Kirjoittaja Aihe: Ranskan kieli  (Luettu 19479 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa tamina

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tomaatti
Ranskan kieli
« Vastaus #100 : Maaliskuu 03, 2006, 22:10:11 »
Aksentit ovat ihan loogisia, loppujen lopuksi. Ainakin minulle. Paitsi se kaksoispiste joidenkin kirjainten päällä, E:n Noël- sanassa, ja I:n haïe sanassa (onko se edes sana?) Tietääkö joku älykkäämpi niiden virkaa?

Lainaus
Soixante-dix eli siis 60+10. Quatre-vingt-dix, 4*20+10.

Minä ainakin ajatellut aina noin. Että kai ne siitä sitten tulevat. Kai.
"Hehe, I wonder about that..."

Fear Daemond

  • Ankeuttaja
Ranskan kieli
« Vastaus #101 : Maaliskuu 03, 2006, 22:37:59 »
joo.. Kyllä ne noin tulee...
Oon opiskellu nyt 4? vai 5 vuotta Ranskaa ja tykkään kielestä... Onhan se toki vaikeaa, enkä ole vieläkään älynnyt kaikkia kielioppeja (joita ei kyllä ole opetettukkaan)
- ja Neilikka, kyllä ne kirjottamiset, ääntämiset ja aksentit ym. oppii...
Numeroita mä taas en oo koskaan oppinu ulkoo... Ne on ärsyttäviä, ja mun ope on ärsyttävä...

Poissa Tha Lil' Dobby

  • Vuotislainen
    • http://www.geocities.com/teealdee/twilight.html
Ranskan kieli
« Vastaus #102 : Maaliskuu 04, 2006, 13:21:31 »
Mulla on viha-rakkaus-suhde ranksan kieleen. Toisaalta toitotan aina kaikille miten paljon vihaan sitä, kun en osaa enkä ymmärrä jne. Mutta en voi lopettaa sitä! En vaan voi.

Aloitin ranskan lukemisen kasilla ja olen nyt lukion ekalla. Viime jakson jälkeen ajattelin sen lopettamista, mutta sitten suunnitelmat taas muuttuivat. Sovin kaverini kanssa, että jos saan numeroksi kasin tai paremman niin jatkan. En tosin ollut saanut vielä numeroa, kun olin jo tehnyt päätökseni, että jatkan vaikka saisin jonkun ihan huonon numeron. Mutta onnekseni sain silti sen kasin. Olin ihan pilvessä pari viikkoa siitä numerosta. Tai, kerrataampa vähän minun numero-historiaani. Yläasteella numerot olivat sellaisia seiskoja ja kaseja. Mutta yllättäen skarppasin sitten ysillä ihan hulluna ja päättäriin rapsahti ysi. Sitten lukiossa aloin taas lusmuilla ja ahdistua koko aineesta. Ja ekasta kurssista tuli 7. Ja tokasta tuo 8, olin niin onnellinen. Kun olin jo ekan kurssin jälkeen ihan luovuttanut ja tuskastunut sen kanssa. Ja nyt olen taas melkein motivoitunut ja katsotaan miten kauan jatkuu...

Hassu juttu, joka liittyy minun ranskan opiskeluuni on se, että en yhtään tykkää puhua ranskaa. Tai siis ihan eri juttu, kun vaikka engalnnissa. Englannissa rakastan vaan puhua ja pälpättää ja tehdä kaikkea käytännössä, en niinkään siitä aineesta. Ranskassa taas tykkään siitä aineesta ja ranskan kirjoittamisesta ja lukemisesta (suoraan paperista), mutta olen tosi kehno puhumaan öuontevasti ja muodostamaan lauseita. Joten en myöskään pidä siitä yhtään. Luulen, etten koskaan tule kostumaan ko. kielen opiskelusta käytännössä yhtään, mutta paperilla se näyttää kivalta, että olen lukenut ranskaa.

Aika masentavaa oikeastaan:D.

Miles

  • Ankeuttaja
Re: Ranskan kieli
« Vastaus #103 : Maaliskuu 04, 2006, 13:49:18 »
Viehättävä kieli. Mutta kun vaikkapa poliitikot puhuvat haastattelussa nopeasti Ranskaa, niin on se mielestäni ruman kuuloista.. mutta rauhallisesti puhuttuna hyvin kaunista.. (ristiriitaista..)
Itse en sitä ole opiskellut, enkä tule sitä varmaan koskaan opiskelemaankaan, mutta äitini omaa taidon, joten kysyn aina häneltä, jos joku lause eteen sattuu.. Joten muistan jo ulkoa monia lauseita..

Ranskan kielestä on hyötyä monissa kirjoituksissa, esim. ficeissä minä pidän ranskan kielisistä lausahduksista johonkin lauseeseen tungettuna (en osannut tuota paremminkaan ilmaista), niistä suorastaan huokuu voimaa lukijaan, jos niitä vähääkään ymmärtää..

Ääntäminen sekä sanat kirjoitettuna ovat minusta vaikean kuuloisia, mutta voipi olla helpompaa, kuin miltä näyttää.. Enhän minä sitä tosissaan koskaan ole yrittänytkään opetella..

Bee

  • Ankeuttaja
Ranskan kieli
« Vastaus #104 : Maaliskuu 04, 2006, 18:46:28 »
Bonjour (tai nyt on kyl jo ilta)
Luin Ranskaa puolivuotta kasiluokalla. Välitodistukseen Ranskasta tuli 8 ;D
sitten säikähin jotenkin, että nyt se laskee, enkä uskaltanut enää lukea sitä. hmm.
Ranskan kielioppi. Eikö se ole oikeastaan samanlaista kuin englanninki.?
Ranskankieli on todela kaunis kieli. Olen vähän pettynyt itseeni kun lopetin sen. esim sana OUI, eikö se lausuta wi? ;) (jotain sanoja tuolta päänkamaralta tulee)
Je m'appelle Julia = minä olen Julia
onko se noin? ;D
Olen aina unelmoinut pääsystä käymään Ranskassa ja ensi kesänä menenkin. (: pääsen kuulemaan aitoa ranskankieltä. (:

Tipsy

  • Ankeuttaja
Ranskan kieli
« Vastaus #105 : Maaliskuu 09, 2006, 19:32:32 »
Mielestäni ranska on kaunis ja melko helppo kieli. Olen opiskellut sitä noin 3 vuotta, kolmannelta luokalta lähtien. Seuraavan kerran pääsen sitä varmaan jatkamaan kahdeksannella luokalla, nyt seitsemännelle ei nimittäin tullut ranskanryhmää. :( Ja nykyisessä, ala-asteen ryhmässäkin meitä on enää vain yhdeksän, sillä kolme lopetti melkein heti.

Neljännellä ja viidennellä luokalla suorastaan ihosin ranskan opiskelua ja olisin halunnut lopettaa sen heti, kuten monet muutkin. Mutta rehtori ei antanut lupaa lopettamiseen, ja ihan hyvä niin. Onhan se melko samanlainen kieli kuin englanti, ainakin monet sanat ovat. Kuten esim. englannin attack on ranskaksi attaque.

Nopeasta puhumisesta on tosin melko hankalaa saada selvää. Ranskankieliset sanelut ovatkin Inhottavia (oikein isolla I:llä). Nyt mietinkin, saankohan pidettyä ranskannumeroni kasissa vai laskeeko sekin..

Poissa Antisankari

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Enimmäkseen harmiton
  • Tupa: VOLDEMORT!!!
Ranskan kieli
« Vastaus #106 : Maaliskuu 09, 2006, 20:55:21 »
Itse osaan ranskaa vain muutaman sanan: Oui, allez, touché, valable...
And I feel like dust, lighter than air
Winged by the smallest prayer
Destination anywhere

Poissa Tanis

  • Tapiiri
  • Hirnyrkki
  • Sukupuoli: Velho
Ranskan kieli
« Vastaus #107 : Maaliskuu 09, 2006, 20:58:17 »
Oman kokemukseni perusteella haluan antaa pienen vinkin niille, jotka harkitsevan ranskan opiskelun aloittamista. Seuraava koskee erityisesti lukiossa aloitettavaa B3-oppimäärää ja päti ainakin itseeni: Aloittakaa toki ranska, mikäli se teitä suinkin kiinnostaa, mutta älkää erehtykö aloittamaan kyseisen kielen opiskeluanne vähäisellä motivaatiolla tai pienellä panostusmahdollisuudella. Itse aloitin ranskan kielen opiskelun lukiossa, mutta oma ranskan kielen taipaleeni jäi yhden kurssin mittaiseksi. Muutenkin nopeatahtisella ja laajalla kurssimäärälläni minulla ei alun perin ollutkaan suuria mahdollisuuksia panostaa ranskan opiskeluun, mikä alkoi pian kurssin alettua näkyä myös motivaatiossani ranskan kurssin osalta. Ranska on kieli, joka on palkitseva, mutta joka todella vaatii panostamista. Itse onnistuin jotenkin äärimmäisen epämääräisesti rämpimään ranskan kurssini läpi ihan hyvällä arvosanalla, vaikka ranskan opiskeluni tuntuikin olevan kokonaisuudessaan neljä tuntia lukemista koetta edeltävänä iltana.

Itseäni helpotti ranskassa jonkin verran se, että useat ranskan sanat pohjautuvat englannille. Itse olen hyvä englannissa, joten tätä kautta sain välillä suurtakin apua sanojen kanssa. Kovin pitkälle tällä avulla ei pääse, mutta erityisesti kielitaipaleen alussa englannin helpottava vaikutus näkyi selvästi ainakin minun kohdallani. Tätä yhteyttä myös lukioni ranskaa esittelevät lappuset näyttävät mainostavan.
Kiltit lapset eivät vaadi mitään, kiltit lapset eivät saa mitään.
- Otto von Bismarck

dimou

  • Ankeuttaja
Ranskan kieli
« Vastaus #108 : Maaliskuu 11, 2006, 20:08:17 »
Lainaus käyttäjältä: "Tanis"

Itseäni helpotti ranskassa jonkin verran se, että useat ranskan sanat pohjautuvat englannille.


[nillintä]Itse asiassa sehän on niin päin, että englanti pohjaa ranskalle.[/nillintä]

Poissa Fimca Worthleberr

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Capricorn Ascending
  • Tupa: Korpinkynsi
Re: Ranskan kieli
« Vastaus #109 : Maaliskuu 11, 2006, 20:27:49 »
Minä en pidä ranskan kielestä, paitsi aivan hyvin harvinaisissa poikkeustapauksissa. Se yksinkertaisesti kuulostaa rumalta, vaikka useimmat toista mieltä ovatkin - se on sellaista mongerrusta tai molotusta, vähän samaan tapaan kuin italia ja espanja, joista en myöskään pidä. En ole opiskellut ranskaa päivääkään enkä osaa sitä sanaakaan, ja jotenkin minulla on mielikuva, että sitä on tosi vaikea oppia (vaikeampi kuin saksaa, joka sekin on vaikea kieli, nimim. kokemusta on).

Toisaalta olen sitä mieltä, että olisi hyödyksi, jos edes joitain sanoja/perusteita ranskasta osaisin - on se sen verran tärkeä kieli. Mutta jotenkin ei vaan innosta..
Look, look, keep looking straight into those cold eyes.

Hemmi

  • Ankeuttaja
Ranskan kieli
« Vastaus #110 : Maaliskuu 11, 2006, 21:32:57 »
Ranska on ihana ja kaunis kieli. Se alkaakin minulla ensi vuonna.
Saa sitten nähdä miten pärjään kun on neljäs vieras kieli minulla, ja onkohan vaikeampaa kuin saksa. Ranskassa on muutenkin pakko päästä joskus käymään ja olisi hyvä osata ranskankieltäkin sitten.

Gollenieida

  • Ankeuttaja
Ranskan kieli
« Vastaus #111 : Maaliskuu 11, 2006, 21:49:57 »
Ennen kuin aloitin ranskan opiskelun pidin ranskaa todella kauniina kielenä. No, mieleni muuttui radikaalisti sen jälkeen kun aloitin ranskan opiskelun. Tätä nykyä ranska kuulostaa korviini hirveältä mongerrukselta. Olen myös huomannut että mitä epäselvemmin ja nopeammin äännän ranskaa sitä paremmalta se kuulostaa.

Tanis puhui täysin asiaa, ranskaa ei kannata aloittaa jos ei ole paljon motivaatiota ja viitseliäisyyttä opiskella sitä! Itse aloitin ranskan siltä pohjalta että olisi kiva oppia uusi kieli. Minua varoitettiin siitä että ranska tulee olemaan vaikea kieli, mutta ajattelin että kyllä se menee siinä missä englanti ja ruotsikin. Mutta väärässä olin. Jos ranskankielen opettajani ja tunnin paikka (8-10) vaihtuisi voisi motivaationi nousta. Tiedän olen laiska, mutta minä vaan satun olemaan sitä mieltä että normaalit ihmiset eivät herää virkeinä 7.00 aloittamaan koulunkäyntiä innokkaana. Follow the dream and you shall have it...punk!!

Acary

  • Ankeuttaja
Re: Ranskan kieli
« Vastaus #112 : Helmikuu 09, 2007, 16:38:21 »
Mielestäni ranska kuulostaa aika hirveältä, vaikka on muka olevinaan "niin kaunis kieli." Toisekseen en ymmärrä typerää lukemis tapaa. Meinasin ruveta lukemaan, mutta kavereiden kommentit muuttivat mieleni. Kieli on kuulemma todella vaikea ja kamalan kuuloinen ja opettaja oli hirveä. Hänelle olisi kuulemma ollut ihan sama, opettiko ranskaa vai liikuntaa. Paha vain sanoa, kun ei itse ole lukenut. En kyllä haluaisikaan, vaikka vanhemmat ja muut sukulaiset haluaisivat. Eno kun asuu Brysselissä perheensä kanssa...

Cata

  • Ankeuttaja
Re: Ranskan kieli
« Vastaus #113 : Helmikuu 09, 2007, 22:54:41 »
Ranskan kieli on todella kauniin kuuloista ja saa minkä tahansa asian kuulostamaan kauniilta, vaikka toinen puhuisin ulkohuussin tyhjentämisestä. xD

Ranskaa opiskelin lukiossa 3 vuotta, mutta lukion jälkeen kieli jotenkin jäänyt. Taitoni ovat vuosien varreslla ruostuneet pahasti ja se ottaa päähän aika rankasti. Pitäisi varmaan aloittaa uudestaan alusta ja kerrrata perusasiat jos ne vaikka siitä palautuisivat mieleeni.

Poissa Crying

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Whii
  • Tupa: Luihuinen
Re: Ranskan kieli
« Vastaus #114 : Helmikuu 10, 2007, 15:18:17 »
Ranska kuulostaa mielestäni jotenkin ärsyttävän kivalta. Joskus haluaisi kuunnella sitä enemmänkin, mutta yleensä kyllästyn siihen ja se alkaa vain ärsyttää. En ole ikinä sitä opiskellut. Vaikeudesta en sitten tiedä, mutta koulussa erään luokan seinällä on tehty muistilappuja miten sanotaan ranskaksi vaikka katsoa kaikissa persoonapronomineissa...Ihan hirveän vaikealta se näytti:D Tietenkin siihen sitten oppisi, mutta itse ainakin haluan enemminkin opetella venäjää(ja se ei sitten ole vaikea kieli vai:D).
And they dream in their sleep

Whatchamacallit

  • Ankeuttaja
Re: Ranskan kieli
« Vastaus #115 : Helmikuu 12, 2007, 16:04:36 »
Hetkellisessä mielenhäiriössä minäkin päätin tässä vuosi sitten aloittaa ranskan. Niin kuin saksassa, englannissa ja ruotsissa ei olisi ollut tarpeeksi kieliä... No kuitenkin, nyt ranskaa on tullut opiskeltua vähän vajaa vuosi tai reilu puoli vuotta, kummin vain.

Ranska kuulostaa aika kivalta, ainakin kun ranskalaiset sitä puhuvat. Mutta minusta sen kauneus on silti aika yliarvostettua. Ei se minusta mitenkään erityisen kaunis kieli ole, muttei nyt mikään kamalakaan (kuten vaikka ruotsi, jonka ääntämisestä en pidä alkuunkaan). Pidän siitä, miten sanat sidotaan toisiinsa. Hieman toinen juttu sitten ranskantunneilla, kun meillä ainakin kaikki sönköttävät ihan mitä sattuu, ja opettaja hymyilee ystävällisesti ja yrittää näyttää siltä että olisi muka saanut puheesta jotain selvääkin. Lisäksi hieman lisää paineita ääntämiseen ja muuhun tuo se, että meidän ryhmässämme on vaivaiset viisi jäsentä, joiden tietysti oletetaan ymmärtävän kaikki mitä opettaja sanoo... Ranskalaista r-kirjainta minä kyllä inhoan, se on niin hassun kuuloinen.

Ääntäminen on minulle suurin ongelma ranskan opettelussa. Sanat minä muistan aika helposti, mikä onkin syynä siihen, että tykkään opiskella kieliä. Ääntäminen on kuitenkin niin ärsyttävää, kun pitää tuijotella niitä kaikenmaailman aksenttimerkkejä ja miettiä miten nuo ääntyvät kun ne ovat peräkkäin... Ja minua ärsyttää se, kun joskus sanan loppu jää ääntymättä, mutta sitten kun sinne kiskaistaankin vokaalilla alkava sana perään, niin se ääntyykin. Onnistun aina vahingossa ääntämään sanojen loput aina kun ei pitäisi. Lisäksi tämä ääntymis-juttu vaikeuttaa sanojen opettelua, kun tavallaan joutuu opettelemaan sanoista sen, miten ne kirjotetaan sekä sen, miten ne lausutaan. Yhden sanan opettelu vastaa tavallaan kahden sanan opettelua.

Sitten ääntämiseen liittyen vielä sellainenkin, että jos on jokin kuuntelutehtävä, en yleensä tajua siitä puoliakaan. Ja se on oikeastikin aika harvinaista minulle, koska yleensä kielet ovat minulle helppoja. Nauhalta kuulu vain epämääräistä mongerrusta, jonka seasta erottaa muutaman sanan sieltä täältä. Loput sitten joutuu arvaamaan. Eikä minua hirveästi innostaisi kaivaa ranskankirjoja esiin maanantaiaamuna kahdeksalta... Viikon kaksi ensimmäistä tuntia ranskaa ei ole kovin kiva ajatus.

Onhan ranskasta tietysti hyötyäkin. Minulle lähinnä jotain sellaista, että tiedän miten eau de toilette lausutaan :D Ja onhan se kiva huomata, että ymmärtää joitain sanoja jostain tuoteselosteista tai huomaa, että jonkin putiikin nimi tarkoittaa jotain. Myös jotkut c'est la vie -tyyliset fraasit on ihan kiva osata. Joskus kirjoja lukiessakin on mukavaa, kun jokin ranskalainen hahmo puhuu ranskaa, ja itse ymmärtää ainakin osan sen puheesta. Siltikään en kyllä jaksa uskoa, että ranskasta on ikinä minulle mitään kovin suurta hyötyä.

Itse lopettaisin ranskan opiskelun jos se olisi mahdollista. Meidän koulussamme vain ei katsota kovin hyvällä niitä, jotka lopettavat valinnaisten kielien opiskelun. Ja jos lopettaisin ranskan, ryhmään jäisi vain neljä oppilasta :D Ja olisi aika julmaa jättää tuota pientä joukkoa ranskanopettajan kynsiin... Ja olihan minulla viimeksi ranskan kohdalla todistuksessa 10, mikä hieman auttaa jaksamaan tuota kieltä.

// Ai niin vielä niistä numeroista. Onhan se ranskalaistenkin laskutapa tavallaan melko looginen, eikä minulla ainakaan ole ongelmia sen ymmärtämisessä. Mutta siltikin, eikö olisi helpompiakin tapoja merkitä numeroita kuin laskea yhteen jotain 60+10 tai muita vastaavia...
« Viimeksi muokattu: Helmikuu 12, 2007, 16:14:48 kirjoittanut Whatchamacallit »

Poissa Smoothie

  • ilokaasu
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • oh mama.<3
Re: Ranskan kieli
« Vastaus #116 : Helmikuu 14, 2007, 20:45:11 »
Uah.

Ranskan kieli kuulosti aivan tajuttoman kiehtovalta vielä seiskalla, sitten kasin alussa olin ihan onnesta soikeana kun vihdoin opin puhumaan tätä laulavan kehräävän romanttista kieltä.
Enää en ole onnesta soikea.
Minä en pidä tästä kielestä, en yhtään. Jos osaisin vain heti puhua sitä niin kyllä muuten, mutta kielioppiasiat ovat.. Huh.

Lausuminen on minulle aivan mielettömän helppoa. Olisi hienoa, jos kielioppiasioita ei tosiaan olisi. Voisi vain päntätä sanoja ja sitten vain puhua - aika mahdoton toive. Olen nyt opiskellut ranskaa 2 vuotta ja positiiviset kokemukset jäivät sitä mukaa vähiin, mitä pidemmälle menimme kirjassa.
Lauseiden muodostaminen on jotenkin käsittämättömän vaikeata minulle, aina jotain on liikaa tai jotain puuttuu.

Tänään tosiaan oli ranskankoe. Ja kiitin onneani, ettei siinä ollut kuullunymmärtämistä [ei ollut kyllä lukemisenymmärtämistäkään.. mutta dialogin muodostus - painajainen.]! Sanat puuroutuvat korvissa ja kun tässä kielessä ei edes lausuta kaikkea! Sanat jäävät kesken ja monikon ässää ei lausuta ja arrgh.
Saan tosissani tehdä töitä sen eteen, että ranska pysyy todistuksessa vielä tämän loppu vuoden ysinä. Aivan, 9 minulla - mutta saan kyllä oikeasti raataa sen eteen.

Eipä tarvitse jatkaa tätä lukiossa.

Olinpa negatiivinen.

Poissa Marijja

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Ranskan kieli
« Vastaus #117 : Maaliskuu 23, 2007, 23:03:43 »
Aloitin ranskan opiskelun nyt kasilla. Meitä oli kuusi kaveria minun lisäksi, joiden tiesin aloittavan kyseisen kielen. Aluksi oli mukavaa opetella uutta kieltä, ja opettajakin tuntui ihan 'normaalilta'. Muutaman ison kokeen sijasta meillä on aina kahden kappaleen välein kokeet, mutta välillä se tuntuu olevan aivan liikaa.

Meillä on kirjana Voilá ja siinä on joissakin kappaleissa niin tajuttoman paljon kielioppiasioita, ettei edes perässä meinaa pysyä. Meidän opettaja saattaa välillä mennä sopivaa vauhtia ja kaikki pysyy mukana, mutta suurimmaksi osaksi hän hiihtää menemään jo uuten kielioppiin ym. kun suurin osa luokasta miettii vielä mikä se ensimmäinen oli. Monesti hän saattaa sanoa, että "sitten lukiossa, kun otatte ranskan", "minähän ajattelin ihan lukiota, mutta ei se mitään vaikka te tämän jo tiedätte" ym. vastaavaa, joka alkaa todella ottaa päähän, kun hän kuvittelee, että me olemme jotain lukiolaisia.

Ranska on omalla tavallaan kaunis kieli, mutta moni saattaa ajatella esim. saksasta samaa asiaa. Mielestäni sanojen opettelu on kohtuullisen helppoa ja ne jäävät helposti mieleen, mutta kielioppi ja muut vastaavat ovat paljon hankalampia. Muutama kaverini ranskanryhmästä lopettavat nyt tämän vuoden jälkeen juuri opettajan ja vauhdin takia. En yhtään ihmettele, koska minulla ainakin on vaikeuksia pysyä perässä joillakin tunneilla.

En tule jatkamaan lukiossa tätä kieltä, koska enää minua ei pahemmin edes kiinnosta ks. kielen opettelu. Onpahan ainakin kahden vuoden opiskelu jotain plussaa sitten joskus, kun osaa perusasiat.

Je m'appelle Marijja.

Tajusin tässä, että lauseita on aika vaikea muodostaa. Jaa'a, no eihän tätä ole edes vielä kovin kauaa opiskeltu.
Somebody shake me
Cause I,
I must be sleeping

Miss Strigidae

  • Ankeuttaja
Vs: Ranskan kieli
« Vastaus #118 : Maaliskuu 25, 2007, 19:54:20 »
Olen lukemassa kolmatta vuotta ranskaa, ja minulla on oikein taitava opettaja :) (Kiitokset hänelle, että osaan jo tämän verran kieltä.) Minusta ääntäminen on ehkä vaikeinta, kirjoittaminen ja lukeminen ovat luonnollisia asioita. Äh, perun sanani, koska kuulleenymmärtäminen on vaikeita. Kun kuulen lauseen nauhalta, on todella vaikeaa ymmärtää, mitä kuulee. Ranskan kieli on kaunista, jos sitä puhuu Ranskalainen :) Tai sellainen, joka on puhunut ranskaa.. En kyllä yleensä ranskantunneilla ajattele, että se olisi todella kaunis kieli. Sitä yrittää vain opetella... Vähän turhaa oli lisätä vastaus, kun ei ole mitään uutta sanottavaa mutta ei voi mitään ;)
Esim. Amelié (joka ei muuten ole minusta niin erikoinen lehva, pelkästään OK) niin se oli ihana kuunnella vaan sitä ranskaa kun ne puhu sitä niiin kauniisti :)

Wendyli

  • Ankeuttaja
Vs: Ranskan kieli
« Vastaus #119 : Huhtikuu 04, 2007, 15:58:17 »
Itse en osaa ranskaajoten siksi haluan kysyä... Miten sanotaan ranskaksi "Älä luovuta"? Toivon, että joku ranskaa osaava vastaisi...

Poissa Neige

  • kuolontonttu
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Ranskan kieli
« Vastaus #120 : Huhtikuu 04, 2007, 16:39:27 »
Aloitin ranskan kielen opiskelun viimesyksynä, eli kun aloitin lukion. Ranskanryhmä ei ole kovinkaan suuri. Siinä on yhdeksän tyttöä lisäkseni.  Ensimmäinen kurssi meni hieman pieleen, ehkä se johtui siitä, että kaikki oli niin uutta ja ihmeellistä, ettei osannut keskittyä.

Neljännessä jaksossa (loppumassa juuri) alkoi kakkoskurssi, joka oli huomattavasti kivempi ja rennompi. Pidän ranskan kielestä, koska jotkut sanat ovat tavattomat ihania. Tunnen myös oloni sivistyneeksi, kun opettaja kertoo kaikkia ravintolatietoja ja viineistäkin ollaan puhuttu. Kakkoskurssilla olen pärjännyt paremmin ja saatan korottaa numeroakin.

Viimeisessä jaksossa alkaa kolmaskurssi ja sitten ensisyksynä jatkuu. Ranskan kieli on yllättävän helppoa. Opin sanat hetkessä ulkoa ja joskus toivon, että kaikissa kielissä olisi niin yksinkertaista muodostaa lause. Ranskan kielessä sekin on niin helppoa ja kielioppi muutenkin tuntuu mukavalta ja helpolta oppia.

Minua kuitenkin vaivaa se, etten uskalla puhua ranskaa muiden kuullen. Olen niin ujo ja pelkään nolaavani itseni lausumalla jonkun sanan väärin. Tunnit ovat joskus sen vuoksi hirveitä, koska en halua sanoa mitään ääneen. En tiedä, mikä auttaisi.


- Huuto

muoks/

Unohdin melkein kokonaan, että kyllä kannattaa opiskella kunnolla ranskaa, koska toisena lukiovuotena ranskanryhmä pääsee tositoimiin. Me mennään Nizzaan viikoksi, jännittää jo nyt. :D

Kun taistelu on alkanut, se ei lopu koskaan, vaikka rauhanmerkit peittäisivät koko taivaan ja helpottuneet huokaukset karkaisivat ilmaan. Henkinen taistelu jatkuu edelleen, kohti voittoa tai tuhoa. - Athene

Zut

  • Ankeuttaja
Vs: Ranskan kieli
« Vastaus #121 : Huhtikuu 07, 2007, 18:27:32 »
Opiskelen ranskaa neljättä vuotta. Aloitin peruskoulun kahdeksannella luokalla, mutta nyt lukiossa jouduin aloittamaan alusta, koska jatkavaa ryhmää ei saatu aikaan. Ei se minua enää haittaa ollenkaan. Oli vain hyvä päästä kertaamaan yläasteen asiat ennen uusiin siirtymistä. Ja sainpahan helposti pari kympin kurssia ;) Tällä hetkellä meidän lukiossamme toisella luokalla on peräti kaksi ranskan opiskelijaa. Oikein hilpeitä tunteja meillä, kun kumpikaan ei ole siitä puheliaimmasta päästä.

Opettajamme onkin melkoinen persoona. Yläasteella vihasin häntä niin paljon, että harkitsin useaan otteeseen koko kielen lopettamista. Hän on todella omistautunut kielelle ja sen opettamiselle, ja hän usein innostuu selittämään jotain sanontoihin tai kielioppeihin liittyviä juttuja, jotka menevät aivan sen hetkisen aiheen vierestä. Lisäksi hän vaikuttaa melko epävarmalta välillä. Hän kysyy oppilaiden mielipidettä aina kaikkeen, paitsi ehkä meidän opiskeluumme eniten vaikuttavissa asioissa. Lisäksi "Jooko" tuntuu olevan yksi hänen lempisanoistaan, hän toistelee sitä jatkuvasti. Joskus hän myös tuntuu oppineen uuden mukavan sanonnan, jota hän sitten toistelee eri yhteyksissä koko tunnin ajan.
Nykyisin ymmärrän opettajaamme paremmin ja tulen hänen kanssaan juttuun jos on pakko. Olen tyytyväinen kun en jättänyt ranskan opiskelua hänen takiaan. :)

Ranska on yksi kauneimpia kieliä joita olen kuullut, ja aion vielä jossain vaiheessa elämääni asua vuoden tai parikin jossain Ranskalaisessa pikkukaupungissa. Haluaisin oppia kielen niin hyvin kuin mahdollista.
Ääntäminen ei ole minulle mikään suuri ongelma. Itseasiassa minulla ei ole suuria ongelmia missään, mutta pieniä ongelmia vähän kaikkeen on kyllä päässyt kertymään.


 
Unohdin melkein kokonaan, että kyllä kannattaa opiskella kunnolla ranskaa, koska toisena lukiovuotena ranskanryhmä pääsee tositoimiin. Me mennään Nizzaan viikoksi, jännittää jo nyt. :D

Kunpa mekin voisimme tehdä jotain tuollaista! Voisi kuvitella ettei siitä paljon vaivaa koituisi kun meitä tosiaan on vain kaksi :D

Poissa Yono

  • Tangokuningatar
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Ranskan kieli
« Vastaus #122 : Huhtikuu 07, 2007, 19:02:41 »
Nyt on käynyt niin ohraisesti, että meidän luokkamme on menossa Marseillesiin toukokuussa. Koko homma on ollut vähän huonosti järjestetty ja nopeasti kokoon kyhätty, enkä ollenkaan älynnyt miettiä toista kertaa, kun ilmoittauduin mukaan, se tapahtui niin äkkiä. Nyt minulla on kuukausi aikaa päästä eroon peloistani puhua vieraita kieliä ulkomaalaisille ja joutua läheisiin tekemisiin vieraiden kanssa. Olemme majoittautumassa perheisiin, joten joudun kohtaamaan molemmat pelkoni. Äääh...

Olen lukenut ranskaa toiselta luokalta lähtien eli kahdeksan vuotta :D Olen vielä aika hyvä, ja minulla on kohtuulliset mahdollisuudet saada kymppi todistukseen. Mutta kas kun on jäänyt opettelematta se, miten arjessa pärjää. Yhtäkkiä ymmärsin, etten tiedä mitään esim. siitä, millälailla minun täytyy käyttäytyä ruokapöydässä ja miten reagoida keskustelussa olematta epäkohtelias. Ranskalainen kulttuuri vaikuttaa liian erilaiselta kuin suomalainen!

Mutta juu, ranskan kieli on niin kaunista, että jos se olisi jotain konkreettista, se sulisi heti suussa. Kaiken lisäksi kielioppikin on melko mielenkiintoinen ja järkeenkäyvä. Ranskan tunneilla olo on kuitenkin puhdasta kärsimystä. Pojat tuntuvat jo antaneen periksi. Tunneista se tekee käsittämättömän hitaita ja vaikeita. Joskus minulle melkein tulee fyysisesti epämiellyttävä olo, tuskastun niin helposti.

Zut alors on kuulemma mahdottoman vanhanaikainen sanonta, mutta pakkohan sitä on käyttää, kun se on tarttunut mukaan jostain ala-asteen kirjasta.

Poissa helmikana

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Ranskan kieli
« Vastaus #123 : Huhtikuu 08, 2007, 22:35:33 »
Minä haluaisin ihan käsittämättömästi opiskella ja puhua ranskaa, koska pidän sitä uskomattoman kauniina kielenä. Vaikeana kylläkin, näin olen kuullut, mutta silti minulla on palava halu osata sitä. Siinä on vain se ongelma, kun ensi vuonna (olen nyt seiskalla) meidän koulussa tulee valinnaiset, jotka on jo valittu, ja koska koulumme on niin pieni, ainot kielivaihtoehdot ovat saksa ja ranska. Minä kyllä valitsin ranskan, mutta oppilasmäärän pienuuden takia ei tule ensi vuonna ollenkaan ranskan ryhmää (eikä saksankaan, ei sen puoleen). Minua ärsyttää ärsyttää ärsyttää! En tahtoisi millään aloittaa vieraan kielen opiskelua vasta lukiossa. Olen harkinnut tunkevani mukaan kuntamme kansalaisopiston kielikurssille, missä normaalisti käy vain aikuisia. :))
En usko, että minulla olisi hirveästi vaikeuksia ranskan kielessä, vaikka sitä hiton vaikeaksi kuvaillaankin. Minulla on aina ollut hyvä kielipää ja englanti sujuu kuin vettä vain, ruotsikin hyvin nähden aikaan jonka sitä olen opiskellut.

Joie

  • Ankeuttaja
Vs: Ranskan kieli
« Vastaus #124 : Huhtikuu 09, 2007, 10:34:18 »
Tässä on nyt viides vuosi ranskaa menossa ja lukioonkin sen valitsin nyt ihan A2-kielenä, vaikka ei sitä välttämättä olisi pitänyt tehdä. Meillä kun ei ole erityisen hyvä opettaja (ei osaa opettaa, ei käydä kappaleita läpi kunnolla, puhuu jostain ei aiheeseen liittyvästä koko ajan...) ja se sama ope on sitten lukiossakin. Mutta näin nyt, en viitsinyt lopettaakaan kun jos ikinä olen yliopistoon menossa, niin siellähän pitää olla vielä noiden peruskielten lisäksi joku kieli ja minulla se olisi ranska. Ja sitten toisaalta, en viitsinyt aloittaa sitä alusta kun kuitenkin osaan jotain ja se olisi ollut harvinaisen tyhmää.

Ranskahan on kielenä ihana, mutta meillä on niin tylsät ja hirveät kirjat (Chouette 3), että niiden avulla ei kyllä jaksa opiskella. Viime kokeestakin rapsahti kutonen... Tuntuu niin typerältä harjoitella jotain armeija-tai etanan valmistus-sanastoa! Onko jollain muulla tätä kirjasarjaa käytössä?
Tekisi niin mieli osata puhua ja kirjoittaa ranskaa hyvin, eikä vaan sillain 'mites se nyt menikään? mikä se yksi sana oli?' -tyylillä.

Nyt pitäisi mennä kirjoittamaan ranskan ainetta, 100-sanainen aine ranskaksi aiheesta 'Mon idol'. oivoi.