Tuoreimmat viestit

Sivuja: [1] 2 3 4 5 6 7 8 ... 10
1
Jästitieto / Vs: Harry Potter and the Cursed Child -näytelmä
« Uusin viesti kirjoittanut Rantsu Syyskuu 19, 2018, 11:29:55 »

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Suurelta osin samaa mieltä.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)
2
Oleskeluhuone / Vs: Kauanko Vuotis on pystyssä Potterien lopettamisen jälkeen?
« Uusin viesti kirjoittanut Laku Syyskuu 16, 2018, 17:49:30 »
Hauska, miten nopeasti aika menee... :) Tästäkin keskustelun aloituksesta on mennyt yhtäkkiä se kymmenen vuotta, muistan itsekin kuinka silloin tätä luin ja panikoin. Ja silti, after all this time, Vuotis se sen kun edelleen pystyssä. :) Harmittavan hiljaasta täälä vain nykyään on! Itsekään en kovin aktiivisesti enää paikalla ole (munkin vuotisuran aikana oma elämäntilanne on ehtinyt muuttua hieman), mutta silloin tällöin tulee käytyä fiilistelemässä.
3
Jästitieto / Vs: Harry Potter and the Cursed Child -näytelmä
« Uusin viesti kirjoittanut Sharra Syyskuu 16, 2018, 12:01:15 »
Mä kävin myös katsomassa tämän näytelmän Lontoossa kesällä ja oli tarkoitus tulla kirjoittamaan tunnelmista heti sen jälkeen, mutta helle iski ja ajattelukyky suli, ja sitten unohdin. Näytelmästä jäi kyllä vähän ristiriitaiset fiilikset - siinä oli paljon hyviä puolia ja toisaalta juonellisesti jotakin juttuja, joita mun oli todella vaikea sulattaa, ja siihen kaikkeen sekoittui vaan se nostalgia, että pääsee "takaisin Potter-maailmaan" (omituisella tavalla, josta ei ole ihan varma onko se fan fictionia vai ei. Ongelmallista. Hmm.)

Luin myös aikoinaan käsikirjoituksen heti sen ilmestymisen jälkeen ja nyt uudelleen ennen näytelmän katsomista, ja oli kyllä mielenkiintoinen kokemus kokea koko juttu näin päin, eli lukea ensin käsis ja sitten katsoa näytelmä. Tietyllä tapaa toivon, että olisin nähnyt näytelmän ennen käsikirjoituksen lukemista, koska nyt en saanut samalla tavalla nauttia juonenkäänteistä kun tiesin koko ajan, mitä tapahtuu seuraavaksi. Lisäksi niin aukkoinen luettava kuin käsikirjoitus onkin, ehdin sitä lukiessa muodostaa jo tietynlaisia mielikuvia siitä, mihin sävyyn joku repliikki vaikka kuuluu sanoa, ja sitten olin vähän möh, kun sitä ei sanottukaan sillä hienolla dramaattisella tavalla kuin olin päässäni kuvitellut.

Onnistuin tuurilla saamaan näytelmään peruutuspaikan just kun olin menossa Lontooseen, ja paikkani oli halpispaikka siellä jossain ihan ylimmillä riveillä. Kyllähän sieltäkin näki (vaikka joutuikin kurkottelemaan vähän epämukavassa asennossa, mikä on vähän auts kun näytelmä kestää niin monta tuntia), mutta veikkaan, että näytelmä oli kuitenkin visuaalisesti vielä vaikuttavampi paremmilta paikoilta ja vähän alempaa katsottuna - tuolta ylhäältä nimittäin näki välillä vähän turhan hyvin, miten jotkut temput tehtiin, ja se söi sitä maagisuuden kokemusta jonkin verran. Kaikkia temppuja ei kuitenkaan onneksi yläriviltäkään nähnyt ja osa niistä olikin tosi vaikuttavia, melkein kuin taikuutta :)

Sitten sisältöön. Ensin hyvät asiat:
Joissakin kohdissa näytelmä oli onnistunut tavoittamaan tosi hyvin alkuperäisten kirjojen ja alkuperäisten hahmojen hengen - nimenomaan McGarmiwa oli oikein hyvä ja mcgarmiwamainen niin kuin Rantsukin sanoi. Muita mainioita hahmoja oli Ron ja Hermione, Draco, joiden välinen vuorovaikutus oli tosi nautittavaa katsottavaa. Pidin etenkin siitä, miten näytelmä valotti Dracon hahmoa tavalla joka tuntui uskottavalta, ja jotkut Dracon ja Hermionen väliset dialogit ja Ronin ja Hermionen väliset dialogit... *reps* Suosikkini oli silti Scorpius, jonka lausahdukset naurattivat moneen kertaan ja jonka rakkaus kirjoja kohtaan sai mut toivomaan, että mulla olisi elämässäni yhtä paljon kirjoja ja oppimista rakastava ystävä :D myös Kalkaros oli todella hyvä ja monet sen repliikit naurattivat, mutta toisaalta mua ärsytti näytelmän jotenkin fanityttömäinen suhtautuminen Kalkarokseen. Kalkaroksesta rakennettiin tässä näytelmässä pyyteetöntä sankaria unohtamalla kokonaan sen huonot puolet, jotka kuitenkin mun mielestä on oleellinen osa kyseistä hahmoa.

Kaiken kaikkiaan näytelmää oli kiva seurata, siinä oli monia kohtia, jotka sai repeämään naurusta. Lisäksi se oli toteutettu tosi hienosti visuaalisesti kaikkine loitsuineen ja ajan kulumisineen ja yleisesti ottaen tuli sellainen olo, kuin olisi tullut "kotiin".

Sitten niitä huonoja puolia (laitan varulta spoilerin taakse, koska näissä käsitellään keskeisiä kohtia juonesta):
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Toisaalta pari kohtaa oli sen verran koskettavia, että silmät kostui:
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Tiivistettynä tykkään näytelmästä, monista sen elementeistä ja dialogista ja nostalgiafiiliksistä, mutta koska juonessa on mun näkökulmasta muutamia perustavanlaatuisia ongelmia, en tule koskaan hyväksymään niitä elementtejä osaksi mun omaa headcanonia. Sen sijaan jotain muita elementtejä näytelmästä hyväksyn mielellään omaan headcanoniin, niin kuin vaikka Albuksen ja Scorpiuksen bromancen.

Jos on mahdollisuus mennä katsomaan näytelmä paikan päälle Lontooseen tai jonnekin muualle, suosittelen kyllä vahvasti! Vaikka en kaikkeen tarinassa tyytyväinen ollutkaan, olin kuitenkin tosi iloinen, että tuli tämäkin etappi potterhöperyyden matkalla suoritettua ja kävelin ulos teatterista sillä fiiliksellä, että tosiystävyys voittaa kaiken <3
4
Jästitieto / Vs: Harry Potter and the Cursed Child -näytelmä
« Uusin viesti kirjoittanut Rantsu Syyskuu 14, 2018, 23:01:06 »
Käsikirjoitus tuli luettua aikanaan heti ilmestymisen jälkeen ja nyt on Palace Theatressa toisen osan väliaika menossa... Syvällisempää analyysia tuonnempana, mutta tyydyn nyt sanomaan, että kyllähän tämä juonellisesti toimii näyttämöllä huomattavasti paremmin ja näyttää todella upealta. Silti, jotkut juonen elementit ovat kiusallisia ja mielestäni muutamia asioita olisi voinut miettiä pari kertaa uusiksi, mutta toisaalta tarinan perusajatus epäilemättä välittyy hienosti.

Ja toisaalta jaksan edelleen hehkuttaa sitä, että mielestäni nämä hahmojen vanhentuneet versiot ovat tosi hienoja ja varsin uskottavia, mitä nyt en vieläkään tiedä, mitä ajatella Hermionen työstä. Minervalla on pari hetkeä, jotka voisivat dialogin puolesta olla kuin suoraan kirjoista.
5
Jästitieto / Vs: Harry Potter: Hogwarts Mystery kännykkäpeli
« Uusin viesti kirjoittanut Ginger Syyskuu 13, 2018, 21:35:10 »
Tulen vähän myöhässä tähän avaukseen, koska sain vastikään päivitettyä puhelimen sellaiseksi, että jaksaa juuri ja juuri pyörittää tätä peliä. Toiseen vuoteen olen päässyt ja minulla hiertää sama asia kuin aiemmilla, se tuskastuttavan hitaasti latautuva energia. Toisekseen olen luultavasti tottunut Simsissä liian hyvään ja haluaisin muokata omaa hahmoani enemmänkin...

Onko täällä muita puuskupuhiin lajiteltuja? Tuntuu, ettei pelin juoni ja valmiit repliikit vain istu tupaani.
(klikkaa näyttääksesi/piilottaaksesi)

Muuten on ihan mukavaa seikkailla Tylypahkan tiluksilla. Vähän vain lisää vapautta, niin toimisi hyvin :)
6
Taikuuden historia / Vs: Monijuomaliemi
« Uusin viesti kirjoittanut Black Raven Syyskuu 12, 2018, 17:38:38 »
En kyllä kaikkiin noihin Tarun kysymyksiin keksi vastauksia mutta tuohon viimeiseen sen verran, että uskon tatuointien ja värjättyjen hiuksien värin pysyvän. Eli jos muutun joksikin jolla on tatuointi, minullakin olisi se. Koska esim. Barty Kyyry jr. muuttuessa Vauhkomieleksi häneltä puuttui toinen jalka ja osa nenää ja kasvot olivat arpiset. Eli fyysiset muutokset kuten arvet tai tatuoinnit seuraavat monijuomaliemen mukana.

Mutta arpien seuraaminen muutoksessa laittoi ajattelemaan seuraavatko sairaudet ja (auki olevat) haavat? Esim jos muuttuisin henkilöksi jolla on jokin vakava sairaus saisinko sairauden muutoksen mukana? Entä jäisikö sairaus minuun juoman vaikutuksen loputtua?

Vielä tuosta metamorfimaagi jutusta. Uskon että kykyä ei saa monijuomaliemellä, vaan muuttuu sen näköiseksi kuin metamorfimaagi oli silloin kun häneltä otettiin hius. Uskon kuitenkin että joitain kykyjä, kuten esim hyvän ääniskaalan, mutta metamorfimaageus tuntuu vain liian vaikealta monijuomaliemelle kopioida.

Myöskään tuskin opittut taidot siirtyvät. Esim. piirrustaidot tai aniimaageus eivät siirtyisi. Metamorfimaageudella olisi geneettistä pohjaa siirtyä, mutta jos muuttuja ei omaa kyseisiä taitoja ei niitä monijuomaliemellä saa.

Mitä tapahtuisi jos animaagi käyttäisimonijuomalientä? Kykenisikö hän yhä muuttumaan eläimeksi?
7
Taikuuden historia / Vs: Monijuomaliemi
« Uusin viesti kirjoittanut Taru Syyskuu 11, 2018, 09:34:37 »
Lisää kysymyksiä! Valvoin puoli yötä jostain syystä näitä miettimässä...

1) Jos käytän Tonksin hiusta ja muutun Tonksiksi, saanko minäkin silloin metamorfimaagin kyvyt? Vai näyttäisinkö siltä, miltä Tonks näyttää ilman taikuutta? Se on kuitenkin synnynnäinen taito ja geeneissä (periytyi Tedille), joten se voisi ehkä siirtyäkin hiuksen DNA:n mukana juomaan...

2) Entä jos muuttuisin McGarmiwaksi, olisinko silloin animaagi? Se on kuitenkin opittu taito, sitä ei voi periä eikä se ole geeneissä.

3) Jos ottaisin talteen vaikka jonkun lapsen hiuksen ja käyttäisin sen liemeen 30 vuoden päästä, muuttuisinko minä sellaiseksi miltä hän näyttää nyt (aikuisena) vai miltä hän näytti lapsena? Eli "vanheneeko" se hius?

4) Entä jos joku on ottanut esimerkiksi Lilyn hiuksia talteen ja keittelee liemen hänen kuolemansa jälkeen. Mitä silloin tapahtuu? Näytätkö ruumiilta? Vai siltä, miltä Lily on näyttänyt ennen kuolemaansa vai siltä, miltä hän näytti kun hiuksia otettiin?

5) Olen ajatellut, että vain genetiikka seuraa monijuomaliemen mukana - mutta onko teidän mielestänne mahdollista, että mukana seuraisi myös esimerkiksi tatuoinnit ja/tai värjätyt hiukset? Ne ovat kuitenkin aika näkyvä osa ihmistä. Jos joku muuttuisi nyt vaikka minuksi, mutta hänellä olisi minun luonnollisen väriset hiukset eikä tatuointeja, niin perheeni aika nopeasti tajuisi että kyseessä ei ole minä. :D
8
Taikuuden historia / Vs: Tarvehuone
« Uusin viesti kirjoittanut samettiina Syyskuu 08, 2018, 10:47:55 »
Itse kysyisin varmaankin miksi Rohkelikosta ja Luihuisesta sai sellaisen vaikutelman, että ne ovat 'päätuvat' ja Puuskupuhista ja Korpinkynnesta taas sellaisen, että ne ovat joten huonoja.

Varmastikin tähän on vaikuttanut se, että näitä kahta tupaa käsiteltiin eniten: ne olivat juonen kannalta ne oleellisimmat tuvat. Lisäksi, kirjat ja juoni olisivat tursuilleet entisestään jos kaikkia tupia olisi käsitelty yhtä paljon.

Aloin tässä Taikuuden historiassa miettimään kuinka pitkälle velhojen sukupuut ulottuvat, niin että niistä tiedetään. Jääkö se Tylypahkan perustajiin, vai onko tiedossamme vielä sitäkin vanhempia velhoja ja noitia. Myös sitä mietiskelen kuinka kotitontut ovat päätyneet velhojen palvelukseen.

Hmm, hyviä pohdintoja. Tuosta sukupuu-ajatuksesta tuli mieleen, että olisiko noitia ja velhoja aina ollut olemassa? Siis että jos on ollut aina ihmislajin olemassaolon ajan, niin "geneettisestihän" taikovia olisi ollut hyvin pitkään ja sukupuut ylettyisivät pitkälle. Vai onko taikuus vain putkahtanut lähempänä nykyaikaa, jolloin taikovien suku alkaisi siitä?

Ja kotitontut... tästäkään asiasta en ole mistään lukenut sen enempää (jollei sitä Pottereissa ole mainittu), joten mitään varmaa en osaa sanoa. Pakottamalla? Sattumuksen kautta?
9
TV-sarjat / Vs: Muumit
« Uusin viesti kirjoittanut samettiina Syyskuu 08, 2018, 10:32:12 »
Kamalaa kun monet lapset tulee kasvaa noiden pilattujen muumien kanssa.

Uusi dubbaus oli/on vääryys muumeja kohtaan.

Aikaisemminkin jo sanoin, etten niin välitä näistä uusista dubbauksista. Mitä nyt olen Muumeja katsellut näillä uusilla äänillä, niin olen jo vähän alkanut tottumaan näihin uusiin dubbauksiin. Mutta, suuri mutta! Kun eivät ne sovi oikeastaan ollenkaan hahmoille. Itselläni ollut samankaltaiset fiilikset kuin tirsulla: sitten jos joskus saan omia lapsia, niin minun on ihan pakko näyttää ainakin aluksi aitoja ja oikeita Muumeja :D Vaikkei lapselle siinä tilanteessa niin suurta merkitystä ehkä olisikaan, mutta nähtävästi on suurta merkitystä sille sukupolvelle joka on kasvanut alkuperäisdubbauksen kanssa.

Ja olin saada jo pienen p*skahalvauksen pelkästään siitä, kun Jenni-täti oli muutettu Mimmi-tädiksi :D
10
Taikuuden historia / Vs: Tarinan opetus eli mitä jäi käteen?
« Uusin viesti kirjoittanut Fimca Worthleberr Syyskuu 07, 2018, 23:27:50 »
Tärkeimmät teemat, tai sanotaan että ainakin suurimmat teemat Pottereissa, mikä tekee niistä niin merkittäviä kirjoja, ovat mielestäni rakkaus ja kuolema. Kumpikaan ei olisi mitään ilman toista, ja tämän Rowling on hyvin oivaltanut. Rakkautta kirjoissa on tietysti monenlaista, päällimmäisenä ystävien välistä, ja tästä aiheesta on tässä keskustelussa annettu niin paljon esimerkkejä etten lähde niitä toistamaan. Mutta sitten on kuolema, asia jota suurin osa pelkää, asia jota moni ei mielellään edes ajattele - eli aihe, jota ei varmasti ole mitenkään helppo sisällyttää osaksi tarinaa ilman että se on pelkkä asia, jota pitää mahdollisimman paljon välttää (varsinkaan nuorten kirjoissa). Rowling on kuitenkin onnistunut tässä mielestäni erinomaisesti. Koko kirjasarjassa leijuu vahva kuoleman uhka, ja se on asia, jota Harryn pakko käsitellä jo hyvin nuorena. Eniten tätä aihetta puidaan tietysti Kuoleman varjeluksissa, jossa Harry joutuu pohtimaan kuolemaa yhä syvällisemmin, ja tekee sen kyllä hämmästyttävän kypsästi. Lopulta aika moni hahmo tarjoaa esimerkin siitä, että kuoleminen voi olla myös toisten hyväksi uhrautumista ja täten suurin mahdollinen rakkauden teko - tästähän koko kirjasarja oikeastaan alkaa, Lilyn ja Jamesin uhrautumisesta Harryn hyväksi. Kuoleman varjeluksissa tämä kaari sitten kauniisti päättyy Harryn päätyessä samaan ratkaisuun velhomaailman hyväksi. Eli kuolema ei välttämättä olekaan täysin paha asia. Toinen kuolemaan liittyvä lohdullinen ja kaunis opetus on se, että kun toista rakastaa, edes kuolema ei voi viedä häntä kokonaan pois - eli rakkaus voittaa jopa kuoleman. Kaikki muut teemat, kuten rohkeus, ystävyys, pelko, anteeksianto, yksinäisyys, toisten hyväksyminen, "paha saa palkkansa", jne. ovat mielestäni johdannaisia näistä kahdesta suuresta teemasta. Kaikki liittyy lopulta rakkauteen tai kuolemaan.
Sivuja: [1] 2 3 4 5 6 7 8 ... 10