Kirjoittaja Aihe: Ajatukset ja ajattelu  (Luettu 5560 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Larten

  • Anarkisti tarhatäti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: Nimbuspumpkin12006
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Ajatukset ja ajattelu
« Vastaus #25 : Lokakuu 02, 2008, 12:32:13 »
Sain pääni sekaisin tämän topicin kanssa, ajatukset alkoi juosta toisiaan karkuun.
Ajatukset liikkuvat päässäni pienenä puheena, joka ei edes aina ole minun ääneni. Jos ajattelen esim. jotain matikan tehtävää, alkaa päässäni joku piirrellä erilaisia kuvioita. :D Ajattelen enimmäkseen suomeksi, vaikka voin joskus alkaa keskustella itseni kanssa myös englanniksi.

Ajatusten nopeus riippuu aivan mielentilasta ja aiheesta. Väsyneenä ajattelen kovin hitaasti, kiihtyneenä nopeasti. Tarpeen vaatiessa siis. ;D
Muistot sen sijaan välähtelevät kuvina, tai jos haaveilen, että jotain tapahtuisi, se näkyy mielessäni kuvina. Kuin liikkuvina valokuvina, semmoisina taiteellisina ja hyvällä kameralla otettuina. Muistan kaiken oikeasti kuin eilisen, monet ovatkin ihmetelleet kuinka muistoni ovat arkistoituneet päähäni kuin johonkin tietokoneeseen.

Uppoudun usein omiin maailmoihini. Varsinkin väsyneenä ajatukset alkavat harhailla. Myös lukiessani/tehdessäni jotain uppoan mietteisiini täydellisesti enkä enää kuule muiden puhetta. Se on ärsyttävää varsinkin oppitunneilla. :o
Myös hakiessani unta alan haaveilla ja ajatella kovasti, siihen yleensä nukahdankin.

Joskus sen sijaan huomaan, etten ole ajatellut mitään, tai että unohdin, mitä olin ajattelemassa. :D
Jos sanon että taivas on musta
se on niin musta kuin tahdon sen olevan ja
jos sanon että maailma ei pyöri
se ei silloin pyöri, jumalauta

Poissa Asphyxiation

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Insanity
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Ajatukset ja ajattelu
« Vastaus #26 : Lokakuu 02, 2008, 13:05:18 »
Hmm. Ajattelua. Joskus tuntuu etten kyllä ole koskaan ajatellut mitään järkevästi, kun tässä tilassa olen :D mutta juu..

Yleensä ajattelen aika... hassusti. Kuvina ja sanoina ja väreinä, puoliksi suomeksi ja puoliksi englanniksi. Riippuu ihan tilanteesta, jossa olen. Jos olen yksin, ja ajattelen niitä sun näitä, se yleensä tapahtuu niin, että puhelen kahden eri minän kanssa (kyllä, kuulostaa hullulta, mutta älkää lähettäkö minua osastolle). Yleensä vielä jopa väittelen itseni kanssa asioista. (Tyyliin "Kyllä labello on parempi huulirasva kuin mirame." "No eipäs ole." "Onpas. Se on helpompi vaivata auki" "Mutta mirame maistuu hyvälle.") Kauan aikaa luulin, että olen ainut jolla ajatukset menevät näin, mutta sitten entinen paras kaverini kertoi, että hänellä on ihan sama juttu ajatustensa kanssa :D

Puhelen paljon myös erilaisten esineiden kanssa, kuten mehutölkkien, tietokoneiden, radioiden, kännyköiden, hammasharjojen, hiusharjojen ja vaikka minkä muun. Yleensä ne eivät vain harmikseni vastaa mitään. Jos ne vastaavat, tiedän olevani liian väsynyt.

Joskus on päiviä, jolloin ajattelen kaiken englanniksi, ja suomen puhuminenkin tuottaa hankaluuksia. Tiedä sitten mistä tämä johtuu, mutta se on silti ihan kivaa. Yleensä kuitenkin sekoitan vain englantia ja suomea keskenään, ja ajatuksissa ne ovat enemmän sekaisin kuin puheessa. Välillä myös huomaan, että puhun jollekin puoliksi englantia ja puoliksi suomea, kun en tiedä mitä jotkut sanat ovat suomeksi... Hmm.

Kun ajattelen jotain tärkeää, mikä minun pitää muistaa, muistan sen yleensä jostain tietystä hajusta tai mausta. Varsinkin, jos vaikka syön jotain ruokaa mitä en ole pitkään aikaan syönyt, tulee reaktio, että muistan tämän jostakin, tämä on jotenkin tuttua. Muistot vaikuttavat kohdallani aika paljon erilaisiin asioihin.

Kuvista ajattelu tapahtuu minun kohdallani esimerkiksi kokeissa. Muistan että olen lukenut sen asian, ja näen päässäni kuvia itsestäni lukemassa tekstiä ja sitten etsin siitä sen mitä tarvitsen. Minulla on aika hyvä kuvamuisti, ja se on erittäin kätevää :D

Ajatukset yleensä jotenkin lokeroituvat päähäni kuin arkistoihin eri tärkeysjärjestyksessä. Sitten kun en enää tarvitse jotain tiettyä ajatusta, voin poistattaa sen :D Joskus kuitenkin ajatukset varastoituvat päähäni liiaksikin, ja silloin on vain oikeasti pakko tyhjentää epätärkeitä pois. (Ajatusseula olisi minun kohdallani hyvin tarpeellinen.)

Yleensä ajatteluni on hyvin hidasta, sillä ajattelen melkein kaiken normaalina puheena. Minulle sanotaankin hyvin useasti, että en ajattele kovin nopeasti :'D Jos kuitenkin paneudun ajatteluun kunnolla, se menee oikein sulavasti ja nopeasti tuolla päänsisällä, eli kyllä minä senkin taidan.

Omissa maailmoissani olen varmaan liian usein. Uppoudun useasti vain ajattelemaan asioita ja hetken päästä en tajua muusta maailmasta enää mitään, ennen kuin minuun kosketaan ja tajuan, että missä olen ja mitä tekemässä ja niin edelleen.
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 02, 2008, 13:10:22 kirjoittanut Asphyxiation »
Hän on piirtänyt viestin karttaan, siinä lukee: "Vie minut turvaan."

Poissa Azura

  • ENFJ
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • do not go gentle
    • parasomnia
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Ajatukset ja ajattelu
« Vastaus #27 : Lokakuu 02, 2008, 22:55:23 »
Mietiskely on hauskaa. Tosiaan.

Minä olen aika mietiskelevä ihminen ja mietin usein kaikenlaista ja ajatukseni johtavat vaikka minne, vaikka en heti sitä edes huomaisi. Olen sellainen tyyppi, joka tykkää haaveilla ja unelmoida asioista, joiden toivoo olevan totta. Tämän takia minulla usein jääkin joku homma jumittamaan, koska ihan pienestäkin yksityiskohdasta voin uppoutua jonkinlaiseen ajatusmaailmaan hetkeksi ja vaikka oikeastaan tiedostan ympäristöni, jumitun hetkeksi vain ajattelemaan ja herään sitten hetken päästä.

Minulla on tapana ajatella usein silloin kun on tylsää / olen yksin. Kun olen yksin, mietin usein kaikenlaisia ihmeellisiä asioita monen muun asian kautta ja kun on tylsää... no, menen makuulle, laitan silmät kiinni ja päässäni alkaa vilistä ajatuksia.

Vaikka pitäisin silmäni auki, yleensä näen pääni sisällä jotenkin sen, mitä ajattelen ja joskus suorastaan ihmettelen miksi tämä asia tulikin mieleen. Äskettäinkin kun suljin silmäni, mieleeni tuli tuoli. Se tuoli vain seisoi siinä eikä tehnyt mitään. Enkä sitten ymmärtänyt mitä hitsiä se siinä teki, kun en edes nähnyt tuolia missään. Randomia menoa kyllä.

Yleensä pidän ajattelusta, koska siinä voi uppoutua kokonaan aivan omaan maailmaan joka on yleensä hauska ja siellä tulee esiin kaikkia yksityiskohtia joita tykkää kuvitella. Yleensä näen ajatukseni kuvina ns. mielessäni, vaikka en niitä niin selkeästi näkisikään. Yleensä kuulen myös äänet päässäni ja joskus tunnen makuja. Tykkään oikeasti ajattelusta, koska ajattelen kaiken niin... ihanasti! Eri asioista minulle tulee miljoona eri asiaa mieleen ja voi, se on niin inspiroivaa ^^ jos kuulen vaikka jonkun biisin päässäni enkä heti vaikka tajua sanoja, alan miettimään miksi sanat ovat näin ja mitä niillä yritetään ilmaista. Yleensä musiikin mukana minulle tulee myös päähäni kuvia ja sen kautta minulle tulee mieleen tilanteita, jotka jotenkin mielestäni liittyvät musiikkiin. Minun ajatusmaailmani on siis erittäin linkittyvä ja erilaisista asioista voi tulla miljoona eri asiaa mieleen.

Ajatuksissa se on hauskaa, että joskus myöhemminkin voi vielä miettiä, että miten on ajatellut jostain asiasta. Aina ajattelu ei ole mukavaa puuhaa, mutta useimmiten se on hyvää ajanvietettä. :)
"For if you're not afraid, how can you be really brave?"

- The Exploits of Moominpappa

Poissa Esses

  • Velhotar
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • pöö
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Ajatukset ja ajattelu
« Vastaus #28 : Marraskuu 01, 2008, 16:03:23 »
Kun olin vielä ala-asteella ja koulukiusattu, olin aina yksin joten minun piti kehitellä oma maailma, ajatusmaailma, jossa minulla oli ystäviä. Oikeassa elämässä olin surkea luuseri, mutta siinä ajatusmaailmassa olin kaikkien kaveri...
Sama täällä. Ja kun asun keskellä ei mitään, minun ajatukset ovat ihan teillä tietämättömillä..
  minä ajattelen kuin elokuva. No olipas hyvin sanottu... ;) Elikkä kuvia ja ääniä ja jostain syystä hajuja tulee mieleeni kuin elokuvassa, suorana virtana. Ja minä kehitän tarinoita päässäni, siis, päähäni kehkeytyy tarina, näen kaikki hahmot pääni sisällä ja tiedän tasan tarkkaan mitä siellä tapahtuu. Se on hyvä tylsillä tunneilla, kun asia ei etene ja voi tuijottaa ikkunasta ja olla seikkailemassa jo jossain muussa maailmassa. Huonosti selitetty, mutta jotenkin noin.
 Ja minäkin puhun kaikille esineille( kuten äitinikin) Esim. käsken esineitä, "Älä putoa", "mene nyt sinne" jne...
  
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 23, 2009, 18:42:48 kirjoittanut Esses »
ihmiset ovat kuin lentäviä lankakeriä

vingvi

  • Ankeuttaja
Vs: Ajatukset ja ajattelu
« Vastaus #29 : Marraskuu 01, 2008, 18:30:36 »
Ajattelu on aika rentoa, unenomaista..(tai sitten nukun O_o)

Koulussa, enimmäkseen silloin, kun on tylsää vaivun ajatuksiini. Saatan alkaa yhtäkkiä suunnittelemaan jotain ihan ihmeellistä, kuten nyt vaikka komero häitä ystävälleni. No joo joskus se on aika noloa kun ei kuuntele tunnilla, kun on ajatuksissaan. Kerrankin matikan tunnilla suunnilleen nukuin kun opettaja kysyi vastausta tehtävään. Sitten ystäväni sanoi kovaa " Viivi!" minä sitten havahduin ja vastasin kärttyisästi "mitääh?!". Siinä vaiheessa puolet loukasta räkätti jo puoli kuolleina lattialla ja opettaja ihmetteli..

Ajattelen jotenkin hienosti :D en oikeastaan osaa selittää mutta jaan asioita vähän kuin eri osiin tai lokeroihin päässäni. Kuten nyt vaikka kun kirjoitan, ajattelen ensin tai samaan aikaan asian, vähän kuin puheena. Voin ajatella samaan aikaan ainakin neljää eri asiaa mutta suunnilleen puolen pitää olla kuvina tai elokuvana. Ajattelen usein erilaisia tapahtumia mitä voisi tapahtua ja millaista se olisi.. Välillä olen ehkä nukahtanutkin koulussa. En ole varma =D nimittäin joskus minulle huomautellaan erittäin tylsillä tunneilla joilla en jaksa seurata tai olen vain muuten vaan ajattelemassa omiani että "hei, yritäppäs nyt pysyä hereillä" tai "Viivi nukutsä?". Viimeksi näin kävi toissapäivänä jolloin oli vika tunti fykeä ja olin ihan unessa kaverini vaan potkaisi minua ja kysyi nukunko jo ;D

Joskus sitten en jaksa ollenkaan ajatella mitä sanon.. Ja siitäkös sitten syntyykin kaikkea mukavaa.. Tai sitten ei niin mukava..

Grimhild

  • Ankeuttaja
Vs: Ajatukset ja ajattelu
« Vastaus #30 : Marraskuu 02, 2008, 15:09:43 »
Ajattelen kuvina, sanoina ja ilman kuvia ja sanoja niin, että mielessä juoksevat vain asiat, eivät niiden nimet tai muodot. Mikä lie juttu sekin, mutta niin saa ajateltua nopeammin.
Ajatuksilla on tasoja... Ja minä ajattelen sillä sanaksi tai kuvaksi muuttamista edeltävällä tasolla, eli sillä, millä tiedän millaisia esineet ja asiat ovat ja niistä on "aavistus", mutta ne eivät ehdi muodostua sanoiksi tai nimiksi mielessä.
En osaa selittää.
Olen kuitenkin hyvä piinaamaan itseäni ajatuksillani, se ei tosin aina ole kovin positiivinen juttu ulkopuolisille. Saatan vetää omia johtopäätöksiä asioista, jotka ovat oikeasti pääkoppani "pirujen" keksintöä. Niiden ansiosta olen menettänyt paljon kavereita ja sitten "henkisen ongelman" ansiosta en voi pyytää anteeksi. Kerran yritin, mutta en sitten kyennyt lukemaan vastausta siihen vaan pakenin paikalta.
Olen aika surkea ihminen.

Eragon

  • Ankeuttaja
Vs: Ajatukset ja ajattelu
« Vastaus #31 : Marraskuu 06, 2008, 11:44:18 »
Ajattelen pääosin tekstinä ja kuvina. Yleensä kuitenkin ihan suomeksi :) Ruotsin kanssa joskus innostun leikittelemään ja englantiakin on kiva vähän testailla.
Muistan jotkut asiat todella hyvin. Sellaiset ns. lapsuuden "kohokohdat" on mielessä ja osa niistä voisi olla, kuin eilinen päivä. Ajatuksissa tulee seilattua joka päivä. Myös täällä on täysin normaalia uppoutua omiin ajatuksiin niin, että kaverit joutuvat huomattamaan "huhuu? se leijuu taas jossain" tai muuta vastaavaa. Mielikuvia syntyy kokoajan. Yleensä ajattelen paljon yksityisasioitani ja pyörittelen niitä edestakaisin päässäni. Musiikkia kuunnellessa unohdun sanoihin ja samalla  väritän päässäni erilaisia tilanteita omaan elämääni. 
Kirjoittaessa tietysti käy niin, että luo sen oman todellisuuden ympärilleen. Monesti kun istuu takaisin koneen ääreen kirjoittamaan tulee sellainen fiilis, että tässä on se toinen elämä. Ja mietiskelen tätä "toista elämää" myös päässäni, jos sellaisen olen aloittanut.

Omituinen

  • Ankeuttaja
Vs: Ajatukset ja ajattelu
« Vastaus #32 : Helmikuu 27, 2009, 14:01:54 »
Minä ajattelen kuvina, hajuina, ääninä, tunteina, makuina jne, mutten koskaan tekstinä. En siis 'näe' kirjoitusta, vaan 'kuulen' omaa puhettani/jonkun muun puhetta pääni sisällä.

Muistan aivan outoja asioita. Tai parempi ilmaus olisi 'oudoista asioista'. Kerran katselin äitini kanssa vanhoja valokuvia ja eräässä kuvassa istuin siskoni ja erään tuttuni kanssa sohvalla, jossa oli kaunis kuosi.Olin kuvassa n. 4-vuotias. Heti sohvan kuosia katsottuani tokaisin, että: "Hei, tuo on sieltä hotellista, missä olimme, kun kävimme Muumimaailmassa!" Äitini tuijotti minua ihmetellen, miten minä tuollaisen asian muistin.

Monesti huomaan ajattelevani esim. kissojen käyttäytymistä (okei, huono esimerkki), kun hetki sitten olin ajatellut jotain aivan muuta. Sitten alan 'kelaamaan' ajatuksiani taaksepäin tyyliin 'jaa, kissat, mistä minulle ne tuli mieleen... Ainiin, isoäidilläni oli kissoja ja isoäitiä aloin ajattelemaan, koska hänellä oli myös iso mansikkamaa ja mansikat tulivat mieleeni mansikkapirtelöstä, jota ryystän tällä hetkellä.' Juuri tuollaista ihan omituista ajatuksenharhailua, tosin yleensä 'polkuni' ovat vielä pidempiä ja monimutkaisempia ja saatan unohtaa, mistä aloin 'kelaamaan' ajatuksiani taaksepäin tai yksinkertaisesti ajatus alkaa uudestaan harhailemaan.

Usein uppoudun ajatuksiini, omiin maailmoihini, joissa elän lähes koko ajan. Tämä tapahtuu 'vahvimmillaan' sängyssä ennen nukahtamista. Osa on vain sellaista ficcimäistä 'tarinaa', jossa olen keksinyt itselleni hahmon(, joka siis olen itse), jonka sitten 'sulautan' oikeaan tarinaan. Hahmot (eli minä) sitten saavat itselleen laajan tarinan kyseisen (ylensä) kirjan aiemmissa tapahtumissa. Tarkimmat tarinat hahmoillani (minulla) on Sormusten Herrassa, jossa on minun 'vanhin' eli kauimmin ollut hahmoni ja ensimmäinen 'vielä elävistä', Harry Potterissa, jossa kyseisellä henkilöllä on kaikki tarkat iät jne. tiedossa ja Narniassa, joka on hyvin usein suosikkini näistä. Niiden lisäksi minulla on tarina mm. Maameren tarinoissa, Star Warsissa ja Jäämaan huudossa. Kaikkien aikojen ensimmäinen hahmo minulla oli siinä animaatiossa, jossa oli lohikäärme ja pahiksina lumiukko ja jonkinlainen hiekkasäkki, jotka molemmat halusivat vallata sen löhikäärmeen maan itselleen. Olisiko nimi ollut jokin Tapaluka tai jotakin vastaavaa. Nostalgiset fiilikset tulee, kun sitä ajattelee.
Minulla on myös aivan omia maailmojani, jotka ovat aika muuttuvia ja vähemmän ahkerassa käytössä kuin 'valmiit maailmat'. Näissä omissa maailmoissani olen minä itse ja useimmiten aika erilaisena kuin mitä oikeasti. Näihin maailmoihin pakenen todellisuutta, etenkin silloin, kun mikään ei tunnu onnistuvan.

Usein myös ajattelen ihan vaan jotakin ihme kysymystä, kuten "Onko avaruus loputon?". (Olen muuten täysin sitä mieltä, että ei ole. Kuka muka voi todistaa, että jokin niin suuri ja tuntematon asia on loputon. Ette vaan ole tutkineet tarpeeksi pitkältä.)

Paikalla samettiina

  • huoleton huuliharppuilija
  • Aurori
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Pienestä kipinästä voi syntyä roihuava liekki
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Ajatukset ja ajattelu
« Vastaus #33 : Lokakuu 21, 2009, 19:15:48 »
Ajatuksia ajattelun ihmeellisestä maailmasta, niin sitä pitää! Pitänee siis laittaa mietintämyssy päähän, ja raksuttimet rullaamaan niin että muutkin kuulevat ajatusteni solinan.

Ajattelen usein turhanpäiväisiä asioita (yhden hikan hikka, mikä on yhden "hik" äänen nimi: hikka vaiko hikkaus? kenkä jalassa ja jalka kengässä, sama asia?). Joskus en taas ajattele yhtään mitään, olen vain ja möllötän ilman, että joutuisin omiin ajatuksiini. Aina silloin tällöin pitää itseään kuitenkin ottaa niskasta kiinni, ja ajattelemaan ihan aikuisten oikeasti (koulu & opiskelu).

Mielessäni möngertää yleensä vain sanat ja teksti. Harvoin sinne pääsee livahtamaan myös filmiä/elokuvaa, jota saatan katsoa vierain silmin tai olla siinä itse mukana. Ajatuskieleni näin arkisessa ajattelussani on suomi. Kielien tunnilla sitä rupean ajattelemaan monilla kielillä, eikä se kyseisen tunnin kieli aina tule päällimmäisenä mieleen.

Ajatukseni viipottavat kovaa tahtia: se mitä ajattelin kymmenen sekuntia sitten on jo kaukana historiassa, ja uusi ajatus saattaa olla hyvinkin kakana siitä. Joskus sitä tuntuukin, että ajatukset laukkaavat "toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos", eli en aina muista mitä hetki sitten olen ajatellut.

Ajatukseni jylläävät tässä hetkessä. Muistoja minulla kyllä on useita, ja jotkin niistä muistan yllättävän hyvin. Välillä kuitenkin unohtelen asioita, mutta pystyn myös unohtamaan kaikki ne asiat, jotka haluan unohtaa. Tästä taidostani olenkin ylpeä.

Oma ajattelu kunniaan!
Olen syytön kaikkeen siihen, mistä kehtaatkin minua epäillä.