Kirjoittaja Aihe: Bändit livenä  (Luettu 25626 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

numbermidi

  • Ankeuttaja
Vs: Bändit livenä
« Vastaus #125 : Helmikuu 21, 2008, 17:23:33 »
Keikat tarkottavat paljon minulle, varsinkin kun ainoat bändit jota käyn katsomassa ovat Jrockia. Olen ollut tähän mennessä kolmella keikalla:


-ayabie- @Tavastia-klubi 28.5.2007
Keikka on vieläkin paras jossa olen käynyt. Jäsenet olivat kaikki niin iloisia ja todellakin ottivat yleisön avosylin mukaan. Hassusti en kyllä tuunu muistavan ketään niin hyvin kuin Yumehiton....

Dir en Grey @Tavastia-klubi 5.11.2007
En oikeastaan pidä suunnasta, johon Dir en Grey hyvinkin nopeasti on ajautunut, mutta oli pakko käydä katsomassa näinkin legendaarinen bändi. Olin kyllä onnesta soikeana kun he soittivat keikalla myös niinkin vanhoja klassikoita kun Riyuu ja OBSCURE. Ja tietenkin lempikappaleeni Kodou...

girugämesh @Tavastia-klubi 2.2.2008
Girugämesh on yksi niistä hämmästyttävistä bändeistä että kaikki kappaleet ovat hyviä ja kuunneltavia, eivätkä ne kulu. Keikka oli aivan mahtava ja kaikki jäsenet ja yleisö olivat heti mukana tunnelmassa. Erittäin mieleenpainuva keikka.

DIO ~distraught overlord~@ Nosturi 16.3.2008
Aivan mahtavaa... vaikea alkaa selittää tämän keikan tapahtumia, sillä niitä oli aivan villisti!! Täytyy vain sanoa että yksi parhaimmista. Ikinä.

Seuraavia keikkoja:

sekä EHKÄ Versailles x Matenrou OPERA @Tavastia-klubi 31.3.2008[/b]ei valitettavasti toteudu kohdallani ;__;;
« Viimeksi muokattu: Maaliskuu 29, 2008, 19:44:14 kirjoittanut numbermidi »

Poissa Aiëdaíl

  • Näätärikkaus
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Bändit livenä
« Vastaus #126 : Helmikuu 24, 2008, 21:27:38 »
Lainaus käyttäjältä: numbermidi
Seuraavia keikkoja:

DIO ~distraught overlord~ @Nosturi 16.3.2008
sekä EHKÄ Versailles x Matenrou OPERA @Tavastia-klubi 31.3.2008
Täsmälleen samoin, paitsi epävarma on minun kohdallani tuo DIO.

En ala tähän listaamaan kaikkia keikkoja, laitan nyt vain kaksi todella hyvin mieleen jäänyttä lähiajoilta:

Moi dix Mois @ Tavastia 11.10.2007
Ehdottomasti elämäni paras keikka. Hieman ****tti kun pahimmat jonottajat olivat ns. jiirokkuernuja, jotka eivät itse bändiä niin paljon fanittaneet vaan tulivat ikään kuin tapaamaan muita japsifaneja ja japanilaisen yhtyeen keikalle. Pääsin kuitenkin hirveästä jonosta huolimatta toiseen riviin (monen tunnin odotuksen jälkeen). Mana livenä *drool*, K:n juonnot, Sethin ääni... Tunnelma oli tiivis, mutta muitten alle en suostunut jäämään ja rakastan tuota bändiä äärimmäisen paljon. Dixit olivat hyvin mukana tunnelmassa ja vaikka Mana on aina vähäeleinen, näkyi silti, miten hän (ja muut jäsenet) nauttivat keikasta...

Nightwish @ Turku Caribia 16.12.2007
Uusi naitvissi yllätti positiivisesti livenä, bändin jäsenten välit olivat lämpimät ja he todellakin pitivät lavalla hauskaa. Koko poppoo vuorovaikutti yleisön kanssa, eikä tunnelmaa pilannut yleisön "Näytä tissit, Anette!"-huutokaan -.-" Bändi sen sijaan veti siitä hyvän läpän. Tuo keikka (+jonotus) oli piste i:n päälle uudessa Nightwishissa - tajusin, että voin kuunnella heitä ilman Tarjaakin.

DIO - distraught overlord @ Nosturi 16.3.2008
Wau. Wau. Wau. Ja hän sanoi vielä kerran wau, koska tiesi sen ärsyttävän muita.
Niin siis, tämä oli sellainen bändi, jota tietysti kuuntelin ja pidin, miksi muuten olisin keikalle mennytkään. Mutta se keikka teki minuun aivan lähtemättömän vaikutuksen. Bändi otti (vaikka tätä ehkä olen jossain toistellutkin) yleisön hyvin mukaan, piti lavan täydellisesti hallussaan ja esiintyi sellaisella tunteella kuin olisi vetänyt loppuunmyytyä konserttia jääkiekkoareenalla. Vaan pieni intiimikeikka oli kaikin puolin hauskempi. Ja se ensimmäinen encore. Mikaru ilman paitaa käpälöitävänä yleisössä (ei niistä minun käpälöinneistäni sen enempää, mutta puolustuksekseni voin sanoa, etten ainakaan tunkenut käsiä vaatteiden alle kuten eräät - se on jo huonoa keikkakäyttäytymistä)! Siitä herrasta ei tosiaankaan olisi uskonut, että hän oli murtanut kylkiluunsa edellisellä keikallaan... Musiikkipuoli oli kohdallaan, ja sydän jokaisella niin artistilla kuin yleisölläkin täysillä mukana.

Versailles & Matenrou Opera @ Tavastia 31.3.2008
Tällä keikalla sekä minua että keikkakaveriani heikotti, vettä ei saanut ja happi loppui, joku pyörtyikin. Tuuppiminen oli vertaansa vailla. MOsta en ollenkaan pidä, mutta pitihän siinä seistä, että oli mahdollisimman edessä Versaillesin saapuessa. Kamijoa plus bändiä jaksoi pari kolme biisiä kuunnella ja katsella, mutta sitten sortui jo vähän muuhunkin aktiviteettiin. Ikävä kyllä kumpikaan ei tajunnut kertoa toiselle, ettei haittaisi olla taaempanakin ja vaikka istua. Siksi keikka oli, vaikka Versailles ehdottomasti loistava bändi onkin, tämän listan huonoin. Jasmine Youn kompurointi oli symppis, samoin Hizakin meikkaustuokio x)

// Edit: Huomenna Nightwishiin \o/
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 25, 2008, 20:43:02 kirjoittanut Aiëdaíl »

Tanja

  • Ankeuttaja
Vs: Bändit livenä
« Vastaus #127 : Helmikuu 25, 2008, 17:48:00 »
Minulla on mainitsemisen arvoisia keikkoja kertynyt vasta kolme, joten kirjoitanpa jotain nyt niistä.


Ensinnäkin My Chemical Romance, 3.7.07.
Tuo päivä on uusi henk.koht. pyhäpäiväni mutta se ei liity mihinkään, joten en puhu siitä. :'D MCR:hän on minulle se ykkös-bändi, joten kuultuani että pojat tulevat Suomeen, menin aivan hysteeriseksi ja itkin. Melko pitkän puhelinjonottamisen jälkeen sitten sain lipun [tällöin vasta itkinkin], istumapaikka, mutta sillä ei ollut väliä, bändi kun oli mikä oli. [Eli pakko nähdä, olisin hypännyt katolta jos en olisi saanut lippua. No en ihan, mutta melkein.]
Aikanaan jäähallin eteen pääseminen [nettikaverini kyydissä, suurkiitos hänelle, en tiedä miten olisin paikan päälle muuten päässyt ^^] oli ihan uskomatonta. Tultiin minun muistaakseni noin puolitoista - 2 tuntia ennen ovien avaamista, ja sekin aika kului kyllä kamalan nopeasti. Siinä vaiheessa ei ollut kyyneliä vuodatettavaksi, mutta hermoilin minä silti. Muitakin nettikavereita näin, ja aws, oli mukavaa, vaikka minä olenkin se hiljaisin kaikista. Sitten ovet avautuivat, ja siinä jonottamisessa meni aika kauan, päästessäni sisälle lämppäri, Happiness, oli aloittanut. Näin vielä yhden nettikaverini, jota en ulkona ollut onnistunut löytämään. Menin sitten paikalleni istumaan, tosin taisin jossain vaiheessa säntäillä sieltä jonnekin. Lopulta, salissa pimeni, ja alkoi soittoa. Tiesin, ettei se ole vielä MCR, mutten silti tiennyt mikä se oli. Biisi kuulosti tutulta, mutten saanut päähäni kenen se on. Lopulta tajusin bändin olevan Billy Talent [tunnistin heidät herra D'Sa:n hiuksista :'D] ja ensimmäinen biisihän oli minun muistaakseni This Is How It Goes. BT:tä oltiin kyllä veikkailtu kovasti lämppäriksi, mutten silti ollut kuvitellut heidän tulevan. Olinkin sitten valtavan onnellinen, kyseessä sentään oli toinen lempibändini, mikäli niitä listaisin [kyllä minä listaan niitä joskus, addiktio].
Sitten, järkyttävää odotusta, ja näin, kun Bobin rummut paljastettiin, sekä taustalakana häslättiin paikalleen, aiheuttaen lievää kiljumista ympäri hallia. Sitten lopulta, valot himmenivät, ja iik, he astelivat lavalle. This Is How I Disappear, joku ylivoimaisesti ihanin biisi, alkoi, ja minä itkin lopulta sielläkin. En muuten muista niitä biisejä kunnolla, paitsi House Of Wolves:sta keikan hieman voimistuvaa kiljuntaa aiheuttaneen Frerard-kohtauksen, jota en paikaltani hallin vastapäätä niin selvästi erottanut, mutta kumman selvästi kuitenkin, tuntui että olisin ollut kentällä lavan edessä. Ja sitten Helena, joka, nyyh, lopetti keikan. Ääni oli lopuksi aika hiton käheänä, lauloin [ei sitä laulamiseksi voi oikeastaan sanoa, huusin] kaikki biisit läpi ja kiljuin enemmän kuin ikinä. Eikä hyppimistä sovi unohtaa, jalkani olivat muusina sen jälkeen.
Soiton loputtua kävin ostamassa The Black Parade -hupparin, joka on rakkaani, ja melko pian tekstasin isäni työkaverille, että minut voi hakea.
Myöhemmin kuulin, että Frank oli jaellut siellä hetken nimmareita, ja olin vihainen itselleni, kun lähdin niin aikaisin, mutta pääsin siitä kyllä yli. :'D


Muse, 17.10.07.
Ah, ihana keikka. Olin siellä isän ja äidin kanssa, kummatkin pitävät nimittäin myös Musesta. Istumapaikat nytkin, mutta huomattavasti paremmat, lavan vieressä melkein. Biiseistä en näistäkään muista paljon mitään, mutta lauloin silloin kyllä mukana, vaihteen vuoksi. Muistan Map Of The Problematique:n, jota odotin ehkä eniten, sillä se on aivan mieletön kappale. Myös Time Is Running Out jäi mieleen jotenkin, se laulu joka kuului joka puolelta ympäriltä, our time is running out, our time is running out, ja kun soitin silloin eräälle nettikaverilleni. Myös Knights Of Cydonia on jotenkin mielessä, se loppui. Ja kuten joku tuolla taisi sanoakin, Muse on jopa parempi livenä kuin levyillä.
Niin, ja ostin sieltä paidan, olikos sen nimi Black Faces. Joka tapauksessa, ihana paita se on.
Minä näin Musen.


Ja sitten LostAlone, Nosturi, 23.1.08.
Tätä en panikoinut niin paljon, mutta odotin silti. LostAlone on upea bändi [ja sitä paitsi vihdoin sain nähdä millainen paikka Nosturi on :'D]. Ensimmäisenä esiintyi Wiidakko, joka sekin ihan hyvä bändi on, oli mukavaa. Wiidakkon jälkeen kun oli aikaa, jotain puoli tuntia kai, törmäsin yhteen nettikaveriini, joka oli kaverinsa kanssa siellä. Heidän kanssaan sitten vietin loppuajan, mikä onkin paljon mukavampaa kuin yksinään. LostAlone, ah. Tästäkin muistan järkyttävän vähän, vaikka keikasta on vasta reilu kuukausi. No, kuitenkin, tämä tyttö räpsi kuvia ja kuvasi pari videota. Unleash The Sands Of All Time:n aikana taisin muutaman kyyneleen päästää, ainakin melkein. Sitten toki Blood Is Sharp, ensimmäinen LostAlone -biisini ja sen perusteella tärkein. Yhyy, haluan sinne takaisin. Niin, ja olihan siellä Lapkokin, jonka puolessa välissä suunnilleen kai jouduin lähtemään. Muistoksi sain LostAlone -mainoksen Nosturin ulko-ovesta, ja nyt se komeilee sänkyni yläpuolella.
Ainoa miinuspuoli tuolla ehkä oli [eikä siitäkään voi järjestäjiä, bändejä tai mitään syyttää] se, että moni bändejä katsomaan tullut katsoi minua kamalan arvostelevasti, eikä se tunnu ollenkaan mukavalta, osalla oli halveksuva ilme. Mutta keikka oli sydän silti. ^^


Osasin minäkin järkevästi kertoa noista [eikä todellakaan tullut mitään novellia tuosta MCR'stä :'D], enkä edes ihkuttanut yhtään, en varmasti. Mutta kaikki keikat olivat ehdottomasti kokemisen arvoisia. Siltikin kaikista eniten suosittelisin ehkä Musea, ah, mikä livebändi siinäkin on.

Kiitän, kumarran, ja sanon näkemiin.


EDIT/
Unohdin sanoa, että nyt huhtikuun alussa minua odottaa Good Charlotte, 3. päivä, sekä Tokio Hotel, 5. päivä. Noita molempia odotan innokkaasti, mahtavia bändejä enkä tiedä heidän livekunnostaan oikeastaan mitään [, ellei oteta jotain lyhyitä mitä olen tv:stä nähnyt], mukava sekin nähdä. ^^

Kaiten

  • Ankeuttaja
Vs: Bändit livenä
« Vastaus #128 : Maaliskuu 08, 2008, 11:47:23 »
the GazettE @ Tavastia 301007 on tällä hetkellä ainut bändi jonka olen nähnyt livenä :3 Keikka oli mahtava ja siitä jäi tosi hyvät fiilikset, en varmasti ikinä unohda sitä huumaa :D

Kärsin rahanpuutteesta, joten tuurilla pääsin edes Gazettoa katsomaan ja kuuntelemaan. Kauhea vääntö oli äidin kanssa saanko mennä katsomaan ko. bändiä vaiko en. Voitin sitten lopulta kun tilasin lipun~ ;D
Olis kiva päästä enemmänkin kattomaan, mut toi raha on vaan niin iso kynnys köyhälle opiskelijalle :<

Exhausted

  • Ankeuttaja
Vs: Bändit livenä
« Vastaus #129 : Maaliskuu 08, 2008, 16:05:21 »
Toinen keikkamuistoni on vähän yli kuukauden takainen, kun olin katsomassa Eppu Normaalia. Olin aivan onneni kukkuloilla kun olin tilaamassa lippuja. Ajattelin kuitenkin, että kumminkin siellä on vaan humalaisia keski-ikäisiä, mutta en antanut asian häiritä itseäni. Kun liput tulivat, lääpin niitä varmaan joka päivä, ja kun koitti keikkapäivä, maha oli todella kipeä. Jännitti. Ja paljon.

Minulla sama! Lokakuussa oli keikka täällä Joensuussa ja tarkoitus ei ollut edes alunperin mennä, kun rahatilanne oli melko huono. Mutta onneksi päätin kuitenkin lähteä, seuraakin kun oli tarjolla. Illalla käytiin pari tuntia ennen keikan alkua kaverin kanssa ostamassa lippu minulle (kaverilla oli jo) ja palattiin sitten paikan päälle ja päästiin ihan eteen vielä!
En ikinä ole ollut niin hienolla keikalla! Meininki oli mahtava alusta loppuun! :) Anniskelualuehan se porukkaa eniten veti puoleensa, mutta aika mukavasti porukka oli mukana. Varsinkin sellaset 30-40- vuotiaat miehet ihan onareissaan hilluivat Hipit rautaa- kappaleen ja Urheiluhullun aikana! Akun tehdaskin oli aika suosittu! Keikan jälkeen oli aivan ihana fiilis :-D

Nightwishia olin katsomassa myös tuossa joulukuussa, vaikken erityisen innokas fani ole. Muuten keikka oli hyvä, näyttävä jne. mutta niin ahdasta oli, että keikan päätyttyä piti istua lattialle, kun selkä oli aivan jumissa seisomisesta.. jalatkin melko kipeänä. Tunnelma oli yhdellä sanalla kertoen kuuma, porukka ympärillä ihan messissä, moshausta ja bittauksen yrittämistä. Hengissä selvittiin kuitenkin!

tutkis

  • Ankeuttaja
Vs: Bändit livenä
« Vastaus #130 : Maaliskuu 25, 2008, 20:27:46 »
Täällä on jonkinlainen lista bändeistä, mitä olen livenä nähnyt. Ei tuo täydellinen ole, mutta on siinä nyt ainakin suurin osa.

Ja tässä olisi sitten ne parhaat:

Ruisrockin sunnuntai 2006.

Tool oli sen jutun pointti, se, minkä takia tuonne sen lipun ostin, mutta ajattelin, että Morrissey on myös ihan kiva nähdä, vaikka en herran musiikkiin ollut kerennyt pahemmin tutustumaan. Muutamia biisejä olin kuullut ja kuulostikin ihan kivalta. Kun tuo mies nousi lavalle, niin olin ihan että ' :O '. Rakastuin. Seuraavana päivänä marssin levykauppaan ja ostin Mozzerin uusimman levyn enkä varmaan yli puoleen vuoteen kuunnellut muuta kuin Mozia ja The Smithsiä. Keikka oli ihan loistava. Morrissey on niin kovin karismaattinen olento, ettei sen tarvitse kuin seistä siinä ja minä jo haukon henkeäni. :D

Muistan edelleen niin elävästi sen hetken juuri ennen kuin Tool astui lavalle. Vatsassa oli perhosia ja purin kynsiäni. Vielä selvemmin muistan sen hetken kun ne miehet lopulta kapusivat sinne lavalle ja Stinkfist alkoi. Ja Maynardin "Wake up hippies!". Se oli niin epätodellinen fiilis. Olin odottanut sitä ihan älyttömästi ja nyt ne olivat oikeasti tuossa. Se oli jotain niin loistavaa. Settilista oli täydellisyyttä, sieltä tuli jopa se Opiate, jota niin kovin toivoin, mutta jota en oikeasti uskonut kuulevani. Se oli hienoa, kun ilta alkoi lopulta hämärtymään ja ne taustascreenit (jotka Toolilla on muuten kohtuu upeita), valoshowt ynnä muut pääsivät oikeuksiinsa.

Minulla oli muuten todella hyvä paikka eturivissä, suurinpiirtein Justinin (basisti) kohdalla. Näki ihan täydellisesti koko lavan.

Nine Inch Nails @ Helsingin Jäähalli 10.4.2007.

Nine Inch Nails oli Provinssirockissa 2005 ja minä missasin sen keikan. Harmitti. Ihan järettömästi.

Muistan sen lokakuisen päivän kun luin IRC-Gallerian NIN-yhteisöstä jonkun tyynen rauhallisen ilmoituksen (minua oikein häiritsi, kun se ihminen ei tuntunut olevan ollenkaan innoissaan tuosta :D), että NIN on tulossa Helsinkiin. Kädet tärisi ja olin vaan niin älyttömän innoissani. Olin ollut ihan varma, etten näkisi NINiä livenä vielä vuosiin ja nyt se olikin tulossa ja voi jestas. Taas laskin päiviä ja olin varmaan yhtä innoissani, ellein jopa enemmän kuin tuosta Tool-keikasta.

Keikka oli jotain niin loistavaa. Aloitus oli hauska, kun hallissa on suurinpiirtein kaikki valot vielä päällä kun Trent kapuaa lavalle ja Somewhat Damaged alkaa (oli muuten mitä täydellisin aloitusbiisi). Siinä meni hetki ennen kuin tajusi, että vittu se on tossa. :D Bändillä riitti energiaa koko keikan ajan ja sieltä tuli ne parhaat riehumisbiisit, kuten Wish ja March of the Pigs.

Minulta lähti hetkellisesti taju siinä keikan loppupuolella ja missasin aika hyvin pari biisiä. Siskoni nostettiin sieltä samoihin aikoihin pois ja se missasi sitten ihan kokonaan ne loput biisit. Oli melko ahdasta ja lämmintä. :D Järkkäri toi minulle vettä ja virkosin siitä kyllä vielä ihan viimeseen biisiin.

Nine Inch Nails @ Ankkarock 2007, sunnuntai (5.8.2007).

Noin viikko tuon edellisen NIN-keikan jälkeen ilmoitettiin, että samainen yhtye saapuu myös Ankkarockiin. Tämä oli hauskaa, koska oli semmoinen älytön NIN-innostus päällä eikä oikein edes kerennyt tulemaan sellaista keikan jälkeistä masista, että yhyy se on ohi eikä ole enää mitään odotettavaa.

Se hetki, kun kaikki on valmista ja bändi voi tulla millä hetkellä tahansa sekä tietysti se, kun ne lopulta oikeasti tulee näkyviin sieltä. Jotain niin parasta. Muistan niin tarkkaan, kun Hyperpower! alkaa ja Jeordie tulee sieltä vasemmalta puolelta näkyviin. Muistan niin tarkkaan sen, miltä hän näytti sillä hetkellä. Sekosi kai pää.

Tällä kertaa minulla oli tarkoitus mennä Aaronin (kitaristi) puolelle, koska viime keikalla olin toisella puolella. Olosuhteiden pakosta jouduin kuitenkin vähän enemmän keskelle kuin oli tarkoitus. Huomasin kuitenkin keikan alettua, että tämä oli mitä täydellisin paikka, koska Alessandro (kosketinsoittaja) oli suoraan edessäni. Olin siis ihan eturivissä.

Settilista erosi melko paljolti huhtikuisesta, oli enemmän biisejä uudelta levyltä, mikä oli mielestäni ihan loistavaa. Nuo uudet biisit toimivat ihan älyttömän hyvin livenä. Koko keikka oli taas erittäin energinen ja sanoisin, että jopa parempi kuin huhtikuussa. Toki setti oli hieman lyhyempi, koska kyseessä oli kuitenkin festarikeikka ja se alkuillan valoisuus vie aika paljon siltä valoshowlta (joka NINin kohdalla on ihan loistava), mutta silti.

Twisted Sister @ Helsingin Jäähalli 12.11.2007.

Sytyin tähän keikkaan melko hitaasti. Ensin jopa mietin, että menenkö vai en lippujen hintojen takia. TS ei ollut minulle mikään ykkösbändi enkä omistanut kuin muutaman levyn, mutta ajattelin kuitenkin, että olisi nämä ihan kiva nähdä. Keikan lähestyessä fiiliskin parani koko ajan ja levyjäkin alkoi ilmestymään hyllyyn. Edellisenä päivänä olinkin sitten jo ihan, että iik nään huomenna Twisted Sisterin! ja pompin seinille.

Ihan älyttömän kova! Ihanaa kuinka bändi on ollut ikuisuuden kasassa ja äijillä alkaa tuota ikääkin jo vähän olemaan, niin silti vedetään ihan täysillä eikä siinä todellakaan ole sellaista väsynyttä meininkiä, mitä joillakin bändeillä alkaa vuosien mittaan olemaan. Deen välispiikit on ihan loistavia, muistan puolessa välissä poskieni olleen kipeinä siitä virnistelystä. :D Fiilis oli erittäin hyvä sekä bändin että yleisön (jota tosin oli harmittavan vähän) puolella. Yhteislaulut sujui loistavasti ja yleisö tajusi myös ylläpitää jonkinlaista oma-aloitteisuutta eikä aina tarvinnut odottaa, jotta Dee huudattaa yleisöä. Loisto keikka.

Marilyn Manson @ Helsingin Jäähalli 20.12.2007.

En ollut kovinkaan innoissani ko. yhtyeestä noihin aikoihin, mutta päätin sitten, että Tim ja Ginger (joka ei ollut Provinssissa 2005) on katsastettava. Sain siskolleni ja itselleni kenttäliput (sai olla ihan tyytyväinen, koska ne meni about viidessä minuutissa). Pikkuhiljaa se innostuskin nousi, kun hoin vaan itselleni, että näen Timpan kohta livenä jee. :D

Tarkoitus oli jonottaa noin neljä tuntia, mutta lopulta se typistyi kolmeen tuntiin. Siellä oli ihan kivasti tuossa vaiheessa porukkaa, mutta pienellä tuurilla (esmes järkkäri haki porukkaa siitä meidän edestämme pois, kun nuo olivat jotain hölmöilleet) ja taidolla oltiin ihan ensimmäisten joukossa ovien avaamisen aikaan. Sain suostuteltua siskoni viemään tavarat narikkaan, eli pääsin suoraan ovien avaamisen jälkeen kentälle ja sain juuri sen paikan, minkä halusinkin. Eli, pääsin eturiviin, suoraan Timin ja Gingerin eteen.

Keikka oli varmaan kymmenen kertaa parempi kuin se, minkä näin Provinssissa 2005. Settilista oli melko tylsä ja ennalta arvattava, mutta, oih, Tim! Sillä miehellä oli ihan oma shownsa ja häntä oli niin kovin kiva kattella. Ne kaikki poseeraukset, irvistelyt ja tämä tyttö oli ihan sulaa vahaa. Varsinkin sitä mukaa kun Timpalta väheni vaatteet niin tämä oli vähän, että ooooh. Ja muistan ihan tarkkaan Timin äänen siinä vaiheessa kun Manson yritti saada jotain tyyppiä taputtamaan tai lavalle tai mitä lie (meni vähän ohi) ja Tim oli, jotta ’he’s paralyzed’ ja olin, että aww! (Antakaa anteeksi tämä pienoinen fangirl-ihkutus.)

Ginger oli myös todella kiva nähdä, kun tosiaan loukkaantumisen takia hän ei ollut sillä edellisellä keikalla mukana ja tuo mies oli kuitenkin minun ensimmäinen suuri suosikkini tästä bändistä. Missasin about kaiken muun lavalla tapahtuneen, kun tuijotin vaan haltioituneena noita kahta.

saraji

  • Ankeuttaja
Vs: Bändit livenä
« Vastaus #131 : Huhtikuu 24, 2008, 15:54:38 »
Good Charlotte, 3.4.2008, helsingin jäähalli

Pakkoa sanoa, mutta ihan helv*tin hyvä keikka ! Oikeasti paljon parempi kuin kuvittelinkaan, menin sinne vähän sillä mielellä että tultiin sinne melkein viimeisten joukossa ajatellen salin olevan täynnä pikkuisia "jee olen emo" tyttöjä, joita sitten itseasiassa olikin aika vähän, siellä oli ihan kunnon porukkaakin. Pienoisella väkivallalla päästiin frendin kanssa kuitenkin aika nopeasti aivan eturiviin, josta olikin sitten huippunäkymät.
Kentällä oli kuuma ja aika tuskaisaa, joka vaan oikeastaan paransi tunnelmaa, vaikka siellä muutama isompikin mies pyörtyi.

Soittivat paljon myös hyviä vanhoja biisejä, joita olin oikeastaan odottanut paljon enemmän kuin niitä uudempia.

Ja lämppärinä oli So Called Plan, joka on myös aivan loistava bändi, eli kaikin puolin onnistunut keikka omasta mielestäni ! :)

Daniel

  • Ankeuttaja
Vs: Bändit livenä
« Vastaus #132 : Toukokuu 02, 2008, 17:01:17 »
Good Charlotte, 3.4.2008, helsingin jäähalli...

Täytyy kyllä olla aivan samaa mieltä. Itse en ollut läheskään siellä eturivissä kentällä, jossain keskikohdilla olin, luulisin, mutta siis ei. Ei ollut tunnelma sielläkään matala, ihme kyllä. Odotin vähän, että jaa nyt ollaan täällä taaempana ja möllötetään koko keikka paikoillaan seisten, mutta kyllä oli sielläkin tunnelma katossa ja ihmiset ihan mukana. Ja vielä sielä takanakin päin (mitä nyt käsien lomasta näin kun katsoin taakse päin.)

Poissa blue kelpie

  • avaimen haltia
  • Vuotislainen
  • elämä on kovaa käytä avainta
The rain
« Vastaus #133 : Toukokuu 04, 2008, 12:37:27 »
Olin katsomassa viime vuoden lopussa The rainia ja muita Bändejä jotka esiintyivät maata Näkyvissä festarilla Turussa ja tänä vuonna olisi tarkotus mennä uudestaan ^^

pidin Bändin esiintymisestä toosi paljon oli hienot valotehosteet ja He vetivät joitain suossikki biisejäni...He selittivät biisien välissä herran sanaa ja ruoilivat yleisölle...

HB esiintyi myös siellä Turussa bändin rumali esiintyi viimeisen kerran bändissä ja teki hienon jäähyväis esityksen sytyttämäällä rumpuihin liekit o.O  se oli vaikuttavaa että pelottavaa
dataa kotona ja koulussa

Poissa Hattrick

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
Vs: Bändit livenä
« Vastaus #134 : Toukokuu 23, 2008, 21:06:39 »
Lainaus
Ja sitten, kesän ja tähänastisen elämäni kohokohta. The Ark. <3 En uskalla ruveta kertomaan kovin yksityiskohtaisesti, koska siinä tapauksessa tämä viesti ei päättyisi ikinä. Aivan loistava livebändi, aivan loistava! Kyyneleet valuivat ensimmäisen biisin ajan, kun en oikein tahtonut tajuta, että he olivat siinä ehkä muutaman metrin päässä. (Olimme koko päivän jonotuksen + uskomattoman tuurin ansiosta kolmannessa rivissä.)
Ja kun keikka loppui, onnistuin kävelemään noin kymmenen metriä, ennen kuin lyyhistyin itkemään yhdessä ystävieni kanssa. Kuulostaa kenties hieman oudoksuttavalta, mutta Ark aiheutti sellaisen tunnelatauksen, ettei sitä voikaan ymmärtää ellei ole itse samaa kokenut.

Ei se oudoksuttavalta... Enemmän emolta :)

Poissa Minsvo

  • shakes all over like a jellyfish
  • Vuotislainen
    • dA
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Bändit livenä
« Vastaus #135 : Kesäkuu 16, 2008, 11:04:48 »
No joo, en ole nähnyt muita kuin Antti Tuiskun ja hyvinhän se livenä vetää. Mutta olin silloin about kolmasluokkalainen, nyt en menisi herran keikalle mistään hinnasta. No ehkä viidestasadasta....
Keikka oli pienessä nightclubissa, siihen nähden todella hyvänkuuloinen äänentoisto. Ja me siellä ystävien kanssa kiipeiltiin baaritiskeilläkin että lähemmäs päästäisiin. Joo...

Poissa Laku

  • paperisydän
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Laku's life
Vs: Bändit livenä
« Vastaus #136 : Kesäkuu 16, 2008, 11:44:23 »
Mä oon nähnyt Ilkka Jääskeläisenkin livenä. Vuhuu!  Nojoo, olin silloin jotain viidennellä tms. Mutta oli se ihan hyvä esiintyjä tämmöisessä pikkupaikassa. :D

Sitten eilen kun olin Provinssi Rockissa, näin -ainakin parin biisin verran- Tuomari Nuormio & Hunajaluut,
Lauri Tähkä & Elonkorjuu (toinen kerta), Disco Ensemble, Paramode, Mokoma, Foo Fighters ja Billy Talent.
Olkoonkin, että Foo Fighters oli pääesiintyjä, niin mielestäni Billy Talent oli vaan paras. <3 Mies hillui sen tunnin siellä ihan täysillä. Ja ei voinut kuin ihailla, kuinka ääni kesti semmoista laulamista! :D Ennemmin en edes tiennyt kuka Billy Talent oli, mitä nyt yhden kappaleen joskus kuullut, mutta minkäänlaista yhdistystä artistiin ei löytynyt. Mutta nyt tykkään kyseisen miehen musiikista! <3

Paramoden tai Disco Ensemblen esityksiä en nähnyt oikeastaan juuri lainkaan, koska ne olivat X-stagella, missä oli semmoinen ihan tyhmä teltta, että sinne ei edes sopinut. :| Mur.
Mutta Foo Fightersiä katsoin aika edestä, päälavan oikean puoleisen skriimin alta. :D Siellä ei edes ollut ihmisiä kamalasti, vaikka paikka olikin kohtuullisen lähellä lavaa. Näki siitä! ;D Mutta Daven jutut ymmärsin aika hyvin siinä välissä. Kun sanan: "fuking" ymmärsi, niin puolet jo osasi kääntää. :P
Close the doors but never look inside
Time will tell if all your love has died


Roheha

  • Ankeuttaja
Vs: Bändit livenä
« Vastaus #137 : Kesäkuu 22, 2008, 14:49:37 »
No, onhan sitä jonkun verran tultu keikoilla oltua. Juuri pari eilen tulin itse asiassa Pariisista Paramoren keikalta (: En vieläkään tajua, miten lähdin Pariisiin saakka yhtä bändiä kuuntelemaan, enkä Paramoresta edes karmivasti pidä. Njoo, isä tykkää :D Ja lähin sitte mukaan, onhan se kuiteski Pariisi. Olio aivan mahtava keikka, Paramoren laulaja Hayley on kunnon show-ihminen. Osaa pitää yleisön mukana loppuun saakka :) Tai sitte Ranskassa pidetään siitä jotenkin ihan tajuttoman paljon.

Sitten olen nähnyt kuusivuotiaana Lintsillä Nylon Beatin 8DDD Njoo. Se siitä, noloa.
Tokio Hotelin keikalle ON liput. En sitäkään rakasta, mutta onpahan kuitenkin, ja bändin peruminen harmitti. Onneksi kuitenkin tulee Suomeen! En ole kylläkään kuullut kuin sen viimeisimmän levyn, jonka omistan, muuta en juuri ollenkaan tiedä. Mahtava ääni on kyllä Billillä.

Bon Jovi

AIVAN MAHTAVA! Paras keikka ever. Huono puoli oli tosin se, että keikka oli ulkona, ja siellä oli kylmä .s ainakin hiukan. Mut väkeä siellä oli ku riisiä kiinalaisessa ravintolassa, ja illalla korvat soi. Se on mun mielestä hyvän keikan merkki (: Emme saaneet ikävä kyllä seisomapaikkoja, mutta silti.

saraji

  • Ankeuttaja
Vs: Bändit livenä
« Vastaus #138 : Kesäkuu 22, 2008, 17:28:08 »

Bon Jovi

AIVAN MAHTAVA! Paras keikka ever. Huono puoli oli tosin se, että keikka oli ulkona, ja siellä oli kylmä .s ainakin hiukan. Mut väkeä siellä oli ku riisiä kiinalaisessa ravintolassa, ja illalla korvat soi. Se on mun mielestä hyvän keikan merkki (: Emme saaneet ikävä kyllä seisomapaikkoja, mutta silti.

Minäkin olin tuolla Jovin keikalla, mentiin siskon kanssa jonottamaan jo kuudelta aamulla, ja jumitettiin siellä sitten koko päivä. Meillä oli siis Golden Circlet molemmilla ( eli liput lavan edessä olevaan normaalista kentästä erotettuun alueeseen ) ja nopealla änkeämisellä pääsimme molemmat niin, että itse olin aivan eturivissä, ja siskoni takanani.

Olen siis aivan samaa mieltä, keikka oli mahtava ! Meillä ei ainakaan kylmä ollut, kuuma pikemminkin, kun olimme niin tungoksessa siellä :) Jon veti koko keikan kunnialla läpi, ja fiilis oli ihan katossa koko ajan. Kiitokset siitä !

Ja ostin muuten myös upean Bon Jovi -paidan sieltä :>

Poissa Drámella

  • ihan hirveen ilkeä
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Livejournal
    • LJ
  • Pottermore: NifflerHallow18061
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Bändit livenä
« Vastaus #139 : Kesäkuu 23, 2008, 17:56:43 »
Minun mielestäni ehkäpä ehdottomasti paras livebändi on Stam1na. Voi voi sitä mieletöntä fiilistä, joka keikoilla on. Stam1naa olen nähnyt livenä 8 tai 9 kertaa. Viimeisillä viidellä kerralla olen ollut pittaamassa, sitä ennen katsellut kauempaa. En osaa edes oikein sanoin kuvailla, mutta se fiilis on Stam1nan keikalla ja sen jälkeen aina ihan mieletön.

Myös Katatonia on aivan mahtava. Olen ollut vain kahdella keikalla, viime vuonna Tuskassa ja kaksi vuotta sitten Ilosaarirockissa. Kummassakin oli aivan mahti fiilis. Ilosaaren keikalla pääsin tokaan riviin kaverini kanssa ja osasimme joka biisin ulkoa ja se oli hienoa. Tuskan keikalla olin ihan aidassa kiinni (hah, siinä oli joku mies ensin, mutta sitten mä onnistuin vähän käyttämään sitä hyväksi, että olen nainen ja pääsin sen eteen :D). Se keikka oli ihan mahtava!

Kolmantena, muttei suinkaan viimeisenä voisin mainita vielä yhden bändin, jonka räjähtävän energinen lavashow saa minut aina syttymään. Kyseessä on tietenkin White Flame, tamperelainen rokkibändi. Jätkät ovat lavalla niin ihania ja energia suorastaan virtaa heistä yleisöön. Ikinä ei tiedä mitä odottaa, lentääkö yleisöön nakkeja vai nököttääkö lavalla pumpattava barbara banaani suussa. Suosittelen ehdottomasti menemään näiden keikalle, jos tulee tilaisuus. :)
haistan, haistan ihmislihaa, sanoi kuu ja hymyili julmaa, verenhimoista hymyään.

Poissa Lemmonleikko

  • Tom
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Sukupuoli: Velho
  • Soulshine!
    • Herra Hahmo
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Bändit livenä
« Vastaus #140 : Marraskuu 07, 2008, 21:47:08 »
White Flame heitti muuten hillittömän hienon keikan Manzanan levyjulkkarin lämppärinä Tampereen yo-talolla. Armoton draivi! Musiikki on toisinaan aika hiton jees, eikä suorastaan huonoa missään vaiheessa, mutta nimenomaan se meininki lavalla! Koko ajan kannat katossa, hitto vie... Oli kanssa komeaa kuunneltavaa kun niiden kitaristi ja laulaja hyppäsi Manzanan sekaan parin viimeisen kipaleen ajaksi. Oli vähän tulituksen makua.
"You don't have to be black to be a nigger. Being born penniless also makes you an outlaw." -Ronnie van Zant
         Row, row, row thy boat gently down the stream. Oh Charon, hast thou ever know'd that Death is but a dream?
Hyviä emme ole, pahoiksi emme halua tulla - olkaamme siis rumia!

Poissa meppu

  • Miss Impossible
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
    • Niin sanottu elämäni...
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Bändit livenä
« Vastaus #141 : Marraskuu 08, 2008, 21:02:53 »
Olen nähnyt useitakin bändejä livenä, mm. Sentenced, Amorphis, Poisonblack, YUP, CMX, jne. Mutta kaikista paras keikka, millä koskaan olen ollut, oli viime kesänä Qstockissa. Poets of the Fall!

Oon ollu PotF fani jo vuosia, mutta ei vain ole tullut mahdollisuuksia käydä keikalla silloin kun Haminassa vielä asuin. No, nyt sitten kun asun Oulussa, niin heti helpottu keikoilla käynti. PotF kuitenkin käy niin harvoin täällä päin ja mulla ei ole varaa kulkea PotFin perässä ympäri Suomen. Noh, Qstockin esiintyjälista ilmoitettiin ja näin PotFin siinä listalla ja päätin samantien, että Qstockiin menen, oli mikä oli. Päädyin Qstockiin töihin, eli ei tarvinnut edes lipusta maksaa. Noh, työvuoro olisi loppunut juuri kun PotFin keikka alkaisi, mutta sain kuitenkin lähteä siitä työpisteeltäni pois aikasemmin, koska en ollut pitänyt päivällä taukoa. Suunta kohti päälavaa, suunta ihan eteen.. 30 minuuttia ennen keikan alkua pääsin parhaalle mahdolliselle kohdalle katsomaan keikkaa. Kun sitten musiikki alkoi soimaan, tuntui kuin olisin taivaassa..

Oi että, se keikka oli aivan ihana ja rakastuin PotFiin uudestaan.
~*For in dreams, we enter a world that is entirely our own.
Let them swim in the deepest ocean or glide over the highest cloud.*~

Poissa Aiëdaíl

  • Näätärikkaus
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Bändit livenä
« Vastaus #142 : Marraskuu 09, 2008, 16:14:27 »
Varmaan uuden viestin aika, kun edellisen keikoista on pitkä aika.

Nightwish tuli taas kesällä tsekattua niin Tuskan varaslähdössä kuin Ruississakin, ja pakko sanoa, että ensimmäinen oli huomattavasti parempi. Ehkä bändi oli väsynyt tai muuten vain leijuin vielä Tuskasta, miten tahansa, keikka ei ollenkaan iskenyt. Välispiikit olivat kuultuja, vitsit vanhentuneita, soittivat vähemmän ja biisilistakaan ei ollut yllättävä. Kaisaniemessä oli tunnelma katossa, tilaa edempänäkin olla litistymättä ja loistokeikka ehdottomasti.

Viimeksi näin 21.10 Emilie Autumnin Crumpetseineen Tavastialla *-* Sanoinkuvaamatonta. Ylitti kyllä vuodentakaisen Moi dix Moisinkin. Lava oli upeasti koristeltu, koko show loistavaa teatteria, laulu käsittämättömän ihanaa. Bändi TODELLAKIN oli vuorovaikutuksessa yleisön kanssa - harvoin joku esiintyjistä tulee halaamaan pyörtymäisillään olevaa eturiviläistä ja vielä lavashown jälkeenkin pitää huolta faneista. Nimmarienjakotilaisuuskin oli mahtava, sain tosin vain Emilien ja Maggotsin nimikirjoitukset julisteeseeni. Hintansa arvoinen ja vielä enemmän.

//Edit. Taas uutta:

DIO - distraught overlord tuli tsekattua toisen kerran vuoden sisällä, tällä kertaa Gloriassa. Lupaava alku, eli muistutus bändin laulajalta siitä, että viime kiertueen hiplaukset vyötärön alapuolelta ja toisinaan vaatteiden sisältäkin eivät olleet toivottuja. Keikka noudatti samaa kaavaa kuin edellinenkin, eli encoressa lensi tavaraa ja itse bändin jäseniä yleisöön :) Ikävä kyllä tunnelman latisti se, että - kuten japanikeikoilla on ennenkin havaittu - muita faneja ei oteta huomioon, tärkeintä on saada se ah-niin-ihqun-tyypin rumpukapula/juomapullo/hiustuppo. Ei minua tunkeminen haittaa, jos menet katsomaan bändiä livenä, on aina tungosta. Mutta kun porukkaa makasi itkien maassa yrittäen suojata päätään sekopäisen fanilauman säntäillessä sinne tänne yleisöön hyppivän suosikkijäsenensä perässä, totesimme ystäväni kanssa, että oli aika siirtyä sivummalle.
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 04, 2008, 20:17:15 kirjoittanut Aiëdaíl »

Poissa Kuningasidea

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Bändit livenä
« Vastaus #143 : Marraskuu 11, 2008, 14:35:03 »
Keikat ovat kyllä musiikin suola. Tosin oma toiminta oli tänä vuonna erittäin suuressa ristiriidassa edellisen virkkeen kanssa. Tähän menessä olen käynyt vasta kahdella keikalla. Downia kävin kuuntelemassa maaliskuun lopussa Helsingin kulttuuritalossa ja Stam1naa vappuna Tavastialla.

Downin keikka oli tämän keikkavuoden henkilökohtainen kohokohta. Eräs suosikkiyhtyeistäni saapui Suomeen keikalle, ja minä vielä arvoin, että viitsinkö lähteä katsomaan, kun liput maksoivat 35 euroa. Näin jälkikäteen olen järjettömän tyytyväinen siihen, että Stam1nan Nosturin keikka oli loppuunmyyty. Niinpä Kallio kutsui. Saavuttuani yksin Musiikkitalolle oli oloni aika orpo. Onneksi bongasin ennen keikkaa eräät tutut, joiden kanssa vietin vähän aikaa. Hakeuduin omalle istumapaikalleni, josta ei nähnyt hirveän hyvin lavalle. Sen siitä saa, kun on lippujen kanssa myöhään liikkellä. Keikalla ei ollut lämmittelijää, vaan sen korvasi valkokankaalta näytetty video, jossa kuvattiin Downin edellisen kiertueen tapahtumia. Videolla oli myös bändin suosikkiyhtyeiden musiikkivideoita.

Itse keikkahan oli aivan mieletön. Bändi jammaili ja piti lavalla hauskaa, mutta soitto oli kuitenkin aivan tajuttoman tarkkaa. Ehkä suurimman vaikutuksen teki kuitenkin solisti Phil Anselmo, joka on sanalla sanoen äijä. Laulukin kulki paremmin kuin kahdella ensimmäisellä studioalbumilla, mistä kiitos kuuluu ilmeiseisimmin erittäin paljon entistä terveemmille elämäntavoille. Ja mikä lavakarisma! Jokainen pienikin ele sai yleisön hullaantumaan. Keikan jälkeen lähdin baariin. Pohjien puute ei haitannut, sillä euroforia korvaa varsin mainiosti verestä puuttuvan alkoholin määrän ja vielä paljon enemmänkin. Sepä vasta oli hieno fiilis!

Stam1nan keikka oli myös upea. Vaikka kyseessä on yksi Suomen energisimmistä ja parhaista livebändeistä, ei keikka kestänyt vertailua Downiin. Keikka oli kuitenkin mainio. Hypin ja riehuin kuin hullu. Ääntä ei seuraavana päivänä lähtenyt edes vähää alusta, sillä totta kai kaikki biisit oli pakko "laulaa" mukana. Henkilkohtaisesti keikan kohokohdat olivat Muuri ja Pahan Arkkitehti. Erityismaininta bändille Kiss-maskeerauksesta, -maneereista ja I Was Made for Loving You:n soittamisesta. :D   

Viuhti

  • Ankeuttaja
Vs: Bändit livenä
« Vastaus #144 : Marraskuu 15, 2008, 20:25:57 »
Nightwishin olen nähnyt kaksi kertaa livenä ja molempien keikkojen jälkeen on ollut ihan uskomaton fiilis. Se bändi vaan osaa.
Vaikka kuuntelenkin Nightwishia nykyisin harvoin, oli heidän viimekesäinen keikkansa Kaisaniemessä kyllä ihan mieletön. Jonotin ties kuinka monta tuntia ja koko keikan ajan oli sellainen olo, että voisin vain leijailla ilmassa ihan pelkästä hyvästä fiiliksestä. Huh huh.

Sonata Arctica on tullut nähtyä kaksi kertaa. Tavallaan se bändi ei ole mikään maailman paras livenä, mutta kyllä ne kaksi Sonatan keikkaa joilla olen ollut, ovat olleet yksiä hienoimmista, joilla olen koskaan ollut.

Blondieta kävin katselemassa kesällä. Pääsin vain parin tunnin jonotuksella eturiviin ja koko keikka oli lämppäribändiä myöten täydellinen, vaikka olinkin matkassa yksin.

PMMP:n olen nähnyt muutaman vuoden aikana suunnilleen neljä kertaa kaikenlaisissa ilmaiskonserteissa ja Ankkarockissa kesällä '06. Ja voi, kyllä tykkään.

Amorphiksen olen nähnyt kahdesti, ensimmäisen kerran kesäkuussa, kun he olivat Nightwishin lämppärinä Kaisaniemessä. Silloin en ollut kuullut bändiltä kovinkaan montaa biisiä, enkä oikein ollut ehtinyt saamaan mitään käsitystä siitä pidänkö heidän musiikistaan vai en. Taisin tykätä, sillä parin kuukauden päästä, Ankkarockissa Amorphis oli pakko käydä katsomassa.

Fields of the Nephilimiä olin katsomassa Tuskassa kesällä. Odotin keikkaa kamalasti ja roikun lavan edessä odottamassa vaikka kuinka kauan, mutta keikka oli ehkä huonoin, millä olen koskaan ollut.

Scandinavian Music Groupin keikka Ankkarockissa viime kesänä oli ehkä paras keikka, millä olen koskaan ollut.

Brother Firetribeä olin katsomassa kesällä '07 ja sitä keikkaa en varmaan unohda koskaan. Ahhh.

Olen nähnyt livenä myös Within Temptationin (x2), Timo Rautiaisen (x2), Bob Dylanin, Egotripin, Lordin (niin joo moi), W.A.S.P:in ja Carmen Grayn (x2).



Kromisade

  • Ankeuttaja
Vs: Bändit livenä
« Vastaus #145 : Marraskuu 15, 2008, 20:51:39 »
Olen käynyt vuosien mittaan paljon keikoilla, nähnyt monenmoista bändiä, mutta otetaanpa esille niitä parhaimpia:

Sarax10. Kymmenisen keikkaa olen nyt tältä bändiltä päässyt näkemään ja aina on ollut hienoa päästä poikien keikoille. Etenkin Provinssirockin 2008 keikka oli ehdottomasti paras koskaan näkemäni keikka Saralta! Eturivissä ja porukkaa oli paljon, uuden levyn biisejä ja vanhaakin materiaalia ja tunnelma mitä mainioin!

Sturm und Drang Olen nähnyt tämän bändin valitettavasti vain kerran, Amarillossa, Tampereella. Pojat veti silloin kyllä hyvin, mutta jotenkin keikka ei jäänyt sinänsä mieleen, kun yleisökään ei ollut niin vahvasti mukana. Nyt olen menossa tulevana joulukuuna ikärajattomalle keikalle, joten saapi nähdä, onko meininki vähän eri, kuin k18 keikoilla! :)

Negative Negativen alkuaikoina olen nähnyt bändin muutamaan otteeseen, en muista montako kertaa, livenä ja silloin bändi ainakin TOIMI LOISTAVASTI! Siis silloin "War of love" levyn aikoihin. Provinssirockissa 2008 näin bändin myös, mutta jotenkin se keikka ei iskenyt minuun niinkään.

Muska Babitzinx13. Hahaa, kyllä, olen käynyt jossainvaiheessa paljonkin Muskan keikoilla ja niillä on aina ollut kiva meininki. Muska osaa ottaa faninsa älyttömän hyvin huomioon. Mutta enää en ole jaksanut juurikaan käydä, kun keikoilla on aina soitettu niitä samoja biisejä, ei mitään uutta ja kyllästymistä vähän on iskenyt. En tiedä, menenkö vielä joskus Muskaa katsomaan, nähtäväksi jää.

Dingo Tämäkin bändi tullut nähtyä jokusen kertaa, ekan kerran Tammerfesteillä 2004. Siellä oli hyvä keikka, mutta täytyy sanoa ettei Dingossa oikein ole hohtoa, kun ovat jo niin vanhoja. :) Olisipa päässyt silloin 80-luvulla keikalle!

Poissa fairytale

  • Karkkikonsultti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Pottermore: CauldronWitch29345
  • Tupa: Mary Sue
Vs: Bändit livenä
« Vastaus #146 : Marraskuu 15, 2008, 21:03:35 »
Livekeikat ovat kyllä mahtavia - suurimmassa osassa tapauksista. Minulle ei ole kohdalle kyllä sattunut huonoja keikkoja. Vosin kertoa vähän kahdesta parhaasta keikasta joilla olen ollut.

Elämä lapselle '06, vaikka siellä ei kyllä ollut esiintymässä ketään edes sen hetken suosikkeja, niin tunnelma oli hyvä. Kavereiden kanssa tuli tanssittua ihan piippuun asti, vaikka aitiossa ahdasta olikin. (sinne oltiin ängetty niin paljon porukkaa että saatiin istua sylikkäin) Kokemuksena oli kyllä mahtava.

Cinema Bizarren keikka sai muistamaan, minkä takia livekeikat ovat ihania. Kyseisen bändin 'fanittaminen' oli kerennyt pahoin hiipua ennen kun ne näin livenä, mutta keikan jälkeenpä huomasin kuuntelevani niitä taas innolla. Olin kuullut tämän bändin olevan huono livenä, mutta näin ei todellakaan ollut - tai ainakaan sitä ei paikanpäällä huomannut. Kaikki hyppivät ja lauloivat mukana.

Mun keikkakokemuksia ei ole kyllä kertynyt kovin monia, lähinnä näissä jokavuotisissa ilmaiskonserteissa on tullut käytyä joita on meidän keskustassa järjestetty. Niissä on tullut nähtyä mm. PMMP ja Happoradio. Ja sitten on ollut näitä erikoistapauksia, kun joitain lempibändejä on tullut Suomeenkin asti esiintymään.

-fairytale
There's only one thing 2 do, three words 4 you

Poissa moottorisaha

  • Voldemortisti
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • be loud, let your colors show.
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Bändit livenä
« Vastaus #147 : Marraskuu 16, 2008, 14:40:15 »
Laskeskelin tuossa juuri, että sellaiset _ainakin_ 30 bändiä on ainakin tullut nähtyä livenä, mitkä nyt ainakin muistan. Onhan niitä toki ollut joitakin, mitkä eivät mieleen ole jääneet.

Ykkösenä ehdottomasti viimeviikkoinen.
Slipknot
Selkeä ykköslempibändi jo yli neljän vuoden ajan, yhdeksän miestä joita rakastan enemmän kuin ketään muuta tässä maailmassa. Keikka oli aivan mieletön, vaikka katsomossa kaverini ja minun paikkani olivatkin -kentälle toki olisin mielinyt. Meininki katsomossa oli kuitenkin lähes yhtä hyvä mitä kentällä, ja kyllä sitä välillä tuli paitsi hihkuttua käsittämättömästä onnentunteesta, myös pidäteltyä kyyneliä silkasta liikuttuneisuudesta. Jätti aivan sanattomaksi. En koskaan tahdo unohtaa ainuttakaan sekuntia tuosta vedosta.
Ennen Slipknotia lämppäripumppu Machine Head tuli nähtyä myös, ja kyllähän nekin jätkät ihan hyvin vetivät.

Heaven Shall Burn, Venetian Snares, Common
Ilosaarirock '08. HSB:n keikalla oli niin mieletön meno, ettei ole ollut toista. Venetian Snares puolestaan oli keikkakokemuksena niin omalaatuinen, että tuntui kuin olisi ollut aineissa koko ajan. Tuossa kolmoslavan teltassa tuolla hetkellä kaikki olivat kavereita keskenään ja pomppimat päämäärättömästi nykivän musiikin tahdissa. Aivan käsittämätöntä. Common taas taisi olla ensimmäinen räppäri jonka näin kunnolla livenä, ja vaikken mikään maailman suurin räpin kannattaja olekaan, tuo show oli todella hieno ja mukaansatempaava! Kyllä sen perusteella voisin parit Commonin levytkin hakea kaupasta omaksi.

Terror, Soilwork, Opeth
Ilosaarirock '07. Terror ja Soilwork kicked ass! Mieletön meininki. Kyllä tuli muutaman kerran otettua turpaan noiden pumppujen piteissä. Mutta oli se sen arvoista! Opeth oli vähän mitäänsanomaton tuolloin, kun en ollut bändin musiikkiin suuremmin perehtynyt, mutta nyttemin kun progekin on alkanut paremmalta maistua, saisin varmaan heidänkin keikastaan enemmän irti. Ehkä joskus tulevaisuudessa.

Mudhoney, mukava fiilistelykeikka at Ilosaarirock '07, muistaakseni.
The Darkness, kaukana fanista, mutta kyllä show'ssa oli tunnelmaa ja hyvä meininki! Ilorokissa tämäkin.
Nightwish x2, sekä sisällä että ulkona, sisäkeikka Tarjan kanssa oli unohtumaton ja mieletön kokemus, Ilosaarirockin veto Anetten kanssa jäi vähän mauttomaksi, mutta tähän saattaa olla muitakin syitä, kuin että Nightwish olisi huonosti vetänyt.
Myöskin Carpark North tuli jossakin Ilosaarirockissa tsekattua ja kiva veto se oli sekin, vaikken osannutkaan mukana laulaa kuin Humanin.

Sitten näitä perussuomalaisia on nähty pitkät litanniat. Neljä Ruusua ainakin kahdesti, PMMP ainakin neljä kertaa -aina yhtä loistava<3, samoin Apulanta -kulunut, ei enää ikinä!, The 69 Eyes:n kävin ihan erikseen Kuopiossa katsomassa ja tykkäsin kyllä, vaikken bändiä liiemmin fanitakaan, Stam1na, Mokoma, Kotiteollisuus, HIM, Happoradio, 51 Koodia, Stella...
Onhan noita.

Kokonaisuudessaan rakastan livemenoa ja -musiikkia, antaahan se ihan uuden ulottuvuuden fanittamansa bändin repertuaarille. Livenä musiikki tuntuu paljon henkilökohtaisemmalta, siellä tapaa samanhenkisiä ihmisiä, ja useimmiten ihmiset myös sulautuvat yhdeksi; upeaa yhteisöllistymistä.
Nyt kun täysi-ikäisyys tuli saavutettua, niin kyllä aion käydä vielä enemmän keikkoja käydä katsastamassa kuin mitä tähän saakka.
Livekeikoista saa energiaa pitkäksi aikaa, vaikka oheistuotteina tulevatkin äänen lähteminen, lihasten jumiutuminen, mustelmat etc. Mutta kuten jo sanoin, sehän on vain sen arvoista!

Tulipas tarina... Sry.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 16, 2008, 14:43:53 kirjoittanut moottorisaha »
When you say it's dead and gone, yes, I know you're wrong

Cocsmo

  • Ankeuttaja
Vs: Bändit livenä
« Vastaus #148 : Joulukuu 01, 2008, 20:49:30 »
Lainaus
Olkoonkin, että Foo Fighters oli pääesiintyjä, niin mielestäni Billy Talent oli vaan paras. <3 Mies hillui sen tunnin siellä ihan täysillä. Ja ei voinut kuin ihailla, kuinka ääni kesti semmoista laulamista! :D Ennemmin en edes tiennyt kuka Billy Talent oli, mitä nyt yhden kappaleen joskus kuullut, mutta minkäänlaista yhdistystä artistiin ei löytynyt. Mutta nyt tykkään kyseisen miehen musiikista! <3
Hieman offaan, mutta Billy Talenthan on siis koko yhtye, ei pelkkä solisti Benjamin Kowalewicz :)

Itse asiaan: Olen nähnyt jonkin verran hyviä bändejä livenä, nyt ehkä parhaana ja vielä tuoreena muistissa on tuo Foo Fightersin Provinssirockin keikka.
Porukkaa oli aivan sairaasti, olihan bändi toki pääesiintyjä ja sunnuntain viimeinen, joten kaikki pakkautuivat sitten siihen päälavan eteen. Itse pääsin kolmanteen riviin, sillä Billy Talentin olin katsellut muutamaa riviä kauempaa ja ihmismassojen hetkeksi vähetessä pääsin eteenpäin. Puolentoista tunnin odottelu oli todellakin vaivansa arvoinen, niin mahtavan energinen ja täynnä tunnetta keikka oli! Oli loistavaa, että Foo Fighterssit soittivat enemmän vanhempia biisejään, eivätkä ihmiset tuuppineet ja riehuneet hirveästi (vaikka moshpit on ihan kivaakin joskus, oli tuplasti kivempaa nauttia keikasta ilman sitä). Ympärilleni olivat sattuneet juuri tyypit, jotka olivat lisäkseni ehkä kovimpia laulajia koko keikalla, ja tuntui siltä, että "meidän" laitamme olikin eniten mukana. Löysin youtubestakin videoita, joissa ääneni raikuu pelottavan kovaa..
Välispiikitkin olivat hauskoja, ja uskon yhä enemmän niitä monia, joiden mielestä Dave Grohl on maailman mukavin rokkari. Loistava keikka, kaikenkaikkiaan.

Jennaanna

  • Ankeuttaja
Vs: Bändit livenä
« Vastaus #149 : Tammikuu 26, 2009, 22:20:08 »
Oon nähny aika monia bändejä/artisteja livenä.. tykkään käydä kaikenlaisissa konserteissa ja sen sellasissa 8DD Eniten oon kummiski nähny Anna Abreuta :DD Ja sitten ainakin myös Apulanta, Kalle Löfström, Poets of the Fall, Sturm und Drang, Smak :DD, Herra Ylppö & Ihmiset, ja jotain tommossii : > Haaa kaikki melkee vaa Suomalaista :p