Kirjoittaja Aihe: Merlin (BBC 2008, spoilaa myös 2. kautta)  (Luettu 708 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Carabella Lëralondîr

  • Mustasiipinen
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Merlin (BBC 2008, spoilaa myös 2. kautta)
« : Lokakuu 14, 2009, 03:12:21 »
Merlin on BBC:n tuottama sarja, joka juuri aloitti toisen kautensa Briteissä kuukausi sitten. Suomessa sarjaa ei ole näytetty. Löytyykö täältä silti kyseisen sarjan katselijoita?

Sarja seuraa nuoren Merlinin elämää tämän päätyessä Camelotiin. Kuningas Uther Pendragon on kieltänyt magian kuolemanrangaistuksen uhalla. Kun Merlin pelastaa Arturin noidan veitseltä, hänet määrätään Arthurin henkilökohtaiseksi palvelijaksi. Merlin yrittää selvitä tehtävistään paljastamatta omaa magiaansa opettajansa Gaiuksen avulla. Mutta Merlin ei ole ainoa jolla on maagisia taipumuksia. Linnanneito Morganaa piinaavat unet, jotka alkavat muistuttaa enneunia. Merlinin tehtävä on auttaa Arthur valtaistuimelle, mutta miten hän selviää siitä?

Mitä olette mieltä sarjasta?
Mitä pidätte erilaisista rooliasetteluista tai -vaihdoista (esim. Gwen palvelusneitona)?
Mikä sarjassa on hyvää ja tuo uusia tuulia?
Mikä huonoa, mikä sarjassa pistää kiukuttamaan?

Olen seurannut sarjaa alusta lähtien. Toisaalta tykkään kyllä siitäkin asettelusta että Gwen on Morganan palvelija, tuopa siinäkin jotain uutta. Tosin no, eihän se tätä legendaa seuraa orjallisesti, mutta periaatteessa kun miettii että pitäisihän ne kirjat ja leffatkin arvostella erikseen.

Omalla tavalla sarja on kyllä viihdyttäväkin. Merlinin hahmo sen periaatteessa tekee ja jotenkin tykkään siitä koomisuudesta, leffat ja taltioinnit on usein semmoisia tosi vakavia ja tää tekee terää. Sarjassa nyt on ehkä parhaiten mun mieltämäni versiot Morganasta ja Arthurista, osa Merlinistäkin. Gwen on ihan mukava yksilö kanssa ja onhan sekin vaihtelua että roolissa on tummaihoisempi ihminen. Välillä Gwen vaan jää jotenkin mitäänsanomattomaksi joskus. Artusta pidän kyllä pirusti, jotenkin semmoinen ylimielinen, mutta myös tarvittaessa nöyrä. Merlin on... no Merlin xD

Kaikkein eniten sarjassa ehkä jää nakertamaan se että joitain henkilöitä voidaan näyttää koko ajan ja joihinkin keskitetään pari jaksoa silloin tällöin. Athur ja Merlinhän nyt tietenkin on joka jaksossa isossa osassa kerran ovat kuitenkin pääosia, mutta esimerkiksi Morgana jää taka-alalle tyylillä pariksi jaksoksi ja näytetään tosi vähän ja väliajoin näytetään taas kokonaan Morganaan kohdistuva jakso. En oikein tykkää järjestelystä. Kukin jakso on tietty oma kokonaisuutensa ja siitä löytyy omat pahiksensa, mutta silti tuommonen vaihtelu ei iske. Kaikkia vois heitellä tasapuolisesti joka suuntaan.

The Great Dragon, noh, tää lohis on kyllä jäänyt vähän tyhjäksi. Kyllä sen tarkoitus on sinällään tullut selvä, mutta jotenkin se tuntuu välillä ihan turhalta hahmolta vai pitäisikö sanoa olennolta. Mutta Uther on kyllä oikeasti mukava vaihtelu sinällään kun on nähnyt Anthonyn muualla yleensä pehmona tai vastaavana - no okei, repossa kivana kirurgina - mutta siis no, täytyykö muuta sanoa kuin et äijä oikeasti osaa. King Giles rules! Eikon siis...

Pahiksista... Parhaiten mulla on jäänyt mieleen Mackenzie Crook Siganina, koska muutenkin tykkään tyypistä näyttelijänä. Veti kyllä aika erinomaisen pahisroolin mielestäni, vaikka ensin arveluttikin. Toisena tulee ykköskauden kestopahis Nimueh. Kiva hahmo ja sinällään ihan onnistunutkin, joskin viimeisessä jaksossa se oli kyllä vähän pliisu. Muita ei sitten olekaan jäänyt mieleen tietty Mordredia (jota ei ees voi laskee vielä pahikseks) ja Lady Helenaa (Eve Myles, 1. jakso) lukuunottamatta, joista viimeisimmäksi mainittu nyt oli semmoinen aika perusavaus pahiksille. Joskin sen laulu oli kivaa kuunneltavaa.

Pakko sanoa että pienenä fanityttönä haluaisin nähdä Merlin/Morganaa, mutta mää luulen ettei kässäröijät suo sitä mulle. Arthur/Gwen oli kyllä niin odotettu, mutta tosi vähän pohjustettu, tuli vähän seinästä, vaikka kiljuinkin kyllä tässä kohtaa aika lujaa. Samassa jaksossa oli jo aiemmin mielellä "tyhmä mies". Lancelotille näytän ristiä ja valkosipulia. Onhan hahmo ihan kiva ja legendan mukaan Gwenin pitäiskin lähteä sen mukaan, mutta hahmona Lance on aivan liian kliseinen - liian hömppäromantikko ja liian pliisu, ei tee vaikutelmaa.

Henkilökohtaisesti tykkään kakkoskaudesta enemmän, kun pääsee hahmoihinkin vähän normia syvemmälle. Ykköskausi oli kyllä melko upea, mutta musta tuntuu että kakkoskaudesta tulee vielä upeampi (odotan muuten niin trailerissa näytettyä Arthur/Uther-taistelukohtaa ja miten siihen päädytään).
Kaikki tarinat ovat lopulta vain sanojen säikeitä.
(Tervetuloa uudelle kirjoittamisfoorumille!)

Poissa Mirandel

  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
Vs: Merlin (BBC 2008, spoilaa myös 2. kautta)
« Vastaus #1 : Huhtikuu 02, 2010, 02:14:48 »
Oioioi minä RAKASTAN tätä sarjaa! Rakastan sen hahmoja, rakastan sen tarinaa, rakastan sen koomisuutta ja draamaattisuutta, ja rakastan sen tarjoamaa taikuutta. Siis oikeasti aivan mahtava sarja! Lempihahmoni ovat ehdottomasti Arthur, Gwen ja Merlin. Ja kuten arvata saattaa, olen leppymätön Arthur/Gwen-fani. Toisin kuin Carabella, minä en osannut lainkaan odottaa heitä yhteen, paitsi sitten ekan kauden 10. jakso vinkkasi vähän siihen suuntaan. Aika nopeasti kyllä kieltämättä tapahtui, mutta sinänsä ihan hyvä, koska Gwenin tie kuningattareksi ei takuulla tule olemaan helppo ja mutkaton. Heidän suhteellaan on paljon esteitä. Ei riitä, että luokkaerot ovat esteenä, vaan on myös toinen mies. Ennen kuin heidän suhteensa voi kehittyä pidemmälle, pitää Arthurin kasvaa henkisesti ja saada itsevarmuutta tiellään kuninkaaksi. Toisessa kaudessa kehitys on jo todella suuri verrattuna ekaan kauteen.
Gwen on hahmona ihana, kiltti, fiksu ja suorasanainen. Pidän siitä, kuinka hän on melko ujo, mutta tarpeen tullen puhuu rohkeasti asioista, joista hänellä ei olisi oikeutta puhua.

Merlin on aivan ihana ja rakastan hänen ja Arthurin ystävyyssuhdetta. Sitä, miten heidän luonteensa pelaavat yhteen, ja miten Arthur ei pysty suoraan myöntämään, että Merlin on hänen ystävänsä. Heidän suhteensa kehittyminen on ehkä yksi keskeisimpiä tarinoita koko sarjassa. Merlinillä ja Arthurilla on kuitenkin loppupeleissä paljon yhteistä: kummatkin ovat menettäneet toisen vanhempansa, kummallakin on suuri taakka kannettavana - Arthur on todella kovan paineen alla, sillä hänen täytyy vastustaa isänsä mielipiteitä ja samalla aurata tietään kuninkaaksi. Merlin puolestaan joutuu salaamaan kykynsä kuolemanrangaistuksen uhalla; ja samalla hän pelastaa Arthurin hengen lähes joka jaksossa näiden kykyjen eli magian avulla. Koskaan Arthur ei saa tietää, että oikeastaan Merlin on se joka on hänet pelastanut, eikä tuuri. Bradley James(Arthur) kertoi eräässä haastattelussa haluavansa Arthurin tajuavan itse mikä Merlin oikeasti on. Ja melko nopeasti myöskin. Arthur ei ole tyhmä, joten ilmiselvät johtolangat saisivat myös paljastaa Merlinin melko nopeasti. Aivan varmasti Arthur saa tietää hänen kyvyistään, mutta mielenkiintoista onkin, että miten ja milloin. Hänen reaktionsa on yksi suurimpia asioita, joita odotan kolmannelta kaudelta.

Olen hieman pettynyt Morganan hahmoon. En ole koskaan hänestä kauhean paljon pitänyt, mutta Merlin tekee hänestä mukavamman. Noh... jakso 12 olikin sitten melkoinen helvetti. En olisi ikinä uskonut, että Merlin voisi tappaa Morganan! Minä niin odotin heidän suhteensa kehittyvän, mutta ei. Ja minä niin odotin Morganan hahmon kehittyvän, mutta ei. Jakso 12 sai minut todella ahdistuneeksi ja epäuskon valtaan. En tiedä, kuka tai mikä ahdisti kaikkein eniten. The Great Dragon, joka manipuloi Merliniä? Vai Merlin, joka uskoi vain lohikäärmettä ja teki mitä tämä pyysi: tappoi(yritti; ei kyllä varmasti kuollut) Morganan ja vapautti lohikäärmeen? Enkä voi myöskään käsittää, että Morgana hylkäsi hänen ja Gwenin ystävyyssuhteen niin helposti.

Tokan kauden viimeinen jakso oli loistava. Pisti itkemään, hymyilemään, huokailemaan ja jännittämään, jopa nauramaan. Loistavaa näyttelytyötä kaikilta! Jakson alussa vain ärisin Merlinille: "Niin mitäs menit tekemään" mutta loppua kohden minun teki vain mieli halata häntä. Poor Merlin! :(

Itse seuraan sarjaa sarjana, enkä juuri lainkaan vertaa legendaan. Eihän siinä olisikaan mitään järkeä verrata, kun Merlin ei todellakaan ole se parrakas vanha, viisas mies, eikä Guinevere ole rikas jumalaisen kaunis(vaikka hän on kyllä todella kaunis, mutta ei kumminkaan jumalaisen kaunis) kuninkaallinen. Lancelotkin tulee esiintymään vain yhdessä jaksossa per tuotantokausi, joten hänen osansa tuskin tulee olemaan kamalan iso koko sarjassa. Myös Exaliburin ja Lady of the Laken tarinaa on muutettu paljon. Ja muuten olen varma, että Exalibur ja Freya muodostavat vielä yhteisen ketjun kolmannella kaudella. Siis tuo on jo melkein selvää!  :D

Ja sitten Utherista. En käsitä, miten joku yksi hahmo osaa kerätä yhtä aikaa paljon vihaa ja myötätuntoa. Hän on joutunut kokemaan rankan murhenäytelmän, mikä saa helposti tuntemaan myötätuntoa häntä kohtaan. Sitten taas toisaalta ja melkein päällimmäisenä, hän on hirveä itsekäs p*skiainen, joka ei osaa toimia terveen järjen mukaan. Hänelle kaikki ovat yhdentekeviä, ja hän on valmis tuomitsemaan jopa parhaimman ystävänsä kuolemaan ilman suurempia todisteita tämän syyllisyydestä.

Mitäs vielä? Niin, musiikki tietysti! Musiikki on aina jotenkin niin häkellyttävän kaunista. *huok* Arthurin ja Gwenin teema minulla aina polvet tutisemaan. <3 Mutta muutenkin musiikit sopivat hyvin kohtauksiin.

JA nyt lopetan ennen kuin tästä tulee ihan kamalan pitkä! Kellokin on paljon. Mutta hei mahtavaa, että tälle olikin jo topic täällä. :)


//Sori, mutta kuten sääntökirjassakin seisoo, meillä ei voi linkkailla You Tube -videoihin, jotka eivät ole tekijänoikeuden haltijan sinne laittamia. Emme halua oikeudelliseen vastuuseen niistä videoista. -Valeriana
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 13, 2010, 22:34:21 kirjoittanut Valeriana »
Beautiful like a morning sun inviting the dawn to break. - Trading Yesterday(Beautiful)