Aihe: Tatuoinnit/lävistykset/hammaskorut ja muut koristukset

[Dian]

Komppaan tässä näitä edellisiä tuosta kielikorusta vielä, ottaessani omani tuossa melkein vuosi sitten kysäisin tuosta huhusta lävistäjältä - hänkin vastasi nauraen että todellakin on pelkkä huhu, että jos joskus ruvetaan jotain lävistyksiä kieltämään lailla niin kielikoru ei tule olemaan ensimmäinen.
(..onneksi, koska rakastan omaani<3 Jos se menisi (taas) umpeen enkä voisi ottaa sitä (taas) uudestaan, en tosiaan tiedä mitä tekisin)

[Indigo]

Nyt on ensimmäinen lävistys. ^^ Otin eilen kulmaan korun.
Jännitti kyllä mennä lävistäjälle vaikka tiesin että ei se voi sattua enempää kuin hammaslääkärin tuolissa porattavana oleminen ilman puudutusta. Kämppikseni meni ensin ja päätin seurata kuinka korun laittaminen tapahtuu. Viimein pääsin itse tuoliin ja jännitin enemmän. :'D Se ei oikeastaan sattunut juurikaan, ennemminkin kunnon nipistykseltä se vaikutti. Tosin ihmisillä on erilainen kipukynnys, minula sattui hieman, kuntaas kämppiksellä ei yhtään. Mutta olen kyllä niin onnellinen että sain ensimmäisen lävistykseni. <3

[kasiolove]

Komppaan tässä näitä edellisiä tuosta kielikorusta vielä, ottaessani omani tuossa melkein vuosi sitten kysäisin tuosta huhusta lävistäjältä - hänkin vastasi nauraen että todellakin on pelkkä huhu, että jos joskus ruvetaan jotain lävistyksiä kieltämään lailla niin kielikoru ei tule olemaan ensimmäinen.

Juu minulla ihan sama juttu, kävin ottamassa myös itseasiassa päivälleen tasan vuosi sitten kielikorun ja kysäisin Oulun silloisen House of painin lävistäjältä asiasta, koska kuten jo aikaisemmin sanottu, huhu sen kieltämisestä on liikkunut ainakin nyt muistaakeni kolmen vuoden ajan. Hänen vastauksensa oli suunnilleen sama kuin sinulle, Dian. :)

No, lävistyksistä yleensä sitten. Itselläni on kielikoru, napakoru sekä korvissa yhteensä neljä reikää josita yksi on venytetty aiemmin 8mm mutta nyt 6mm(koska hukkasin 8mm korun :<) Kauhea himo olisi käydä vielä joku ottamassa, mutta en oikeen keksi mitään, koska en ainakaan vielä halua kasvoini lävistystä. Tragus olisi kiva ja niskaan voisin ottaa surfacen, mutta se lienee melko hintava ja muutenkin hidas paranemaan joten.. (kellään kokemuksia surface-lävistyksistä?)

Minusta on sääli, etteivät vanhemmat ihmiset useinkaan hyväksy varsinkaan lävistyksiä. Äitini oli niin vastaan, että jouduin vinkumaan neljä vuotta ennekuin sain tahtoni kielikorun suhteen läpi, nykyään hän tosin on paljon suvaitsevaisempi, ei edes suuttunut kun kävin ottamassa napakoruni ilman lupaa(tosin voi johtua siitä että hän asuu nykyään 400km päässä, joten kontrolointi voi olla hieman vaikeaa)

Minusta jokaisella on oikeus määrätä omasta kehostaan ja siitä mitä sille tekee(tietyin ikärajoituksin tietenkin). Kehonkoristamiskulttuuri on minusta hieno asia, koska sillä voi parhaassa tapauksessa ilmaista itseään. Tatuoinnit hyvä esimerkki tästä, useimmathan ottavat tatuoinnin jolla on heille jokin merkitys.
Itse hauaisin vasempaan ranteeseeni semmoisen linnun, mutta minä onneton hukkasin kuvan siitä, ja muutenkin se saa odottaa täysi-ikäisyyteen asti. :)

[Giladra Carrion]

Minusta on sääli, etteivät vanhemmat ihmiset useinkaan hyväksy varsinkaan lävistyksiä. Äitini oli niin vastaan, että jouduin vinkumaan neljä vuotta ennekuin sain tahtoni kielikorun suhteen läpi, nykyään hän tosin on paljon suvaitsevaisempi, ei edes suuttunut kun kävin ottamassa napakoruni ilman lupaa(tosin voi johtua siitä että hän asuu nykyään 400km päässä, joten kontrolointi voi olla hieman vaikeaa)

Minä en kysellyt lupaa huulikorun ottamiseen, sillä mitä todennäköisimmin vastaus olisi ollut tyyliin "mitä sinä siihen lupaa kyselet, kun menet kuitenkin ottamaan?" :D
Olin kyllä aiemmin puhunut asiasta vanhemmilleni ja hieman negatiivisesti suhtautuivat. Eipä sitten tullut niinkään kielteistä kommenttia, kun koru oli huulessa.

Vanhempien ihmisten reaktioista on sen verran jo kokemusta, että toinen isoäitini oli sitä mieltä, että koruni näyttää tosi hienolta - ei ollenkaan kielteinen reaktio ollut. Vaarini nyt vain pilaili tuttuun tapaansa kuinka "ruuppahuuli" nyt olen, mutta se oli huumoria se.
Toiset isovanhempani eivät tykänneet (kuulemma typerä päähänpisto jne.), mutta he nyt valittavat minusta muutenkin, joten eipä mitään...


Se minua eritoten harmittaa, että lävistyksiä ei hyväksytä joillakin työpaikoilla - eikä sille ole mitään kunnollista perustetta. Joissakin vedotaan hygieniaan; miten muka esim. nenälävistys on epähygieninen? Päinvastoin, yleensähän lävistyksen ottaneet huolehtivat hygieniasta hyvin. Ei siitä korusta mitään pöpöjä varise.
Vielä typerämpi syy on estetiikka. Miksei esim. kaupan kassalla saisi olla lävistyksiä? Eikös nykyisin peräänkuuluteta suvaitsevaisuutta? Minusta se on erittäin kaukana suvaitsevaisuudesta, että lävistyskorujen käyttö kielletään.

[Indigo]

Se minua eritoten harmittaa, että lävistyksiä ei hyväksytä joillakin työpaikoilla - eikä sille ole mitään kunnollista perustetta.

Joissakin ammateissahan se voi olla turvallisuusriski. Esimerkkinä on oma alani jota opiskelen, lastenohjaaja. Jopa korvissa olevat korut ovat välillä vaarassa kun on tekemisissä lasten kanssa, niin entäs kasvoissa olevat lävistykset? Oma lävistykseni on niin uusi etten ole ehtinyt vielä saada "kokemusta" siitä miten lävistys toimii lasten parissa. Kaverini ovat kuitenkin kertoneet omia kokemuksiaan, joissakin paikoissa ei hyväksytä edes silikonista häivelävistystä kun taas jossakin hyväksytään ja silloinkin se on omalla vastuulla, jos lapsi repii korun pois, ei sitä korvata.

Keskustelimmekin tästä, että miksei ihmisten anneta esiintyä juuri sellaisina kuin ovat, omine lävistyksineen ja tatuointineen? Koska se on osa ihmistä, miksi niitä pitäisi edes kieltää. Ihmettelen todella. Toisaalta jotkut voivat luulla että näillä kannustetaan nuoria ottamaan myös lävistyksiä, mutta ennemmin itse ajattelen sen olevan vain persoonallisuuden luomista. Lävistyksiä/tatuointeja omaava henkilö voi kertoa kokemuksistaan yms. eikä toimia yleisenä mallina.

[kasiolove]

Vanhempien ihmisten reaktioista on sen verran jo kokemusta, että toinen isoäitini oli sitä mieltä, että koruni näyttää tosi hienolta - ei ollenkaan kielteinen reaktio ollut.

Joo minulla sama, toiset isovanhemmat ovat kaikista lävistyksistäni vain sanoneet että "ai onpa kiva" ja olleet tosi kiinnostuneita että miten ne laitetaan plaplapaa, mutta toinen mummoni meinasi saada jonkun kohtakusen kun näki kielikoruni ja alkoi huutaa että sä tyttö kuolet saat tosta vielä verenmyrkytyksen ota äkkiä pois se.. hmm huoh! :D sama venytyskorun kanssa kun hän sattui näkemään sen vähän turvonneena kun olin laittanut isomman korun: "nyt kuule bebanhenia siihen ja vähän äkkiä hyi että mitä sä tommosia korviis laittelet" löi mulle käteen tuubin jotain rasvaa joka oli mennyt vanhaksi 1987. Että semmoinen hurmaava tapaus tämä rakas isoäitini.

Muilta aikuisilta/vanhemmilta ihmisiltä ei kyllä ole kielteisiä reaktioita juuri tullut, jotkut naureskelleet että on ne nykynuoret ja sitä rataa, mutta minun kokemukset ainakin tältä osin melko positiivisia (miinus hurmaava mummoni)

[rave]

Minä oikeastaan ymmärrän ihan hyvin miksei joihinkin ammatteihin katsota hyvällä läväreitä. Esim. juuri tuolla päiväkodissa, koska lapsilla on aikamoinen tapa leimaantua päiväkodintäteihin ja heihin kiinnytään ja heitä matkitaam. Sitten penikka alkaa vinkua tatuoinnin perään kun pvk hoitajallakin on. Vaikkakaan niin pikkulapset eivät voisi sitä tatuointia saadakkaan, niin ei sitä ininää aina viitsi kuunnella ja se voi jäädä alitajuntaan ja muistiin kytemään ja kaikki vanhemmat (kuten olette varmasti huomanneetkin) ei tule koskaan antamaan kuville ja koruille siunaustaan ja niin päin pois.

Itsehän olin eskassa ja siellä oli harjoittelija jolla oli koru huulessa. Koska tyyppi oli mielestäni mitä mainioin aloin vinkua jostain syystä nenäkorua. No, en luonnollisesti sitä saanut mutta ajatus kyti läpi ala-asteen. Sitten rupesin vonkumaan korviksia kun samaisella tyypillä oli niin kivat renkaat, en olisi meinannut saada niitäkään, mutta koska menin sorkkimaan itse neulan kanssa (mitä en todellakaan olisi uskaltanut laittaa läpi) ja survomaan korua ilman reikää ehjälle iholle, vei äiti minut ottamaan korviksia samalla kun isosiskonikin otti.

Lapset ottaa paljon mallia ja jotkut kaltaiseni typerykset eivät hellitä ennen kuin saavat haluamansa :).

[qmis]

Mulla on vaan korvikset mitkä nekin varmaan jo ummessa, en koskaan jaksa pitää korviksia :----D

Mutta äiti lupasi synttäri/konfislahjaksi siltä tatskan! Ajattelin vaan ihan jotain pientä nilkkaan. Olisiko netissä mitään paikkaa, missä voisi vähän katella millasia tatuointikuvia olisi ym? Ihan vaan tälleen pohjustukseksi, siellä liikkeessä varmaan katotaan vähän tarkemmin. Mieluiten sellanen, mihin ei tarvitse rekisteröityä. :---)

[julkupuu]

Taitaakin olla aikaa siitä, kun viimeksi tähän topiciin kirjoittelin.

Eli minulla on ollut lävistykset niskassa sekä nännissä. Molemmat kasvoivat ulos. Niskan kanssa kävi vielä niin, että n. puoli vuotta siitä kun lävistys oli tehty, se alkoi olla aika hyvässä kunnossa. Mutta sitä ei kestänyt kuin hetken. Joka aamu sai repiä kuivuneet mömmöt sieltä pois ja jos koski siihen kohtaan missä surfacebar meni ihon alla, se sattui. Tietääkseni en tehnyt mitään väärin, hoidin aivan normaalisti jne. Lopulta en enää vain jaksanut sitä ainaista varovaisuutta ja möhnän poisrepimistä ja otin korun pois n. vuoden päästä siitä kun lävistys oli tehty. Melkein itkuhan siinä tuli, mutta koru oli hiljalleen myös alkanut kasvaa ulos ja roikkui erittäin typerän näköisesti. Eihän sitä kehdannut esitelläkään. Nänni parani tosi nopeasti ja olikin ihan kunnossa, mutta jonkin ajan päästä huomasin korun päältä menevän "nänni-ihon" (:D) olevan ohentunut hurjasti ja päätin ottaa korun pois, ennen kuin koko nänni repeäisi.
Haluaisin älyttömästi uutta nännikorua, mutta olen hieman epäileväinen sen suhteen koska vaikka nännikorusta on aikaa yli kaksi vuotta, se nänni näyttää edelleen siltä kuin se olisi halkaistu. Tosin laittaisin uuden nännikorun tällä kertaa vertikaalisti. Saa nähdä.

Nyt minulla on enää napakoru, jonka olen ottanut yläasteaikoinani kuusi vuotta sitten, koska tätinikin otti.

Toki ei saa unohtaa vasempaan käteeni tatuoitua pimeän piirtoa >:]
Suunnitteilla on tatuointi oikeaan käteen (samaan kohtaan kuin missä pimeän piirto on vasemmassa kädessä) joka on eräästä toisesta minun elämääni pujahtaneesta fantasiakirjasarjasta. Suunnitelma on rahaa vaille valmis.

[kasiolove]

Voi minä olen haaveillut jo jonkin aikaa tuosta niskaläväristä, mutta julkupuun kirjoitus vahvisti epäilyni, ettei välttämättä ole paras vaihtoehto. Hittolainen. Olin juurikin ajatellut, että en uskalla sitä laittaa, koska napakorunkin kanssa meni paranteluun suht kauan.
Kellään muulla kokemuksia?

Julkupuu, paljonko maksoi se niskalävistys? Ihan vaan vähän osviittaa ajattelin, jos vaikka uskaltaisi. :)

[Diibi Do]

mulla on vaan korvikset, periaatteessahan nekin vois olla lävistyksii. Mielestäni tatuoinnit on ihan kivoja, mutta itelleni sellainen ei sitten millään sopisi, enkä edes uskaltaisi ottaa vaikka sopisikin, näin vanhempana on ruvennut pelkäämään kaiken laisia neuloja :(

lävistyksen on ihan kivoja ja ne sopii joillekkin, mutta liika on aina liikaa..

tämä mielipiteeni pähkinän kuoressa =)

~DD~

[charmed]

Pakkohan tännekin oli tulla kirjoittamaan ja tuomaan itseään julki 8)

Hmm, no itelläni ei ole ku korvakorut, oikeassa kolme ku eilen kävin ottamassa siihen uuen ja oikeassa KAKSI ku se perhanan reikä meni umpeen! >:(( ja tietojeni mukaan korvakoruja ei lasketa lävistyksiksi :p
Mutta rippilahjaksi tai 18-vuotissynttärilahjaksi toivoisin huuleen korun, siihen keskelle. Isovanhemmat tuskin ymmärtäisivät sitä mutta isä sanoi että mulle passaisi :D Ne kauhutarinat niiden tulehtumisesta sun muusta saivat aluksi epäilemään, mutta sitten ajattelin että eihän niin kaikille käy, miksen minä voisi olla se jolla se onnistuisi !(=

Siskopuolella on kielikoru ja kaksi huulikorua (paitsi että toinen saattaa olla ummessa?), hänellä kun oli niin siitä lähti minunkin innostus; hänelle ainakin passaa tosi hyvin, ja hänkin sanoi että mulle passaisi huuleen =)

Joskus mulla oli sellanen feikkikoru, ja oli ihana aina laittaa se huuleen! Mutta nyt se on hävinny )))= Joten joudun tyytymään hopeaan pallokorvikseen, josta peitän varren ja jätän pallon huulen alle "koruksi" :D
On tämä maalaisen elämä yksinkertaista :''D

Oon kans miettiny että jos hommaan tatuoinnin ni olis siisti se pimeän piirto 8D Mutta toisaalta meinasin kans niskaan jonkun kiinalaisen merkin tai Kuoleman varjelukset. Tai tekstin "The last enemy that shall be destroyed is death". Pikkupräntillä.

Eiköhä mulla mieli ehi kuitenki muuttua vielä ku oon vasta 13 :D

//Muoks// Hehehe, päivitän kirjotuksiani ja pisti tämä silmään :D Siis vielä tuosta tatuoinnista; nyt kun aloin kunnolla lukemaan näitä viestejä, tuo "The last enemy that shall be destroyed is death" olis iha mielettömän siisti ranteessa sellasena rannekoruna. Tai sellasena siis että se kiertää sen ranteen. Mutta sen pitäs olla aika pienellä. Oho, minä nään jo sieluni silmin =D Sellasella kursivoidulla tekstillä mitä seiskakirjan alkuperäsessä se on kirjotettu.

Hammaskorusta sen verran että mulle olis mahdoton ajatus. Minähä repisin sitä kynnet verillä irti ku häirihtis ylimääränen asia suussa :D

AINIIN! Jostain omituisesta syystä mulle on iskenyt kultahammas-syndrooma! Eli oon tässä jonku kuukauen jo haaveillu kultahampaasta o____________O Että tulkaas joku vuotislainen ystävällisesti lyömään meikäläistä turpaan ja kovaa että saan hampaan paikalle kultaa :-------D

Paitsi että minun tuurilla ne ei laittais kultaa siihen ku saisin jonku perhanan muovijutun. :(

[julkupuu]

Julkupuu, paljonko maksoi se niskalävistys? Ihan vaan vähän osviittaa ajattelin, jos vaikka uskaltaisi. :)

Se maksoi 60 euroa. Tämä tietysti vaihtelee paikoittain.

Minäkin aluksi jännitin sitä lävistämistä, sillä minulla ainakin tuo niskanahka on niin tiukka, ettei siitä esimerkiksi pystynyt pihdeillä puristamaan (tosin en tiedä vaikka niin ei tehtäisi muillakaan), vaan lävistäjällä oli kaveri siinä joka piteli niskan ihoa niin, että sen sai lävistettyä. Ei siis ollut sitä pihtien normaalisti tuomaa "kivunlievitystä". Kuitenkaan en ole koskaan älyttömästi lävistämistä / tatuoimista jännittänyt, sillä se kipu kuuluu asiaan.
Nänni taas oli lävistyspaikkana aivan mahti. Ei nimittäin sattunut yhtään! Olenkin jotain sellaista huhua kuullut, että miehiä se nännin lävistäminen yleensä sattuu ja kovaa, mutta naisia ei. Tiedä sitten.

[kasiolove]

Kuitenkaan en ole koskaan älyttömästi lävistämistä / tatuoimista jännittänyt, sillä se kipu kuuluu asiaan. 

Samaa mieltä olen, mutta tuo niskälävistys hieman arveluttaa myös sen puolesta. Minulle kun kävi niin, että kun ensimmäinen lävistykseni oli kielikoru, jota jännitin aivan kamalasti(johtuen ehkä siitä että oli ensimmäinen, tiedä häntä). Se ei kuitenkaan sattunut yhtään(laittaminen siis, seuraavat päivät olivatkin sitten asia erikseen), joten kun menin ottamaan napalävistystä, olin jotenkin sisäistänyt ajatuksen, että no eihän tämä satu. Oli hieman ikävänpuolinen yllätys kun, itselläni ainakin, sattui ja lujaa. En sitten tiedä johtuiko lävistäjästä, joka mielestäni ei oikein osannut hommaansa. Puristi pihdeilläkin niin lujaa että iho meni rikki. Sattui siis todella paljon, mitä ihmettelen koska mitä muilta olen kuullut, niin ei kuulemma ole sattunut, joten epäilen tätä lävistäjää, mutta siitä huolimatta arveluttaa tuo niska. Ei ehkä se laittaminen niinkään, kyllä minä sen kestäisin, mutta sitten sen jälkeen se paranteluprosessi. Epäilen mitä vahvimmin, että siitä tulisi todella hankala.

[Rainmaker]

Minua tahtoo vähän huolestuttaa ja pelkään, että minulle on tulossa joku toinen teini-ikä, sillä olen huomannut puolivakavissani selailevani jotain lävistys-sivuja ja miettinyt, miltä jonkunlainen huulikoru tai kulmakoru minun naamataulussani näyttäisi. Aikaisemminhan tiukka ja järkkymätön periaatteeni oli, ettei tähän päähän laiteta mitään muita kuin korvakoruja, mutta tämä päättäväinen mielipide näkyy uhkaavasti horjuvan. Toisaalta kulmakoru saattaisi olla ihan jännä, mutta onnistuisin kuitenkin vain repimään sen irti vaihtaessani vaatteita kiireessä, tai koru kasvaisi ulos kulmasta. Ei hirveästi huvittaisi hankkia sellaista rumaa kaljua laikkua tuohon kulmakarvan kohdalle. Joten kaikesta huolimatta taitaa haaveeni kulmakorun kannalta jäädä pelkäksi haaveeksi. Jonnekin suun alueelle tosin voisin melkein vaikka ottaakin jonkinlaisen lävistyksen, tosin en ainakaan kieleen. Pelkkä ajatus kielen lävistämisestä ällöttää.

Hankin tuossa kolmannet reiät korviini, ja haaveilen jo neljänsistä, mutta sitäkään haavetta en varmaan lähde toteuttamaan. Korvanlehdet olivat noiden kolmansien reikien jälkeen todella kauan kipeinä ja uhkasivat monta kertaa tulehtuakin, ja varsinainen lävistäminen sattui hirveästi. Olipa kivaa siinä vaiheessa, kun toinen korva oli jo lävistetty, kuulla lävistäjältä, että mitä ylemmäs korvanlehdellä mennään, sitä kipeämmältä lävistäminen tuntuu. Nyt korvat ovat onneksi jo jotakuinkin parantuneet, mutta korvakoruja vaihtaessa saa kyllä olla tosi varovainen (mitä en sitten sattuneesta syystä teekään erityisen usein).

[Namzgui]

Oioi kyllä tatuoinnin haluaisin, en tosin mitään valtavaa mikä vie ensisilmäyksellä kaiken huomion, mieluiten ottaisin alaselkään tai niskaan sekä nilkkaan. Mielellään jonkun kiinalaisen merkin tai tribaalin. Olisi ihana kyllä ottaa "sormustatuointi" orjantappura-kuvioinnilla.
  Minusta useimmat tatuoinnit ovat kauniita, mutta kunhan ei mennä liiallisuuksiin. Itse en kauheasti välitä värillisistä kuvista, musta-valkoiset miellyttävät silmiäni enemmän.
 
  Korvissa minulla on yhteensä 8 reikää, kaksi niistä on helix-rustolävistyksiä, loput ihan perus nipukoissa. Tahtoisin vielä kuitenkin ns. tragus-korun.

Näitten lisäksi ajattelin tässä lähiaikoina (tämän talven aikana vielä, siis) ottaa kielikorun ja tottakai haluaisin nenän sivulle ja kulmaan, mutta sitten alkaa jo arveluttamaan, että meneekö jo mauttomuuksin jos on kasvot täynnä metallia (vaikkeihan tuo minun toiveeni ole vielä kovin huomiota herättävä). Rakastan myös napalävistyksiä.
 Joillakin näkyy olevan silmien välissä lävistyksiä (surface?), ja nekin ovat kauniita, vaikka aika harvalle loppujen lopuksi sopii sellainen.

 Hammaskorua en itselleni ainakaan vielä ole ajatellut ottaa, mutta muutamalla kaverilla todella kauniita ovat (mm. G-nuottiaivain ja tähti). Jos hankkisin sellaisen, valitsisin vain hopean värisen, pienen pisteen.


Yleisesti ottaen pidän tatuoinneista, lävistyksistä hammaskoruista ja "muista koristuksista".  :)

[Giladra Carrion]

Aion mennä nyt seuraavan rahantulon jälkeen hankkimaan industrial- ja rook -lävistykset. Korviin siis tulevat nuo molemmat. Industrial on se ylös tuleva "tanko" - tosin sen tangon tilalla voi käyttää kahta erillistä koruakin. Rook tulee siihen kutakuinkin korvalehden keskellä olevaan nipukkaan. Se jänskättää jo sinänsä, että jotkut sanovat sen olevan kivuliain lävistys. Noh, mitäpä pienistä kivuista minä olen piittaamaan.

Minua tahtoo vähän huolestuttaa ja pelkään, että minulle on tulossa joku toinen teini-ikä, sillä olen huomannut puolivakavissani selailevani jotain lävistys-sivuja ja miettinyt, miltä jonkunlainen huulikoru tai kulmakoru minun naamataulussani näyttäisi.

Miten niin toinen teini-ikä? Minä otin ensimmäisen lävistykseni vasta teini-iän mentyä ohitse. :D Ei se mikään jälkitakauma teiniajoista ole. ;)

[kasiolove]

Minua tahtoo vähän huolestuttaa ja pelkään, että minulle on tulossa joku toinen teini-ikä, sillä olen huomannut puolivakavissani selailevani jotain lävistys-sivuja ja miettinyt, miltä jonkunlainen huulikoru tai kulmakoru minun naamataulussani näyttäisi.

Miten niin toinen teini-ikä? Minä otin ensimmäisen lävistykseni vasta teini-iän mentyä ohitse. :D Ei se mikään jälkitakauma teiniajoista ole. ;)

Miksi lävistykset mielletään aina niin "teinijutuksi"? Onhan se tietenkin niin, että pääasiassa lävistyksiä laitetaan 'teini-ikäisille', mitä se sitten tarkoittaakin. Itse luen itseni ainakin toistaiseksi teiniksi. Ikäni puolesta siis en muuten :D Joten vähän ihmetytti kun isäni sanoi, että eikös olisi jo aika ottaa pois tuo kielikoru, etkös sinä ole jo vähän liian vanha tuommoiseen, sinähän olet kohta aikuinen? Anteeksi mitä? Miten niin liian vanha? hö

[Nica]

Minä pidän oikein paljon lävistyksistä ja olen jo pitkän aikaa haaveillut tälläisestä mutta ikää ei ole tarpeeksi että vanhemmat antaisivat ottaa. Kaiken lisäksi sellainen saattaisi näyttää aika typerältä minun naamassani koska olen vielä niin nuori kuitenkin ja pientä lapsekkuutta kasvoistani vielä löytyy. Ja kaiken lisäksi en halua näyttää yhtä typerältä kuin muut luokkalaiseni (ja seiskaluokkalaiset) jotka ottavat lävistyksiä sellaisiin paikkoihin joihin ne eivät sovi ja sitten nämä lävistysreiät vielä tulehtuvat. Esimerkiksi eräällä luokkalaisellani, jolla oli (siis tosiaankin oli) madonna joka sitten tulehtui niin pahasti että siihen tulin jonkin sortin sienikin. Ehkäpä yläasteella sitten, kahdeksannella luokalla voisin yrittää kysyä vanhemmilta lupaa lävistykseen jos olen siis vielä innostunut niistä. Korvikset minulta jo löytyykin, yhdet reiät molemmista korvista ja tarkoitus olisikin ottaa lisääkin, siihen on jo vanhemmiltakin lupa kysytty. Äitini olisi tarjoutunut tekemään sellaisia minulle mutta en halua että korvaani sörkkii neulalla ammattitaidoton ihminen.

Tatuoinnit ovat ihan jees juttu mutta itselleni en sellaista ottaisi koska se kumminkin pysyy ihossa ikuisesti ellei sitten maksa poistohoidoista ja niitähän rahoja ei helposti saisi kokoon. Minulla mieli muuttuu kuitenkin niin usein että yhtäkkiä se tatuointi voisi alkaa ärsyttämään vaikka se olisikin sellaisessa paikassa että sen voisi peittää. Minulla pyörisi silti mielessä sellainen ajatus että "tuolla se kamala tatuointi nyt on piilossa paidan hihan alla" Ja sama juttu kuin lävistyksissäkin, tatuoinnit eivät sovi aivan kaikille ihmisille. Näin kerran eräällä hoikalla vaaleahiuksisella 15-vuotiaalla käsivarressa punaisen sydämen eikä se (ainakaan minun mielestäni) sopinut hänelle. Mutta toisaaltahan se on oma asia mitä tatuoi ihoonsa (ja samalla että MIHIN) Ihmisethän näkevät asiat eri tavalla, jonkun mielestä tuo minun sanoma esimerkki voisi sopiakkin kyseiselle tyypille.

Hammaskoruista minä tykkään oikein paljon mutta en viitsi sellaista ottaa koska minulla on todella huono purukalusto. En edes kehtaa hymyillä niin että hampaani näkyvät koska kahden etuhampaani välissä on hirveä rako. Ja olen varma että valtaosan mielestä hammaskoru ei sellaiseen hammasrivistöön sovi. Äidilläni on myös hammaskoru, toisessa etuhampaassa, sellainen sydämenmuotoinen. 

[lullaby]

Itse olen täysi neitsyt lävistysten suhteen (ellei sitten koruliikkeessä korvani rustoon hakattua "lävistystä" lasketa mukaan :----D), mutta tatuointi minulta sentään löytyy. Punaoranssi koikarppi, joka majailee kyynärvarren sisäpuolella ja ulottuu suunnilleen ranteesta kyynärtaipeeseen. Lähes kaikki ihmiset, jotka ovat tatuointini nähneet, kauhistelevat aina sen kokoa. Olen vasta 16-vuotias (kohta kylläkin 17), joten olen saanut kuunnella saarnausta puolituntemattomiltakin ihmisiltä, jotka ovat sitä mieltä, että tulen vielä katumaan tätä pahasti. Saattaa pitää paikkaansa, mistäpä sitä tietää, millainen ihminen olen vaikka kymmenen vuoden kuluttua. Mutta luulen kyllä, että pystyn elämään sen katumukseni kanssa, jos sen aika joskus koittaa. Olen jo nyt erittäin kiintynyt tähän tatskaani, vaikka se onkin vasta suunnilleen kuukauden vanha, ja luulenpa, että joskus vuosien kuluttua se on jo niin osa minua, etten osaa ajatellakaan mitään katumusta.

Mielestäni ihmisten suhtautuminen vanhoihin, "noloihin" tatuointeihin on joskus yliampuva. Ihminen kehittyy henkisellä tasolla jatkuvasti, joten teini-iän ja aikuisuuden välillä saattaa joilla kuilla olla suurikin kynnys. Minä koen kuitenkin harkinneeni tämän tatuoinnin ottoa tarpeeksi kauan, eikä se edes ole ulkomuodoltaan mitenkään radikaali. Kyllä minua varmaan hävettäisi myöhemmin, jos olisin vaikkapa hakkauttanut ihooni jonkun angstipääkallon tai tämän hetkisen lempibändini logon. Karppi on suht neutraali, ja aiheeltaan se tavallaan koskettaa minua koko loppuelämäni, sillä olen horoskooppimerkiltäni kalat (olen ajatellut ottaa tuolle karpille vielä toisenkin fisun kaveriksi samaan käteen : >). Horoskooppimerkithän eivät vaihdu. Sellaisia nolojakin tatuointeja voi muistella lämmöllä, ja silloin ainakin on pysyvä muisto siitä, millainen on ollut ihmisenä tiettyinä aikakausina ja pystyy huomaamaan itsessään sen henkisen kehityksen. Onpas sekavaa.

Lävistyksistäkin tykkään kovasti. Jo 12-vuotiaana hurahdin lävistyksiin ja vinguin äidiltäni lupaa huuli- tai kulmakoruun, mutta eihän sitä lupaa missään vaiheessa herunut. Eli melkein viisi vuotta olen tässä kitunut ja haaveillut lävistyksistä. Kuudentoista ikävuoden rajapyykki on ylitetty, joten voisin mennä lävistyttämään naamaani ilman mitään lupia, mutta jotenkin en viitsisi tehdä sellaista äidilleni. Hän sentään antoi minulle luvan tatuointiin! Äitini ehto tatuoinnin ottoon olikin lähinnä juuri se, etten menisi ottamaan mitään naamakoristuksia. Eli kaipa minun on pakko odotella vielä vuosi, ja sitten olen täysi-ikäinen, eikä vanhemmillani ole mitään sanottavaa asiaan. Olenkin suunnitellut aika tarkasti, millaisia lävistyksiä haluaisin ottaa. Ainakin bridgen, medusan ja snakebitesit. Tai ehkäpä peräti spiderbitesit. En saisi innostuttaa itseäni liikaa, sillä muuten voi tulla liian suuri houkutus, kun seuraavan kerran kävelen kaupungilla lävistysstudion ohi.

muoks. // Eeh, huomenna olen menossa lävistettäväksi. : D Ei sitten minulla kantti kestänyt odotella vielä vuotta.

[Rainmaker]

Minua tahtoo vähän huolestuttaa ja pelkään, että minulle on tulossa joku toinen teini-ikä, sillä olen huomannut puolivakavissani selailevani jotain lävistys-sivuja ja miettinyt, miltä jonkunlainen huulikoru tai kulmakoru minun naamataulussani näyttäisi.

Miten niin toinen teini-ikä? Minä otin ensimmäisen lävistykseni vasta teini-iän mentyä ohitse. :D Ei se mikään jälkitakauma teiniajoista ole. ;)

Miksi lävistykset mielletään aina niin "teinijutuksi"? Onhan se tietenkin niin, että pääasiassa lävistyksiä laitetaan 'teini-ikäisille', mitä se sitten tarkoittaakin. Itse luen itseni ainakin toistaiseksi teiniksi. Ikäni puolesta siis en muuten :D Joten vähän ihmetytti kun isäni sanoi, että eikös olisi jo aika ottaa pois tuo kielikoru, etkös sinä ole jo vähän liian vanha tuommoiseen, sinähän olet kohta aikuinen? Anteeksi mitä? Miten niin liian vanha? hö

Tarkoitin tuolla hieman kryptisellä toteamuksella sitä, että minun suurin intoni lävistysten hankkimiseen oli juurikin kiivaimpina teinivuosina (onneksi äitirakas ei antanut lupaa naamataulun lävistämiseen!), mutta pian lukioon menemisen jälkeen pääsi moinen haave unohtumaan (joka, kuten tuosta viestistä ilmenee, tahtoo nyt palailla takaisin). Eli en tarkoita sitä, että kasvoihinsa lävistyksiä hankkivat olisivat kaikki järjestään teini-iässä, vaan tuo oli pikemminkin tuollainen puolivakava heitto.

[Don Hessu]

Huoltaja sano että etten enempää ottaisi ennenku 18 täytän (2 tatuointia löytyy) mutta arvaatkaapa haluaisko jo uutta ottaa :D

Tällä kertaa sormiin, voi tehdä aika höpöä...

[Snowly]

Olen haaveillut tatuoinnista jo muutaman vuoden ajan. Korvikset hankin seitsemän vuotiaana, kumpaankin korvaan yhden, ja 14 vuotiaana vasempaan korvaan vielä yhden korviksen. Tatuoinneista innostuin, kun serkkuni otti nilkkaansa sydämmen muotoisen tatuoinnin.

[Don Hessu]

Jep jep, uuden hommaan tohon vanhan yläpuolelle tekstiä.

Kellään ois hajua paljonko about maksais 4 kirjaiminen sana?

[kasiolove]

Kellään ois hajua paljonko about maksais 4 kirjaiminen sana?

Veikkaisin että hinnat voi vaihdella aika paljonkin riippuen liikeestä, sekä siitä kuinka isolla teksti tulee, millaisella fontilla(sanotaanki se nyt noin, no ymmärsitte varmaan) ovatko kirjaimet paksuja tai 'väritettyjä' yms. Ainakin minun kaverini sanoin, että esimerkiksi täällä Oulussa oli erilaiset hinnat kuin Helsingissä. Joten jos sinulla on kuva valmiina haluamastasit tektistä, kannattaa varmaan marssia sen kanssa liikeeseen kysymään. :)

Minulle on iskenyt kauhea hinku saada kauan haaveilemani tatuointi ranteeseen, en vaan saa aikaseksi piirtää sitä, eikä rahatilannekaan oikeen anna myöten..