Kirjoittaja Aihe: Nightwish  (Luettu 70202 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Valeriana

  • Enimmäkseen harmiton
  • Reservi
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Nightwish
« Vastaus #150 : Marraskuu 03, 2007, 12:21:37 »
Olenko minä ainoa, jonka mielestä Siren on aivan ihku? Se listataan usein pelkkänä täytebiisinä, mutta minusta siinä on jotain viehättävää ja sähköviulusoolo ja kaikki. Siinä on myös hyödynnetty kivasti Tarjan ja Marcon erilaisia laulutyylejä, nii että toinen on myyttinen olento ja toinen ilmeisesti joku Odysseus. Eikö se ollut Odysseus, joka käski köyttää itsensä, että voi kuunnella seireenien laulua "turvallisesti"?

Pitää hieman ihkuttaa: minä olen sittenkin menossa Nightwishin keikalle Joensuuhun. Tulee varmaan ihan mielenkiintoinen reissu. Ikävä kyllä en saanut seuraavaa päivää vapaaksi, mutta sentään iltavuoron.
If God does not understand, then he is not God, and we have nothing to fear.

Poissa Browey

  • Vuotislainen
Vs: Nightwish
« Vastaus #151 : Marraskuu 03, 2007, 17:27:38 »
Ainoa heikompi tsipale on tuo Last of the Wilds, mikä on huomattavasti heikompi kuin viime instrumentaali Moondance (Oceanbornilla ei niitä heikkoja raitoja ollutkaan). Kaikki muut ovat jonkinasteista timanttia.
En ole koskaan ollut instrumentaalien ystävä, mielestäni ne ovat todellisia täytebiisejä jotka kuuntelee läpi kerran tai kaksi. Moondance on sillä saralla jonkinlainen poikkeus että sen jaksaa kuunnella mielenkiinnolla moneen otteeseen. Last of the Wilds ei sekään ole hassumpi instrumentaaliksi mutta ei minustakaan yllä Moondancen tasolle.

Pitäisi varmaan se depyyttikin hankkia. On siinä sentään ainakin muutamia hyviä biisejä, esmes Tutankhamen, Beauty and the Beast ja Lappi.
Angels Fall First on mielestäni huonoin Nightwish-levy mutta silti ehdottomasti ostamisen arvoinen. Kaikki biisit eivät toimi kovinkaan hyvin ja kokemattomuus musiikinteosta välittyy niistä, mutta Beauty And The Beast kuulostaa hyvältä kuten myös muun muassa nimikkobiisi Angel Fall First, The Carpenter sekä Elvenpath korneista lyriikoistaan huolimatta. Näin sivumennen sanoen Tuomas Holopaisen vierailu YleX:ssä esitettiin reilu viikko sitten ja hän kommentoi Vesa-Matti Loirin akustisen Hetken Tie On Kevyt –biisin jälkeen, että sellaista akustista tunnelmointia nuotion ääressä Nightwishin oli alun perin yksitoista vuotta sitten tarkoitus olla. Hän kertoi että ehkä joskus tulevaisuudessa tehdään jälleen albumi joka palaa tyylinsä puolesa bändin historian juurille Angels Fall Firstin aikoihin. Itse toivoisin niin tapahtuvan, vaikka luulenkin että akustinen albumi olisi monen mielestä Nightwishille askel taaksepäin. Tuomaksen kaksituntisen vierailun voi kuunnella täällä).

Olenko minä ainoa, jonka mielestä Siren on aivan ihku? Se listataan usein pelkkänä täytebiisinä, mutta minusta siinä on jotain viehättävää ja sähköviulusoolo ja kaikki. Siinä on myös hyödynnetty kivasti Tarjan ja Marcon erilaisia laulutyylejä, nii että toinen on myyttinen olento ja toinen ilmeisesti joku Odysseus. Eikö se ollut Odysseus, joka käski köyttää itsensä, että voi kuunnella seireenien laulua "turvallisesti"?
Ainakaan minulle The Siren ei ole koskaan ollut pelkkä täytebiisi, mielestäni se on ehdottomasti Oncen parhaimmistoa. Pidän sen erikoisesta yhdistelmästä, joka liittää toisiinsa kreikkalaisessa mytologiassa esiintyneen seireenin, kotisaarellaan viululla hylkeille soittavan skotlantilaisen isoäidin, intialaisen sitar-soittimen sekä suomalaiset metallimuusikot. Biisinä The Siren on aika tylsä kertosäettään lukuun ottamatta, mutta kertosäe on sen verran viehättävä Marcon laulun ja korkealla soivien viulujen kanssa, että kyseinen teos on mielestäni yliarvostetun Oncen parhaimmistoa. Oncehan sisältää hyvin monia heikkoja biisejä, etenkin Romanticide ja Dead Gardens ovat jääneet minulle aina etäisiksi. Noista muista Profeetan mainitsemista biiseistä Kuolema Tekee Taiteilijan on todella kaunis balladi, jonka herkkyydestä ja viattomuudesta pidän paljon, mutta toisaalta se jää liian voimattomaksi ja vaisuksi. Ghost Love Scorella on omat heikkoutensa mutta minusta se on silti albumin parhaita biisejä Creek Mary’s Bloodin, Dark Chest Of Wondersin ja The Sirenin ohella.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 03, 2007, 18:19:37 kirjoittanut Browey »

Poissa Lady Asensio

  • Nilkanvilauttaja niinikään
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • DH luettu 9.12, KV 11.3
  • Pottermore: HeartWitch62
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Nightwish
« Vastaus #152 : Marraskuu 03, 2007, 20:15:42 »
Olenko minä ainoa, jonka mielestä Siren on aivan ihku?

Et todellakaan ole ainoa. Rakastan kyseistä biisiä. Kuulin sen ekan kerran radiosta ja ihastuin täysin. Innostuin kun levyllä oli pitempi versio. Ihanan mystinen kappale.
Mun blogi: http://www.pointblog.fi/?go=milluska    (HUOM! OSOITE HIEMAN MUUTTUNUT)
Vuoden 2008 kotitonttu  tässä, terve!

Poissa Pöpi Profeetta

  • Ennustelija
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • I see you...
Vs: Nightwish
« Vastaus #153 : Marraskuu 04, 2007, 08:49:19 »
Olenko minä ainoa, jonka mielestä Siren on aivan ihku? Se listataan usein pelkkänä täytebiisinä, mutta minusta siinä on jotain viehättävää ja sähköviulusoolo ja kaikki. Siinä on myös hyödynnetty kivasti Tarjan ja Marcon erilaisia laulutyylejä, nii että toinen on myyttinen olento ja toinen ilmeisesti joku Odysseus. Eikö se ollut Odysseus, joka käski köyttää itsensä, että voi kuunnella seireenien laulua "turvallisesti"?
Ainakaan minulle The Siren ei ole koskaan ollut pelkkä täytebiisi, mielestäni se on ehdottomasti Oncen parhaimmistoa. Pidän sen erikoisesta yhdistelmästä, joka liittää toisiinsa kreikkalaisessa mytologiassa esiintyneen seireenin, kotisaarellaan viululla hylkeille soittavan skotlantilaisen isoäidin, intialaisen sitar-soittimen sekä suomalaiset metallimuusikot. Biisinä The Siren on aika tylsä kertosäettään lukuun ottamatta, mutta kertosäe on sen verran viehättävä Marcon laulun ja korkealla soivien viulujen kanssa, että kyseinen teos on mielestäni yliarvostetun Oncen parhaimmistoa. Oncehan sisältää hyvin monia heikkoja biisejä, etenkin Romanticide ja Dead Gardens ovat jääneet minulle aina etäisiksi. Noista muista Profeetan mainitsemista biiseistä Kuolema Tekee Taiteilijan on todella kaunis balladi, jonka herkkyydestä ja viattomuudesta pidän paljon, mutta toisaalta se jää liian voimattomaksi ja vaisuksi. Ghost Love Scorella on omat heikkoutensa mutta minusta se on silti albumin parhaita biisejä Creek Mary’s Bloodin, Dark Chest Of Wondersin ja The Sirenin ohella.

Once on kyllä huomattavan ylihypetetty. Hyviä biisejä levyllä on Creek Mary's Blood, Planet Hell ja Dark Chest of Wonders, huonoja taas Dead Gardens ja Kuolema Tekee Taiteilijan, mutta kun iso osa levyä on sitä parempaa tai huonompaa keskitasoa, ei levylle mitään kovia pisteitä voi antaa. Ehkä 3 1/2 tähteä. Pistänpäs nopeat arvosanat minulla oleville Nightwish levyille.

Oceanborn: ***** (parhaat biisit ovat Stargazers, Gethesemane, Passion and the Opera, Pharaoh Sails to Orion ja Sleeping Sun, huonoja ei ole, mitä nyt Sacrament of Wilderness on vähän muita heikompi)

Wishmaster: **** 1/2 (parhaat biisit ovat Kinslayer, nimiraita, Dead Boy's Poem ja Fantasmic, huonoja Two for Tragedy ja Bare Grace Misery)

Century Child: **** tai *** 1/2 (parhaat biisit Bless the Child, Dead to the World, Ever Dream ja Beauty of the Beast, huonoja taas Slaying the Dreamer ja Oceansoul)

Once tulikin jo, eli *** 1/2

Dark Passion Play: **** 1/2 (parhat biisit Poet and the Pendulum, Bye Bye Beautiful, Master Passion Greed, The Islander ja 7 Days to the Wolves, huonoja on vain Last of the Wilds)
"That is not dead which can eternal lie
And with strange aeons even death may die"

H. P. Lovecraft

Poissa Asoalian

  • : W
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Nightwish
« Vastaus #154 : Marraskuu 04, 2007, 18:47:47 »
Once on kyllä huomattavan ylihypetetty. Hyviä biisejä levyllä on Creek Mary's Blood, Planet Hell ja Dark Chest of Wonders, huonoja taas Dead Gardens ja Kuolema Tekee Taiteilijan, mutta kun iso osa levyä on sitä parempaa tai huonompaa keskitasoa, ei levylle mitään kovia pisteitä voi antaa. Ehkä 3 1/2 tähteä. Pistänpäs nopeat arvosanat minulla oleville Nightwish levyille.

Oceanborn: ***** (parhaat biisit ovat Stargazers, Gethesemane, Passion and the Opera, Pharaoh Sails to Orion ja Sleeping Sun, huonoja ei ole, mitä nyt Sacrament of Wilderness on vähän muita heikompi)

Minusta taas Oceanborn on yliarvostettu. En ole ikinä ymmärtänyt, miksi se on kaikkien mielestä niin hyvä, minun mielestäni se on luotaantyöntävä enkä jaksa kuunnella sieltä ikinä muita kuin Gerthesemanen, The Riddlerin, Sacrament of Wildernessin ja Sleeping sunin. Muut (Pharaoh Sails To Orion, Devil & the deep dark ocean ainakin) menevät vähän sille linjalle, että ne ovat tunnekylmiä eivätkä tunnu päättyvän koskaan. Ja noissa kahdessa mainitsemassani mättää myös se, ettei Wilska ei mielestäni istu Nightwishin biiseihin vaikka sen äänestä muuten tykkäänkin.
Once taas... keskivertoon suomalaisen bändin levyyn verrattuna se on suorastaan täydellinen levy, mutta minusta Tuomaksen sävellys- ja sanoituslahjoilla + sen tason soittajilla + sen tason laulajalla + sillä rahamäärällä, joka siihen käytettiin olisi saanut aikaan kyllä paremmankin levyn. Mutta se toimii kyllä äärimmäisen hyvin noinkin, harmittaa vaan kun minun Onceni on ruvennut jumittamaan ja tietysti Ghost Love Scoren parhaassa kohdassa. Wää.
Ja nyt on minun vuoroni kysyä, että olenko ainoa joka tykkää Romanticidestä? :'DD Se oli minullekin kyllä pitkään pelkkä turha täytebiisi jota en kuunnellut koskaan, mutta kyllästyttyäni muihin biiseihin ajauduin tykkäämään siitä. Varsinkin se "Dead boy's alive but without a sense..." - kohta on sanoinkuvaamattoman upea. Parasta koko Oncessa ^^

Mutta IMO ylivoimaisesti paras NW-levy on Century Child. Jossain vaiheessa kyllästyin siihen aika äärimmäisen pahasti, ja edelleenkin End of all hope ja Dead to the world ovat vähän sellaisia että ei jaksa kuunnella, mutta silti se on mahtava levy. Tykkään niiden biisien synkkyydestä ja lisäksi levy on täynnä loistavia sanoituksia, ja kyllä CC:ltä taitaa löytyä ne parhaat biisitkin, kuten Ever Dream, Slaying the Dreamer ja Beauty Of The Beast. Ja Feel For You on myös ihanuutta, tosin olen kyllä aina miettinyt että onko minussa jotain vikaa kun pidän siitä biisistä vaikka kaikki muut tuntuvatkin haukkuvan sitä... :)
"You think that's hard? Try auditioning for Baywatch
and being told they're going in another direction."

Poissa Pöpi Profeetta

  • Ennustelija
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • I see you...
Vs: Nightwish
« Vastaus #155 : Marraskuu 05, 2007, 14:48:34 »
Minusta taas Oceanborn on yliarvostettu. En ole ikinä ymmärtänyt, miksi se on kaikkien mielestä niin hyvä, minun mielestäni se on luotaantyöntävä enkä jaksa kuunnella sieltä ikinä muita kuin Gerthesemanen, The Riddlerin, Sacrament of Wildernessin ja Sleeping sunin. Muut (Pharaoh Sails To Orion, Devil & the deep dark ocean ainakin) menevät vähän sille linjalle, että ne ovat tunnekylmiä eivätkä tunnu päättyvän koskaan. Ja noissa kahdessa mainitsemassani mättää myös se, ettei Wilska ei mielestäni istu Nightwishin biiseihin vaikka sen äänestä muuten tykkäänkin.

Mitähä? PStO (tiedän, lyhenteet ovat ärsyttäviä) on yksi Yökalan parhaita biisejä. Livenä Wilskan laulu menee kyllä liian epäselväksi. "Reveal Your face to me and guide me through the Stygian fields"-kohta on parhautta.

Ja nyt on minun vuoroni kysyä, että olenko ainoa joka tykkää Romanticidestä? :'DD Se oli minullekin kyllä pitkään pelkkä turha täytebiisi jota en kuunnellut koskaan, mutta kyllästyttyäni muihin biiseihin ajauduin tykkäämään siitä. Varsinkin se "Dead boy's alive but without a sense..." - kohta on sanoinkuvaamattoman upea. Parasta koko Oncessa ^^

Itse olen vakaasti sitä mieltä että tuo Dead boy's alive -kohta on repäisty jostakin Century Childin biisin varhaisesta versiosta tai jostakin muusta keskeneräiseksi jääneestä biisistä. Ei sovi biisin tyyliin.
Mutta IMO ylivoimaisesti paras NW-levy on Century Child. Jossain vaiheessa kyllästyin siihen aika äärimmäisen pahasti, ja edelleenkin End of all hope ja Dead to the world ovat vähän sellaisia että ei jaksa kuunnella, mutta silti se on mahtava levy. Tykkään niiden biisien synkkyydestä ja lisäksi levy on täynnä loistavia sanoituksia, ja kyllä CC:ltä taitaa löytyä ne parhaat biisitkin, kuten Ever Dream, Slaying the Dreamer ja Beauty Of The Beast. Ja Feel For You on myös ihanuutta, tosin olen kyllä aina miettinyt että onko minussa jotain vikaa kun pidän siitä biisistä vaikka kaikki muut tuntuvatkin haukkuvan sitä... :)

Itse en ole tajunnut Slaying the Dreamerin hypetystä. Holopaisen krapulalyriikat ja biisin albumille sopimaton tyyli ei ole hyvä yhdistelmä. Ja minäkin pidän Feel for Yousta.
"That is not dead which can eternal lie
And with strange aeons even death may die"

H. P. Lovecraft

Poissa Rainmaker

  • Rukka-Peikko Takkutukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Nightwish
« Vastaus #156 : Marraskuu 05, 2007, 21:59:33 »
Mutta IMO ylivoimaisesti paras NW-levy on Century Child. Jossain vaiheessa kyllästyin siihen aika äärimmäisen pahasti, ja edelleenkin End of all hope ja Dead to the world ovat vähän sellaisia että ei jaksa kuunnella, mutta silti se on mahtava levy. Tykkään niiden biisien synkkyydestä ja lisäksi levy on täynnä loistavia sanoituksia, ja kyllä CC:ltä taitaa löytyä ne parhaat biisitkin, kuten Ever Dream, Slaying the Dreamer ja Beauty Of The Beast. Ja Feel For You on myös ihanuutta, tosin olen kyllä aina miettinyt että onko minussa jotain vikaa kun pidän siitä biisistä vaikka kaikki muut tuntuvatkin haukkuvan sitä... :)

Niin totta. Tuo Century Child on pitemmän aikaa ollut suosikkini Yövissyn levyistä. En tiedä, mikä kyseisestä lätystä oikein tekee niin suurenmoisen - se vain on niin parhautta. Sinänsä minua ihmetyttää omat mielenliikkeeni, sillä kun tuo levy minun hyllyyni ilmestyi, en niinkään kuunnellut sitä erityisellä intohimolla. Varsinaista suosikkia minulla ei vielä ollut Yöfisun levyjen joukossa, mutta muutaman kuuntelun jälkeen Century Childista tuli kyllä sellainen. Sillä on monta hyvää biisiä (itse pidän kyllä kovasti tuosta Feel For Yousta), eikä siihen kyllästy koskaan.
Yhä, marras-iltana, kuljemme kahden. | "I AM VAMPIRE. HEAR ME TWINKLE." | Destination anywhere | There's a meaning to all that fades.

Poissa Browey

  • Vuotislainen
Vs: Nightwish
« Vastaus #157 : Marraskuu 06, 2007, 17:28:10 »
Minusta taas Oceanborn on yliarvostettu. En ole ikinä ymmärtänyt, miksi se on kaikkien mielestä niin hyvä, minun mielestäni se on luotaantyöntävä enkä jaksa kuunnella sieltä ikinä muita kuin Gerthesemanen, The Riddlerin, Sacrament of Wildernessin ja Sleeping sunin. Muut (Pharaoh Sails To Orion, Devil & the deep dark ocean ainakin) menevät vähän sille linjalle, että ne ovat tunnekylmiä eivätkä tunnu päättyvän koskaan. Ja noissa kahdessa mainitsemassani mättää myös se, ettei Wilska ei mielestäni istu Nightwishin biiseihin vaikka sen äänestä muuten tykkäänkin.
Minusta Oceanborn on todella hieno albumi, joka ei silti ole ainakaan Dark Passion Playn ja Wishmasterin veroinen. Siinä ei ole heikkoja biisejä samassa mielessä kuin Nightwishin levyillä yleensä, mutta minunkaan mielestäni Tapio Wilskan ääni ei sovi Nightwishin biiseihin, minkä vuoksi The Pharaoh Sails To The Orion sekä Devil And The Deep Dark Ocean ovat muita biisejä heikompia. Muuten Oceanborn on todella hyvä levy, jonka parhaita kappaleita ovat Sleeping Sun, Walking In The Air, Gethsemane sekä Swanheart. Harppaus Angel Fall Firstin ja Oceanbornin välillä on todella suuri.

Niin totta. Tuo Century Child on pitemmän aikaa ollut suosikkini Yövissyn levyistä. En tiedä, mikä kyseisestä lätystä oikein tekee niin suurenmoisen - se vain on niin parhautta. Sinänsä minua ihmetyttää omat mielenliikkeeni, sillä kun tuo levy minun hyllyyni ilmestyi, en niinkään kuunnellut sitä erityisellä intohimolla. Varsinaista suosikkia minulla ei vielä ollut Yöfisun levyjen joukossa, mutta muutaman kuuntelun jälkeen Century Childista tuli kyllä sellainen. Sillä on monta hyvää biisiä (itse pidän kyllä kovasti tuosta Feel For Yousta), eikä siihen kyllästy koskaan.
Minusta Century Child on aika kaksijakoinen levy siinä mielessä, että Ever Dreamin, Bless the Childin, Dead to the Worldin sekä Beauty of the Beastin kaltaiset biisit ovat erinomaisia, mutta vastapainona Ocean Soul, Slaying the Dremer ja Forever Yours heikkoja siinä missä jotkut biisit sijoittuvat niiden välille. Vaikka albumiin mahtuukin paljon positiivisia asioita - Marcon sisääntulo bändiin on komea - kokonaisuus jää jotenkin vajaaksi ja laimeaksi. Muutoksiin lukeutuu myös Tarjan laulutyylin muuttuminen, omasta mielestäni huonompaan suuntaan.

Itse en ole tajunnut Slaying the Dreamerin hypetystä. Holopaisen krapulalyriikat ja biisin albumille sopimaton tyyli ei ole hyvä yhdistelmä. Ja minäkin pidän Feel for Yousta.
En minäkään. Slaying the Dreamer ei ole Century Childin huonoin biisi, mutta jää selvästi keskitason puolelle. Olen samaa mieltä siitäkin ettei kappale sovi kovin hyvin Century Childin kokonaisuuteen.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 25, 2007, 17:51:28 kirjoittanut Browey »

Poissa Asoalian

  • : W
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Nightwish
« Vastaus #158 : Marraskuu 07, 2007, 21:28:03 »
Lainaus
Slaying the Dreamer ei ole Century Childin huonoin biisi, mutta jää selvästi keskitason puolelle. Olen samaa mieltä siitäkin ettei kappale sovi kovin hyvin Century Childin kokonaisuuteen.

Ei Slaying the dreamer minunkaan mielestäni sovi Century childin muuten niin, eh, herkkään ja kauniiseen kokonaisuuteen, mutta ehkä se juuri tekeekin siitä niin hienon biisin ja koko CC:stä paremman levyn. Yksi sellainen vähän muita rosoisempi ja vihaisempi biisi kaiken keskellä, nostaa tunnelmaa kummasti.
Minä pidän myös Slaying the dreamerin lyriikoista. On NW:n biiseissä parempiakin sanoituksia, mutta ei STD mikään pohjanoteeraus sanoituksenkaan puolesta ole, ei lähellekään. Siinä mielessä ne varsinkin ovat onnistuneet, että yleensä kun biisien sanoituksessa kuvataan vihaa jotakuta kohtaan, sanoissa vilisee aika paljon kirosanoja ja muutenkin ilmaisu on aika suoraviivaista, mutta STD:ssä aiheesta/teemasta huolimatta on pysynyt se NWmäinen sanoitustyyli.
"You think that's hard? Try auditioning for Baywatch
and being told they're going in another direction."

Lizlego

  • Ankeuttaja
Vs: Nightwish
« Vastaus #159 : Marraskuu 07, 2007, 23:24:36 »
Lainaus
Olenko minä ainoa, jonka mielestä Siren on aivan ihku?

Et todellakaan ole ainoa. Minä jäin kyseiseen biisiin koukkuun, tosin vähän viiveellä. Se on sellainen kappale, että minulla kesti hetken aikaa niin sanotusti löytää se, mutta sen jälkeen se on ollut yksi suosikeistani.

Joku täällä sanoi, että Dead Gardens on huono Once-levyltä ja olen niin eri mieltä. Se on yksi suosikeistani ja oli heti alusta lähtien. :) Muuten on sanottava, että vaikka pidän Aneten äänestä oopperatyylin katoaminen on tuonut Nightwishin lähemmäs muuta massaa ja jostakin biisistä olin järkyttynyt lähinnä siksi, että siitä tuli ensin mieleen Rammstein. ;)

Poissa Zirendaril

  • Vuotiksen Virallinen Vompatti
  • Reservi
  • *
  • Sukupuoli: Velho
  • Murpatti
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Nightwish
« Vastaus #160 : Marraskuu 09, 2007, 22:19:46 »
Anette Olzzon... :S:S:S:S:S Mitäs tähän sanoisi? No mikäs siinä, jos haluaa heittää Nightwishin kaivoon. Surullista, ettei kanssani olla yleisesti samaa mieltä, kaikki tämä puhe Nightwishin kehityksestä ja suuruudesta ottaa aivoon. Vaikka en olekaan tästä uudesta kuullut kuin Amaranthin, Evan ja Cadencen, on johtopäätös tämä: Anette Olzzon on floppi isolla äffällä. Poppia poppia, ja vielä enemmän poppia Aneten äänen myötä. En mene sanomaan mitään Holopaisen sävellystaidoista tai mitään, mutta Aneten ääntä kyllä haluan arvostella. Tarja toi Nightwishiin omaperäisyyttä, Anetesta tulee sellainen "ihan ok, ihan hyvä, ihan kuunneltava"-olo, mutta ei tee samalla tavalla vaikutusta kuin Turunen. Ja minä, joka olen jostakin syystä aina suosinut Within Temptationia(vaikka tutustuin hollantilaisporukkaan myöhemmin kuin Nightwishiin), en näe juurikaan mitään syytä enää uhrata aikaani Nightwishiin. Turusta ja den Adelia ei voinut oikein verrata, mutta Anette on mielestäni vain wannabe Sharon. Toisaalta, jos Holopainen nyt vetäisee jotain aivan mahtivetoja sävellysten puolelta, kai omaan Zeniini voisi pari DPP:stäkin pistää, mutta lauluhan se noissa bändeissä lienee kaikkein tärkeintä. Kyllähän Nightwish oli ennen minulle hyvinkin rakas, varsinkin, kun oli ihan kotosuomalainen, mutta nyt jotenkin se tuntuu lähinnä huonolta vitsiltä. No, eihän sitä ikinä tiedä, en ole koko levyä kuullut ja toivotaan, että Holopainen tekee jonkun ihmeen.

Poissa Browey

  • Vuotislainen
Vs: Nightwish
« Vastaus #161 : Marraskuu 10, 2007, 23:19:15 »
Surullista, ettei kanssani olla yleisesti samaa mieltä, kaikki tämä puhe Nightwishin kehityksestä ja suuruudesta ottaa aivoon.
Itse kuulun niiden joukkoon joiden mielestä Nightwish on kehittynyt huomattavasti massiivisemmaksi ja voimakkaammaksi bändiksi etenkin musiikkinsa osalta. Anetten ääni on erilainen kuin Tarjan eikä moni katso hyvällä sitä että metallibändillä on laulaja jolla on kevyt, suorastaan popmainen ääni, mutta en sanoisi että Anetten valinta olisi Nightwishille askel taaksepäin – päinvastoin. Tuomas on itse todennut että Anette on Nightwishille täysosuma, ja hän tuskin tarkoitti pelkästään sitä millainen laulaja tämä on. Ihmiset ovat tainneet jo unohtaa, kuinka lähellä hajoamista bändi oli kaksi vuotta sitten.

Vaikka en olekaan tästä uudesta kuullut kuin Amaranthin, Evan ja Cadencen, on johtopäätös tämä: Anette Olzzon on floppi isolla äffällä. Poppia poppia, ja vielä enemmän poppia Aneten äänen myötä. En mene sanomaan mitään Holopaisen sävellystaidoista tai mitään, mutta Aneten ääntä kyllä haluan arvostella.
Amaranth, Eva ja Cadence of Her Last Breath ovat Dark Passion Playn kevyimpien biisien joukossa, tosin se ei muuta sitä tosiasiaa että Anetten ääni on huomattavasti Tarjan raskasta oopperaääntä kevyempi. Huomionarvoista on sekin, että kun Nightwish esitti Higher Than Hopen Kaliforniassa reilu viikko sitten (käsittääkseni sen takia että edesmenneen Marc Bruelandin vanhemmat olivat katsomassa keikkaa), sekä Marco että Anette lauloivat kertosäkeessä saadakseen siitä tarpeeksi voimakkaan. Siitä huolimatta se, että Anetten ääni on kevyt eikä kovin personnallinen, ei ole yhtään pois Nightwishilta, varsinkaan kun ensimmäistä kertaa vuosiin bändi on tyytyväinen ja yhtenäinen. Jos haikailee Tarjan äänen perään, niin käsittääkseni Tarja on kertonut esittävänsä joitakin Nightwish-biisejä keikoillaan. En tiedä, pidänkö siitä vai en, mutta jotkut vanhat fanit ainakin saavat haluamansa ja ihmisiä tulee varmasti keikoille. Ja sen tietää varmasti myös Marcelo Cabuli.

Tarja toi Nightwishiin omaperäisyyttä, Anetesta tulee sellainen "ihan ok, ihan hyvä, ihan kuunneltava"-olo, mutta ei tee samalla tavalla vaikutusta kuin Turunen.
Toisaalta kehen tekee vaikutuksen ja kehen ei. Tarjan ääni jakaa ihmisten mielipiteet paljon voimakkaammin kahtia kuin Anetten. Henkilökohtaisesti minulla oli hetkiä joina en voinut sietää Tarjan ääntä (tällä hetkellä voin kylläkin), enkä pidä yhtään laulutyylin vaihdoksesta joka tapahtui joskus Wishmasterin ja Century Childin välillä. Olen yllättynyt siitä kuinka hyvin Anette on otettu vastaan Nightwish-fanien keskuudessa. Olen täysin varma siitä, että jos Anette olisi ollut Nightwishin alkuperäinen laulaja ja Tarja olisi korvannut hänet, tilanne ei olisi ollut yhtä mutkaton. Tosin syytkin siihen lienevät selvät.

mutta lauluhan se noissa bändeissä lienee kaikkein tärkeintä. Kyllähän Nightwish oli ennen minulle hyvinkin rakas, varsinkin, kun oli ihan kotosuomalainen, mutta nyt jotenkin se tuntuu lähinnä huonolta vitsiltä. No, eihän sitä ikinä tiedä, en ole koko levyä kuullut ja toivotaan, että Holopainen tekee jonkun ihmeen.
Suosittelisin todellakin kuuntelemaan Dark Passion Playn kokonaan ja katselemaan bändin keikoilla esittämiä biisejä pääosin huonosta kuvalaadusta huolimatta. Anette laulaa livenä paljon Tarjaa paremmin ja hänen esityksensä on elävämpi.

Master Passion Greediäkään ei soiteta livenä, mutta mitäkä ovat ne kaksi muuta biisiä Dark Passion Play:lta joita ei tulla kuulemaan?
Jostain muistan lukeneeni/kuulleeni, että Meadows of Heavenia eivät myöskään tule soittamaan. Kolmannesta ei mitään tietoa.
Master Passion Greedin ja Meadows Of Heavenin lisäksi For The Heart I Once Had taitaa olla ainoa biisi jota Nightwish ei ole toistaiseksi soittanut maailmankiertueellaan. En ole tietoinen Last of the Wildsin roolista, todennäköisesti sitä ei ole laskettu mukaan koska se on instrumentaali. Lisäksi Seven Days To The Wolves on ilmeisesti vuorotellut Slaying The Dreamerin kanssa.

Poissa Pöpi Profeetta

  • Ennustelija
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • I see you...
Vs: Nightwish
« Vastaus #162 : Marraskuu 11, 2007, 13:04:53 »
Anette laulaa livenä paljon Tarjaa paremmin ja hänen esityksensä on elävämpi.

Nii-in. Itse olenkin jo sanonut oman mielipiteeni Ever Dreamista ja Dark Chest of Wondersista Tarjan livenä laulamina, eivätkä ole mielipiteet muuttuneet. From Wishes to Eternity taas on kova livelevy, ja laulu on todela paljon parempaa kuin End of an Eralla.

Master Passion Greediäkään ei soiteta livenä, mutta mitäkä ovat ne kaksi muuta biisiä Dark Passion Play:lta joita ei tulla kuulemaan?
Jostain muistan lukeneeni/kuulleeni, että Meadows of Heavenia eivät myöskään tule soittamaan. Kolmannesta ei mitään tietoa.
Master Passion Greedin ja Meadows Of Heavenin lisäksi For The Heart I Once Had taitaa olla ainoa biisi jota Nightwish ei ole toistaiseksi soittanut maailmankiertueellaan. En ole tietoinen Last of the Wildsin roolista, todennäköisesti sitä ei ole laskettu mukaan koska se on instrumentaali. Lisäksi Seven Days To The Wolves on ilmeisesti vuorotellut Slaying The Dreamerin kanssa.

Nyt on tyhmä ratkaisu tehty settilista suhteen. Slaying the Dreamer, Last of the Wilds ja Whoever Brings the Night pois setistä ja nuo kolme soittamatta jäänyttä ja vain satunnaisesti soitettu 7 Days to the Wolves keikoille. Vielä 10th Man Down settiin, ja Profeetta ostaa lipun Riisto.netistä.
"That is not dead which can eternal lie
And with strange aeons even death may die"

H. P. Lovecraft

Poissa Damie

  • Satakieli
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Nightwish
« Vastaus #163 : Marraskuu 11, 2007, 16:09:23 »
Master Passion Greediä ei Tuomaksen mukaan tulla koskaan soittamaan livenä. Meadows of Heaven saatetaan kyllä soittaa, mikäli levyllä kuultava gospel-kuoro saadaan mukaan. Muussa tapauksessa sitä ei soiteta. Nämä tiedot on poimittu Tuomaksen haastatteluista.

Ja kaikkiahan ei tosiaan voi miellyttää. :)
Get away
Run away
Fly away

Poissa Pöpi Profeetta

  • Ennustelija
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • I see you...
Vs: Nightwish
« Vastaus #164 : Marraskuu 11, 2007, 17:37:18 »
Master Passion Greediä ei Tuomaksen mukaan tulla koskaan soittamaan livenä. Meadows of Heaven saatetaan kyllä soittaa, mikäli levyllä kuultava gospel-kuoro saadaan mukaan. Muussa tapauksessa sitä ei soiteta. Nämä tiedot on poimittu Tuomaksen haastatteluista.

Ja kaikkiahan ei tosiaan voi miellyttää. :)

Nyt kun totta puhutaan, niin tuo Master Passion Greedin tiputtaminen setistä ei ole mikään yllätys. Sanoitukset ovat sitä luokkaa, että ei. Olisi livenä toiminut varmaan kuin katupora persiissä (eli hyvin). Meadows of Heavenkin on sen verran muihin instrumentteihin tukeutuva, että ei. For the Heart I Once Had on isompi yllätys.
"That is not dead which can eternal lie
And with strange aeons even death may die"

H. P. Lovecraft

Poissa Valeriana

  • Enimmäkseen harmiton
  • Reservi
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Nightwish
« Vastaus #165 : Marraskuu 11, 2007, 18:25:20 »
Minulla on sellainen mielikuva, että Marco olisi bändin kotisivulla Nightmailissa ilmaissut lievän vastenmielisyytensä For The Heart I Once Hadiä kohtaan. Vai olisiko ollut Jukka? Luin ne peräjälkeen, eikä jäänyt mieleen, mitkä vastaukset olivat kummankin. Minusta siinä on hyvin kaunis melodia, vaikka hieman kevyempää Nightwishiä onkin ja Tuomas haikailee sanoituksissa taas jotain kuvitteellista viattomuuden aikaa. Joka tapauksessa, jos osa bändistä ei aivan kilju riemusta päästessään soittamaan biisiä, on aika ymmärrettävää, että se on jätetty pois, kun on jouduttu karsimaan jotain. Seven Days To The Wolvesin tahtoisin itse nähdä livenä.
If God does not understand, then he is not God, and we have nothing to fear.

Poissa Asoalian

  • : W
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Nightwish
« Vastaus #166 : Marraskuu 11, 2007, 19:07:36 »
Vielä 10th Man Down settiin, ja Profeetta ostaa lipun Riisto.netistä.

Ah, 10th Man Down livenä olisi varmaan kuolema :W Ainakin se sinä liveversiona, joka on sillä End Of Innocencen mukana tulevalla levyllä, on aivan ihana, ja olisi mahtavaa, jos NW ottaisi sen settiinsä mukaan.
Mutta IMO olisin iloinen, jos setissä olisi mukana vanhempia NW:n biisejä, vaikka puolet ja puolet vanhempia ja DPP:n biisejä. Mutta jos ne oikeasti soittavat kaikki DPP:n biisit miinus kolme (tai neljä, jos Last Of The Wilds lasketaan mukaan)... huokaus. Olen ihan ulkona kun en ole pahemmin DPP:tä kuunnellut, eivätkä ne biisit kyllä pahemmin kiinnostakaan. Ainoa mielenkiintoinen asia siinä oikeastaan on se, että miten Poet and the Pendulum (vai onko se edes setissä mukana?) toimii livenä ^^

Harmittaa muuten, kun Ghost Love Score tuskin on enää livesoitossa mukana. Olisin tahtonut kuulla sen livenä, sen verran ihanalta se End Of An Eralla kuulostaa.
"You think that's hard? Try auditioning for Baywatch
and being told they're going in another direction."

Poissa Pöpi Profeetta

  • Ennustelija
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • I see you...
Vs: Nightwish
« Vastaus #167 : Marraskuu 12, 2007, 15:21:07 »
Harmittaa muuten, kun Ghost Love Score tuskin on enää livesoitossa mukana. Olisin tahtonut kuulla sen livenä, sen verran ihanalta se End Of An Eralla kuulostaa.

Ghost Love Score oli Once-turneella hiinä ja hiinä, soitetaanko, kun on aika mahtipontinen viisu kyseessä. Creek Mary's Bloodkin taisi olla setin ulkopuolella lähes koko kiertueen, ehkä vasta Areenalla soitettiin livenä. Näin ainakin itse olen jostakin kuullut. Itse olisin pudottanut Ghost Love Scoren setistä, kun on liian isot orkesterit. Hyvähän minun on puhua, kun en ole koskaan biisiä livenä kuullut.
"That is not dead which can eternal lie
And with strange aeons even death may die"

H. P. Lovecraft

Lizlego

  • Ankeuttaja
Vs: Nightwish
« Vastaus #168 : Marraskuu 12, 2007, 16:20:37 »
Lähinnä minua harmittaa uudessa Nightwishissa se, että se ei enää minusta erotu niin selkeästi muiden bändien joukosta kuin ennen. Tuo levy ja sen musiikki on hyvää, suorastaan loistavaa, mutta siitä huolimatta siitä on tullut maanläheisempää. Minä tykkään kyllä musiikin suhteen siitä siirtymästä mikä on tehty. Tavallaan vasta nyt laulajan vaihtumisen myötä minä tajusin sen, millaisen mahtipontisuuslisän oopperalaulu on Nightwishiin tuonut. Se musiikki on juuri sellaista, johon mahtipontisuus äänenkin puolesta sopii. Siksi Anette kuulostaa minusta lattealta laulajalta kaiken jälkeen, vaikkei Tarja suinkaan ole ainoa tai paras oopperalaulaja maailmassa. Voi tosin olla, että minä tykkään oopperalaulusta muutenkin... ;)

Poissa Asoalian

  • : W
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Nightwish
« Vastaus #169 : Marraskuu 12, 2007, 17:33:00 »
Itse olisin pudottanut Ghost Love Scoren setistä, kun on liian isot orkesterit. Hyvähän minun on puhua, kun en ole koskaan biisiä livenä kuullut.

Kyllähän se End of an eralla soitettiin ja hyvältä se ainakin näin DVD:ltä katsottuna kuulostaa (ja näyttää). Joutuihan siinä tosin aika paljon taustanauhoja käyttämään ja näin, mutta kyllä sitä silti jaksaa katsoa ja kuunnella, että sen puolesta se voisi ihan hyvin olla nytkin setissä. Mutta tuskin, kun jos siinä on jo se Poet and the pendulum mukana ja kaksi yli kymmenenminuuttista orkesterihypetysbiisiä samassa setissä menisi kyllä ehdottomasti vähän yli. :>
"You think that's hard? Try auditioning for Baywatch
and being told they're going in another direction."

Poissa Rainmaker

  • Rukka-Peikko Takkutukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Nightwish
« Vastaus #170 : Marraskuu 12, 2007, 17:35:33 »
Harmittaa muuten, kun Ghost Love Score tuskin on enää livesoitossa mukana. Olisin tahtonut kuulla sen livenä, sen verran ihanalta se End Of An Eralla kuulostaa.

Olen samaa mieltä. Ghost Love Score on yksi niistä biiseistä, joka olisi upeaa kuulla livenä. Olen muutenkin mieltänyt kyseisen kappaleen yhdeksi Nightwishin parhaista kappaleista (tosin The Poet And The Pendulum taitaa pitää nyt sitä ykköspaikkaa). En oikeastaan epäile, etteikö Anette pystyisi laulamaan Ghost Love Scoren, vaikka eihän se samalta kuulostane kuin Tarjan laulamana. Tämä biisi on minulle hyvin rakas ja merkitsee paljon, sillä siihen liittyy monia hyviä muistoja.
Yhä, marras-iltana, kuljemme kahden. | "I AM VAMPIRE. HEAR ME TWINKLE." | Destination anywhere | There's a meaning to all that fades.

Poissa Browey

  • Vuotislainen
Vs: Nightwish
« Vastaus #171 : Marraskuu 12, 2007, 18:48:25 »
Master Passion Greediä ei Tuomaksen mukaan tulla koskaan soittamaan livenä. Meadows of Heaven saatetaan kyllä soittaa, mikäli levyllä kuultava gospel-kuoro saadaan mukaan. Muussa tapauksessa sitä ei soiteta.
Olisi todella hienoa, jos Nightwish saisi jonain päivä järjestettyä suuren konsertin, jossa soittaa bändin lisäksi myös varsinainen orkesteri ja josta tehtäisiin live-DVD. Kaksi vuotta sitten sen toteutuminen oli jo todella lähellä, olkoonkin että Once-kiertueen päätöskeikka olisi siinä tapauksessa järjestetty Lontoon Royal Alber Hallissa. Master Passion Greedin haluaisin myös jonain päivänä kuulla livenä, mutta se tuskin onnistuu. Tuomas perusteli päätöstä sillä että siitä tulee siitä huono olo, enkä kyllä yhtään ihmettele sitä ettei hän ole halukas uhraamaan enää yhtään aikaa Marcelolle.

Minulla on sellainen mielikuva, että Marco olisi bändin kotisivulla Nightmailissa ilmaissut lievän vastenmielisyytensä For The Heart I Once Hadiä kohtaan. Vai olisiko ollut Jukka? Luin ne peräjälkeen, eikä jäänyt mieleen, mitkä vastaukset olivat kummankin. Minusta siinä on hyvin kaunis melodia, vaikka hieman kevyempää Nightwishiä onkin ja Tuomas haikailee sanoituksissa taas jotain kuvitteellista viattomuuden aikaa.
Tuomakselta todellakin kysyttiin elokuun Nightmailissa että onko hän tehnyt biisejä joista bändin muut jäsenet eivät ole pitäneet, ja hänen mukaansa Jukka ei innostunut For The Heart I Once Hadistä, Emppu Moondancesta eikä Marco Sacrament Of Wildernessistä. Koska Jukan vastaamisvuoro on mennyt jo heinäkuussa, vähään aikaan tuskin selviää, miksei hän pidä For The Heart I Once Hadistä. Minusta se on ihan hieno biisi – paljon parempi kuin Whoever Brings The Night – mutta Dark Passion Playn kaltaisessa kokonaisuudessa se ei loista.

Seven Days To The Wolvesin tahtoisin itse nähdä livenä.
Samoin. Kuten aikaisemmin kerroin, Slaying The Dreamer on minusta aika heikko tekele, mutta Seven Days To The Wolves loistava. Vanhoista biiseistä jotka eivät ainakaan toistaiseksi ole settilistassa, tahtoisin sen sijaan kuulla Kuolema Tekee Taiteilijan Anetten laulamana. Ääntämys ei välttämättä olisi vielä parasta mahdollista (vaikka Anette opiskeleekin suomea) ja biisi itsessäänkin on paikoin laimea, mutta se olisi hyvin mielenkiintoinen kokemus.

Creek Mary's Bloodkin taisi olla setin ulkopuolella lähes koko kiertueen, ehkä vasta Areenalla soitettiin livenä. Näin ainakin itse olen jostakin kuullut.
Creek Mary’s Bloodin jääminen setin ulkopuolella tosin johtui orkestereiden suuruuden sijaan käsittääkseni pikemminkin siitä, että John Two-Hawks ei luonnollisesti voinut kiertää koko kiertuetta Nightwishin kanssa. Muistan lukeneeni jostain että bändi olisi esittänyt Creek Mary’s Bloodin käynnissä olevan Amerikan-kiertueen aikana San Antoniossa sekä Dallasissa aivan viime päivinä.

Poissa Valeriana

  • Enimmäkseen harmiton
  • Reservi
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Nightwish
« Vastaus #172 : Marraskuu 12, 2007, 23:08:00 »
En tiedä, mikä se keikkasetti on tarkalleen ollut, mutta käsittääkseni ovat vetäneet sekaisin uusia ja vanhoja biisejä, joten tuskin tarvitsee pelätä, että siellä on vain Dark Passion Play ja vanhat hitit on jätetty encoreiksi. Itseasiassa Tuomas aika lailla lupasi, ettei niin ole. Yritin yksi yö etsiä YouTubesta keikkataltiointeja ja muistan pitäneeni Come Cover Mestä Aneten laulamana. Tarjan versio ei ollut kovinkaan seksikäs. Heillä on molemmilla minusta hyvät ja huonot puolensa. Tarjasta lähtee muhkeampi ääni, mutta Anette on eloisampi.
If God does not understand, then he is not God, and we have nothing to fear.

Poissa Browey

  • Vuotislainen
Vs: Nightwish
« Vastaus #173 : Marraskuu 22, 2007, 21:36:04 »
Lokakuun alussa julkaistiin tieto, jonka mukaan Nightwish kuvaisi Dark Passion Playn kolmatta musiikkivideotaan Rovaniemen seudulla. Bändin kuudennen studioalbumin neljännen singlen nimeä ei vielä tuolloin paljastettu, mutta tänään Nightwishin ilmoitti kotisivuillaan "Erämaan viimeinen" -sinkusta. Biisihän on Last Of The Wilds, jolle Tuomas on kirjoittanut suomenkieliset sanat. Anetten suomenkielentaidon vähäisyydestä johtuen kappaleen esittää joillakin Pohjoismaiden keikoilla bändin lämmittelevän Indican laulaja Jonsu. Vaikka Last Of The Wilds onkin instrumentaalina hieman tylsä, en silti voi väittää olevani kovin innostunut tästä uutisesta. Parempi kuitenkin olla tuomitsematta biisiä vielä ja toivoa että Jonsu saa kappaleeseen samanlaista taikaa kuin Tarja Kuolema Tekee Taiteilijaan. Erämaan viimeinen julkaistaan singlenä joulukuun viidentenä päivänä ja sen kansikuvan voi katsoa täältä.

Poissa Rainmaker

  • Rukka-Peikko Takkutukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Nightwish
« Vastaus #174 : Marraskuu 22, 2007, 22:21:53 »
Tuo Erämaan Viimeinen tuli kyllä iloisena uutisena. Nightwish jaksaa sitten yllättää! En malttaisi odottaa tuota uutta singleä. Hieman kyllä lohduttaa se, ettei sen odotus tule olemaan niin pitkä kuin Dark Passion Playn. Sinänsä kyllä vähän mietityttää, että millainen biisi tulee olemaan, kun kukaan Anette tai Marco ei sitä laula. Itselläni on ollut pieniä Indica-antipatioita joskus, mutta ehkä on kuitenkin parempi tutkia ennen kuin hutkia.
Yhä, marras-iltana, kuljemme kahden. | "I AM VAMPIRE. HEAR ME TWINKLE." | Destination anywhere | There's a meaning to all that fades.