Kirjoittaja Aihe: Kirjanvartija; kuolemattoman Nicholas Flamelin salaisuudet  (Luettu 1189 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Flyrashaz

  • sub rosa
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Northern Light
    • Livejournal
  • Tupa: Korpinkynsi
Totuus: Nicholas Flamel syntyi Pariisissa 28. syyskuuta 1330. Likimain 700 vuotta myöhemmin hänet muistetaan aikansa suurimpana alkemistina, jonka huhuttiin pitelevän käsissään ikuisen elämän salaisuutta. Historiankirjojen mukaan Flamel kuoli vuonna 1418, mutta hänen hautansa on tyhjä.

Legenda: Aikamme suurin alkemisti elää, mutta vain vuosisatojen ajan nauttimansa elämän eliksiirin voimin. Himottu salaisuus on piilotettu kirjaan jota hän suojelee, kaikkien aikojen mahtavimpaan teokseen. Vääriin käsiin joutuessaan se tuhoaa koko maailman.

Kaiken inhimillisen hävitys on myös alhaisen tohtori John Deen perimmäinen aikomus hänen kaapatessaan sekä kirjan että Flamelin puolison. Ihmiskunta uinuu kohtalostaan autuaan tietämättömänä, ja vanhan ennustuksen mukaan teinikaksoset Sophie ja Josh Newman ovat ainoat, joilla on mahdollisuus estää paholaismainen suunnitelma.

Kirjanvartija on irlantilaisen kirjailija Michael Scottin seikkailuhenkinen fantasiaromaani, joka vie lukijansa San Franciscosta Alcatrazin kellareihin ja salaperäiseen varjovaltakuntaan. Teos vietti 12 viikkoa New York Timesin bestseller-listalla ja sen kaikki hahmot kaksosia lukuun ottamatta perustuvat aitoihin historiallisiin henkilöihin tai mytologian olentoihin. Sormusten Herra -elokuvista vastannut New Line Cinema tuottaa kirjasta version valkokankaalle.


Näin kirjaa kuvailee Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston tietokanta. Mielestäni kirja oli mahtava. Siinä oli kuvailtu kivasti, ja fantasiaakin oli mukana, että faktaa. Juonesta pidin, enkä yhtään ihmettele kirjan menestyneisyyttä. Scott on kirjoittanut hyvin, ja odotan innolla seuraavaa osaa; tietääkseni semmoinen on tulossa. Kirja ei voi loppua noin.

Mitä pidit?
Kuka oli lempihahmosi?
Oletko tyytyväinen juoneen ja ideaan?
Oletatko, että seuraava osa tulee? Odotatko sitä?


Diggasin kirjaa mielettömästi. Luin sen hetkessä; ainakun oli aikaa. Juoni tempaisi mukaansa, Scott oli todella hyvin kuvaillut henkilöiden tunteita ja paikkoja, kirjaan uppoutui.
Lempihahmoni oli Scathach. Ihana soturi. Jotenkin tämän puhetyyli, tavat ja näin olivat mieleeni, ja lempihahmoni ei ollutkaan Sophie tai Josh. Seuraavina ovat listalla Sophie, Nicholas Flamel sekä Josh.

Tyytyväinen olen. Viihdyin kirjan parissa. Kirjassa ollut fantasia ja fakta sekoittuivat mukavasti; John Dee on oikeasti ollut olemassa, samaten Nicholas Flamel(näin olen ymmärtänyt, ja näin uskon; Flamel saatta ihan hyvin olla vieläkin elossa). Myös ihmisten aurat oli hienosti kuvailtu, ja aloin uskomaan pienissä määrin kaikkeen yliluonnolliseen; eli siis turhan hyvin kuvailtu. Ja koska faktaa kirjassa oli, se saattoi myös olla osa hairahtumisiani.

Seuraavan osan on pakko tulla. Kirja loppuisi muuten tyhmästi. Uskon, että Scottilla riittää mielikuvitusta, ja juoni etenee hyvin.

Onko kukaan muu lukenut tätä mahtavaa kirjaa?

"Oh, the bad guy of the game, me, you're not serious, I'm... umm... fortuneteller!"

Poissa julkupuu

  • Genrepoliisi
  • Vuotislainen
Vs: Kirjanvartija; kuolemattoman Nicholas Flamelin salaisuudet
« Vastaus #1 : Toukokuu 26, 2008, 09:53:56 »
Minä innosta puhkuen lainasin tämän kirjastosta heti kun tämä sinne ilmestyi, koska olin Nicholas Flameliin tutustunut Potterin ja itseasiassa vähän muunkin kautta.

En kuitenkaan yksinkertaisesti jaksanut lukea sitä loppuun, sinnittelin muistaakseni lähes puoleen väliin ja sitten palautin sen takaisin kirjastoon. En tiedä miten muut kuvittelevat Nicholaksen, mutta minä olen kuvitellut hänet vanhaksi tai vanhan näköiseksi (kuvittelin hänen alkaneen juoda eliksiiriä ollessaan jo vanha) mutta kirjassa hän tuntuu olevan vetreimmillään, enkä jotenkin osaa kuvitella sellaista vanhaa pappaa juoksemassa ympäriinsä kuin pahainen nuorukainen. Lisäksi minusta kai jotenkin tuntui, että kirja meni liian tasaisesti eteenpäin. Se vain meni ja meni eivätkä kappaleiden loppukohtaukset (jotka pitäisivät saada ihmisen heti kääntämään sivua kiinnostuksesta) olleet mitenkään hätkähdyttäviä, eikä tehnyt mieli kääntää sivua ja katsoa miten kohtaus etenee.

Lisäksi minulle tuottavat hyvin paljon hankaluuksia lukea yleensäkin kirjoja, joissa on taikoja ja taikaa, koska mielestäni ainoa oikea tapa tehdä taikoja ja ainoat oikeat taiat ovat Pottereissa olevat taiat ja muut taikomiset ovat vain pahaista liirumlaarumia. Sitä ei tosin voi laittaa tämän kirjan piikkiin, mutta kuitenkin.
Only those who he loved could see the lightning scar. 4500!

Poissa Argonblue

  • Parasta ennen: 17.11.2009
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Velho
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Kirjanvartija; kuolemattoman Nicholas Flamelin salaisuudet
« Vastaus #2 : Toukokuu 28, 2008, 01:03:45 »
Tulipa tuokin nyt lukaistua. Kiitos vinkistä Flyrashaz.

Alkemia tarjoaa käytännössä rajoittamattoia mahdollisuuksia tarinointiin. Siihen voi, kuten kirjailija on tässä teoksessa yrittänyt, yhdistellä erilaisia elementtejä koko laajasta maailmasta.Valitettavasti kirjailija hukkaa mielenkiintoisen aiheensa potentiaalin lähes täysin. Muutamista nokkelista oivalluksista huolimatta hän menee sieltä missä aita on matalin, ei sieltä missä ylityksen voi tehdä tyylikkäimmin. Suoraan sanoen tämä harmittaa minua. Hienosta ja monitahoisesta aiheesta on tehty latteaa ja yksioikoista putkijuoksua. Kirjassa ei ole kerrassaan mitään sellaista mitä ei olisi jossain muodossa nähty jo joskus aiemmin.

Mielestäni kirja kärsii liialliseta painotuksesta toimintaan. Vaikka se sisältääkin ajoittain ihan mukiinmenevää ympäristön ja hahmojen kuvailua, tuntuu silti siltä, että kirjailijalla on jatkuvasti kiire vyöryttää taistelua ja muuta toimintaa. Tästä syystä hamot ovat jääneet pinnallisiksi ja kuolemattomuuden mukanaan tuomat mahdollisuudet vesitetään tehokkaasti. Ikäänkuin kirjailija itsekään ei olisi oivaltanut luomansa maailman tarjoamia mahdollisuuksia, vaan kaikki tarjoillaan niin kovin mustavalkoisena, ilman, että hahmojen välisiin suhteisiin ja niiden nyansseihin on kiinnitetty suurestikaan huomiota.

Kirja ei varsinaisesti ole huono, idea on loistava, mutta toteutus kelvoton. Jatko-osa, tai kenties useampikin, on ilmassa. Eihän tarinaa yksinkertaisesti lopettaa noin. Jos lähdetään ajatuksesta, että jatko-osa on suunnilleen saman mittainen kuin tämäkin, niin se antaa aiheen olettaa, että niitä tulee enemmänkin. Muutoinhan homma menee aivan järjettömäksi pikakelaukseksi. Aivan, kuin sitä ei olisi tässäkin ihan tarpeeksi. Jos jaksan muistaa, luen varmaankin jatko-osat jahka julkaistaan, en kuitenkaan laske odotuksesta kihelmöiden päiviä siihen.

Vielä sananen. Vaikka kritisoin teosta melko voimakkaasti, niin siihen on olemassa tiettyjä syitä. Tärkein niistä on, että olen jo vanha mies. Kyseinen teos on selkeästi kirjoitettu itseäni jonkin verran nuoremmalle kohderyhmälle ja suuri osa kritiikistä selittyy sillä. Kymmenisen vuotta sitten tämä olisi varmasti uponnut minuun kuin häkä.Surukseni (?!) huomaan, etten enää kykene nauttimaan tämän tyylisistä kirjoista samalla tavalla kuin joskus ennen.
"We will be perfect...    ...in every aspect of the Game"

Vastarannankiiski vauhdissa taas...

TuliTikkuRasia

  • Ankeuttaja
Vs: Kirjanvartija; kuolemattoman Nicholas Flamelin salaisuudet
« Vastaus #3 : Kesäkuu 06, 2008, 22:48:04 »
Luin kyseisen kirjan n. kuukausi sitten ja pidin sitä hyvänä kirjana(ei kuulu kuitenkaan mielestäni parhaimpiin kirjoihin). Juoni oli muistaakseni(huono muisti) ennalta-arvaamaton ja piti minut mukanani loppuun asti. Ei ihan vastannut odotuksiani, mutta luettava kirja oli kuitenkin.
Lempihahmoni hmm... Morrigan. Hänessä oli jotain kiehtovaa ja salaperäistä. Yleensä en kiinnostu pahiksista, mutta Morrigan teki minuun vaikutuksen( saattaa myös johtua siitä että olen lukenut Nora Robertsin Morriganin risti-kirjan, joka kuuluu kirjatrilogiaan ja on sen ensimmäinen osa. Sarjan nimestä ei ole nyt hajuakaan.) Mutta kuitenkin kävi niin:D
Kirjan idea oli kiehtova(sana toistuu) ja saattoi ollakkin aika omaperäinen. Scott osaa kirjoittaa oikein sujuvasti(saatan puhua ristiin omia ajatuksiani).
Uskon että seuraava osa tulee, koska kirja itsessään loppui hyvin keskeneräisesti. Scott tekee lukijoiden murhan jos hän ei jatka(hyvin kaunista). Odotan itse seuraavaa osaa.

Nat

Poissa Rupertismyking

  • Luppakorva
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Mun rakkaat<3
  • Pottermore: WitchWatch10541
  • Tupa: Luihuinen
Vs: Kirjanvartija; kuolemattoman Nicholas Flamelin salaisuudet
« Vastaus #4 : Elokuu 14, 2012, 22:43:37 »
Yksi todella hyvistä kirjoista! Tykkäsin tosi paljon ja ahmin ekan kirjan melkein tunnissa. Luin sitten melkein yhteen pötköön loputkin. Nyt koko sarjassa taitaapi olla kolme osaa. Kirjassa luki muistaakseni, että tulossa on seuraavakin.. Siis neljäs tarkoitan. Tottakai odotan sitä innolla! Miksen? Hyvä kirjasarja niin miksi en haluisi lukea lisää?? Ja lempihahmo.. Hmm.. Todella vaikea kysymys suoraan sanottuna! En ihan oikeasti tiedä. Jos vastaisin tähän, vastaus olisi varmaankin, että kaikki. No joo.. Juoni oli kyllä mukaansa tempaava. Enpä oikein muuta osaa siitä sanoa.
« Viimeksi muokattu: Elokuu 15, 2012, 18:56:05 kirjoittanut Rupertismyking »
I will cry when you go away because I love you forever♥

Poissa Sieppi

  • Tukintolvana
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • Boldly going through space and time
  • Tupa: Rohkelikko
Vs: Kirjanvartija; kuolemattoman Nicholas Flamelin salaisuudet
« Vastaus #5 : Elokuu 15, 2012, 16:33:06 »
Pidin tästä sarjasta todella paljon. Tarina oli todella mukaansatempaava ja mielenkiintoinen. Sarjassa on loistavasti yhdistelty kaiken maailman jumalia ja taruolentoja yhdeksi kokonaisuudeksi. Kiehtovaa on myös se, että tapahtumat sijoittuvat nykyaikaan. Ainoa ehkä huono puoli sarjassa on se, että aika kuluu hirvittävän hitaasi. Esimerkiksi ensimmäisen kirjassa aikaa kuluu vain vajaat kaksi päivää. (Voi olla että olen väärässä.) tapahtumia on kuitenkin tarpeeksi, ettei lukeminen käy tylsäksi.
Lempihahmoa minulla ei ole. (En osaa päättää.) Kaikki hahmot ovat loistavia.
Innolla odottelen sarjan neljättä osaa. :)
"There's no point in growing up if you can't be childish sometimes!"