Kirjoittaja Aihe: Inhokkihahmosi?  (Luettu 76888 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Raitasukka

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Objection!
    • flavors.me
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Inhokkihahmosi?
« Vastaus #125 : Elokuu 23, 2009, 22:16:08 »
Pakko sanoa itsekin jotain tähän väliin, vaikken aiokaan vastata topicin varsinaiseen kysymykseen. Perustan vielä fanikerhon Shieldmaidenin viestille, sillä olen aina halunnut puuttua nimenomaan näihin asioihin.

Minä en inhoa kirjassa niinkään hahmoa, josta kirjailija on tehnyt ns. pahiksen. Pahishahmohan voi parhaimmillaan olla erittäin mielenkiintoinen ja taidonnäyte siitä, miten rakennetaan hyvä, monisyinen hahmo. Esimerkiksi Dracosta en pitäisi irl sitten yhtään (ja jotenkin tuntuu että hahmon suosio perustuu osittain ficceihin :3), mutta hahmolla voi silti olla kiinnostavat motiivit toimia ja tehdä tiettyjä asioita. Ja siksi, kuka tietää, Draco voi olla äärimmäisen hyvä hahmo.

Mitä minä sitten inhoan erityisen paljon hahmossa, on nimenomaan se, ettei hahmo kehity mihinkään suuntaan eikä hänessä ole mitään mielenkiintoista mihin tarttua. Esimerkiksi Cho - mikäli muistiini on luottaminen - on äärimmäisen tylsä hahmo, joka vain möllöttää taustalla ja oho, Harry ihastuu häneen. Ehkä Cho'sta ei vain saada tietää mitään erityistä, ja siksi hahmo jää latteaksi.

En ole koskaan tajunnut täällä Vuotiksessa olevaa topicia, jossa motkotetaan Harryn täydellisyydestä - tai sitten siitä, että Harry on ihan hirveä, koska hän ei ole täydellinen. Mielipide, kyl kyl. Mutta en minä ala Harrya hahmona dissaamaan, vaikka se miten angstaisi, koska sitähän suurin osa teini-ikäisistä tekee ihan oikeasti. Minä pidän hahmoista, joissa on jotain epätäydellistä, sillä täydellisyys on niin tylsää ja kuivaa.

Tällasta ajatuksentynkää tähän hätään.

Poissa Satan

  • Jezebel
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • \,,/
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Inhokkihahmosi?
« Vastaus #126 : Elokuu 25, 2009, 15:59:44 »
Lainaus
Cho Chang on sellainen nättityttö, jolla on liikaa poikaystäviä ja joka vetistelee liikaa. Vitoskirjassa Chosta jäi vähän sellainen mielikuva, että hän on kirjassa vain, että siihen saataisiin tungetuksi romantiikkaa. Cedricin kuoltua kaikki mitä hän teki oli itkeminen. Hänen persoonassaan on muutenkin jotakin jota en voi sietää. Stereotyyppinen prinsessa, jonka komeat unelmienprinssit pelastavat vuoron perään. Cholla ei ole munaa nimeksikään.

Dolores Pimento Se vaan on niin ärsyttävä

Percy Weasley Sen luonne on ärsyttävä. Ei sitä jaksa niis leffoissakaan kauan kattoo
Syksy saapuu ja kuukin tanssii kasvoillasi kylmää tanssiaan.
Lähtisitkö todellakin kanssani tänä yönä taivaan ostamaan.
Minä olen valmis jos tahdot niin minulla on ikävä lokakuu. Ikäväni sinuun aina lokakuun tullen täysikuusta heijastuu.

Poissa Haltiamieli

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Photography
  • Pottermore: MirrorSand193 / NettleIce25622 / SickleNox2785
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Inhokkihahmosi?
« Vastaus #127 : Elokuu 25, 2009, 16:07:58 »
Inhokkihahmoja.. Niitä voisi sanoa olevan monia, mutta kaikkein eniten ärsyttävyydessä hahmoissa esiin tulee:

Harry Potter, tiedän, ristiriitaista. Mutta Harry on minusta vain niiin täydellinen että häntä on pakko vihata. Häneltä onnistuu lähestulkoon kaikki, ilman apua, ja hän silti esittää välillä niin tyhmää. Ärsyttävää. Täysin toista maata kuin esim. Tonks. Harrylle on noussut suoraan sanoen vastuu velhomaailmasta päähän, hän ajattelee vain sitä ja miten suoriutuu siitä. Raivostuttavaa!

Eipä näitä muita joita niin inhoaisin. Harry on kyllä se ärsyttävin koko sarjassa.

//Vaikka Harry ärsyttääkin, niin silti hän myös yksi suosikkihahmoistani nykyään. Ristiriitaista... Mutta oikeastaan ärsyttävä päähenkilö koukuttaa sarjaan enemmän, koska silloin kiinnittää sivuhahmoihin enemmän huomiota.
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 27, 2010, 15:21:23 kirjoittanut Haltiamieli »
If more of us valued food and cheer and song above hoarded gold, it would be a merrier world.

Poissa Volga

  • Suuri joki
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Inhokkihahmosi?
« Vastaus #128 : Syyskuu 15, 2009, 19:36:15 »
Harry Potter
kyllä joku hahmo sitten osaa olla ärsyttävä!! On niin ihana ja aina selviää kaikesta ja muutenkin niin tää rohkelikot-on-parhaita asenne on nii syvältä! Tavallaan mua ärsyttää kuin noinkin ikävä hahmo on kirjan pääosassa.Tosin ymmärtääkseni kuitenkin aika monet pitävät hänestä (tosin en ymmärrä miksi). Viitos kirja oli ihanaa herkkua kun kukaan ei pitänyt Harrysta ja nelosessa potter-haisee-merkit olivat minusta loisto keksintö. Olen kyllä huomannut että aina kaikissa kirjoissa olen pahan puolella ja päähenkilö on minusta ärsyttävä, tosin ei aina. Harry on Dumbledoren pikku lellikki ja sekös vasta kiusaakin kun Dumbledore vielä tastamenttaa jonkun siepin Harrylle. Ja sitten kun Harryn molemmat vanhemmat ovat kuolleet nii kaikki ihmiset kaataa sympatiansa hänen niskaansa.
Hagrid
Hagrid on opettaja ja hänessäkin on tuo rohkelikot-on-parhaita asenne näkyy aivan liian selvästi. Jos hän olisi rohkelikon tuvanjohtaja niin sen ymmärtäisi, mutta kun ei ole. Ja sitten kun hän on iso jättiläinen ja itkee kun kakara koko ajan  on hieman ristiriitaista.
Sirius
Ehkä kun hän on Harryn kummisetä niin se viha jotenkin vain jännästi kaartui häneenkin päin. Siriuksellakin näkyi voimakkaasti tuo rohkelikot-on-parhaita asenne aivan liian pinnassa. OLin ikionnellinen kun Bella rakas tappoi hänet.
Ron
Ron on vaan nii ärsyttävä hahmo kun vain voi olla. Hän ei ymmärrä ihmisten tunteita ja vaan jätti Harryn ja Hermionen sillee ilkeesti seiska kirjassa.Ja sitten on vaan jotenkin hauska koko ajan.

Poissa Shieldmaiden

  • I solemnly swear that I am up to no good.
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Mischief Managed. Nox.
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Inhokkihahmosi?
« Vastaus #129 : Syyskuu 15, 2009, 21:21:34 »
Inhokkihahmoja.. Niitä voisi sanoa olevan monia, mutta kaikkein eniten ärsyttävyydessä hahmoissa esiin tulee:

Harry Potter, tiedän, ristiriitaista. Mutta Harry on minusta vain niiin täydellinen että häntä on pakko vihata. Häneltä onnistuu lähestulkoon kaikki, ilman apua, ja hän silti esittää välillä niin tyhmää.

Harry Potter
kyllä joku hahmo sitten osaa olla ärsyttävä!! On niin ihana ja aina selviää kaikesta ja muutenkin niin tää rohkelikot-on-parhaita asenne on nii syvältä! Tavallaan mua ärsyttää kuin noinkin ikävä hahmo on kirjan pääosassa.

Millä perusteella Harry on täydellinen? Mitkä kaikki asiat häneltä onnistuvat ilman apua?

Harry on Hermionea ja Ronia parempi ainoastaan Defence Against The Dark Artsissa, kaikissa muissa Hermione on parempi ja Ron on yhtä hyvä kuin Harry. Lisäksi Harry on varsin impulsiivinen, kärsimätön ja varomaton -- sen lisäksi, että hän on uhkarohkea ja holtiton sekä toisinaan myös manipulatiivinen ja itsekäs. Sellaisiako täydelliset ihmiset ovat?

Lainaus (typokorjattuna) Leakyn Post-Deathly Hallows Info -sivulta, JKR:n omia sanoja Harrysta:

Why couldn't Harry speak to a portrait of Dumbledore throughout the last book

Well there are two reasons, three reasons actually... The last bit, why did he have to decode? As Dumbledore says to Harry...to tell Harry about the Hallows was to tempt him. And Harry, throughout all seven books has been incredibly impetuous and reckless. That's one of Harry's biggest flaws. He does tend to act without thinking, and Dumbledore knows this about Harry. He wants him to work it out slowly enough to gain wisdom along the way. That's why he passed the information through Hermione, who is the most cautious person in the books, as you know. And Dumbledore says explicitly, so your good heart isn't overcome by your hot heads. Or I may have paraphrased myself slightly there so forgive me. "She doesn't even know her own book!" [laughter] Yes so that's one reason. Harry needs to decode. He said, he does say in this book, he's frightened by his decision not to race for the wand, because he had never chosen not to act. So that's Harry's real big coming of age moment, that he's decided to hold back for the first time very in his life. So the other two reasons that I have for him not to speak to Dumbledore's portrait, first of all, I created a lot of rules for this world and then later had to navigate my away around them. But this rule was always good, and the rule was that portraits could only move between portraits in the same building. So if I'm in a picture and you're in a picture and we're both in Carnegie Hall, then we can move into each other's pictures. Otherwise we can only move only to other places where we have a portrait. You can't just move willy nilly through all the - the Louvre, the Met - you can't do a world tour, as a picture person. You are limited by geography. So there was that reason. And then lastly of course, the third reason, is it really would be too easy and I wouldn't have had a plot.


(impetuous = malttamaton, kiivas; reckless = piittaamaton, vastuuton, vastuuntunnoton, holtiton)

Mun nähdäkseni ainoa asia, missä Harry onnistuu poikkeuksellisen hyvin, on Voldemortin Avada Kedavrojen väistely viime hetkellä. And let's face it, jos niin ei tapahtuisi, eipä meillä olisi seitsemää Harry Potter -kirjaa ilonamme. Harryn inhoaminen siksi, että hän selviää Voldemortin Avada Kedavroista, on siis aikamoinen paradoksi.

Eipä näitä muita joita niin inhoaisin. Harry on kyllä se ärsyttävin koko sarjassa.

Vaan mitäpä meillä olisi ilman Harrya? :) Ei mitään.

Harry on Dumbledoren pikku lellikki ja sekös vasta kiusaakin kun Dumbledore vielä tastamenttaa jonkun siepin Harrylle.

Tuota tuota, kai sä olet ymmärtänyt, mikä sen Snitchin pointti oli ja mitä siellä oli sisällä?

Ja sitten kun Harryn molemmat vanhemmat ovat kuolleet nii kaikki ihmiset kaataa sympatiansa hänen niskaansa.

En tiedä sinusta, mutta mulla kyllä riittäisi ja riittääkin sympatiaa orpopojalle, joka on kasvanut ilman kunnollista kotia, rakkautta ja välittäviä vanhempia, joka saa jatkuvasti osakseen huomiota halusi hän sitä tai ei ja jolla on vastassaan the Darkest Wizard of all, joka aikoo saada hänet hengiltä hinnalla millä hyvänsä. Ja kun tämä poikapolo vielä tarinan edetessä menettää ystävän tai läheisen toisensa jälkeen -- Cedric, Sirius, Dumbledore, Hedwig, Mad-Eye, Dobby, Fred, Tonks, Lupin -- niin aika vaikea on olla tuntematta sympatiaa ja empatiaa Harrya kohtaan.

Sori vaan jos ja kun toistan itseäni tuolta edelliseltä sivulta, mutta en edelleenkään voi välttää sellaista oloa, että tässä Harry-inhossa voipi olla ainakin osittain kyse vähän samasta asiasta kuin siinä, että tietyssä iässä monet fandomin ulkopuoliset sanovat Pottereita lapsellisiksi. Siis vähän nuoremmille ihmisille hyvin tyypilllisestä mustavalkoisesta ajattelusta.

Toistan itseäni vielä sen verran, että en edelleenkään tavoita Harrysta myöskään sitä semmosta ylimielistä "minä pelastan maailman" -asennetta. Tiedä sitten, johtuuko se siitä, että useimmat täällä on lukeneet enimmäkseen suomennoksia ja itse olen lukenut vain alkuperäisiä teoksia, mutta mä en ole vieläkään löytänyt Harryn tekemisistä, sanomisista tai ajatuksista tuollaista asennetta. Päin vastoin, seiskakirjaan asti Harry on ollut mun mielestäni hyvinkin vastahakoinen ja vastentahtoinen Chosen One ja osittain on sitä vielä seiskakirjassakin, vaikka hän siinä vaiheessa jo tietääkin, että it's him or no one else, että kukaan muu ei voi Voldemortia kukistaa. Toki esim. OOTP:ssa ja HBP:ssa on hetkiä, jolloin Harry ilmaisee aktiivisesti haluavansa kukistaa Voldemortin, mutta Dumbledoren kuolemaan asti hän tavallaan kulkee puoli askelta Dumbledoren perässä ja ikään kuin tags along for the ride, seuraa johtajaa. Vasta Dumbledoren kuoltua hän ottaa aktiivisesti ohjat käsiinsä, koska joutuu yhtäkkiä kasvotusten sen tosiasian kanssa, että hänen on hoidettava homma itse, että hän ei voi enää kulkea Dumbledoren jalanjälkiä.
"I am not afraid, Harry. I am with you."
- Albus Dumbledore, the greatest wizard of all time -
"You're a wizard, Harry."
- Rubeus Hagrid -

Snouk

  • Ankeuttaja
Vs: Inhokkihahmosi?
« Vastaus #130 : Syyskuu 16, 2009, 17:15:51 »
Minun inhokkihahmoni taitavat olla aika tavalliset, tarkoitan siis, että moni yhtyy mielipiteisiini.

Peter Piskuilan sopii täydellisesti rotaksi. Inhoan rottia, inhoan Piskuilania. Hän on kuvottava, toimi tökerösti ja näyttää vastenmieliseltä. Minusta tuo tekopyhyys ja nöyristely on niin ällöttävää. Peter oli epäreilu ja petturi. Se riittää syyksi inhota koko hahmoa. Pääasiassa minusta Peter on vain oksettava koko olemukseltaan, jollaista en voi sietää.

Ah, aina-niin-ihana Dolores Pimento. Pinkkiä, yääääk! Pinkki saa minut näkemään punaista. xD Pimento on niin hirveä. Leikkii kilttiä ja hyvää tahtovaa, mutta pelaa kaiken omaan pussiinsa säännöistä välittämättä. Pimennon opetusmetodit eivät ole päteviä, saatikka inhimillisiä. Ja se "hym hym" - ääni. Aaaaargh! Kuolen.

Percy Weasley petti perheensä luottamuksen, joka hänet rakastavaisesti kasvatti. Onks tää ny reiluu? Percy on todella ylimielinen, liian vallanhaluinen ja ihan liian tyhmäkin. Esittää, ettei omista mitään omaa tahtoa ja on unohtanut perheensä tyystin vain saadakseen arvostetun työn.

Poissa Volga

  • Suuri joki
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Inhokkihahmosi?
« Vastaus #131 : Syyskuu 18, 2009, 21:57:08 »
Joo siis kyl tajusin et siel siepis oli se varjelus joka oli myös hirnyrkki mut jotenkin vaa ketutti se ku Dumbledore testamenttas kolmelle lempi oppilaalle jotai kamaa ja sit jätti kaikki muut oppilaat ilman.

Poissa Shieldmaiden

  • I solemnly swear that I am up to no good.
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Mischief Managed. Nox.
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Inhokkihahmosi?
« Vastaus #132 : Syyskuu 18, 2009, 22:21:51 »
Joo siis kyl tajusin et siel siepis oli se varjelus joka oli myös hirnyrkki mut jotenkin vaa ketutti se ku Dumbledore testamenttas kolmelle lempi oppilaalle jotai kamaa ja sit jätti kaikki muut oppilaat ilman.

Ei siinä ollut kyse lempioppilaista, vaan Voldemortin kukistamisesta. Dumbledore tiesi mitä teki.

Harry sai Resurrection Stonen, koska hän tarvitsi rohkeutta ja voimia kohdatakseen Voldemortin itsensä uhraten ja Dumbledore tiesi (nähdäkseni neloskirjan lopun tapahtumien ansiosta), että paras tapa antaa näitä Harrylle on "herättää henkiin" Harryn vanhemmat ja Sirius (vaikkeivät he tietysti oikeasti heränneetkään henkiin). Hermione sai The Tales Of Beedle The Bardin, koska Harryn piti saada tietää Deathly Hallowseista, mutta samalla kasvaa ja kypsyä niin paljon, että hän pystyisi jättämään Hallowsien jahtaamisen sikseen ja keskittymään Horcruxien tuhoamiseen. Ron sai Deluminatorin siksi, koska Dumbledore aavisti, että jos Ron joskus joutuisi syystä tai toisesta eroon Harrysta ja Hermionesta, hän haluaisi tulla takaisin.
« Viimeksi muokattu: Syyskuu 19, 2009, 00:25:53 kirjoittanut Shieldmaiden »
"I am not afraid, Harry. I am with you."
- Albus Dumbledore, the greatest wizard of all time -
"You're a wizard, Harry."
- Rubeus Hagrid -

Poissa Rainmaker

  • Rukka-Peikko Takkutukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Inhokkihahmosi?
« Vastaus #133 : Marraskuu 03, 2009, 21:40:23 »
Joo kyl tajusin tonki et Dumbledore halus auttaa noit, mut ärsyttää kumminkin

Mitä Dumbledoren olisi sitten pitänyt tehdä? Jättää Harry ja kumppanit täysin aseettomiksi? Mikä tuossa tarkalleen ottaen ärsyttää?
Yhä, marras-iltana, kuljemme kahden. | "I AM VAMPIRE. HEAR ME TWINKLE." | Destination anywhere | There's a meaning to all that fades.

Poissa Neithan

  • Vuotislainen
Vs: Inhokkihahmosi?
« Vastaus #134 : Marraskuu 04, 2009, 08:36:54 »
Tällä hetkellä Neville. Hän on tyypillinen sankari-hahmo ja pieni klisee. Hän on aina ollut se tompelo ja pelokas poika, jonka suurin saavutus on juosta kiusaajia pakoon. Siksi minua raivostutti DH:ssa esiintyvä Neville Longbottom - sankari. Miten on mahdollista, että juuri Neville onnistuisi muka tuhoamaan pimeyden lordin hirnyrkin, käärmeen? Sama Neville Longbottom, joka on ollut tollo koko ikänsä? Se oli yksi kamalimmista käänteistä kirjoista ja sai varmasti ihmiset ihailemaan tuota poikaa. Minusta olisi ollut parasta jos pimeyden lordi olisi vain saanut työnsä päätökseen ja Neville olisi palanut poroksi. Siinä vasta olisikin ollut sankarikuolema. Luulisin.

Pimento todella mainio hahmo, joka herättää inhontunteita varmasti jokaisessa lukijassa. Hän ja hänen keskiaikaiset menetelmänsä ovat suorastaan kammottavia ja hänen siirappinen olomuotonsa ällöttää minua. Eli todella mainio hahmo siinä suhteessa.

Poissa Rainmaker

  • Rukka-Peikko Takkutukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Inhokkihahmosi?
« Vastaus #135 : Marraskuu 04, 2009, 15:28:59 »
Tällä hetkellä Neville. Hän on tyypillinen sankari-hahmo ja pieni klisee. Hän on aina ollut se tompelo ja pelokas poika, jonka suurin saavutus on juosta kiusaajia pakoon. Siksi minua raivostutti DH:ssa esiintyvä Neville Longbottom - sankari. Miten on mahdollista, että juuri Neville onnistuisi muka tuhoamaan pimeyden lordin hirnyrkin, käärmeen? Sama Neville Longbottom, joka on ollut tollo koko ikänsä? Se oli yksi kamalimmista käänteistä kirjoista ja sai varmasti ihmiset ihailemaan tuota poikaa. Minusta olisi ollut parasta jos pimeyden lordi olisi vain saanut työnsä päätökseen ja Neville olisi palanut poroksi. Siinä vasta olisikin ollut sankarikuolema. Luulisin.

Sinusta siis hahmot eivät voi muuttua ja kehittyä? Hahmojen on aina ja ikuisesti pysyttävä sellaisina kuin ne ovat sillä hetkellä, jona ne ilmestyvät tarinaan? Ei Neville sitä paitsi aina ole ollut tollo. Hän pärjäsi käsittääkseni aivan hyvin Albuksen Kaartissa - kehitystä kohti "sankaria" oli siis nähtävissä. Neville jopa lähti mukaan taikaministeriöön pelastamaan Siriusta. Se, ettei Neville ole varsinaisesti mikään Hermione, ei tarkoita, etä hän olisi täydellisen auttamaton aivokääpiö. Minä väittäisin, että Nevillen suurin ongelma on juuri hänen huono itsetuntonsa. Hän ei luota itseensä eikä pidä itseään kovin arvokkaana. Neville on minun näkemykseni mukaan malliesimerkki siitä, ettei hahmojen tarvitse olla yksiulotteisia, vaan että hyvään hahmoon, niin kuin ihan todellisiinkin henkilöihin, kuuluu erilaisia ulottuvuuksia ja ominaisuuksia. Kyllä Nevillessä jotain erityistä täytyy olla, sillä hän oli sentään toinen niistä pojista, johon ennustus mahdollisesti viittasi. Sitä paitsi tilanne, jossa kaikki henkilön rakastama uhataan tuhota, saa esiin sankareita epätodennäköisistäkin paikoista.

Kirjat on kirjoitettu Harryn näkökulmasta eikä hän hengaile jatkuvasti Nevillen kanssa. Siten Neville jää vähän varjoon eikä hänen kehityksensä ole niin sana sanalta tavutettu kuin esimerkiksi pääkolmikon. DH:ssa Nevilleä nähtiin vasta lopussa, mutta hän oli kokonaisen vuoden pitänyt yllä AK:ta. Nevillellä oli vuosi tai kaksi aikaa kasvaa sankariksi. Harryn näkökulman vuoksi sitä ei voitu seurata aitiopaikalta, mutta sitä kehitystä ei silti voi oikein kieltääkään. Siksi minusta ei voi sanoa, että Neville olisi taikaiskusta muuttunut nynnystä sankariksi. Se, että juuri Neville tappoi Naginin, oli minusta oikein hyvä veto Rowlingilta. Se osoitti, ettei sankarin tarvitse olla aina se todennäköisin tyyppi tai edes valkealla ratsulla (tai Tulisalamalla) ratsastava Valittu. Nevillen hahmo kertoo, että tavalliset, kömpelöt ja muiden ennakkoluuloista kärsivät ihmiset voivat pelastaa päivän.
Yhä, marras-iltana, kuljemme kahden. | "I AM VAMPIRE. HEAR ME TWINKLE." | Destination anywhere | There's a meaning to all that fades.

Poissa Neithan

  • Vuotislainen
Vs: Inhokkihahmosi?
« Vastaus #136 : Marraskuu 04, 2009, 16:33:10 »
Lainaus
Sinusta siis hahmot eivät voi muuttua ja kehittyä? Hahmojen on aina ja ikuisesti pysyttävä sellaisina kuin ne ovat sillä hetkellä, jona ne ilmestyvät tarinaan?

Minusta kaikista hahmoista ei tarvitse kuoriutua esiin pieniä sankareita. Jotkut voivat pysyä sellaisina raukkoina millaisia he ovatkin. Neville olisi minun puolestani saanut pysyä pulskana lapsena, joka pyörtyy pimeyden lordin nähdessään. Edes yksi kunnon pelkuri olisi saanut jäädä tarinaan. Ja se pelkuri on Neville.

Lainaus
Nevillen hahmo kertoo, että tavalliset, kömpelöt ja muiden ennakkoluuloista kärsivät ihmiset voivat pelastaa päivän.

Kertokoot mitä tahansa. Minusta hän on vain säälittävä pieni poika, joka ei koskaan voisi olla mitään vahvojen ihmisten rinnalla. Oma veikkaukseni oli se, että Neville olisi voinut vaihtaa puoltaan helpommin kuin housujaan. Mutta myönnetään, olin väärässä. Tietenkin kulta-poika Nevillen pitää tuhota pelastaa päivä.

Poissa Presto

  • Mozartin kummipoika
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • ilovepasta.org
  • Pottermore: GhostDragon1391
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Inhokkihahmosi?
« Vastaus #137 : Marraskuu 04, 2009, 17:14:54 »
Pimento todella mainio hahmo, joka herättää inhontunteita varmasti jokaisessa lukijassa. Hän ja hänen keskiaikaiset menetelmänsä ovat suorastaan kammottavia ja hänen siirappinen olomuotonsa ällöttää minua. Eli todella mainio hahmo siinä suhteessa.

Sanat "kammottava" ja "akka" tiivistää Pimennon hyvin pähkinänkuoreen, enkä minä näe kummassakaan sanassa mitään mainiota.

//Jaa, en vaan tajunnut. :D
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 04, 2009, 21:06:39 kirjoittanut Presto »
▬▬▬▬▬▬▬▬▬▬▬ஜ۩۞۩ஜ▬▬▬▬▬▬▬▬▬▬▬
                        Stalkkaan sinua.

Poissa Rainmaker

  • Rukka-Peikko Takkutukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Inhokkihahmosi?
« Vastaus #138 : Marraskuu 04, 2009, 19:33:30 »
Minusta kaikista hahmoista ei tarvitse kuoriutua esiin pieniä sankareita. Jotkut voivat pysyä sellaisina raukkoina millaisia he ovatkin. Neville olisi minun puolestani saanut pysyä pulskana lapsena, joka pyörtyy pimeyden lordin nähdessään. Edes yksi kunnon pelkuri olisi saanut jäädä tarinaan. Ja se pelkuri on Neville.

Se yksi kunnon pelkuri taisi olla Matohäntä. Tiettyä pelkuruutta voi nähdä myös siinä, miten Draco toimi. Eikö Voldemortkin ole tavallaan pelkuri, kun hän mieluummin tuhoaa oman sielunsa kuin kohtaa kuoleman pysty päin? Monessa Potterien hahmossa on pelkuruutta, mutta se ilmenee eri tavoilla, samoin kuin rohkeus ilmenee kirjoissa eri tavoilla. Miksi juuri Nevillen pitäisi olla yksi kunnon pelkuri? Miksei hän voi kehittyä hahmona?

Lainaus
Kertokoot mitä tahansa.

Le sigh.

Lainaus
Minusta hän on vain säälittävä pieni poika, joka ei koskaan voisi olla mitään vahvojen ihmisten rinnalla. Oma veikkaukseni oli se, että Neville olisi voinut vaihtaa puoltaan helpommin kuin housujaan. Mutta myönnetään, olin väärässä. Tietenkin kulta-poika Nevillen pitää tuhota pelastaa päivä.

Rowling siis kertoo yhtä, mutta sinä itsepäisesti haluat uskoa toista? Ja miksei hän voi olla mitään vahvojen ihmisten rinnalla? Vahvuuttakin on monenlaista. Jotkut pelastavat maailman kuten Harry, toiset ovat huippuälykkäitä kuten Hermione, joillakin on voima pitää ryhmä koossa, kuten Ronilla. Jotkut hahmot kasvavat vahvuuteen pelokkuudesta ja heikkoudesta. Haluan todella nähdä sen ihmisen, joka pysyy aikuistuessaan täsmälleen samana kuin hän tyyliin 11-vuotiaana oli. Ja kuten sanoin, epätoivoiset tilanteet saavat ihmisestä esiin yllättäviä piirteitä ja voimanponnistuksia. Neville ei ole mikään kulta-poika - hän on vain tavallinen teini, jolla on itsetunto-ongelmia, joka ei ole kovin hyvä koulussa, jota halveksitaan mutta joka silti kykenee ylittämään itsensä tarpeen vaatiessa.

Sanat "kammottava" ja "akka" tiivistää Pimennon hyvin pähkinänkuoreen, enkä minä näe kummassakaan sanassa mitään mainiota.

Käsittääkseni kyse on siitä, että Pimento on hahmona mainio. Pimentoa inhotaan ja jos minä hahmoa yhtään oikein tulkitsen, niin siten Rowling asian tarkoittikin. Siinä mielessä Pimento on onnistunut ja mainio hahmo, koska hän herättää niin voimakkaita tuntemuksia ihmisissä. Sillä taas ei ole mitään tekemistä Pimennon luonteen mainiouden kanssa.
Yhä, marras-iltana, kuljemme kahden. | "I AM VAMPIRE. HEAR ME TWINKLE." | Destination anywhere | There's a meaning to all that fades.

Poissa Shieldmaiden

  • I solemnly swear that I am up to no good.
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Mischief Managed. Nox.
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Inhokkihahmosi?
« Vastaus #139 : Marraskuu 04, 2009, 20:20:23 »
Minusta kaikista hahmoista ei tarvitse kuoriutua esiin pieniä sankareita. Jotkut voivat pysyä sellaisina raukkoina millaisia he ovatkin.

Eihän kaikista hahmoista kuoriutunutkaan sankareita. Draco oli loppuun saakka raukkamainen pelkuri. :) Reppana Draco on loppuelämänsä kiitollisuudenvelassa Harrylle (kirjaimellisesti loppuelämänsä, Harryhan pelasti hänet useampaankin kertaan Battle Of Hogwartsin aikana), eikä hänessä taida olla edes miestä tunnustamaan asiaa suoraan.

Siriusly though, tässä alkaa pikku hiljaa tulla mieleen, notta provoiletkohan sinä tarkoituksella vai ovatko mielipiteesi oikeasti noin mustavalkoisia (ja jossain määrin kieroutuneita). Itse veikkaan ensimmäistä, mutta mitäpä minä mistään tietäisin.
"I am not afraid, Harry. I am with you."
- Albus Dumbledore, the greatest wizard of all time -
"You're a wizard, Harry."
- Rubeus Hagrid -

Poissa Neithan

  • Vuotislainen
Vs: Inhokkihahmosi?
« Vastaus #140 : Marraskuu 04, 2009, 21:55:20 »
Lainaus
Siriusly though, tässä alkaa pikku hiljaa tulla mieleen, notta provoiletkohan sinä tarkoituksella vai ovatko mielipiteesi oikeasti noin mustavalkoisia (ja jossain määrin kieroutuneita). Itse veikkaan ensimmäistä, mutta mitäpä minä mistään tietäisin.

Myönnetään, minä en kestä sitä, että joku väittää minua vastaan. Pieni, lapsellinen heikkous. Siitä ovatko mielipiteeni mustavalkoisia tai kieroutuneita en tiedä. Kai se riippuu näkökulmasta.

Lainaus
Käsittääkseni kyse on siitä, että Pimento on hahmona mainio. Pimentoa inhotaan ja jos minä hahmoa yhtään oikein tulkitsen, niin siten Rowling asian tarkoittikin. Siinä mielessä Pimento on onnistunut ja mainio hahmo, koska hän herättää niin voimakkaita tuntemuksia ihmisissä. Sillä taas ei ole mitään tekemistä Pimennon luonteen mainiouden kanssa.

Juuri näin.

Poissa Mab

  • Vuotislainen
  • Meidän Korkeutemme
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Inhokkihahmosi?
« Vastaus #141 : Marraskuu 04, 2009, 22:19:02 »
Mä sikäli ymmärrän Morttia, että musta Nevillen sankaroituminen oli kaikessa komeudessaan hieman kliseistä ja meni ehkä yli Naginin kohdalla. Mä olisin ollut tyytyväisempi, jos Neville olisi pysynyt "vain" Tylypahkan vastarintaliikkeen jäsenenä. Tietysti voisi sanoa, että hänen kokemuksensa seiskavuodesta kasvattivat häntä sen verran, ettei superkäärmeiden pilkkominen ollut enää mikään ongelma, mutta kun me ei oikeastaan tiedetä vuoden tapahtumista ja Nevillen roolista siinä kuin pintaraapaisu, niin hieman puun takaa Neville the Sankari ainakin mulle tuli. Vähän samantapainen juttu kuin Ginnyn kehityksessä edustuspuolisoksi: liian äkkinäinen ja suuri muutos ollakseen täysin uskottava.

Musta olisi ollut mukavampaa, jos vaikka joku luihuinen olisi loppupeleissä päätynyt tappamaan Naginin. Toisaalta raakuudet sopivat hyvin heidän pahisimagoonsa (:D), toisaalta olisi ollut mukavaa, jos luihuisiakin olisi huolittu sankaritehtäviin. Kalkarosta mä en nyt tähän laske, koska hänen pahis/hyvisstatuksensa oli epäselvä loppuun asti. Mutta yleisesti ottaen luihuiset olivat alusta lähtien pikkunilkkejä ja sellaisina he myös pysyivät. Jos joku heistä olisi saanut aikaan jotain positiivista, niin se olisi vähentänyt kirjojen mustavalkoisuutta ja antanut sellaista viestiä, että luihuiset tuomittiin liian heppoisin perustein (mikä olisi antanut sankareille hieman harmautta myöskin). Dracon haluttomuus tunnistaa Harry kartanossa ei kelpaa tällaiseksi, koska kuten täällä jo mainittiinkin, Harry pelasti Dracon myöhemmin, joten se tavallaan nollaa tilanteen. Ja Dracon pysyminen pelkurina oli musta ihan hyvä juttu ja sopi hyvin hänen henkilöhahmoonsa. Sen sijaan joku sellainen luihuinen, joka ei saanut The Sankareilta mitään "vastineeksi", olisi voinut oma-aloitteisesti hoitaa homman. Rowling olisi esimerkiksi voinut laittaa Pansyn tekemään jotain hyvishommia (eiväthän Parkinsonit olleet tunnettuja kuolonsyöjiä, vai onko multa mennyt jotain ohi?) sen sijaan että dissasi tämän - ja Pansyn myötä koko tuvan - siinä kohtauksessa Suuressa salissa.  
"Kun hän on kohteliaimmillaan, hän on myös kavalimmillaan, mikä lienee pettämätön sivistyksen merkki." -J.M.Barrie, Peter Pan

Poissa Rainmaker

  • Rukka-Peikko Takkutukka
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Inhokkihahmosi?
« Vastaus #142 : Marraskuu 05, 2009, 12:22:48 »
Mä sikäli ymmärrän Morttia, että musta Nevillen sankaroituminen oli kaikessa komeudessaan hieman kliseistä ja meni ehkä yli Naginin kohdalla. Mä olisin ollut tyytyväisempi, jos Neville olisi pysynyt "vain" Tylypahkan vastarintaliikkeen jäsenenä. Tietysti voisi sanoa, että hänen kokemuksensa seiskavuodesta kasvattivat häntä sen verran, ettei superkäärmeiden pilkkominen ollut enää mikään ongelma, mutta kun me ei oikeastaan tiedetä vuoden tapahtumista ja Nevillen roolista siinä kuin pintaraapaisu, niin hieman puun takaa Neville the Sankari ainakin mulle tuli. Vähän samantapainen juttu kuin Ginnyn kehityksessä edustuspuolisoksi: liian äkkinäinen ja suuri muutos ollakseen täysin uskottava.

Minä olen edelleen sitä mieltä, että minusta Nevillen tempaus vain toi lisää ulottuvuutta hänen hahmoonsa. Toisaalta Neville on se hiljainen, ei niin lahjakas ja muiden pilkkaama poika, toisaalta kuitenkin aito rohkelikko. Nevilleä on nöyryytetty niin paljon kirjojen aikana, että kyllä hän minun mielestäni ansaitsi kunnian hetkensä. Ja muistutan, että Nevillellä on tosiaan ollut ainakin DH aikaa kasvaa rohkeaksi nuoreksi mieheksi, ja minun nähdäkseni kehitys alkoi jo viimeistään AK:n tapaamisista. Nevillen erityiseen rooliin viitattiin sitä paitsi jo ennustuksen yhteydessä, joten minulle Nevillen sankarointi ei ollut niinkään yllätys.

Lainaus
Musta olisi ollut mukavampaa, jos vaikka joku luihuinen olisi loppupeleissä päätynyt tappamaan Naginin. Toisaalta raakuudet sopivat hyvin heidän pahisimagoonsa (:D), toisaalta olisi ollut mukavaa, jos luihuisiakin olisi huolittu sankaritehtäviin. Kalkarosta mä en nyt tähän laske, koska hänen pahis/hyvisstatuksensa oli epäselvä loppuun asti. Mutta yleisesti ottaen luihuiset olivat alusta lähtien pikkunilkkejä ja sellaisina he myös pysyivät. Jos joku heistä olisi saanut aikaan jotain positiivista, niin se olisi vähentänyt kirjojen mustavalkoisuutta ja antanut sellaista viestiä, että luihuiset tuomittiin liian heppoisin perustein (mikä olisi antanut sankareille hieman harmautta myöskin). Dracon haluttomuus tunnistaa Harry kartanossa ei kelpaa tällaiseksi, koska kuten täällä jo mainittiinkin, Harry pelasti Dracon myöhemmin, joten se tavallaan nollaa tilanteen. Ja Dracon pysyminen pelkurina oli musta ihan hyvä juttu ja sopi hyvin hänen henkilöhahmoonsa. Sen sijaan joku sellainen luihuinen, joka ei saanut The Sankareilta mitään "vastineeksi", olisi voinut oma-aloitteisesti hoitaa homman. Rowling olisi esimerkiksi voinut laittaa Pansyn tekemään jotain hyvishommia (eiväthän Parkinsonit olleet tunnettuja kuolonsyöjiä, vai onko multa mennyt jotain ohi?) sen sijaan että dissasi tämän - ja Pansyn myötä koko tuvan - siinä kohtauksessa Suuressa salissa.  

Minuakin kieltämättä toisinaan vähän häiritsi tämä luihuisten mustavalkoisuus, mutta oliko luihuisilla toisaalta hirveästi valinnanvaraa tilanteessa? Ymmärsin, että suuri osa luihuisten vanhemmista oli kuolonsyöjien riveissä joko pakosta, huvista tai muuten vaan. Kuolonsyöjävanhemmat ovat todennäköisesti kasvattaneet jälkikasvunsa uskomaan samoihin ihanteisiin kuin he itsekin. Sitä paitsi luihuisten yhteishenkeä korostetaan aina vahvana - luihuiset ovat oma tiivis ryhmänsä, joka pitää yhtä. Sosiaalinen paine on tällaisessa ryhmässä sangen suuri eikä monelle tulisi varmasti edes mieleen lähteä sooloilemaan ja toimimaan omaa väkeä vastaan. Tilanne on muutenkin ahdistava ja sekava, luihuisia pidetään pahoina ja varmaan inhotaankin - voivatko luihuiset siis enää luottaa kehenkään muuhun kuin itseensä ja omiinsa? Vaikutus tulee ylhäältä alas vanhemmilta ja se vahvistuu Luihuisen tuvassa, joka juuri painottaa todellisten ystävien arvoa ja vahvaa ryhmähenkeä, joka eskaloituvassa tilanteessa johtaa siihen, että luihuiset kääntyvät muita vastaan. Näetkö korrelaation näiden välillä? En osaa selittää sitä oikein tätä paremmin.

Tarkastellaanpa sitten tilannetta hieman syvällisemmin ja yhdistetään Neville ja luihuisten rooli. Pääkolmikko taisi ainoana tuossa vaiheessa tietää, että Voldemortilla on hirnyrkkejä, jotka pitää tuhota, jos hänet halutaan kukistaa lopullisesti. He myös ainoina tiesivät, että Nagini on hirnyrkki. Kun Harry saa tietää, että hänen on pakko uhrautua, hän kohtaa matkalla Nevillen. Harry tietää, että ennustus olisi voinut tarkoittaa Nevilleä - ehkä hän uskoo, että hänen kuoltuaan valitun mantteli siirtyy Nevillelle. Hän on todistanut Nevillen uskollisuutta ja havainnut samana iltana, että Nevillestä on varttunut vuoden aikana rohkea vastarannankiiski. Harry luottaa siihen, että Neville jatkaa taistelua - Nevillekin menetti vanhempansa kuolonsyöjien takia, joten Neville ei varmasti ikinä anna periksi. Niinpä hän kertoo Nevillelle, että Voldemortin käärme on surmattava ja menee menojaan. En voi nähdä Harrya luovuttamassa tätä tehtävää kenellekään muulle, etenkään luihuiselle, sillä Harryn mielipide luihuisista nyt tunnetaan ja luihuiset taas pitävät Harrya varmasti aivan yhtä vastenmielisenä tapauksena.

Hieman myöhemmin Harryn muka elotonta ruumista kannetaan takaisin Tylypahkaan. Eloonjääneet tosissaan kuvittelevat, että Harry on kuollut. Miksi joku random luihuinen tai kukaan muukaan tuumaisi, että "kappas, Voldemortilla on käärme, tehdäänpä siitä selvää jälkeä"? Kuvittelisin, että siinä tilanteessa ihmisillä on vähän muutakin mielessään. Nevillen päässä sen sijaan varmaankin pyörii se, mitä Harry hänelle sanoi juuri hetkeä aiemmin. Hän luulee, että Harry on kuollut ja uskoo olevansa viimeinen, joka näki Harryn elossa - Harry tavallaan siirsi hänelle vastuuta ja jätti myös viimeisen toiveensa: tapa käärme. Neville ei tiedä, mitä se tarkoittaa, mutta hän tietää sen olleen Harryn viimeinen toivomus ja siksi epäilemättä tärkeä. Neville ei oikein muutenkaan voi enää kunnioittaa Harryn muistoa, joten hän tekee sen mitä Harry häneltä pyysi, eli tappaa käärmeen.

Kyllä koko juttu minusta ihan loogisesti rakentuu, kun sitä miettii. Meillä on todisteita poikkeavista luihuisista (Kalkaros, Kuhnusarvio) ja luihuisten mentaliteetista voisi varmaan puhua paljon enemmänkin, mutta ymmärrän kyllä, mitä tarkoitat. Luihuiset olisivat voineet lopussa tehdä jotain, mikä olisi edes vähän vienyt heiltä sitä perinteistä pahis-roolia.
Yhä, marras-iltana, kuljemme kahden. | "I AM VAMPIRE. HEAR ME TWINKLE." | Destination anywhere | There's a meaning to all that fades.

Poissa Loi

  • Vihdoin Voldemortin voittanut
  • Sanomaton
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Kuka mitä häh?
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Inhokkihahmosi?
« Vastaus #143 : Marraskuu 05, 2009, 13:00:10 »
Lainaus
Harryn inhoaminen siksi, että hän selviää Voldemortin Avada Kedavroista, on siis aikamoinen paradoksi.

Se voi olla paradoksi, mutta täytyy sanoa, että mä vähän inhoan Harrya siksi, mutta enemmän inhoan Voldemortin tyhmyyttä. Siis olisi nyt Rowling voinut edes antaa pääpahikselleen sen verran fiksuutta, ettei se hakkaisi Avada kedavralla päätään seinään monesti. :D

Nevillestä on pakko sanoa, etten muista heti yhtäkään kohtaa, jossa Neville olisi juossut kiusaajiaan pakoon. Se, että ei ole heti valmis tyhjänpäiväisesti heittelemään kirouksia kiusaajien niskaan (tai ettei edes uskalla tehdä sitä), ei vielä todista henkilön kyvystä toimia myöhemmin. Matohäntäkin vain kuunteli kavereidensa tyhjänpäiväistä pilkkaa, mutta silti pystyy myöhemmin tappamaan. Se onko se rohkeutta vai ei, on monisyinen seikka ja sen voin nähdä monella tapaa, mutta se todistaa, että monenlaisilta vaikuttavat henkilöt voivat osoittautua tiukan paikan tullen toisenlaisiksi ja tehdä tekoja, jota heistä ei uskoisi.

Ja se, että joku on sählääjä, ei tee hänestä pelkuria. Neville osoittaa hiljaista rohkeutta pitämällä pintansa nuorena ja vähitellen ikä ja ystävien ja tupatovereiden kannustus ja hyväksyntä ja myöhemmin tosi paikka myös kasvattavat mielestä henkilön rohkeutta.  
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 05, 2009, 13:03:48 kirjoittanut Loi »
Toisin sanoen Vuoden Voldemort 2009 - kiitos äänensä antaneille. :)

Tapiirirakkautta

Poissa Mab

  • Vuotislainen
  • Meidän Korkeutemme
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Inhokkihahmosi?
« Vastaus #144 : Marraskuu 05, 2009, 13:13:58 »
Rainmaker, kyllä mä voin kyllä allekirjoittaa suurin piirtein kaiken mitä sanoit. Jos Nevillen hahmokehitystä tarkastelee paloissa, niin ei se mitenkään epälooginen ole, mutta mä olisin kaivannut lisää pohjustusta ja Nevillen ’uran’ rakentumisen seuraamista. En kyllä tiedä, miten asian olisi käytännössä voinut hoitaa, kun Harryn matkassa liikuttiin, mutta en mä voi myöskään olla tyytyväinen siihen, miten asia nyt hoidettiin :P Ehkä kultakolmikko olisi voinut piipahtaa jossain vaiheessa koululla niin että oltaisiin saatu välikatsaus, en tiedä

Ja sitten tuo Naginin surma... niin, en mä tarkoittanut senkään kohdalla, että tapahtuma kokonaisuudessaan olisi ollut epälooginen, sillä kyllähän palaset järkevästi yhteen loksahtelevat, kuten sä hyvin osoitat. Kunhan vain heitin, että esmes joku luihuinen olisi voinut tehdä sen työn (en mä olisi pannut pahakseni jonkun puuskunkaan kunnostautumista, mutta musta luihuiset tosiaan olisivat kaivanneet eniten tilaisuutta hyvistellä). Tällöin tietysti juttua olisi pitänyt pohjustaa vielä enemmän kuin Nevillen kohdalla, sillä jos vaikka Pansy olisi lahdannut Naginin, niin sehän vasta olisi tullut yllätyksenä, kun ei oikeastaan mikään aiemmissa kirjoissa ole viitannut tuollaiseen mahdollisuuteen.

Enemmän mulla tosiaan on tässä tyytymättömyyttä luihuisten kohteluun. Rowling kirjoitti kirjansa sellaisiksi, ettei heillä ollut oikeastaan missään vaiheessa minkäänlaista mahdollisuutta osoittaa olevansa jotain muuta kuin (pikku)pahiksia. Mitään kunnollista yritystä tupien yhteistyöhön ei tehty, yhtään luihuista ei kutsuttu mukaan AK:hon, jne. Kyllä kaikki nämä tapaukset on kirjoitettu ihan uskottavasti, sillä olisi esim. vaikeaa kuvitella Harrya kutsumassa Dracoa sydämellisesti tervetulleeksi Pimennon vastustamiskerhoon, mutta kirjat olisivat olleet parempia, jos luihuisia ei olisi lykätty ja pidetty niin ehdottomasti pahiskastissa.
"Kun hän on kohteliaimmillaan, hän on myös kavalimmillaan, mikä lienee pettämätön sivistyksen merkki." -J.M.Barrie, Peter Pan

Paikalla samettiina

  • huoleton huuliharppuilija
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Pienestä kipinästä voi syntyä roihuava liekki
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Inhokkihahmosi?
« Vastaus #145 : Marraskuu 11, 2009, 22:05:51 »
Onhan noita inhokkihahmoja minulla vaikka muille jaettavaksi, mutta tällä hetkellä suurimmat inhot minulta saa niskaansa Petunia Dursley. Hän edustaa jotain sellaisia käytöksen ja olemuksen piirteitä, joita en voi ihmisissä sietää millään muotoa. Oman pojan lelliminen, yläarvoisempien "nuoleskelu" ja paremmuuden tunne... ygh, värisyttää koko naikkonen!
Olen syytön kaikkeen siihen, mistä kehtaatkin minua epäillä.

Poissa Neithan

  • Vuotislainen
Vs: Inhokkihahmosi?
« Vastaus #146 : Marraskuu 12, 2009, 14:47:55 »
^ Minua inhottavat Dursleyt yleensäkin ja Nevillen lisäksi he taitavat olla kamalimpia hahmoja kirjoissa. Myös Ron ärsyttää tällä hetkellä minua enemmän kuin mahdollista. En yleensäkään erityisesti rakasta Weasleyn perhettä.

Poissa castlevania

  • Enterpricen kapteeni.
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Nihilisti.
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Inhokkihahmosi?
« Vastaus #147 : Marraskuu 12, 2009, 15:48:46 »
Matohännän "pelkuruus" oli periaatteessa sitä että valitsi oman henkensä ystäviensä sijaan, mikä realistisesti ajateltuna on varsin normaalia ihmisissä ilmenevää itsesäilytysvaistoa. Vaatii myöskin aikamoista rohkeutta leikata käsiään ja sormiaan irti.

En ole koskaan ymmärtänyt Umbridgen inhoa, sillä suhteutettuna Rowlingin hahmojen yleiseen pidettävyyteen hän on IMO kärkipäässä, mikä tosin ei ole mitenkään kummoista siinäkään. Ja Umbridge on maailman kiltein täti verrattuna esim. Nicholas Nicklebyn koulumestari Wackford Squeersiin, jonka toimintaa harva edes kyseenalaistaa ja joka on kirjallisuuden historian nerokkaimpia hahmoja.

Teoriassa senor Sirius Black on yksi kaikista suurimpia inhokkejani, koska ylpeys ja tekopyhyys ovat meikästä paha yhdistelmä.
"Oh, my offense is rank, it smells to heaven! It hath primal elder curse upon it; the brother's murder.

Poissa Haisku

  • Kummitus-susi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Inhokkihahmosi?
« Vastaus #148 : Joulukuu 28, 2009, 19:13:45 »
Oon kyl tainnu jo vastata, mutta vastaan nyt laajemmin.

Bellatrix Lestrange: Noo... vähän kaksi piippuinen juttu. Toisaalta pidän ja toisaalta vihaan.Syitä vihata hänta on enemmän kun jaksan luotella. Ensinäkin hän on tomonnen Voldemortin palvoja. Ja se tappo Siriuksen, sitä se ei kyllä saa multa anteeks millään! Se on vaan niin, tomonen...

Pimento: Hyi että joku voi alla ärsyttävä. On aina olevinaan niin ylikiltti ja plääh, vaikka onkin tommonen ilkeä kamottava akka!

Draco Malfoy:  joo-o älkää nyt vihatko mua :D. Taitaa olla aika harvinaista vihata häntä, mutta minä en ainakaan kertakaikkiaan voi olla inhoamatta häntä :P Ihan totta, tomonen älöttäva, itsekäs, ilkeä hemoteltu kakara. Kuvitelee olevansa muita parempi ja että kaikki muut on niin surkeita jne.
 No vihaan häntä VÄHÄN vähemmän kun ennen, lähinnä säälistä. Myös siks että hän ei tahtonut loppujen lopuksi olla kuolonsyöjä, eikä olisi tappanut Dumbledorea.
« Viimeksi muokattu: Tammikuu 22, 2011, 22:16:32 kirjoittanut Haisku »
Walked into the flames
Called out your name
But there was no answer
And now I know my heart is a ghost town…

Dallas

  • Ankeuttaja
Vs: Inhokkihahmosi?
« Vastaus #149 : Joulukuu 29, 2009, 21:24:26 »
Dursleyt ovat alusta asti olleet sellaisia, että on ollut tiukka katsell noita elokuvien alkuja harryn ollessa vielä sukulaistensa luona. Hei haloo, jos Harry kerran käy Tylypahkaa niin eiköhän sitä lähtöä ole melkoisen mahdotonta estää joillakin kaltereilla ikkunoissa. Kukaan Dursleyistä ei tee poikkeusta, en pidä heistä keistään. Sitä paitsi, Harryhan pelasti Dubleyn ankeuttajaltakin ja mitä se poika teki? Sanoi että oli Harryn syy että joutui vähän oksentelemaan ämpäriin. Jos minä olisin ollut Harry olisin kernaasti antanut ankeuttajan viedä muutaman muiston enemmänkin serkkupojalta, mutta kai hänet sitten loppujen lopuksi olisi tarvinnut sieltäkin pelastella. No, täytyy vain olla kiitollinen etten itse omista moisia sukulaisia.

Gilderoy Lockhart oli onneksi Pimeyden voimilta suojautumisen opettajana vain yhden vuoden, eikä siis ole vieraillut sen enempää koko sarjassa. Hänestä oli kai tahallaan (?) yritetty tehdä ärsyttävä itserakkautensa ja "vastustamattoman hymynsä" kanssa, mutta niin. Joo. Ainakin minuun nuo sitten tepsivät, enkä yhtään ihmettele että Salaisuuksien kammio ei aina vedä puoleensa, ainakaan elokuvana. Vähän hassua että Dumbledore edes otti kyseisen tyypin opettajaksi, eihän hän edes osannut mitään käsittääkseni. Mutta niin lopussahan sitten paljastuu että Lockhart on muunnellut muiden muistia ja niin päässyt heidän siivellään huipulle, jota sitten Dumbledore ei kai ollut osannut aavistaa. Mutta että joo, minuun hahmo ei iske.

Muita sellaisia hahmoja ei taidakaan olla, joita en sietäisi ollenkaan. Kaikille hahmoille tulee kohtauksia ja aikoja jolloin en heistä pidä, mutta näin yleisesti ei ole ketään joka raastaisi hermojani lopullisesti.