Nyt minä en kyllä usko tätä. Onko mahdollista, ettei täällä tosiaankaan ole topicia Tove Janssonista??? Järkytys. Skandaali. Suuri murhaava katse, joka laantuu kuitenkin, kun tajuaa, että topicin puuttuminen antoi minulle kunnian perustaa se.
Suuri ja palvottu muumien luoja Tove Jansson siis syntyi elokuussa 1914 ja kuoli kesäkuussa 2001 (RIP), oli suomenruotsalainen ja asui kesiä elämänkumppaninsa Tuulikki Pietilän kanssa Porvoon saaristossa. Teki muumiprojekteja sekä yksin että yhdessä veljensä Lars Janssonin kanssa. Pääasiassa kuvataiteilija, mutta kirjailijana hänet kaiketi paremmin tunnetaan. Siinä nyt hyvin tiivistetty profiili Janssonista.
Janssonin tuotannosta tunnetuimpia ovat tosiaan muumikirjat ja -sarjakuvat, mutta hän kirjoitti myös muita tarinoita, joitain novellikokoelmia, joitain romaaneja ja joitain muistelmia. Tarinoita muumien synnystä on useampia, mutta minä en ainakaan osaa mennä sanomaan, mikä niistä on se oikea. Tove Jansson on pikkutyttönä mennyt ainakin piirtämään puuceen seinään ilkeännäköisen peikon ja joidenkin tietojen mukaan se on irvikuva hänen vanhemmasta veljestään Per-Olofista, joidenkin mukaan filosofi Immanuel Kantista, josta Tovella ja Per-Olofilla oli ollut kiista. Viimeisimmän tiedon mukaan muumikuvan alapuolella on kuitenkin lukenut "snork" (suom = niisku)... Mene siitä sitten sanomaan varmasti, ketä se piirros on esittänyt. Nimi muumipeikko (mumintrollet) syntyi tarinan mukaan siitä, kun Toven ja muiden eno pelotteli pikkutyttöä hellan takana asuvalla muumipeikolla, joka kujeili niiden kustannuksella, jotka käyvät keskellä yötä keittiössä piparivarkaissa.
Tove Jansson kirjoitti 14 muumikirjaa (9 romaania, 4 kuvakirjaa ja novellikokoelma), piirsi 9 muumisarjakuvaa (ne yhdeksän ensimmäistä, loput on piirtänyt Lars Jansson ja näistä on keskustelu jo olemassa muualla...) ja 13 muuta kirjaa, joista on suomennettu 10 (yksi kirjoitettu yhdessä Tuulikki Pietilän kanssa).
Itse rakastan muumeja, kaikkea niihin liittyvää. Muumikirjat on kahlattu moneen kertaan läpi, suosikkia en osaa mennä sanomaan. Ne ovat kaikki yhtä tasokkaita. Viimeiset kolme ovat synkempiä kuin ensimmäiset, ehkä enemmän aikuistenkirjoja, mutta yhtä kauniita ja heleitä. Janssonilla on ihmeellinen tapa kääntää synkät ajatukset ja kuvat lohdullisiksi. Tämä ja Janssonin naiivi tyyli muutenkin on ehkä pääsyy suureen rakkauteeni tähän kirjailijaan. Sarjakuvat ovat oivia, ja nauran niille aina kippurassa, mutta eivät ne ole se Syy. Ennen olin pelkkä muumifani, mutta kun pääsin käsiksi noihin Janssonin muihinkin teoksiin, siirryin laajemmin fanittamaan tätä yhtä henkilöä. Sama teksti ja tyyli ja kypsä naivius vaikuttavat hänen muissakin teoksissaan. Kaunein novellikokoelma häneltä on minun mielestäni Kevyt kantamus, ja romaanien kanssa on sama vanha juttu: en osaa mennä erottelemaan. Suosittelen myös näitä erityisen lämpimästi.
Voi olla, että Tove Jansson on luokiteltu lastenkirjailijaksi, mutta minä en ole sen luokituksen kanssa täydelleen samaa mieltä. Muumit ovat tarinoita lapsille, mutta enemmän ne opettavat aikuisia. Niissä on viesti, viesti meille jokaiselle. Kuunnelkaa tarkasti.
- mals -