Kirjoittaja Aihe: Terry Pratchett  (Luettu 9902 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Hyde

  • deadpan
  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Velho
  • six gunshots
  • Tupa: Korpinkynsi
Terry Pratchett
« : Marraskuu 06, 2002, 19:16:49 »
Eh, enpä mitään erityistä teosta mainitse otsikossa, koska ne ovat kaikki oikeasti riemukkaita. Elikkä Terry Pratchettin teoksistahan tässä on kyse. Niistä on jäänyt hyviä muistoja. Vartijat, hoi! oli hulvattoman mahtava ja Mort aiheutti minussa hillitsemätöntä naurua. Pyramiditkin oli aivan hulvaton. Mutta silti oma suosikkini on Pratchettin ja Neil Gaimanin Hyviä enteitä: noita Agnes Nutterin hienot ennustukset. (muistinko nimen oikein?) Se aiheutti täysin hysteerisiä naurukohtauksia. Se on mielestäni ainakin hivenen yli muiden. Se on riemukas. ..Eh, pointtina on, onko täällä muita Pratchettin tuotantoa rakastavia?

// 150707 tämän topikin siivosi Tinna
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 15, 2007, 20:25:39 kirjoittanut Tinna »
[01:17] <34gL3> why there are no cheats for real life?

Poissa Vanilja

  • Poro!
  • Ylihörhö
  • *
  • God's First Mistake
    • Nappi!
  • Tupa: Luihuinen
Terry Pratchett
« Vastaus #1 : Marraskuu 06, 2002, 19:22:08 »
Minä en rakasta herran tuotantoa, minä palvon sitä! (ja välihuomio, jos joltakulta löytyy Hyviä enteitä, niin olen valmis ostamaan sen, yksätkää asiasta!) ja yhteisteos Hyviä Enteitä siis suosikkini.

Juu, Pratchettin tyyli parodisoida fantasiakirjallisuutta on kutkuttava, ja jos tarkkaan tekstiä lukee, löytää sieltä myös kritiikkiä kirjoitusajan tapahtumia kohtaan. Tällainen perinteisen fantasian rikkominen on herkullista, vaikka se ei toki aina onnistu. En myöskään ala yksilöidä mitään teosta (suosittelen vain Noitasiskoksia (ja tässä oli sitten allekirjoittaneen virhe.../) vaan voin puhtaalla omallatunnolla kehottaa lukemaan kaikki mitä käsiinne saatte.

Pyramidit on viimeksi suomennetuin.
Those that live in the darkness wander aimlessly...
Because they can't see.

Poissa Cissa

  • Reserviaurori kettu
  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
Terry Pratchett
« Vastaus #2 : Marraskuu 06, 2002, 19:35:08 »
Minä luen ja pidän tuota kirjailiaa jumalana. Pratchettin kirjoja lukiessa saa vähintään katketa nauruun. Perus kliseitä rikotaan ja perus malleja käännetään ympäri. kirjat ovat myös hyvin yksityiskohtaisia ja joka lukukerralla tajuaa taas uuden vitsin.

Kirjat ovat parempia englanniksi niin useimmat kikat tulevat esille alkuperäis kielellä. Niitä on varmaan todella vaikea suomentaa.. Niinkuin joku Puolalainen oli sanonut: Ei tätä voi ilmaista Puolaksi.

Arvatkaapa miten rupesin lukemaan näitä. Niissä oli niin ihanat kansikuvat kiitos Josh Kirbyn että pakkohan Mort oli lukea ja niin jäin koukkuun.

Ja kUOLEMA on paras kirjojen henkilö kuka koskaan on kirjojen sivuilla ratsastanut.

Oollah

  • Ankeuttaja
Terry Pratchett
« Vastaus #3 : Marraskuu 06, 2002, 19:47:12 »
Pratchett on mahtava. Etenkin Kiekkomaailma-kirjat (joita olen vuosia saanut tasaisesti joululahjoiksi ja tuliaisiksi vanhempien tietäessä että "no tästä se nyt ainakin tykkää"... heh). Pre-Discworld-kirjoista (Johnny and the dead nyt ainakin tulee mieleen) en pitänyt yhtä paljon... vähän niin kuin hakusella tyyli (ja huumori, oi, se huumori, ee!) vielä tuolloin.

Mutta Kiekkomaailma = napakymppi. :D

Kiekkomaailmoista on hankala erotella suosikkeja - ei ole vielä vastaan tullut kirjaa josta en olisi pitänyt/jolle en olisi kippurassa nauranut - mutta The Truth oli sanomalehtimaailmailmiöineen yksi hauskimpia ehkä. Ja Viikatemiehen luin joskus nelisen vuotta sitten yhteen menoon ties kuinka monta kertaa.

"In the Beginning there was nothing, which exploded."

Mwahahaha. Luv the man. :lol:

-Ulla

Poissa Kosminen Poro

  • Vuotislainen
Terry Pratchett
« Vastaus #4 : Maaliskuu 08, 2003, 00:17:12 »
Näin paljon Pratchett-faneja? Minäkin tunnustaudun tuohon joukkoon kuuluvaksi. Kirjailijan ensimmäisiä kirjoja lukiessa tulee hieman sellainen olo, että tyypillä on huumori vielä hieman hakusessa, mutta myöhemmin kirjoitetut opukset ovat hysteerisiä. Kuolema on minunkin lempihahmoni, sellainen synkkä tyyppi, jolla on kuiva huumorintaju.

Ehdoton suosikkikohtani on jonkun kirjan sivun alareunan huomautuksista. Siinä kerrotaan jostain tyypistä, jolle joku velho oli loitsinut kyvyn muuttaa kaiken kosketuksella kullaksi. Loitsu meni kuitenkin pikkuisen pieleen ja kaikki, mihin se tyyppi koski, muuttuikin kääpiöksi nimeltä Ghulla tai jotain sinne päin. Eh.

Luna

  • Ankeuttaja
Terry Pratchett
« Vastaus #5 : Maaliskuu 08, 2003, 13:31:02 »
Pratchetin kirjat ovat taivaallisia.

Kaikkia kirjoja en ole läheskään lukenut enkä omista yhtäkään, mutta voin sanoa että ne ovat ihanan humoristisia kirjoja. Varmaan täällä on jotkut lukeneet Mahtavan Morriksen ja sivistyneet siimahännät? Se on mukava kirja... Muita joita olen lukenut on Noitasiskokset, Magian Väri, Valon tanssi ja Viikatemies.

Hihii... kirjoitin kerran kouluun jutun Terry Pratchetistä... suunnilleen kaikki luokkatoverini kysyivät että kukas sekin on.

Poissa Isilmírë

  • Pillipiipari
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Terry Pratchett
« Vastaus #6 : Huhtikuu 08, 2003, 12:30:00 »
Toivottavasti en loukkaa ketään verisesti, kun sanon, että mielestäni Pratchett-suomennokset ovat melkoista palikkatavaraa. Lukaisin kerran Wyrd Sistersin suomennoksen (olin juuri lukenut Macbethin, ja samaa juonta noudattava "hupijuttu" vaikutti mielenkiintoiselta), enkä voi väittää olleeni kovin huvittunut. Pratchettin huumori ei vain kerta kaikkiaan näytä kääntyvän suomenkielelle vajoamatta samalla puujalkavitsien tasolle.

Alkukielellä en ole herralta tavaillut kuin Discworld-sarjan, Good Omensin ja Truckersin, mutta en epäile, eivätkö muutkin teokset olisi yhtä tasokkaita. Discworld-kirjoista suosikkejani ovat Lords and Ladies - minuun vetoaa se, että vässykkämäisestä hahmosta alkaa vihdoinkin löytyä kipinää ja pidän muutenkin Pratchettin noidista -, Mort - en oikeastaan osaa selittää miksi, kai se on se kaikenkattava kuoleman ja huumorin sekamelska - ja Small Gods, joka on LOISTAVA kettuilu kaikille itsetärkeille kirjauskonnoille erehtymättömine profeettoineen ja ylettömän pyhine kirjoineen kaikkineen. Muutenkin pidän eniten Pratchettin Discworld-uransa keskivaiheilla kirjoittamista teoksista, joissa alkuaikojen hiukan hiomaton maailma on kasvanut täyteen loistoonsa, muttei vielä vajonnut viimeisimpiä kirjoja mielestäni jossain määrin vaivaavaan liikanokkeluuteen ja väkisin vääntämiseen.

Good omens taas on aivan oma lukunsa, ja nyt joudun itseasiassa osittain pyörtämään omat puheeni Pratchett-käännöksistä, sillä jos en aivan väärin muista, niin GO toimii jopa suomeksi. Kirjan sävy on vähän synkempi kuin Discworldin ja aihekin vakavampi, johtuneeko sitten Gaimanin vaikutuksesta vai mistä, mutta huumori on aivan yhtä säkenöivää. Esimerkiksi Genesiksen kolmesta ylimääräisestä säkeestä riitti naurun aihetta pitkäksi aikaa.
Constantem decorat honor

Poissa Mirzam

  • Henkihörhö
Terry Pratchett
« Vastaus #7 : Kesäkuu 18, 2003, 21:02:34 »
Minullakin on tämä projekti kesken, pakko lukea suomeksi kun ei ehdi keskittyä englanninkielisiin tarpeeksi (HP5 menee, koska kyseessä on vain yksi teos). Jonain kauniina päivänä kyllä aion teokset alkukielelläkin lukea, ensimmäinen on jo valmiina odottamassa.

Olen tähän asti lukenut järjestyksestä (ilmestymisjärjestys?):

Magian väri
Valontanssi
Johan riitti!
Mort
Velhous verissä
Noitasiskot
Pyramidit
Vartijat hoi!
Eric
Elävät kuvat
Viikatemies
Noitia maisemissa
(Small Gods )
(Lords and Ladies)
(Men at Arms )
(Soul Music )
(Interesting Times)
(Maskerade)
(Feet of Clay)
Valkoparta Karjupukki
(Jingo)
(The Last Continent)
(Carpe Jugulum )
(The Fifth Elephant)
(The Truth)
(The Thief Of Time )
(The Last Hero )
(The Amazing Maurice and His Educated Rodents )
(Night Watch )
(The Wee Free Men )

Ja extratkin odottavat joskus vuoroaan:

Discworld Companion
Discworld Portfolio
Witches Trilogy
Unseen University Challange
The Streets of Ankh-Morpork
Discworld Mapp
Tourist Guide to Lancre
Deaths Domain
The Science of Discworld
The Science of Discworld II: The Globe


En kyllä voi käsittää miksi niitä ei suomenneta järjestyksessä?

Olen lukenut myös Hyviä enteitä, ja se kirja on jotain aivan erinomaista. En ole koskaan nauranut niin. Siitähän puuhataan elokuvaa, mutta se ikävä kyllä (tai luojan kiitos) saattaa olla niitä elokuvia jotka ovat ikuisesti tuotannossa, eli eivät koskaan pääse kankaalle asti.

Skylighter

  • Ankeuttaja
Terry Pratchett
« Vastaus #8 : Elokuu 07, 2003, 01:12:38 »
Terry Pratchett on Jumala. Kyllä. Ja lisäksi hän sattuu olemaan lempikirjailijani.

Olen lukenut Strataa ja The Dark Side of the Sunia (ja nekin hankitaan heti kun keretään, aivan varmasti) lukuunottamatta kaikki (muutamia extroja, kuten karttoja, ei sitten lasketa mukaan - ne eivät ole kirjoja) Pterryn (tuo on niin söpö nimi, että pakkohan sitä on käyttää) kirjat, joiden olemassaolosta vain tiedän. Eli sehän tekee...*tarkistaa The Wee Free Menin luettelosta* 42 kirjaa. Ja monet näistä vielä useampia kertoja, Guards!Guards!in kai sellaiset viisi kertaa... Ja omistankin herran teoksia nyt vasta 26 kappaletta ja Ankh-Morporkin kartan. Joten voin hyvällä omatunnolla sanoa olevani Fani.

Ennen kaikkea Pterryssä minua viehättää hänen tapansa suhtautua itse kirjoittamiseen. Jossain haastattelussa hän on sanonutkin, että kirjoittaminen on hauskinta, mitä kukaan voi tehdä yksinään, ja eräässä toisessa haastattelussa lausuttu kommentti hänen 12-vuotiaana kirjoittamastaan novellista, joka julkaistiin koululehdessä, ilmaisee hyvin oman vahvan mielipiteeni kirjoittamisen luonteesta: (*lunttii fantasia-aiheisesta esseestään, jonka teki koulun nipoimmalle maikalle, joka puhui halventavasti Sormusten Herrasta*) "Silloin tapahtui kaksi asiaa: kaikki toiset lapset kertoivat, kuinka paljon he siitä pitivät, ja rehtori kertoi, miten vähän hän siitä piti, mikä teki minusta välittömästi sankarin, ja äkkiä tajusin, että kirjoittaminen oli valtaa." Sitähän se on, kirjoittaminen, valtaa muuttaa maailmaa ja vaikuttaa ihmisten mieliin. Nämä Pterryn kommentit ovat vaikuttaneet kovasti myös omaan suhtautumiseeni ja mielipiteisiini kirjoittamisesta, vaikka ovat ne kyllä ennenkin olleet samansuuntaisia, joskaan eivät ehkä niin voimakkaita.

Minunkin mielestäni Kiekkomaailma-sarja on ehdottomasti parasta, mitä Pterry on ikinä luonut, vaikka niissä aikaisimmissa ehkä näkyy vielä sellainen hapuilu ja oman tyylin etsiminen. Sama pätee ennen Kiekkomaailmaa kirjoitettuihin kirjoihin, vaikka nekin kannattaa ehdottomasti kokea. Onko kukaan lukenut The Carpet Peoplea? Ei Pterryn parhaimmistoa, mutta hän kirjoitti sen 17-vuotiaana! Eli samanikäisenä kuin minä. Järkytys. (Vaikka hän muuttelikin sitä 42-vuotiaana ennen sen uudelleen julkaisua, mikä on mielestäni Huijausta. Minä tahtoisin tietää, mikä hänen kirjoitustaitonsa oikeasti oli tuonikäisenä.) Ja kukapa ei olisi kateellinen tyypille, joka onnistuu luomaan toimivan ja mielenkiintoisen maailman yhdestä ainoasta matosta?

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Voisin jatkaa vielä pitkään Kiekkomaailman ja kaiken siihen liittyvän ylistämistä, mutta vilkaisin juuri kelloa ja tajusin, että se ainoa televisio-ohjelma, jota nykyään seuraan, meni ohi pari tuntia sitten. Eli lopetan tähän ja muoksin sitten, jos siltä tuntuu. Todistinhan sentään fanaattisuuteni. Farewell.

(Tuo minun allekirjoitukseni on muuten Evil Harryn sanoma The Last Herossa...)

//Tinna muoksi spoilerin.
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 15, 2007, 20:13:49 kirjoittanut Tinna »

Erlkönig

  • Ankeuttaja
Terry Pratchett
« Vastaus #9 : Marraskuu 23, 2003, 21:42:02 »
Huu, nyt olen lukenut kaikki paitsi kaksi suomennetuista Pratcheteista.

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

//Tinna muoksi spoilerin.[size]
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 15, 2007, 20:16:42 kirjoittanut Tinna »

Misha

  • Ankeuttaja
Terry Pratchett
« Vastaus #10 : Heinäkuu 29, 2004, 23:07:44 »
Pitäähän tähän vastata, kun luin juuri Valkoparta Karjupukin ja pidin erittäin paljon ^^ Olen lukenut Pratchettilta vain Kiekkomaailma - kirjoja. On yllättävää, että pidän niistä, yleensä en kestä minkäänlaista  komediaa. Se kun ei yleensä naurata minua vaan aiheuttaa vain ärsytystä. Tiedä sitten miksi juuri Pratchett on hauskaa.

En ole oikeastaan koskaan paneutunut lukemaan Pratchettia, mitä nyt välillä lukenut jonkun kirjastoon tulleen uuden suomennoksen. Sääli sinänsä, koska aina kun luen Kiekkomaailmaa, muistan taas että ne ovat oikeasti hyviä. Muistillani on ilkeä tapa väittää, että en pitänyt Pratchettin kirjoja kovin ihmeellisinä, vaikka yleensä olen nauttinut paljon niiden lukemisesta. Uskon, että kirjat toimisivat englanniksi paljon paremmin, vaikka lukeehan niitä nyt suomeksikin.

Kun katselin kirjalistaa, tajusin, että olen lukenut aika paljon kirjailijalta, jolta olin mielestäni lukenut vain pari kirjaa. Tai eihän se ole paljon kun ottaa huomioon miten paljon kirjoja on ilmestynyt, mutta olen lukenut ainakin kirjat Magian väri, Valon tanssi, Johan riitti, Mort, Noitasiskot, Pyramidit, Vartijat hoi! ja Valkoparta Karjupukki.

Aloitin lukemalla Mortin kaverin sitä ylistettyä. Olihan se ihan hauska, mutta ei silti mitenkään huikea. Rakastuin kuolemaan, mutta en jostain syystä kestänyt Mortia.

Seuraavana vuorossa oli Noitasiskot, joka oli muistaakseni hauskempi kuin Mort. Valitettavasti parin vuoden takaiset muistikuvani ovat hataria. Pitäisi lainata kirja uudestaan, mutta kun ne ovat aina lainassa.

Magian väri oli kirja, joka todella sai minut kiinnostumaan Pratchettin tuotannosta. Olin ja olen kovin ihastunut Rincewindiin. Hän oli niin kovin pessimistinen. Tätä kirjaa lukiessa nauroin ääneen moneen otteeseen ja piinasin ympäristöäni kirjan hauskuuksilla. Minäkin haluan Matkatavaran. Se mahonginpunainen kieli oli viimeinen silaus. Olen lukenut Magian värin neljä kertaa. Ainoa Pratchettin kirja, jonka olen lukenut enemmän kuin kerran. Pitäisi ottaa sekin taas uusiksi.

Valon tanssi oli tietenkin kiva, koska siinä oli lisää Rincewindia.

Viimeisin lukemani, eli Valkoparta Karjupukki, sijoittuu mielessäni samalla asteikolle kuin Magian väri. Kuolema oli loistava Karjupukki, ja jostain syystä kehitin itselleni pakkomielteen Teehetkestä. Hän oli niin ihanan epäinhimillinen. Ihan paras kirja ^^

Seuraava tehtävä on sitten hankkia Pratchettia englanniksi. Varmaan velhosysteemejä, ja ehkä Hogfather. Good Omens on pakko saada myös.

Marnie of Gondor

  • Ankeuttaja
Terry Pratchett
« Vastaus #11 : Syyskuu 30, 2004, 09:42:11 »
Spoilereita

Minä rakastan Pratchettin kirjoja. Tosin en ole lukenut kuin Kiekkomaailma-kirjat, mutta ne olen lukenut melkein kaikki. Monstrous Regiment on ainoa jota en ole lukenut, ja siitä kaverini sanoi että se oli huono. Se oli tosin hänen ensikosketuksensa Kiekkomaailmaan, että tiedä sitten siitä.. onko joku lukenut sen?

Minä myös pidän Pratchettin kirjoista sekä mahtavien juonien että henkilöiden aitouden takia - kaikki henkilöt tuntuvat niin todellisilta. Toinen toistaan oudommilta tosin, mutta aidoilta. :D

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Muita lempikirjojani jo mainittujen lisäksi on Carpe Jugulum, Last Continent, Nightwatch..

//Tinna muoks spoilerin.
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 15, 2007, 20:18:11 kirjoittanut Tinna »

Poissa Gwyneth

  • propagandisti
  • Vuotislainen
  • nukkuu
Terry Pratchett
« Vastaus #12 : Toukokuu 04, 2005, 21:36:38 »
Minä olen hurahtanut kokonaan Pratchettin kirjoihin, rakastan niitä.  Ensimmäisten lukemieni Pratchettejen joukossa oli Viikatemies, joka on ehdottomasti yksi suosikeistani.  Kuolema on sympaattinen, hänestä ei voi olla pitämättä.  Minulle tulee aina Kiekkomaailman Kuolemasta mieleen Simbergin Kuoleman puutarha -maalaus, josta olen pitänyt jo lapsena.  Kuolema taitaa edelleenkin olla suosikkini Pratchettin hahmoista, mutta hänen rinnalleen ovat nousseet Sam Vimes ja Granny Weatherwax sekä Näkymättömän yliopiston velhojoukko.  Vimesiin taisin ihastua viimeistään Jingossa, joka muuten taitaa olla toinen kestosuosikeistani Pratchettin kirjoijen joukossa.  Rincewindista en ole koskaan pitänyt, hän on vain ärsyttävä.  Tosin viimeisimmissä lukemissani Rincewind -kirjoissa hän ei ole enää käynyt niin pahasti hermoilleni, pitäisi kai lukea ne vanhemmatkin Rincewind -kirjat uudestaan.  

Pratcettin huumori kolahtaa minuun, en ole varmaan lukenut ainuttakaan hänen kirjaansa hihittelemättä ainakin jossain kohtaa itsekseni.  Nautin myös kirjoihin sirotelluista viittauksista, joista aika suuri osa tosin taitaa mennä minulta ohitse.  Esimerkiksi Last Continentissa huomasin itsekin etten tajunnut kaikkia viittauksia ja aika paljon meni varmasti ohitse ihan huomaamatta.  

Gaimanin ja Pratchettin yhdessä kirjoittama Hyviä enteitä oli loistava sekin.  Minun on pitänyt lukea se kirja uudestaan jo pitkään, mutta taitaa jäädä muiden kiireiden jalkoihin toistaiseksi.  Kesällä sitten...

Vapaat pikkumiehet oli ihan hauska, mutta ei kuitenkaan oikein jaksanut pitää otteessaan.  Kiukkuinen pikkutyttö -sankaritar ei oikein vedonnut minuun, en ymmärrä miksi reippaat sankarittaret tuppaavat olemaan niin kiukkuisia kirjoissa.  Sen sijaan Mahtava Morris ja sivistyneet siimahännät oli aivan ihana.  Ostin sen oikeastaan lahjaksi, mutta luettuani sen itse, en raaskinutkaan luopua siitä.
"Valistus on vallan ydin!" ~ Nuva Oy
Fikkejäni mm.: Kyllä vaistomme tuntee sen ja Kuinka kuolonsyöjiä tehdään

Poissa Lemmonleikko

  • Tom
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Sukupuoli: Velho
  • Soulshine!
    • Herra Hahmo
  • Tupa: Mary Sue
Terry Pratchett
« Vastaus #13 : Toukokuu 05, 2005, 17:56:16 »
Pratchettin kirjat ovat vähän niitä, mitkä pitää ensin lukea ja sitten miettiä ja sitten unohtaa ja lukea vuoden päästä uudestaan. Silloin niistä saa jotenkin eniten irti.

Itse olen kirjailijaan tutustunut jo yhdeksänvuotiaana isoveljeni kautta, ja silloin luin ensimmäisen Kiekkomaa-kirjani, Mortin, jota nauroin katketakseni. Sen jälkeen seurasi pari muuta, Viikatemies ja Valkoparta Karjupukki. Sen jälkeen oli vähän taukoa Pratchettin suhteen.

Yksitoistavuotiaana yritin sitten ensimmäistä kertaa lukea Good Omensin mutta se hieman jäi, kun en hiffannut mitään sen vitseistä. Hiljattain luin eepoksen uusiksi, ja hervotonta tekstiähän se on! Aivan lyömätön, varsinkin ne kaikki ylimääräiset Raamattu-käännökset ja hirmuinen helvetinhurtta... Ah.



Pitkin viime vuosia olenkin sitten lueksinut Pratchettia aika reippahasti ja tykännyt kovin. Pratchettin tapa irvailla yhtä aikaa tämän maailman ja eri fantasiamaailmojen kuolemattomia piirteitä vieläpä niin brittihienolla tavalla, aivan eri tyyliin kuin Loru Sorbusten Herrasta (joka sekin ihan ok kirjakseen). Ehdoton lemppari-Pratchettini on Kiekkomaa-kirja Small Gods, tuo hervoton tulittelu joka iskee suorilta minulle kovin rakkaaseen aiheeseen, yksijumalaisiin tunnustuksellisiin uskontoihin. Itsekin heitän sangen paljon vääräleukaisuuksia samasta asiasta.


Sitten ovat nämä Pratchettin "lastenkirjat", Mahtava Morris ja sivistyneet siimahännät, The Wee Free Men ja A Hat Full Of Sky. Niistä kaikista olen pitänyt todella paljon, syystäkin.

Varsinkin nuo kaksi viimeistä nappasivat ja kovaa, jotenkin noista hilpeistä pikkumiehistä (Nac Mac Feegle) tulee mieleen oma sukuni (äidin puolen). Siitä voi päätellä jo jotakin minustakin, minä kun pidän suvustani sangen kovasti ja olen ylpeä että kuulun siihen. Osaan nimittäin todellakin samaistua noihin veikkoihin.

Lisäksi molemmat kirjat sisältävät todella hyvää pohdintaa noituuden sisimmästä olemuksesta ja siitä, miten noituus toimii. Itsekin pakanana tykkään miettiä asiaa.
"You don't have to be black to be a nigger. Being born penniless also makes you an outlaw." -Ronnie van Zant
         Row, row, row thy boat gently down the stream. Oh Charon, hast thou ever know'd that Death is but a dream?
Hyviä emme ole, pahoiksi emme halua tulla - olkaamme siis rumia!

Poissa Windy

  • Kylän salamurhaaja
  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
    • Kylä
Terry Pratchett
« Vastaus #14 : Kesäkuu 06, 2005, 00:26:28 »
Minä kun muistin laittaneeni tänne viestiä aiheesta? No ilmeisesti en ollut.

Kuulun myös Pratchettin ihailijoihin. Tutustuin hänen tuotantoonsa erään koulukaverin innoittamana ja en pettynyt. Marssin heti Magian värin luettuani kirjakauppaan ja ostin kokonaisen pinon Pratchett-pokkareita. Tällä hetkellä taidan omistaa kaikki suomennetut Kiekkomaailma-teokset ja lukematta niistä ovat vielä Vapaat pikkumiehet, Tähtihattu ja Pienet jumalat. Seuraavaksi alkaa engalnninkielisten luku-urakka.

Erityisesti pidän kirjojen hahmoista. Jokaisessa kirjassa on aina joku, johon ihastua kunnolla. Se, jonka palaamista näyttämölle odottaa joka hetki. Aina se ei ole päähenkilö. Esimerkiksi Valkoparta karjupukissa Susan jäi minulle melko etäiseksi. (Liekö osa syynä se, etten ole lukenut Soul Musicia. Joka muuten ilmestyy suomeksi 15.10. nimellä Elävää musiikkia. Jes! Lisää Kuolemakirjoja! Mutta nimeä olisi kyllä voinut miettiä pidempään.) Kuolema ja - outoa kyllä - Teekuppi (Anteeksi! *suojautuu* Tarkoitin tietysti Herra Tee-e-het-kih!) viehättivät minua paljon Susania enemmän.

Kuolemakirjat ovat ehdottomia suosikkejani. Kuolema nyt vain on niin symppis, kuten täällä monet ovat jo sanoneet.
Rincewindistä olen oppinut myös viime aikoina pitämään. Kuka se olikaan, joka täällä totesi hänen vain kaipaavan kunnon rutistusta, että suhtautuisi elämään myönteisemmin? Minä voisin ilmoittautua halaajaksi. Jotenkin hän vain on niin luttanan raukka ja suloinen. Ja aina kaikki ikävät asiat tapahtuvat hänelle, vaikka hän vain haluaisi vajota mukavaan tylsyyteen tutkimaan kiviä. Ei ole kivaa olla Onnen suosikki. Jostain syystä kuvittelin hänet todellista nuoremmaksi. Ehkä 28-vuotiaaksi Magian värin aikaan. Mutta taisi mies olla silloin jo 33. Ja myöhemmissä kirjoissa sitten jo tuplasti enemmän. Se oli järkytys! Ei pitäisi lukea aikajanoja vaan pitää kiinni omista mielikuvista.
Muita hurmaavia hahmoja ovat ainakin Ritkuli (Ne sen elävät kiroukset Viikatemiehessä! *nauraa* "Roskakasa! Biologisesti hajoava jäte!") ja tietysti kaikki muutkin velhot, Stibbons, Kvestori, Kirjastonhoitaja, Kaikki Kolme Noitaa, Voiherrajumala Ylenantavainen, Porkkana, Angua, Vimes, Kakskukka. No sanotaan vaikka, että pidän lähes kaikista hahmoista. Eipä tule heti mieleen ketään, jota en voisi sietää tai edes harmistuisin sen ollessa paikalla.

Mahtava Morris ja sivistyneet siimahännät oli myös hyvä kirja. Tuo allekirjoituksenihan on tietysti siitä. Ne rottien nimet onnistuivat naurattamaan useampaan kertaan. Sitä suosittelin pikkusiskolleni ensimmäiseksi Kiekkomaailmakirjaksi. Hän on sen verran nuori, että saattaisivat varsinaisten kirjojen huumorista mennä liian paljon ohi.

Suomennettujen kirjojen lisäksi minulta löytyy kaksi Paul Kidbyn kuvittamaa kirjaa, The Last Hero ja The Art of Discworld. Hänen kuvansa ovat ihastuttavia. Niitä saan kiittää monista mielikuvista, joita olen hahmoista luonut. (Ainoastaan Teehetken ulkonäkö taitaa yhä olla mielessäni oma luomukseni.) Ne tavoittavat hahmojen olemuksen paremmin kuin nuo Kirbyn kuvittamat kannet. En ole koskaan pahemmin pitänyt niistä kansista. Liian karua jälkeä minun makuuni, eivätkä hahmot ole aitojen ihmisten näköisiä, toisin kuin Kidbyllä. En kiellä, etteivätkö Kirbynkin kuvat sopisi kansiin, sillä ne tavoittavat Kiekkomaailman järjettömyyden ja outouden. Mutta ne vain eivät ole kauniita. Kansien perusteella olisin tuskin koskaan tarttunut ensimmäiseen Kiekkomaailmakirjaani.

Onkohan suomalaista Pratchett-foorumia olemassa? Tekisi mieli puhua näistä enemmänkin, mutta täällä ei voi alkaa erittelemään tarkempia kysymyksiä.
Hp-roolipeliä Ircissä!// "Mikään ei kirvoita niin hyvää kirkaisua kuin pöydän poikki tanssiva Sardiini!" //Suomalainen Pratchett-foorumi//Juonittelupelejä

Poissa Goldenfake

  • Contessa
  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
  • Roma ♥ Italia ♥
    • Questo inverno finirà
Terry Pratchett
« Vastaus #15 : Syyskuu 24, 2005, 14:10:36 »
Muistan aivan selvästi kirjoittaneeni tälle osastolle, mutta ilmeisesti en ollutkaan. Hyvä minä!

Mutta itse aiheeseen. Terry Pratchett on aivan mahtava kirjailija :D Olen lukenut useita hänen teoksiaan, ja ne ovat niin mielikuvituksellisia, että itseäni ihan heikottaa. Kirjoissa on lisäksi käytetty sopivaa tilannekomiikkaa ja hitusen junttihuumoria, mikä passaa minulle. Olen lukenut kaikki Pratchettin kirjat "Vartiosto valmiina palvelukseen" -kirjaa lukuunottamatta, parhaillani luen kirjaa "Herraskaista väkeä." Todella hyvä ja upea teos, suosittelen todellakin joka iikalle!

Terry on niin loistava kirjailija. Itse en pidä kirjojen kansista yhtään, ne ovat aika rumia muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Kirjojen maailma on hyvin keksitty, kiekkomaailma, hupaisaa. Itse aloin nauramaan Magian väri -kirjassa (joka on ensimmäinen kirja) luettuani sen joskus aikaa sitten tälle Suuri Kaksonen -asialle, enkä ymmärrä, miksi. Ehkä koko kilpikonna matkaamassa kohti Määränpäätä neljä elefanttia selässään -ajatus tuntui vain niin hassulta. Maailma, hahmot ja kaikki on todella hyvin kuvattu. Yksi lempihahmojani on Esmerelda "Muori" Säävirkku. Mahtava noita, ei voi muuta sanoa ;) Lisäksi Kuolema on aika hupaisa ja jokseenkin kohtelias henkilö.

Aloitin lukemisen kirjasta Eric. Luettuani sitten tätä ennen ilmestyneet kirjat ymmärsin hiukan paremmin juonikuvioita ja hahmoja, vaikkakin kirjat ovat itsenäisiä jatkeita edellisistä teoksista. Kuitenkin, Pratchettin kielikuvat ja tyyli ihastuttaa toden teolla. Kannattaa tutustua!

*häipyy lukemaan Herraskaista Väkeä -kirjan loppuun*
Fabrizio: Si, ti desidero, ti voglio con tutto me stesso, dalla prima volta che ti ho visto ti desidero, da settimane ti voglio fino ad impazzirne, e ti amo, io, ti amo, io ti amo e ti desidero e ti amo, potrei urlarlo se vuoi te lo giuro! Si, ti giuro... Nessuno, nessuno potrebbe dirmi che devo vergognarmi: Io amo Elisa!

Marnie of Gondor

  • Ankeuttaja
Terry Pratchett
« Vastaus #16 : Marraskuu 20, 2005, 01:52:31 »
Luin jokunen viikko sitten Monstrous Regimentin, ja tällä viikolla Thud!in - pidin kummastakin, varsinkin Thud!ista. Monstrous Regiment oli minusta ok ihan puoleenväliin asti, mutta sitten sen mielenkiinto jotenkin alkoi hyytynään - minulla on ilmeisesti jokin raja siinä, miten paljon tyttöenergiaa minä kirjassa pystyn ottamaan vastaan. ^^

Thud! oli ihana. ^^ Minä vain rakastan Vimesiä kirja kirjalta enemmän. Ja kääpiöiden ja peikkojen suhteista oli todella mukavaa lukea enemmänkin, tähän mennessä kun siitä on lähinnä vain vihjailtu noissa kirjoissa. Valaiseva kirja. ^^ (Huomaatteko miten minä yritän olla spoilaamatta. ^^) -Ja nyt on sitten kaikki Discworld-kirjat tulleet luettua. Jee. Tähtihattu minulla on vielä kesken.

***

Minä ja Gwyneth olemme muuten pohtineet tässä sellaista asiaa, että olisi tosi ihanaa jos olisi olemassa suomenkielinenkin Pratchett-foorumi. Ei kukaan Vuotiksessa käyvistä Pratchett-faneista olisi kiinnostunut perustamaan sellaista?

Sellaiselle varmasti olisi hyvinkin paljon tilausta, suomalaisia Prathchettin lukijoita kuitenkin on aikasen paljon. ^^ Jos omat tietotekniset :P taidot olisi yhtään paremmat, niin voisi koittaa perustaa sellaisen, mutta kun ei ole, niin täytyy vaan toivoa että olisi joitakin muita ihania aktiivisia ihmisiä, jotka saisi sellaisen aikaan. ^^

Halukkaita? ^^ Tässä olisi ainakin kaksi jäsentä valmiina liittymään. ^^

Arwen's Light

  • Ankeuttaja
Terry Pratchett
« Vastaus #17 : Marraskuu 20, 2005, 12:17:16 »
Minä olisin mukana^^ Siis siinä foorumissa. Vähän offia, mutta enpä nyt jaksanut yksätäkään...

Minä olen nyt muutaman Prathchetin kirjan lukenut, ja pidin todella^^ Huumoi on fantastista, kirjoitustyyli suuorastaan mahtavaa. Joskus kun luen jotain kirjoja, en välttämättä jaksa lukea niitä loppuun asti, mutta Pratchetin minä ahmin. Välillä on pakko lukea kirja uudestaan hieman huolellisemmin, kun ekalla kerralla sen on ahminut sellaisessa päivässä^^

Tähtihatun meinasin seuraavan kerran lukaista, kun saan Vapaat pikkumiehet loppuun.

Ainiin, ja meinasitteko te jotain ilmaisfoorumia, vai ihan ns. kunnollista?

Poissa Windy

  • Kylän salamurhaaja
  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
    • Kylä
Terry Pratchett
« Vastaus #18 : Marraskuu 20, 2005, 21:54:05 »
Minä olisin myös innoissani liittymässä Pratchett-foorumiin. Ilmaisfoorumin osaisin itsekin laittaa pystyyn (olettaen, etteivät ihmiset odota sen ulkonäöltä ihmeitä), mutta maksullisiin minulla ei taida olla varaa tai kielitaitoa sen asioiden hoitamiseen.
Minuakin on ihmetyttänyt suomalaisen Pratchett-foorumin puute. Olen silloin tällöin Ankh-Morporkia seurannut, mutta vaikka saankin ihan hyvin selvää muiden tekstistä, oman kirjoitustaidon puute estää täysipainoisen osallistumisen sen keskusteluihin. Olisi hauska jutella muiden suomalaisten fanien kanssa.

Tilasin juuri kolme sarjakuvaa englannista Amazonin kautta. Mort, the Colour of Magic ja the Light Fantastic. Guards, Guards jo löytyikin Lontoonmatkan jäljiltä. Onko muut lukeneet noita sarjakuvia? Olivatko turha ostos vai onko joku muu tykännyt niistä?
Vartijat hoi ei kuulu lempikirjoihini, mutta olihan tuo sarjakuvaversio silti viihdyttävä. Piirustustyyli oli sinänsä ihan kiva. Varsinkin ne pari kuvaa Kuolemasta oli hyviä. Ei niin synkkiä ja pelottavia, kuin Valon tanssissa. Tarinasekä monet ellei kaikki vuorosanoista oli samoja kuin kirjassa ja jotkin niistä naurattivat tässä enemmän kuin itse kirjassa. (*Kaksimetrinen Porkkana ja tämän kääpiöisä vastakkain* Porkkana: "So, i'm not a Dwarf, then?" Isä:"Only by adoption. Sorry." Samoin Kuolema ja tämän elinajastimia täynnä ollut eväskori sai hymyn suupieleen.)
The Light Fantasticin piirustustyyli ei miellyttänyt. Liian rujoa ja veristä minun makuuni. Kyllähän Ankh-Morporkissa ihmisiä kuolee jatkuvasti, mutta jotenkin on eri asia kuvitella se päässään kuin nähdä paperilla Cohen silpomassa druideja. Saatan myös olla liian tottunut Paul Kidbyn ihanan lutuseen Rincewindiin. En tykännyt sen ulkonäöstä tässä yhtään. Enkä myöskään Kuolemasta. Tässä se oli pelottava, enkä koskaan ole osannut ajatella Pratchettin Kuolemaa pelottavaksi. Sen näköinen Kuolema ei voi tulla kutsutuksi Ashk-Enten riitin avulla kesken juhlien. Edes se oliivi ja juustonpala coctailtikun päässä ei naurattanut, kun katseli vaan pelottavaa pääkalloa sen takana. Hrr!

Lontoonmatkani poiki kaksi piirrosanimaatiotakin. Soul Music ja Wyrd Sisters. Soul Music oli muuten hyvä, mutta Susanin ääni häiritsi koko elokuvan ajan. Toisaalla ääninäyttelijöiden valinnoissa taas oli onnistuttu, sillä Cristopher Leetä parempaa valintaa Kuolemaksi ei olisi voitu löytää. Klatchin muukalaislegioonakohtaus, kun se on hiekkaan haudattuna... Ihana! Samoin pikku-Susan oli söpö.

Wyrd Sistersissä ei oikeastaan mikään häirinnyt. Hauska kokonaisuutena, vaikkei tietty kirjan tasolle ylläkään.
Hp-roolipeliä Ircissä!// "Mikään ei kirvoita niin hyvää kirkaisua kuin pöydän poikki tanssiva Sardiini!" //Suomalainen Pratchett-foorumi//Juonittelupelejä

Poissa Lupin

  • Äitiyslomalla
  • Ylihörhö
  • *
  • Sukupuoli: Noita
    • Vuotis
  • Pottermore: MoonstoneMarauder79
  • Tupa: Korpinkynsi
Terry Pratchett
« Vastaus #19 : Marraskuu 20, 2005, 22:10:35 »
Lainaus käyttäjältä: "Marnie of Gondor"

Minä ja Gwyneth olemme muuten pohtineet tässä sellaista asiaa, että olisi tosi ihanaa jos olisi olemassa suomenkielinenkin Pratchett-foorumi. Ei kukaan Vuotiksessa käyvistä Pratchett-faneista olisi kiinnostunut perustamaan sellaista?


En ole perustamassa foorumia, kun minun harrastuksillani on muutenkin tapana levähtää vähän turhan suureksi *katselee hermostuneena Vuotista* mutta sellaista vihjettä antaisin että tehkää ihmeessä foorumi ja sen mukaan joku aihetta käsittelevä sivusto. Pelkkää foorumia on kamalan vaikea potkaista käyntiin tyhjästä ja Pratchett -sivut olisivat sellainen hyvä pohja foorumille. Ja kertokaa sitten kun paikka on pystyssä niin liityn heti :) Minäkin olen ihmetellyt tuollaisen puuttumista.
Äitiyslomalla! Hoidan (hitaalla aikataululla) HP-faneihin ja Vuotiksen Facebook-sivuihin tai Facebook-ryhmään liittyviä asioita.

Poissa Windy

  • Kylän salamurhaaja
  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
    • Kylä
Terry Pratchett
« Vastaus #20 : Marraskuu 20, 2005, 22:25:17 »
*Muokkaa pitkälti koko viestin uuteen uskoon*

Lainaus käyttäjältä: "Aleczandra"

Kuka on piirtäjä niissä? Paul Kidby? (toivottavasti) :)


Hyvin valitettavasti ei. Itsekin rakastan hänen tapaansa kuvata kiekkomalaisia. Luulen hänen haluavan antaa jokaiselle kuvalle kaikkensa, eikä sarjakuvissa siihen yleensä ole aikaa tai tilaa. Kidby on ennemmin taiteilija. Vartijat hoi!:n on piirtänyt Graham Higgins ja Valon tanssista Steven Ross ja Joe Bennet.


Minä voin ilmoittautua jonkinmoiseksi vapaaehtoiseksi vetämään tätä fanisivu ja foorumi-projektia, mutta yksin en siihen mitenkään pysty. Tarvitsen apulaisia ja apulaisen apulaisia sekä tietysti näiden assistentteja. Voisin vaikka kerätä tähän alle lista, ketkä haluaa tulla auttamaan. Lähettäkää minulle yksäriä, niin ei tarvitse tätä topicia täyttää aiheella paljoa enempää. Kertokaa ainakin millaisissa asioissa pystyisitte auttamaan ja kuinka paljon teillä on aikaa tälle projektille, joka ainakin alkuvaiheessa tulee vaatimaan todella paljon työtä.

Odottelen ehkä viikon verran yhteydenottoja ihmisiltä ja toivon mahdollisimman monen asiasta kiinnostuneen tarjoavan hiukan apuaan. Sivusuunnittelijoita ainakin tarvitaan. (Siis suunnittelijoita. Sinun ei tarvitse tietää mitään koodikielistä tai muista teknillisistä asioista. Kaikenlaiset ideat sisällöstä, kirja-arvostelut ja muut vastaavat tekstit kelpaavat myös.)

Apuaan tarjonneet:
Lupin (ongelmatilanteissa)
Golden (sivujen toteutuksessa)
Duranix (Windyn henkinen tuki romahdusten aikana ja hiukan kaikkea muutakin)
Gwyneth (suunnittelupuoli)
Marnie of Gondor (suunnittelupuoli)
Aleczandra (sivujen toteutus)
Arwen's Light
Hp-roolipeliä Ircissä!// "Mikään ei kirvoita niin hyvää kirkaisua kuin pöydän poikki tanssiva Sardiini!" //Suomalainen Pratchett-foorumi//Juonittelupelejä

damis

  • Ankeuttaja
Terry Pratchett
« Vastaus #21 : Joulukuu 27, 2005, 19:02:23 »
En oikein tiedä tuosta Pratchettista. Suuri ajomatka, siitä pidin. Myös noitaiskokset ja noitia maisemissa olivat ihan luettavia ja hauskoja... Vartiosto valmiina palvelukseen oli kamala. Puoleen väliin asti en ymmärtänyt kuka oli kukakin, ja mitä oikein oli tapahtumassa. Sitten yks kaks tarina imaisi loppumetreillä minut mukaansa, ja koko sen alkupuolenkin sitten ymmärsi, ja tuntui ihan hyvältä. Hyvä maku jäi suuhun mutta sen lukeminen oli kamalaa.
Sekavaa, sekavaa...

Poissa Modesty

  • Vuotislainen
Terry Pratchett
« Vastaus #22 : Helmikuu 01, 2006, 23:05:16 »
Pidän Terry Pratchettin tyylistä, vaikka suurimmassa osassa kirjoja juoni toimiikin saman kaavan mukaan. Alussa tapahtuu jotain kummallista, sitten enemmän tai vähemmän omituiset henkilöt sekoilevat ympäriinsä tilanteen kehittyessä ja lopussa tarinan sankarit pelastavan maailman (tai jotain yhtä mahtipontista). Pratchettin rikkautena ovat kuitenkin yksityiskohtia täynnä oleva hullunkurinen Kiekkomaailma, fantasian kliseet päälaelleen kääntävät henkilöt sekä lukuisat viittaukset kirjallisuuteen ja reaalimaailman ilmiöihin. Ehdoton suosikkihahmoni Kiekkomaailmassa on Kuolema, kirjoista pidän ehkä eniten Mortista ja Viikatemiehestä. Neil Gaimanin kanssa yhdessä kirjoitettu Hyviä enteitä on myös hauska kirja.

Poissa Windy

  • Kylän salamurhaaja
  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
    • Kylä
Terry Pratchett
« Vastaus #23 : Maaliskuu 20, 2006, 00:16:16 »
Wicked Beast:
Pratchettillä tosiaan riittää tuotantoa vaikka muille jakaa. Täydellinen lista löytyy jostain tämän keskustelun aiemmalta sivulta. Paras aloituskirja riippuu hiukan omista mieltymyksistäsi ja iästäsi myös.

Jos olet iältäsi lähempänä kymmentä kuin viittätoista kannattaa aloittaa nuorille suunnatuista kirjoista. Itse tarjosin pikkusiskolleni ensimmäiseksi Mahtava Morris ja sivistyneet siimahännät-teosta. Myös Vapaat pikkumiehet ja Tähtihattu (tuossa järjestyksessä) voivat olla nuoremmalle helpommin ymmärrettäviä. Niiden huumori aukeaa ilman kovin laajaa yleissivistystä. Silti ne olivat hauskoja vielä näin kaksikymppisestäkin joten liikaa lapsellisuutta ei kannata pelätä. (Allekirjoitukseni on Morrisista. Ja jos pitäisi valita sen ja noiden kahden jälkimmäisen väliltä, niin suosittelisin ennemmin Morrista.)

Jos katsot olevasi kypsempää sorttia, Kiekkomaailmastakin löytyy vaihtoehtoja.
Itse pidän eniten Kuolemasta kertovista kirjoista (suomennettuja Mort, Viikatemies, Elävää musiikkia ja Valkoparta karjupukki) Noista Viikatemies oli suosikkini, mutta kahta viimeistä ei ehkä kannata lukea ennen Mortia. Hankala sanoa, millaiselle ihmiselle noita suosittelen. Oikeastaan kaikille. En taida tietää yhtään Pratchettiä lukenutta, joka ei Kuolemakirjoista olisi pitänyt. Kuolema on vaan hahmona niin symppis.

Jos olet dekkarikirjojen ystävä, voisivat Vartiostokirjat olla sinua varten. Ne käyvät kyllä hyvin muillekin lukijoille, mutta erityisesti salapoliisityypeille. Ne sopivat myös hiukan vakavammille ja enemmän kirjasarjan yhteiskunnallisista kannanotoista kiinnostuneille. Vartioston tarina etenee Kuoleman juttuja lineaarisemmin, joten kannattaa lukea ensin Vartijat hoi! ja vasta sitten Vartiosto valmiina palvelukseen.

Lisäksi löytyy kolmesta Lancren noidasta kertovat kirjat (Johan riitti, Noitasiskokset, Noitia maisemissa ja Herraskaista väkeä) sekä Rincewind-velhon kirjat (Magian väri, Valon tanssi, Velhous verissä ja Eric). Ne ovat tuollaisia yleishauskoja kirjoja, joista voi myös aloittaa, jos haluaa. Niistä tosin ihmiset eivät tunnu olevan yhtä innostuneita kuin noista aikaisemmin mainitsemistani.
Jos olet kirjasarjoja järjestyksessä lukevaa sorttia, aloitat luku-urakkasi Magian värillä sekä Valon tanssilla. Ne ovat oikeastaan ainoat kirjasarjan kirjat, joissa järjestyksellä on väliä. Yleensä voit vain napata jonkin Pratchettin käteesi ja alkaa lukea välittämättä siitä, oletko lukenut aiempia kirjoja vai et. Ainahan järjestyksessä lukiessa saa aikaisempiin kirjoihin viittailemisesta enemmän irti, mutta ei niiden ymmärtämättömyys lukunautintoa pilaa.

En nyt ehtinyt sitä kirjojen kirjoitusjärjestystä tuolta aiemmilta sivuilta kaivamaa. Etsi itse, jos kiinnostaa. ^^
Hp-roolipeliä Ircissä!// "Mikään ei kirvoita niin hyvää kirkaisua kuin pöydän poikki tanssiva Sardiini!" //Suomalainen Pratchett-foorumi//Juonittelupelejä

Poissa Windy

  • Kylän salamurhaaja
  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
    • Kylä
Terry Pratchett
« Vastaus #24 : Maaliskuu 29, 2006, 15:21:38 »
Noista sarjakuvista:
Niitä tuskin saa tilattua suomalaisista kirjakaupoista. Selasin tuossa juuri kaikki Akateemisen sivuilta löytyvät Pratchettin kirjat, eikä siellä näkynyt yhtäkään niistä. Ainoa jota edes olisin odottanut näkeväni oli Guards! Guards!, sillä muiden painokset taitavat olla loppu.

Jos sinulta tai vanhemmiltasi löytyy joku luottokortti, niin kannattaa ehkä kokeilla Amazonia. Omani ostin www.amazon.co.uk :sta. Käytettynä, koska niitä ei kerran uutena taida olla mahdollista saada tuota vartiostosarjakuvaa lukuun ottamatta. Se väittää myös Mortia löytyvän varastosta, muttei kannata luottaa siihen. Odotin omaani viisi viikkoa, kunnes tuli ilmoitus, ettei sitä saatu ja jouduin kuitenkin ostamaan sen vanhana ja sain viikon päästä.
Vaikka käytettyjä ostaessaan asioikin yksityisen ihmisen kanssa ja siten  se voi sisältää pienen riskin rahojen menemisestä hukkaan, minulle ainakin jäi hyvät kokemukset. Valon tanssi taisi hukkua postiin tai sitä ei koskaan lähetettykään, mutta sain siitäkin rahat takaisin kysyttyäni viipymisestä myyjältä. Kannattaa myyjää valitessa vilkaista niitä arvosteluja, mitä muut ovat kyseisestä henkilöstä jättäneet. Sillä välttyy varmaan parhaiten huijatuksi tulemiselta. Muista myös varmistaa, että henkilö suostuu postittamaan kirjan Britannian ulkopuolelle.
Hp-roolipeliä Ircissä!// "Mikään ei kirvoita niin hyvää kirkaisua kuin pöydän poikki tanssiva Sardiini!" //Suomalainen Pratchett-foorumi//Juonittelupelejä

Ruttukuono

  • Ankeuttaja
Terry Pratchett
« Vastaus #25 : Huhtikuu 02, 2006, 20:23:57 »
Mmmh, mitä kirjoja! Mahtavan Morriksen sekä Vapaat pikkumiehet olen lukenut.. Suuri ajomatka ei oikein koskettanut, vaikka sen luinkin.
Mahtavia kirjoja kertakaikkiaan, ne jotka eivät tämän herran kirjoja lue, menettävät parit (miljoonat) hyvät naurut. Löysin paljon uusia Terry Pratchettin kirjoja tästä topicista, pitääkin varata tuonne tämän kylän tuppukirjastoon...
Meidän kirjastossa eivät Pratchettit ole kovinkaan lainattuja, Kiekkomaailmaa on hyllyssä pitkä rivi. Pitääkin niitä lainailla kun saan Paolinin Eragonin loppuun. *lähtee lukemaan, että pääsee lukemaan Pratchettia heti kun kirjasto avataan* :)

apple dark

  • Ankeuttaja
Terry Pratchett
« Vastaus #26 : Heinäkuu 17, 2006, 10:42:08 »
Minä rakastan Terry Pratchettin kirjoja. En todellakaan ymmärrä miksi, ne eroavat aika paljon muusta kirjamaustani.
Harmittaa, ettei minulle ole yhtään omana.
Kuolema on ehdoton ykkössuosikkini hänen monipuolisista hahmoistaan.
Valkoparta karjupukki saattaa olla paraskin hänen kirjoistaan. Lukiessani sen ensimmäisen kerran n. 10-vuotiaana kirja oli minulle liian monimutkainen. Kolme vuotta myöhemmin se (ja kaikki muutkin) kohosivat heti suosikeiksini.

Poissa Kate

  • Hänen korkeutensa
  • Reservi
  • *
  • Sukupuoli: Noita
    • Livejournal
    • Otteita elämästä lasikellon alla
  • Tupa: Puuskupuh
Terry Pratchett
« Vastaus #27 : Heinäkuu 21, 2006, 03:23:34 »
Miten minä en löytänyt tätä Pratchett-topiccia aikaisemmin?

Kuitenkin, itse ihastuin Pratchettin kirjoihin aikanaan, kun eräs henkilö suositteli minulle hänen tuotantoaan, varoitellen kyllä (jos muistini ei täysin sitä hatarinta mahdollista lajia ole), että Noitasiskot on kirja, jota ei kirjastosta meinaa suunnilleen kirveelläkään löytää (viikatteella tai leikkuupuimurilla ehkä). Noitasiskot oli kuitenkin sitten, ehkä sattuman oikusta, ensimmäinen kirja jonka luin ja vähän sen lukemisen jälkeen pääsin nauttimaan Hämeenlinnan kaupungin teatterin Noitasiskot-näytelmästä (jossa Kuolema paineli lavalla rullaluistimissa).

Sitten kului hiukan pidempi aika ilman Terry-setää, mutta nyt kesälomalla olen havahtunut uudestaan tuon kutkuttavan hauskan huumorin maailmaan. Viimeisin lukemani kirja on Viikatemies, jossa nauroin niin kovaa kohdassa, jossa Mies-Ämpäri-Vesi kertoi kaksoisveljensä epäonnisesta nimestä, että avomieheni ei meinannut saada samassa sängyssä lainkaan unen päästä kiinni. Kuolema on sympatiallaan valloittanut minutkin, kuten niin monen muun.

Maskerade on muuten taidettu kääntää suomeksi nimellä Naamiohuvit, sillä se on ainakin merkitty tilatuksi kirjastoon ja ilmestymisajankohdaksi on merkitty elokuu.
"Jos mielesi tekee joskus arvostella jotakuta, hän sanoi, - niin muista, etteivät kaikki ihmiset maailmassa ole olleet yhtä edullisessa asemassa kuin sinä."

F. Scott Fitzgerard: Kultahattu

Poissa Windy

  • Kylän salamurhaaja
  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Noita
    • Kylä
Terry Pratchett
« Vastaus #28 : Heinäkuu 21, 2006, 09:40:09 »
Minä täällä taas. (Pakkomiellekö tähän topiciin? Ei toki!)
Ajattelin vain antaa teille pari ilmestymispäivämäärää:
Naamiohuvit ilmestyy 31.8. ja Onttujen toinen kirja 28.9. Kolmas Tiffany-kirja Wintersmith ilmestyy englanniksi tässä syksyllä myös, mutta en uskalla sanoa, ehtiikö se Suomeen jo julkaisupäivänä vai vasta myöhemmin, joten se jääköön nähtäväksi.

Sain juuri viime viikolla hankittua lähes viimeiset Pratchett-kokoelmani kirjat. Thud enää puuttuu. Sitten olisi kaikki joko suomeksi tai englanniksi.
Kiekkomaailmojen luku-urakan loppu alkaa sekin jo häämöttää. Enää kymmenen kirjaa lukematta. Sitten voisi alkaa tosissaan miettiä sitä ficin kirjoittamista. (Miksei aiemminkin, jos vaan joku jaksaisi Muissa kirjallisissa olevaan haasteeseeni vastata. *vinkkivinkki*)
Löysin myös vihdoin Vartiostokirjojen taian luettuani Night Watchin. Paras tähän asti englanniksi lukemistani kirjoista ainakin sillä mittapuulla laskettuna, ettei sitä tahtonut laskea pois käsistään ennen loppua. Nyt ymmärrän, miksi niin moni pitää Vimestä ihanana hahmona, vaikka ihana onkin ehkä hänen kohdallaan venyvä käsite. Hyvä mies hän ainakin on. Olihan tarina tavattoman synkkä ja huumorikin oli mustempaa, mutta se ei haitannut. Sitä ei vaan voinut lopettaa kesken. Oli pakko saada tietää, miten se oikein aikoo selvitä takaisin omaan aikaansa, jota ei ehkä ole enää edes olemassa. Jo kirjan kansikuvakin on upea. Ah, miten minä pidänkään näistä uusista Kidbyn kansista!
Nyt on yöpöydällä The Truth. Sekin on tähän mennessä ollut ihan hyvä, vaikka tuskin lempikirjojeni joukkoon yltääkään. Otto on varmasti sympaattisin vampyyri koskaan.
Hp-roolipeliä Ircissä!// "Mikään ei kirvoita niin hyvää kirkaisua kuin pöydän poikki tanssiva Sardiini!" //Suomalainen Pratchett-foorumi//Juonittelupelejä

Poissa Pöpi Profeetta

  • Ennustelija
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • I see you...
Vs: Terry Pratchett
« Vastaus #29 : Elokuu 31, 2007, 19:52:57 »
Muahaahahhahhhaaahhaaah raahhaaahh muaahaaaahaaa. Tuota muutama tunti, ja siinä on Profeetan reaktio kirjoihin. Näin paljon en ole nauranut muille kirjailijoille sitten Adamsin Maailmanlopun ravintolan. Tätä hullummaksi mikään maailma ei enää voi mennä. Kuoleman törttöilyt jaksavat aina naurattaa, etenkin kirjoissa Valkoparta, Karjupukki ja Mort. Rincewindin hommailuista meni aika iso osa hauskuudesta, kun Kakskukka lähti. Muori Säävirkku, Nanny Auvomieli ja Magrat ovat omat suosikkihahmot Kuoleman ohella. Noitia maisemissa oli ensimmäinen Pratchettini, ja siitä lähtien on fanitettu ja ankarasti. Nämä Vartijat, hoi -kirjat ovat seuraavana listallani. Pratchett pursuaa ideoita, ja se kaiken liikkuvan ja paikallaan pysyvän parodiointi on valtavan hauskaa luettavaa. Kuka muu on parodioinut tietotekniikkaa, satuja, joulua, yliopistoelämää ja elokuvia samassa kirjasarjassa? Vihdoin omanlaisia ja hauskoja kääpiöitä, haltioita, peikkoja ja velhoja, jotka eivät ole kadottaneet mitään olemuksestaan. Suosikkeja, ehdottomasti.
"That is not dead which can eternal lie
And with strange aeons even death may die"

H. P. Lovecraft

Poissa Felis silvestris catus

  • Vuotislainen
Vs: Terry Pratchett
« Vastaus #30 : Joulukuu 18, 2007, 01:47:42 »
Itse olen melko vähän aikaa sitten "löytänyt" Pratchettin kirjat, ja suuri osa on vielä lukematta. Noidat ja Kuolema ovat suosikkihahmojani (kuinka mielikuvituksetonta, mutta ne ovat erinomaisia). Pidän kovasti siitä miten Pratchett parodioi satuja ja perinteitä. Ja yliopistomaailman kuvaus on myös ihan huippua.

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=1465593

Paska päivä.

Jep jep. Tekisi lähinnä mieli itkeä, mutta eipä siitä taitaisi hyötyä olla. Täytyy vain toivoa, että tauti saadaan pidettyä aisoissa mahdollisimman pitkään.

Niinpä, Alzheimerin tauti on todella pirullinen. Toivottava todellakin on, että kyseessä olisi hyvin hitaasti etenevä tapaus. Tuntuu että hirveän nuorena tauti on ilmennyt, kun olen tottunut ajatukseen että sitä huomattaisiin yleensä yli seitsemänkymppisillä. Toivottavasti se tarkoittaa että tämä on havaittu aikaisessa vaiheessa ja voidaan pitää pitempään kurissa. Tuntuu kyllä vähän kauhealta murehtia tulevien kirjojen vähyyttä, kun kyse on viime kädessä taudista joka sotkee ihmisen loppuelämää ja tekee siitä mahdollisesti aika ankeaa. Sukulaisissa ja tutuissa on ollut muutama tautiin sairastunut, ja muistissa on heidän suru siitä kun muisti alkoi mennä ja ei aina tunnistanut edes siskonpoikaa tai lapsenlapsia.

Poissa whitemouse

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Terry Pratchett
« Vastaus #31 : Joulukuu 27, 2007, 16:27:58 »
Ensimmäinen Terry Pratchettin kirja minkä luin oli Tähtihattu, ja sen jälkeen luin heti Tähtihatun ykkös osan Vapaat pikkumiehet. Nac Mac Feeglet ovat aivan mahtavia, ja meinasin katketa nauruun noiden pikkumiesten takia.
Tämän jälkeen luin Pratchetilta muitakin kitjoja, kuten Mortin, Naamio huvit, Noitia maisemissa ja muutaman muunkin. Kiekkomaailma on toisinaan vähän sekava, mutta hyvä huumori ja KUOLEMA -hahmo korvaavat sen.
Kun menee kirjastoon lainaamaan kirjoja, niin tietää, että jos ei muuta keksi, niin voi aina lainata Pratchettia ilman että tulee pahasti pettymään.

Sanoiko joku täällä aiemmin, että tuohon Vapaat pikkumiehet ja Tähtihattu -sarjaan on tulossa kolmas osa? Haluan meinaa ehdottomasti lukea sen!

Poissa Catnip

  • Mestarietsivä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Terry Pratchett
« Vastaus #32 : Kesäkuu 21, 2009, 22:02:22 »
Ah, ei löydy mahtavampia kirjoja kuin Pratchetin kirjoittamat! Olen niitä Tiffany Särkysestä kertovia kirjoja lukenut kolme. Vapaat Pikkumiehet (Oliko se noin..?), Tähtihattu ja joululahjaksi sain Talventakoja kirjan. Saa repeillä kaiken aikaa, kun Feeglet riehuvat. :--D Tietääkö kukaan onko Talventakojallekkin tulossa jatkoa?

Nyt on kirjastosta lainattu kaksi Pratchettin kirjaa toinen oli ainakin se Naamio huvit. Toinen taisi olla Noita siskokset tai Noitia maisemissa... Neiti Säävirkku on ihana hahmo. :--D

Poissa Renefer

  • Koira
  • Aurori
  • *
  • Teidän alhaisuutenne Renefernefernefer
Vs: Terry Pratchett
« Vastaus #33 : Heinäkuu 14, 2009, 16:27:53 »
Tietääkö kukaan onko Talventakojallekkin tulossa jatkoa?

Muistelisin joskus lukeneeni jostain, että ainakin kirjailija oli suunnitellut kirjoittavansa Tiffanysta ~ neljä kirjaa. Mutta en tiedä, kuinka pitkälle edes ne suunnitelmat ehtivät edetä. Neljännen nimikin vilahti, I Shall Wear Midnight, mutta se oli ennen kirjailijan sairastumista.
Muista tervehtiä alakuloisia lintuja
POISSAOLEVAINEN
Toistaiseksi lopullisesti.

Poissa Maria Mufasa

  • Musta
  • Vuotislainen
  • Toujours pur.
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Terry Pratchett
« Vastaus #34 : Heinäkuu 15, 2009, 22:23:02 »
Mulle huomautettiin pari kuukautta sitten, että mulla on aukko sivistyksessä, kun tunnustin etten ole yhtään Pratchettia lukenut. Pitihän se moka korjata ja nyt olen koukussa. :) Ensimmäinen lukemani oli Feet of clay. Urheasti sen kahlasin engklanniksi loppuun saakka, mutta koska tuntui että aika paljon jää tajuamatta, päätin lukea muutaman ensin suomeksi jotta pääsen kirjailijan tyyliin kiinni, ja jatkan sitten myöhemmin alkukielellä. Tähän mennessä on tuon Feet of clayn lisäksi tullut luettua Magian väri, Mort, Noitasiskokset ja Noitia maisemissa. Viimeksi raahasin kirjastosta mukanani kotiin Velhous verissä ja Kiintoisia aikoja.

Poissa Ryövärintytär

  • pulupikkunen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Täydenkuun ja yksinäisen karhun neljäs tytär
  • Pottermore: PotionRain200
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Terry Pratchett
« Vastaus #35 : Elokuu 08, 2010, 16:16:15 »
Aloitin näiden kirjojen lukemisen kaverin vinkistä (aluksi luulin että kyseessä on joku jääkiekko kirja kun puhuttiin kiekkomaailmasta... kyllä nolotti.) ja kannatti ehdottomasti! Varmaan ekoja kirjoja pitkään aikaan jotka naurattaa ihan tosissaan :D Meinasin tukehtua iltateehen, kun luin Naamiohuveja... Mahtavaa.
Naamiohuvien jälkeen luin Carpe jugulumin, jossa tykkäsin erityisesti niistä vampyyreista ja niiden siitä palvelijasta. Nyt on meneillään Noitia maisemissa ja Viikatemies, joiden jälkeen ajattelin lainata Pojat urhokkaat, jota tämä kyseinen kaveri joka kirjoista vinkkasi, on kehunut hyväksi.
Terry Pratchettin luen nykyään kyllä ehdottomasti yhdeksi lempikirjailijostani :)
Täytyy varmaan ostaa niitä kirjoja omaksikin ettei tarvitse aina lainata kirjastosta ^^
"Hän kirjoittaa kuin känninen rapu!"
"I'm not crazy! My mother had me tested."
"Oh Remus you're so fine, you're so fine you blow my mind, hey Remus!"
http://lorunloppu.tumblr.com/

Poissa Mirrekala

  • Suklaamurmeli
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Terry Pratchett
« Vastaus #36 : Lokakuu 25, 2011, 20:18:14 »
Enkö minä muka ole kirjoittanut tähän topikkiin? Olen nimittäin viime aikoina spämmännyt "Mitä nyt luet?" -topikkiin niin paljon Pratchetttia, että kävi hiukan hävettämään ja päätin tulla tänne avautumaan. Parempi myöhään, jos silloinkaan.

Eli Pratchett-kausi menossa. Ensimmäinen lukemani kirja, varmaan joskus yläasteiässä, oli Hyviä enteitä, ja sekös hieno aloitus olikin. On yhä yksi kaikkien aikojen suosikkikirjoistani. Minua harmittaa, että suomennos on nykypäivänä niin kiven alla, koska Pratchettin ja oikeastaan suomennosten mittapuulla yleensäkin se on minusta loistavan toimiva - mutta varmasti myös keskimäräistä Kiekkomaailman kronikkaa mukavampi käännettävä. Ei varmastikaan vähiten Gaimanin kielen vaikutuksesta. Olen siis lukenut kirjan useaan otteeseen sekä alkukielellä että suomennoksena, ja jos mitään suomennosta kannattaa kehua, niin tätä.

Hyvien enteiden jälkeen siirryin sitten Kiekkomaailmaan, ja muistini mukaan aloitin Viikatemiehellä, ja sen jälkeen luin Mortin. Molemmat erinomaisia. Nämä kaksi kuuluvat edelleen suosikkeiheni, joita ei näköjään kannatakaan niiden paljouden takia tähän luetella. Voisi kai tiivistää, että pidän erityisesti uusimmista Vartiosto-kirjoista (kun en niistä vanhoista enää paljoa muista), ja erityismaininta annettakoon kirjalle Herraskaista väkeä, joka vaan tiivistää hyvin sen, miksi alun alkaenkin koukutuin. Muistan aluksi pitäneeni erityisesti velhoista sekä Rincewindistä ja karsastaneeni Vartiostoa sekä noitia, mutta hassusti mieltymykset tuntuvat ajan kanssa kääntyneen päälaelleen. Kuolema ja Susan ovat ikisuosikkeja. Tiffany Särkysestä ja Feegleistä pidän myös valtavasti. Rincewind-kirjoista pidän eniten Ericistä, mutta uskoakseni aika moni on tästä eri mieltä. En oikein osaa edes jäsentää, miksi pidin siitä niin paljon.

Nyt olen tainnut lukea kaikki suomennetut ja jokusen suomentamattomankin Kiekkomaailman. Luen edelleen fiiliksen mukaan vähän sekaisin suomeksi ja englanniksi, sillä vaikka Pratchettin kieli on osi huonoa kääntymään, niin haluan tukea edes urheita yrityksiä. Muistan erityisesti alkupäässä pitäneeni Hyviä enteitäkin suomentaneen Marja Sinkkosen suomennoksista muista enemmän. Nykyisen suomentajan, Mika Kivimäen, työhön suhtauduin pitkään epäilevästi. Sattui nimittäin niin, että ensimmäinen lukemani Kivimäen suomennos oli Elävää musiikkia, joka taitaa ollaa Kiekkomaailmankin mittapuulla harvinaisen kettumainen kääntymään kaikkine Elvish- ja Mission from Glod -vitseineen. Viimeisimmät eivät sitten ole ihan niin palikoita olleet, Valtiota ja Yövartiostoa lukee jo ihan mielellään. Olen myös lukenut kirjat aivan missä sattuu järjestyksessä - tuurilla onnistuin nyt lukemaan Aikavarkaan ja Yövartioston peräjälkeen, kuten kuuluisi. Onneksi kronologialla on sarjan tapahtumissa melko marginaalinen osa, mitä Aikavarkaassa vähän parjattiinkin. ;) Ja vaikka teoriassa jo tietäisikin, mitä kirjassa tulee tapahtumaan (kuten minä luettuani Thudin ennen Yövatiostoa), niin jotenkin kerronnasta nauttii ja siellä on aina jotain, mikä on uutta. Ja tuntuvat nämä uudelleen lukemistakin kestävän, jos näin pitkän sarjan osia lähtee uudelleen lueskelemaan, kuten minä teen.

Valtion ja Hyvien enteiden lisäksi en muuten ole Kiekkomaailman ulkopuolisia teoksia lueskellut. Onhan nuita Kiekkomaailmoita vielä muutamia luettavaksi, kuten esimerkiksi kaikki Moist von Lipwig -kirjat. Mutta kai sitä voisi alkaa katsella, mitä kaikkea muuta Pratchettia löytyy. Ja seurailla.
"Paras tapa toimia on ystäville kostaa
jos päältä kauniin hevosen saa silmiin tuijottaa
Mut takaisin ei käytettyä sieluaan voi ostaa
kun kalpein kauppamiehistä ovelle kolkuttaa
" -Viikate: Tie

Poissa Renefer

  • Koira
  • Aurori
  • *
  • Teidän alhaisuutenne Renefernefernefer
Vs: Terry Pratchett
« Vastaus #37 : Tammikuu 14, 2013, 18:46:24 »
Pratchett on ollut minunkin suosikkejani huolimatta tason ajottaisesta heittelystä. On ihanaa tasaisin väliajoin sairastua Pratchett-kuumeeseen ja ahmia Kiekkomaailmaa.

Viimeisimmät kirjat ovat kuitenkin olleet järkyttäviä. :D Olen pistänyt syyksi kirjailijan sairauden enkä ole varma, onko tekstin parjaaminen soveliasta vaikka se onkin julkaistu. Erityisesti Snuff ja I shall Wear Midnight olivat lukukokemuksina puistattavia. Ne olivat yksisilmäisiä ja saarnamielisiä, mistä en pitänyt lainkaan. Oli laskettava useaan otteeseen kirjat kädestä ja katseltava seinään, jotta jaksoi jatkaa. Totta kai kirjailijan ihanteet saavat näkyä ja ovat näkyneet ennenkin, mutta uusimmat ovat oppikirjamaisia esimerkkejä "ei näin" -esimerkkejä. Sävyjä on kadonnut. Erityisen vaikeaksi koin huumorinkukan kuolemisen ja suosikkini Sam Vimesin voimakkaan muutoksen mieheksi, jollaista hän ei aikaisemmissa kirjoissa olisi voinut sietää.

Kiekkomaailma on monitasoinen, pitkäikäinen projekti ja käsitän, että aika on vähissä, mutta viimeisten kirjojen lankojen solmimisprojekti on ollut melko epäonnistunut. Ajatus on viehättävä, mutta toteutus kömpelö.

Onko joku muu lukenut viimeisiä kirjoja? Mielipiteitä?
Muista tervehtiä alakuloisia lintuja
POISSAOLEVAINEN
Toistaiseksi lopullisesti.

Poissa Ooka

  • Siivet kantapäissä -liitelijä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pilvilinnan kuningas
    • Tuliaavikko
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Terry Pratchett
« Vastaus #38 : Maaliskuu 23, 2015, 19:55:48 »
Nostetaas Pratchettia esille!

Itse olen lukenut Pratchettin kirjoja kauan ja hartaasti, aloitin 12-14 vuotiaana kirjalla "Elävää musiikkia", ja kahlasin läpi nuorten kirjat ja aikuisten kirjat sekaisin. Pienen tauon jälkeen aloin lukemaan uusimpia aikuisten kirjoja, ja lemppareihin kuuluvatkin nykyään Hirmurykmentti, Muks, Posti kulkee...

Tykkään siitä miten nyt kasvettuani ymmärrän kuinka paljon Pratchett otti kantaa maailman tilanteeseen ja erilaisiin yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Posti kulkee on hyvä esimerkki suurten yhtiöiden riistosta ja siitä, kuinka laatu korvataan tehokkuudella - ja kuinka ihminen voi äänestää jaloillaan, jos uskaltaa!

Tarkoituksena on kerätä Pratchettin kirjoja omaan hyllyyn, sieltä kun löytyy niitä tasan kaksi. Hirmurykmentti on aivan ihana kirja! Toinen Pratchettin kirja on Valtio, joka myös omalla tavallaan vetoaa vaikka ei lemppareihin kuulukaan.

Pratchettin kirjoissa on aivan ihanaa se, kuinka ei yhtään osaa odottaa mitä seuraavaksi tapahtuu. On myös hauska pongata vanhoja hahmoja uusista kirjoista! ^^

Tykkään kaikista kirjoista, vaikka itseäni häiritsi että yhdessä uusimmassa kirjassa oli luvut. Siis merkitty että 1. luku jne... kun missään muussa (aikuisten)kirjassa en ole mokomaan törmännyt! Yksi asia mikä tekee Pratchettin kirjoista niin yksilöllisiä ja erilaisia on juurikin tuo luvuttomuus! :D
Do the impossible, see the invisible.
ROW ROW FIGHT DA POWER!
Touch the untouchable, break the unbreakable.
ROW ROW FIGHT DA POWER!