Kirjoittaja Aihe: Panic At The Disco  (Luettu 4715 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Briette

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Panic At The Disco
« : Helmikuu 07, 2007, 17:19:21 »
Panic! At The Disco on yhdysvaltalainen, vielä tarkemmin Nevadasta, Las Vegasista.
P!ATD:n perustivat silloin 13-vuotiaat Ryan ja Spencer. Piän perustamisen jälkeen mukaan kuvioihin tuli myös Brendon ja Brent. Sittemmin bändin auttoi julkisuuteen Peter Wentz, joka soittaa bassoa Fall Out Boyssa.
Alkuaikojen jälkeen muut bändin jäsenet erottivat Brentin ja ottivat tilalle Jon Walkerin.
Ensimmäisen levyn he julkaisivat syyskuussa vuonna 2005 ja albumi kantaa nimeä A Fever You Can't Sweat Out. Elokuussa vuonna  2006 A Fever You Can't Sweat Out myi yhdysvalloissa platinaa, eli yli miljoona kappaletta.
Panic! At The Discon viralliset kotisivut.

Uutukainen levy kantaa nimeä Pretty. Odd.. Läpyskä ilmestyi myyntiin ainakin täällä Suomessa 26.3.2008.

Jäsenet:
  • Brendon Urie: laulu, kitara, piano
  • Ryan Ross: sanoitukset, kitara, laulu
  • Spencer Smith: rummut
  • Jon Walker: basso, laulu

//edit. Muokkasin jäsenten tiedot uusiksi uimaintiaanin tietojen pohjalta.
//edit2. Lisäsin Pretty. Odd.in tuohon alkuun.

Ex-jäsenet:
  • Brent Wilson: basso

Oma mielipiteeni on, että bändi soittaa monipuolista musiikkia. Pidän eniten varmaankin kappaleista The Only Difference Between Martyrdom And Suicide Is Press Coverage, I Write Sins Not Tragedies, Build God, Then We'll Talk ja Lying Is The Most Fun A Girl Can Have Without Taking Her Clothes Off. Videoita ei ainakaan tietääkseni ole tehty kuin kappaleesta I Write Sins Not Tragedies, mutta toisaalta siinä taas on aivan mahtava video. (Kuitenkin oli, ihan kivoja ne muutkin)
Bändistä olen kuullut jo jonkin aikaa sitten, mutta mielenkiintoni heräsi varsinaisesti vasta ennen joulua kirjekavereiden kertovansa kuuntelevansa bändiä. Hain muutaman kappaleen koneelle ja tämähän olikin hyvä! Joten nykyään yksi minun kuunnelluimmista bändeistä.

Ja nyt, areena on teidän :D
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 31, 2008, 21:22:40 kirjoittanut Briette »
i only show you what i want you to see

Poissa uimaintiaani

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Re: Panic! At The Disco
« Vastaus #1 : Helmikuu 07, 2007, 17:50:25 »
P!ATD on yksi lempibändeistäni nykyään. En siis ole kuunnellut bändiä kauaakaan (tarkemmin: suunnilleen saman aikaa kuin Briette, sillä hänen kauttaan bändistä kuulin), mutta kovasti siis pidän.

Lempikappaleitani ovat Camisado, Lying Is The Most Fun A Girl Can Have Without Taking Her Clothes Off, I Write Sins Not Tragedies, The Only Difference Between Martyrdom And Suicide Is Press Coverage ja Build God, Then We'll Talk. Heidän musiikkinsa on juuri sopivaa korvilleni, sellaista vähän vaihetelevaa. :)

Minä olen samaa mieltä, I Write Sins Not Tragediesin video on aivan mahtava. Kyllä ainakin jostakin muustakin on tullut video, olisiko ollut tuo The Only Difference Between Martyrdom And Suicide Is Press Coverage, en ole ihan varma. (etkö Briette muista kun katsottiin sen videon alkua?) Mutta en siis ole nähnyt sitä videota kokonaan, niin en oikein osaa sanoa kuinka hyvä se oli. :)

Bändin alkuperäinen nimihän oli Pet Salamander, mutta minulla ei kyllä ole ainakaan tietoa että milloin se sitten muuttui Panic! At The Discoksi. Varmaan kyllä ennen kunnon keikkoja, uskoisin.

Olen tilaamassa tuon heidän levynsä A Fever You Can't Sweat Outin tässä joku päivä cdon.comista, käsittääkseni tilataan Brieten kanssa kumpikin :)

Hah, oli äsken vielä kirjoitettavaa vaikka millä mitalla, mutta kaikki unohtui. Täytyy kai nyt sitten lopettaa tältä erää :)
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 07, 2007, 20:00:50 kirjoittanut uimaintiaani »

jaajee

  • Ankeuttaja
Re: Panic! At The Disco
« Vastaus #2 : Helmikuu 07, 2007, 19:36:54 »
P!ATD on yksi lempibändeistäni. Kuulin siitä joskus ennen joulua (en kylläkään muista mistä) ja sain tuon levyn joululahjaksi. Lempikappaleitani ovat Camisado, I Write Sins Not Tragedies, Lying Is The Most Fun A Girl Can Have Without Taking Her Clothes Off ja But It's Better If You Do.

Minäkin tykkän I Write Sins Not Tragediesin videosta. Se on semmoinen erilainen :) Minun mielestäni on myös   tuosta But It's Better If You Do:sta tehty video...

tulipas tästä nyt lyhyt viesti, mutta enempää sanottavaa en keksi :D

Karakia

  • Ankeuttaja
Re: Panic! At The Disco
« Vastaus #3 : Helmikuu 08, 2007, 13:32:09 »
Minä näin joskus YouTubessa tämän I Write Sins Not Tragedies-videon mutten oikeastaan tykännyt siitä musiikista ollenkaan enkä videoonkaan osannut keskittyä. Joten aluksi P!ATD lähinnä ärsytti. Täytyy sanoa, että vieläkään en ole tuota videota toista kertaa katsonut, vaikka varmasti nyt pitäisin siitä.

Niin, kuitenkin sitten myöhemmin kuuntelin jotain kautta tuota samaa biisiä ja tykästyin siihen sittenkin. Kuulin myös Time To Dance-kappaleen ja kun seuraavan kerran menin kauppaan ja näin että siellä oli vain yksi P!ATD-levy jäljellä, ostin sen. Se taisi olla viime vuoden joulukuussa.

Nämä levyn biisit ovat jotenkin kaikki vähän samantapaisia, täytyy kuunnella aika kauan ennen kuin rupeaa erottamaan niitä toisistaan. Mutta kuitenkin mukavan pirteää ja vauhdikasta musiikkia. Kuuntelen muuten nytkin tätä levyä. (:

Ainakin tällä hetkellä lempibiisini on The Only Difference Between Martyrdom and Suicide Is Press Coverage, olen taas kuunnellut tämän varmaan kymmenen kertaa peräkkäin. Muita hyviä ovat Camisado, There's A Good Reason These Tables Are Numbered Honey, You Just Haven't Thought Of It Yet ja Build God, Then We'll Talk.

Lukeutuu lempibändeihini, niihin joita kyllä kuuntelen paljon kun sille päälle satun, muttei tämä ole niitä bändejä joita ilman en voisi elää. Hyvää musiikkia ja kuuntelen tätä paljon juuri silloin kun tarvitsee vain jotain energistä taustamölyä. :D

velhotar

  • Ankeuttaja
Re: Panic! At The Disco
« Vastaus #4 : Helmikuu 08, 2007, 18:15:12 »
Videoita ei ainakaan tietääkseni ole tehty kuin kappaleesta I Write Sins Not Tragedies, mutta toisaalta siinä taas on aivan mahtava video.
Myös But It's Better If You Do:lla ja Lying Is The Most Fun Without Taking Her Clothes Off:illa on videot. :)

Jostain netin kautta kuulin bändistä viime toukokuun aikaan. Viime aikoina oon ruvennut vähän kyllästymään tähän bändiin. Biisit tosiaan kuulostaa aika lailla samoilta ja se pimputus käy pidemmän päälle hermoille. :D Levyäkään kun en ole saanut hankittua niin on vähän toi fanitus mennyt ohi.

Chiyo

  • Ankeuttaja
Re: Panic! At The Disco
« Vastaus #5 : Helmikuu 11, 2007, 00:37:39 »
Aikoinaan nelosella oli tämän bändin haastattelu ja uteliaisuuttani etsin levyn käsiini. Hämmästykseni oli suuri, kun kuuntelin ensimmäiset biisit. Olin aijemmin kuunnellut Fall Out Boytä, ja olin aivan että mitä mitä, sillä vaikka P!ATD :lla on ihan oma soundinsa, se muistuttaa silti huomattavasti FOB:ia ja hämäsi minut täysin :p Mutta kaiken kaikkiaan pidän kyseisestä bändistä todella paljon, rakastan sitä There's A Good Reason These Tables Are Numbered Honey, You Just Haven't Thought Of It Yet - kappaletta. Huh noiden biisien nimien pituutta :D

Pidän tämän bändin soundista, eikä minulla kauheasti ole mitään kommentoitavaa, tosin että vähän häiritsee tämän ja FOB:in samankaltaisuus (vaikkakin FOB on uuden levyn myötä vaihtanut soundiaan hieman, joten nyt nämä jopa erottaa toisistaan). Niin. Hyvä bändi :D

Poissa Liberty

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • http://liberty.vuodatus.net
Vs: Panic! At The Disco
« Vastaus #6 : Helmikuu 25, 2007, 19:45:00 »
Joskus kesällä yksi ystävistäni oli ihan innoissaan löydettyään tämän bändin, ei ihan iskenyt minuun. Mutta sitten joskus syksyllä heräsin totuuteen, Panic! At the Disco ON HYVÄ. En tiedä miten minulle aina käy näin, että aluksi vihaan kaikkia hyviä bändejä ja sitten kuuntelenkin niitä koko ajan. Rakastan laulajan ääntä, se on niin erilainen kuin useimmilla muilla laulajilla. Persoonallisuus iskee minuun. Sitä paitsi kappaleissa on ihanan "mystinen" (en keksi oikeaa sanaa) saundi. Panic! At the disco on minulle ehdotonta aamumusiikkia. Kun kävelee bussipysäkille maanantai-aamuna kello 6.30, se piristää kummasti. Ilman Panicia ei lähde enää kunnolla käyntiin.

I write sins not tragedies -videokin on viehättävä. Nimenomaan sana viehättävä on se joka kuvaa videota parhaiten. Se on jollakin tapaa niin omanlaisensa ja pitää otteessaan loppuun asti. Kaikki videossa on vain oikealla paikalla oikeaan aikaan oikean värisenä ja oikealla tavalla. Lumoava suorastaan.

Ja kappaleiden sanat. Niissä vasta onkin sitä jotain. :D Mutta pientä miinusta siitä, että kansilehden lyriikoita seuraamalla ei onnistu pysymään mukana biiseissä, koska niissä on jotain tavattoman outoa. Kappalejaot ovat jotenkin ihan ihmeellisiä ja välillä hypätään muutaman rivin yli. Välillä lausetta, joka lukee kansilehdessä ei löydy koko biisistä lainkaan. Ja minä kun olen aina ollut ihminen, joka haluaa laulaa mukana. Tai en välttämättä ääneen mutta mielessäni. Ja välillä laulajan suu käy niin kovaan tahtiin, että eihän siinä pysy aivot mukana lainkaan :D

Mutta loistavaa musiikkia joka tapauksessa.
You are everything I want 'cause you are everything I'm not.

Raindrops

  • Ankeuttaja
Vs: Panic! At The Disco
« Vastaus #7 : Helmikuu 27, 2007, 16:24:27 »
Kuulin Panic! At the discoa melko kauan sitten ja pidin siitä heti. Toivoin sitten jouluna lahjaksi heidän ensimmäisen albuminsa, A fewer you can't sweat out. Rakastuin siihen ja nyt Panic! onkin yksi lempibändeistäni. Panic! At the disco antaa potkua päivään kun väsyttää tai muuten vain ahdistaa. Kun Panic! At the disco soi, tahtoo riehua oli fiilis ollut ennen sitä mikä tahansa.

Panic! At the disco on loistava yhtye. Pidän heidän musiikistaan ja erinlaisuudestaan, teatraalisuudesta ja musiikissa big beat-tyylistä. Joissakin kappaleissa, kuten Nails for Breakfast, tacks for Snacks kappaleessa on liikaa tietokoneella muokattua roskaa, mutta yritän olla antamatta sen haitata. Ja tämä kyseinenkin kappale paranee loppua kohden huomattavasti ja on yksi levyn parhaimmista biiseistä. Aa, ja rakastan miten selvää Brendon Urien englanti on. Kaunista.

Pidän Panic! At the Discon kappaleiden lyriikoista, esimerkiksi Lying is the most fun a girl can have without taking her clothes off on aivan uudenlainen, ironinen rakkauslaulu. Ei mitään normaalia vetistelyä. Muidenkin kappaleiden sanoitukset ovat ovelia ja sanavalinnat kiehtovia. Omaperäisiä, yes indeed. Olen samaa mieltä Libertyn kanssa noista kansilehden lyriikoista. Ne ovat jotenkin täysin väärät. Ei niissä pysy mukana todellakaan, paperin tuhlausta paremmin sanottuna.

Ainoa asia mikä minua mietityttää on se, että pojat eivät olleet keikkailleet ollenkaan ennen kuin heidän levynsä julkaistiin. Mitenköhän sellainen oikein toimii. Täytyy olla roimasti itseluottamusta nousta lavalle siinä vaiheessa, kun kaikkien odotukset ovat jo todella korkealla. En ole nähnyt yhtyettä livenä, joten en voi tietää. ö_Ö?

Poissa Krizz

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Tuvaton
Vs: Panic! At The Disco
« Vastaus #8 : Maaliskuu 06, 2007, 20:38:14 »
Ekaa kertaa kuulin Panic! At The Discoa, kun isosiskoni kuunteli sitä. Kuuntelin silloin sitä pari kertaa. Nyt muutama päivä sitten sain muistutuksen bändistä ja päätin kuunnella pari kappaletta. Ihan kivaa musiikkiahan se bändi tekee.

Mulle Panic! At The Disco, on kuitenkin aika vieras bändi vielä, enkä lue sitä edes lempi bändeihini. Kappaleet vaan piristävät päivää kummasti, jos on piristyksen tarve. Tavallaan mun mielestä kappaleet on myös vähän hassuja. Lempikappaleeni ovat Lying Is The Most Fun A Girl Can Have Without Taking Her Clothes Off,London Beckoned Songs About Money Written By Machines ja I Write Sins Not Tragedies ja muutama muukin ihan hyvä kappale löytyy. Kappaleiden nimet on aika ärsyttävän pitkiä.

Täytyy jakaa mielipide teidän muiden kanssa I Write Sins Not Tragedies video on aika hyvä.

Sakura

  • Ankeuttaja
Vs: Panic! At The Disco
« Vastaus #9 : Maaliskuu 07, 2007, 20:04:52 »
Löysin Panicin joskus aikoja sitten, kun kirjoitan hakuun ruotsalaisia rockbändejä - teki mieli kuunnella sellaista - ja sieltä tupsahti Panic! At The Discoa. Erittäin ruotsalaista, eikö? Tai no, oikeastaan heidän musiikissaan on vähän sellaista ruotsalaisvaikutteista konepop-tunnelmaa, mutta kartalla he ainakin ovat kaukana Ruotsista ^^*

Hupaisaa musiikkia, sanoisin. Sanoitukset ovat hyviä, hauskoja ja oivaltaviakin, mutta pitemmän päälle laulajan ääni ja kaikki discotyyliseen vivahtavat taustapimputukset käyvät rasittaviksi. Täytyy kyllä myöntää, että I write sins not tragediesin video on tyylikäs. Joidenkin kappaleiden nimet sen sijaan ovat mielestäni vähän väkisinväännetyn oloisia pituutensa takia, ja monissa biiseissä tuntuu olevan paljon (liian) samankaltaisuuksia keskenään.

Jotta voin todella tykästyä johonkin bändiin, minun on paneuduttava ja tutustuttava siihen kunnolla, ja Panicin kanssa en ikinä jaksanut tehdä sitä, joten suhde jäi sille tasolleen, mihin olen ihan tyytyväinen. Olen jotenkin kyllästynyt siihen, tai sitten en ikinä saanutkaan kunnollista tuntumaa - enkä ikinä kuunnellutkaan sitä kovinkaan paljon. Nykyään se välillä suorastaan ärsyttää minua, välillä menee ohi korvien, ja välillä satun kuuntelemaan sitä hieman. Olen myös valitettavan erilaisuushakuinen, ja Panic on nykyään vähän turha väline siihen, joten.. :> Mutta toki on hienoa, miten hyvin pojat ovat pärjänneet. Ehkä joskus vielä ostan heidän levynsä ja virittäydyn oikealle aaltopituudella, mutta katsotaan nyt, mitä tulevaisuus tuo - sekä minun että heidän.

Poissa Röhkö

  • Kasvatustieteen kandi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Panic! At The Disco
« Vastaus #10 : Maaliskuu 08, 2007, 15:40:07 »
P!ATD:n I write sins not tragedies-musavideolla näyttelee hurmaava Daniel Isaac. Hän näyttää pahikselta, mutta on jotenkin kiehtova. *Kuola-ilme*

Itse bändin musa on minusta ihan ok. Kaikista biiseistä en pidä. Lähinnä I Write Sins Not Tragedies, Lying Is The Most Fun A Girl Can Have Without Taking Her Clothes Off ja Build God, Then We'll Talk ovat suosikkejani kappaleista.

Jos kyseinen bändi tulisi Suomeen, saattaisin jopa mennä heidän keikalleen. :>
"Pants - like shorts, but longer!"

Poissa Seireeni

  • Kielipoliisi
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • 17 seconds is all you need
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Panic! At The Disco
« Vastaus #11 : Maaliskuu 10, 2007, 20:08:46 »
Panic! At The Disco kuuluu kategoriassa niihin bändeihin, joista todella haluaisin pitää, mutta joita en jostain syystä pysty kuuntelemaan ärsyyntymättä. Jokin Panicin laulajassa saa minut raivon valtaan. Koko tyyppi ja hänen äänensä. Kummaa jollotusta.

Kaverini lähetti minulle kerran London Beckoned Songs Written By Machines:in, koska olin utelias kuulemaan Panicia. Innostuin heti! Biisi oli jollain tapaa äärettömän riemukas ja energinen, se suorastaan imaisi mukaansa. Halusin kuulla lisää, mutta kaverini oli laiska ja messengerin siirtoyhteys hidas, joten homma vähän lopahti.

Viime aikoina olen tsekannut Youtubesta muutamia Panicin musiikkivideoita, ja täytyy sanoa, että ne ovat helkkarin hienoja. En voi muuta kuin ihailla videoiden vanhaa sirkus- ja/tai kabaree-tyyliä. Naamiot, sukkanauhat, meikit, hatut viuhkat, korsetit... kaikki viimeisen päälle! Harmi sinänsä, että videot ovat oikeastaan hienompia ja laadukkaampia kuin itse musiikki. Kaikki Panic! At The Discon biisit kuulostavat ihan samoilta minun korvaani.

Sitä minä ihmettelen, että miksi ihmeessä biisien nimien täytyy olla kilometrin mittaisia lausehirviöitä?
Ja naamiaiset satumaan, ne on lopuillaan
Niin seireeni vei kuninkaan

Poissa Zaira

  • 42
  • Valvojaoppilas
  • *
  • ^o^
    • Ei mitään nähtävää täällä
  • Pottermore: LumosDragon46
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Panic! At The Disco
« Vastaus #12 : Maaliskuu 21, 2007, 16:48:32 »
P!ATD:ista kuulin itsekin viime vuonna, kun kuulin heidän biisinsä I write sins not trgadies ja ihastuin biisiin ja siihen musiikkivideoon.

Eniten minua tässä bändissä viehättää nuo lyriikat ja biisien nimet. Harvoin olen törmännyt näinkin pitkiin biisien nimiin. Mutta hei, kerta se on ensimmäinenkin. Hauskinta on se, että tavallaan biisit ja niiden nimet eivät liity toisiinsa, tavallaan taas liittyvät... Juu. Lyriikat ne vasta hauskat ovatkin. Ensimmäisen kerran kun kuulin kokonaisuudessaan koko levyn (mikä oli eilen illalla :P), kikatin ihan hulluna. Eipä tullut äikän esseen kirjoittamisesta mitään. Loistavaa mielikuvituksen käyttöä kyllä lyriikoiden suhteen. Jos lempparibiisiä kysytyään, niin minun pitää sanoa, että ne kaikki. Yhtään huonoa biisiä tältä levyltä ei kyllä löydy. Mutta jos jokin pitäisi sanoa, niin ehkä Lying is the most fun a girl can have without taking her clothes off ihan vain lyriikoiden puolesta... ;)

Brendonin ääni on aivan ihana. Taas yksi laulaja lisää, joiden ääntä voisin kuunnella loputtomiin. Hmm...

Lainaus käyttäjältä: Liberty
Mutta pientä miinusta siitä, että kansilehden lyriikoita seuraamalla ei onnistu pysymään mukana biiseissä, koska niissä on jotain tavattoman outoa. Kappalejaot ovat jotenkin ihan ihmeellisiä ja välillä hypätään muutaman rivin yli. Välillä lausetta, joka lukee kansilehdessä ei löydy koko biisistä lainkaan. Ja minä kun olen aina ollut ihminen, joka haluaa laulaa mukana. Tai en välttämättä ääneen mutta mielessäni. Ja välillä laulajan suu käy niin kovaan tahtiin, että eihän siinä pysy aivot mukana lainkaan :D

Tuo kansilehti-juttu on oikeasti kyllä ärsyttävää. Erään toisenkin bändin kohdalla törmäsin siihen, että biisissä lauletaan eri tavalla kuin kansilehdessä lukee ja sitten on joku ihme lause, jota ei lauleta koko biisissä.. (terveisiä vaan Viikatteen äijille..).

Täytyy kyllä myöntää, että omat aivonikaan eivät meinaa aina pysyä mukana Brendonin laulun mukana... Sekä jos yrittää edes vähän tapailla sanoja mukana, niin heti on kieli solmussa... ^^'

Kuka on samaa mieltä, siitä että P!ATD olisi upea nähdä livenä? Koska minä aloin miettimään tätä yöllä ja tulin siihen tulokseen, että olisi. Energiaa siitä showsta ei varmaan ainakaan puuttuisi. Ja yleisö olisi todennäköisesti hullu...

Minä olen hyvällä tuulella. Siitä saamme kiittä P!ATDia.

//muok.

Lainaus käyttäjältä: willy
Pikkuveljeni tuossa ilmaisi hienosti, että P!ATD on täyttä teinien paskapopmusiikkia

Heh.. Jotkut eivät vain osaa arvostaa musiikkia, loistavaa musiikkia, kun se kävelee vastaan... ;)
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 30, 2007, 00:00:22 kirjoittanut Zaira »
"When I lead the big patient rebellion, Voldemort here is the first to go."
[The pessimist sees difficulty in every opportunity.
The optimist sees the opportunity in every difficulty. -Winston Churchill]

willy

  • Ankeuttaja
Vs: Panic! At The Disco
« Vastaus #13 : Maaliskuu 21, 2007, 19:02:49 »
Tykkään, todella paljon. Todella hyvää musiikkia, ei ehkä ihan sellaista mitä yleensä kuuntelen (alternative rock siis), mutta kun kuulin But It's Better If You Do:n niin tykästyin heti. Joskus joulun jälkeen aloin kuuntelemaan tätä, tosin vasta vähän aika sitten ihan 'kunnolla'. Nyt on tuo ensimmäinen ja ainoa levy, koneella ladattuna tosin vain, mutta aijon kyllä ostaa sen ihan kaupasta, en tue musiikin lataamista netistä vaikka itse niin teen kuitenkin. Ei ole erityistä lempikappaletta, tykkään kaikista yhtä paljon.
Ja nuo tyypit on vasta parikymppisiä! Ihmeen kumman kivan pitkiä nuo kappaleiden nimetkin (:

Tämä olisi hienoa nähdä livenä, tykkään niin paljon. Laulajan ääni on, no en tiedä miten kuvailla, hieno. Kaunis. No en tiedä, joissain kappaleissa se laulaa niin nopeasti tai jotenkin, että kuulostaa vaan niin hienolta ja kivalta.


muoks. off / Pikkuveljeni tuossa ilmaisi hienosti, että P!ATD on täyttä teinien paskapopmusiikkia :D Voi luoja. (olen itse pian 16, hän 12) \ off
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 21, 2007, 20:56:56 kirjoittanut willy »

Poissa qmis

  • paperitähti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • kaunein
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Panic! At The Disco
« Vastaus #14 : Maaliskuu 22, 2007, 08:30:31 »
Panic!, my love.

Kuulin ( kuten moni muukin :o ) ekana "I Write Sins Not Tragedies", ja tykkäsin :3. Sitten imuroin.. "Lying Is The Most.." & "London..", ja tykkäsin vaan enemmän. Sitten latasin paljon lisää, ja nyt rakastan, oikeesti. Ne lyriikat on niiiin ovelat ja Brendon laulaa niin nopeasti ne jotkut kohdat, ei siinä pysy oikeen perässä n__n Panic! on hieman erilainen bändi, kuin muut nää, ja siis se erottuu joukosta.

Kansilehti on paska ;< Se todellakin rassaa, kun ne lyriikat on ihan epäjärjestyksessä ja kaikkea, piti vähän korjailla sitä vihkosta. & huomasin, et levyn joistakin kappaleista ( Camisado ) on erilaisia versioita, esim levyllä on vähän.. hitaampi ja yhdessä, minkä latasin, se on sellainen nopeatempoisempi versio. :''''>>>>> Tajuuko kukaan .__. Ei mtn.

Mutta silti, tykkään, tykkään tosi paljon, *slurp*
And I will love until my heart it aches
And I will love until my heart it breaks
Kanelitanko -> qmis

Poissa Seatear

  • Vedenneito
  • Vuotislainen
    • http://www.kuusade.net
Vs: Panic! At The Disco
« Vastaus #15 : Huhtikuu 02, 2007, 15:28:05 »
Kyllä, rakastan, pidän, ihailen ^^
I Write Sins Not Tragedies oli ensimmäinen biisi/musavideo minkä MTV:llä näin ja pidin siitä todella paljon. En silti jaksanut alkaa kiinnostua P!ATD vielä silloin.
Sitten kun muutaman ekrran olin nähnyt Lying is the most fun a girl can have without taking her clothes off (joka on muuten niin pitkä, että ei auta kun copy pastettaa) - videon halusin kuulla lisää. Ja nyt sitä on jo muutaman kuukauden tullut kuunneltua ja paljon. Camisado on ehdoton suosikki ja muut tulloo heti perässä.

Erilaista musiikkia, enpä tiedä, jotenkin tämäntyylistä musiikkia on tullut nyt puolen vuoden sisällä aika paljon. Mutta P!ATD on silti minulle ainoa joka iski, jota kuuntelen. Brendonilla on kaunis ääni. Mutta eikös siellä ole kaksi jotka laulaa O.o? Minä vain kun jotkut laulun sanoista alkavat toisten päälle (voi olla tehty kyllä koneellakin) ja joskus olen kuulevinani kaksi erilaista laulutyyliä. Korjatkaahan, häiritsee.
Tahdotko lukea sarjakuvaa? -> Exceptional Abilities || Kuusade.net Se pienen ihmisen domain

Poissa uimaintiaani

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Panic! At The Disco
« Vastaus #16 : Huhtikuu 03, 2007, 19:14:26 »
Lainaus käyttäjältä: Seatear
Mutta eikös siellä ole kaksi jotka laulaa O.o? Minä vain kun jotkut laulun sanoista alkavat toisten päälle (voi olla tehty kyllä koneellakin) ja joskus olen kuulevinani kaksi erilaista laulutyyliä. Korjatkaahan, häiritsee.
Ne kohdat, missä kuuluu laulua päällekkäin, ei kai ole tehty tietokoneella, sillä myös Jon ja Ryan laulaa Brendonin lisäksi. Kyllä sen oikeastaan huomaakin että siellä lauletaan taustalla kun kuuluu erilaisia laulutyylejä (Vai mitä ne on? Jotain kumminkin :D ).

Ainakin jossain lukee että se menee näin:
- Ryan Ross, kitara, sanoitukset, laulu
- Brendon Urie, laulu, kitara, piano
- Spencer Smith, rummut
- Jon Walker, basso, laulu

Taas saa korjata jos olen väärässä ;)

Poissa Damien

  • greatest hit
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • erinomainen ihmislapsi
Vs: Panic! At The Disco
« Vastaus #17 : Huhtikuu 19, 2007, 16:20:23 »
Rakastan rakastan rakastan.

Ei voi sanoa P!ATDltä vain yhtä mieluista kappaletta, sillä rakastan koko Fever You Can't Sweat Out levyä. Ensimmäinen kappale jonka kuulin, taisi olla The Only Difference Between Martydom And Suicide Is Press Coverage jonka taisin löytää kun kuuntelin isoveljeni soittolistaa shufflella, ja johon ihastuin täysin (eikä kappale ole vieläkään yhtään huonontunut vaikka melkein päivittäisessä kuuntelussa onkin.)

ainakin minulle P!ATD on uutta, erilaista musiikkia, sillä pakko myöntää että en ole koskaan oikeastaan kuunnellut tälläistä musiikkia. Laulu on jollain tapaa niin jännän kuuloista (ja hienon) kun joissain kohdissa meinaa mennä niin nopeasti että rupeaa ihmetyttämään miten joku pystyykään noin nopeaan lauluun ilman että kieli menee solmuun. Mutta todella hienon kuuloista muutenkin. Laulajan (onko se nyt sitten Brendon?) ääni on ihana ja kaikkea muutakin :D

Ja ne lyriikat. Ah kuinka mä rakastankaan niitä lyriikoita. :D

Okei, ihkutin jo tarpeeksi.
23 seconds on the floor Is all (s)he needs, And not a minute more

Poissa Saippuakupla

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Kelmi
Vs: Panic! At The Disco
« Vastaus #18 : Toukokuu 24, 2007, 19:31:25 »
Tykkään Panic!at the discosta aivan mielettömästi. En osaa ihan tarkalleen sanoa, mikä bändissä minua eniten viehättää, mutta kokonaisuus kertoo aika paljon. Rakastan heidän musiikkiaan, niiden sanoituksia, kaikkea. Hulluna olen etenkin kappaleisiin Camisado, Lying is the most fun a girl can have without taking her clothes off, I write sins not tragedies, It's time to dance ja vastaaviin. Ja sanoituksista ilman muuta vielä sen verran, että niissä on oikeasti jotain älyttömän hienoa ja kiehtovaa, mitä en osaa parhaimmallakaan tahdonvoimallani selittää, mutta jonka olettaisin liittyvän aika vahvasti niiden tietynlaiseen kapinallisuuteen, nokkeluuteen sekä persoonalliseen erottuvaisuuteen muiden joukosta. Pidän myös muutamien pitkien biisien nimistä juuri niiden runsaan pituuden tähden, jotenkin pitkät nimet kiehtovat minua - vaikka ne eivät juuri koskaan mieleen painukaan ellei niitä sitten hoe ääneen koko ajan, mutta ehkä juuri siinä niiden kiehtovuus piileekin. Muistavatkohan bändin jäsenet itsekään kappaleidensa nimiä?

Itse bändiin tutustuin osittain kaverini kautta. Eräs nettituttavani, joka muuten liikkuu täällä vuotiksessakin, hehkutti minulle Panic!at the discon ihanuutta, ja bändin nimi oli minulle etäisesti tuttu Mixin haastattelun tähden, ja olin jotenkuten kiinnostunut kuulemaan kyseiseltä bändiltä kappaleen jos toisenkin. En kyllä millään saa päähäni, minkä takia luulin melko kauan jo näin faniaikoinanikin, että bändi olisi ollut japanilainen?

Mutta siis kuitenkin. Nettituttavani lähetti minulle biisin Lying is the most fun a girl can have without taking her clothes off:n, jonka siirsin ämpärille mutten kuitenkaan kuunnellut sitä kertaakaan pitkään aikaan sen jälkeen. Sitten kaverini lähetti minulle mesessä toisen P!ATD:n kappaleen, I write sins not tragediesin. Senkin siirsin soittimelle ja kuuntelin sitten nämä kaksi biisiä putkeen. Ensin jälkimmäisestä jäi hitusen olematon kuva, edellisestä puolestaan tykkäsin heti. LITMFAGCHWTHGO:ta kuuntelin varmaan miljoonasti putkeen taukoamatta, ja vasta jossain välissä päätin antaa I write sins not tragediesillekin uuden mahdollisuuden, ja kuten varmaan arvata saattaa, hurahdin tähänkin. Heti latausohjelman saatuani latasin kaikki mahdolliset biisit jotka löysin ja siitä se alkoi. ; >

- Saip
Sen sijaan Harry lähetti Ronille lapun: "tehdään se tänä iltana."

~ HP -  Salaisuuksien kammio

Poissa Flamerie

  • Emotionaalinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: ProphecyHowl3
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Panic! At The Disco
« Vastaus #19 : Joulukuu 17, 2007, 15:17:17 »
Kyllä, rakastan ihan kauheasti! <3 Joskus yhdeksännellä luokalla kuulin musiikin tunnilla The Only Difference Between Martyrdom and Suicide is Press Coveragen, ja rakastuin iha suinpäin. :) Joku luokkakaveri oli tuonut biisin kuunneltavaksi. Viikonloppuun mennessä olin kuullut puolet levyn kappaleista.

Itsekkin tykkään P!ATDstä sen vuoksi, että biiseissä on tiettyä musiikillista moniulotteisuutta. Kappale ei siis mene samalla suoraviivasella rumpukompilla joka kerta läpi. Varsinkin Build God, Then We'll Talk on tosi vaihtuva. Sanoitukset on hauskat. Ja tykkään sen laulajan äänestä todella paljon.

Lempikappaleitani ovat jo edellä mainitut kaksi, sekä Time to Dance, Lying Is the Most Fun a Girl Can Have Without Taking Her Clothes Off, ja There's a Good Reason These Tables Are Numbered Honey, You Just Haven't. Järkyttäviä sanahirviöitä nää biisien nimet!!
Forces collide.

Poissa Briette

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Panic! At The Disco
« Vastaus #20 : Joulukuu 18, 2007, 20:23:49 »
Tuli vaan mieleen, nyt kun joku kaivoi tämän keskustelun tuolta jostain, että  ostin tuossa kesällä näiden cdn, ja oikein tyytyväinen olen. Mulla oli ainakin tuossa Nails For Breakfast, Tacks For Snacksissa eri sovitus aiemmin, enkä silloin oikesstaan kappaleeseen ollut edes huomiota kiinnittänyt, mutta nyt sitten levyn ostamisen myötä se on ehdottomasti lempi kappaleeni, kun toisella sovituksella on. Muutenkin levylle on onnistuttu mun mielestä hyvin valitsemaan biisien soitto-järjestys, se on sopivan vaihteleva, vaikka jaa, ehkä se vaan on musiikki, mikä todellakin vaihtelee melko paljon yhdessä kappaleessakin, ei todellakaan mitään yksinkertaisia kitarakuvioita ym. kuten joku mainitsikin tossa ylempänä.

Noista himo nimistä, en taida osata niistä mitään ulkoa, kun ei koskaan tarvii kirjottaa niitä mihinkään. Mut omalla tavallaan niissä on jotain loistoa just noiden pituuksien takia :)

Näiltä olis kyllä kiva saada uutta materiaallia, vaikka kyllä mä hain sitten koneelle tuon noiden Maneaterin ja Karma policen. Ja niitä muita, This Is Halloweenin kanssa. Mutta siis niinkun ihan uuttauutta musiikkia ;)
i only show you what i want you to see

Poissa uimaintiaani

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Panic! At The Disco
« Vastaus #21 : Joulukuu 18, 2007, 20:45:17 »
Onhan niiltä uusi levy tässä jossakin vaiheessa tulossa, mutta itse en ole niin ajankohtaisesti seuraillut tilannetta että tietäisin tarkkaan milloin :)

Mullakin lähtee viimeistään joulun jälkeen uusi levytilaus menemään, ja Panic!in levy tilauksessa on myös mukana (ikävä kyllä hankin sen vasta nyt). Myös omaksi lempibiisikseni näiltä nousi Nails For Breakfast, Tacks For Snacks, kun Briette osti levyn ja kuulin toisen sovituksen (siis kun oli kuullut vaan jonkun kummallisen, tylsemmän version). Loistava biisi.

Lainaus käyttäjältä: Briette
Muutenkin levylle on onnistuttu mun mielestä hyvin valitsemaan biisien soitto-järjestys, se on sopivan vaihteleva, vaikka jaa, ehkä se vaan on musiikki, mikä todellakin vaihtelee melko paljon yhdessä kappaleessakin, ei todellakaan mitään yksinkertaisia kitarakuvioita ym. kuten joku mainitsikin tossa ylempänä.
Voisimpa kenties lainailla.

Karakia

  • Ankeuttaja
Vs: Panic At The Disco
« Vastaus #22 : Helmikuu 22, 2008, 14:57:07 »
Tämä Panic!in nykyinen suunta on vähän omituinen. o.O Kai ne jotain simppeliä halusivat tehdä, mutta Nine in the Afternoon on minusta jo vähän liiankin yksinkertainen kun ne sanoitukset on niin mitäänsanomattomat. Minusta ne olisivat pystyneet paljon parempaankin. Ja sitten ne vielä pudottivat sen huutomerkin pois, mikä on minusta hyvin surullista. En varmana kyllä lakkaa kirjoittamasta sitä siihen nimeen! :'D

Poissa Mimmi

  • kolmen soinnun rälli
  • Vuotislainen
  • gimme danger
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Panic At The Disco
« Vastaus #23 : Maaliskuu 19, 2008, 08:40:37 »
Oho, kylläpä meitä PATD-faneja täällä jonkin verran onkin. Minä olen PATD'ia kuunnellut aika pitkään. Ensimmäinen laulu jonka kuulin oli Lying Is Most... enkä silloin tiennyt bändistä juur mitään. Kun luin netistä lisää infoa bändistä ja katselin kuvia jne, jostain syystä rupesin inhoamaan Spenceriä ja Jonia (en osaa sanoa häntä Joniksi, kutsumme nimittäin miekkosta tietyissä piireissä Rentuchaksi), ja heittelin raukkoja tikkataulun tikoillakin. Itse en kuitenkaan mieltäisi minua PATD-faniksi koska vihaan fani sanaa. Nyt tähän loppuun vielä tälläinen nolo paljastus, kuvittelin meneväni Brendonin kanssa naimisiin joskus. Mutta siitä nyt on aikaa, eeh, jonkin verran. No mutta, Spencer on saletisti IHQ. Joo hei.
Keep your 'lectric eye on me babe
Put your ray gun to my head
Press your space face close to mine, love

blame it on me

  • Ankeuttaja
Vs: Panic At The Disco
« Vastaus #24 : Maaliskuu 28, 2008, 18:55:18 »
Panic At the Disco & Green Day
Kaksi bändiä jotka tutustuttivat minut musiikkiin. Panic At the Disco on ihanaa kuunneltavaa joka vie mukanaa.

Ette arvaa miten rentouttavaa oli tänä aamuna herätä kuuden aikaan aamulla pää sekaisin energiajuomista ja liiasta kauhuleffojen katsomisesta ja istahtaa olo-huoneeseen joka kylpee valossa, sekoittaa kuumaa vanilia teetä ja Coca-Colaa, laittaa MP3 soitin päähän, sulkea silmät ja nauttia siitä lämpöä huokuvasta laulusta.
Taidan taas herkistellä.