Kirjoittaja Aihe: Iskelmämusiikki  (Luettu 863 kertaa)

0 vuotislaista ja 1 Ankeuttaja kyttää tätä aihetta.

Poissa Lady Asensio

  • Nilkanvilauttaja niinikään
  • Vuotislainen
  • Sukupuoli: Noita
  • DH luettu 9.12, KV 11.3
  • Pottermore: HeartWitch62
  • Tupa: Korpinkynsi
Iskelmämusiikki
« : Kesäkuu 10, 2008, 22:54:34 »
Pidätkö vai vihaatko? Itselläni on iskelmämusiikkiin jonkinlainen viha-rakkaussuhde: joitakin yhtyeitä/biisejä kuuntelen, mutta joitain vihaan niin paljon, että korvista tulee höyryä. Vihaan erittäin paljon mm. Kari Tapiota, Lea Lavenia ja muita vanhoja heppuja (tai oikeastaan vihaan heidän biisejään, ei itse ihmisessä välttämättä mitään vikaa ole :)  )
Kuitenkin pidän joistakin iskelmälaulajista. Anna Eriksson on lähinnä iskelmäpoppia (tosin uusin levy oli täydellinen pettymys, onneksi en ostanut sitä). Lisäksi Taikakuulla ja Yölinnulla on joitakin ihan mukavia biisejä.

Mattilan sisaruksilla Anne ja Anneli on ikäisikseen aivan upeat äänet (Anneli on syntynyt vuonna 1987 ja Anne vuonna 1984) ja pidän monista heidän biiseistään. Sanoituksetkin ovat joissain biiseissä sellaisia, mitä voisin itsekin tehdä. Lempibiisini Annelta on "Oot mun pieni taivas" ja Annelilta "Tulivuori sisälläin".

Wikipedia kertoo iskelmämusiikista seuraavaa:
Lainaus
Iskelmämusiikki on historiallisesti tarkoittanut 1800-luvun lopulla Yhdysvalloissa ja suurissa Euroopan maissa syntynyttä helposti omaksuttavaa musiikkia. Nykyään iskelmällä viitataan aikuisille suunnattuun populaarimusiikin tyyliin. Popmusiikki on periaatteessa samanlaista helposti omaksuttavaa musiikkia kuin iskelmä, mutta nuoremmille suunnattua.

Iskelmämusiikki muuttuu yleensä ajan mittaan, kuten muotikin. Iskelmämusiikilla tarkoitettiin alun perin muun muassa kamari- ja orkesterimusiikin kappaleita jotka saattoi oppia helposti. Myös joitakin operettisävelmiä voidaan ymmärtää iskelmämusiikiksi. Iskelmämusiikkia on siis hyvin monenlaista. Eräs tyypillinen piirre iskelmämusiikille on yksinkertainen melodia ja pelkistetty instrumenttien käyttö. Iskelmämusiikki on varsin suosittua ja yleistä teollisuusmaissa, onhan sen levityskin ollut aina teollista (esimerkiksi nuottien painaminen ja äänilevyt ja videot).

Sana iskelmä on lyhentymä sanasta iskusävelmä. Iskelmä-sanan suomenkieleen esitteli sanoittaja-laulaja ja Yleisradion kamreeri R. R. Ryynänen.
Mun blogi: http://www.pointblog.fi/?go=milluska    (HUOM! OSOITE HIEMAN MUUTTUNUT)
Vuoden 2008 kotitonttu  tässä, terve!

Katariina

  • Ankeuttaja
Vs: Iskelmämusiikki
« Vastaus #1 : Kesäkuu 10, 2008, 23:07:10 »
En pidä. En myöskään arvosta sitä, että kaikki iskelmämusiikki haukutaan täysin lyttyyn. Omalla tavallaan se on hyvää musiikkia, niille jotka siitä pitävät, mutta omaan korvaani se kuulostaa mielettömän ärsyttävältä. Siis sen verran ärsyttävältä, että jos töissä on iskelmäradio päällä, en voi tehdä työtä ilman että vaihdan sen. Suomenkieliset sanoitukset eivät useimmiten ole mitään älyn riemuvoittoja ja melodiat kuulostavat kaikki samanlaisilta. Laulajat ovat geneerisiä ja yleinen musiikin ilme saa näkemään punaista. En vain jostain syystä voi sietää kuunnella suurinta osaa iskelmästä.
Nykyään kaikki humpat ja iskelmät taidetaan laskea samaan "paskaa musaa"-lokeroon, mutta niin ei kyllä ole :( Humppa on hyvinkin kuunneltavaa musiikkia, siinä on sentään hyvä rytmi.

Poissa AIV-rehu

  • Lupus Tigris
  • Valvojaoppilas
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Apulannan kasvattama
  • Pottermore: FeatherProphecy121
  • Tupa: Korpinkynsi
Vs: Iskelmämusiikki
« Vastaus #2 : Kesäkuu 26, 2008, 21:48:46 »
Mulla on simmonen hälläväliä suhtautuminen iskelmään. Se ei herätä minussa mitään tunteita. Se vaan on jotain musiikkia siinä muiden joukossa. Kuitenkin jos radiossa on iskelmä radio päällä vaihdan kanavaa. Ei sitä jaksa kuunnellakaan. Iskelmä on jotenkin tylsää musiikkia. En mä sitä vihaa, mutta en tykkääkään. Sehän on enemmän aikuisten musiikkia. Ei iskelmä laulajat sinänsä huonoja ole. Se musiikki vaan on jotenkin niin - tylsää (miten niin toistan itseäni). Itse asiassa pienellä tai suuremmalla muokkauksella joistain iskelmä kappaleista saisi ihan ok kappaleita. Otetaan nyt esimerkiksi kappale Hetki lyö. Ari Koivusen versio siitä on mielestäni ihan hyvä.
Draco dormiens numquam titillandus.
Jos jokin voi mennä pieleen, se menee pieleen.
Psykiatrisia toimia, jotka oman kokemuksen kautta täysin aukee -Apulanta

Poissa samettiina

  • huoleton huuliharppuilija
  • Sanomaton
  • *
  • Sukupuoli: Noita
  • Pienestä kipinästä voi syntyä roihuava liekki
  • Tupa: Puuskupuh
Vs: Iskelmämusiikki
« Vastaus #3 : Elokuu 11, 2009, 09:45:43 »
Minulla ei ole mitään iskelmämusiikkia vastaan, vaikkei se kuulukaan minun lempparimusiikkiini. Äidin autossa tulee kuunneltua Iskelmää, eikä se tosiaan ole suuri ongelma. Kappaleita ja esittäjiä on kyllä niin paljon, että jotkut raivostuttavat yli kaiken ja jotkut ovat taas yllättävän hyviä.

Jokaisella on oma makunsa, eikä maku asiosta voi kiistellä (tai no ehkä voikin, mutta mitään oikeaa lopputulosta ei ole).
« Viimeksi muokattu: Joulukuu 13, 2009, 18:14:39 kirjoittanut samettiina »
Olen syytön kaikkeen siihen, mistä kehtaatkin minua epäillä.

messenger

  • Ankeuttaja
Vs: Iskelmämusiikki
« Vastaus #4 : Syyskuu 13, 2009, 18:28:47 »
Kyllä iskelmää kuunneltua tulee jonkun verran, jo siksi että iskä kuuntelee paikalliskanavaa josta ei muuta tulekaan. Soitan myös pianolla iskelmää aika lailla paljon, lähinnä vanhempieni mieliksi. Mutta esimerkiksi Juicea ja Kirkaa tulee kuunneltua useinkin. Iskelmän kuuntelu riippuu vähän päivästä: joskus sitä jaksaa kuunnella, välillä meinaa mennä hermot. Mulla siis ei ole mitään iskelmämusaa vastaan, mutta ei sitä aina jaksa kuunnella.