Kirjoittaja Aihe: Backstreet Boys  (Luettu 1687 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa qmis

  • paperitähti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • kaunein
  • Tupa: Mary Sue
Backstreet Boys
« : Elokuu 12, 2007, 14:11:00 »
EI TOPICIA BÄKKÄREISTÄ? >;OOOOOO Sehän on vääryys. No nyt on.

Backstreet Boys on Ohiossa vuonna 1993 perustettu poikabändi. Alkuperäiseen kokoonpanoon kuuluivat Nick Carter, Howie Dorough, Brian Littrell, Alexander James McLean ja Kevin Richardson. Kevin kuitenkin erosi bändistä vuoden 2006 kesällä.

Historia lyhyesti:

Vuonna 1992 & 1993 poikabändimanageri Lou Pearlman järjesti koe-esiintymisiä ympäri Yhdysvaltoja. Koe-esiintymisten jälkeen Lou oli löytänyt itselleen bändiin viisi jäsentä, Nick Carterin (12), Howie Doroughin (19), Alexander McLeanin (14), Kevin Richardsonin (21) ja Brian Littrellin (18). Bändi esiintyi ensimmäistä kertaa Floridassa vuonna 1993.

Kesäkuussa 1994 ilmestyi ensimmäinen sinkku, "We've Got It Goin' On". Kesällä 1996 ilmestyi bändin ensimmäinen albumi, joka kantoi nimeä "Backstreet Boys". Vuonna 1997 Backstreet Boys aloitti toisen albumin, "Backstreet's Back":n nauhoittamista, ja syksyllä julkaistiin ensimmäinen sinkku "Quit Playing Games With My Heart". Vuonna 1999 vaikeuksien ja voittojen jälkeen Backstreet Boysilta ilmestyi uusi albumi, "Millenium", joka myi yli 1.13 miljoonaa kappaletta jo ensimmäisellä viikollaan. Ensimmäinen sinkku "I Want It That Way" oli merkittävä hitti; se sai ykkössijan yli kahdeksassatoista maassa. Seuraava levy ilmestyi vuonna 2000, "Black & Blue", jolta ensimmäinen hitti "Shape Of My Heart" sai loistavat listasijat ympäri maailmaa. Vuonna 2001 alkoi "2001 Black & Blue World Tour".

Backstreet Boysin seuraava albumi ilmestyi vuoden 2001 marraskuussa kantaen nimeä "The Hits: Chapter One". Levylle oli koottu Backsteet Boysien suurimmat hitit. Levy myi maailmanlaajuisesti yli kuusi miljoonaa kappaletta, ja tuotti kansainvälisen top 10 hitin "Drowning". Vuoden vaihtuessa kävi selväksi, että Backstreet Boys pitäisi tauon julkaisematta uusia levyjä tai julkaisuja.
*

Tauon aikana Nick Carterin sooloalbumi "Now or Never" julkaistiin, ja se myi kultaa. Kevin Richardson näytteli Broadway-näytelmässä, ja loput bändin jäsenistä työskentelivät sooloalbuminsa parissa.

Comeback tapahtui vuonna 2005 kolmen vuoden tauon jälkeen albumilla "Never Gone". Ensimmäinen sinkku uudelta levyltä, joka julkaistiin 28.3.05 oli nimeltään "Incomplete", joka hyppäsi pian listojen kärkeen ympäri maailmaa. Albumi taasen, joka julkaistiin 14.6.05 oli listahitti: ensimmäisellä viikollaan sitä myytiin yli 291,000 kopiota saavuttaen listaykkösen sijan mm. Japanissa, Saksassa, Intiassa ja Koreassa. Tähän mennessä Never Gonea on myyty yli kolme miljoonaa kopiota maailmanlaajuisesti.

Uusi levy Backstreet Boysilta ilmestyy syksyllä, huhuttu päivämäärä olisi 30.11. Albumilla ei ole vielä nimeä, mutta ensimmäinen sinkku, "Inconsolable" julkaistaan 27.8. Albumilta on vuotanut muutama kappale jo yleiseen levitykseen internetissä.
*

Diskografia:
  • Backstreet Boys (1995, singlet "we've got it goin' on", "get down (you're the only one for me)", "anywhere for you", "quit playin' games with my heart")
  • Backstreet Boys (US, 1997, singlet "we've got it goin' on", "get down (you're the only one for me)", "anywhere for you", "quit playin' games with my heart", "as long as you love me", "everybody (backstreet's back)", "i'll never break your heart", "all i have to give")
  • Backstreet's Back (1997, singlet "as long as you love me", "everybody (backstreet's back)", "all i have to give")
  • Millenium (1999, singlet "i want it that way", "larger than life", "show me the meaning of being lonely", "the one")
  • Black & Blue (2001, singlet "shape of my heart", "the call", "more than that")
  • Never Gone (2005, singlet "incomplete", "just want you to know", "i still..", "crawling back to you")
  • Unbreakable (2007, singlet "inconsable", "helpless when she smiles")


*

Joo eihän tossa ollutkaan hommaa, joten startataanpa keskustelu. Pidätkö? Miksi/miksi et? Mitä mieltä olet comebackista, onko se hyvä juttu? Vai olisivatko bäkkärit saaneet jäädä ysärille? Odotatko seuraavaa albumia? Ö_Ö

OI NONIIN. Mä pidän. Mä pidän ja mä rakastan ihan hirveesti. Mä oon tyyliin siis kuunnellut Bäkkäreitä koko mun elämäni (.. kuulostaapa.. oudolta) ajan ja vieläkin tykkään ihan hirmusesti. Siis.. :---D En mä yleensä kuuntele tällästä musaa, mutta Backstreet Boys on vaan paras tätä genreä. Uudemmasta Bäkkärituotannosta en kuitenkaan tykkää yhtä paljoa, kun aikaisemmasta, ennen taukoa, mutta kyllähän tää menee ja hyvin menee!<3 Ennen oli sellasta vähän nopeatemposempaa ja sellasta. Ysäriä. Nyt on vaan lähinnä tällästä lässyn lässyn I love you, mutta ei voi mitään. Bäkkärit tekee jopa tollasen musiikin hyvin. Mikä. On. Vaikeaa. ♥______♥ Silti. Tykkään ihan hirmusesti poikien (kyllä! Poikien! Ei ne kyllä mitään poikaikäsiä enää ole, mutta silti ääwwww~~) äänistä ja ne natsaa yhteen tosi hyvin ja tällästä shittiä. <3 Rakastan vaan ihan hirmusesti, ei siitä pääse yli eikä ympäri (tuli kamala bäkkäri-olo tänään ja koko päivän on levyt soinut ja porukat täällä jo hautoo itsemurhaa.. :''''DDDD).

Uutta albumia mä odotan ihan hirveesti, sillä Inconsable on I-H-A-N-A ♥, ja odotan tosi kauheesti siltä uudelta albumilta. Ihan kauheesti. Ja tuskin petyn. Olihan se tietysti harmi, kun Kevin erosi, mutta ei voi mitään, elämä jatkuu. Miltäköhän se kuulostaa ilman Keviniä, tiedä se sitten. Nää biisit mitkä on vuotanu jo nettiin (tiedän, olen inhottava ja mulla on ne koneella), on ihania, ja vaikka Kevinin puuttumisen huomaa, ei se oikeastaan haittaa paljoa. >;oo Mutta anygays.

Backstreet Boys on salainen intohimoni. Olin kattomassakin niitä kun ne oli Suomessa ^^ Saisivat tulla kohta uudelleen, menisin ihan varmasti kattomaan :----D~~~

Mutta silti, kertokaa, en kai ole ainoa bäkkärifani vuotiksessa? En voi olla O_O Levitetään backstreet boysin sanomaaa~~ (joo, mä tulin väsyneeksi ton listan kirjottamisesta >XDDD KAMALA homma. : DDDD "No pitikö se kirjoittaa siihen..." ... piti.)

backstreetboys.com
backstreet.net

// vähän päivittelyä :>
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 20, 2008, 17:04:18 kirjoittanut Kanelitanko »
And I will love until my heart it aches
And I will love until my heart it breaks
Kanelitanko -> qmis

kaamo

  • Ankeuttaja
Vs: Backstreet Boys
« Vastaus #1 : Elokuu 12, 2007, 14:50:11 »
Olen aika varma, että tämä ketju täyttyy nostalgian hekumoinnista, eikä niinkään ns. todellisista faneista. Kyseisen yhtyeen ensimmäinen aalto oli isoimmillaan silloin, kun minä olin siinä iässä, että otin sen vakavasti. Nostalgiapläjäykset kehiin sitten vain. Höhö. :> Muistan, kun vuonna -96 olin yhdeksän ja olin saanut joululahjaksi korvalappustereot ja BSB:n ekan levyn ja paras kaveri sai myös ja sitten koulussa välitunnilla kelattiin nauhat samaan kohtaan ja kuunneltiin ja laulettiin yhdessä! Olin nauhoittanut koko kasetin b-puolen täyteen Quit playing games with my heartia, kun se oli ihanin! kappale! ikinä! Minulla oli myös Tallinnan torilta ostettu jättimäisen iso BSB-tpaita, jonka eteen JA taakse oli painettu bändin kuvat! Koristelin kaikki koulutarvikkeeni töhertelemällä mustilla tusseilla iskulauseita, mm. "BÄCKÄRIT RULES!" ja "BSB IS BEST!".

Hulvatonta.

Musiikillisesti tuollaista yhtyettä ei jaksaisi enää sietää, ellei mukana olisi juuri tätä hillitöntä henkilökohtaista muistelua, kun voi hymistellä nuorelle itselleen ja kaikelle tekemälleen. Katselin jokunen viikko sitten youtubessa bändin musiikkivideoita, enimmäkseen niitä vanhoja, mutta myös jotain uudempaa. Eipä kuulostanut enää yhtä hyvältä. :>

Glance

  • Ankeuttaja
Vs: Backstreet Boys
« Vastaus #2 : Elokuu 28, 2007, 20:21:10 »
Itse tutustuin bäkkäreihin sellanen kaks tai kolme vuotta sitten. Ihka eka levy oli se niiden eka albumi, ja sitten hankittiin kaikki loputkin. Nyt on kaikki albumit tähän asti ja pari hassua dvd:täkin löytyy. Uuden singlen olen netissä kuunnellut ja tässä radiota vahtaan, jos ne siellä soittaisi sen. Eilen pahukset menivät soittamaan sen sillä hetkellä, kun olin juuri toosan sulkenut.

En minä nyt kuulutua koko kansalle olevani Backstreet Boys -fani, mutta se on jämähtänyt nahkaani. Kuulukoon sitten tähän lässynilavjuu-osastoon, mutta nämä ainakin tekevät sen parhaiten. Poitsut osaavat ihan älyttömän hyvin laulaa ja niitä on ihan ilo kuunnella. Kävin silloin -05 niitä kattomassakin, kun täällä keikkailivat, ja pari paitaa ja julistetta on muistona. Lippukin tuolla jossain on.

En minä ketään pakota BSB:stä pitämään, mutta silti minua katsotaan vähän "dingdong" katseella, kun ilmaisen pitäväni bäkkäreistä. Niinkuin tämä tekisi minusta huonomman ihmisen. Mitäs pahaa minä olen muka sillä tehny? Kaikki sanovat, ettei niiden sanoissa ole mitään "tarkoitusta". Ei niissä nyt aina tarvitse kapinoida maailmaa vastaan tai/ja kuinka kamalaa kaikki on.

Eihän BSB:stä pidä varmaan paljoa kukaan enää, mutta minä fanitan ukkoja yhä ja olen ylpeä siitä!

Minnehoo

  • Ankeuttaja
Vs: Backstreet Boys
« Vastaus #3 : Joulukuu 28, 2007, 14:03:18 »
Minä olen bäkkärifani:D Löysin bäkkärit kaverini kautta ja olen kiitollinen siitä:D
Lempikappaleitani on: Trouble is, Inconsolable, Treat me right, Christams time ja muutama muukin.

Ja olen ehkä menossa Hartwall-areenalle kun bäkkärit tule suomeen 16.4.2008. Sitä ei ole vielä Suomessa julkaistu mutta täältä näet lisää.

Poissa Jessie

  • Sanomaton
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Backstreet Boys
« Vastaus #4 : Tammikuu 04, 2008, 20:04:21 »
Bäkkärit on yksi niistä bändeistä jotka ovat minulle nuorena fanittamisen vuoksi, äärettömän rakkaita. Ensimmäinen kohtaaminen poikabändin kanssa taisi olla joskus 98-99 välisenä aikana. Jolloin Bäkkäreitten suosio oli kipumassa koko ajan ylemmäs. Melkein heti tämän "rakastumisen" jälkeen olikin
Bäkkäreitten konsertti Helsingissä. Muistan että pidin paljon konsertista, vaikken puoliakaan lauluista ollut vielä kuullut, kun kukaan ei ollut levyä minulle ostanut.  Seinät oli täynnä julisteista, Nick oli suosikkini ja Brian(?) oli ystäväni ja myöhemmin hän piti AJ:sta. Kappaleet osattiin "ulkoa", kun laulettiin siansaksaa useimpien sanojen päälle. (Sama ilmiö toistui Spaissareiden fanituksen aikana, kun ei kerta englantia osannut).

Siitä sitten vuosien kuluessa ei enää fanittanut, mutta kyllä minulle nykyään tulee Bäkkäri "hetkiä", kun pitää fiilistellä kappaleiden tahdissa. Monista kappaleista tykkään edelleen, mutta se saattaa johtua siitä että niitä on joskus rakastanut ylikaiken. Kevyttä poikabändi musiikkiahan Backstreet boys on. Lempparikappaleita minulla on tosi maljon, mutta muutaman ehdottoman suosikkini niistä mainiten, vanhoista: Everybody (Backstreet's Back), Show Me The Meaning Of Being Lonely,The One,Shape Of My Heart ja Drowning. Vanhemmat kappaleet ovat kyllä ehdottomasti minulle rakkaampia, mutta löytyy uusienkin kappaleiden joukosta muutama helmi: Incomplete,Never Gone ja  Inconsolable.

Raahasin 2005 Äitini ja pikkusiskoni seurakseni Bäkköreiden keikalle, koska totta kai, halusin pojat nähdä. Konsertti oli kyllä näkemisen arvoinen ja kun Bäkkärit toivottavasti joskus vielä Suomeen saapuu, aijon minä olla siellä:)



♥ Pottereita vuodesta 1999 ♥
“Dumbledore's man through and through, aren't you Potter?"
"Yeah I am," said Harry. "Glad we straightened that out.”

Kookos

  • Ankeuttaja
Vs: Backstreet Boys
« Vastaus #5 : Tammikuu 20, 2008, 20:15:39 »
Oho, eikö tämän enempää ihmisiä ilmaannu tänne muistelemaan kultaista ysäriä? ;)

Bäkkärit on/on ollut pop-skenessä aikalailla oma juttunsa, koska se koostuu aidosti taitavista vokalisteista. Tämä ei jokaisen artistin kohdalla ole ilmiselvää, jolloin joudutaan pelleilemään imagonrakennuksen, ulkonäön ja välillä melko inhottaviin seikkoihin nojaavan markkinoinnin kanssa. Mutta se siitä...

Uusi levy on yllättävän maukas ja varttunut paketti. Löytyy damping-kitaraa ja pianoa ja hienoja elementtejä muutenkin. Suosittelen, jos joku yhtään epäröi! Eikä siihen vanhakaan fani pety, on poikien laulutaito nimittäin vieläkin kohdallaan, ellei parempaan päin. :)

Glance

  • Ankeuttaja
Vs: Backstreet Boys
« Vastaus #6 : Helmikuu 09, 2008, 20:48:23 »
Minä sitten ilmeisesti edustan näitä vähän jälkijunassa tulleita ;) Eli Bäkkärien poitsut löysin vasta siinä 04/05 taitteessa. Eikä tämän nyt tarvitse olla pelkkä muistelutopic, eiväthän nämä kultaiset ukot ole suinkaan ollutta ja mennyttä, päinvastoin. ^^

Muttamutta. Liput huhtikuun keikalle turvallisesti lompakossa ja hyvässä tallessa. Permannolle ehdottomasti, siitä ei ollut epäilystäkään. On huhuttu että keikalla esitettäisiin vanhempia ja harvinaisempia biisejä (mm. That's the way I like it). Mutta tämä on huhu eikä siitä ole varmuutta. Mutta settilista on tulossa ilmeisesti tässä kuussa, mikäli joku on siitä kiinnostunut.

Poissa Liberty

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • http://liberty.vuodatus.net
Vs: Backstreet Boys
« Vastaus #7 : Maaliskuu 10, 2008, 19:55:40 »
On huhuttu että keikalla esitettäisiin vanhempia ja harvinaisempia biisejä (mm. That's the way I like it). Mutta tämä on huhu eikä siitä ole varmuutta. Mutta settilista on tulossa ilmeisesti tässä kuussa, mikäli joku on siitä kiinnostunut.

Minäkin kuulin tuon suuntaista huhua ja myös, että keikka saattaisi venyä aika pitkäksi. Toivon todella, että huhut pitävät paikkansa, koska olen koko pienen ikäni odottanut Bäkkäreitä ja olisi aika pettymys, jos vain uudet biisit olisivat vahvasti edustettuina. Olen jo pitkään harmitellut, että faniuteni aikana bändi on ollut Suomessa jo kahdesti enkä ole ikäni tai rahatilanteeni vuoksi päässyt katsomaan heitä vielä kertaakaan.

Bäkkäreitä aloitin kuuntelemaan jo Everybodyn aikoihin. Silloin tosin minua vanhemman serkun innoittamana. Olin itse tuolloin n. seitsemänvuotias eli en kovin aktiivisessa musiikinkuunteluiässä. Niihin aikoihin oli porukka jakaantunut omassa ikäryhmässäni aika radikaalisti niin, että tytöt kuuntelivat Spice Girlsiä ja pojat Bäkkäreitä. Se kuulostaa ehkä oudolta, mutta silloin pelättiin vielä poikabakteereita ja poikabänditkin olivat monille suuri kauhistus. Olin siis yksin keskellä Spaissarien massaa, vaikka kyllähän sitäkin bändiä tuli popitettua ahkerastikin. Olen kuitenkin aina ollut enemmän Bäkkärien kannalla.

Millenium on itselleni tärkein levy. Siinä vaiheessa musiikin kuunteluni alkoi olla jo omaehtoisempaa enkä harhaillut enää eri bändien välillä serkkuni vanavedessä. Millenium kolahti ja kovaa. Silloin oli jo Spaissaritkin ohittaneet suurimman suosionsa ajat ja sain aivan rauhassa pyörittää poikabädejä kasettisoittimessani. Suosikkikappaleeni oli ja on edelleenkin Show Me the Meaning of Being Lonely. Muistan niin elävästi, kuinka pikkuveljen kanssa hoilailtiin sitä joka paikassa ja sanat olivat mitä viehättävintä siansaksaa, koska englanti ei vielä kymmenen- ja seitsemänvuotiailta vielä taipunut kamalan hyvin.

Uusin levy oli positiivinen yllätys. Never Gonen herkistelyn jälkeen oltiin mukaan saatu vähän vanhaa tanssibiittiäkin. Oikeastaan hyvin jänniä tyylien yhdistelyitä saatu aikaan. Ehkä positiiviseen vaikutelmaan vaikutti myös sekin, että Never Gone tuli aluksi hieman järkytyksenä tyylin muutoksen takia, mutta nyt osasi jo odottaa uusia tuulia. Ei sillä, että pidän Never Gonestakin, mutta se vaati enemmän totuttelua kuin Unbreakable. Uusimman levyn suosikit ovat ehkäpä Unsuspecting Sunday Afternoon, Trouble Is ja Treat Me Right.

Minusta on oikeastaan koomista, ettei Bäkkärit ole menettäneet viehätystään yli kymmenessäkään vuodessa. Bändi ei kuitenkaan soita mitään elämää suurempaa musiikkia eikä välttämättä tuo mitään uutta musiikillisesti tähän maailmaan. On kuitenkin selkeä syy siihen, miksi juuri Bäkkärit ovat säilyttäneet suosionsa kaikista ysikytluvun poikabändeistä: poikien poikkeuksellisen hyvä laulutaito. Joku taisi tästä jo mainitakin.

Luulen, että Bäkkärit tulee olemaan ainoa bändi, joka säilyttää paikkansa elämässäni vielä seuraavatkin kymmenen vuotta. Minulla on bändiin niin vahvoja tunnesiteitä, niin vahvoja muistoja. Minulla taitaa kuitenkin olla pelissä tämän bändin kanssa enemmän nostalgiaa kuin oikeaa fanitusta, koska jos joku vasta nyt keksisi perustaa BSB:n, en todellakaan lankeasi siihen.

Olen nyt keikan lähestyessä kuunnellut kyseistä bändiä hyvin runsaasti. Olen palautellut mieleen jo unohtuneita biisejä ja kuunnellut tietenkin uutta levyä ihan uutena materiaalina. Täytyy siis mainita sekin, että ensimmäinen levy osoittautui suureksi aarteeksi. En voi uskoa, etten edes muistanut bändillä olevan sellaista biisiä kuin If You Want It To Be Good Girl (Get Yourself a Bad Boy). Koomista kyllä, se on minun mielestäni Bäkkärien parasta antia. Toivottavasti keikalla kuullaan juuri tämän suuntaista materiaalia, ja haluan ehdottomasti nähdä hyvin koreografioita!!!

Minulla olisi niin paljon sanottavaa, mutten saa oikein ajatuksiani koottua.

Olin nauhoittanut koko kasetin b-puolen täyteen Quit playing games with my heartia, kun se oli ihanin! kappale! ikinä!

Komppaan (vaikka ei ehkä ihanin vaan yksi ihanimmista)!!  //muoks. Taitaa kyllä nyt jäädä QPGWMH pahasti kakkoseksi Shape of My Heartille. Oli sen verran ihana veto keikalla <3

Tämä oli nyt tässä.
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 29, 2008, 20:37:22 kirjoittanut Liberty »
You are everything I want 'cause you are everything I'm not.

Glance

  • Ankeuttaja
Vs: Backstreet Boys
« Vastaus #8 : Maaliskuu 16, 2008, 19:05:10 »
http://bsbfinland.phpbb.fi/viewtopic.php?f=5&t=18

Tuolta löytyy hurjan herkullinen settilista, muutama kuva ja videoklippi :)

Novemberr

  • Ankeuttaja
Vs: Backstreet Boys
« Vastaus #9 : Huhtikuu 05, 2008, 13:32:42 »
Bäkkärit ovat olleet jo tiedossa kauan aikaa, mutta enpä ole siitä hirveästi piitannut, pidin sitä sellaisena pissisihkuttajien bändinä. Kun sitten tarkemmin kuuntelin tämän yhtyeen Incomplete-kappaletta, niin kiinnostuin.

Noh, nyt olen sitten Bäkkäreiden vannoutunut fani. Erityisesti tykkään kappaleista Incomplete, Inconsolable ja Helpless when she smiles. Ärsyttää helvatusti, kun en pääse Backstreet boysin keikalle 16. huhtikuuta, jolloin se siis saapuu Suomeen. Nooh, seuraavalla kerralla sitten, kun sitä ikääkin on enemmän ja näinpoispäin. (jos siis sitä seuraavaa kertaa edes tulee)

Poissa Vilena

  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Backstreet Boys
« Vastaus #10 : Huhtikuu 29, 2008, 18:53:27 »
Alkoi ihan hymyilyttää, kun lueskelin näitä viestejä täällä. Backstreet Boysin levy Backstreet Back oli ensimmäinen cd-levyni, jonka sain saadessani mankan, joka soitti cd-levyjä. Ja sitä levyä tulikin sitten kuunneltua melkoisesti. Kaikki slovarithan oli totta kai niitä aivan iiihania, As long as you love me, sekä Milleniumilta Show me the meaning esimerkiksi. Erityisesti viimeksimainittu piti soittaa jokaisessa ala-asteen discossa loppuhitaana. Ah, mitä muistoja <3

Taidan omistaa muuten sellaisen pokkarinkin, missä kerrotaan Bäkkäreiden tarina. Missähän se nyt on..? Luin sen vaikka kuinka monta kertaa läpi, ja vieläkin muistan jotain yksityiskohtia bäkkäreiden alkumainingeista. Sekin, kun se niiden mikä-lie-manageri käytti aina sitä puhelintaktiikkaa, jotta jotkut levy-yhtiön pomot saivat kuunnella heitä.

Oma lempparini taisi olla Nick, koska hän oli se söpöin niistä. En koskaan oikein lämmennyt Kevinille, kun se oli niin vanha ja pelottava :D Muistan, kuinka kateellinen olin, kun eräs kaverini pääsi silloin Helsinkiin katsomaan poikien keikkaa. Ja takaisintullessa hänellä oli joku sinkkulevy mukanaan, ja kaikkea. Kuten Jessie tuolla ylempänä sanoo, minäkään en osannut juurikaan englantia bäkkäreiden aikana, mutta aina piti laulaa mukana mitä mielenkiintoisimmilla sanoituksilla. En ollut kuitenkaan missään vaiheessa niin kova bäkkärifani kuin spaissarifani, mutta silti kyseessä on bändi, joka kuuluu oleellisesti lapsuuteeni/varhaisnuoruuteeni. Voisikin kaivaa jonkun levyn taas esille ja fiilistellä hiukan!
Humor me.

Poissa Lilla Myy

  • ei oikein ihminenkään
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Nescit vox missa reverti
  • Pottermore: SnitchCharm26124
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Backstreet Boys
« Vastaus #11 : Huhtikuu 28, 2015, 13:39:47 »
Oi voi, miksi mä en ole aikaisemmin huomannut, että täältä löytyy tällainenkin topic? No, korjaamme asian sitten saman tien.

Pidätkö? Miksi/miksi et?
Tarvitseeko tuota edes kysyä? Olen fanittanut Backstreet Boysia 7-12 -vuotiaana ihan täysillä, sitten tuli vähän hiljaisempi vaihe, mutta sitten tämän uusimmaisen In a World Like This-levyn ja etenkin sen kipaleen jälkeen totesin, ettei se fanitus näytä kadonneen yhtään mihinkään, se vain nukkui tuossa välillä. Iskee siis edelleen ja kovaa! :D En oikeastaan osaa edes kunnolla sanoa, miksi tämä toimii niin hyvin, en vaan osaa olla pitämättä näiden biiseistä! En tiedä onko kyse sitten nostalgiasta tai jostain muusta, mutta näiden uusi ja vanha materiaali vaan potkii niin jumalattoman kovaa, että vähemmästäkin sitä tykkää! :D

Mitä mieltä olet comebackista, onko se hyvä juttu? Vai olisivatko bäkkärit saaneet jäädä ysärille? Odotatko seuraavaa albumia?
Comebackeja nyt on tullut jo vähän useampiakin, mutta mun mielestä se on vain hyvä juttu, koska nyt näiden materiaali on kuitenkin ehkä vähän aikuismaisempaa kuin silloin kultaisella ysikytluvulla. Ysärillä nämä kuitenkin vetivät sitä tietynlaista musiikkia ja nyt sitten tulee vähän kypsempää tavaraa, etenkin Show 'Em (What You're Made of)-kappaleessa! Tämän uusimmaisen levyn myötä tuli myös nähtyä tämä viisikko livenä ja äääääääääääääää, mä haluan takaisin sinne keikalle! Se oli oikeasti niin huippua, ettei mitään rajaa! Pikkusiskon kanssa heiluttiin, laulettiin ja muutenkin rellestettiin koko keikan ajan niin, että oksat pois. Meillä oli kyllä istumapaikat, mutta me istuttiin vain erään herrojen vaatteiden vaihto -tauon aikana, koska jalkoihin alkoi sattua. Kävi ehkä vähän sääli niitä, joiden paikat oli meidän takana, kun ei ne varmaan nähneet mitään, jos sattuivat istumaan, mutta omapahan oli vikansa, jos eivät jaksaneet seisoa! :D Seuraavaa albumia sitten odotellessa, jos siinä ei vaikka kestäisi ihan niin kauan, kuin tässä uusimmassa kesti, plus että Kevin lupasi, ettei heidän seuraavaan Suomen keikkaansa mene sitä samaa yhdeksää vuotta kuin näiden kahden välissä oli, joten uusi lätty tänne ja heti, että päästään uudestaan keikalle! :D Samoin pitäisi jotenkin saada katsotuksi tuo dokumenttielokuvakin, joka näistä tuli jokin aika sitten pihalle. (:

Lainaus käyttäjältä: Glance
Kaikki sanovat, ettei niiden sanoissa ole mitään "tarkoitusta".
Tähän voisi vastakommentiksi heittää, että kaikista lyriikoista löytää jonkinlaista sanomaa tai tarkoitusta, jos sitä vain jaksaa etsiä sieltä! ;) Joissain sen vain sattuu huomaamaan heti päältä päin, kun taas toisissa (kuten juuri BSB:n biiseissä) se on usein siellä rivien välissä. (:

Lainaus käyttäjältä: Jessie
Seinät oli täynnä julisteista, Nick oli suosikkini ja Brian(?) oli ystäväni ja myöhemmin hän piti AJ:sta. Kappaleet osattiin "ulkoa", kun laulettiin siansaksaa useimpien sanojen päälle. (Sama ilmiö toistui Spaissareiden fanituksen aikana, kun ei kerta englantia osannut).
Munkin lemppari oli Nick, Brian oli mun pikkusiskon lemppari ja AJ meidän parhaan kaverin lemppari. :D Täällä ei niinkään seinät täyttyneet BSB-julisteista, koska ne olivat jo täynnä Spice Girls-julisteita, mutta ihan samalla tavalla ne biisit osattiin ulkoa (joskus jopa oikein lausuttunakin), vaikkei mitään aavistustakaan ollut englannista kielenä. Jotenkin hävettää nykyisin, kun kuuntelee noita, ja sitten muistaa yhtäkkiä, että miten sitä veti ko. biisiä 8-vuotiaana nuotin vierestä ihmeellisillä lyricseilla, kun ei osannut niitä oikeita sanoja. :'D

Lainaus käyttäjältä: Liberty
En voi uskoa, etten edes muistanut bändillä olevan sellaista biisiä kuin If You Want It To Be Good Girl (Get Yourself a Bad Boy).
AAAAAAA, siis eihän tuota biisiä VOI unohtaa! Nimim. mulla, mun siskolla ja meidän parhaalla kaverilla oli tuohon kertsiin ihan omat muuvitkin (koska se oli koko biisin ainoa kohta, josta me oikeasti tiedettiin, että mitä pojat lauloivat!)!!!1! Kaikista nolointa tässä kohtaa on kuitenkin se, että näin yli kymmenen vuoden jälkeen muistan edelleen, miten tuo meni, vaikken muistakaan kummalla puolella siskoani itse seisoin (muuvit mulla ja kaverilla riippui siis siitä, kummalla puolella seistiin...). :'D JA siis tämä biisihän ON yksi niistä parhaista ihan selkeästi! :D
There's absolutely no way you could make me break
No way to wipe the smile off my face