Toi tyyppi on thenyt monen monta muutakin upeaa LK-fanitaidetta.
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

easilyswayed

  • Ankeuttaja
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #95 : Lokakuu 14, 2010, 20:46:46 »
^ musta toi sana inhota/vihata on ehkä vähän voimakas - tulee sellainen olo, että ihmiset haluisi sen osan pois leffasta ja pitäis sitä jotenkin turhana, mikä musta ei ehkä pidä ihan paikkaansa :--) musta se kohta on surullinen ja kamala, mutta silti niin "ihana" juuri sen tunnepitoisuuden vuoksi :)

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #96 : Lokakuu 15, 2010, 19:20:48 »
No, ehkä se on vähän turhan vahva ilmaisu. Mutta viittasin sillä siihen, miten lukemattomat leffaa rakastavat toivovat (ehkä jopa joka kerta katsoessaan) ettei Mufasa sittenkään kuolisi. Siitä on jopa Facebook-ryhmä olemassa. Ja jotkut inhoavat kaikkea Mufasan kuolemaan liittyviä fanipiirroksia, vaikka osaavatkin toki arvostaa niiden laatua. Eli tottakai se on upeasti toteutettu kohta ja kaikkein olennaisin tapahtuma rakastetun tarinan kannalta, ja omalla tavallaan nautittava kohta. Mutta silti harvalla olisi mitään sitä vastaan että tarina olisi sittenkin mennyt toisin. Omasta mielestäni tarina olisi ollut vähintään yhtä mielenkiintoinen jos Mufasa olisi elänyt ja Scarin juonittelut paljastuneet. Siksi teinkin tuon roolipelini sen idean pohjalta.
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Europe

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #97 : Marraskuu 07, 2010, 20:03:02 »
Tämä on mun ehdoton Disney-lemppari ollut ihan päikkäristä asti. Itse asiassa me leikimme päikkärissä (ja vielä ala-asteellakin muistaakseni) leijonakuningasta. ^^ Voi kun meillä oli hauskaa!!

Minua vain häiritsee se pikkuseikka, että en enää löydä näitä mistään! Haluaisin niin kovasti katsoa molemmat osat, mutta en löydä kaupoista enkä kirjastosta - paitsi videoina, käytettyinä, mutta kun ei enää ole mitään VHS-laitetta olemassakaan. -_-''

Muistaakseni tykkäsin leijonakuningas kakkosesta enemmän. Siinä on se ...Kovu (?), joka silloin pikkuisena oli mun lempparihahmoni. Halusin aina kaikissa leikeissä olla just se. Oli ne hyeenatkin kyllä aika ihania.

Hitsi. Pakko löytää ne elokuvat jostain!! :)

(Ai niin, ja rakastan sitä ykkösosan aloitusmusaa yli kaiken. Soundtrack sentään löytyy. Sen kautta pääsee aina fiiliksiin.)


// Heii, kiitos Nibs. En mä taas vissiin ajatellu. *käsi otsaan* Ja toi special edition -juttu kuulostaa myös tosi lupaavalta. ^^
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 08, 2010, 11:56:21 kirjoittanut Europe »
Dreaming Istanbul.

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #98 : Marraskuu 07, 2010, 20:19:21 »
Europe,

Kyllähän ne aina nettikaupoista ja huutokauposta löytää: E-Bay, Amazon.com tai Play.com esimerkiksi. Tai Huuto.Net jos suomalaista paikkaa hakee, jossa ei tarvii ees kortteja.

Ja Leijonakuningas on tulossa ensi syksynä uudestaan DVD:lle Diamond Editionina.
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa tassutöppönen

  • The only exception <3
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: CatRain16320
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #99 : Marraskuu 13, 2010, 12:52:24 »
Leijonakuningas on paras piirroselokuva ikinä!!!
Simba on pienenä niin suloinen ja hellyttävä. Rupean aina itkkemään siinä kun Simba ja Nala on siel metäs ja sit ku se Mufasa puhuu sieltä taivaalta. Ensimmäinen sana minkä opettelin kirjoittamaan, oli Mufasa ja siitä eteenpäin noin vuoden verran vihoissani luki vaan tarinoita missä Simba ja Nala menivät jonnekin ja Simba oli niin rohkea, että taisteli hyeenoja vastaan jne.

-Tassu
~She lives in a fairytale somewhere too far for is to find~

Poissa Haltiamieli

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Photography
  • Pottermore: MirrorSand193 / NettleIce25622 / SickleNox2785
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #100 : Marraskuu 20, 2010, 18:49:00 »
Monen vuoden jälkeen katsoin Leijonakuninkaan tuosta äsken vanhalta VHS-kasetilta, ja voi että tuli muistoja mieleen! Ja hyvin se kasetti toimi, ottaen huomioon että monta kertaa on tullut tuokin elokuva silloin pienenä katsottua. Nostalgista kyllä oli, mutta ennen kaikkea mahtavaa. Rakastuin nyt uudestaan tähän elokuvaan. Itkin vaikka kuinka monessa kohtaa eivätkä kyyneleet sitten ihan heti kuivuneet. Jotenkin se kaikki, mitä Simba koki, oli niin liikuttavaa ja surullista, ettei siinä voinut muuta kuin itkeä mukana. Scarin petos, Mustafan kuolema, Timon ja Pumba, Nala... <2 Aivan ihana elokuva! Sääli ettei nykypäivänä enää vastaavia piirrettyjä osata tehdä - kaikki toistavat sitä itseään eikä samanlaista jälkeä synny. En yhtään epäile että tämä on ansainnut klassikon aseman Disneyn piirretyissä elokuvissa. :3
If more of us valued food and cheer and song above hoarded gold, it would be a merrier world.

Poissa Mansikkarahka

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #101 : Tammikuu 05, 2012, 00:09:35 »
Olen aina rakastanut tätä elokuvaa. Olin viisi-vuotias, kun se tuli elokuvateattereihin, mutta äiti ei päästänyt minua katsomaan sitä, mutta lupasi että saan sen heti kun se tulee videolle.

En muista ensimmäistä katselukertaani, mutta elokuva taisi kolahtaa aika kovaa, koska se on Aladdinin (Disneyn) lisäksi eniten katsomani elokuva, kun olin pieni. Ihme ettei se näy kasetin kunnossa mitenkään.
Muistan kun kerran pienenä katsoin elokuvan ties miten monta kertaa peräkkäin. Heti kun elokuva loppui, kelasin sen alkuun ja katsoin uudelleen ja taas kun se loppui, niin kelasin sen alkuun ja katsoin uudelleen jne.

Elokuvan animaatio on todella kaunista, en ole missään muualla nähnyt yhtä hienosti piirrettyjä leijonia. En keksi elokuvasta mitään huonoa. Siinä vain on se jokin.

Minulla on elokuva edelleen vhs:sänä ja viime syksynä ostin sen blu-rayna. Blu-ray-julkaisussa on minusta todella kauniit valikot, niihin on selkeästi nähty vaivaa. Itse elokuvasta löysin paljon uusia pieniä yksityiskohtia, jotka eivät olleet vhs:ltä erottuneet.

Elokuvan musiikkia tulee kuunneltua paljon niin suomeksi, kuin monilla muillakin kielillä (esim. ranska ja saksa). Suosikki kappaleeni ovat Tunnetko tään rakkauden ja Jylhäkallion kuningas. Ensimmäinen kappale on ihanan romanttinen ja jälkimmäinen muuten vain mahtava. Siitä saa voimia ja se rauhoittaa mieltä, kun jännittää ja tarvitsee rohkaisua.

Kaikinpuolin siis mahtava elokuva! :)
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 04, 2012, 20:50:03 kirjoittanut Mansikkarahka »

Poissa butterbeer

  • Vuotislainen
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #102 : Tammikuu 05, 2012, 00:23:31 »
Ooooh! Lion King on varmaan yksi parhaista elokuvista ikinä mun mielestä! Tai vähintään parhaita piirroselokuvia!
Hyeenat yleisesti ja VARSINKIN se retardihyeena on niin parhaita <3 ja tottakai scar... ja musiikki on mitä parhainta(ja pakko myöntää että osaan melkein jokaisen biisin ulkoota...)

Ja vaikka sen ois nähnyt 1000 kertaa niin aina Mufasan kuolema jaksaa itkettää :(
'Saint Potter, the Mudbloods' friend,' said Malfoy slowly. ♥

Poissa Mansikkarahka

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #103 : Helmikuu 04, 2012, 21:03:09 »
Näin viimeinkin Leijonakuninkaan elokuvateatterissa toissaviikolla. Oli ihan mahtava kokemus!
Aluksi ajattelin, että "Ei missään nimessä 3D:nä", mutta sitten luin yhdeltä foorumilta arvostelun siitä ja muutin mieleni. Eipä nykyään kai edes ole oikein muita vaihtoehtojakaan nähdä tätä elokuvaa elokuvateatterissa.

Teatteri oli sama, jossa elokuva julkaisuvuonnaan 1994 esitettiin. Oli hassua katsoa elokuvaa, jonka on nähnyt aikaisemmin kotona ties miten monta kertaa.
3D ei hypännyt niin pahasti silmään, kuin olin pelännyt ja ne lasitkin istuivat uusien silmälasieni päälle paljon paremmin, kuin vanhojen lasieni päälle pari vuotta sitten.
Muutamissa vauhdikkaammissa kohtauksissa kuva meni hieman epätarkaksi ja sitä oli vaikeaa ja inhottavaa seurata, mutta onneksi niitä kohtauksia oli vain se muutama.
Parissa kohdassa 3D oli jopa ihan toimivaa, mutta muuten se oli minusta aika turha. Oli aika häiritsevän näköistä, kun ihan elokuvan alussa Zazu näytti lentävän salissa. Sinänsä ihan hauskan näköistä, mutta elokuva pysyköön valkokankaalla.

Ääniraidan muokkaus oli todella onnistunut. Nalan ääni erottui hienosti Tunnetko tään rakkauden -kappaleessa ja elokuvan lopussa kuoro kuulosti entistäkin mahtavammalta. Myös leijonien karjaisut olivat hienon kuuloisia, etenkin Simban viimeinen karjaisu, juuri ennen kohatuksen vaihtumista.

Kannatti mennä katsomaan elokuva, vaikka se olikin 3D:nä. Se oli ihan mahtava ja herkisti yhden jos toisenkin. :)

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #104 : Helmikuu 07, 2012, 23:07:43 »
Kirjoitin tämän alunperin englanniksi ulkomaisille sivuille. Seuraava tilanne ei taida koskea Suomen fanilohkoa ainakaan yhtä toivottomasti, (Luojan kiitos!), mutta ajattelin että asia saattaisi kiinnostaa ihmisiä. Minä oon ollut aktiivinen Leijonakuninkaan online-fandomissa myös englanninkielisten sivustojen puolella nyt muutaman vuoden ja tehnyt havaintoja.

Kaksi havaintoa josta aion puhua:
1.) Disneyn virallinen Leijonakuningas -tarina ei tunnu viihdyttävän ja inspiroivan kovin monia omaperäiseen luovuuteen.
2.) Kirjojen ympärille on muodostunut järjetön uskonto.

Haluan tehdä selväksi, että omasta mielestäni vaihtoehtoinen todellisuus, eli AU-fanfictionissa ei ole mitään vikaa ja se on hirmuisen hauskaa, mutta vain niin kauan kun se pidetään fanfictionin rajoissa.

Mitä Disney teki?

Elokuvat ovat AINOA media jonka Disney on itse luonut, ja Disney on eristänyt ne kirjoista ja sarjakuvista erillisiksi kokonaisuuksiksi - varsinkin jatko-osa -elokuvan tuotannossa. Ja Disney on tehnyt sen myös selväksi ko. elokuvassa, sen virallisessa trailerissa, lehtihaastatteluissa ja ensimmäisen elokuvan kommenttiraidalla.

Siis, ei ole tärkeää minkä kaiken tekijänoikeyudet Disney omistaa. Mikä on tärkeää on se että Disney ilmeisesti halusi viihdyttää ja inspiroida ihmisiä ihan omalla tarinallaan eikä sekoittaa niitä ulkopuolisten luomiin kirjoihin ja sarjakuviin.

Mitä fanit tekevät?

Kuitenkin tuntuu että on paljon enemmän fanfictionia sotkemassa kirjat elokuvien kanssa kuin mitä on pohjaten puhtaasti elokuviin ja Disneyn vahvistamiin faktoihin. Mutta se ei ole tämäm merkinnän pääpointti.

Vaan se, että spin-off ja fanfiction -asenteet on räjähtänyt tolkuttomuuksiin jo kauan sitten:

Eli huomattava määrä fanipohjasta on veinyt asiat kauas fanfictionista, vetämällä ideoihinsa mukaan uskomuksen ja faktojen riitelyn käsitteet, sen sijaan että kutsuisivat ideoitaan vain fanfictioniksi.

Siis että mitä?

(X) Moni, MONI fani ei ilmeisesti pidä Disneyn valinnoista mitä tulee pentujen äiteihin/isiin. TAI, Disneyn kertoman tarinan draama ei riitä faneille.

--> "Minä todella uskon että Nala onkin oikeasti Vitanin äiti...[paljon perusteluja]...Ja Vitani sai otsahiuksensa sedältään Mheetulta.' (Mheetu oli Nalan pikkuveli aikaisessa tuotantovaiheessa, mutta LEIKATTIIN POIS tarinasta ennen kuin se sai lopullisen muotonsa.)
---> "Kovu on Scarin poika?!?!?!" tai "Kovun on pakko olla Scarin poika!" + tonneittain ulkonäköön perustuvia "todisteita". (Vaikka elokuvassa sanotaan kahdesti, että Scar ei ole Kovun isä.)

Tarinan pitäisi näyttää tai kuvailla naarasleijonan pentunsa synnytystilanne ja sitten kuvata sen pennun kasvua päivä päivältä lopulliseen ulkomuotoonsa, tai muuten fanit alkavat uskoa ettei se naaras olekaan sen todellinen äiti vaan joku toinen canon-hahmo tai kirjan/sarjakuvan hahmo on. Vaikka tarina ei anna siihen mitään syytä. Fanit sivuttaa täysin sen tosiseikan että ulkonäöt on kiinni geeneistä jotka voi periytyä ihan mistä tahansa kohtaa sukupuusta ja siksi pennun todellinen äiti voi olla juuri se jonka Disney antaa ymmärtää.

Eli siis fanit eivät vain pidä Disneyn valinnoista ja mieluummin teorisoivat niitä vastaan. Tai saadakseen tungettua tarinaan X-petti-X:ää tai kidnappaus-draamaa.

(X) Draama Disneyn tarinassa ei ole tarpeeksi tyydyttämään fanien janoa.

Disney on kirjaimellisesti astunut esiin ja julistanut että pentu ensimmäisen elokuvan lopussa ja Kiara ovat yksi ja sama hahmo, eivät kaksi eri hahmoa. Silti monet fanit sivuttavat tuon tiedon ja teeskentelevät uskovansa että Kiaralla onkin veli joka tapettiin, murhattiin, kidnapattiin tai karkasi.

Tietty on niitäkin jotka välittömästi uskovat tuollaista kun eivät vaivaudu tutkimaan elokuvan sisältöä tarkemmin saatika mitään asiaan liittyvää.

Hulluin ja epätoivoisin teoria jonka olen kuullut meni jotenkin niin että Kovu onkin Kopa, (ulkopuolisen lastenkirjailijan luoma Simban ja Nalan poika muutamasta spin-off kirjasta), jonka Zira kidnappasi, vaihtoi sen nimen ja aivopesi Kopa/Kovun uskomaan että on tämän oikea äiti. Että sellaista...Tuo on myös kieroutunein idea mitä olen kuullut koska se tekisi Kiarasta ja Kovusta täysveriset sisarukset jotka menivät naimisiin ja todennäköisesti hankkivat lapsia... Ihan tosi, joidenkin fanien mielikuvitus laukkaa liian kovaa ollakseen enää tervettä.

Jotkut fanit kieltäytyvät kuulemasta sitä kuinka elokuvassa kaksi hahmoa sanovat että Scar ei ole Kovun isä. Onko kyse siitä että he oikein haluavat pöyristyä ajatuksesta insestistä Kiaran ja Kovun välillä?

(X) Spin-off kirjoja ja sarjakuvia kohdellaan kuin ne olisivat mahtavin asia sitten viipaloidun leivän.

"Tojo voi olla Vitanin isä! Minä todella luulen että se on!"

Tojo on pentu jostakin tanskalaisesta sarjakuvasta jonkun sarjakuvakirjoittajan luomana jolla tuskin olil mitään osaa Disneyn yhtiössä. Ja taatusti ei ollut yksi jatko-osa -elokuvan luojista (jotka muuten olivat kaikki Disneyn omaa porukkaa.) Siis Tojolla on täysin eri luoja kuin Vitanilla, luotu vuosikausien aikavälillä aivan eri puolilla maailmaa ja täysin eri mediamuotoihin.

Meinaan eikö siis olisi todennäköisempää että Vitanin luojat ajattelivat omaa alkuperäistä hahmoaan Vitanin isäksi? Tai vielä todennäköisempää ettei ne edes päättäneet sitä kun asianlaita ei ole olennaista tarinan kannalta? (Vain Kovun isä tai pikemminki se kuka se ei ole, oli tärkeää.)

Tottakai Disney kirjoitutti ulkopuolisilla lastenkirjailijoilla ja sarjakuvantekijöillä kirjat ja sarjakuvat jotta fanit voivat sekoitella niitä elokuvien kanssa ja repiä niistä mitä iloa lystää. Mutta kun ne tuntuu menestyksekkäästi tappaneen ihmisten omaperäisen luovuuden. Siis ilmeisesti elokuvat yksin eivät riitä inspiroimaan ihmisiä luovuuteen.

Ehkä paras esimerkki tuosta:

Ehkä tämän hetken parhaiten tunnetuimmalla ja suosituimmalla Leijonakuningas -keskustelufoorumilla, kysyin "Mikä on SINUN visiosi Mufasan ja Scarin nuoruudesta?" ja nimenomaisesti paksunnetulla ja isolla fontilla pyysin ihmisiä unohtamaan Six New Adventures -kirjasarjan, koska pyydän heidän omaa visiota enkä kenenkään toisen. No tuo oli vuonna 2010 ja vain yksi (1) on vastannut siihen ja sekin kieltäytyi tekemästä niin kuin pyysin vaan veti tuon saakelin kirjasarjan mukaan visioihinsa.

Siis missä ovat OMAPERÄISET ideat Vitanin isäksi? Mikseivät ihmiset kehittele omia OMAPERÄISIÄ ideoita Mufasan ja Scarin nuoruudeksi edes silloin kun sitä erikseen pyydetään? Miksi ihmiset aina tuijottavat spin-off -materiaalia sen sijaan että käyttäisivät puhtaasti omaa mielikuvitustaan? Miksi niin harva on kiinnostunut Disneyn virallisesta tarinasta jossa Kiaralla ei koskaan ollut veljeä?

Minäkin rakastan niitä tanskalaisia sarjakuvia ja piän niitä hienoina vaihtoehtoisen todellisuuden pohjina, mutta en minä tarvitse niitä täyttääkseni elokuvien jättämiä aukkoja hahmojen menneisyyksiin / tulevaisuuksiin. Minä pidän siitä että saan käyttää omaa omaperäistä mielikuvitustani ja luovuuttani taustatarinoiksi, ja tutkiskella tarinaa jonka Disney halusi kertoa ilman että lisään siihen mitään vastaan riitelevää draamaa.

Elokuvat yksinään viihdyttävät minua täysellisesti jopa tunnustaessa Disneyn julistamat viralliset faktat, ja elokuvat inspiroivat minua luomaan omaperäisiä taustatarinoita niille.

Ihmettelen miksi niin monelle muulle ne eivät tee samoin? En vain kaiken ylläkerrotun takia, vaan syystä että julmetun moni suhtautuu erääseen hahmoon kuin se olisi Jumala:

"Lakatkaa kohtelemasta Leijonakuningasta kuin se olisi uskonto.

Henkilö #1 "Tein juuri taustatutkimusta The Lion King: Six New Adventures -kirjojen suhteen ja kävi ilmi, että Kopa ei ole Disneyn luoma hahmo, voin antaa todisteita siitä että se ei ole canon-hahmo elokuvista."
Leijonakuningas Weeaboo: "EI MINÄ USKON ETTÄ KOPA ON TODELLINEN ETKÄ VOI MUUTTAA SITÄ"
Henkilö #1: "Mutta voin osoittaa faktoja asiaan liittyen."
Leijonakuningas Weeaboo: "OLET VÄÄRÄSSÄ USKON SYDÄMESSÄNI ETTÄ HÄN ON TODELLINEN SE ON AINOA LOOGINEN SELITYS"
Sitten iso joukko Kopa-uskovaisia hyökkäävär henkilön #1 kimppuun kuin se henkilö olisi anti-kristus.

Leijonakuningas on elokuva."


---> lähde

Ja ei, en luota vain tuohon lähteeseen, vaan olen itsekin joutunut tuon uhriksi ja todistanut monta surullista tarinaa. Minä sain jopa porttikiellon yhdelle foorumille kun Kopa-uskovaisten annetaan hallita sen keskusteluja, moderaattoriryhmässä on korruptiota ja ylin admin on tossu joak ei tee oikeaksi katsomaansa päätöstä vaikka 80% moderaattoreista kannattaa sitä. Jääköön kyseinen foorumi nimeämättä ellei joku erikseen halua tietää.

Muilla kuin ko. foorumilla Kopa-uskonto ei ilmene aivan noin pahana ja joilla voi siis olla mukavaa ja viihtyisää, mutta niilläkin on aika vaikeaa keskustella Disneyn virallisesta tarinasta kun aina joku tulee tunkemaan spin-off -näkemyksiään keskusteluun tai vaahtoamaan siitä kuinka Kopa sitä ja Kopa tätä ja salaliittoteoriat kukoistaa.

LOPUKSI:
Mielestäni tämä spin-off -uskonto ja salaliittoteorioiden repimä tilanne on surullinen. Olen jopa lukenut ihmisten kyselevän perustuuko Leijonakuningas kirjasarjaan. Luonnollisesti muodostunut väärä vaikutelma tiettyä kirjasarjaa ympäröivän uskonnollisen fanaattisuuden takia. Vähemmästäkin sitä repii hiuksia päästään kun tarpeeksi kauan joutuu katselemaan...

Leijonakuningas oli Disneyn ensimmäinen omaperäinen tarina animaatioelokuvissa. Se EI perustu johonkin yliarvostettuun kirjasarjaan jota ei koskaan julkaistu USA:n ulkopuolella eikä edes otettu toista painosta. Kirjat ovat vain vaihtoetoistodellisuus oheistuote elokuville. Mielestäni kirjojen fanit ovat vieneet rakkautensa kirjoihin vähän liian pitkälle ja se on yksi syy lisää miksi mietin onkohan Disney epäonnistunut viihdyttämään ja inspiroimaan omalla tarinallaan vai onko joidenkin fanien päässä vain jotain vikaa?

Edelleen, AU-fanfiction on hieno juttu mutta kuten toivottavasti tajusitte, tämän fandomin tilanteessa ainakaan ulkomaiden puolella, ei ole enää kyse niin tervehenkisestä toiminnasta... :D

Tästä syystä minä perustin vuonna 2011, oman englanninkielisen keskustelufoorumin niille jotka eivät jaksa tuota sirkusta ja/tai haluavat faktat suorina heti kättelyssä. Eli niille jotka hyväksyvät Disneyn vision ja tykkäävät keskusteluissa eristää elokuvat kirjoista kuten Disney tekee. Tämä ei tarkoita etteikö kirjoista ja sarjakuvista saisi keskustella, tottakai saa, mutta se MITEN niistä keskustellaan eroaa minun foorumillani. Jos kiinnostaa, tsekkaa ihmeessä foorumini tarkoitus ja säännöt tarkemmin ja liity mukaan, jos siltä tuntuu: The Lion King Origin Forums
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 08, 2012, 15:54:13 kirjoittanut Nibs »
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Hämppyli

  • Näsäviisas-
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #105 : Helmikuu 08, 2012, 20:44:06 »
Jaa, ovatkos nämä kirjojen ylistäjät koskaan pysähtyneet miettimään Timonin ja Pumban animaatiosarjaa? Näin ulkomuistin mukaan yhdessä jaksossa "paljastuu" että Simban syntymän juhlistamisen yhteydessä Timon ja Pumba lensivät paikan ylle zeppeliinissä. Onko tämäkin canonia (ei tarvitse sanoa, että taivutin sanan väärin)?. Entäpä sitten se, että samainen animaatiosarja ja Leijonakuningas 3 molemmat näyttävät täysin keskenään ristiriitaiset versiot T:n ja P:n ensikohtaamisesta? Tapasivatko nämä kahdesti ja sitten unohtivat toisensa, koska tietenkin molempien tapahtumien on oltava canonia, koska kyseessä ovat Disneyn tuottamat ja julkaisemat animaatiosarjan jaksot ja elokuva.

Jep jep... jos Disneyn omat julkaisut eivät kuulu viralliseen jatkumoon niin miksi joidenkin AU-kirjojen pitäisi?
"If we're going to be damned, let's be damned for what we really are."

Captain Jean-Luc Picard

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #106 : Helmikuu 09, 2012, 00:17:20 »
Mjoo-o. Ainoa virallinen jatkumo on tuo Jylhäkallion ylpeys -elokuva (ollen elokuva ja Disneyn oma tuotanto.) Muttei sekään virallisesti canonia kun kerta on eri tiimi Disneyltä ollut hommissa kuin ekan elokuvan kanssa. Mutta Leijonakuningas 1½: Hakuna Matata -elokuvassa on ensimmäisen elokuvan käsikirjoittajien kirjoittamia kohtauksia. Oletettavasti jotkut niistä jotka eivät ole parodiaa. Mutta tuskin sitäkään elokuvaa voi canoniksi laskea kun se on pääasiallisesti muiden kirjoittama ja tarkoitettu parodiaksi...

Anyway...En oikein usko että nuo kirjoja palvovat ajattelevat yhtään mitään muuta kuin omia mielihalujaan. Ja kun olisivatkin vain tuollaisia itsepäisiä virtuaalilynkkaajia muttakun lisäksi ne väittää omia fanfiction-ideoitaan virallisiksi faktoiksi ja mainostavat niitä osana virallista tarinaa...Se toiminta aiheuttaa eniten turhautumista ja ärsytystä fiksummissa faneissa...Ja toisaalta liian moni online-fandomiin juuri astunut fani ei pysähdy miettimään onko ne tarinat edes mahdollista olla virallisia kun mitään sellaista ei ole tapahtunut missään virallisessa materiaalissa...
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #107 : Helmikuu 10, 2012, 15:46:29 »
Omakin suhtautumisesi asiaan on minun silmissäni aika lähellä uskonnollista kiihkoa ;) Mitä väliä sillä on, kuinka hölmöjä ja fanaattisia faneja jollain Disneyn elokuvalla on?

Minua huolestuttaa Leijonakuninkaassa lähinnä sen julistama yhteiskuntajärjestys, jossa tyhmät ja väkivaltaiset jengiläiset on paras pitää suljettuina omaan slummiinsa, koska muuten koko maailma tuhoutuu - tai ainakin hyväosaisten yhteiskunnan jäsenten yltäkylläisyydessä eläminen loppuu, mikä tietysti heidän kannaltaan katsottuna voi hyvinkin olla sama asia. Tosiasiassahan leijonat ja hyeenat elelevät rinta rinnan savannilla, molemmat tärkeinä ja tarpeellisina osina ekosysteemiä. Siksi leijonakuninkaan asetelma tuntuu teennäiseltä yritykseltä esittää yhdysvaltalainen epätasa-arvoinen yhteiskuntajärjestelmä jonkinlaisena "luonnollisena tilana", jonka järkyttäminen johtaisi katastrofiin.
Constantem decorat honor

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #108 : Helmikuu 10, 2012, 19:28:41 »
Omakin suhtautumisesi asiaan on minun silmissäni aika lähellä uskonnollista kiihkoa ;) Mitä väliä sillä on, kuinka hölmöjä ja fanaattisia faneja jollain Disneyn elokuvalla on?

Jaahas. Et nyt tainnut ihan käsittää mistä on kyse.

Jos olisikin vain kyse jostain Disneyn elokuvasta + faneista yksilöinä oman napansa ympärillä pyörien. Mutta kun kyse on jostain Disney elokuvasta ja sen ympärille muodostuneesta vuorovaikutteisesta yhteisöstä; sen viihtyvyydestä ja kyvystä toimia rakentavana, informatiivisena ja hauskana paikkana kaikille osapuolille elää ja olla.

Tuollaiset fanit vaikuttavat todella negatiivisesti koko yhteisön viihtyvyyteen ja mahdollisuuksiin toteuttaa faneuttaan. Esimerkiksi aiheuttamalla rutkasti normaalia enemmän sekaannusta, turhautumista ja riitoja fanien kesken JA tappamalla lähes kaikki rakentavat ja älykkäät keskustelumahdollisuudet...Kun virallisista asioista valehdellaan oman fanaattisen uskomuksen takia, ja niitä jotka haluaisivat keskustella Disneyn faktojen pohjalta kohdellaan antikristuksina.

Lyhyesti; Fanien asenteella on väliä, koska kyseessä on ihmisten muodostama vuorovaikutteinen yhteisö jossa kaikilla pitäisi olla oikeus viihtyä ja keskustella haluamistaan aiheista, eikä vain yksi fani siellä ja toinen täällä tekemässä omia juttujaan yksinään. Fandomien maailma on vapaa-ajan asia, harrastus, mutta se ei tarkoita sitä ettäkö sen yhteisöjen toimintakyvyllä ei olisi väliä. Koska sen pitäisi olla hauskaa ja voimia antavaa, ei astumista uskonnolliseen kulttiin ja salaliittoteorioiden vyyhtiin.

Älä tuomitse kantaani minkäänlaiseksi kiihkoiluksi ennen kuin tunnet koko tilanteen. Ja se on todella kaoottinen tämän Leijonakuningas-yhteisön suhteen. Jos luulit että vaivautuisin kirjoittamaan ja lisäksi suomentamaan noin pitkän tekstin jos kyseinen tilanne ei aihauttaisi merkittävää haittaa suurelle joukolle ihmisiä, niin luulit väärin.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 10, 2012, 21:44:52 kirjoittanut Nibs »
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Hartsa

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • http://www.freewebs.com/moottoriurheilu05
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #109 : Helmikuu 10, 2012, 22:26:06 »
Leijonakuningas on vähän niin kuin ihmisten tarina leijonien hahmoissa. Esim. todellisuudessa ei leijonalaumoissa johtajuus siirry automaattisesti sukupolvelta toiselle, vaan uuden mahdollisen johtajan on kukistettava entinen johtaja taistelussa.

Tuosta Kovun ja Vitanin isästä vielä; Eikös se ollut niin, että Ziran piti alun perin olla Scarin leski ja pentunsa hänen ja Scarin yhteiset, mutta sitä muutettiin, jotteivat Kiara ja Kovu olisi liian läheistä sukua keskenään? Tämä käsittääkseni myös selittää sen, miksi Nuka ja Kovu muistuttavat ulkonäöltään niin paljon Scaria.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 11, 2012, 00:16:25 kirjoittanut Hartsa »
Terve kaikille!

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #110 : Helmikuu 11, 2012, 17:38:40 »
Tuosta Kovun ja Vitanin isästä vielä; Eikös se ollut niin, että Ziran piti alun perin olla Scarin leski ja pentunsa hänen ja Scarin yhteiset, mutta sitä muutettiin, jotteivat Kiara ja Kovu olisi liian läheistä sukua keskenään? Tämä käsittääkseni myös selittää sen, miksi Nuka ja Kovu muistuttavat ulkonäöltään niin paljon Scaria.

Oikeastaan Kovulla ja Scarilla ei ole muuta yhteistä ulkonäöllisesti kuin vihreät silmät. Toisin kuin Scarin, Kovun ruumiinrakenne on "jylhämaalainen" eli Mufasan ja Simban tyylinen, Kovun harja on ruskea ei musta, ja turkin värikin ruskeansävyä siinä missä Scarin oli enemmänkin oranssinruskehtava. Että silleen...

Mutta totta on ainakin sen verran, että Kovun oli tarkoitus alunperin olla Scarin poika ja siten siis ilmeisesti Ziran olla Scarin puoliso. Mutta on erittäin todennäköistä että Kovun sukupuun muutoksen myötä myös Vitanin ja Nukan sukulaisuussuhde muutettiin pois Scarista jos sitä joskus olivat. Varsinkin Vitanin joka kaikkein todennäköisimmin on tarkoitus olla Kovun kanssa samasta pentueesta. Mutta silloin kun Kovu vielä oli Scarin poika, sen ulkonäkö oli OIKEASTI kopio Scarista, ruumiinrakennetta sekä harjan ja turkin väriä myöten. Nykyään siis Kovu ei muistuta Scaria pätkääkään silmin väriä lukuunottamatta. Ja nekin on mun mielestä paljon syvemmän vihreät kuin mitä Scarilla oli.
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 11, 2012, 17:43:11 kirjoittanut Nibs »
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #111 : Elokuu 24, 2012, 00:59:20 »
Leijonakuningas ei ole lastenelokuva. Oikea kategoria on: perhe-elokuva.
Pääsyy miksi haluan keskustella tästä aiheesta on, että monet jotka pitävät tätä (ja yleensäkin Disneyn klassikoita) lastenelokuvina, tuomitsevat ja valittavat sitä kun toiset pitävät Disneyn klassikoita aikuisten tasolla ja keskustelevat niistä syvällisesti ja vakavasti.

Tämän artikkelin ei ole tarkoirus loukata ketään, vaan vain tarjota toinen näkökulma.
Jos kiinnostaa, lue lisää täältä.
« Viimeksi muokattu: Elokuu 24, 2012, 07:25:38 kirjoittanut Nibs »
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Hartsa

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • http://www.freewebs.com/moottoriurheilu05
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #112 : Elokuu 24, 2012, 15:55:21 »
No, nämä genret ovat hieman epämääräisiä ja mielipideasioitakin. Siitäkin on ollut paljon keskustelua, että onko Salatut elämät perheohjelma/lapsille sopiva ohjelma vai ei. Ja Pottereitakin toiset pitävät lastenkirjoina, vaikka etenkin viimeiset osat ovat kyllä ennemminkin fantasiakirjoja tai nuortenkirjoja.

Mutta kyllähän Leijonakuningas (ja Disney-elokuvat ylipäätään) on niin upea elokuva, että kaiken ikäiset nauttivat siitä. Monet aikuiset sitä paitsi huomaavat ja tulkitsevat elokuvien tapahtumat hieman eri tavalla kuin lapset.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 01, 2012, 13:59:37 kirjoittanut Hartsa »
Terve kaikille!

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #113 : Elokuu 25, 2012, 12:07:51 »
Disney-leffat ovat myös keskenään hyvinkin erilaisia ja erilaisille yleisöille sopivia. Tiedän Lumikin metsäkohtauksen aiheuttaneen painajaisia joillekin sen nähneille lapsille, ja Notre Damen kellonsoittajaa taas jotkut pitävät jopa lapsille täysin sopimattomana varsinkin Hellfire-laulun avoimen eroottisuuden vuoksi. Toisaalta tiedän paljon aikuisia (oman perheeni jäsenet mukaanlukien), jotka pitävät Disneyn ja monien muidenkin animaatiostudioiden laatupiirretyistä.

Se, mikä minua usein häiritsee Disneyn eläin- ja välillä muissakin hahmoissa, on niiden pakottaminen hyvin porvarilliseen perhemuottiin.  Ihan kuin leijonat olisivat yksiavioisia, urosmehiläiset keräisivät mettä ulkona naaraiden ollessa turvallisesti pesässä tai Herkules olisi ollut Zeuksen ja Heran aviolapsi. Disney hukkaa kaikki tilaisuudet esittää toisenlaisiakin perhemalleja kaikenkattavassa innossaan rummuttaa väkisin ideaalisen ydinperheen puolesta.
Constantem decorat honor

Poissa Hämppyli

  • Näsäviisas-
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #114 : Elokuu 25, 2012, 14:00:42 »
Se, mikä minua usein häiritsee Disneyn eläin- ja välillä muissakin hahmoissa, on niiden pakottaminen hyvin porvarilliseen perhemuottiin.  Ihan kuin leijonat olisivat yksiavioisia, urosmehiläiset keräisivät mettä ulkona naaraiden ollessa turvallisesti pesässä tai Herkules olisi ollut Zeuksen ja Heran aviolapsi. Disney hukkaa kaikki tilaisuudet esittää toisenlaisiakin perhemalleja kaikenkattavassa innossaan rummuttaa väkisin ideaalisen ydinperheen puolesta.

No minua ei haittaa, että eläimet eivät toimi täysin oikean maailma logiikan mukaan. Millaista sekin olisi jos Leijonakuninkaassa heti sen jälkeen, kun Mufasa on kertonut Simballe kuinka tähdet ovat entisiä kuninkaita niin tämä olisi lopuksi sanonnut "ja jos nyt suot anteeksi niin minun pitää mennä tuottamaan maailmaan muutama leijona lisää."

Ja olihan, sitä paitsi, Bambin äiti yksinhuoltaja ja tämän isä ei tuntunut välittävän pojastaan ennen kuin vasta äidin kuoltua ja jos haluamme laskea Bambi 2:n osaksi kaanonia niin senkin jälkeen isukki oli valmis lemppaamaan poikansa toisten vaivoiksi.
"If we're going to be damned, let's be damned for what we really are."

Captain Jean-Luc Picard

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #115 : Elokuu 25, 2012, 18:32:30 »
Se, mikä minua usein häiritsee Disneyn eläin- ja välillä muissakin hahmoissa, on niiden pakottaminen hyvin porvarilliseen perhemuottiin.  Ihan kuin leijonat olisivat yksiavioisia, urosmehiläiset keräisivät mettä ulkona naaraiden ollessa turvallisesti pesässä tai Herkules olisi ollut Zeuksen ja Heran aviolapsi. Disney hukkaa kaikki tilaisuudet esittää toisenlaisiakin perhemalleja kaikenkattavassa innossaan rummuttaa väkisin ideaalisen ydinperheen puolesta.

No minua ei haittaa, että eläimet eivät toimi täysin oikean maailma logiikan mukaan. Millaista sekin olisi jos Leijonakuninkaassa heti sen jälkeen, kun Mufasa on kertonut Simballe kuinka tähdet ovat entisiä kuninkaita niin tämä olisi lopuksi sanonnut "ja jos nyt suot anteeksi niin minun pitää mennä tuottamaan maailmaan muutama leijona lisää."

Ja olihan, sitä paitsi, Bambin äiti yksinhuoltaja ja tämän isä ei tuntunut välittävän pojastaan ennen kuin vasta äidin kuoltua ja jos haluamme laskea Bambi 2:n osaksi kaanonia niin senkin jälkeen isukki oli valmis lemppaamaan poikansa toisten vaivoiksi.

Ja minun nähdäkseni Leijonakuninkaan tarinasta ei tulis yhtään mitään jos siinä alettaisiin kauheasti toteuttaa oikeiden leijonien tapoja. Mun mielestä on ihan hyvä ylipäätään että Disney keskittyy ideaaliseen ydinperheeseen ja ihmisten moraalien ja kulttuurien opettamiseen ja käsittelyyn myös eläinhahmoissaan. Luontodokumentit on erikseen ja niitäkin on olemassa lapsille vetoavaan tyyliin toteutettuna, Disneyn on mielestäni tarkoitus olla yhtiö joka tuottaa lähtökohtaisesti kaikenikäisiä vetävällä tavalla ihmisyyttä ja ihmisen moraaleja opettavia tarinoita. Mielestäni sellaisia ei voi koskaan olla liikaa.
« Viimeksi muokattu: Elokuu 25, 2012, 18:37:43 kirjoittanut Nibs »
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #116 : Elokuu 26, 2012, 11:22:53 »
Minun pointtini olikin se, että valtaosa maailman ihmisistä, edes amerikkalaisista, ei elä jenkkiläisen ihanteen mukaisessa ydinperheidyllissä. Disney kuitenkin antaa vahvasti sen kuvan, että kyseinen idylli on ainoa oikea elämisen tapa. Bambin äitikään ei ollut yksinhuoltaja vaan uskollinen "kotiäiti", joka hoiti lasta isän huidellessa "töissä" maailmalla.

Eläinhahmot tarjoaisivat mainion mahdollisuuden tuoda esiin myös muita perhemalleja, esim. uusperheen, sateenkaariperheen (esim. joutsenista tiedetään elävä esimerkki, jossa urosjoutsenet ovat muodostaneet parin ja omineet itselleen poikaset, jotka pariskunnan toinen osapuoli oli saattanut maailmaan naarasjoutsenen kanssa) tai polyamorisen perheen (ei varmaan tarvitse alkaa luetella eläinlajeja, joissa yksi uros siittää poikasia monelle naaraalle, ja hyönteiskunta puolestaan tarjoaa hyviä esimerkkejä yhdestä naaraasta ja monesta uroksesta). Samoin mehiläisten todellinen työnjako sukupuolten kesken olisi tarjonnut hyvän tilaisuuden ravistella ahdasmielistä "isä tienaa, äiti hoitaa kotia" -mallia, mutta sen sijaan Mehiläisen elokuvassa piti väkisin vääntää asetelma päälaelleen, jotta jenkkiläisen perheutopian "normaaliutta" saataisiin alleviivattua.

Ydinperhe ja jäykät sukupuliroolit eivät ole ainoa, saati jokaiselle paras tapa rakentaa perhe-elämää. Siksi en pidä Disneyn sitkeästä, normaalia eläinkunnan toimintaakin vääristelevästä propagandasta niiden puolustamiseksi ja kaikille tyrkyttämiseksi.

Lisäys

Eipä ole muuten näkynyt vastakommenttia näkemykseeni Leijonakuninkaan yhteiskunnallisesta sanomasta, että huono-osaiset on paras pitää suljettuina slummeihinsa, koska muuten hyväosaiset joutuvat luopumaan yltäkylläisestä elämästä ja koko maailma menee pilalle. Edes se, että elokuvassa selvästi esitetään, miten syrjäytyminen tuottaa helposti värvättää, epätoivoista "sotajoukkoa" kaikenlaisille fanaatikoille, ei leffassa näytä johtavan ajatukseen, että syrjäytymistä pitäisi ehkäistä. Ei, ongelmat ratkaistaan tappamalla fanaattinen johtaja ja ajamalla syrjäytyneet takaisin loukkoihinsa, pois "parempaa väkeä" kiusaamasta.   
« Viimeksi muokattu: Elokuu 26, 2012, 11:34:30 kirjoittanut Isilmírë »
Constantem decorat honor

Poissa Hämppyli

  • Näsäviisas-
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #117 : Elokuu 26, 2012, 12:53:46 »
Minun pointtini olikin se, että valtaosa maailman ihmisistä, edes amerikkalaisista, ei elä jenkkiläisen ihanteen mukaisessa ydinperheidyllissä. Disney kuitenkin antaa vahvasti sen kuvan, että kyseinen idylli on ainoa oikea elämisen tapa. Bambin äitikään ei ollut yksinhuoltaja vaan uskollinen "kotiäiti", joka hoiti lasta isän huidellessa "töissä" maailmalla.

Eläinhahmot tarjoaisivat mainion mahdollisuuden tuoda esiin myös muita perhemalleja, esim. uusperheen, sateenkaariperheen (esim. joutsenista tiedetään elävä esimerkki, jossa urosjoutsenet ovat muodostaneet parin ja omineet itselleen poikaset, jotka pariskunnan toinen osapuoli oli saattanut maailmaan naarasjoutsenen kanssa) tai polyamorisen perheen (ei varmaan tarvitse alkaa luetella eläinlajeja, joissa yksi uros siittää poikasia monelle naaraalle, ja hyönteiskunta puolestaan tarjoaa hyviä esimerkkejä yhdestä naaraasta ja monesta uroksesta). Samoin mehiläisten todellinen työnjako sukupuolten kesken olisi tarjonnut hyvän tilaisuuden ravistella ahdasmielistä "isä tienaa, äiti hoitaa kotia" -mallia, mutta sen sijaan Mehiläisen elokuvassa piti väkisin vääntää asetelma päälaelleen, jotta jenkkiläisen perheutopian "normaaliutta" saataisiin alleviivattua.

Ydinperhe ja jäykät sukupuliroolit eivät ole ainoa, saati jokaiselle paras tapa rakentaa perhe-elämää. Siksi en pidä Disneyn sitkeästä, normaalia eläinkunnan toimintaakin vääristelevästä propagandasta niiden puolustamiseksi ja kaikille tyrkyttämiseksi.

Mehiläisen elokuva ei ole Disneyn elokuva vaan Dreamworksin. Iso ero.

Pitää myös muistaa  Disney - leffoista (etenkin näistä tunnetuimmista, jotka nousevat tässä esille), että ne on

a) tehty vuonna papu jolloin ajatuskin sateenkaariperheestä lastenelokuvassa oli aivan mahdoton ajatus ja nykyäänkin olemme onnekkaita, jos jokin lähes tuntematon indiestudio uskaltaisi aiheeseen koskea. Muutenkaan minusta mitään erikoisperheitä ei pitäisi änkeä tarinaan ihan vain siksi, että todistettaisiin ettei siinä ole mitään hävettävää. Jos tarina ei tarvitse sateenkaariperhettä niin ei sitä siihen kannata väkisin pistääkkään

ja b) ne ovat amerikkalaisia elokuvia, joita tekevät (pääasiassa) amerikkalaiset. Jos joku jenkki alkaisisi kitisemään jonkin suomalaisen elokuvan arvoja ja vaatisi enenmmän hänen maailman katsomustaan leffaan niin kuinka moni menisi puolustamaan, että koska elokuva on suomalainen niin ei haittaa, jos arvotkin on suomalaisia. Toki Disney - leffat nyt saavat laajemmat levitykset, kuin nimekkäimmätkään suomileffat, mutta silti...

« Viimeksi muokattu: Elokuu 26, 2012, 21:47:34 kirjoittanut Hämppyli »
"If we're going to be damned, let's be damned for what we really are."

Captain Jean-Luc Picard

Poissa Hartsa

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • http://www.freewebs.com/moottoriurheilu05
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #118 : Elokuu 26, 2012, 17:41:46 »
Tästä keskustelusta tulikin mieleen, että onko muuten Nalan isää mainittu koskaan? Toiset ovat sitä mieltä, että se on Scar, toiset sitä mieltä että Mufasa ja toiset sitä mieltä, että joku ulkopuolinen urosleijona. Jos se olisi Mufasa, niin Simbahan olisi nainut oman siskopuolensa ja saanut tämän kanssa pennun! Vähän ristiriitaista siihen nähden, että Kovustahan tehtiin Scarin ottopoika oman pojan sijaan sen vuoksi, etteivät Kiara ja Kovu olisi liian läheistä sukua keskenään.
Terve kaikille!

Poissa Zenzibar

  • Pelastaja katsoi profiiliaan ja läikytti teetä pöydälle
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • kesäinen-eskapisti-merirosvo-jedi-söpö-skotti
    • Home sweet home
  • Pottermore: BloodNight6399
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #119 : Elokuu 26, 2012, 18:28:50 »
Tästä keskustelusta tulikin mieleen, että onko muuten Nalan isää mainittu koskaan? Toiset ovat sitä mieltä, että se on Scar, toiset sitä mieltä että Mufasa ja toiset sitä mieltä, että joku ulkopuolinen urosleijona. Jos se olisi Mufasa, niin Simbahan olisi nainut oman siskopuolensa ja saanut tämän kanssa pennun! Vähän ristiriitaista siihen nähden, että Kovustahan tehtiin Scarin ottopoika oman pojan sijaan sen vuoksi, etteivät Kiara ja Kovu olisi liian läheistä sukua keskenään.

Elokuvassa ei missään mainita Nalan isää, eikä sitä virallisesti ole mainittu muutenkaan. Tietääkseni leijonankunikaasta tehdyssä sarjakuvassa, nimeä en nyt muista, Nalan isä oli joku ulkopuolinen leijona.

Jos ajateltaisiin "oikeaa" elämää, Nalan isä ei oikein voisi olla kukaan muu kuin Mufasa, koska yleensä laumoissa on vain yksi uros ja jos vanha uros voitetaan ja uusi uros ottaa tämän lauman, uusi uros yleensä tappaa edellisen uroksen pennut.
"You're only given a little spark of madness. You mustn't lose it." -Robin Williams

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #120 : Elokuu 26, 2012, 21:23:33 »
Tästä keskustelusta tulikin mieleen, että onko muuten Nalan isää mainittu koskaan? Toiset ovat sitä mieltä, että se on Scar, toiset sitä mieltä että Mufasa ja toiset sitä mieltä, että joku ulkopuolinen urosleijona. Jos se olisi Mufasa, niin Simbahan olisi nainut oman siskopuolensa ja saanut tämän kanssa pennun! Vähän ristiriitaista siihen nähden, että Kovustahan tehtiin Scarin ottopoika oman pojan sijaan sen vuoksi, etteivät Kiara ja Kovu olisi liian läheistä sukua keskenään.

Nalaan isää ei ole virallisesi päätetty. Reunion-tapahtumassa vuonna 2004 Leijonakuninkaan ohjaajilta kysyttiin Nalan isän henkilöllisyyttä ja ne sanoi ettei sitä alunperin päätetty, ja että "it was always a general assumption that it could be Scar or...Mufasa". Eli ne sanoivat että se oli aikanaan "yleinen oletus" - ei päätös, ja lisäksi Mufasan nimi vaan mutistiin hiljaa mikrofonin sivuun ja ylipätään ennen tuota vastausta he heittivät pitkän naureskelu ja vitsailukohtauksen, mm. ensin väittivät että Nalan isä on toinen heistä.

Moni uskoo että Nalan isä on Scar tai Mufasa "koska elokuvan ohjaajat sanoivat niin!!11" - täysin sivuttaen tuon että herrat ohjaajat vitsailivat, mutisivat Mufasan nimen selvästi ajatellen että se olisi moraalitonta, sanoivat koko jutun aikanaan olleen vain "yleinen oletus" eikä päätös, eivätkä antaneet mitään kunnon vastausta.

Minun nähdäkseni siis Nalan isän henkilöllisyyttä ei koskaan virallisesti päätetty, eikä sitä edes haluta päättää kun kerta edes suoraan ja henkilökohtaisesti kysyttäessä ei haluttu antaa mitään vakavaa ja yksinkertaista vastausta.

Jos ajateltaisiin "oikeaa" elämää, Nalan isä ei oikein voisi olla kukaan muu kuin Mufasa, koska yleensä laumoissa on vain yksi uros ja jos vanha uros voitetaan ja uusi uros ottaa tämän lauman, uusi uros yleensä tappaa edellisen uroksen pennut.

Tuo on hieman virheellistä tietoa. Oikeastaan leijonalaumassa yksi tai kaksi urosta toimii johtavassa asemassa, ja laumassa voi olla jopa kuusi aikuista urosta. Jos lauma kasvaa liian suureksi, nuoret (noin 3-vuotiaai) urokset karkoitetaan. Kaikilla on oikeus paritella - johtava uros vaan omii oikeuden paritella ensimmäisenä. Ei siis ainoana, vaan vain ensimmäisenä.

Lisäksi, koska Leijonakuninkaan leijonat ovat sisäisesti ihmisiä ja omaavat ihmisten arvoja kuten naimisiin meno ja yksiavioisuus ja ihmismäinen kuningaskunta seremonioineen kaikkineen....Ei mielestäni ole kaukaa haettua olettaa että ulkopuolistenkin sallitiin liittyä laumaan ja saivat mahdollisesti paritella lauman naaraiden kanssa. Jylhäkallion ylpeys itseasiassa osoittaa juuri niin. Se ei toki ole virallista kaanonia, mutta silti, osoitus Disneyn tavasta pitää eläinhahmojaan hyvin pitkälle ihmisinä.
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Browey

  • Vuotislainen
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #121 : Elokuu 27, 2012, 01:15:35 »
En osaa sanoa oikein mitään Disney-elokuvista, vaikka nuorempana niitä tulikin katsottua. Sen sijaan otan, varsinaisen aiheen sivuuttaen, kantaa muutamiin Isilmírën näkemyksiin, koska foorumilla tuntuu olevan nykyään vähemmän vakavaa keskustelua kuin vielä jokunen vuosi sitten.

Minun pointtini olikin se, että valtaosa maailman ihmisistä, edes amerikkalaisista, ei elä jenkkiläisen ihanteen mukaisessa ydinperheidyllissä.
Disneyn suurin kohderyhmä koostuu ensinnäkin länsimaalaisista ihmisistä, jotka tyypillisesti ovat kristinuskoisia ja todennäköisesti kuuluvat keskiluokkaan, ja toisekseen länsimaalaisista – kummalla puolella valtamerta sitten asuvatkaan: keskiluokkaisista ja kristinuskoisista – perheistä. Elokuva sateenkaarijoutsenpariskunnasta johtaisi pikemminkin heikkoon liiketulokseen ja potentiaalisten katsojien kaikkoamiseen kuin siihen, että ihmiset viisivuotiaista vanhuksiin alkaisivat ymmärtää erilaisuutta enemmän.

Ymmärrän, että tiettyjä katsojia Disneyn elokuvissaan välittämä kuva kiiltokuvamaisesta amerikkalaisesta unelmasta ärsyttää. Yhtiö toimisi kuitenkin oman olemassaolonsa tarkoituksen vastaisesti tuottamalla elokuvia, joita monet mahdolliset katsojat boikotoisivat, ja minä käsittäisin oikein hyvin, miksi se ei haluaisi tehdä niin.

Ironista onkin, että se tekee niin. Disney on jo pitkään tukenut homoliikettä – ja joutunut arvokonservatiivisten boikotoimaksi.

Eläinhahmot tarjoaisivat mainion mahdollisuuden tuoda esiin myös muita perhemalleja, esim. uusperheen, sateenkaariperheen –  –
Oletukset tämän ajatuksen taustalla häiritsevät minua. Tahot, jotka ajavat vähemmistöjen oikeuksia, tuntuvat usein ajattelevan, että suvaitsevaisuus lisääntyy sivistämällä. Ajatellaan, että ihmiset kyllä ymmärtävät, että homoseksuaalit ovat ihmisiä siinä missä muutkin, kunhan vähemmistöjen oikeuksia pidetään aktiivisesti esillä. Konservatiivipoliitikko Päivi Räsäsen konservatiiviset lausunnot muistetaan poikkeuksetta tuomita, samoin kristillisten järjestöjen kyseenalaiset kampanjat.
 
Mielestäni tällaisessa toiminnassa on kaksi ongelmaa. Ensinnäkin se nostattaa vastareaktion niiden keskuudessa, jotka eivät jaa liberaaleja näkemyksiä vähemmistöjen oikeuksista. Päivi Räsänen muistetaan äänestää jatkokaudelle, ja eduskuntaan nousee viljalti ydinperhettä puolustavia kansanedustajia. He eivät olisi nousseet eduskuntaan, jos oikeamieliset arvoliberaalit eivät olisi tehneet tasa-arvoisesta avioliittolista vaaliteemaa, mutta heidän ansiostaan vähemmistöjen oikeuksien ajaminen on jälleen askeleen vaikeampaa.

Toisekseen vähemmistöjen oikeuksista vaahtoaminen ärsyttää sellaisia ihmisiä, joilla ei olisi periaatteessa mitään tasa-arvoista avioliittolakia vastaan. Ihmisillä on elämässään oikeitakin murheita: ikääntyviä sukulaisia, ilman opiskelupaikkaa jääneitä lapsia, vaikeuksia päästä koulutusta vastaavaan työhön, ongelmia kohtuuhintaisen asunnon löytämisessä, riittämättömyyden tunnetta, kykenemättömyyttä olla tarpeeksi hyvä yhtä aikaa monella elämisen rintamalla. Ihmiset näkevät vapaan maailman, jossa kaikilla tuntuu olevan rajattomasti mahdollisuuksia, mutta nämä mahdollisuudet eivät koskaan tunnu koskettavan heitä itseään.

Minusta on ihan ymmärrettävää, että heitä ärsyttää, kun lehdissä vaahdotaan samaan aikaan niinkin pienestä asiasta kuin siitä, pitäisikö samaa sukupuolta olevilla olla oikeus mennä naimisiin. Omaan ärsyyntymiseen pohjautuva vastustaminen saattaa ulkopuolisesta kuulostaa vähäpätöiseltä ja irrationaaliselta, mutta niin ihmiset usein asioista päättävät: antavat järjen korkeintaan toimeenpanna päätöksen, jonka tunne sanelee.

Tämän takia minä jättäisin sivistämiseksi kutsutun meuhkaamisen vähemmälle. En ole varma, helpottaako homoliikkeen nykyinen, vastakkainasetteluja hakeva tapa ajaa asiaansa ollenkaan sellaisia seksuaalivähemmistöihin kuuluvia, jotka asuvat syrjäseuduilla. Suvaitsevaiset kyllä hehkuttaisivat Disneyn elokuvaa sateenkaaripariskunnasta, mutta suurin osa ärsyyntyisi, eikä eduskunta-aloite tasa-arvoisesta avioliittolaista saisi yhtään ylimääräistä allekirjoitusta.

Ydinperhe ja jäykät sukupuliroolit eivät ole ainoa, saati jokaiselle paras tapa rakentaa perhe-elämää. Siksi en pidä Disneyn sitkeästä, normaalia eläinkunnan toimintaakin vääristelevästä propagandasta niiden puolustamiseksi ja kaikille tyrkyttämiseksi.
Olen samaa mieltä siitä, että ydinperhe ei ole ainoa tapa rakentaa perhe-elämää. Tarkastelisin kuitenkin asiaa toisesta asennosta. On mahdollista vähätellä tosiasiallisesti suosittua ja karikkoisessa maailmassa turvaa antavaa perhemallia, mutta ydinperheen esittäminen populaarikulttuurissa voi myös tarjota positiivisen esimerkin niille nuorille, joiden taustalta löytyy hajanainen ja rikkinäinen lapsuus.

Väitteesi ”Disneyn sitkeästä propagandasta” ovat hataralla pohjalla sikäli, että viime aikoina Mikki Hiirikin on kannattanut tasa-arvoista avioliittolakia. En tiedä, tukiko Disney homoliikettä jo 1990-luvulla, jolloin se julkaisi monia menestyselokuvia, mutta toisaalta historiaa ei pitäisi tarkastella samalla tavalla kuin tarkastelemme tässä ajassa käytävää yhteiskunnallista keskustelua.

Eipä ole muuten näkynyt vastakommenttia näkemykseeni Leijonakuninkaan yhteiskunnallisesta sanomasta, että huono-osaiset on paras pitää suljettuina slummeihinsa, koska muuten hyväosaiset joutuvat luopumaan yltäkylläisestä elämästä ja koko maailma menee pilalle. Edes se, että elokuvassa selvästi esitetään, miten syrjäytyminen tuottaa helposti värvättää, epätoivoista "sotajoukkoa" kaikenlaisille fanaatikoille, ei leffassa näytä johtavan ajatukseen, että syrjäytymistä pitäisi ehkäistä. Ei, ongelmat ratkaistaan tappamalla fanaattinen johtaja ja ajamalla syrjäytyneet takaisin loukkoihinsa, pois "parempaa väkeä" kiusaamasta.
Minäkään en osaa sanoa vastaan. Väitän kuitenkin, että myös vasemmistolaisilla on joskus vaikeuksia huono-osaisten huomioon ottamisessa.

Nimittäin muutama viikko sitten Vasemmistonuorten entinen puheenjohtaja Dan Koivulaakso sanoi Helsingin Sanomien sunnuntaisivun haastattelussa, että hänen mielestään perussuomalaisille (jota en itse äänestänyt) ei olisi pitänyt antaa eduskunnassa valiokuntapaikkoja. Perussuomalaisten äänestäjäkunta on sekalainen joukko, mutta monet sen äänestäjistä ovat tämän päivän osattomia ja syrjäytettyjä. Samassa haastattelussa marxilaiseksi identifioituva Koivulaakso sanoo muun muassa, että ”kokoomus on Suomen suurin vihollinen”.

Siksi mukailen:

Edes se, että perussuomalaisten puolue sai lähes viidesosan maassa annetuista äänistä, ei näytä herättävän Koivulaaksossa, joka väittää kantavansa huolta vähäosaisista, ajatusta, että näitä ihmisiä kannattaisi kuunnella herkällä korvalla. Ei, ongelmat ratkaistaan sivuuttamalla tämä monen vähäosaisen omakseen kokema joukko maan lakia säätävässä elimessä ja ajamalla vähäosaiset takaisin loukkoihinsa, pois ”suvaitsevaista ja aidosti vähäosaisista kiinnostunutta väkeä” kiusaamasta.

Poissa Hämppyli

  • Näsäviisas-
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #122 : Elokuu 27, 2012, 09:38:24 »
Eipä ole muuten näkynyt vastakommenttia näkemykseeni Leijonakuninkaan yhteiskunnallisesta sanomasta, että huono-osaiset on paras pitää suljettuina slummeihinsa, koska muuten hyväosaiset joutuvat luopumaan yltäkylläisestä elämästä ja koko maailma menee pilalle. Edes se, että elokuvassa selvästi esitetään, miten syrjäytyminen tuottaa helposti värvättää, epätoivoista "sotajoukkoa" kaikenlaisille fanaatikoille, ei leffassa näytä johtavan ajatukseen, että syrjäytymistä pitäisi ehkäistä. Ei, ongelmat ratkaistaan tappamalla fanaattinen johtaja ja ajamalla syrjäytyneet takaisin loukkoihinsa, pois "parempaa väkeä" kiusaamasta.

Minä olen tulkinnut tuon vain siten, että Leijonakuninkaan maailma toimii tuolla tavalla, että pahat hyenat on pidettävä poissa hyvien eläinten jaloista. Aika musta valkoisia nuo Disneyn pahiskuvaukset ovat aina olleet ja minä ohitan sen yleensä olan kohautuksella. Eihän kukaan ole kitissyt siitäkään, että Basil Hiiri tuntuu kuvaavan, että kaikki vähemmistöjen edustajat (elokuvan tapauksessa rotat) saavat hävetä taustaansa ja ei heistä muutenkaan ole muuhun, kuin rikoksiin.
"If we're going to be damned, let's be damned for what we really are."

Captain Jean-Luc Picard

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #123 : Elokuu 27, 2012, 13:57:09 »
Ensinnä pahoittelen Mehiläisen elokuvan sekoittamista Disney-tuotantoon. Minulla menee jo vähän sekaisin, kuka minkäkin ötökkäjutun on tuottanut.

En ajanut takaa sitä, että Disneyn pitäisi aloittaa erityinen promokampanja muiden kuin viktroiaanis-idyllisen ydinperheen puolesta. Tarkoitin kommentillani sitä, että eläinkunta tarjoaisi mainioita hienovaraisia tapoja kuvat muunkinlaisia perheitä luonnollisina. Meteli olisi todennäköisesti pienempi, jos vaikkapa Mufasa-leijonalla olisi todenmukainen "haaremi" kuin jos esimerkiksi Aladdin-miehellä olisi sellainen, olkoonkin, että hänen tarinansa aikaan sekin olisi ollut ihan normaalia. Ja ainakin se asetelma olisi helpommin puolustettavissa luonnollisuus-argumentilla ;)

Mutta myönnän toki, että Disney-yhtiön ensisijainen tarkoitus on tehdä rahaa, ja siksi sen rustaamien rainojen on oltava hyvin siloiteltuja ja varovaisia. Möykkä nousee paljon pienemmästäkin kuin "vääränlaisten" perheiden esittämisestä, hyvinä esimerkkeinä mm. jo aiemmin mainittu meteli Notre Damen kellonsoittajan sopimattomuudesta lapsille, samoin Pienen merenneidon "pornografisten" uimakohtausten nostattama pöyristys ja sitkeät syytökset seksin piilomainonnasta Leijonakuninkaassa, kun Simban viidakossa ilmaan nostattama pöly- ja hahtuvapilvi "ihan selvästi" muodostaa hetkeksi sanan SEX. Se ei kuitenkaan minun nähdäkseni tarkoita, ettenkö saisi kritisoida moista äärikorrektiutta ja kaivata vähän laajempia näkökulmia.

Mitä tulee vassareihin ja persuihin, poliittinen vääntö luisuu minun mielestäni tämän aiheen ulkopuolelle. Ihan sama, miten mikäkin puolue Suomessa ottaa syrjäytyneet huomioon, minun mielestäni Leijonakuningas elokuvana kannattaa näkemystä, että syrjäytyminen on syrjäytyneiden ongelma eikä hyväosaisten tule vaivata sillä itseään kuin sen verran, että häätävät syrjäytyneet pois näkyvistään. Ja se on minun mielestäni hyvin ahdasmielinen ja omahyväinen sanoma.

Hämppylille huomauttaisin, että tässä keskustelussa on aiemmin haikailtu nimenomaan kypsän pohdiskelun perään sen sijaan, että Disney-leffoihin suhtauduttaisiin mitään syvempää sanomaa sisältämättömänä lasten viihteenä.
Constantem decorat honor

Poissa Hämppyli

  • Näsäviisas-
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #124 : Elokuu 27, 2012, 14:14:23 »
Hämppylille huomauttaisin, että tässä keskustelussa on aiemmin haikailtu nimenomaan kypsän pohdiskelun perään sen sijaan, että Disney-leffoihin suhtauduttaisiin mitään syvempää sanomaa sisältämättömänä lasten viihteenä.

En tarkoittanutkaan, että niin ei saisi tehdä. Itsekkin rakastan lapsuuden leffojen teemojen vakavaa pohdiskelua  ja en ymmärrä mitä ajattelin, kun nyt se tuli näin jyrkästi tyrmättyä. Jatkakaa vain ja unohtakaa minun törttöillyt.
"If we're going to be damned, let's be damned for what we really are."

Captain Jean-Luc Picard

Poissa Browey

  • Vuotislainen
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #125 : Elokuu 28, 2012, 18:02:55 »
En ajanut takaa sitä, että Disneyn pitäisi aloittaa erityinen promokampanja muiden kuin viktroiaanis-idyllisen ydinperheen puolesta. Tarkoitin kommentillani sitä, että eläinkunta tarjoaisi mainioita hienovaraisia tapoja kuvat muunkinlaisia perheitä luonnollisina.
On totta, ettet kaivannut Disneyltä mitään kampanjaa vähemmistöjen hyväksi. Hienovarainenkin toisenlaisten perhemallien esittäminen kuitenkin tulkittaisiin helposti sellaiseksi, kuten kirjoitit. Tällaiset kampanjat suvaitsevaisuuden puolesta – tai ”laajempien näkökulmien” esittäminen – sen sijaan pääsääntöisesti koetaan ärsyttävänä tuputtamisena ja harvoin johtavat toivottuun tulokseen, kuten edellisessä viestissäni perustelin, ja siksi ajattelen, että sellaisia pitäisi yhteiskunnassa harrastaa vähemmän. Tasa-arvoinen avioliittolaki olisi saattanut mennä läpi jo vuosia sitten, ellei siitä meuhkaamalla olisi tehty merkittävintä jakolinjaa määrittämään sitä, onko ihminen ”arvoliberaali” vai arvokonservatiivi. On paradoksaalista, että monien vähemmistöjen puolustajat tekisivät työtään tuloksellisemmin vaieten.

Arvoliberaali on lainausmerkeissä siksi, että liberalismi alkuperäisessä asennossaan tarkoittaa sitä, että sietää sellaisia ihmisiä, joiden näkemyksiä ei jaa – ei sitä, että sietää vain ryhmiä, jotka yleisesti koetaan yhteiskunnassa altavastaajiksi. Monet arvoliberaaleiksi tunnustautuvat eivät ole suvaitsevaisuutta nähneetkään, vaan rinnastavat konservatismin pahuuteen sekä suorastaan dehumanisoivat sellaiset, jotka ovat tietyistä moraalikysymyksistä ”väärää mieltä”. Tämä pätee muun muassa Dan Koivulaaksoon, mistä päästäänkin eteenpäin.

Mitä tulee vassareihin ja persuihin, poliittinen vääntö luisuu minun mielestäni tämän aiheen ulkopuolelle. Ihan sama, miten mikäkin puolue Suomessa ottaa syrjäytyneet huomioon, minun mielestäni Leijonakuningas elokuvana kannattaa näkemystä, että syrjäytyminen on syrjäytyneiden ongelma eikä hyväosaisten tule vaivata sillä itseään kuin sen verran, että häätävät syrjäytyneet pois näkyvistään. Ja se on minun mielestäni hyvin ahdasmielinen ja omahyväinen sanoma.
Tähän liittyen haluan esittää kaksi huomiota. Ensinnäkin voi olla ihan hyvä asia, että elokuvassa tarjottava yhteiskunnallinen näkemys, jos sitä sellaiseksi voi kutsua, on karrikoitu. Sellainen herättää katsojan ajattelemaan viestiä, jonka elokuva tahtoo välittää, mikä on minusta poikkeuksetta parempi vaihtoehto se, että elokuvan siloteltu viesti antaa pohjoismaisen hyvinvointivaltion kasvatille hyvänolontunteen mutta ei ajateltavaa. Karrikoitu sanoma kiinnittää lapsenkin huomion.

Toiseksi ajatus siitä, että syrjäytyminen on syrjäytyneiden ongelma ja jotain, jolla hyväosaisten ei pidä vaivata päätään, on jokseenkin yleinen ajattelutapa nykyään. Vasemmistolainen Koivulaakso kyllä vastustaa köyhyyttä, syrjäytymistä, työttömyyttä ja kaikkea mitä siihen liittyy, mutta ennemminkin jonkinlaisena abstraktiona. Kun kysymykseen tulee perussuomalaisia äänestävä työtön, perheetön ja kouluttamaton mies, joka haluaisi palauttaa pakolaiset kotimaahansa eikä jaksa suhtautua kovin ymmärtäväisesti vähemmistöjen oikeuksiin, hän jättäisi tämän valtakunnallisissa vaaleissa antaman äänen huomioimatta. Tällainen ajattelutapa on vasemmistopoliitikkojen (mukaan lukien vihreät) keskuudessa yllättävän tyypillinen: vähäosaisista ollaan juhlapuhetasolla huolestuneita, mutta ei yksityisellä tasolla siitä vähäosaisesta, joka sattuu äänestämään perussuomalaisia, tunnustautumaan nationalistiksi ja sortumaan ajoittain rasistiseksi luokiteltavaan huumoriin.

Lopuksi viittaan tähän tuotantotalouden professori Paul Lillrankin artikkeliin. Vapaan liikkuvuuden maailmassa lahjakkaat hakeutuvat kaltaistensa seuraan: käyvät eliittikoulut yhdessä, menevät keskenään naimisiin ja muuttavat asumaan lähekkäin seudulle, jota hyväosaiset kansoittavat. Eri luokkien välinen keskusteluyhteys katkeaa, eikä yläluokka pidä tarpeellisena selittää omia näkemyksiään. Lahjakkuus ja lahjattomuus periytyvät edelleen, ja meritokraattinen luokkayhteiskunta syntyy.

Ehkä onkin paikallaan, että tämä pidetty lastenelokuva sanoo, että syrjäytyneet voi jättää oman onnensa nojaan. Elokuvassa sanoma on esitetty niin karrikoidusti, että katsojat tiedostavat sen ja sen pohjalta ajattelevat. Silloin pohditaan tasan sitä, mitä yhteiskunnassa koko ajan tapahtuu vähittäisesti ja vaikeasti havaittavasti. Jos Leijonakuninkaan ahdasmielinen ja omahyväinen sanoma saa pohtimaan tällaisia asioita, niin hyvä niin.
« Viimeksi muokattu: Elokuu 28, 2012, 20:04:15 kirjoittanut Browey »

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #126 : Elokuu 28, 2012, 18:35:14 »
Minä en ole koskaan nähnyt sitä hyeenojen Jylhämaasta pois pitämistä minään vähäosaisten syrjimisen glorifointina.

Ensinnäkin; hyeenat eivät olleet vähäosaisia olosuhteiden pakosta vaan ihan omasta valinnastaan. Ei kukaan niitä pakottanut roikkumaan siellä elefanttien hautausmaalla nälkää näkemässä. Senkus olisivat hajaantuneet etsimään muita elinalueita, alueita jotka eivät vielä kuuluneet kenellekään. Olen sitä mieltä että ne eivät tehneet niin vaan sitkeästi pyrkivät Jylhämaahan, koska halisivat pakkomielteisesti juuri sitä mitä eivät voineet saada. (Sellaisia ihmiset joskus ovat.)

Toisekseen, tämä elokuva tekee hyvin selväski että niihin ei asennoiduttu aiheettoman syrjivästi vaan ne oikeasti olivat sellaista joukkoa joka elintavoillaan tuhoaa luonnon tasapainon ja siksi ne oli pakko ja paras pitää poissa kuningaskunnasta joka yrittää pysyä kukoistavana ja asiallisena paikkana kaikille elää ja olla.

Eli; Leijonakuninkaassa ei syrjitä vähäosaisia vaan puolustetaan kukoistavaa kotimaata pahiksilta, ja Leijonakuningas ei kuvaa vähäosaisia ihmisiä pahiksina, vaan sellaisia jotka valitsevat huonot oltavat jotta voisivat roikkua kukoistavan alueen liepeillä vinkumassa kuinka kurjaa on ja kuinka he haluavat juuri paikkaan X ja mikään muu ei kelpaa ja saatuaan haluamansa, tuhoavat sen.

Leijonakuninkaan hyeenojen olemassaolo on siis mielestäni aika kaukana viattomista vähäosaisista. Enkä näe syytä miksei Mufasa vanhemman puoleisena ja viisaana kuninkaana olisi asiaa todennut, tai todennäköisesti jo aiemmat hallitsijat.
« Viimeksi muokattu: Elokuu 28, 2012, 18:46:58 kirjoittanut Nibs »
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #127 : Elokuu 29, 2012, 12:24:44 »
Nibs, tuo on oma tulkintasi asiasta. Kuten jo totesin, myös ihmisyhteiskunnissa on paljon niitä, joiden mielestä kaikenlainen vähäosaisuus ja syrjäytyminen on vähäosaisten ja syrjäytyneiden omaa syytä, ihan niin kuin sinä sanot Leijonakuninkaan hyeenoista. Huomautin muistaakseni myös siitä, että todelliset leijonat ja hyeenat elävät samalla savannilla kummatkin tärkeinä osina ravintoketjua. Siksi minun tulkintani leffasta on se, että eläinten normaalit elämäntavat ja elinalueet on varta vasten muutettu muistuttamaan ihmisyhteiskunnan luokkajakoa ja sitten jako oikeutetaan kauhuskenaariolla siitä, miten kaikki tuhoutuu, jos hyeenoita (=syrjäytyneitä) ei pidetä suljettuna omaan ghettoonsa.

Tulkinta on aina tulkinta ja samakin ihminen voi tehdä samasta leffasta niitä monta erilaista. Jos kaipaa "aikuismaista" pohdiskelua jonkin elokuvan tiimoilta, ei kannata lähteä siitä, että oma tulkinta on se ainoa oikea vaan ennemminkin pohtia ja perustella, miten voidaan päätyä erilaisiin tulkintoihin ja mitä elokuvan tekijät ehkä ovat ajaneet takaa milläkin ratkaisulla.

Constantem decorat honor

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #128 : Elokuu 29, 2012, 22:41:13 »
Isilmírë, en kai minä väittänytkään omaa tulkintaani ainoaksi oikeaksi? Pahoittelen jos se jotenkin kuulosti siltä. Aloitin kyllä viestini nimenomaan oman näkökulmani nimessä eli sanomalla että 'minä en ole koskaan nähnyt' asiaa jollain tavalla ja sitten perustelin miksen, ja pyrin kyllä käyttämään mielestäni-muotoilua tarpeeksi monessa kohtaa. Enkä missään vaiheessa sanonut että tämä on Ehdoton Totuus.

Pohjasin osan tulkinnastani siihen että Jylhämaan ympäristössä oli viidakko ja lopussa laumat olivat poistuneet muille maille, toisin sanoen näytettiin ettei Jylhämaa ollut koko Afrikan ainoa rehevä alue, siinä missä elokuva ei antanut mitään syytä sille miksi hyeenat eivät painuneet vastaavia etsimään alunalkajaankin vaan sitkeästi hinkuivat Jylhämaahan. Samalla kun esittivät ne yleisluontoisesti pahiksina.

Tuossa toisekseen-pointissani on siis kyllä faktapohja. Hyeenoiden osoitettiin käyttäytyneen niin että Jylhämaa tuhoutui. Lisäksi ne puolustivat Scaria vielä senkin jälkeen kun kaikki oli tuhoutunut eli eivät kai vieläkään tajunneet että olivat eläneet väärin. Joten en ihan näe mten se jättää tilaa tulkinnallenne aiheettomasta vähäosaisten syrjimisestä?
Mufasa opetti pojalleen: "Kaikki näkemäsi elää yhdessä herkässä tasapainossa. Kuninkaana sinun on ymmärrettävä tämä ja kunnioitettava kaikkia eläimiä, ryömivästä muurahaisesta loikkivaan antilooppiin."
Mielestäni on mahdollista että Mufasa oli todennut ettei hyeenoilla ole kunnioitusta muita eläimiä kohtaan eikä kiinnostusta elämän herkkää tasapainoa kohtaan, ja siksi piti ne valtakuntansa ulkopuolella. Mutta kunnioitti kuitenkin niitä, kieltämällä poikaansa menemästä rajojen ulkopuolelle eli toisten reviirille.
« Viimeksi muokattu: Elokuu 29, 2012, 22:46:23 kirjoittanut Nibs »
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Ooka

  • Siivet kantapäissä -liitelijä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pilvilinnan kuningas
    • Tuliaavikko
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #129 : Elokuu 30, 2012, 01:36:09 »
Mufasa nyt kielsi poikaansa menemästä hyeenoiden alueelle ihan vain siksi, että siellä oli vaarallista. Tai näin oman tulkintani mukaan. Disney leffoissa hyvä ja paha on kuvattu todella karusti, mustavalkoisesti. Tämä mielestäni siksi että lapset eivät tajua kaikkia harmaan sävyjä, paras on ensin opettaa ei ja kyllä ja alkaa sitten vasta keskustelemaan ettei kaikki ole niin mustavalkoista. Pienillä lapsilla voi koko juoni mennä yliymmärryksen jos siinä on liikaa "eritasoista pahuutta", en tiedä osasinko selittää.

Hyeenojen pahuus on mielestäni lähtöisin mustasukkaisesta Scarista, jota ilman hyeenat eivät olisi edes unelmoineet ns. paremmasta elämästä. Scar on hyeena joukon aivot ja suunnittelee kaiken, ja kaikki tämä johtuu mustasukkaisuudesta ja vallanjanosta. Disneyn (lasten/perhe) leffoissahan on yleistä että pahuus johtuu juurikin mustasukkaisuudesta ja/tai vallanjanosta/ahneudesta (Lumikki, Tuhkimo, Prinsessa Ruusunen...)
Hyeenat ovat siis vain kätyreitä. Leffan mukaan ne eivät osaa ajatella itse ja ovat manipuloitavissa. Scar teki hyeenoista pahiksia, ei niiden perimmäinen olemus.

(On muuten hauskaa miten hyeenoista on tehty "pahiksia", kun savannilla leijonat useammin ryöväävät hyeenojen haaskoja kuin toisin päin :'D)

Leijonakuningas on kaikenkaikkiaan kuulunut lempileffoihini lapsesta asti ja sen syvempiä tarkoituksia en olekaan ennen jäänyt pohtimaan. Sen muistan kuinka mietin pääni puhki että kuka on Nalan isä, häiritsee vieläkin että kyseinen asia on jätetty avoimeksi.
Do the impossible, see the invisible.
ROW ROW FIGHT DA POWER!
Touch the untouchable, break the unbreakable.
ROW ROW FIGHT DA POWER!

Poissa Neiti Kuutamo

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: SwordVine3373
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #130 : Lokakuu 27, 2012, 09:34:04 »
Rakastan leijonakuningasta! Välillä tosi väritön ja surullinen, välillä taas tosi värikäs ja iloinen. Minäkin luulen, että Mufasa kielsi poikaansa menemästä "sinne, mistä varjo alkaa", koska siellä oli vaarallista.

Surullisin kohta on kyllä se, kun Mufasa kuolee. Se vaan alkoi pakolla itkettämään.:'(

Hyeenoista. En tiedä, miten Scar oli heidän "kuninkaansa" jo alusta lähtien. Ehkä hän oli voittanut heidän luottamuksensa ja/tai tuonut ruokaa? Mutta Scarhan sanoi, että kun tästä tulee kuningas, niin ruokaa on loputtomiin, tai jotain. Mutta ehkä ideana juuri oli, että ne värikkäät ja kivat ja kiltit eläimet oli leijonien puolella, ja sitten se "vähemmistö", eli tässä tapauksessa hyeenat, Scarin puolella.

Omituista oli, että Mufasa ei ollut kertonut pojalleen, että Scariin ei kannata luottaa. Ehkä hän luuli, että poika ei luotakaan.

Leijonakuningas on niin ihana. Se on ollut yksi lempielokuvistani vasta vähän aikaa, mutta se vaan on niin hyvä!

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #131 : Lokakuu 27, 2012, 19:02:16 »
Hyeenoista. En tiedä, miten Scar oli heidän "kuninkaansa" jo alusta lähtien.

Ei se mun mielestä ollut. Hyeenathan epäkunnioitti sitä avoimesti sen elefanttien hautausmaa-kohdan jälkeen ennen Scarin laulunumeroa. ("Ai, sinäkö se vain, Scar? Me ku luultiin et se ois joku tärkee." "Joo, niinku Mufasa!") Ja vasta sen laulunumeron aikana lupautuivat seuraamaan sitä tulevana kuninkaana, ylätkylläisyyden lupauksen myötä.

Omituista oli, että Mufasa ei ollut kertonut pojalleen, että Scariin ei kannata luottaa. Ehkä hän luuli, että poika ei luotakaan.

Mun nähdäkseni Mufasa ei tiennyt ettei Scariin voi pätkääkään luottaa, ja luotti siis siihen itsekin. Siis väkisinkinhän sen täytyi huomata Scarin kolea suhtautuminen Simbaan ja katkeruus, mutta se nyt kumminkin oli hänen oma veljensä. Harva varmaan uskoisi että oma veli menisi niin pitkälle kuin Scar sitten osoittauti menemään. Mufasakin siinä kalliolla roikkuessa pyytää veljeään auttamaan ja on sitten silmät lautasina epäuskoisena ja kauhuissaan kun tajuaa että se aikoo auttamisen sijaan heittää sen alas...En siis näe mitään syytä miksi Mufasa olisi sanonut Simballe ettei Scariin voi luottaa. :)
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #132 : Lokakuu 27, 2012, 19:53:26 »
Mun nähdäkseni Mufasa ei tiennyt ettei Scariin voi pätkääkään luottaa, ja luotti siis siihen itsekin. Siis väkisinkinhän sen täytyi huomata Scarin kolea suhtautuminen Simbaan ja katkeruus, mutta se nyt kumminkin oli hänen oma veljensä. Harva varmaan uskoisi että oma veli menisi niin pitkälle kuin Scar sitten osoittauti menemään. Mufasakin siinä kalliolla roikkuessa pyytää veljeään auttamaan ja on sitten silmät lautasina epäuskoisena ja kauhuissaan kun tajuaa että se aikoo auttamisen sijaan heittää sen alas...En siis näe mitään syytä miksi Mufasa olisi sanonut Simballe ettei Scariin voi luottaa. :)

Mutta Scarhan ei tullut Simban juhliin, taisiis niihin juhliin, jotka järjestettiin kun Simba syntyi. Mufasahan suuttui tästä, joten olisi voinut luulla, että tämä olisi sanonut jotain pojalleen. Mutta muuten kyllä ihan totta, ehkä Mufasa ajatteli Scarin muuttuneen siitä päivästä rauhallisen(?) olemuksensa takia..?

Joo, olihan se ilmeisesti suuri loukkaus Mufasalle ja Sarabille ettei Scar tullut pojan juhliin. Mutta mä sain käsityksen että se oli enemmänkin kuninkaallista egoa, kuin mitään sen henkilökohtaisemmin tai syvällisemmin mietittyä kaunaa. Että on vaan noloa jos koko kuninkaallinen perhe ei ole koolla prinssin siunaus/esittelyjuhalssa. ("Oi, eikös se ole isoveljeni joka saapuu ylhäisyydestä rahvaan sekaan." ... "Kuninkaan veljenä, sinun piti olla ensimmäisenä!" ... "Se karvapallo on minun poikani, ja tuleva kuninkaasi." ... "Minulle et käännä selkääsi!") ja Scarin viimeisimmän heiton selän kääntämisestä Mufasa vaikutti ottavan vain sisarusten välisenä haasteena eli tulkitsi Scarin lähinnä rasittavaksi ja hankalaksi pikkuveljeksi joka vaan tahallaan haluaa äsryttää ja kapinoida. Eli mä en usko että Mufasalla oli harmainta aavistustakaan että Scarin kaunat olisi kovin vakavaa tasoa.
Enkä usko että olivatkaan ennen kuin Simba kasvoi vähän isommaksi ja osoittautui olemaan kunikuus-asenteiltaan hyvin samanlainen kuin Scar mutta toisin kuin Scar, saisi olla kuningas, ja siitä syystä tosiaan Scarin kolea suhtautuminen Simbaan ei todennäköisesti ollut alkukohtauksen jälkeen mitenkään hälyttävää.

Eli mä oon sitä mieltä että Mufasalla ei ollut harmainta aavistustakaan veljensä pahoista mietteistä ja aikeista ennen kuin hetkeä ennen kuolemaansa.
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #133 : Lokakuu 28, 2012, 09:12:28 »
elokuva ei antanut mitään syytä sille miksi hyeenat eivät painuneet vastaavia etsimään alunalkajaankin vaan sitkeästi hinkuivat Jylhämaahan.

Hyeenat ovat savannieläimiä, jotka eivät ole sopeutuneita elämään viidakossa. Normaalisti ne elävät sovussa ja tasapainoisessa ravintoketjusuhteessa leijonien kanssa kummankin osapuolen varastaessa välillä ruokaa toiselta. Molempia tarvitaan siihen "circle of lifeen". Mutta Disney tarvitsi pääpahikselleen tyhmiä kätyreitä ja tottahan ihmissilmin katsoen rumat hyeenat olivat siihen rooliin otollisimpia

Lainaus
Tuossa toisekseen-pointissani on siis kyllä faktapohja. Hyeenoiden osoitettiin käyttäytyneen niin että Jylhämaa tuhoutui.

Disney osoitti Disney-hyeenoiden käyttäytyvän niin. Disney-hyeenoiden, joiden puhetyyli, asuinalue ja habitus oli jostain kumman syystä kovin samantyylinen kuin oikeiden slummien asukkailla USAssa. Oikeat hyeenat ovat ihan yhtä tarpeellisia kuin leijonat luonnon tasapainon kannalta. Oikeat slummiasukkaat taas ovat ihmisiä siinä kuin muutkin ja haluavat jokapäiväisen leipänsä, katon päänsä päälle ja mahdollisuuden toteuttaa unelmiaan siinä kuin muutkin eivätkä päättävään asemaan päästessään todennäköisesti saisi aikaan yhtään sen suurempaa tuhoa kuin nykyinen lyhytnäköinen, ahne ja itsekäs eliitti. Tässä leffassa kuitenkin minun silmissäni pyritään oikeuttamaan ihmisyhteiskunnassa vallitseva epäoikeudenmukainen resurssien jako sillä kauhuskenaariolla, että jos ulos suljetut ja syrjäytetyt pääsevät mukaan päättämään asioista, kellekään ei enää riitä mitään. Ja annetaan isäksi sellainen ällöttävän mairitteleva kuva eliitistä, että he ovat oikeasti ihan tosi hyviä ja jos he nyt vähän rohmuavatkin (leffaskenaariossa tappavat muita eläimiä), se on kuitenkin ihan oikeutettua, normaaliin maailmanjärjestykseen kuuluvaa ja suuressa mittakaavassa kaikille hyväksi. Vähän sama kuin joidenkin meidän kokoomuslaistemme väitteet siitä, että kunhan vain pääoman omistajien annetaan rohmuta itselleen vapaasti niin paljon omaisuutta kuin haluavat, köyhillekin tippuu sitten enemmän murusia rikkaiden pöydiltä.

Minun näkökulmastani siis Disney on ensinnäkin vääristänyt kuvan savannieläinten normaalista rinnakkaiselosta ja savannin ravintoketjun toiminnasta ja toiseksi tehnyt sen tavalla, joka tukee näkemystä epäoikeudenmukaisesta ja tiukkaan luokkajakoon perustuvasta (ihmis)yhteiskunnasta normaalina ja suositeltavana, jopa ainoana toimivana yhteiskuntamallina. Ensimmäinen on oletettavasti tarkoituksellista, toinen saattaa olla tahatontakin ja kummuta elokuvan tekjiden omista alitajuntaisista negatiivisista asenteista heikko-osaisia ja yhteiskunnasta syrjäytettyjä kohtaan.

Constantem decorat honor

Poissa shillis

  • Vuotislainen
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #134 : Lokakuu 28, 2012, 13:19:35 »
Stereotypiat. Uskoisin hyeenojen tarkoituksen olleen lähinnä olevan vain pääpahiksen "tyhmiä kätyreitä", sillä kuten itsekin sanoit, ovat hyeenat näin ihmissilmin katsottuna rumia ja sopivat siksi rooliinsa. Disneyllä on tapana - kuten muillakin lastenelokuvilla - käyttää vahvoja stereotypioita hahmoissaan. Viittaukset USAn slummielämään oli toki mielenkiintoinen, mutta näkisin että tässä tapauksessa USAn köyhäistöä katsotaan nyt jälleen liian kapeilla linsseillä; kaikki slummialueella eivät olet Disneyn hyeenojen kaltaisia. Nämä ovat jälleen vain ihmisten ennakkokäsityksiä ja kuten sanottua sterotypioita.

Joka tapauksessa, Disney ei mielestäni ole kelvollinen vertauskuva tosielämään. Disneyn maailmassa paha saa aina palkkansa. Leijona kuninkaassa hyeenat olivat selkeästi pahiksia, vaikkakin typeriä sellasia, ja näin ollen myös ansaitsivat kohtalonsa huonoissa oloissa. Disney esittää asiat mustavalkoisina, hyvänä ja pahana, sillä pienemmät lapset eivät ymmärrä sen suurempia skenaarioita. Tässä elokuvassa hyeenat vain sattuivat kuulumaan pahistenpuolelle.

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #135 : Lokakuu 28, 2012, 18:37:36 »
elokuva ei antanut mitään syytä sille miksi hyeenat eivät painuneet vastaavia etsimään alunalkajaankin vaan sitkeästi hinkuivat Jylhämaahan.

Hyeenat ovat savannieläimiä, jotka eivät ole sopeutuneita elämään viidakossa. Normaalisti ne elävät sovussa ja tasapainoisessa ravintoketjusuhteessa leijonien kanssa kummankin osapuolen varastaessa välillä ruokaa toiselta. Molempia tarvitaan siihen "circle of lifeen". Mutta Disney tarvitsi pääpahikselleen tyhmiä kätyreitä ja tottahan ihmissilmin katsoen rumat hyeenat olivat siihen rooliin otollisimpia

Kyllähän minä tuon tiedän, muttakun Leijonakuninkaan eläimet eivät nähdäkseni ole tarkoitettu puhtaasti eläinkunnan edustajiksi vaan ovat ytimessään ihmisiä. Siis kun niillä on merkittävästi ihmisten arvoja, elintapoja ja tunteiden monitahoisuutta, eikä tarinassa tuoda varsinaisia ihmisiä esiin millään tavalla eli nähdäkseni hyeenat ja leijonat ja kaikki ovat tarinan ihmisiä. Siksi minä en koskaan liiemmin käytä eläinkunnan systeemejä argumentteina Leijonakuninkaan kuvioihin.

Ja vaikka nyt mentäisiinkin eläinkunnan nimessä, ei tuo argumenttisi selitä sitä miksi hyeenat eivät tarinansisäisesti lähteneet etsimään muita savanneja/savannin osia. Jylhämaa ei mitenkään voinut kattaa kaikkia Afrikan savanneja. Todennäköisesti ei edes yhtä kokonaista savannia. Vaikka oikean elämän leijonat omaisivatkin satojen kilometrien reviirin, nämä leijonat eivät todellakaan voineet; ottaen huomioon että Mufasa pienten pentujen kera selvisi hitaasti kävellen elefanttien hautausaalta saman illan aikana takaisin Jylhämaahan ja vieläpä käski Zazun viedä Nalan kävellen kotiin. Ja jos Jylhämaa olisikin satojen kilometrien laajuinen alue, sitten hyeenoilla ei ainakaan pitäisi olla vaikeuksia ruokkia itseään kun ei ne mitenkään voisi jatkuvasti jäädä kiinni siellä saalistamisesta.

Eli se että nähdäkseni Leijonakuninkaan eläimet on tarkoitettu ytimessään ihmisiksi ja muutenkin omaavat paljon enemmän ihmismäisiä piirteitä kuin eläinmäisiä, mä oon siis edelleen sitä mieltä että hyeenoista ei tarkoitettu vain pääpahiksen tyhmiä kätyreitä vaan oikeasti pahiksia; rettelöintiin ja ahneuteen taipuvaisia persoonia joilla ei ole kunnioitusta elämän tasapainoon ja joita riivaa pakkomielteen tasolla ylipäätään ihmisille tyypillinen halu saada juuri se mitä ei voi saada ja mikään muu ei kelpaa - ja siksi ne lähtivät mielellään sen kätyreiksi joka voisi heille heidän haluamansa antaa.

Lainaus
Tuossa toisekseen-pointissani on siis kyllä faktapohja. Hyeenoiden osoitettiin käyttäytyneen niin että Jylhämaa tuhoutui.

Disney osoitti Disney-hyeenoiden käyttäytyvän niin. Disney-hyeenoiden, joiden puhetyyli, asuinalue ja habitus oli jostain kumman syystä kovin samantyylinen kuin oikeiden slummien asukkailla USAssa. Oikeat hyeenat ovat ihan yhtä tarpeellisia kuin leijonat luonnon tasapainon kannalta. Oikeat slummiasukkaat taas ovat ihmisiä siinä kuin muutkin ja haluavat jokapäiväisen leipänsä, katon päänsä päälle ja mahdollisuuden toteuttaa unelmiaan siinä kuin muutkin eivätkä päättävään asemaan päästessään todennäköisesti saisi aikaan yhtään sen suurempaa tuhoa kuin nykyinen lyhytnäköinen, ahne ja itsekäs eliitti.

En missään vaiheessa väittänytkään että Disney osoittaisi oikeiden hyeenojen käyttäytyvän niin. Minähän puhuin nimenomaan mitä tässä elokuvassa tapahtui ("hyeenoiden osoitettiin käyttäytyvän niin että Jylhämaa tuhoutui", en sanonut 'niin että savanni tuhoutui'), joten tietenkin tarkoitin että Disney osoitti Disney-hyeenojen käyttäytyvän niin. En tietääkseni ole koskaan väittänyt että tämä elokiuva olisi joku luontodokumentti. Minusta teidän kannattaisi nyt oikeesti unohtaa ne oikeat eläimet kun analysoitte Leijonakuningasta. Paitsi ehkä ulkoisilta olemuksiltaan (siis kun ne käytti ainakin leijonien animoinnissa ja ikäulkonäöissä mallina oikeita leijonia.)

Tosin, en näe slummivertailusi koskettavan tätä elokuvaa. Koska elokuva siijoittuu Afrikan savannille joten keskivertolapsi tuskin alkaa yhdistelemään kuvioita USA:n slummeihin ja ottaa vaikutteita asenteeseensa niihin. Ja edelleenkin, tämä elokuva ei osoita että niillä hyeenoilla olisi oikeasti mitään tarvetta elää "slummialueella". Ne valitsevat sen asuinpaikakseen ja oman tulkintani mukaan tuossa ylempänä mainitsemastani syystä. Kun eihän niillä kuitenkaan ollut mitään ihmiskunnan ekonomiaa, työjärjestelmää tai muutakaan vastaavaa mutkistamassa hyvinvoinnin mahdollisuuksia.

Tässä leffassa kuitenkin minun silmissäni pyritään oikeuttamaan ihmisyhteiskunnassa vallitseva epäoikeudenmukainen resurssien jako sillä kauhuskenaariolla, että jos ulos suljetut ja syrjäytetyt pääsevät mukaan päättämään asioista, kellekään ei enää riitä mitään.

Ja annetaan isäksi sellainen ällöttävän mairitteleva kuva eliitistä, että he ovat oikeasti ihan tosi hyviä ja jos he nyt vähän rohmuavatkin (leffaskenaariossa tappavat muita eläimiä), se on kuitenkin ihan oikeutettua, normaaliin maailmanjärjestykseen kuuluvaa ja suuressa mittakaavassa kaikille hyväksi. Vähän sama kuin joidenkin meidän kokoomuslaistemme väitteet siitä, että kunhan vain pääoman omistajien annetaan rohmuta itselleen vapaasti niin paljon omaisuutta kuin haluavat, köyhillekin tippuu sitten enemmän murusia rikkaiden pöydiltä.

Miten se että elokuvassa eläimet tappavat toisia eläimiä on rohmuamista? Ennen Scarin valta-aikaa ne eivät rohmunneet vaan tappoivat vain sen mitä tarvitsivat syödäkseen, ja se että eläimet tappavat toisiaan on normaaliin maailmanjärjestykseen kuuluvaa ja suuressa mittakaavassa kaikille hyväksi koska se on osa elämän kiertokulkua. En tajua miten saat käännettyä sen mielessäsi huonoksi sanomaksi.

Mutta etkö itsekin jo myöntänyt että oikeassa elämässäkin ihmisissä on (yhteiskuntaluokasta riippumatta) sellaisia kuin tämän elokuvan hyeenat. Joten eihän tuo kauhuskenaario edes ole epärealistinen tai liioiteltu eikä näin ollen siis pyri oikeuttamaan yhtään mitään vääryyttä. Nähdäkseni tämä elokuva tarvitsi huomattavan pahiksen tuomaan elämän tasapainon oppitunnin selkeästi esiin ja siksi ottivat dramaattisimman mahdollisen skenaarion.
Sitä paitsi Scar oli yhtä ahne ja ajattelematon kuin hyeenatkin, mutta Scar oli eliittiluokan edustaja. Ja pentu-Simballakin oli itskäs ja holtiton asenne kuninkuuteen, samanlainen kuin Scarilla. Eli ei tämä elokuva edes anna mitenkään yksipuolista kuvaa ahneuden ja tuhoamisen edustajista.
Sen lisäksi, Mufasa yritti opettaa Simballe oikeaa asennetta elämän tasapainon suhteen, ja tosiaan se että vaikka Jylhämaa, kyseisen hyeenaryhmän asenteen huomanneena, ei halua niitä mailleen - se ei tarkoittanut sitä etteikö kyseinen ryhmä olisi voinut hajaantua muualle etsimään parempaa asuinaluetta sen sijaan että jäisivät kielletyn maan rajoille ruikuttamaan.

Mielestäni siis elokuva ei esitä hyeenojaan yhteiskuntasorron syrjäytyneinä slummiasukki-uhreina vaan omavalintaisesti kärsivinä, pakkomielteisinä pahiksina. Ja esittää eliitin edustajissakin vikoja joita yhden kohdalla viisaampi yksilö yritti opettaa pois ja toisen kohdalla ne johtivat tuhoon.

Eli en näe tätä elokuvaa niin yhteiskuntapoliittisesti rappeutuneena kuin sinä. Se on sitten lasten vanhempien asia opettaa lapsilleen ettei kaikki huonoissa oloissa elävät tai paremmissakaan elävät ole ahneita typeryksiä, jos lapsensa tulkitsee elokuvan kuvion mustavalkoisesti.

Minusta sinä tulkitset tätä elokuvaa ylipäätään aivan liian yhteiskuntapoliittiselta kannalta, nähden siihen että elokuvan teema on oikeasti elämän tie; yksilön kasvutarina elämässä jossa voi tapahtua vaikka mitä muutoksia, itsensä löytäminen, ja kuinka menneisyyttään voi joko paeta tai oppia siitä ja kohdata sen.
Tuskin kovin moni aikuinen alkaa muuttaa omia asenteitaan minkään yhteiskuntapoliittisen suhteen vain siksi että joku Disney-elokuva näennäisesti jotain kuvaa, ja tuskin kovin moni lapsi alkaa pohtia elokuvaa yhteiskuntapoliittisesti ja saada vaikutteita. Eiköhän ne keskity oppimaan yleisesti tuosta äsken mainitusta teemasta.
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #136 : Lokakuu 29, 2012, 10:00:47 »
Elokuvaa (kuten mitä tahansa teosta) voi tulkita hyvin monesta lähtökohdasta. Minun silmissäni kyseenalainen yhteiskunnallinen sanoma on päällimmäisenä tässä elokuvassa, joten esitän tulkintani sitä silmällä pitäen.

Jos unohdetaan Oikeat Eläimet ja mennään tähän omien sääntöjensä mukaan toimivaan disneyläiseen puolieläinmaailmaan, jossa kaikki eläimet ovat ilmeisesti tiedostavia olentoja, voisin väittää, että antilooppien näkökulmasta niiden tappaminen leijonien ruuaksi on hyvinkin rohmuamista. Olkoonkin, että leijonat "muuttuvat kuoltuaan ruohoksi, jota antiloopit syövät" (ja olkoonkin, että Oikeiden Eläinten keskuudessa kuollut leijona päätyisi hyvin todennäköisesti hyeenoiden ruuaksi ja muuttuisi ruohoksi vasta hyeenankakan kautta), se tuskin lohduttaa antilooppia, joka revitään kuoliaaksi. Itseasiassa voisi kuvitella, että jos leijonalla on kyky tietoiseen ajatteluun, etteiisten kysymysten pohtimiseen ja omatuntoon, se näkisi muiden, yhtälailla tiedostavien, tuntevien ja ajattelevien eläinten tappamisen omaksi ruuakseen vähän vähemmän oikeutettuna ja luonnollisena - tai edes kehittäisi kivuttomamman keinon tehdä se.

Mitä tulee hyeenoiden lähtöön muille maille, miten ne olisivat sen tässä Disney-maailmassa toteuttaneet? Toisella puolella Jylhämaa ja sen hyeenoille vihamieliset leijonat, toisella puolella mitä ilmeisimmin paahtava aavikko. Ja mistä ne olisivat tienneet, minne lähteä? Edes näillä disneyläisillä puolieläimillä ei kai ole karttoja, joiden avulla tehdä suunnitelmia. Pitäisikö niiden lähteä suureen tuntemattomaan, jossa kuolema korjaa ne, jos ne eivät löydäkään saalista? Vai olisiko kuitenkin fiksumpaa pysytellä sentään hengissä niillä murusilla, joita Jylhämaan hyvinvoivalta ja hyvinsyöneeltä eliitiltä jää? Ja haaveilla siinä sivussa mahdollisuudesta syödä joskus omatkin vatsansa täyteen...

Keskivertolapsen ajatukset tästä leffasta ovat minusta aika yhdentekeviä tämän keskustelun kannalta. Minä en ole lapsi vaan aikuinen, joka pitää piirretyistä ja tulkitsee niitä omasta aikuisesta näkökulmastaan, ei kuvitteellisen "keskivertolapsen" silmillä katsoen. "Keskivertolapsi" harvemmin osaa kyseenalaistaa suuriakaan yhteiskunnallisia vääryyksiä tosielämässäkään, jos hänet on kasvatettu uskomaan, että näin asioiden vain kuuluu olla.
Constantem decorat honor

Poissa Flexo

  • Vuotislainen
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #137 : Lokakuu 29, 2012, 11:16:19 »
Jos unohdetaan Oikeat Eläimet ja mennään tähän omien sääntöjensä mukaan toimivaan disneyläiseen puolieläinmaailmaan, jossa kaikki eläimet ovat ilmeisesti tiedostavia olentoja, voisin väittää, että antilooppien näkökulmasta niiden tappaminen leijonien ruuaksi on hyvinkin rohmuamista. Olkoonkin, että leijonat "muuttuvat kuoltuaan ruohoksi, jota antiloopit syövät" (ja olkoonkin, että Oikeiden Eläinten keskuudessa kuollut leijona päätyisi hyvin todennäköisesti hyeenoiden ruuaksi ja muuttuisi ruohoksi vasta hyeenankakan kautta), se tuskin lohduttaa antilooppia, joka revitään kuoliaaksi. Itseasiassa voisi kuvitella, että jos leijonalla on kyky tietoiseen ajatteluun, etteiisten kysymysten pohtimiseen ja omatuntoon, se näkisi muiden, yhtälailla tiedostavien, tuntevien ja ajattelevien eläinten tappamisen omaksi ruuakseen vähän vähemmän oikeutettuna ja luonnollisena - tai edes kehittäisi kivuttomamman keinon tehdä se.

Ehkä tämä elämän kierto kulku on vähän niinkuin uskonto Leijonakuningaan eläimille? Kyllähän IRL monet ihmiset ovat uskonnon nimissä valmiita uhraamaan niin toisiaan, kuin itsensäkkin tarvittaessa. Lisäksi minä uskon, että antiloopeilla on "lupa", tässä elokuvan maailmassa, paeta tai muuten vain tapella vastaan mikä tekee taposta vähän reilumpaa.

Poissa shillis

  • Vuotislainen
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #138 : Lokakuu 29, 2012, 12:11:15 »
^ Väittäisin sitä enemminkin luonno laiksi; pakene tai tule syödyksi. Mufafa ja Disney-eläimet ilmeisemmin myös kunnioittivat tätä lakia. Heikommat jäävät jälkeen ja Mufasan ruokapöytään. Se on sitä circle of lifeä. Elämän tasapainoa.

Hyeenat sen sijaan kuvattiin haaskansyöjiksi, joten ilmeisemmin ennen Scaria nämä eivät edes ajatelleet parempaa ja olivat tyytyväisiä oloihinsa. Scar sai hyeenat aivopestyä, että Mufasan poislähtö parantaisi myös hyeenojen asemaa ja näin ollen hyeenoista tuli ahneita. He uskoivat että Scarin valtakausi toisi heille paremmat olot, mutta Scar itse ahneudessaan sotki elämänkiertokulkua ja lauma söi enemmän kuin oli tarve. Tämähän tuli hyvin ilmi jo siinäkin kun Simba palasi takaisin Jylhämaahan, oli paikka raunioina.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 29, 2012, 12:20:17 kirjoittanut shillis »

Poissa Nefgliniel

  • Puuton lehti
  • Vuotislainen
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #139 : Lokakuu 29, 2012, 12:47:32 »
Jestas. Onneksi aivoissani on joku suodatin päällä, ja saan katottua disneyn piirrettyjä ihan vaan satuina ja tarinoina, jotka on joko hyviä, vähemmän hyviä tai huonoja. Leijonakuningas on kaunis, surullinen, viihdyttävä -eli hyvä.

Olen omilla avoillani ajatteleva ja mietin yhteiskunnallisiakin asioita monelta eri kantilta, mutta elokuvat -ainakin Disneyn piirretyt-on miulle ihan vaan viihdettä. Sen vähän mitä niitä katson, eli tosi tosi vähän. Taidan mennä kipeän lapsen kanssa katsomaan Peter Pania...

Mutta jatkakaa. :)

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #140 : Lokakuu 29, 2012, 12:56:50 »
Mitä tulee hyeenoiden lähtöön muille maille, miten ne olisivat sen tässä Disney-maailmassa toteuttaneet? Toisella puolella Jylhämaa ja sen hyeenoille vihamieliset leijonat, toisella puolella mitä ilmeisimmin paahtava aavikko. Ja mistä ne olisivat tienneet, minne lähteä? Edes näillä disneyläisillä puolieläimillä ei kai ole karttoja, joiden avulla tehdä suunnitelmia. Pitäisikö niiden lähteä suureen tuntemattomaan, jossa kuolema korjaa ne, jos ne eivät löydäkään saalista? Vai olisiko kuitenkin fiksumpaa pysytellä sentään hengissä niillä murusilla, joita Jylhämaan hyvinvoivalta ja hyvinsyöneeltä eliitiltä jää? Ja haaveilla siinä sivussa mahdollisuudesta syödä joskus omatkin vatsansa täyteen...

Ei meille ole kerrottu mitä Jylhämaan ympärillä on sen aavikon lisäksi. Siellä mihin Simba karkasi on aavikkoa, mutta meille ei missään vaiheessa kerrota oliko se pohjoisrajan takana kuten hyeenojen alue vai jossain aivan muulla suunnalla. Hyeenojen alueen lähellä voi aivan hyvin olla paremmat mahdollisuudet lähteä. Jatko-osan Ulkolaisten asuttama alue ei ole kaanonia eli ei ollut ensimmäisen elokuvan tekijöiden visio, ja vaikka mentäisiinkin jatko-osan mukaan, siellä oli ilmeisesti tarpeeksi vettä ja ruokaa isolle leijonalaumalle selviytyä hengissä jopa paikallaan pysyen. Lisäksi, yksi hyvä aika suunnata muille kukoistaville maille on kuivakausikuukaudet jolloin suurin osa Jylhämaan eläimistä lähtevät muille maille eli Jylhämaan liepeillä on turhaa roikkua kuitenkaan ja metsästää täytyi ei-kenenkään-maalla. Eli ei, vieläkään en ole vakuuttunut siitä että hyeenat olisivat roikkuneet Jylhämaan rajoilla olosuhteiden pakosta missään määrin.

Keskivertolapsen ajatukset tästä leffasta ovat minusta aika yhdentekeviä tämän keskustelun kannalta. Minä en ole lapsi vaan aikuinen, joka pitää piirretyistä ja tulkitsee niitä omasta aikuisesta näkökulmastaan, ei kuvitteellisen "keskivertolapsen" silmillä katsoen. "Keskivertolapsi" harvemmin osaa kyseenalaistaa suuriakaan yhteiskunnallisia vääryyksiä tosielämässäkään, jos hänet on kasvatettu uskomaan, että näin asioiden vain kuuluu olla.

Jaa. Minä luulin että yleisön ajatukset tästä elokuvasta eivät ole sinulle yhdentekevää ja siksi eivät olisi yhdentekevää tämän keskustelunkaan kannalta. Ja nimenomaan vaikutusaltiiden lasten ajatukset. Meinaan sanoit tuolla viidennellä sivulla: "Minua huolestuttaa Leijonakuninkaassa lähinnä sen julistama yhteiskuntajärjsetys, jossa..." ja myöhemmin kuulutit perään kun kukaan ei kommentoinut näkemystäsi ja siitä lopulta tämä syvällinen yhteiskuntapoliittinen spekulointi taisi lähteä.
Sanot että elokuvaa voi tarkastella monesta näkökulmasta, ja tottakai voi ja pitääkin, mutta kannattaako tällaisesta näkökulmasta tarkastellessa oikein huolestua ja sen takia lähteä sitä ajamaan? Anteeksi jos käsitin tarkoitusperäsi väärin, ja en tarkoita mitenkään loukata.
Olen vain käsityksessä että et herätellyt keskustelua tästä näkökulmasta koska se kiinnostaa sinua, vaan koska se huolestuttaa sinua (sillä alotitit keskustelun nimenomaan sanoilla "minua huolestuttaa"). Ja minä nyt siis vaan mainitsin tuon keskiverolapsi- ja aikuisyleisön todennäköisimmät näkökulmat ja asenteet, kun sinä saat tämän kuulostamaan siltä kuin tällä elokuvalla voisi olla kauhistuttava vaikutus yleisöönsä. Mielestäni sinun on aivan turhaa olla huolissasi.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 29, 2012, 13:08:53 kirjoittanut Nibs »
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #141 : Lokakuu 29, 2012, 13:29:43 »
Nefgliniel, minulla oli vähän sama fiilis aikoinaan lukiossa, kun analysoimme Carl Larsonin maalauksia ja tutustuimme lisäksi "ammattilaisten" niistä ainakin kuudesta eri nimetystä näkökulmasta tekemiin perusteellisiin kuva-analyyseihin. Nehän olivat vain kauniita kuvia! Puhumattakaan siitä, kun rakastamiani kirjoja analysoitiin äidinkielen tunneilla. Tuntui kuin ne olisi yritetty silpoa hengiltä.

Kenenkään ei ole pakko analysoida mitään teosta tai lukea toisten siitä tekemiä analyyseja, jos se tuntuu pahalta. Minä olen kuitenkin iän karttuessa alkanut saada kuvista, kirjoista, elokuvista jne. irti enemmän, kun paitsi nautin niistä sellaisenaan (jos ne mielestäni ylipäätään ovat nautittavia) myös pyrin tulkitsemaan ja analysoimaan niitä ja niiden sanomaa osana tätä todellista maailmaa, tässä maailmassa elävien todellisten, todellisia arvoja, päämääriä, intohimoja ja inhon kohteita ilmentävien ihmisten teoksina.

Leijonakuningas on tässä suhteessa mielenkiintoinen, koska se on todella helppo lukea esittämälläni tavalla hyvinvoivan ja yltäkylläisyydessä elävän eliitin puutteessa eläviin, kouluttamattomiin, sivistymättömiin, "pahoihin" "luusereihin" kohdistaman halveksunnan ja syrjään työntämisen oikeutukseksi - ja tämä varsinkin elokuvan valmistumisen aikoihin hyvin trendikkään luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden puolustamisen nimissä. Mutta tottakai sen voi tulkita vaikka kuinka monella muullakin tavalla ja muista kuin yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Tai katsoa vain satuna, jossa kaikki tapahtunut on oikeutettavissa sillä, että toiset ovat "hyviksiä" joiden teot ovat automaattisesti oikeita tai ainakin heidän taustaansa vasten katsottuna ymmärrettäviä, toiset taas "pahiksia" jotka saavat vain ansionsa mukaan.

Isommassa mittakaavassa mietityttää muuten Disneyn ilmeinen tarve rakennella näitä hyvä vs. paha -asetelmia lähes leffaan kuin leffaan. Uudemmissa se on alkanut onneksi antaa tilaa vähän vähemmän mustavalkoiselle asetelmalle (esim. Brave on aika hieno kasvukertomus), mutta turhan monessa rainassa on se Hirmuinen Pääpahis, jonka päihittäminen ratkaisee kaiken. Jopa Pienen merenneidon ystävällinen merinoita muuttui Disneyn käsittelyssä vallanhimoiseksi hirviöksi, vaikkei alkuperäisessä sadussa ollut "pahista" ollenkaan.

Lisäys

Ja kyllä, minua huolestuttaa, millaisia arvoja lapsille viihteen kautta syötetään heidän sitä tajuamatta. "Tottakai on hyviksiä ja pahiksia, tottakai hyvikset on niitä kauniita, hyvinvoivia ja koulutettuja ja pahikset niitä rumia, köyhiä ja tyhmiä ja tottakai maailma tuhoutuu, jos niitä rumia, köyhiä ja tyhmiä (eli pahiksia) ei pidetä aisoissa ja poissa kuluttamasta yhteisiä resursseja yhtään enempää kuin nippa nappa hengissä pysyäkseen tarvitsevat". Propaganda uppoaa sitä tehokkaammin, mitä vähemmän sen kohde sitä propagandaksi tajuaa, ja lapset ovat erityisen helppoja aivopestäviä. Mutta en toki usko tämän elokuvan yksinään mitään katastrofia aikaan saavan, se vain mukailee ikävästi sitä nykyään yhä yleisempää yhteiskunnallista näkökulmaa, että huono-osaisuus on huono-osaisen omaa syytä ja rumien, tyhmien, haisevien syrjäytyneiden on paras pysyä pois "paremman väen" silmistä heidän hyvää elämäänsä pilaamasta ja heidän käyttöönsä varaamiaan resursseja kärkkymästä.

Jos ympäröivästä alueesta ei ole tietoa, lienee loogisinta olettaa, etteivät hyeenat lähteneet koska ei ollut mitään minne lähteä. Tai että kurjuudessa eläminen mutta hengissä säilyminen oli houkuttelevampi vaihtoehto kuin tyhjän päälle hyppääminen ja oman hengen riskeeraaminen. Tai että hyeenat vain olivat niin tyhmiä, koska idiootteinahan ne tässä elokuvassa esitetään. Mikä tahansa näistä on minun mielestäni loogisempi selitys kuin se, että hyeenat nyt vain hengailivat elefanttihautausmaalla, koska siellä oli niiden mielestä kivaa ja niiden mielestä oli mukavaa elellä nälissään yltäkylläisen maan laitamilla.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 29, 2012, 13:49:36 kirjoittanut Isilmírë »
Constantem decorat honor

Poissa shillis

  • Vuotislainen
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #142 : Lokakuu 29, 2012, 14:04:52 »
Analysoiminen ja erinäkökulmista pohtiminen on toki antoisaa, mutta siltikään ei pidä unohtaa sitä faktaa, että Disneyn tuotannon suurinosa kuluttajista on lapsia. Lapset eivät ymmärrä sen suurempia merkityksiä tarinoissa kuin hyvä ja paha. Kasvatuksellisesta näkökulmasta tarkastellen Disneyn piiretyt opettavat lapsille että valinnoillaan on kärjistetysti (=lapsen silmin katsottuna) seurauksensa. Ahneus on synti, mikä johtaa tuhoon, juonittelulla ei pitkälle pötki... Mitä näitä moraalisiaopetuksia nyt keksiikään.

Kasvatusopillisesti siinä missä lapset vasta opettelevat käsittelemään ja kehittävät omia moraalisiataitojaan, kykenevät aikuiset tarkastelemaan asioita jo laajemmin. Aikuisena luomme merkityksen ihmismielen tavoin asioille meille sopivasta näkökulmasta katsoen. Lastenpiiretyt ovat viihdyttäviä myös meille aikuisille, ja näistä saa myös vakavaa pohdintaa, mutta keskustelussa tulee aina myös muistaa se, mihin Disney itse on tarinoillaan pyrkinyt ja mikä elokuvien katsoja kunta todellisuudessa on; lapset. 

Yksinkertaiset asiat, kärjistetyt hyvä vs. paha jäävät lapsille parhaiten mieleen. He eivät vielä ymmärrä, että ehkä myös paha voi olla hyvä, ja sen kaltainen pohdinta saakin heidät hämilleen. Moraalisetkäsitykset ovat lapsilla vasta kehittymässä ja helpoiten lapset käsittelevät asioita yksinkertaisimmillaan hyvänä ja pahana.

Tarinoiden oppien mukaan mikäli toimit hyvin ja käyttädyt kiltisti, olet sisäisesti kaunis ja tämä näkyy myös ulospäin. Mikäli toimit väärin, tulet saamaan palkkasi.  Näinhän maailma ei todellisuudessa toimi, mutta tätä eivät lapset omassa kehitysasteikossaan vielä ymmärrä. Opit jäävät parhaiten mieleen yksinkertaisina asioita ja oppimisessa tulee aikuisen olla tukemassa ja pohtimassa. Stereotypiat ovat avainsana Disneyn maailmassa, ja ne ovat jaksaneet viihdyttää lapsia jo vuodesta toiseen. Sen suurempia salaliittoteorioita elitismistä tai propagandasta Disney tuskin yrittää lasten mieleen suoltaa, vaan kyse on yksinkertaisesta kasvatusopista ja maailman tarkastelua lastensilmin.

Ps. Muuten, Isilmirèn kuvailema elitistinen propaganda ei suinkaan ole nykyajan trendi. Tämänkaltainen ajatusmalli on ollut olemassa jo pitkään. Nyt asioista vain uskalletaan puhua.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 29, 2012, 14:32:37 kirjoittanut shillis »

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #143 : Lokakuu 29, 2012, 15:35:55 »
En sanonutkaan, että Disney tietoisesti pyrkisi aivopesemään lapsia (vaikkei sekään tietenkään ole poissuljettu vaihtoehto ;)). Disneyn leffoja kuitenkin tekevät hyvin toimeentulevat, erittäin libertaristisessa maassa elävät ihmiset, joten tottakai heidän taustansa ja asenteensa heijastuvat heidän työhönsä. Kun lähdetään hakemaan sopivia "hyviksiä" ja sopivia "pahiksia" savannilta, etsintää ohjaavat heidän mielikuvansa hyvästä ja pahasta. Kun lähdetään inhimillistämään näitä eläinhahmoisia hyviksiä ja pahiksia, projektia ohjaavat heidän näkemyksensä siitä, millaisia ovat hyvät ihmiset ja millaisia pahat. Omaa sosiaalista ryhmää on hyvin vaikea nähdä pahana, joten sen ominaisuuksia ihannoidussa muodossa on tietysti luontevinta käyttää hyvisten kuvailuun. Pahuutta taas on helppo hakea muista sosiaalisista ryhmistä ja niiden negatiivisten ominaisuuksien kärjistyksistä.

Mitä tulee lasten tapaan tarkastella maailmaa, se on luonnostaan hyvin itsekäs ja epäempaattinen. Siksi lapsille tekisikin mielestäni hyvää nähdä ja kuulla enemmän sellaisia tarinoita, joiden hahmot eivät ole niin kärjistetyn hyviä tai pahoja vaan vain erilaisia omine vahvuuksineen ja heikkouksineen, hyvine ja huonoine puolineen. Ja siksi meilläkin keskustellaan lasten (tai no, sen isomman lapsen, alle kolmevuotias ei vielä kykene kovin syvälliseen eettiseen pohdintaan) kanssa luetuista kirjoista ja katsotuista elokuvista ja pyritään näkemään asiat muidenkin kuin vain "sankarien" näkökulmasta.

Tiedän muuten toki, ettei "köyhät kyykkyyn viis muista kunhan meillä on kaikki hyvin" ole uusi ajatusmalli, se vain on valitettavasti ollut yleistymässä jo pidemmän aikaa ja meidänkin yhteiskunnassamme arvot tuntuvat kovenevan jatkuvasti.
Constantem decorat honor

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #144 : Lokakuu 29, 2012, 18:00:03 »
En sanonutkaan, että Disney tietoisesti pyrkisi aivopesemään lapsia (vaikkei sekään tietenkään ole poissuljettu vaihtoehto ;)). Disneyn leffoja kuitenkin tekevät hyvin toimeentulevat, erittäin libertaristisessa maassa elävät ihmiset, joten tottakai heidän taustansa ja asenteensa heijastuvat heidän työhönsä. Kun lähdetään hakemaan sopivia "hyviksiä" ja sopivia "pahiksia" savannilta, etsintää ohjaavat heidän mielikuvansa hyvästä ja pahasta. Kun lähdetään inhimillistämään näitä eläinhahmoisia hyviksiä ja pahiksia, projektia ohjaavat heidän näkemyksensä siitä, millaisia ovat hyvät ihmiset ja millaisia pahat. Omaa sosiaalista ryhmää on hyvin vaikea nähdä pahana, joten sen ominaisuuksia ihannoidussa muodossa on tietysti luontevinta käyttää hyvisten kuvailuun. Pahuutta taas on helppo hakea muista sosiaalisista ryhmistä ja niiden negatiivisten ominaisuuksien kärjistyksistä.

Hmm...Ne sanojensa mukaan ei aluksi olleet lainkaan päättäneet mikä tarina olisi vaan vain että siinä olisi leijonia, ja tarina kävi läpi monta muodonmuutosta. No, Disney pyrkinee ensisijaisesti pitämään mielessä millä saisivat lapsiyleisön puolelleen, ja leijona on iät kaiket ajateltu ja markkinoitu "petojen kuninkaana" ylipäätään kaikille, mutta varsinkin lapsille, joten minusta on aika todennäköistä että kuninkuuselementin tuominen tarinaan saati leijonien laittaminen tarinan eliitiksi oli vain alitajuista tai tietoista 'näin se leijona on aina nähty ja tällaisina lapset niistä tykkäävät'-asenne ehkä jo omasta lapsuudestakin. Ja hyeenat taas, (jotka eivät mielestäni ole lainkaan rumia edes tässä leffassa vaan vain värisävyiltään tummia leijoniin nähden), muistetaan yleisesti pilkalliselta naureskelulta kuulostavasta ääntelyominaisuudestaan ja koirat eivät ole läheskään yhtä fiksuja ja elegantteja kuin kissat, ja kissat vs. koirat on jossain määrin myös yksi elämän tosiseikka (vaikkei kyllä tietääkseni niin hurjasti kuin viihteessä tykätään käyttää.) Minusta tuossa olisi ihan tarpeeksi pohjaa kirjoittaa leijona kuninkaalliseksi luokaksi ja hyeena typerähköksi pahikseksi, leijonan viholliseksi.

Ajan tuolla takaa että ymmärrän kantasi alitajuisesta propagandasta ja oman sosiaaluluokan alitajuisesta suosimisesta ja vaikka siinä voikin olla perää, itse pidän todennäköisempänä että Leijonakuninkaan yhtesikunta-asetelman lähtökohdat ovat ihan tavallisista eläinmielikuvamuoteista jotka lapset tunnistaisivat ja joiden seurassa viihtyisivät uudestaan ja uudestaan. Että kakun sisältö on tehty monimakuiseksi ja värikkääksi aikuisia ajatellen mutta kakun päällimmäinen puoli on tehty ensiaijaisesti lasten maailmaa ajatellen.

Hmm. Se, että he kirjoittivat prinssi/kuningas Scarin olemaan asenteiltaan yhtä ahne kuin hyeenat (tai oikeastaan jopa ahneempi) ja kultaisen kauden prinssi Simban olemaan asenteiltaan yhtä itsekäs kuin Scar...ei ilmeisesti tasapainota elokuvan yhteiskunta-astelemaa näkemyksessäsi tai kallista sitä mihinkään suuntaan? (Et nimittäin kommentoinut siihen mitään.)
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 29, 2012, 18:14:47 kirjoittanut Nibs »
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #145 : Lokakuu 29, 2012, 19:00:44 »
Se kannattaa vielä ottaa huomioon, ettei Disneykään voi ajatella pelkkää lapsiyleisöä - ei ainakaan, jos haluaa saada kaupaksi enemmän kuin yhden leffan. Lasten vanhemmat ovat ehkä vielä tärkeämpiä kuin lapset: vaikka elokuva olisi lasten mielestä kuinka hyvä, jos se sisältää heidän vanhempiensa arvomaailman kanssa pahasti riitelevää materiaalia, viidakkorumpu kyllä kertoo asiasta alta aikayksikön ja leffa jää useimmilta lapsilta väliin. Siksi Disneyn pitää kosiskella myös (keskiluokkaisia länsimaalaisia) vanhempia ja saada heidät vakuuttuneiksi siitä, etteivät yhtiön elokuvat sisällä mitään (keskiluokkaisen länsimaalaisen kannalta) arveluttavia näkökulmia, arvoja tai tapahtumia.

Scar oli leffan Iso Paha, aivot, joiden avulla itsessään tyhmät, rumat ja köyhät hyeenat muuttuivat vaarallisiksi. Kuitenkaan tätäkään ei osattu leijonalaumassa nähdä varoituksena siitä miten helposti syrjäytetyt, koulutusta vaille jätetyt ja epätoivoiset ovat rekrytoitavissa kenen tahansa wannabe-diktaattorin auliiksi sotajoukoksi (ihan kuin tosimaailman uskonnolliset fundamentalistit värväävät taistelijoita toivottoman ja tulevaisuudettoman nuorison joukosta antamalla heille toivoa auvoisasta elämästä) vaan kyseessä oli heidän kannaltaan ilmeisesti yksittäistapaus, joka ei voisi toistua jonkun toisen päätettyä, että vallan on aika vaihtua Jylhämaassa. Scar oli siis paha koska vain eliittiin kuuluva "mätä omena" voi tämän leffan sosiaalisen asetelman mukaan olla kyllin fiksu luodakseen monimutkaista aivotyötä vaativan vallankaappaussuunnitelman. Pentu-Simba taas oli itsekäs pikku idiootti, koska sellaisia lapset ovat. Siksi heitä pitää kasvattaa ja kouluttaa ja siksi on niin suuri murhe ja vääryys, että niin moni laiminlyöty lapsi jää vaille sekä kasvatusta että koulutusta ja päätyy olemaan aikuisenakin itsekäs idiootti  - vähän kuin Leijonakuninkaan hyeenat.
Constantem decorat honor

Poissa Flexo

  • Vuotislainen
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #146 : Lokakuu 29, 2012, 20:45:18 »
"Sometimes a Cigar Is Just a Cigar" - Sigmund Freud

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #147 : Marraskuu 01, 2012, 15:30:14 »
Se kannattaa vielä ottaa huomioon, ettei Disneykään voi ajatella pelkkää lapsiyleisöä - ei ainakaan, jos haluaa saada kaupaksi enemmän kuin yhden leffan.

En minä sanonutkaan että pelkkää lapsiyleisöä. Sanoinkin 'ensisijaisesti miten voittaa myös lapsiyleisö puolelleen', argumentissa tuohon miten paljon tässä mahdollisetsi on alitajuista propagandaa ja yhteiskuntaluokkien leimaamista tai ei.

Pentu-Simba taas oli itsekäs pikku idiootti, koska sellaisia lapset ovat. Siksi heitä pitää kasvattaa ja kouluttaa ja siksi on niin suuri murhe ja vääryys, että niin moni laiminlyöty lapsi jää vaille sekä kasvatusta että koulutusta ja päätyy olemaan aikuisenakin itsekäs idiootti  - vähän kuin Leijonakuninkaan hyeenat.

Aika mustavalkoinen näkemys lapsista. Minä en ainakaan tiedä yhtäkään lasta joka olisi ollut niin paljon kuin joku tietty lähisukulaisensa vain siksi että lapset ovat itsekkäitä, enkä ole kuullut ettäkö kaikki pikku prinssit ja prinsessat olisivat sellaisia vallanhimoisia kakaroita kuin pentu-Simba oli. (Jos nyt halutaan toinen kuvitteellinen esimerkki mukaan, niin eihän Kiarakaan ollut, edes lapsena.) Sitä paitsi Mufasan koulutus ei tuntunut tehoavan vaikka Simba selvästi mielenkiinnolla kuunteli ja tahtoi olla kuninkaana juuri niinkuin isänsä, vaan silti se vetäisi oikein laulunumeron scarmaisista asenteistaan. Minä siis uskon että pentu-Simban tapaus ei johtunut siitä että se oli lapsi, vaan tämä sattui perimään liikaa setänsä geenejä ja siksi pelkkä kasvatus ja koulutus ei tuntunut auttavan.
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #148 : Marraskuu 02, 2012, 09:18:06 »
Minun näkemykseni lapsista - ja tässä tapauksessa nimenomaan pikkulapsista, jollainen pikkupentu Simba oli - perustuvaan kahteen omaan mukeloon ja laumaan sukulais- tai muuten vain tuttuja lapsia. Omani ovat tällä hetkellä iältään kymmenen ja (muutamaa päivää vaille) kolme. Kymmenvuotias on jo kykenevä empatiaan, osaa ottaa muut huomioon, osaa ajatella asioita muidenkin näkökulmasta ja tietää, että elämässä on velvollisuuksia joista on huolehdittava, vaikka ne olisivat ikäviä. Kolmevuotias taas näkee maailman paikkana, jonka päätarkoitus on hänen viihdyttämisensä ja hänen mukavuutensa takaaminen. Hän ei vielä yksinkertaisesti kykene yhtä monimutkaiseen ja itsensä muualla kuin kaiken keskipisteenä näkevään ajatteluun isoveljensä tavalla, mutta oman kasvunsa ja saamansa kasvatuksen yhteisvaikutuksella hän tulee kykenemään niihin myöhemmin.

Pikkulapset ovat itsekeskeisiä, muiden ihmisten (tai olentojen ylipäätään) tarpeista ja tunteista piittaamattomia otuksia. Se on ihan normaalia, mutta kasvatuksella ja koulutuksella on myös tuettava lapsen vähittäistä kasvua pois tästä "maailman napa" tilasta, jotta hänestä voisi aikanaan kehittyä kypsä, tsapainoinen ja vastuuntuntoinen aikuinen.

Leffamaailman asetelmasta katsoen: jos Mufasa ei olisi aikanaan kasvattanut Simbaa, puhunut hänelle luonnon taspainosta, sukupolvien ketjusta ja hallitsijan velvollisuuksista, olisko hän piitannut pätkääkään siitä, mitä Nala sanoi löytäessään hänet viidakosta?
Constantem decorat honor

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #149 : Marraskuu 02, 2012, 19:23:25 »
Simba on elokuvassa ihmisiässä 11-vuotias. (Ääninäyttelijänsä ikä, ja käsikirjoituksessa Zazu viittaa Simbaan esitininä.) Olen minäkin lasten kanssa ollut tekemisissä jokseenkin paljon, ja pysyn kannassani että Simban tietyt asenteet johtuivat setänsä geeneistä paljon enemmän kuin siitä että oli lapsi.

Leffamaailman asetelmasta katsoen: jos Mufasa ei olisi aikanaan kasvattanut Simbaa, puhunut hänelle luonnon taspainosta, sukupolvien ketjusta ja hallitsijan velvollisuuksista, olisko hän piitannut pätkääkään siitä, mitä Nala sanoi löytäessään hänet viidakosta?

Ei tietenkään kun mikään ei olisi istuttanut kyseisiä arvoja sen (ali)tajuntaan ja monien elämän oppituntien kautta lopulta aikuisena vaikuttanut siihen. Mutta alkuperäinen argumenttini koski nimenomaan pentu-Simbaa ja sen asenteita, sitä miten se (ja Scar) tuo tasapainoa tuohon yhteiskuntaluokkien mustaamiseen. Hence, Simban ikä, samankaltaisuus Scarin persoonaan, Kiaran persoona, et mitenkään voi pätevästi yleistää että pentu-Simba on mitä on vain siksi että on lapsi.
Pidän Simbasta niin paljon mm. juuri siksi että se on niin paljon setänsä kaltainen pienenä, mutta isinpoikana ja isänsäkin geenejä perineenä lopulta kehittyy tarinan pääsankariksi kuten tarkoitettukin.

Pidätkö sinä muuten mistään tässä elokuvassa?
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #150 : Marraskuu 03, 2012, 00:09:32 »
Musiikista =) Minulla oli lukioikäisenä leffan soudtrack aika pitkään lainassa yhdeltä luokkakaverilta, ja osaan vieläkin ulkoa sen "Can you feel the love tonight" -biisin.

Ja tykkään siitä linnusta, jonka nimen olen unohtanut (Zasu?) mutta jonka ääninäyttelijänä on maanmainio Rowan Atkinson.

Miksen voi "yleistää" että pentu-Simba on mitä on vain siksi että on lapsi, kun näen jatkuvasti samantyylistä käytöstä ihan oikeilta lapsilta, joiden sedät eivät kuitenkaan ole vallankaappausta valmistelevia itsekkäitä juonittelijoita? Ei itsekeskeisyys ole periytyvä ominaisuus vaan kasvatuskysymys.
Constantem decorat honor

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #151 : Marraskuu 03, 2012, 12:53:34 »
Miksen voi "yleistää" että pentu-Simba on mitä on vain siksi että on lapsi, kun näen jatkuvasti samantyylistä käytöstä ihan oikeilta lapsilta, joiden sedät eivät kuitenkaan ole vallankaappausta valmistelevia itsekkäitä juonittelijoita? Ei itsekeskeisyys ole periytyvä ominaisuus vaan kasvatuskysymys.

Väitän että et voi yleistää, koska epäilen että et tunne jokaista tuohon "näen jatkuvasti samantyyppistä käytöstä" -ryhmään luokittelemaasi lasta niin hyvin kuin tunnemme pentu-Simban, (perheitä, perhesuhteita, ja sosiaalista käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa kuten perheen kesken, kavereiden kanssa keskenään yms.) Et ehkä myöskään ole tavannut tarpeeksi monia lapsia voidaksesi antaa moisen yleiskäytöstä leimaavan tutkimustulosmaisen väitteen alunalkajaankaan, ellet sitten ole ammatiltasi ala-asteen opettaja, päiävkotiopettaja tai lapsipsykologi, tai joku vastaava.

Voit toki silti hyvinkin olla oikeassa, en minä sillä. Voi olla että Simban luojat eivät tarkoittaneet sillä olevan mitään muita ongelmia kuin nuori ikä. Mutta minä en usko niin, ja pointtini oman näkemykseni kohdalla oli että kun Simba kuitenkin oli jo 11-vuotias ihmisvuosissa, Mufasa ilmeisesti yritti kasvattaa Simbaa olemaan hyvä hallitsija ja Simba kuunteli ja halusi olla kuninkaana kuin isänsä, mutta silti jatkoi scarmaisia asenteitaan melkoisella paatoksella...Ja jotkut perssonapiirteet saattavat hyvinkin johtua geeneistä, (en tosin tiedä onko sitä tieteellisesti vielä todistettu), sillä moni oikeassakin elämässä muistuttaa persoonaltaan enemmän jotain muuta sukulaistaan kuin vanhempiaan (ilman että on tämän muun sukulaisen kasvattama.) Ja muistutan että ajan tällä kaikella edelleen takaa sitä että Leijonakuninkaassa ei välttämättä ole ihan niin mustavalkoinen yhteiskuntaluokkaleimaus kuin mitä olet siinä nähnyt.

Simban asenteiden kohdalla voi olla vaikuttajana myös se, ettei se tunnu ajattelevan isäänsä tarpeeksi isänä ja ajattelee sitä liikaa kuninkaallisena ihannekuvana. ("Mutta sinä et pelkää mitään." "Pelkäsin tänään. Pelkäsin menettäväni sinut." "Aa, kai kuninkaatkin sitten pelkäävät, huh?" ) Se ei suhtautunut isänsä huoleen isä/lapsi-dynamiikalla vaan ajatteli koko ajan vain kuningas-sitä-ja-tätä eikä siis näyttänyt mitään sympatiaa isälleen tämän menetyspelkojen suhteen, vaikka Simba tosiaan oli jo 11-vuotias. Mufasa tosin ei tuntunut huomaavan tuon vastauksen sävyä joten ehkä se vasta opettelee isän roolissa. Mutta sitä suuremmalla syyllä "Kunhan kruunun saan kuninkaan" -laulun sisällön olisi pitänyt olla aivan toisenlainen, jos Simban itsekeskeiset asenteet vallan suhteen ei johtuisi lainkaan geeneistä vaan vain nuoresta iästä, koska silloin sen luulisi kopioivan kaikessa idoliaan kun nimenomaan sanoo haluavansa olla kuin se.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 03, 2012, 12:58:13 kirjoittanut Nibs »
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #152 : Marraskuu 03, 2012, 23:08:52 »
En sentään pohjaa näkemystäni lapsista itsekeskeisinä olentoina ihan pelkkään omaan kokemukseeni vaan myös lukemiini tutkimuksiin ja neuvolasta saatuihin oppaisiin. Vanhemmaksi tullessa kun piti toki hakea kaikea mahdollista tietoa lasten sielunelämästä ja kahden lapsen kasvattajana kaikki sellainen kiinnostaa muutenkin.

Vastuu on asia jota lapsen on vaikea hahmottaa. Syy- ja seuraussuhteet samoin. Kuninkaallisista ja muista julkkiksista lapsi näkee helposti pelkästään sen hauskan ja houkuttelevan osan: huomion keskipisteenä olemisen, oikeuden määräillä muita, aseman tuomat erilaiset etuoikeudet. Asemaan liittyviä velvollisuuksia ja vastuuta lapsi ei yleensä pysty edes hahmottamaan tai ymmärtämään, koska harvalla lapsella on mitään kokemusta ja siis ksitystä siitä mitä ylipäätään merkitsee olla vastuussa muista ja velvollinen huolehtimaan heidän hyvinvoinnistaan. Siksi tulkitsen edelleen Simban käytöksen tyypilliseksi lapsen touhotukseksi: itsekeskeiseksi mutta pahaa tarkoittamattomaksi haaveiluksi siitä, että saisi olla aina huomion keskipisteenä ja määräillä kaikkia muita.
Constantem decorat honor

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #153 : Marraskuu 04, 2012, 21:08:02 »
Minä en, siis pelkästään sellaiseksi, koska edelleenkin Mufasa opetti Simballe omia kuninkuusarvojaan, ja Simba kuunteli mielenkiinnolla ja halusi olla kuninkaana kuten isänsä. Siis Simba ei halunnut olla vain kuningas, vaan samanlainen kuin isänsä. Joten nähdäkseni se ei olisi roikkunut niin kaukana ihanteestaan jos Scarin geeneillä ei olisi osaa asiassa. Ja uskon että sitä elokuvassa nimenomaan ajettiin, koska siihen ei laitettu sitä Simban itsekeskeistä laulunumeroa vain randomisti viihteeksi, vaan osoitettiin myös Scarin olevan samanlainen, lopussa jopa kirjaimellisesti sanoen tismalleen samat sanat mitä Simban laulu koski. Ja vielä lopummassa kun Simba toteaa "No, Scar. I'm not like you.", uskon että sillä viitattiin ko. tilanteen osoittaman valinnan lisäksi myös sitä miten Simba oli paljon setänsä kaltainen, pohjimmiltaan kuitenkin oli isänsä poika ja pystyi tekemään valinnat sen mukaisesti.
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa serpensortia

  • Aamu-usva
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Have a cup of tea.
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #154 : Marraskuu 04, 2012, 22:55:39 »
Jipii! Jellonafaneja :3 !!
Juu Leijonakuningas on minustakin ehdottomasti paras piirretty ikinä.
Mahtavat musiikit, jotka vievät jalat alta ja inhimilliset hahmot sekä upea piirrostyö. Dubbauskin on jotain niin parasta :)
Lempihahmojani ovat...
-Scar (Mielenkiintoinen ja kiehtova persoona, jonka menneisyyteen kun perehtyy, niin löytää herkän pennun sielun. Olisin halunnut auttaa Scaria, mutta pimeä puoli ja katkeruus veivät hänestä vallan... Raukka syrjäytyi ja muuttui ahneeksi narsistiksi...:( )
-Nala (Kaunis ja äidillinen hahmo, joka osaa myös pistää leikiksi. Ihailen Nalaa ja olen aina halunnut olla kuten hän.)
-Timon (Aivan ihana höppänä, joka tietää olevansa aina oikeassa ;) Saa aina nauramaan.)
 
Lempparibiisejä...
-Scarin "be prepared" (kylmät väreet voittavat kaiken )
-the circle of life (tarvitseeko edes selittää? On vain niin kertakaikkisen mahtava ja laittaa minut itkemään. Sanoitus on upea <3 )
-Just can't wait to be king (Varsinkin zazun kommentit piristävät ja kutkuttavat nauruhermoja :)

Siis nämä nyt jos on pakko valita suosikkeja... Yksinkertaisesti koko leffa vain on ihan täydellinen :)
"We'd apologize for being the best house...
But we don't really want to."

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #155 : Marraskuu 06, 2012, 12:02:52 »
Nibs, meidän tulkintojemme ero taitaa lopulta tiivistyä erilaiseen käsitykseen perinnöllisyydestä. Sinä ilmeisesti uskot paitsi luonteenpiirteiden myös käyttäytymismallien voimakkaaseen periytyvyyteen, minä taas siihen, että vain persoonallisuuden peruspiirteet (sosiaalisuus vs. epäsosiaalisuus, rauhallisuus vs. eloisuus jne.) voivat periytyä, mutta kyvyt ja taidot, esimerkiksi sosiaalisessa kanssakäymisessä tarvittava kyky empatiaan ja muiden huomioonottamiseen, ovat opittavia asioita ja siksi kiinni kasvatuksesta eikä geeneistä.

Geneettisen determinismin näkökulmasta kaikki elolliset olennot ilmentävät vain geenejään. Jos joku on paha, hänen geeninsä ovat tehneet hänestä pahan, jos joku on jalo ja epäitsekäs, sekin on kiinni vain geeneistä. Siltä kannalta katsottuna Leijonakuninkaan asetelma on tietysti ongelmaton: Mufasa on saanut hyvät geenit, Scar huonot (minkähänlaiset vanhemmat heillä mahtoi olla?), Simba vähän huonojakin geenejä mutta pääasiassa hyviä ja hyeenat taas ovat varsinaista "huonoa ainesta", pelkkiä pahojen geenien kasautumia ja siksi täysin kykenemättömiä mihinkään hyvään. Ja tottahan silloin on ihan oikeutettua, että hyvillä geeneillä varustetut, jotka siis eivät voi tehdä mitään pahaa koska geenit estävät sen, tekevät parhaansa pitääkseen huonogeeniset pahikset kurissa ja herran nuhteessa. Sehän on hyvisten väistämätön kohtalo tällaisessa asetelmassa, vähän niin kuin siirtomaaherrojen "valkoisen miehen taakka".
Constantem decorat honor

Poissa Nibs

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
    • Hogwarts Refounded: Harry Potter-roolipeli
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #156 : Marraskuu 06, 2012, 17:05:36 »
Minä uskon että taipumus tietynlaiseen tapaan käsitellä esim. valtaa voi periytyä voimakkaasti, ja siksi vaatii hyvän kotikasvatuksen eli hyvien käytösmallien lisäksi myös elämän oppitunteja muokkautuakseen paremmaksi, mikäli se oli haitallista ensin.
X HOGWARTS REFOUNDED: HARRY POTTER-ROOLIPELI
Mitä pitivät sisällään vuodet 1980-1992 Potter-universumissa?
X OLD WEST TALES RPG - Minnesota 1875-1885
X PÖLLÖPOSTI - Harry Potter-blogi

Poissa hanhyokkasikimppuuni

  • Kalpa Kassinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Nobody's Perfect
  • Pottermore: FrogMarauder14005
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #157 : Tammikuu 16, 2013, 18:03:26 »
JAHUU, PARAS DISNEY IKINÄ!!

Tosiaan jellonakunkku faneja ollaan. Ihana musiikki, upeat hahmot (lemppari Rafiki) ja Disney henkeä. Piirettyjen aatelin aatelin aateliston kuningas (leijona sellaine). Siskolle joululahjaksi ostin Diamond editionin ja mökillä miltei puhki katottu VHS. Itku tulee Mufasan kuollessa ja nauran ja laulan mukana Timonin ja Bumban kanssa.

Can you feel the love tonight <3<3<3<3<3<3<3<3

Poissa castlevania

  • Enterpricen kapteeni.
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Nihilisti.
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #158 : Toukokuu 25, 2013, 17:53:47 »
Jep, kuten Isilmirë totesi, Mufasa oli tyranni joka antoi tietyn kansanluokan nähdä nälkää sillä tekosyyllä että oli karkoittanut hyeenat rajojen ulkopuolelle. Ja kun Scar lupaa ruokaa nääntyville raukoille, nämä katsotaan "pahiksiksi" koska seuraavat häntä. Jos olisin ollut hyeenojen asemassa, olisin kyllä itsekin seurannut johtajaa joka lupaa ruokaa.

Ja perustellakseni vuosien takaista kommenttiani Hamlet/Kimba-ripoffista: minulla ei ole mitään homagea vastaan, mutta koska Leijonakuningas siis itsessään tuo hyvin vähän uutta ja mullistavaa, en voi nähdä sitä lähimainkaan maailman parhaimmaksi piirretyksi. Puhumattakaan arveluttavista luokkaerotteluista jotka kuvataan HYVÄNÄ.
"Oh, my offense is rank, it smells to heaven! It hath primal elder curse upon it; the brother's murder.

Poissa Renefer

  • Koira
  • Aurori
  • *
  • Teidän alhaisuutenne Renefernefernefer
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #159 : Toukokuu 25, 2013, 20:34:03 »
Lainaus
Ja perustellakseni vuosien takaista kommenttiani Hamlet/Kimba-ripoffista: minulla ei ole mitään homagea vastaan, mutta koska Leijonakuningas siis itsessään tuo hyvin vähän uutta ja mullistavaa, en voi nähdä sitä lähimainkaan maailman parhaimmaksi piirretyksi.

Hyvä pointti. Ihan uteliaisuuttani kysyisin, jos voisit nimetä joitakin piirrettyjä, jotka ovat tuoneet jotain uutta ja mullistavaa? Taitaa olla nimittäin aika perhananmoinen saavutus missä tahansa taiteenlajissa - siis luoda jotain uutta. Eiköhän se vanhan kauran kierrätys ole usein aika sallittua, kunhan siinä on jotain freesiä näkökantaa. Vaikkapa se, että eläimet inhimillisestään.
Muista tervehtiä alakuloisia lintuja
POISSAOLEVAINEN
Toistaiseksi lopullisesti.

Poissa castlevania

  • Enterpricen kapteeni.
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Nihilisti.
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #160 : Toukokuu 25, 2013, 21:29:53 »
Miyazakin Nausicaä of the wind valley tulee ensiksi mieleen: tarinan, piirrostyylin, symboliikan etc. symbioosi on saumaton kokonaisuus. Vaikka Wagner ei piirretyistä tai animeista puhunutkaan käyttäessään termiä "kokonaistaideteos", niin voisin kuitenkin tästä sanoa että tämäkin sopii muottiin täydellisesti.
"Oh, my offense is rank, it smells to heaven! It hath primal elder curse upon it; the brother's murder.

Poissa Renefer

  • Koira
  • Aurori
  • *
  • Teidän alhaisuutenne Renefernefernefer
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #161 : Toukokuu 25, 2013, 22:00:02 »
Miyazakin Nausicaä of the wind valley tulee ensiksi mieleen: tarinan, piirrostyylin, symboliikan etc. symbioosi on saumaton kokonaisuus.

Totta! Tai sitten voi ajatella, että Nausicaä on (varsinkin Miyazakille itselleen) tyypillinen tarina ihmiskunnan loputtomasta heikkoudesta: sodat, saasteet, joilta pelastamaan odotetaan profetian lupaamaa soturia, joka paljastuu näppäräksi prinsessaksi. On animaatioperinteelle uskollisesti jos jonkinlaista örkkiä, metsää ja härveliä...

Tartuin ehkä sanomisiisi siksi, että vaikkapa Shakespearea on Disneyn lailla syytetty siitä, ettei hän keksinyt mitään uutta vaan kierrätti vanhoja taruja. Osittain totta sekin, mutta uniikkius on aika haastavaa. Merta edemmäs kalaan? Pyörän keksiminen uudelleen? Rakkaus, luonto, ystävyys, kunnia, perhe, vallanhimo, kosto - aika ikuisia teemoja. Mutta ehkä kysymys onkin juuri mainitsemastasi kokonaisuudesta ja käsittelemisestä. :)

Minusta Leijonakuninkaan täälläkin useaan kertaan nostettu symboliikka on ihan hyvää varsinkin ottaen huomioon alkuperäisen kohdeyleisön. Mustavalkoisuus on toki turhan jyrkkää, mutta hahmokaarti on muuten onnistunut ja tarina kuljetukseltaan hyvin tasapainoinen, jopa laskelmoitu. Ja musiikit, jeps.
Muista tervehtiä alakuloisia lintuja
POISSAOLEVAINEN
Toistaiseksi lopullisesti.

Poissa Muggle

  • Vuotislainen
  • HARRY POTTER IS MY PAST, MY PRESENT AND MY FUTURE
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #162 : Kesäkuu 14, 2014, 11:31:59 »
Ihana elokuva! Hyvin kaunis ja hieno piirretty. Mukana on loistavia hahmoja, ilmiömäistä musiikkia ja suomeksi dubbaaminen on onnistunut todella hyvin.
"You're just as sane as I am" Luna Lovegood

Poissa Helmiina

  • Tonttu vain ei saa unta
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Älä häiritse! Luen Harry Potteria!
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #163 : Lokakuu 31, 2014, 18:22:59 »
Lainaus
Ihana elokuva!
Kyllä! Osaan yhden repliikin yhä ulkoa.
"Hakuna Matata!"
Siinä kohdassa kuyn Mufasa jäi antilooppien alle, itkin oikeasti
kun Simba oli niin surullinen. :( Tunteellinen minä. :D
"Puh?"
"No mitä, Nasu?
"Ei mitään", vastasi Nasu hiljaa.
"Tarkastin vain, että olet vielä ystäväni".

Poissa castlevania

  • Enterpricen kapteeni.
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Nihilisti.
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #164 : Kesäkuu 04, 2015, 18:22:45 »
Joka tapauksessa, Disney ei mielestäni ole kelvollinen vertauskuva tosielämään. Disneyn maailmassa paha saa aina palkkansa. Leijona kuninkaassa hyeenat olivat selkeästi pahiksia, vaikkakin typeriä sellasia, ja näin ollen myös ansaitsivat kohtalonsa huonoissa oloissa.

Mielestäni jos todella haluaa esittää hahmonsa sellaisena pahiksena jota ei kannata sääliä... kannattaisi silloin tehdä todella hahmoista pahiksia. Sen sijaan hyeenoilla on täysin oikeutettu motiivi auttaa Scaria syrjäyttämään tekopyhä tyranni joka saarnaa pojalleen velvollisuudesta ja silti katsoo olevansa oikeutettu karkoittamaan kokonaisen lajin hitaaseen nälkäkuolemaan. Ja en oikein usko Nibsin tulkintaa että joku muka haluaisi nähdä nälkää ja valitsisi tieten tahtoen huonot olot.  Tämä erittäin paha moraaliongelma on syy miksi en oikein pidä Leijonakuninkaasta. Samanlaisia järkyttäviä moraalisia vääryyksiä jotka kuvataan hyvinä asioina löytyy Pottereistakin.
"Oh, my offense is rank, it smells to heaven! It hath primal elder curse upon it; the brother's murder.

Poissa Niki

  • Haahuilija
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Kuulokkeet korvilla
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Leijonakuningas
« Vastaus #165 : Joulukuu 31, 2015, 16:19:50 »
Leijonakuningas on kyllä ihan paras. Parasparasparas.

Ed, Mufasa ja Rafiki on kyllä ne parhaat. Edin nauru on niiin huippu ja naurattaa aina. Mufasasta tulisi sellanen litania ihania asioita, että skippaan kokonaan joten Rafiki: Jotenkin vain niin huikea! *sekoaa*

Itken aina, kun tulee se kohta jossa Mufasa kuolee. Ei sitä ois saanu tappaa! Arvatkaapa, miksi vihaan (isolla veellä) Scaria?
I'm not a prince I'm a princess!